Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto => Aiheen aloitti: keisari kyy - 04.03.10 - klo:22:43
-
Meillä on tässä tönössä tuollainen kotikylmiö, jonka jäähdytys tietysti hoidetaan omalla kompurallaan nykyään. kylmiön mitat ovat noin leveys 1,2m, syvyys 2m ja korkeus 2,2m.
Mitenköhän onnistuisi kylmiön pitäminen viileänä maakylmän avulla?
Talvella varmaan onnistuisi paremmin kun maapiirissä kylmempää liuosta, mutta miten kesällä mahtaisi onnistua? Kylmiöön olisi kuitenkin hyvä saada se 4-5astetta lämpötilaksi.
Maalämpö ei vielä käytössä joten ei voi antaa lukemia maanesteen lt:sta. Pitää varmaan katsoa ennenkuin katuu...
Ilmeisesti kuitenkin tukisi lämpöpumpun toimintaa jos käyttäisi tätäkin optiota?
Miten neste kannattaisi kierrättää kylmiöön, pumpulle tuleva vai lähtevä neste kylmiön kautta?
Riittäkö "perus" maakylmälaitteessa teho tälläisen tilan kylmänä pitämiseen?
-
Ensiksi mittaisin kylmiön sähkönkulutuksen. Meillä kaivon pintaveden lämpötila on maksimissaan + 6 astetta, joten voi hyvinkin onnistua keruuliuoksesta. Pumppu käy niin vähän aikaa kesällä että liuoksen ottopaikalla (paluu/meno) ei liene juuri merkitystä. Paluu on tietenkin käyntijakson aikana kylmempi.
Jani
-
Ensiksi mittaisin kylmiön sähkönkulutuksen. Meillä kaivon pintaveden lämpötila on maksimissaan + 6 astetta, joten voi hyvinkin onnistua keruuliuoksesta. Pumppu käy niin vähän aikaa kesällä että liuoksen ottopaikalla (paluu/meno) ei liene juuri merkitystä. Paluu on tietenkin käyntijakson aikana kylmempi.
Jani
Jos kaivosta tuleva on +6 astetta, niin miten sillä jäähdytetään kylmiö +4-5 asteeseen?
-
Ensiksi mittaisin kylmiön sähkönkulutuksen. Meillä [size=20]kaivon pintaveden lämpötila[/size] on maksimissaan + 6 astetta, joten voi hyvinkin onnistua keruuliuoksesta. Pumppu käy niin vähän aikaa kesällä että liuoksen ottopaikalla (paluu/meno) ei liene juuri merkitystä. Paluu on tietenkin käyntijakson aikana kylmempi.
Jani
Jos kaivosta tuleva on +6 astetta, niin miten sillä jäähdytetään kylmiö +4-5 asteeseen?
-
Ensiksi mittaisin kylmiön sähkönkulutuksen. Meillä [size=20]kaivon pintaveden lämpötila[/size] on maksimissaan + 6 astetta, joten voi hyvinkin onnistua keruuliuoksesta. Pumppu käy niin vähän aikaa kesällä että liuoksen ottopaikalla (paluu/meno) ei liene juuri merkitystä. Paluu on tietenkin käyntijakson aikana kylmempi.
Jani
Jos kaivosta tuleva on +6 astetta, niin miten sillä jäähdytetään kylmiö +4-5 asteeseen?
Paljoko se kaivosta ylös tuleva sitten on korkeimmillaan?
Olettaisin, että vaikka kaivosta tulisi 0 asteista, niin ihan yksinkertaisilla systeemeillä se ei normaali kylmiötä pidä 4-5 asteisena. Vieläkin kiinnostaisi tietää minkälainen järjestelmä tuohon pystyisi? Ihan vaan uteliaisuuttani kyselen, kun ei ole oikein minkäänlaista käsitystä.
-
Paljoko se kaivosta ylös tuleva sitten on korkeimmillaan?
Olettaisin, että vaikka kaivosta tulisi 0 asteista, niin ihan yksinkertaisilla systeemeillä se ei normaali kylmiötä pidä 4-5 asteisena. Vieläkin kiinnostaisi tietää minkälainen järjestelmä tuohon pystyisi? Ihan vaan uteliaisuuttani kyselen, kun ei ole oikein minkäänlaista käsitystä.
Mielelläni kuulisin kokemuksia moisesta värkistä. Itsellänikin on ollut sama mielessä, ja olisihan se hieno tarjota saunan jälkeen vieraille olutta joka on jäähdytetty kalliokylmällä... ja ilmaiseksi! :)
Itselleni kelpaisi kaappi jonka lämpötila olisi vaikka vain 10 astettakin, se kuitenkin olisi kesäkuumalla selvästi kylmää olutta :)
-
Mielelläni kuulisin kokemuksia moisesta värkistä. Itsellänikin on ollut sama mielessä, ja olisihan se hieno tarjota saunan jälkeen vieraille olutta joka on jäähdytetty kalliokylmällä... ja ilmaiseksi! :)
Itselleni kelpaisi kaappi jonka lämpötila olisi vaikka vain 10 astettakin, se kuitenkin olisi kesäkuumalla selvästi kylmää olutta :)
Tuleva kesä näyttää kaivon lämpötilan. Tuo oluen viilennys on helppo kun rakentaa maalämpöpumpun viereen keruuputkien ympärille "jääkaapin" ja ottaa eristeet putkien päältä pois.
Jani
-
Onko kukaan miettinyt toteutusta, jossa kylmiön kompressorin lauhdutin liitettäisiin lämpökaivosta tulevaan nestekiertoon? Tämä luonnollisesti vaatisi kylmiön kompuraan nesteestä nesteesen lämmönvaihtimen ilmalauhduttimen tilalle. Enkä sitten tiedä kompuran kylmäaineista, miten ne reagoivat, jos jäähdyttävän nesteen lämpötila on muutamia asteita pakkasen puolella?
Joka tapauksessa tällainen ratkaisu poistaisi aiemmin viestiketjussa mainitut ongelmat, kun maapiirin nesteen lämpötilat nousevat kesällä suuriksi.
Vaikka maapiirin nesteen lämpötila olisi kesällä 15 astetta plussalla, olisi kylmiön kompressorin hyötysuhde vielä erinomainen, verrattuna suoraan ilmasta jäähdyttämiseen.. :D
Olen soittanut muutamia alan firmoja läpi, eikö ainakaan heillä ole vastaavia toteutuksia tehty. Kukaan ei tosin tyrmännyt ajatusta suoralta kädeltä mahdottomana..
Olisi hienoa, jos joku voisi laskea, kuinka paljon tuollainen ratkaisu voisi teoriassa säästää.
-
Alkuperäinen otsikko voisi olla viinikellari maaviileällä tai maakylmällä, koska 2-5C kylmiön tekeminen "edullisesti" maakylmällä onnistuu vain, jos kiertoneste on riittävän kylmää. Eli ei ehkä kovin toimivaa ympärivuotisen käyttöön.
Mutta, mikäli speksattaisiin esim. yksi puhallinpatteri ja eristetty huone huoneessa periaatteeseen voisi olla mahdollista tehdä pieni viinikoppi, jota voisi kutsua viinikellariksi. Jotta se olisi pro, niin sinne olisi saatava sopiva kosteus ja pienimuotoinen ilmanvaihto yhdellä tulolla ja yhdellä poistolla. Noiden hallinta lienee hieman haastavampaa, joten ideoikaapas niitä lisää.
viinin säilytyksestä:
http://www.alko.fi/fi/01864E101DE4C7DAC22572A3003C3D8D?opendocument&src=1,7
huoneen rakentamisesta ilmalämpöpumpun avulla ja viinikellareiden ovia:
http://www.norcool.fi/?page=425
Netistä bongasin joitain linkkejä lämpötilan säätöön :
http://www.escol.com.my/Projects/Project-03(Thermostat-1)/Proj-03.html
http://www.zen22142.zen.co.uk/Circuits/Switching/therm_sw.htm
http://www.craig.copperleife.com/tech/thermo/
http://uk.rs-online.com/web/p/on-off-temperature-controllers/3979139/
http://www.solorb.com/elect/solarcirc/diftemp2/
Eli miten toteuttaisi vaikka 1,5C hystereesin säätöpiiriin jotta olisi ylä ja alaraja.
Eräs vaihtoehto voisi olla siirtää lämmittävän puhallinpatterin säätöaluetta alemmaksi toimimaan asetettavalle lämmölle joka olisi 10C - 17C sisällä
Ideoikaapa aiheesta lisää. Kyse on hieman kuin saunakopista, mutta viilenetty sellainen...
PS.
- valmiita viinikaappeja saa kaupasta tai huutonetisä, mutta unohdetaan se tällä kertaa liian helppona ja järkevänä vaihtoehtona.
-
- valmiita viinikaappeja saa kaupasta tai huutonetisä, mutta unohdetaan se tällä kertaa liian helppona ja järkevänä vaihtoehtona.
No nyt on oikea asenne. Mulla on ajatuksena rakennella vähän tämänkaltainen systeemi Peltier-elementin avulla.
Eli siis Peltierhän on sellainen lätkä, jonka toinen puoli kuumenee ja toinen kylmenee kun sinne lyö virrat. Napaisuutta vaihtamalla saa käännettyä kylmän puolen kuumaksi ja toisinpäin. Peltier generoi enemmän lämpöä kuin kylmää ja kuuma puoli täytyy pitää mahdollisimman viileänä, jotta kylmä puoli toimisi kunnolla.
Eli mulla oli ajatus pitää Peltierin kuuma puoli kylmänä maaviinan avulla. Eli siis Peltierin toiselle puolelle liitetään tietokoneen vesijäähyn "blokki", jota kautta kierrätetään kylmää litkua. En meinaa pyörittää siellä maaviinaa, vaan varastan kylmyyden maapiiristä levylämmönvaihtimella. Tuo vaihtimessa kylmennyt neste sitten viedään Peltierille, jossa se kuumenee ja viilentää Peltierin kuumaa puolta, jotta Peltierin kylmä puoli toimisi kunnolla. Näin kylmäkaapin lämpötila saadaan itseasiassa tarvittavaksi kylmemmäksi kuin keruun lämpötila (ei tosin montaa astetta järkevällä hyötysuhteella).
Käytännössä Peltier siis toimii regulaattorina eli sillä hoidetaan toivotun lämpötilan säätö. Jos menee liian kylmäksi niin Peltierillä voi myös lämmittää, jolloin lämpöä siirretään maasta kaapin suuntaan.
Ei ole mitään konkreettista aikataulua tälle, mutta kaapissa on pari sopivaa Peltieriä ja nuo saisi samaan kiertoon kun noi mun viilennys/talteenottokikkailut.
-
googlasin vielä lisää ja tässä edullinen valmis säätöelementti lämpötilasäätöön puhallinpatterin propellin ohjaukselle:
http://www.dwyer-inst.com/Products/Product.cfm?Group_ID=149&Product_ID=316&sPageName=Ordering
sensorit yms:
http://www.dwyer-inst.com/Product/Temperature/TemperatureSwitches/DigitalPanelMount/SeriesTS2/Options_Access
Tuota säätölaitetta kuulemma käytetään myös kotipanimoissa lämpötilan regulaattorina eli lienee monikäyttöinen säätöpurkki.
Konsepti voi ehkä vielä tarvita sulkuventtiilin puhallinpatterin maakylmäpiiriin talvikäytössä ettei tehokkaan kokoisella puhallinpatterilla tila viilene liikaa pelkällä virtauksella ilman puhallinpatterin puhallusta, kun on paukkupakkaset ja MLP -pumppu käy koko ajan. Toisaalta, jos lämpötilasäätimen releellä ohjaa kylmentävän lisäpiirin kiertopumppua ja puhallinpatterin käynnistymistä, nin se voisi olla ok..
Minulla ei ole kokemusta peltier-elementin soveltamisesta, mutta ohessa googlella siitä:
http://www.google.fi/#hl=fi&sclient=psy-ab&q=peltier+element+efficiency&oq=peltier+element+&gs_l=hp.1.2.0l4.1103.6842.0.10634.16.10.0.6.6.0.104.731.9j1.10.0...0.0...1c.NP0kQFyypto&pbx=1&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.r_qf.&fp=f7a59181fe472b94&biw=1215&bih=688
Tässä peltier kokemuksia jäähdytykseen:
http://www.amazon.com/TEC1-12706-Thermoelectric-Peltier-Cooler-Volt/dp/B002UQQ3Q2
http://www.viiniweb.net/keskustelu.php?select_subject=1&select_thread=336&page=0
Minijääkaappi peltier-element menetelmällä:
http://www.youtube.com/watch?v=DCWYebeJ0Vw&feature=related
Tuolla mielenkiintoisella peltier -menetelmällä hyötysuhde ja kapasiteetti ei taida riittää ellei noita osta useampia yksiköitä ?
Yhdellä isolla puhallinpatterilla jäähdytysteho on (esim. Sabiana FSR 4 kiertävä maaneste 12 / 17 °C, nestevirtaama 190 - 275L/tunti) noin 1,1 - 1,6KW, jolla luulisi saavan isomankin viinikellarikopin noin 13-15C lämpötilaan.
Vielä kootusti pienet viinikaappipohjaiset ratkaisut Ranskasta ja Suomesta, jotta tarjonta selvillä ja kustannusrealiteetit tiedossa:
http://www.darty.com/nav/achat/gros_electromenager/cave_vin/index.html
http://www.vertaa.fi/viinikaappi/
-
Tuolla mielenkiintoisella peltier -menetelmällä hyötysuhde ja kapasiteetti ei taida riittää ellei noita osta useampia yksiköitä ?
Joo siis pelkillä Peltiereillä ei kannata mitään hirveen isoa kaappia puuhata. Mulla siis oli ajatuksena enemmänkin se, että Peltierillä vaan reguloidaan lämpötilaa. Teho tulee maapiiristä.
Peltier siis toimii parhaiten jos kylmän puolen lämpötila on mahdollisimman lähellä kuuman puolen lämpötilaa. Eli jos vaikka tavoitelämpötila on 5C ja maaviinalla saadaan kuuma puoli kylmennettyä kuuteen asteeseen niin Peltierin hyötysuhde on vielä hyvä. Tyypilliseen Peltier viilentimeen verraten tässä on sekin etu, että hukkalämpö siirtyy maaviinaan, jolloin se saadaan hyötykäyttöön MLP:n avulla.
Nuo Peltierin tehot siis ilmoitetaan jollekin tietylle lämpötilaerolle. Pienemmällä lämpötilaerolla saadaan siirrettyä suurempi teho. Eli siis kun Peltieriin lyö virrat päälle niin kylmä puoli viilenee nopeasti ja vastaavasti kuuma puoli kuumenee vielä nopeammin. Lämpötilanmuutos hidastuu (etenkin kylmän puolen viilenemä) kun lämpötilaero kasvaa. Nyt jos maaviinalla saadaan pidettyä kuuma puoli kylmänä niin lämmönsiirto Peltierin yli pysyy hyvänä. Samoin hukkalämmön ja viilenemän ero pysyy pienenä eli siis hyötysuhde on hyvä (tai ainakin parempi kuin suuremmalla lämpötilaerolla).
Ihan hirveen paljon en ole ennättänyt noilla leikkiä, mutta noin sen pitäisi mennä...
-
Alkuperäiseen aiheeseen palataaksemme, onko kukaan törmännyt näihin (koti)kylmiösovelluksiin?
-
Kokeilimme rakennuksen alla olevan kellarin jäähdytystä maapiirin kanssa rinnan kytketyllä staattisella höyrystimellä jo vuonna 1995.
Syksyllä vaihdoimme alkuperäisen Ekowell mlp:n Nibeläiseen ja asiakas kehui jäähdytystä erinomaiseksi. Sillä saadaan kesän aikan lämmennyt kellari viileäksi syksyllä avaamalla maaliuoksen kierto kunnes kellari on viilentynyt.
-
Itsellä käynyt mielessä joskus, että miksei ulkoilman ollessa tarpeeksi kylmää voisi järjestää viilennyksen sitä kautta. Jokin termari, puhallin ja eristetyt IV-kanavat niin tuohan olisi aika edukas tapa. Liekö joskus testattu?