Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto => Aiheen aloitti: S8 - 17.07.12 - klo:19:01
-
Maalämpöpumppu Nibe F1245 + IV kone Vallox digit2 SE MLV VKL yhdistelmällä on sellaista ongelmaa että sisällä on koko ajan 25 lämmintä eikä viileämmäksi muutu vaikka päällään seisoisi. Ja olen kokeillut myös säätää Valloxista tuloilmaa viileämmälle :)
Tällä hetkellä tuo IV koneelle menevää maalämpönestettä kierrättävä pumppu (Grunfors 25-60 180) on tulikuuma, eli siihen ei kestä kunnolla edes koskea ettei sormet pala. Avasin pumpussa olevan ison mutterin ja pumppu näyttäisi kyllä pyörivän vaikkakin on valtavan kuuma. Pumpun pitäisi käynnistyä magneettiventtiilillä mutta tällä hetkellä se tuntuisi olevan jatkuvasti päällä...
Jotain on siis pielessä mutta itselläni on sormi suussa eli voisiko joku vastaavan yhdistelmän omistaja kertoa minkälaisilla asetuksilla sekä maalämpöpumpun päässä että IV koneella teillä hommat toimii ja taloon saadaan siedettävämmät olosuhteet asumiselle?
Tällä hetkellä nuo Iv koneen ohjaimeltä näkyvät luvut ovat:
Ulko: 19 Sisä:25
Tulo: 22 Jäte: 23
IV putket on eristetty kunnolla, ja IV koneesta olen ottanut jälkilämmityksen pois päältä keväällä eli noidenkin puolesta pitäisi olla viileämpää. Jotain on kuitenkin pielessä, osaisiko joku ystävällinen sielu kertoa mistä lähteä vikaa kartoittamaan? Tai edes sitä millä tuon tulikuuman pumpun saisi pois päältä ettei se leikkaa kiinni?
-
Jossain ei kierto pelaa. Mulla oli yhessä vaiheessa jääny viilennyshaaran pumpun sulku kiinni ja silloin pumppu kuumeni aikalailla, kunnes huomasin avata sen sulun. Ettei sullakin olisi sama juttu? Eli siis kun pumpun molemmin puolin on liitospalikat, joilla pumppu kiinnitetään putkiin niin niissä palikoissa on sulut. Jos jompi kumpi tai molemmat on kiinni niin pumppu kuumenee. Toinen vaihtoehto on magneettiventtiili. Pöriseekö se? Valloxin kytkärissä on NC (Normally Closed) tyypin venttiili eli jos se on päällä niin sieltä pitäisi kuulua vaimeaa surinaa. Jos ei kuulu niin venttiili on todennäköisesti kiinni. Tai sitten on laitettu väärän tyyppinen venttiili (NO), jolloin Valloxin automatiikka sulkee mankun kun pitäisi viilentää.
-
Ilmaa piirissä,neste ei kierrä???
Itsellä oli alkukesästä sama vika kämppä kuuma- pumppu kuuma.ilmasin kennon ja kämppä ja pumppu kylmänä ;)
Ja kyseessä Karhu KIV12
-
Jossain ei kierto pelaa. Mulla oli yhessä vaiheessa jääny viilennyshaaran pumpun sulku kiinni ja silloin pumppu kuumeni aikalailla, kunnes huomasin avata sen sulun. Ettei sullakin olisi sama juttu? Eli siis kun pumpun molemmin puolin on liitospalikat, joilla pumppu kiinnitetään putkiin niin niissä palikoissa on sulut. Jos jompi kumpi tai molemmat on kiinni niin pumppu kuumenee. Toinen vaihtoehto on magneettiventtiili. Pöriseekö se? Valloxin kytkärissä on NC (Normally Closed) tyypin venttiili eli jos se on päällä niin sieltä pitäisi kuulua vaimeaa surinaa. Jos ei kuulu niin venttiili on todennäköisesti kiinni. Tai sitten on laitettu väärän tyyppinen venttiili (NO), jolloin Valloxin automatiikka sulkee mankun kun pitäisi viilentää.
Kipaisin katsomassa, ja molemmissa liitospalikoissa sulut on siten että talttapääruuvarin kannalle tehty reikä on pitkittäin putken suhteen, eli ymmärtäisin että sulut on auki.
Magneettiventtiilinä on Sirai L182B01 joka ainakin googlen mukaan olisi NC tyyppinen. Koitin kuunnellakin tuota venttiiliä ja ihan niinkuin sieltä pientä sirinää olisi kuulunut, tosin varmaksi en osaa sanoa kaiken muun taustamelun takia.
Eli kiitoksia näistä vinkeistä mutta ilmeisesti kuitenkaan vika ei ollut noissa :(
-
Jeps... elikkäs ilmaa sitten epäilisin minäkin. Se nyt taitaa kuitenkin olla selvää, että ei siellä neste kierrä. Nimittäin jos kiertäisi niin viina kyllä viilentäisi pumpun.
Kannattaa nyt varmaan kuitenkin koittaa saada pumppu seis siksi aikaa, että tukos (oli se sitten ilmaa tai jotain muuta) löytyy, ettei pumppu hajoa vaikkapa kavitointiin. Eli Valloxin säädöistä viilennys pois päältä tai pumpulta muuten virrat seis.
Mulla on vielä toistaiseksi mankku ja pumppu molemmat ihan vaan piuhalla kiinni. Ei siis Valloxin ohjaamia niin en osaa sen tarkemmin Valloxin asetuksiin ottaa kantaa.
*lisäys*
Virtaussuunta? Onko pumppu oikein päin? Onko takaiskuventtiili oikeassa paikassa? Mankku oikein päin? Tässä kuva miten ne on mulla:
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%C3%A4mp%C3%B6/putketjaassa-1.jpg/_small.jpg)
Eli Vallox asuu tuolla vasemmalla alhaalla.
-
kävin napsimassa kuvan tuosta systeemistä, tänään revittyjä eristyksiä näkyy hienosti myös, kun armaflexit ja karhunkuvalla varustetut eristeet repsottaa nätisti :) :
(http://koti.kapsi.fi/suusitalo/valloxkytkenta.jpg)
Eli Vallox tuolla ylhäällä, ja kiertovesipumpu virtaussuunta on alaspäin. Ilmeisesti siis tuosta magneettiventtiilin haarasta pitäisi olla meno IV koneelle, ja kv-pumppu on sitten poistohaarassa. Takaiskuventtiilin eristystä en alkanut repimään irti vaan oletin että se toimii muutenkin, sen "tylppä" pää on pumpulle päin.
Pitänee alkaa pohtimaan miten noita värkkejä saa ilmattua...
-
Onko kiertopumpun "moottoria" käännetty 180 ast. runkoon nähden? Jos ei niin virtaussuunta on väärinpäin takaiskuun nähden. Muttta kaiketi olet rungosta löytänyt virtaussuunnan osoittavan nuolen.
-
Onko kiertopumpun "moottoria" käännetty 180 ast. runkoon nähden? Jos ei niin virtaussuunta on väärinpäin takaiskuun nähden. Muttta kaiketi olet rungosta löytänyt virtaussuunnan osoittavan nuolen.
Ei aavistustakaan onko käännetty vai onko tehty mitään, mutta nuolet pumpun rungossa menee tuossa kuvassa katsottuna alaspäin.
Eilen illalla kun ulkoilman lämpötila viileni tarpeeksi, niin tuo pumppukaan ei enää ollut liian kuuma, eli Vallox kyllä ilmeisesti oikein yrittää käyttää viilennystä, mutta tuo pumppu ei vaan toimi oikein. Voisikohan tuo pahislainen olla tosiaan väärinpäin?
-
Jos, nuoli pumpun rungossa on alaspäin kohti takaiskun "tylppää"-puolta niin se on oikeinpäin. Näyttäisi hämärästi että tuosta oikeanpuoleisesta yläruuvista on maalia irroonnut mikä viittaisi siihen että moottorin asentoa on muutettu. Asennon muuttaminen on ihan normi toimenpide kun halutaan kytkentäkotelo fiksumpaan suuntaan, niinkuin tuossakin varmaan on tehty.
Onko tuo nopeus valinta kuvassa ykkös-asennossa? Kokeile laittaa 3-asentoon niin kiertää paremmin.
-
Jos, nuoli pumpun rungossa on alaspäin kohti takaiskun "tylppää"-puolta niin se on oikeinpäin. Näyttäisi hämärästi että tuosta oikeanpuoleisesta yläruuvista on maalia irroonnut mikä viittaisi siihen että moottorin asentoa on muutettu. Asennon muuttaminen on ihan normi toimenpide kun halutaan kytkentäkotelo fiksumpaan suuntaan, niinkuin tuossakin varmaan on tehty.
Onko tuo nopeus valinta kuvassa ykkös-asennossa? Kokeile laittaa 3-asentoon niin kiertää paremmin.
Ok, eilen katselinkin noita pultteja että niiden punainen maali ei oikein täsmännyt pumpun rungon väritykseen ja mietin että olisikohan niitä käytetty jostain syystä irti. Eli jos näin on tehty, niin silloinhan tuo olisi väärinpäin vaikka rungon nuolet onkin oikeinpäin? ko?
Käytin pumppua eilenkin 3 asennossa ja oikeastaan muuta eroa en huomannut kuin että se kuumeni entistä enemmän joten tiputin takaisin 1:lle. Nibessä on myös käytössä lk-pumpun asetus "jatkuva" eli sieltäkin pitäisi ilmeisesti kiertoa tulla lisää.
-
Kokeile kädellä iv-koneelta tulevia putkia, jos neste kiertää, niin ne on melkoisen kylmiä. Jos putkissa on ilmaa,niin neste ei kierrä.
-
Ok, eilen katselinkin noita pultteja että niiden punainen maali ei oikein täsmännyt pumpun rungon väritykseen ja mietin että olisikohan niitä käytetty jostain syystä irti. Eli jos näin on tehty, niin silloinhan tuo olisi väärinpäin vaikka rungon nuolet onkin oikeinpäin? ko?
Virtaussuunta pysyy rungon nuolen suuntaisena riippumatta siitä mihin asentoon moottori on käännetty.
Käytin pumppua eilenkin 3 asennossa ja oikeastaan muuta eroa en huomannut kuin että se kuumeni entistä enemmän joten tiputin takaisin 1:lle. Nibessä on myös käytössä lk-pumpun asetus "jatkuva" eli sieltäkin pitäisi ilmeisesti kiertoa tulla lisää.
Kokeile 3. tehollla ja Nibestä tuo jatkuva lk-pumpun käyttö pois. Kun liuos-pumppu on päällä on takaiskukin auki. Sitä en tiedä kuinka hyvin kennossa kiertää tuossa tilanteessa, mutta kokeilemalla selviää onko vaikutusta.
-
Samalla logiikalla näkyy olevan kytketty kuin mullakin ja kyllä mulla jaksaa kiertää ykköselläkin ilman, että MLP:n pumpulla avittaa. Kolmosta tosin olen käyttänyt viilennyskäytössä ja kakkosta esilämmityksessä.
Tuo takaiskuventtiilikään ei katkaisisi kiertoa vaikka olisikin väärinpäin. Se on tuossa vaan siksi, että viilennyshaara ei pyöri "ympyrää". Lisäksi jos se on väärinpäin niin kaikki kierto menee viilennyspatterin kautta, jolloin MLP:n toiminta voisi olla aikalailla heikkoa. MLV-patterin painehäviö on nimittäin melkoinen. Ilmeisesti MLP kuitenkin toimii?
Mulla on siis muuten samanlainen kytkentä paitsi mankku on L133 sarjaa ja pumppu on K-mallin masiina ja hyvin toimii. Eli kyllä tuo nyt ilmalta kuulostaa. Jos on urakkana ostettu niin kai siihen ilmaus kuuluu? Putkari vaan paikalle takuutyönä. Sullakin on varmaan kalvopaisunta eli paineellinen keruupiiri? Silloin ilmaus hoidetaan käytännössä ulkoisella (järeällä) pumpulla, joka kytketään täyttöryhmään kiinni. Harmi kun ei ole kuvaa omasta ilmausoperaatiosta.
-
Jos on urakkana ostettu niin kai siihen ilmaus kuuluu? Putkari vaan paikalle takuutyönä. Sullakin on varmaan kalvopaisunta eli paineellinen keruupiiri? Silloin ilmaus hoidetaan käytännössä ulkoisella (järeällä) pumpulla, joka kytketään täyttöryhmään kiinni. Harmi kun ei ole kuvaa omasta ilmausoperaatiosta.
Tuntityöläisenä kävi LVI masentaja kytkemässä nuo värkit, eli miten lienee takuiden kanssa?
Pitänee kysellä tuosta ilmaamisesta että miten se tuossa minun systeemissäni tehtäisiin, semmoinen isohko punainen kalvopaisunta-astia on vesikierron puolella, ja maalämpönesteelle on sitten läpinäkyvä muovinen "pullo" missä maalämpönesteen pinta on näkyvissä. Eli itselläni ei kyvyt tuohon riitä ainakaan :)
-
Tuntityöläisenä kävi LVI masentaja kytkemässä nuo värkit, eli miten lienee takuiden kanssa?
Pitänee kysellä tuosta ilmaamisesta että miten se tuossa minun systeemissäni tehtäisiin, semmoinen isohko punainen kalvopaisunta-astia on vesikierron puolella, ja maalämpönesteelle on sitten läpinäkyvä muovinen "pullo" missä maalämpönesteen pinta on näkyvissä. Eli itselläni ei kyvyt tuohon riitä ainakaan :)
Riippuu siitä mitä on sovittu. Jos sopparissa seisoo, että asennetaan käyttökuntoon hyvien työtapojen mukaisesti tms. niin kyllä se laitteisto on ilmattava takuun piikkiin vaikka kuinka olisi tuntitöinä tehty.
Mutta ilmeisesti siis avoin paisunta tuossa viinapiirissä. Jollain tapaa kuitenkin pitäisi saada sinne IV-haaraan puskettua voimalla viinaa ja ilmat voisi päästää vaikkapa kiertovesipumpun ilmausruuvin kautta pois.
Jos takaiskuventtiilin saisi suljettua kokonaan niin Niben kiertovesipumpulla voisi koittaa työntää viilennyshaarasta ilmat pois. Itse en ole putkari niin en osaa sanoa onko tuo käytännössä mahdollista. Jousihan siellä on vastassa eli jos venttiilin kinnaa kiinni asentoon niin silloinhan Niben pumppu puskee virtaaman viilennyshaaraan. Sitä voi avittaa myös viilennyshaaran pumpulla. Luulisi niiden yhdessä riittävän jos ilmasta on kyse. Sitten jos sen "muovipullon" nestepinta laskee niin sinne lisää litkua. Voi lantrata vedellä kunhan ei kymmeniä litroja kaada.
-
Tutkailin lisää tuota KV pumppua, ja huomasin että kun pistin sen 1 ja 2 vaihteen välille siten että kumpikaan vaihde ei ole päällä, niin IV koneen vieressä olevasta ilmaustötteröstä alkoi kuulua suhinaa eli ilmaa tuli ulos. Ja taas kun pistin pumpun päälle, niin hetken aikaa tuli ilmaa ulos kunnes taas tovin päästä pumppu alkoi ääntää niinkuin siellä olisi ilmaa.
No, toistin tuota vaihteiden väliin asettelua ja ilman poistoa melkoisen tovin ja pumpun pinta alkoi tuntua viileältä eli neste ainakin alkoi kiertää. Jatkoin tuota vaihdevenkoilua pitempään ja tarkkailin mitä tapahtuu, ja huomasin että tuossa läpinäkyvässä "pullossa" oleva nesteen pinta laskee kun otan pumpun pois päältä, eli suhinan mukana nestettä menee putkistoon lisää. Ja kun pistän pumpun takaisin vaihteelle niin nesteen pinta pullossa nousee eli pumppu puskee viinat takaisin pulloon. Eli olisiko tuo takaiskuventtiili sittenkin väärin tuossa kytkettynä?
Laitoin kokeeksi tuonne pullolle menevän sulun kiinni, ja kv-pumppu pyöri iloisesti ilman mitään ylimääräisiä ääniä, ja heti kun avasin sulun, niin nesteen pinta pullossa nousi ja pumppu alkoi ääntää...
Piirsinpä paintilla kuvankin tuosta systeemistä josko se jotain aiheesta kertoisi:(http://koti.kapsi.fi/suusitalo/pumppu.jpg)
-
Itse olen ollut siinä luulossa, että keruupiirissä voi käyttää tuota "pulloa" vain, jos se asennetaan keruupiirin ylimpään kohtaan. Eli S8:n tapauksessa ylemmäksi kuin IVK. Toinen mitä tuli mieleen. Voisiko se automaatti-ilmaaja olla rikki valmiiksi? Onko keruupiirissä painetta? Jos ei ole, niin sinne voisi kokeilla laittaa vaikka 0,5 baria.
Kyllä tuntityönäkin teetetyllä työllä on takuu...
-
Itse olen ollut siinä luulossa, että keruupiirissä voi käyttää tuota "pulloa" vain, jos se asennetaan keruupiirin ylimpään kohtaan. Eli S8:n tapauksessa ylemmäksi kuin IVK. Toinen mitä tuli mieleen. Voisiko se automaatti-ilmaaja olla rikki valmiiksi? Onko keruupiirissä painetta? Jos ei ole, niin sinne voisi kokeilla laittaa vaikka 0,5 baria.
Kyllä tuntityönäkin teetetyllä työllä on takuu...
Meillä on ns. avoin piiri ja pullo on ylimpänä. Jos S8:lla pullo ei ole ylimpämä ja paineeton keruu piiri on ilmaaminen vaikeaa ellei mahdotonta.
Kuinkas muuten tuollainen automaatti ilmaus-laite, voiko sellaisen laittaa piirissä ns. imupuolelle? Toinen mitä kerran mietin omassa järjestelmässä on se että viilennyskennoon tuntuu pikkuhiljaa ilmaa kertyvän, jota käsikäyttöisen venttiilin kautta pääsetelen pois joskus kun teknisessä tilassa muistaa käydä. Joskus poisi paineistaa keruupiirin ja tutkia onko jossain liitoksissa vuotoja. Aiheuttaako isohko (380W) liuos-pumppu käynistyessään ns. mikro-kuplia, pumppuhan tavallaan "sutii" ennenkuin koko keruupiiriin vesimassa on saatu liikkeelle.
-
Meillä on tuo "pullon" päällä oleva käsiventtiili aina auki ! Koitin pitää kiinni niin jossain vaiheessa järjestelmä oli alipaineinen ja taas toisessa tapauksessa ylipaineinen eli keruupiirin nesteen lämpötila muuttaa tilavuutta josta muutokset johtuu. Jos paljon alipainetta niin ei varmaan ilmaannu kunnolla.
-
Ei kai avoimella paisunnalla voi piiriä paineellisena pitää? Silloinhan paine työntäisi litkun ulos avoimesta pullosta? Tai onhan piirissä toki vesipatsaan aiheuttama paine, joka vaihtelee sen mukaan missä korkeusasemassa ollaan. Kaivon pohjalla on siis joka tapauksessa melkonen paine riippuen kaivon syvyydestä, mutta tätä en tarkoittanut kun puhuin paineellisesta piiristä, vaan sitä, että piirin korkeimmassakin kohdassa on ylipainetta.
Mulla näkyy olevan 0,75bar näin kesäaikaan. Paineellisesta piiristä on ymmärtääkseni se etu, että pumput eivät kavitoi niin helposti (ei pitäisi kylmän nesteen kanssa olla muutenkaan ongelma), paine työntää ilman pois putkistosta ja koska putkistossa on painetta niin ilma ei myöskään sinne pääsee (ts. pumpun imupuolellakin on ylipainetta).
Keruupumpun käynnistyessä muuten piirin painemittari heilahtaa eli kyllä se on varmasti aivan mahdollista, että paineettomaan piiriin tulisi imaistua käynnistysvaiheessa ilmaa.
-
Jatkoin tuota vaihdevenkoilua pitempään ja tarkkailin mitä tapahtuu, ja huomasin että tuossa läpinäkyvässä "pullossa" oleva nesteen pinta laskee kun otan pumpun pois päältä, eli suhinan mukana nestettä menee putkistoon lisää. Ja kun pistän pumpun takaisin vaihteelle niin nesteen pinta pullossa nousee eli pumppu puskee viinat takaisin pulloon. Eli olisiko tuo takaiskuventtiili sittenkin väärin tuossa kytkettynä?
Kuulostaa oudolta. Jos takaiskuventtiili olisi väärinpäin niin en ihan ymmärrä miten se noin vaikuttaisi. Silloinhan viilennyshaara lähtisi pyörimään ympyrää. Eli siis tuossa kuvassa haaran vasemmanpuoleisella suulla olisi imu ja oikeanpuoleisella painetta. Välissä takaiskuventtiili, joka väärinpäin asennettuna antaisi litkun virrata juuri siihen suuntaan lävitseen. Eli siis kun pumppu työntäisi litkua ulos oikean puoleisesta putkesta niin vasemman puoleinen imaisisi litkun sisäänsä ja taas mentäisiin ympyrää. Juuri tuon estämiseksi se takaiskuventtiili siihen on lätkästy.
Toinen juttu on se, että jos takaiskuventtiili olisi väärinpäin niin Niben keruupumppu työntäisi kaiken litkun viilennyshaaran läpi ja koska MLV-patteri on niin rimpula niin siitä tulisi sen verran reilusti painehäviöitä, että MLP: keruun lämpötilaero olisi helposti luokkaa 8-9K, ellei enemmänkin. Onko näin? Siis käyntijakson aikana.
Ainakin mulla tuo "vaihteiden väliin" asettaminen vaan pysäyttää pumpun... Eli tekeekö samaa jos vaan asetat Valloxin asetuksista viilennyksen pois. Siinä pitäisi tulla se ero, että mankku menee kiinni.
Edelleen olen kyllä sitä mieltä, että ei se asiakkaan homma ole näitä selvittää. Putkari vaan hommiin.
-
Kuinkas muuten tuollainen automaatti ilmaus-laite, voiko sellaisen laittaa piirissä ns. imupuolelle?
Tuota ajatusta kannattaisi pohtia ja tutkia tarkemmin.
Jos järjestelmä on paineeton niin kiertopumpun imupuolelle tulee alipaine ja jos ilmakello on imupuolen putkessa lähellä kiertovesipumppua niin sehän imee ilmaa tuon ilmaskellon kautta(?)
Niissähän yleensä on koho ja neulaventtiili
-
Minä ymmärsin että S8:lla on paineeton keruupiiri, jos näin niin paljonko ylempänä tuo paisuntasäiliön pinta on kun korkeimalla oleva putkilinja jäähdytyskennolle ? Säiliön pinnan pitää olla reilusti ylempänä kun jäähdytyskenno tai yksikään sinne menevä putki tai muuten joudut tekemään keruupiiristä paineellisen.
-
Minä ymmärsin että S8:lla on paineeton keruupiiri, jos näin niin paljonko ylempänä tuo paisuntasäiliön pinta on kun korkeimalla oleva putkilinja jäähdytyskennolle ? Säiliön pinnan pitää olla reilusti ylempänä kun jäähdytyskenno tai yksikään sinne menevä putki tai muuten joudut tekemään keruupiiristä paineellisen.
Katsastin tuojn tilanteen, ja näyttäisi että se säiliö on aikalailla siinä IV koneen ylänurkan tasalla eli nesteen pinta ehkä niiden IV koneelle menevien putkien tasalla. Eli ei ainakaan reilusti yläpuolella...
-
Siinä tapauksessa ilmat eivät välttämättä tule pois sieltä jollet laita keruupiiriin hieman painetta.
-
Siinä tapauksessa ilmat eivät välttämättä tule pois sieltä jollet laita keruupiiriin hieman painetta.
Minä kun olen näiden kanssa hieman noviisi, niin riittääkö se että ne ilmat saa sieltä kertaalleen pois, eli jos käyttää siellä jotain pumppua paineen tuottamiseksi niin kun kuplat on saatu poistettua, niin tuleeko ne takaisin jos tuo paine otetaan pois? vai pitääkö se painetta luova kapistus jättää systeemiin jatkuvasti?
Eli tällä siis koitan kartoittaa että nostaako tuota vesisäiliötä katonrajaan joka tuntuisi siis hyvinkin simppeliltä hommalta, vai hommatako joku paineistussysteemi?
-
Eli tällä siis koitan kartoittaa että nostaako tuota vesisäiliötä katonrajaan joka tuntuisi siis hyvinkin simppeliltä hommalta, vai hommatako joku paineistussysteemi?
Ilman muuta kannattaa nostaa säiliö niin ylös kuin mahdollista. Sehän toimii niin, että tuo korkeimmalla kohdalla oleva vesimassa luo siis vesipatsaan alleensa. Eli kaikki joka on tuota säiliötä alempana on kyllä paineellista. Säiliö on avoin siksi, että jos sen säiliön haaran ohi kulkee ilmakupla niin se pyrkii ylöspäin eli säiliöön, josta se tulee korkin kautta ulos. Sitten taas jos putkistoon syntyy alipaine vaikka kiertovesipumpun käynnistyessä, täytyy paisuntasäiliöhaarassa olevan vesipatsaan aiheuttaman paineen olla sen verran suuri ettei alipaine imaise säiliön korkin kautta ilmaa kiertoon. Siksi se säiliö kannattaa laittaa niin korkealle kuin mahdollista.
Nyt voi olla niin, että sulla on MLV-patterin putkissa ilmaa ja siksi siellä ei kierrä.
Kysyin muuten oman MLP:n asentaneelta putkarilta noista automaagisilmastimista niin sanoi, että niistä menee enemmän ilmaa sisään kuin ulos.
-
Säiliö on avoin siksi, että jos sen säiliön haaran ohi kulkee ilmakupla niin se pyrkii ylöspäin eli säiliöön, josta se tulee korkin kautta ulos.
Fysiikan opinnoistani kyllä jonkin verran aikaa... Eikö ilma nouse nesteestä paisuntasäiliöön, jos korkki on kiinni ja järjestelmässä painetta? Ei ilman ja nesteen välinen suhteellinen tiheysero kuitenkaan kovin radikaalista taida muuttua vaikka järjestelmässä pieni paine olisikin.
Joku on joskus väittänyt, että paineen kanssa ilmakuplat lähti putken mutkasta paremmin liikkeelle ja sitä kautta todennäköisemmin päätyisi sitten paisuntasäiliön...
-
Eikö ilma nouse nesteestä paisuntasäiliöön, jos korkki on kiinni ja järjestelmässä painetta? Ei ilman ja nesteen välinen suhteellinen tiheysero kuitenkaan kovin radikaalista taida muuttua vaikka järjestelmässä pieni paine olisikin.
Joku on joskus väittänyt, että paineen kanssa ilmakuplat lähti putken mutkasta paremmin liikkeelle ja sitä kautta todennäköisemmin päätyisi sitten paisuntasäiliön...
Joo kyllähän se ilma sinne säiliöön nousee, mutta ei pääse sieltä pois jos korkki on kiinni.
Pumppuhan luo itsensä yli paine-eron, se sitä viinaa liikuttaa. Tehokas pumppu luo suuremman paine-eron ja mitä suurempi paine-ero niin sen paremmin käytännössä lähtee ilma liikkeelle. Jos lisäksi putkistossa on ylipainetta niin se on hyvä idea lähinnä sen kannalta, ettei pumpun imupuolelle synny niin suurta alipainetta, että vetäisi sitä kautta ilmaa kiertoon. Varsinkin jos imupuolella on vaikkapa tuo avoin paisuntasäiliö...
Mulla kun putkari ilmasi järeällä ulkoisella pumpulla noita melkoisen mutkaisia viilennyskikkailuhaaroja niin väänteli samalla sulkuja eestakas, ideana se, että kiertoa kuristamalla saadaan sinne suurempi paine ja sitä kautta ilma paremmin liikkelle. Toimi. Kun vaan pitää mielessä, ettei ihan mahdottomia paineita sinne lyö. Mulla on kalvopaisunnassa painemittari niin siitä oli hyvä seurata ettei karkaa liiallisuuksiin. Muistaakseni luokkaa 1,5bar oli ylipainetta kun ilmattiin.
Avoimessa paisarissa vaan helposti käy niin, että voimakas ylipaine puskee litkut sieltä paisarin kautta ulos.
-
Öööh... Miten avoimessa voi olla ylipaine?
Hanojen vatkaamisella saadaan aikaiseksi myös nopeita virtausvaihteluita ja paineiskuja, jotka saavat kuplat liikkeelle. Tee koe: kaada kuplajuomaa lasiin ja kolauta lasin kylkeä: huomaat kuinka kuplat irtoavat lasin pinnasta ja nousevat ylös. Vaikka lasin päälle laitetaan ilmatiiivs kansi, niin kuplat nousevat yhä ylös.
Ilma on tiheydeltään liuosta kevyempää ja nousee säiliöön riippumatta siitä onko korkki auki vai kiinni.
Onhan siellä säiliössä ilmaa riippumatta siitä onko korkki kiinni vai auki. Jos säilöön kuplii esimerkiksi desilitra ilmaa, niin saman verran nestettä valuu putkistoon ilman tilalle... kunnes säiliö on täynnä ilmaa. Ei sen ilman tarvitse päästä säiliöstä pois. Säiliöön kyllä kannattaa tankata lisää liuosta ennen kuin se on tyhjä.
Jos säiliö on esimerkiksi puolillaan nestettä, niin ei pumpun käynnistyminen saa imaista säiliötä tyhjäksi ja "korkin kautta ilmaa kiertoon". Jos pinta liikkuu noin paljon, niin järjestelmässä on paaaaaljon ilmaa.
Nostamalla säiliö esim 5 metrin korkeuteen saadaan järjestelmään luotua 0,5 bar ylipaine. Onko silloin kyse paineistetusta avoimesta järjestelmästä :D
Järjestelmä kannattaa paineistaa tavalla tai toisella. Liuospumpun käyttöohjeessa varmaan annetaan asiasta jotain ohjearvoja eli kerrotaan miten kavitaatiota voi välttää.
-
Moro
Itselläni on Nibe 1245-8 + Vallox Digit2 se mlv.
Tuntuu nyt jotenkin siltä, että ei oikeen tuo viilennys skulaa niin kuin pitäisi.
Näytössä
Ulko 23
Tulo 22
Sisä 25
Jäte 20
Kuinka paljon viileämpää tuon laitteen pitäisi pystyä työntäämään sisään, verrattuna ulkoilmaan, jos kaikki on kohdallaan? Monta astetta?
Kylmä neste tuntuisi kyllä kiertävän Valloxiin, kun putket ovat kylmiä jotka sinne menevät + vesi kondensoituu koneeseen sekä putkiin mukavasti, joten kylmää siellä liikkuu mutta ei tule sisään.
-
Eilen oli taas ensimmäinen kuuma päivä pitkään aikaan ja sama kv-pumpun kuumeneminen jatkui. Olin siis antanut koko systeemin olla kun oli niin kylmää että Vallox ei käynnistänyt koko viilennystä.
Ja sunnuntai kun oli, niin puuhastelin itsekseni. Aukaisin KV-pumpun kokonaan ja putsasin sen. (sisällä oli ikäänkuin ruosterantuja tms.) Mutta ei apua.
Sitten aloin tutkia sähköliitäntöjä, ja viimeisenä tarkistettu magneettiventtiilin plugi paljasti vian. Sininen johto oli syltyssä plugin pohjalla eli oli siis irronnut sähkärin sitä kytkiessä. Kytkin tuon piuhan, kytkin sähköt takaisin IV koneeseen ja *NAPS* magneettiventtiili päästi mojovan nasahduksen ja alkoi samantien viilentyä.
Vieläkään KV-pumppu ei kuitenkaan viilentynyt tarpeeksi joten laitoin sen kanssa samassa putkessa olevan ilmanpoistotötterön sulun kiinni ja kas vain, melkein samantien alkoi Kv-pumpun pinta hikoilla ja viileni todella kylmäksi. Samalla paisuntasäiliössä oleva nesteen pinta tipahti reilusti alaspäin eli nestettä tosiaankin lähti kiertoon. Aiemmin pumpun pysähdyttyä ilma tuli kierrosta pois, mutta samantien kun pumppu käynnistyi, se imi tuon tötterön kautta ilmaa takaisin kiertoon. Nyt kun sulku oli kiinni, pumppu imikin nestettä Valloxin viilennyspatterilta eli kierto alkoi toimia oikein.
Eli täällä tällä hetkellä kaikki kunnossa, ja nyt olen taas asteen verran viisaampi näitten vehkeitten kanssa. Oppimisen kannalta taas yhtä kokemusta rikkaampi.
-
Moro
Itselläni on Nibe 1245-8 + Vallox Digit2 se mlv.
Tuntuu nyt jotenkin siltä, että ei oikeen tuo viilennys skulaa niin kuin pitäisi.
Näytössä
Ulko 23
Tulo 22
Sisä 25
Jäte 20
Kuinka paljon viileämpää tuon laitteen pitäisi pystyä työntäämään sisään, verrattuna ulkoilmaan, jos kaikki on kohdallaan? Monta astetta?
Kylmä neste tuntuisi kyllä kiertävän Valloxiin, kun putket ovat kylmiä jotka sinne menevät + vesi kondensoituu koneeseen sekä putkiin mukavasti, joten kylmää siellä liikkuu mutta ei tule sisään.
Moro,
onko sinulla otettu jälkilämmitys pumpulta pois päältä (se käyttöpaneelin oikean reunimmainen valo on pimeänä) ja mikä sinulla on laitettu tavoitelämpötilaksi IV koneelta?
Toki myös jos Nibessä on laitettu pienin menojohdon lämpötila esim 23-25 asteeksi, niin se puskee lattialämmityskiertoon 23-25 asteista vettä jotenka sisälämpötila pysyy koholla.
Muuten nuo lukemat on aikalailla sitä mitä itsellänikin oli ennenkuin tuo viilennyskierto alkoi toimia, tosin minulla ei edes nuo valloxin kylmäpatterin putket olleet viileät ennen eilistä.
-
Moro
Itselläni on Nibe 1245-8 + Vallox Digit2 se mlv.
Tuntuu nyt jotenkin siltä, että ei oikeen tuo viilennys skulaa niin kuin pitäisi.
Näytössä
Ulko 23
Tulo 22
Sisä 25
Jäte 20
Kuinka paljon viileämpää tuon laitteen pitäisi pystyä työntäämään sisään, verrattuna ulkoilmaan, jos kaikki on kohdallaan? Monta astetta?
Kylmä neste tuntuisi kyllä kiertävän Valloxiin, kun putket ovat kylmiä jotka sinne menevät + vesi kondensoituu koneeseen sekä putkiin mukavasti, joten kylmää siellä liikkuu mutta ei tule sisään.
Moro,
onko sinulla otettu jälkilämmitys pumpulta pois päältä (se käyttöpaneelin oikean reunimmainen valo on pimeänä) ja mikä sinulla on laitettu tavoitelämpötilaksi IV koneelta?
Toki myös jos Nibessä on laitettu pienin menojohdon lämpötila esim 23-25 asteeksi, niin se puskee lattialämmityskiertoon 23-25 asteista vettä jotenka sisälämpötila pysyy koholla.
Muuten nuo lukemat on aikalailla sitä mitä itsellänikin oli ennenkuin tuo viilennyskierto alkoi toimia, tosin minulla ei edes nuo valloxin kylmäpatterin putket olleet viileät ennen eilistä.
Juu, kyllä on se jälkilämmitys pois päältä.
Tavoitelämpötila on 19.
Tuolla yllempänä mainitsemat toimenpiteet meikäläisellä mahdoton suorittaa, kun en ole tekniikan ihmelapsi...
Niin sen verran, että minulla on myös tuo magneettiventtiili aika kuumana. Kuuluuko se asiaan? Vai pitäisikö sen olla normaalilämmöissä?
-
Moro
Itselläni on Nibe 1245-8 + Vallox Digit2 se mlv.
Tuntuu nyt jotenkin siltä, että ei oikeen tuo viilennys skulaa niin kuin pitäisi.
Näytössä
Ulko 23
Tulo 22
Sisä 25
Jäte 20
Kuinka paljon viileämpää tuon laitteen pitäisi pystyä työntäämään sisään, verrattuna ulkoilmaan, jos kaikki on kohdallaan? Monta astetta?
Kylmä neste tuntuisi kyllä kiertävän Valloxiin, kun putket ovat kylmiä jotka sinne menevät + vesi kondensoituu koneeseen sekä putkiin mukavasti, joten kylmää siellä liikkuu mutta ei tule sisään.
Moro,
onko sinulla otettu jälkilämmitys pumpulta pois päältä (se käyttöpaneelin oikean reunimmainen valo on pimeänä) ja mikä sinulla on laitettu tavoitelämpötilaksi IV koneelta?
Toki myös jos Nibessä on laitettu pienin menojohdon lämpötila esim 23-25 asteeksi, niin se puskee lattialämmityskiertoon 23-25 asteista vettä jotenka sisälämpötila pysyy koholla.
Muuten nuo lukemat on aikalailla sitä mitä itsellänikin oli ennenkuin tuo viilennyskierto alkoi toimia, tosin minulla ei edes nuo valloxin kylmäpatterin putket olleet viileät ennen eilistä.
Juu, kyllä on se jälkilämmitys pois päältä.
Tavoitelämpötila on 19.
Tuolla yllempänä mainitsemat toimenpiteet meikäläisellä mahdoton suorittaa, kun en ole tekniikan ihmelapsi...
Niin sen verran, että minulla on myös tuo magneettiventtiili aika kuumana. Kuuluuko se asiaan? Vai pitäisikö sen olla normaalilämmöissä?
Kyllä se mv kuumenee kun on käytössä. Ainakin itselläni tekee niin :)
-
Kyllä se mv kuumenee kun on käytössä. Ainakin itselläni tekee niin :)
Itselläni se taas alkoi samantien viilentyä kuntoon tultuaan koska kylmää nestettä virtasi sen läpi :)
-
Mitkä sinulla on nyt arvot (tulo, poisto, jäte ja ulko)kun maaviileä toimii, itselläni nimittäin välillä tuloilma lämpimämpi kuin ulkoilma, onkohan normaalia?
-
Luulenpa, että Digitissä nuo moottorit generoivat aikalailla lämpöä, joka sitten herkästi siirtyy ilmavirtaan. Se voi osittain selittää asiaa, mutta kyllä se viilennys oikein toimiessaan pitäisi ainakin muutamalla asteella lämpöjä tiputtaa.
Mulla meni eilen suuruusluokkaa 28C -> 22C ja sisälämpö 24C. Saisi siis toimia tehokkaammin, mutta mulla on kyllä aikalailla lämmin keruuneste nyt kun lämmitän sitä jäteilmalla erillisellä Veabin 200mm patterilla. Eli itseään saa taas syyttää kun ei viilene tarpeeksi. Jäteilmapatteri toimii 24C -> 17C eli pihalle puhalletaan siis 17C ilmaa. Kaivolta nousi eilen 11C litku. Käyttövesi tuleekin sitten nopeasti ja hyvällä lämpökertoimella kun on noin lämmin litku. Käyttövesijakson ajan myös viilennys toki tehostuu kun litku on kylmempää.
IV oli vitosella eilen kun normi-ilmanvaihtoon riittää kolmonen (vain yläkerta otettu toistaiseksi käyttöön).
-
Jep
Eli tällä hetkellä
Ulko 21
Tulo 20
Sisä 25
Jäte 19
Näyttäisi menevän aikalailla niin että sisääntulo on sen 1-2C viileämpää kuin ulko. Eilen kun oli huiput 27C ulkona niin tulo oli 24...
-
Ulko 21
Tulo 20
Sisä 25
Jäte 19
Tuossa pitää kyllä olla LTO päällä tai kesäpelleissä jotain vikaa jos Sisä on 25 ja Jäte 19.
Veikkaisin, että tuossa käy niin, että viilennyspatteri toimii ihan oikein eli tiputtaa ilman jonnekin 16C paikkeille, mutta koska LTO on jostain syystä toiminnassa niin se sitten lämmittää tulon tuonne 20C lukemiin.
Jos LTO olisi pois päältä niin jäteilman ja sisäilman pitäisi olla suurinpiirtein samat. LTO:n ollessa käytössä lämpiää tuloilma LTO-kennolla n. jäteilman ja sisäilman lämpötilojen erotuksen verran.
Jos raotat kantta niin onko LTO-kennon vasemmalla puolella ylhäällä pelti kanavan tukkeena? Pitäisi kesäasennossa olla niin, että poistoilma kiertää kennon takaa ohi kun kesäpelti laskeutuu eteen.
-
Ulko 21
Tulo 20
Sisä 25
Jäte 19
Tuossa pitää kyllä olla LTO päällä tai kesäpelleissä jotain vikaa jos Sisä on 25 ja Jäte 19.
Veikkaisin, että tuossa käy niin, että viilennyspatteri toimii ihan oikein eli tiputtaa ilman jonnekin 16C paikkeille, mutta koska LTO on jostain syystä toiminnassa niin se sitten lämmittää tulon tuonne 20C lukemiin.
Jos LTO olisi pois päältä niin jäteilman ja sisäilman pitäisi olla suurinpiirtein samat. LTO:n ollessa käytössä lämpiää tuloilma LTO-kennolla n. jäteilman ja sisäilman lämpötilojen erotuksen verran.
Jos raotat kantta niin onko LTO-kennon vasemmalla puolella ylhäällä pelti kanavan tukkeena? Pitäisi kesäasennossa olla niin, että poistoilma kiertää kennon takaa ohi kun kesäpelti laskeutuu eteen.
Voiko sitä ihan manuaalisesti vääntää toiseen asentoon jos noin on?
Vai miten tuo saadaan kuntoon jos vika on tuollainen?
Pelti oli siis ns vaakatasossa, kun kävin tarkastamassa, eli jos tulkitsin oikein niin ihan oikeassa asennossa se oli?
-
Voiko sitä ihan manuaalisesti vääntää toiseen asentoon jos noin on?
Vai miten tuo saadaan kuntoon jos vika on tuollainen?
Sähkömoottori siellä on sitä peltiä kääntelemässä. Ennenkuin kädellä vääntää niin kannattaa varmaan katsoa jos sitä saisi veivattua asetuksia muuttamalla. Asetusvalikossa on "LTO pois" tai jotain sinnepäin. Sen kun laittaa jonnekin nollan paikkeille niin pitäisi ainakin automatiikankin mielestä olla kesätilassa. Jälkilämmitys myös pois. Jos ei silti pelti tuki kanavaa niin sähkö/ohjausvialta kuulostaa. Valloxille vaan vikailmoa jos noin on.
Kesäpelti kyllä falskaa mun havaintojen mukaan jonkin verran vaikka olisikin kesä-asennossa. Pitäisi joskus askarrella tiivistysnauhan kanssa.
*edit* "Kennonohitus" tais olla se asetus mitä meinasin.
-
Kennonohitus on lukemassa 8.
24xkoffIII sille joka antaa "viilentävän" vinkin.
alkaa pikkuhiljaa kainalot kastua ja pinna kiristyä... >:(
Niin ja jos jollain on halukkuuttaa tulla vaikka paikanpäälle konetta ihmettelemään niin se on Hyvinkäällä.
-
Ainakin Ilton romuissa on tuossa kesäpellin sähkömoottorissa oranssi nappi kyljessä. Siitä kun painaa ja samalla vääntää kesäpeltiä, niin onnistuu ilman väkivaltaa.
nimim. kesäpellin moottori rikki, enkä uutta osta.
-
Ulko 21
Tulo 20
Sisä 25
Jäte 19
Tuossa pitää kyllä olla LTO päällä tai kesäpelleissä jotain vikaa jos Sisä on 25 ja Jäte 19.
Veikkaisin, että tuossa käy niin, että viilennyspatteri toimii ihan oikein eli tiputtaa ilman jonnekin 16C paikkeille, mutta koska LTO on jostain syystä toiminnassa niin se sitten lämmittää tulon tuonne 20C lukemiin.
Jos LTO olisi pois päältä niin jäteilman ja sisäilman pitäisi olla suurinpiirtein samat. LTO:n ollessa käytössä lämpiää tuloilma LTO-kennolla n. jäteilman ja sisäilman lämpötilojen erotuksen verran.
Jos raotat kantta niin onko LTO-kennon vasemmalla puolella ylhäällä pelti kanavan tukkeena? Pitäisi kesäasennossa olla niin, että poistoilma kiertää kennon takaa ohi kun kesäpelti laskeutuu eteen.
Mulla näytti nyt
ulko 21
tulo 19
sisä 24
jäte 19
Kone 150 effect se mlv.
Kysyin valloxilta tuosta koneen sisällä lämpenemisestä ja vastaus oli että johtumislämpöjä. Sisällä jos on kuuma ja ulkona jotain 10 - 14 niin sitä ulkolämpöä ei saa sisään tulemaan viileänö. koneen sisällä lämpeää sen n.5 astetta halus tai ei. Sitten pitää maanesteellä jäähdyttää että saa tulon viileämmäksi. vaikka viileää olis ulkona tarjolla.
Eilen sai tulon pysymään 18-19 asteessa ja sisä 24 vaikka ulkona oli 28-30 astetta.
-
150:nen vallox myös täällä. Illalla ulko 22 tulo 20 ja kuumimpaankin aikaan ei montaa astetta viilene.
Neste kiertää kyllä patterissa jotenkin mutta voisikohan se olla puolillaan ilmaa. Millä sen saa sieltä pois kun pumppu ja viinasäiliö on iv-koneen alapuolella? Ei kai mitenkään, mutta saako sitä vaikka säiliö olisi korkeammalla, ilmahan menee korkeimpaan paikkaan ja ne letkut tulee iv koneen päältä, nousee noin 30cm ylöspäin ja laskee sieltä lattianrajaan. Kone siis on noin metrin korkeudella lattiasta.
Pitäisikö noihin putkiin laittaa ilmausta varten jotkut hanat korkeimpaan kohtaan?
-
Mulla on kyllä ollut nyt pari päivää samaa ongelmaa, että ulkona illalla varsinkin oli jo viileää, esim. 20 astetta. Sisällä 24, tulo 20 ja jäte jotain 18. Pitää tänään ottaa vielä noi arvot ylös ja sitten katsoa missä asennossa se pelti on. Maaviileä tekee työtä, putket hikoilee ja on vielä maaviileän kierto tehty näemmä maasta tulevaan keruuputkeen (myös maaviileän paluu).
-
Tuo johtuminen varmaan vaikuttaa tosiaan aika paljon. Eli ainakin Digitillä varmastikin johtumisen ja kesäpellin vuodon yhteisvaikutus + integroitu MLV-patteri on turhan pieni. Ainakin mulla kesäpellin reunoille jäävistä raoista paistaa päivä läpi kun taskulampulla kattelee. Niihin paikkoihin voisi laittaa tiivistysnauhaa niin ei pääsisi sitä kautta poistoilmavirta LTO-kennon läpi kohtaamaan viilennettyä ilmaa.
Seinämäthän on sinäänsä vaan peltiä niin kyllähän ne tietysti johtaa lämpöä aikalailla. Kai niitäkin voisi jollain solukumimatolla vuorata, mutta maksaako vaivaa...
Mulla oli eilen illalla tilanne se, että raitisilmakanavasta mitattu koneelle tuleva ilma oli 17C ja tuloilmakanavasta mitattu (siis viilennetty ilma) 18C. Poisto oli 24C ja jäte taisi olla 22C koneen jäljiltä. Viinakin oli kyllä kymmenisen astetta koneelle tullessaan. Ulos puhallettiin jäteilmapatterin jälkeen 14C ilmaa.
Eilen ei kyllä oikeastaan ollut sisällä liian kuuma. Sunnuntai oli toistaiseksi ainut päivä kun ei viilennys riittänyt. Silloin olikin ulkona 28C lämmintä ja kastepiste 24C. Eli aika paha siitä viilentää kun pitää kosteutta poistaa niin paljon. Siihen se viilennysteho sitten meneekin (kosteudenpoisto on toki hyvä asia). Alakerrassa, missä ei ole vielä IV:ta päällä onkin sitten mukavat 19C eli voi sinne paeta jos yläkerta lämpiää liikaa. Tosin alakerrassa joutuu herkästi töihin kun on vielä raksana. ::)
Paremminhan nämä toimisi viilennyksen kannalta jos viilennyspatteri olisi vasta LTO:n jälkeen. Tällöin LTO:lla voitaisiin aluksi viilentää pikkasen (olettaen, että sisäilma on viileämpää kuin ulkoilma) ja sitten tujauttaa viilennyspatterilla tarvittava viilennys ja ilma huoneisiin. Tuolloin patteria ei vaan voisi käyttää esilämmitykseen.
Mutta ei se viilennys hukkaan mene vaikka tulo olisi jopa suurempi kuin ulko. Jos ei olisi viilennystä niin tulo olisi vielä lämpimämpi.
Jotenkin omassa tapauksessa tuntuu vähän surkuhupaiselta, että ulos puhalletaan huomattavasti viileämpää ilmaa kuin sisään viilennyksellä vaikka ulkoilma on viileämpi kuin sisäilma. ;D Hyvin huomaa, että on tuo ulkoinen Veabin patteri ihan eri luokan peli kuin tuo rimpula Digitin MLV. Eli uutta masiinaa ostaville vinkiksi, että kannattaa hankkia ulkoinen patteri viilennys/esilämmityshommiin. Ei ole oikeastaan sen kalliimpikaan.
-
Taitaa olla vaan liian pieni tuo maaviileän kenno, tosin noihin putkivetoihinkin pitää laittaa käsiventtiilit korkeimpiin kohtiin jotta sieltä saa ilmat pois. Minulla Enervent Pelicans ja eilen ulkona n.30 ja kone näytti jäähdytyksen jälkeen sisääntulevan ilman lämpötilaksi 13,5 astetta, iv putken päästä mitattuna (siis lautaselta) oli n.17 joten lämpenee hieman matkalla mutta putkethan on alaslaskeituissa katoissa joten ei haittaa. Maapiiristä tulee nyt 6,5 asteinen liuos. Sisällä n.22 ja IV kone 75% teholla.
-
Minulla Enervent Pelicans ja eilen ulkona n.30 ja kone näytti jäähdytyksen jälkeen sisääntulevan ilman lämpötilaksi 13,5 astetta
Vaikea olisi noihin lukuihin uskoa MLV-patterin suorituksen nähneenä jos ei olisi kokemusta myös tuosta ulkoisesta Veabin patterista. Eli samaa mieltä kyllä olen, että liian pienen patterin ovat mitoittaneet Digittiin.
-
Mistä te näette noiden litkujen lämpötilat? Nibe 1245-8 käytössä.
Vai onko Teillä ulkoinen mittari millä mittaatte?
-
Mistä te näette noiden litkijen lämpötilat? Nibe 1245-8 käytössä.
Vai onko Teillä ulkoinen mittari millä mittaatte?
Mulla on eri masiina, mutta ymmärtääkseni Nibestä saa kattavan login muistitikulle niin sieltä näkee vaikka mitä lämpötiloja. Riippuu sitten siitä, kummalle puolelle MLP:ta tuo IV-masiina on kytketty, että onko se Niben kertoma lämpö viilennyspatterille menevä vai sieltä lähtevä. Mulla on lisäksi vielä keruuputkistossa anturitaskut ennen ja jälkeen noita IV-roinia niin saan sieltä vielä lämmöt talteen, mutta ne anturitaskut on extratavaraa.
Kanavista taas olen mittaillut IR-pintalämpömittarilla huoltoluukkujen kautta. Kanavat on metalliset eli noissa mittauksissa voi olla jonkin verran heittoja.
-
Taitaa olla vaan liian pieni tuo maaviileän kenno, tosin noihin putkivetoihinkin pitää laittaa käsiventtiilit korkeimpiin kohtiin jotta sieltä saa ilmat pois. Minulla Enervent Pelicans ja eilen ulkona n.30 ja kone näytti jäähdytyksen jälkeen sisääntulevan ilman lämpötilaksi 13,5 astetta, iv putken päästä mitattuna (siis lautaselta) oli n.17 joten lämpenee hieman matkalla mutta putkethan on alaslaskeituissa katoissa joten ei haittaa. Maapiiristä tulee nyt 6,5 asteinen liuos. Sisällä n.22 ja IV kone 75% teholla.
hieman paremmin toimii enerventillä tuo jäähdytys.
Ei olla valloxilla oikeen panostettu noihin asioihin. toki jos patteri olis kennon jälkeen niinkun xargo mainitsi jäähdytys toimis paremmin.
Nyt jos konetta olisin laittamassa, niin laittasin ulkoisen jäähdytyskennin tai sit enerventin koneen.
Toki vaikka tuo pallox ei jaksa kauheena jäähdyttää, niin kyllä se mahtaa kosteutta poistaa ihan kivasti. Ainakin poistoputkesta lirisee kokoajan vettä.
Itselläni menee iv-putket kylmällä puolella välikatossa ja varmasti lämpenee ilma siellä. en ole uskaltanut edes mitata ei ollut mahdollisuutta laittaa putkia lämpimälle puolelle.
Kaivosta tulee n 6.5 asteista nestettä nyt.
-
Käytän surutta hyväkseni toisen topiccia.. :-?
Eli itselläni on LÄ VS8 pumppu jossa 400metrin piiri savipellossa, lisäksi on 200metrin erillispiiri joka on n. 2m syvyydessä.
Olen nyt kohta tilaamassa IV-konetta ja suunnitelmissa on merkattu Valloxin Digit2 SE MLV kone ja kaikki putkituksen on jo tehty.
Mutta kannattaako minun ostaa MLV + VKL vai pelkkä VKL kone?
Ajatuksena oli käyttää tätä erillistä "passiivi" piiriä talvella esilämmitykseen ja kesällä pelto haaleaan. Ja miten piirit kannattaisi kytkeä.
Valitettavasti (omalta kohdaltani) ei tuota erillistä patteria voi enää tulo putkistoon asentaa ennen IV-konetta kun putket on jo puhallusvillojen alla..
-
Olen nyt kohta tilaamassa IV-konetta ja suunnitelmissa on merkattu Valloxin Digit2 SE MLV kone ja kaikki putkituksen on jo tehty.
Mutta kannattaako minun ostaa MLV + VKL vai pelkkä VKL kone?
Ajatuksena oli käyttää tätä erillistä "passiivi" piiriä talvella esilämmitykseen ja kesällä pelto haaleaan. Ja miten piirit kannattaisi kytkeä.
Valitettavasti (omalta kohdaltani) ei tuota erillistä patteria voi enää tulo putkistoon asentaa ennen IV-konetta kun putket on jo puhallusvillojen alla..
Ulkoisen patterin voi kyllä asentaa koneen jälkeenkin, jolloin viilennysteho on parempi, mutta tuolloin sitä ei voi käyttää esilämmitykseen.
Jos IV-konetta ei ole vielä paikallaan niin eikös asennuspaikassa siis ole tilaa ulkoiselle patterille? Ei sen patterin siellä villojen seassa muutenkaan kannattaisi majailla kun kondenssia kuitenkin tulee.
Ei tuossa Digitin integroidussa MLV:ssa siis muuta vikaa ole kuin mitoitus. Sinne ei suurta virtausta saa, koska nestepuolen putket ovat niin ohuet, eikä siinä pinta-alakaan päätä huimaa. Siksipä ulkoinen patteri on parempi jos kunnon viilennystä haluaa. Itse tosiaan hommaisin VKL-mallin ja ulkoisen viilennys/esilämmityspatterin. Silloin esilämmitykseen on lisäksi sähköpatteri, jolloin ei pitäisi olla pätkimisongelmaa huippupakkasillakaan.
Ulkoinen viilennyskäyttöön tuleva patteri kyllä pitäisi asentaa vaakavetoon eli usein voi olla vähän hankalaa, mutta se nyt kuitenkin olisi varmasti paras vaihtoehto. Integroidulla MLV:lla voi päästä hellekeleillä johonkin max. ~1,5kW viilennystehoon kun ulkoisella patterilla pääsisi luokkaa 2kW.
Näyttää vaan monella olevan käyttökokemukset sitä luokkaa, että kuumilla ja kosteilla keleillä karkaa sisälämmöt 25C paikkeille tuolla integroidulla kennolla. Monen tekijän summahan tämä kuitenkin joka tapauksessa on.
-
Mutta kannattaako minun ostaa MLV + VKL vai pelkkä VKL kone?
Ajatuksena oli käyttää tätä erillistä "passiivi" piiriä talvella esilämmitykseen ja kesällä pelto haaleaan. Ja miten piirit kannattaisi kytkeä.
Valitettavasti (omalta kohdaltani) ei tuota erillistä patteria voi enää tulo putkistoon asentaa ennen IV-konetta kun putket on jo puhallusvillojen alla..
Ulkoisen patterin voi kyllä asentaa koneen jälkeenkin, jolloin viilennysteho on parempi, mutta tuolloin sitä ei voi käyttää esilämmitykseen.
Jos IV-konetta ei ole vielä paikallaan niin eikös asennuspaikassa siis ole tilaa ulkoiselle patterille? Ei sen patterin siellä villojen seassa muutenkaan kannattaisi majailla kun kondenssia kuitenkin tulee.
Ei tuossa Digitin integroidussa MLV:ssa siis muuta vikaa ole kuin mitoitus. Sinne ei suurta virtausta saa, koska nestepuolen putket ovat niin ohuet, eikä siinä pinta-alakaan päätä huimaa. Siksipä ulkoinen patteri on parempi jos kunnon viilennystä haluaa. Itse tosiaan hommaisin VKL-mallin ja ulkoisen viilennys/esilämmityspatterin. Silloin esilämmitykseen on lisäksi sähköpatteri, jolloin ei pitäisi olla pätkimisongelmaa huippupakkasillakaan.
Ulkoinen viilennyskäyttöön tuleva patteri kyllä pitäisi asentaa vaakavetoon eli usein voi olla vähän hankalaa, mutta se nyt kuitenkin olisi varmasti paras vaihtoehto. Integroidulla MLV:lla voi päästä hellekeleillä johonkin max. ~1,5kW viilennystehoon kun ulkoisella patterilla pääsisi luokkaa 2kW.
Näyttää vaan monella olevan käyttökokemukset sitä luokkaa, että kuumilla ja kosteilla keleillä karkaa sisälämmöt 25C paikkeille tuolla integroidulla kennolla. Monen tekijän summahan tämä kuitenkin joka tapauksessa on.
Tosiaan Valloxin kattoasennuslevy on jo asennettu ja siihen olisi tarkoitus nostaa sitten IV-kone paikoilleen. Tekninen tila on aika pieni ja IV-koneen alle jaa porakaivon pumpun paineastia, joten hirveesti konetta ei saa alaspäin laskettua.. Ja varsinkin jos erillinen patteri tulisi asentaa vaaka putkeen niin sitten jää tekemättä.. Putket on tosiaan eristetty insuplastin eristeillä (100mm) ja niiden päällä on puhallusvillat
Voiko tuon passiivi piirin pyöräyttää molempien kennojen kautta vai pitääkö toinen kytkeä MLP pumpun lattialämmitys piiriin?
-Mika
-
Tänään aamulla oli tämmöisiä lämpöjä. Valloxilta pyynti 16, kenno-ohitus 10 ja hystereesi 1.
Ulko: 14
Tulo: 18
Sisä: 23
Jäte: 17
Nibe LK sisään (BT10): 6.5
Nibe LK ulos (BT11): 7.2
Valloxissa pelti on kesäasennossa, mutta eipähän se tiivis ole. Kondenssivettä tulee tasaiseen tahtiin kokoajan tippa kerrallaan. On se jännää, että Vallox ei saa tuloa viileämmäksi, vaikka ulkona on 14 astetta. Mitä se olisi ilman viilennystä...
-
Kiitos vastauksista...
Taitaa vaan olla niin että shitn möivät.
Näyttäs olevan niin kun muiden kommentteja katsoo, että laite toimii oikein.
Ei riitä tehot helteellä ja sillehän ei mitään voi.
Olis vaan pitäny ostaa se enerventin mylly, mutta köyhän on paha ostaa parasta... ;)
-
Kiitos vastauksista...
Taitaa vaan olla niin että shitn möivät.
Näyttäs olevan niin kun muiden kommentteja katsoo, että laite toimii oikein.
Ei riitä tehot helteellä ja sillehän ei mitään voi.
Olis vaan pitäny ostaa se enerventin mylly, mutta köyhän on paha ostaa parasta... ;)
Lyhestä virsi kaunis ;)
1000€ oli hinta eroa ku vallox 150 ja enerventin välillä niin nuukana sit tuon valloxin ostin. Nyt se kostautuu. Aina ei voi voittaa.. ei ees joka kerta!
Tuo ilman lämpeneminen koneen sisällä v*****aa kaikista eniten. Menee tuo jäähdyttäminen melkeen kokonaan siihen että se kompensoi koneessa lämpenemisen. Jos tosiaan tuota jäähyä ei olis niin tuskaa olis.
Löytys vaan kone joka suoraan menis tuohon palloxin paikalle ilman kummempia muutoksia. laittas sen ja ulkoisen kennon jäähdyttämään.
Nyt aamusta:
Ulko: 18
Tulo 17
sisä 23
jäte 15
Kone isolla jotta ilmaa tulee kunnolla.
-
Pakko osallistua keskusteluun kun kovasti vingutaan enerventtien perään, että niissä on sitten omat ongelmansa, nimimerkillä kokemusta on (siis kommenttina niille jota voi tehdä keskustelun perusteella yksioikoisia ostopäätöksiä laitteen valinnan suhteen) - keskustelun perusteella ainakin minä suosisin yksiselitteisesti ulkoisia pattereita jäähdytysmielessä ainakin vallox laitteissa - sijoittelu ennen konetta vai jälkeen on sitten oma dilemmansa - ehkä jos rahaa on käyttää yhden enerventin myllyn verran niin laittaa molemmille puolille - ei ole pulaa jäähdytystehosta - enerventtiä ja ilmanvaihtoa ei kannata käsitteenä käsitellä rinnan tai sotkea keskenään.
Make
-
Minulla samankaltainen ongelma eli ulko 17, sisä 24, tulo 19, jäte 19.
- Jäte on siis aika viileää
- ulkona on kylmempi kuin tulo
Neste tuntuu virtaavan ja vesi kondensoituu pumpusta, ei vaan viilene. Sisätilan asetusarvon olen laittanut 15 asteeseen.
En tiedä olisiko ongelma pumpun riittämättömyydessä, itselläni Wilo
-
Vähän asian sivusta mutta itselläni Valloxin 150 mlv. Alusta asti ole selvää etten käytä tuota jäähdytykseen vaan se hoidetaan Lämpöässän cs4 puhallikonvektorilla. Yllätyksenä on kuitenkin ollut että koneen viilennyspatteri on kyllä satunnaisissa kokeiluissa jaksanut työntää haluttua ilmaa kanavistoon. Tulevan nesteen lämpötilan mittaus ei vielä valitettavasti ole käytössä (kaivo 180 m).
Se mikä tuossa koneessa ahdistaa on tuo kesäautomatiikan "ajatusmaailma". Jotta kesällä puhallinkonvektorin viilentämä ilma saadaan pidettyä sisällä on lämmöntalteenotto pidettävä päällä. Iltaisin ulkoilman viilennyttyä on lämmöntalteenotto sitten otettava manuaalisesti pois päältä, jotta viileää ilmaa saadaan yön aikana sisään.
Eli mielestäni kesäasennossa koneen pitäisi ehdottomasti seurata sisä ja ulkoilman lämpötiloja, ja säätää kennonohitusta sen perusteella. En tiedä kuinka Digit mutta 150 mlv ei sitä tee.
Mutta onneksi viileää on piisannut :)
-
Vähän asian sivusta mutta itselläni Valloxin 150 mlv. Alusta asti ole selvää etten käytä tuota jäähdytykseen vaan se hoidetaan Lämpöässän cs4 puhallikonvektorilla. Yllätyksenä on kuitenkin ollut että koneen viilennyspatteri on kyllä satunnaisissa kokeiluissa jaksanut työntää haluttua ilmaa kanavistoon. Tulevan nesteen lämpötilan mittaus ei vielä valitettavasti ole käytössä (kaivo 180 m).
Se mikä tuossa koneessa ahdistaa on tuo kesäautomatiikan "ajatusmaailma". Jotta kesällä puhallinkonvektorin viilentämä ilma saadaan pidettyä sisällä on lämmöntalteenotto pidettävä päällä. Iltaisin ulkoilman viilennyttyä on lämmöntalteenotto sitten otettava manuaalisesti pois päältä, jotta viileää ilmaa saadaan yön aikana sisään.
Eli mielestäni kesäasennossa koneen pitäisi ehdottomasti seurata sisä ja ulkoilman lämpötiloja, ja säätää kennonohitusta sen perusteella. En tiedä kuinka Digit mutta 150 mlv ei sitä tee.
Mutta onneksi viileää on piisannut :)
Omasta 200 mallin koneesta huomasin että automatiikka hoitaa viilennöksen LTO:n avulla automaattisesti kun ulkoilma on lämpimämpää kuin sisäilma. Meillä kaksikerroksisessa viilennetään yläkerta ILP:illä - makuuhuoneissa yläkerrassa on saanut nukkua peitot korvissa ilman hikoilua tuolla systeemillä jo kolme kesää - siis kuumempina kesinä kuin nyt ;). Alakerrassa onkin sitten kuumina jaksoina 23-24 astetta lämmintä. Tuossa päivänä jona elohopea nousi 30:een laite näytti puhaltavan sisään 23-24 asteista ilmaa ja jäteilma paineli 30:ssä. Kesäkeleillä (+15-+20)meilläkin ulkoilma-anturin ja tulo-ilma-anturin ero on noin kaksi astetta (siis tuloilma lämpenee laitteen läpi tullessaan + anturivirhe) mutta siten että kun ulkoilma on enemmän kuin 22 niin sitten tuloilma on sama kuin ulkoilma tai vähemmän. LTO laitteessamme ei ole viilennyspatteria.
-
Mulla ei kyllä ihan noin paljon johdu/falskaa kuin joillain. Tänään ennen käyttövesijaksoa kun kaivolta nousi 10,1C litku oli arvot tälläiset:
Ulko 18
Tulo 18
Poisto 23
Jäte 21
Nyt kun tehdään käyttövettä ja IV-koneelle menee 3,0C litku:
Ulko 18
Tulo 16
Poisto 23
Jäte 21
En muista koskaan nähneeni alle 20C jäteilmaa (siis IV-koneen jäljiltä) kun kone on kesäasetuksilla.
Olen nyt ruvennut katselemaan, josko LTO-kennon ja tuloilmapuhaltimen väliin mahtuisi asentamaan toisen viilennyskennon tietokoneen vesijäähyosilla. Mulla olisi sopivat vaihtimetkin keruupiirissä niin olisi mahdollista asentaa tuo omaan kiertoon niin ei tarviisi keruuta lähteä sotkemaan. Tai sitten vaihtimen avulla tuloilmakanavaan sellaiseen paikkaan, että kaikki (sen patterin) viilennysteho menisi yläkertaan kun kellarissa ei ole viilennystarvetta. On vaan taas se ikuisuusongelma, että jo olevaan asennukseen on vaikea mitään lisäillä.
-
Tänään aamulla oli tämmöisiä lämpöjä. Valloxilta pyynti 16, kenno-ohitus 10 ja hystereesi 1.
Ulko: 14
Tulo: 18
Sisä: 23
Jäte: 17
Nibe LK sisään (BT10): 6.5
Nibe LK ulos (BT11): 7.2
Valloxissa pelti on kesäasennossa, mutta eipähän se tiivis ole. Kondenssivettä tulee tasaiseen tahtiin kokoajan tippa kerrallaan. On se jännää, että Vallox ei saa tuloa viileämmäksi, vaikka ulkona on 14 astetta. Mitä se olisi ilman viilennystä...
Posted by: Pahkis
Mulla ilman viilennyspatterii Digit SE.
Ulko 16C
Tulo 19C
Sisä 23C
Jäte 22C
Näyttäs siltä että Digit viilentää pelkkää jäteilmaa :(
-
Mulla ei kyllä ihan noin paljon johdu/falskaa kuin joillain. Tänään ennen käyttövesijaksoa kun kaivolta nousi 10,1C litku oli arvot tälläiset:
Ulko 18
Tulo 18
Poisto 23
Jäte 21
Nyt kun tehdään käyttövettä ja IV-koneelle menee 3,0C litku:
Ulko 18
Tulo 16
Poisto 23
Jäte 21
En muista koskaan nähneeni alle 20C jäteilmaa (siis IV-koneen jäljiltä) kun kone on kesäasetuksilla.
Olen nyt ruvennut katselemaan, josko LTO-kennon ja tuloilmapuhaltimen väliin mahtuisi asentamaan toisen viilennyskennon tietokoneen vesijäähyosilla. Mulla olisi sopivat vaihtimetkin keruupiirissä niin olisi mahdollista asentaa tuo omaan kiertoon niin ei tarviisi keruuta lähteä sotkemaan. Tai sitten vaihtimen avulla tuloilmakanavaan sellaiseen paikkaan, että kaikki (sen patterin) viilennysteho menisi yläkertaan kun kellarissa ei ole viilennystarvetta. On vaan taas se ikuisuusongelma, että jo olevaan asennukseen on vaikea mitään lisäillä.
En tajua miten mulla tuo jäte on melkeen aina alle 20 astetta. Eilen mentiin 15 asteeseen, sisä mahto olla 23-24.
Nyt on
Ulko 14
tulo 17
sisä 22
jäte 18
Pitääpä jossain vaiheessa hyvikseen testata, että ottaa mv ja pumpun pois toiminnasta ja katsoa miten arvot muuttuu. Mulla on tällä hetkellä avattavilla wago-liittimillä mv ja pumppu kiinni niin saa nopeasti ne pois pelistä.
-
Pitääpä jossain vaiheessa hyvikseen testata, että ottaa mv ja pumpun pois toiminnasta ja katsoa miten arvot muuttuu. Mulla on tällä hetkellä avattavilla wago-liittimillä mv ja pumppu kiinni niin saa nopeasti ne pois pelistä.
Testasin tuota eilen samalla kun pyörittelin keruupiiriä ilman talteenottoja, että näkisin paljonko kaivon lämmöt on ilman jäteilmapatteria ja viilennystä. 8,9C litku nousi kaivolta ilman noita pattereita. Käyttövesijaksosta ei ollut pitkä aika eli ihan kivoja lämpöjä nousee.
Samalla Tulo nousi pari astetta ja Jäte pysyi samana. Valloxin antamat lämpötilat tietysti sisältävät Valloxin oman speksinkin mukaan +/- 2C virhettä. Eli siis 4 astetta voi olla heittoa!?
Tulipa mulla tässä sellainenkin mieleen, että joihinkin koneisiinhan on olemassa erillinen kesäkenno, joka asennetaan LTO-kuution tilalle ja on siis käytännössä vaan sellainen tyhjä häkkyrä, joka estää poistoilman kulun muuta reittiä kuin ohituskanavaa pitkin. Ei taida Digittiin tuollaista olla saatavilla, mutta eipä se mahdoton homma olisi itse sellaista värkätä. Itse taidan kuitenkin mieluummin pohtia sitä "jälkiviilennyspatteria" vesijäähyosista.
-
Mulla ei kyllä ihan noin paljon johdu/falskaa kuin joillain. Tänään ennen käyttövesijaksoa kun kaivolta nousi 10,1C litku oli arvot tälläiset:
Ulko 18
Tulo 18
Poisto 23
Jäte 21
Nyt kun tehdään käyttövettä ja IV-koneelle menee 3,0C litku:
Ulko 18
Tulo 16
Poisto 23
Jäte 21
En muista koskaan nähneeni alle 20C jäteilmaa (siis IV-koneen jäljiltä) kun kone on kesäasetuksilla.
Olen nyt ruvennut katselemaan, josko LTO-kennon ja tuloilmapuhaltimen väliin mahtuisi asentamaan toisen viilennyskennon tietokoneen vesijäähyosilla. Mulla olisi sopivat vaihtimetkin keruupiirissä niin olisi mahdollista asentaa tuo omaan kiertoon niin ei tarviisi keruuta lähteä sotkemaan. Tai sitten vaihtimen avulla tuloilmakanavaan sellaiseen paikkaan, että kaikki (sen patterin) viilennysteho menisi yläkertaan kun kellarissa ei ole viilennystarvetta. On vaan taas se ikuisuusongelma, että jo olevaan asennukseen on vaikea mitään lisäillä.
En tajua miten mulla tuo jäte on melkeen aina alle 20 astetta. Eilen mentiin 15 asteeseen, sisä mahto olla 23-24.
Nyt on
Ulko 14
tulo 17
sisä 22
jäte 18
Pitääpä jossain vaiheessa hyvikseen testata, että ottaa mv ja pumpun pois toiminnasta ja katsoa miten arvot muuttuu. Mulla on tällä hetkellä avattavilla wago-liittimillä mv ja pumppu kiinni niin saa nopeasti ne pois pelistä.
Tässä olen nyt testannu että otan viilennyspiirin magneettiventtiilin ja pumpun pois toiminnasta. Tulo on kokoajan 19 astetta.
ulko 15
tulo 19
sisä 23
jäte 18
asetusarvoa kun muuttaa lämpimämmäksi vaikka 22 tai viileämmäksi kuin ulkoilma vaikka 12 ei tämä vaikuta mitenkään tuloilman lämpöön tai mihinkään. kaikki pysyy samassa. Vähän ihmetyttää miten toi kone noin toimii?! :-?
-
Tässä olen nyt testannu että otan viilennyspiirin magneettiventtiilin ja pumpun pois toiminnasta. Tulo on kokoajan 19 astetta.
ulko 15
tulo 19
sisä 23
jäte 18
asetusarvoa kun muuttaa lämpimämmäksi vaikka 22 tai viileämmäksi kuin ulkoilma vaikka 12 ei tämä vaikuta mitenkään tuloilman lämpöön tai mihinkään. kaikki pysyy samassa. Vähän ihmetyttää miten toi kone noin toimii?! :-?
Osallistunpa minäkin tähän omalla Vallox Digit SE vkl ilmanvaihtokoneellani. Ei lainkaan MLV-patteria. Ulkolämpömittarin mukaan ulkona +14c, kennonohitus +10c, lämpötilapyynti +10C, vkl hana kiinni ihan kaiken varalta ja puhallusteho 3.
Tulokset ilman lämmöntalteenottoa
Ulko +15c
Tulo +18c
Poisto +24c
Jäte +21c
LTO päälle, pyynti +22c...odotusta 10 minuuttia
Ulko +14c
Tulo +21
Poisto +24c
Jäte +17c
-
Seinämäthän on sinäänsä vaan peltiä niin kyllähän ne tietysti johtaa lämpöä aikalailla. Kai niitäkin voisi jollain solukumimatolla vuorata, mutta maksaako vaivaa...
Tuo homma käynyt mielessä, ylimääräistä 3mm Armaflex-teippikin olisi. Kesällä tuosta lisäeristyksestä olisi hyötyä ja talvella haittaa. Tippuu pian tuloilman lämmöt parilla asteella ja nousee jäteilman lämpötila...mikä ei talvikäyttöä ajatellen ole kovin hyvä asia. Pitäiskö kokeilla vaiko eikö..hmm :-/
-
Tässä olen nyt testannu että otan viilennyspiirin magneettiventtiilin ja pumpun pois toiminnasta. Tulo on kokoajan 19 astetta.
Sanokaas miten saan viilennyksen "lennosta" pois, kun mag.venttiiliä ja kiertovesipumppua käskyttää Vallox itsenäisesti. Virransyöttökin menee Valloxin kautta.
Tänään aamulla oli näin (pyynti 16, kenno-ohitus 10 ja hystereesi 1):
Ulko: 15
Tulo: 18
Sisä: 22
Jäte: 16
Nibe LK sisään (BT10): 6.3
Nibe LK ulos (BT11): 7.0
Lattiassa ei kierrä vesi muuta kuin kosteissa tiloissa.
-
Tässä olen nyt testannu että otan viilennyspiirin magneettiventtiilin ja pumpun pois toiminnasta. Tulo on kokoajan 19 astetta.
Sanokaas miten saan viilennyksen "lennosta" pois, kun mag.venttiiliä ja kiertovesipumppua käskyttää Vallox itsenäisesti. Virransyöttökin menee Valloxin kautta.
Tänään aamulla oli näin (pyynti 16, kenno-ohitus 10 ja hystereesi 1):
Ulko: 15
Tulo: 18
Sisä: 22
Jäte: 16
Nibe LK sisään (BT10): 6.3
Nibe LK ulos (BT11): 7.0
Lattiassa ei kierrä vesi muuta kuin kosteissa tiloissa.
Mulla on seinällä kalvorasia jossa on kytkettynä magneettiventtiilin ja pumpun jännitteet valloxin jännitesyöttöön. Jos sulla tulee ihan suoraan kaapeli/kaapelit laitteille niin ne pitää jostain päästä irroittaa. Teet koneen jännitteettömäksi ja kaapeloit vallox->mv ja pumppu välin uudestaan johon laitat rasian tai vaikka turvakytkimen. Jos on mahdollista?
Toki jos et ole sähköasentaja niin näitä kytkentöjähän et saisi tehdä. :-X
-
Mulla on seinällä kalvorasia jossa on kytkettynä magneettiventtiilin ja pumpun jännitteet valloxin jännitesyöttöön. Jos sulla tulee ihan suoraan kaapeli/kaapelit laitteille niin ne pitää jostain päästä irroittaa. Teet koneen jännitteettömäksi ja kaapeloit vallox->mv ja pumppu välin uudestaan johon laitat rasian tai vaikka turvakytkimen. Jos on mahdollista?
Toki jos et ole sähköasentaja niin näitä kytkentöjähän et saisi tehdä. :-X
Enpäs muistakaan tuleeko molemmille piuhat Valloxin sisältä vai oisko meilläkin jakorasia siinä välissä. Jos on, niin sittenhän se on helppo törkätä siihen väliin joku kytkin. Pitää tutkia ja sähköasentaja en ole ;)
-
hmmm... mulla sama kone VKL mallina ei siis oo viilennys patteria, mutta tuloilman lämpeäminen koneessa on ärsyttänyt täälläkin.
Siispä kokeilin eristää telttapohjalla lto kennon tukkoon ohituspellin alta... -> oli pieni vaikutus jos ollenkaan, mutta tippui tulo asteella.
ja nyt näyttää sekä sisä, että jäte samaa jolloin ei ainakaan lto enää vaikuta.
Sen sijaan mulla on näköjään sellainen vika että jälkilämmitys patterin termostaatti venttiili ei sulkeudu täydellisesti ja lattia piiriissä kiertävä vesi pääsi kiertämään ja lämmitti ilmaa 2°C >:(
Varmistin asian vielä lattialämpöpiirissä olevasta virtaus mittarista kun suljin hanat JLP patterille tippui viraus 0,35l/m --> 0,32l/m.
Kannattaa kokeilla sulkea patterin hanat, jos on auki ja katsoa vaikutusta.
tässä mun koneen ilmoittamat arvot:
Lähtö tilanne:
Ulko 16
Tulo 22
Sisä 23
Jäte 22
suljettu / eristetty lto-kennon virtaus:
Ulko 16
Tulo 21
Sisä 22
Jäte 22
JLP patterin hanat kiinni:
Ulko 16
Tulo 19
Sisä 22
Jäte 22
Tuloilman lämpeäminen tippui 3 astetta näillä operaatiolla eli puolella :)
Sitten vielä ajatus viilennyksestä jos on runsas vetinen lämpökaivo eikä ole viinapiiri mahdollisuutta!
Voisiko ajtella niin että,
jos laittaisi JLP patteriin 3 tie venttiilit ja kesä asenossa pumppaisi kaivosta vettä patterin läpi sadevesi viemäriin...
olisi jonkinlainen viilennys??
-
Voisiko ajtella niin että,
jos laittaisi JLP patteriin 3 tie venttiilit ja kesä asenossa pumppaisi kaivosta vettä patterin läpi sadevesi viemäriin...
olisi jonkinlainen viilennys??
Veikkaisin, että tuolla tavalla toimii paremmin kuin MLV-patterilla. VKL:ssa on nimittäin ainakin isommat yhteet niin voipi saada runsaamman virtaaman. Muutenkin VKL on viilennysmielessä paremmassa paikassa kuin MLV. Itse kaavailin jos laittaisi VKL:n jälkeen vielä viilennyspatterin, mutta kondenssi on ongelmana siinä. Sama juttu VKL:n kanssa. Eli taitaapi kusta kondenssit suoraan tuloilmapuhaltimeen -> ei hyvä juttu. Kannattaisi siis varmaan mieluummin ajatella ulkoista patteria. Veabin CWK-patterit on hyviä. Voi sinnekin kaivovettä ajaa.
Mulla on vielä selvitys käynnissä, josko saisin tuloilmakanavaan ujutettua viilennyspatterin sellaiseen paikkaan, että siitä menisi viilennysteho pelkästään yläkertaan, jossa tarvetta olisi...
Nyt muuten tulee:
Ulko: 16
Tulo: 17
Sisä: 23
Jäte: 21
Kaivolta nousee 10,4C litku.
-
Täytyi oikein rekisteröityä, että sain kirjattua omat kokemukset kun meillä on vähän erilaisia kokemuksia Valloxin viilennyksestä. Meillä on Vallox Digit2 SE MLV sähköpatterilla ja siihen kytketty maaviileä. Nämä asennettu viime vuoden lopulla uuteen hirsitaloon. Meillä kyllä jäähdytys toimii oikeinkin hyvin ja tässä muutamia lukemia mitä muistan:
Ulko: 14 18 19 23 29
Tulo: 16 16 17 18 21
Sisä: 23 23 23 24 25
Jäte: ?? 21 23 23 ??
Jäteilman lämmöistä en ole kaikissa lämpötiloissa varma, joten ne ovat merkitty kyssäreillä. Lisäksi lämmöissä tuntuu olevan vaihtelua eli samalla sisä- ja ulkolämpötilalla tuloilman ja jäteilman lämmöt vähän vaihtelevat. Liekö syy ilmankosteudessa, vai missä? Maalitkun lämpötiloista ei ole mitään hajua kun en ole niitä mittaillut. Porakaivo meillä on 165 m syvä ja maalämpökoneena Lämpöässä Vs8 (asennettu myös viime vuonna). Tuloilmapyynti on 16 astetta.
Mittailin tuloilmaventtiileiltä lämpöjä ja ne ovat olleet noin 0,4-1,0 astetta korkeammat kuin koneen ilmoittama tuloilman lämpö riippuen venttiilistä ja lämpötilasta. Talossa sisälämmöt ovat pysyneet kohtuullisesti kurissa (maksimit reilussa +25 asteessa, normaalisti 21-24 riippuen lämpötiloista ja mittauskohdasta) ja tällä hetkellä ainoa käytössä oleva makuuhuone on pysynyt miellyttävän viileänä (noin+22 max yleensä alempi). Varsinaisesti jäähdyttämään tuon teho ei toki riitä, mutta tosiaan pitää lämmönnousun kurissa ja ilma tuntuu hyvinkin miellyttävältä. Meillä n. vajaan 100 neliön alakerta käytössä ja vajaan 60 neliön yläkerta ei vielä ole käytössä ja siellä kaikki ilmanvaihtoputket on tulpattu. Siellä lämmöt ovatkin sitten korkeammat. Aiemmin asuimme alle 60 neliön rivitalossa, jossa olin asuntoon hankkinut Mitsubishi FD25-ilmalämpöpumpun ja sillä kyllä toki sai asunnon vaikka jääkaapiksi. Olemme kuitenkin varsin tyytyväisiä nykyiseen ratkaisuun, sillä ilma tuntuu nytkin hyvin miellyttävältä sisällä. Toki tänä kesänä ei ole ollut mitään pidempiä hellejaksoja. Talomme on kuitenkin hyvin avoimella paikalla eli aurinko pääsee porottamaan suoraan taloon. Sälekaihtimet kuitenkin auttavat tässä paljon.
Tuntuisi kovasti olevan vaihtelua noissa lukemissa. Meillä tuo varmaan toimii niin hyvin kuin tuolla koneella pitäisi.
-
Talossa sisälämmöt ovat pysyneet kohtuullisesti kurissa (maksimit reilussa +25 asteessa, normaalisti 21-24 riippuen lämpötiloista ja mittauskohdasta) ja tällä hetkellä ainoa käytössä oleva makuuhuone on pysynyt miellyttävän viileänä (noin+22 max yleensä alempi).
Tuota luokkaa mullakin lämmöt sisällä. Vaikka tässä oonkin moneen otteeseen MLV-patteria haukkunut liian pieneksi niin se ei omakohtaisilla kokemuksilla niinkään johdu siitä, etteikö se tekisi mitä lupaa vaan enemmänkin siitä, että reilummin mitoitetulla patterilla saisi enemmän pelivaraa. Mulla on siitä jatkuvassa käytössä käytännön esimerkki, nimittäin tuo jäteilmapatteri. Silloinkin kun ulkona on viileämpi kuin sisällä niin jäteilmapatterin jälkeen lämpötila on selvästi matalampi kuin tuloilman. Vaikkapa tällä hetkellä:
Ulko 19
Tulo 18
Sisä 23
Jäte 21 (15)
Eli suluissa oleva jäteilman lämpö on jäteilmapatterin jälkeen. Muut arvot Digitin ilmoittamia. Jos ajatellaan, että tuo jäteilman ja sisäilman lämpötilaero siirtyy suoraan tuloilmaan niin MLV-patteri viilentää 3K. Jäteilmapatteri taas viilentää 6K. Aika iso ero. Elikkäs jos tuntuu, että integroitu MLV ei riitä niin ulkoisella patterilla homma korjaantuu (siis olettaen, että on kunnon kokoinen patteri). Sitten taas jos MLV:n viilennysteho on riittävä niin mikäs siinä ajellessa. Mulla se on toistaiseksi riittänyt yhtä päivää lukuunottamatta (ulkona kuumaa ja erittäin kosteaa, ukkoskeli).
Sitten tietenkin talo itsessään vaikuttaa aikalailla. Hirsitalo ymmärtääkseni tasaa sisäilman kosteusvaihteluita, eli voisi kuvitella, että jo sen puolesta todella kosteilla keleillä ei ole niin tukalaa. Tuohon kun yhdistää viilennyksen niin kuulostaa kyllä mukavalta. Mulla runko on betonia eli voisi sanoa varmaan, että se toinen ääripää. Tämän jos päästää lämpiämään niin ei sitä sitten saa ihan heti viileäksi. Toisaalta yksittäiset kuumat päivät keskiarvoistuvat pois kun eivät ennätä kuumentaa rakenteita, mutta kosteus tulee kyllä sisään. Viilennys jotain siihen auttaa, mutta saisi siinä olla vielä pikkasen enemmän potkua. Alakerta mulla pysyy viileänä (~20C) vaikka siellä on ilmanvaihto tulpattu (raksana vielä).
Laitoin muuten kesäpellin ja LTO-kennon väliin solumuovia, ei merkittävää eroa aikaisempaan (noi yllä postatut lämmöt siis solumuovin kera).
Muuten... Onko sulla Valloxin kytkärin mukainen kiertovesipumppu (UPS 25 60 180 K)? Vähän vaikuttaa siltä, että joissain tapauksissa patterin yli ei vaan ole riittävästi virtausta.
-
Muuten... Onko sulla Valloxin kytkärin mukainen kiertovesipumppu (UPS 25 60 180 K)? Vähän vaikuttaa siltä, että joissain tapauksissa patterin yli ei vaan ole riittävästi virtausta.
Ei ole, vaan meillä on kiertovesipumppuna Wilo. En ole ihan varma tarkasta mallista (täytyy tarkistaa), mutta muistelisin sen olevan Smart A 25/4 (eli ainakin nostokorkeuden osalta pienempi kuin tuo Valloxin suosittelema). Huomasin ainakin sen, että säätöalue 2 (putkarien asettama) ei tuntunut jäähdyttävän riittävästi joten vaihdoin kesäksi säätöalueelle 3. Täytyy kokeilla taas ensi vuonna uudelleen noita säätöalueita.
-
Ei ole, vaan meillä on kiertovesipumppuna Wilo. En ole ihan varma tarkasta mallista (täytyy tarkistaa), mutta muistelisin sen olevan Smart A 25/4 (eli ainakin nostokorkeuden osalta pienempi kuin tuo Valloxin suosittelema). Huomasin ainakin sen, että säätöalue 2 (putkarien asettama) ei tuntunut jäähdyttävän riittävästi joten vaihdoin kesäksi säätöalueelle 3. Täytyy kokeilla taas ensi vuonna uudelleen noita säätöalueita.
Ok... eli taitaa olla enempi sitten ilmausongelma jos ei tuolla Wilolla kierrä kun sulla kerta toimii. Mullahan putket kohisee aikalailla jos ajan tota grunikkaa kolmosella. Laitoin eilen kakkoselle ja katson nyt laskeeko viilennysteho. Mittarin mukaan haukkaa kolmosella 74W ja kakkosella 59W. Mulla toi pumppu saa pyöriä lähes koko vuoden kun se pyörittää kiertoa myös jäteilmapatterin yli. Tarkoitus olisi laittaa pumppu tauolle ainoastaan silloin kun jäteilma on kylmempää kuin viina ja ei ole esilämmitystarvetta.
-
Ei ole, vaan meillä on kiertovesipumppuna Wilo. En ole ihan varma tarkasta mallista (täytyy tarkistaa), mutta muistelisin sen olevan Smart A 25/4 (eli ainakin nostokorkeuden osalta pienempi kuin tuo Valloxin suosittelema). Huomasin ainakin sen, että säätöalue 2 (putkarien asettama) ei tuntunut jäähdyttävän riittävästi joten vaihdoin kesäksi säätöalueelle 3. Täytyy kokeilla taas ensi vuonna uudelleen noita säätöalueita.
Ok... eli taitaa olla enempi sitten ilmausongelma jos ei tuolla Wilolla kierrä kun sulla kerta toimii. Mullahan putket kohisee aikalailla jos ajan tota grunikkaa kolmosella. Laitoin eilen kakkoselle ja katson nyt laskeeko viilennysteho. Mittarin mukaan haukkaa kolmosella 74W ja kakkosella 59W. Mulla toi pumppu saa pyöriä lähes koko vuoden kun se pyörittää kiertoa myös jäteilmapatterin yli. Tarkoitus olisi laittaa pumppu tauolle ainoastaan silloin kun jäteilma on kylmempää kuin viina ja ei ole esilämmitystarvetta.
Tarkistin tuon pumpun ja Wilo Smart 25/4 se tosiaan on. Putket ei kyllä kohise tuolla yhtään missään asennossa ja teho tuntuisi meillä tosiaan riittävän pyörittämään tuota kiertoa.
-
Kokeilkaapa laittaa takkakytkin päälle. Tosin nyt ei enää ole kovin kuumia kelejä, mutta kun ite otin toissapäivänä poistopuolen puhaltimen pois päältä, niin johan tippu tulon lämmöt :D
-
Itse olen huomannut saman ilmiön :)
-
Pitäiski rakentaa joku sellanen väkästys, että vois kierrättää sisäilmaa, eikä ottaiskaan ulkoa kuumaa korvausilmaa. Sitten pitäisi pysyä viileänä. Vähän niin kuin autossakin, sisäilmankierto. Mitähän siitä asiantuntijat tuumaisi :P
-
Pitäiski rakentaa joku sellanen väkästys, että vois kierrättää sisäilmaa, eikä ottaiskaan ulkoa kuumaa korvausilmaa. Sitten pitäisi pysyä viileänä. Vähän niin kuin autossakin, sisäilmankierto. Mitähän siitä asiantuntijat tuumaisi :P
Itse kuitenkin nään asian niin, että ilmanvaihdon ykköstehtävä on nimenomaan ilmanvaihto. Pidän jatkuvasti IV:ta pienellä tehostuksella. Musta kerran kahdessa tunnissa IV on liian vähän, mutta olenkin allergikko.
Jos sitten kierrättäisi sisäilmaa niin pitäisi silti tuoda saman verran uutta ilmaa ulkoa, että pysyisi raikkaana. Eli ilmamääriä pitäisi kasvattaa. Tietenkin jos omasta mielestään pärjää pienemmällä vaihtuvuudella niin mikäs siinä. Viilennys kuitenkin poistaa joka kierroksella kosteutta niin ei pitäisi homekaan olla kosteuden puolesta ongelma vaikka sisäilmaa kierrättäisikin.
Olen kyllä sitä mieltä, että antaa ilmanvaihdon vaihtaa ilmaa ja jos sitä haluaa kierrättää viilennysmielessä niin laittaa konvektorin. Tai sitten tuloilmakanavaan ylimääräisen viilennyspatterin sellaiseen paikkaan, josta viilennys jaetaan sinne missä sitä tarvitaan. Eipähän tarvii sitten kuunnella sitä ikuisuus"ongelmaa", että saunaa viilennetään. ;)
Nyt ilmojen viiletessä alkoi muuten näkyä niitä alle 20 jäteilman lämpöjä vaikka LTO on ohitettu ja kesäpellin ja kennon välissä eristettä.
-
Kyllä mä ainakin aattelin jonkun halvan on/off-ilpin hankkia käytävän päähän, jolla sitten tarvittaessa viilennellään sisäilmaa. Ilmanvaihtokone vie sen viileän ilman kyllä sitten riittävän hyvin joka huoneeseen. Jos siis vielä tulee sellaisia kesiä kuin vuosi sitten ja sitä edellinen.
Aiheen vierestä: mikä olisi hyvä onoff-ilppi pelkästään viilennystarkoitukseen? Ja halpahan sen pitää olla :D
-
Kyllä mä ainakin aattelin jonkun halvan on/off-ilpin hankkia käytävän päähän, jolla sitten tarvittaessa viilennellään sisäilmaa. Ilmanvaihtokone vie sen viileän ilman kyllä sitten riittävän hyvin joka huoneeseen. Jos siis vielä tulee sellaisia kesiä kuin vuosi sitten ja sitä edellinen.
Aiheen vierestä: mikä olisi hyvä onoff-ilppi pelkästään viilennystarkoitukseen? Ja halpahan sen pitää olla :D
Varmaan tuolta ultimatenmarketin kaupasta löytyy halvimmat ihan viilennykseen jos käyttäs. Mulla on "varasto"huoneessa ultin 13 pro plus basic, joka tulee autotalliin kun se saadaan pystyyn. Olen miettinyt jos tuon laittas jäähdytyskoneeksi. Pikkasen pieni vaan on, kun on tarkoitettu alle 90m2 ja talo on 140m2.
Isä osti noita pari ku oli 295€ ja anto toisen mulle :)
-
Jatketaanpas tästä samasta aiheesta vaikka enää ei tuloilmaa sinällään tarvitsekaan viilentää. Eli tällä hetkellä pakkasta -12 astetta ja kävin äsken tuolla IV koneen luona pyörimässä ja huomasin että viilennyspiirin pumppu hurisee iloisesti ja pukkaa maalämpönestettä viilennyspatterille. Mit.. vitt...? Kai tuolle jokin logiikka on jota en vain noista Valloxin opaskirjasista ole ymmärtänyt oikein...
IV koneen toisella reunalla on patteri jonne tulee Nibeltä lämminvesikierto, mutta se puoli tuntui ainakin käsin kosketellessa kättä viileämmältä. Jotenkin tuntuu omituiselta tämä setup tällä haavaa, tai sitten ei ole vielä tarpeeksi pakkasta jotta niben lämpöä tarvittaisiin ???
-
Eli tällä hetkellä pakkasta -12 astetta ja kävin äsken tuolla IV koneen luona pyörimässä ja huomasin että viilennyspiirin pumppu hurisee iloisesti ja pukkaa maalämpönestettä viilennyspatterille. Mit.. vitt...?
Niin sen kuuluukin pyöriä. Se (esi)lämmittää ulkoilmaa, ettei LTO-kenno jäädy.
-
Eli tällä hetkellä pakkasta -12 astetta ja kävin äsken tuolla IV koneen luona pyörimässä ja huomasin että viilennyspiirin pumppu hurisee iloisesti ja pukkaa maalämpönestettä viilennyspatterille. Mit.. vitt...?
Niin sen kuuluukin pyöriä. Se (esi)lämmittää ulkoilmaa, ettei LTO-kenno jäädy.
Jotakin tämänsuuntaista arvelinkin. Milloinkas se Nibeltä tuleva lämminvesikenno tulee käyttöön? Se kun tuntui oudon viileältä noin käsillä tunnustelemalla kun miettii että ulkona on -12.
-
Jotakin tämänsuuntaista arvelinkin. Milloinkas se Nibeltä tuleva lämminvesikenno tulee käyttöön? Se kun tuntui oudon viileältä noin käsillä tunnustelemalla kun miettii että ulkona on -12.
Jos siellä patterissa kiertää lattialämmitysvesi niin eipä se kovin lämpimältä voi tuntua... Lämmittää kuitenkini ihan tarpeeksi, ainakin meidän tarpeisiin. Tuloilman pyyntilämpötila meillä +16c ja kelillä kuin kelillä on tuohon päästy.
En ole kokeillut mihin tuo patteri oikeasti pystyy, mutta kokeillaan nyt.
Ulkona -13c, lattiavesi +27c, sisäilma +22c....väänsin tuloilman pyyntilämpötilan täysille...30min odottelua. Tuloilman lämpötila +21c, tuntuu toimiva :)