Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Saneeraus maalämmölle => Aiheen aloitti: vesalyy - 06.12.05 - klo:14:50
-
Tuohon kysymykseen törmäsin itse maalämpöä valitessani. En oikein saanut koskaan lyhyttä vastausta kumpi systeemi on parempi ja missä tapauksissa.
Avasin aiheen, koska varmaan myös tähän kysymykseen saneerajat törmäävät. Lyhyitä faktoja ja kokemuksia kiitos!
-
Voi. tästä asiasta on tapeltu runsaasti ainakin suomi24-keskustelujen loanheitoissa.
Käytännössä taitaa olla niin, että pitkässä juoksussa tulevat suunnilleen yhtä edullisiksi.
Täysitehoisessa koneisto ja keruuputkisto on mitoitettava siten, että niillä tuotetaan lämpöenergia kaikissa olosuhteissa. Tämä maksaa enemmän.
Osatehoisissa lähdetään siitä, että maalämpö tuottaa tehon esim. 90 % huipputehosta saakka ja huippupakkasilla käytetään apuna vastuksia.
Todelliset kustannukset näemme sitten parinkymmenen vuoden päästä. Mielestäni näistä asioista ei kannata juuri kinastella. Jos joilain on halua propagoida, paras propagoida suoraa sähkölämmitystä vastan.
Täällä (http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idSuunYleis;action=display;num=1127245350;start=0) keskusteltiin tuosta osa- ja täystehoisen edullisuuden laskemisesta. Siellä on mm. mun laskuesimerkki siitä, miten paljon osatehoisella on varaa hehkutella vastuksia, jotta täystehoinen tulisi halvemmaksi. Näyttää siltä, ettei kalliimpi investointi hevillä kannata.
-
Tyhmä kysymys: Voiko joku heittää jonkun pakkasrajan, millä joku osatehoinen pumppu ottaa vastuksen avuksi?
Muuttujia on vaikka kuinka paljon, mutta laitetaan kuviteltu tilanne keskellä yötä jolloin ei ole tulisijoja käytössä, ei käytetä kuumaa vettä ja normaalisti eristetty talo.
Tai vaikkapa, kuinka monta tuntia osatehoinen pumppunne käyttää vuodessa vastusta päällä?
-
@O.J. I
"Voiko joku heittää jonkun pakkasrajan, millä joku osatehoinen pumppu ottaa vastuksen avuksi? "
Riippuu tapauksesta, asumapaikasta ja tilanteesta. Esim. käytetäänkö kuumaa vettä.
Ainakin jotkin osatehopumput näyttäisi käyttävän suorasähkövastusta muulloinkin kuin kovilla pakkasilla.
"Muuttujia on vaikka kuinka paljon, mutta laitetaan kuviteltu tilanne keskellä yötä jolloin ei ole tulisijoja käytössä, ei käytetä kuumaa vettä ja normaalisti eristetty talo."
Oulussa mitoituspakkanen -32.
70% osateholla vastus alkanee hehkua -20 asteen jälkeen (puutalossa heti, kivitalossa vasta jos kylmää kestää pidempään)
Huomattavaa on että 99% maalämpömyyjistä ylimitoittaa talosi energiatarpeen (myös osatehomyyjät) ja siitä seuraa että mitoituksesta tulee käytänössä täysitehoinen. Eikä se oo mikään huono asia.
Mutta täysitehomitoituksessa lipsahtaa herkemmin överiksi ja silloin maksaisit turhaa investointia.
Täysitehopumpun ja osatehopumpun hintaero on mielestäni alle 1000€ (500-700€ meillä).
Ja porakaivossa hintaero pitäisi olla korkeintaan 6% (yleensä porakaivon syvyyden ero alle 3% jos mitoitetaan SULPU:n ohjeilla)
"kuinka monta tuntia osatehoinen pumppunne käyttää vuodessa vastusta päällä?"
Sen ei pitäisi olla päällä edes joka vuosi jos hommat on kunnossa.
Mielestäni.
(mulla ei vielä pumppua, mutta tuleepi semmoinen "oikeinmitoitettu" pumppu & vastuksen sallitaan toimia vain jos kompura ei toimi)
-
Itsellä osatehomitoitettu Geopro SH7. Ensimmäinen lämmityskausi on vasta aluillaan, joten vastus on ollut toistaiseksi pois päältä, ja tarkoitus on sallia vastuksen käyttö vasta, kun sen puute tuntuu sisälämpötilassa.
Pumpun ohjain (ouman) on sen verran tyhmä, että käyttöveden lämmittämiseksi käytetään vastusta pumpun rinnalla käytännössä aina, kun sitä käytetään yhtään enempää (suihku ja varsinkin amme). Tulistin riittää siihen, ettei käyttövettä tarvitse lämmittää pienemmän tarpeen aikana ollenkaan erikseen, mutta kun käyttövettä kulutetaan, sen lämpötila laskee väkisinkin alle käyntirajan ja sitä vain asteen päässä olevan vastuksen käyttörajan.
Edellistä vielä korostaa se, että yläosan vesi täytetään kerrostamalla, jolloin menee aika pitkään, että kuuma vesi saavuttaa yläosan termostaatin.
Eli varsinkin jos käytössä on amme, niin lisäteho voi olla hyväksi käyttöveden lämmittämiseksi.
7kW lämmöntuottokin riittää toki siihen, että kun varaaja on laskettu kylmäksi ammeeseen, niin varttitunnin kylvyn jälkeen saa jo taas kuuman suihkun :-)
Jarno
-
Jos joilain on halua propagoida, paras propagoida suoraa sähkölämmitystä vastan.
Miksi? Mikä vika siinä on?
Jos nyt rakentaisin, ykkösvaihtoehto olisi suorasähkölämmitystalo hyvillä eristeillä ("matalaenergiatalo").
-
...kuinka monta tuntia osatehoinen pumppunne käyttää vuodessa vastusta päällä?
...Sen ei pitäisi olla päällä edes joka vuosi jos hommat on kunnossa...
Ööh, onko tosiaan noin? Mikäs hyöty täystehopumpusta sitten on, vaiko olenko nyt ihan hakoteillä, kuten yleensä ???
-
@O.J.
>>Sen ei pitäisi olla päällä edes joka vuosi jos hommat on kunnossa...
>Ööh, onko tosiaan noin?
Osatehomitoitushan yleensä tarkoittaa että pumppu kattaa 70% huippuenergiantarpeesta.
Tarkoitin että sellaista huippupakkasta ei tule joka vuosi.
Esim. Oulussa mitoituspakkanen on -32 astetta, lähimmäksi sellaista pakkasta päästiin viimeksi vuonna 2002.
>Mikäs hyöty täystehopumpusta sitten on, vaiko olenko nyt ihan hakoteillä, kuten yleensä ???
Täystehopumppu hoitaisi talon koko energiatarpeen myös mitoitus-/huippupakkasessa, eli Oulussa -32 asteessa.
(toisaalta on täällä kait joskus ollut -40 asteen lukemiakin...)
Nuo termit on mielestäni harhaanjohtavia. Ei kannata tuijottaa niihin liikaa.
Mielestäni on syytä selvittää talon oikea lämpöenergiantarve ja huolehtia siitä että pumppu kattaa enimmillään sen, ylimitasta ei ole todellista hyötyä. (lataa varaajan himpun nopeammin mutta muuten pumpun ylimitoituksesta on pelkkää haittaa ja lisäkulua)
Tilasin tiistaina pumpun joka on LÄ:n mielestä nippanappa liian pieni taloomme (täysitehoiseksi), siispä joku voisi sitä sanoa osatehoiseksi koska se kattaa "vain" 30 asteen pakkasen.
Mutta minä en kytke sähkövastusta lisälämmönlähteeksi vaan kaikki lämpö tehdään pumpulla. Ja jos pakkanen lähentelee 30:tä isäntä laittaa tulen takkaan tai antaa sisälämmön laskea asteen tai pari.
-
Mitoituksesta riippumatta lämmömönkeruuputkiston
pituus on oltava sama koska yhtä paljonhan sieltä
lämpöä pumpataan riitti se tai sitten ei.
On ehkä vaikea ymmärtää mutta esim.75% osateho
pumppu tuottaa 98% lämpöeneregiasta (sähkölasku)
Kokonaisuutena osatehoinen on parempi koska sen
lauhtumispainetta ei määrää käyttövedenlämpötila
(sen lämpötila on korkea johtuen tulistuksen poistosta)vaan lämmityssäiliön lämpötila voidaan
laskea lähelle lattialämmityksen menoveden lämpötilaa
Täystehoissessa on koko säiliön lämpötilan oltava 55asteista,
Eli käyntipaineet täystehoinen n.24 bar osateho n,17bar kumman uskot käyvän paremmalla cop:llä
ja kestävän pitempään eli täältä tulee se osatehoisen halvempi käyttökustannus.
-
Pakko kommentoida edellistä, vaikka vanha viesti jo onkin.
Tekniikoita on erilaisia, mutta vaikkapa Lämpöässän V-mallit ovat juuri tulistimen ansiosta hyötysuhteeltaan hyviä. Koko varaajaa ei siis missään tapauksessa pidetä 55 asteisena, vaan alaosan lämpö on samalla tasolla kuin lattioihin menevällä vedellä. Alaosan lämpö siis määrää lauhtumislämpötilan ja kompressorin painesuhteen. Samaan aikaan kuumakaasutulistin kuumentaa käyttöveden sinne +60 lämpöihin, jolloin kuuma vesi tuotetaan hyvällä hyötysuhteella.
Osatehomitoitus ei siis tarkoita parempaa hyötysuhdetta, pikemminkin päinvastoin.
-
@Lauri
Kunhan ei unohdeta että osateho ja tulistin on kaksi toisistaan erillistä asiaa.
-
Onko kukaan muu koskaan miettinyt miksei esim. Sulpu:n sivuilla taideta missään mainita täysteho mitoitusta?
-Janne-
"Peukalosääntönä voidaan sanoa, että lämpöpumpun maksimiteho tulisi mitoittaa vastaamaan 50-70% rakennuksen lämmitystehon maksimitarpeesta (ns. osatehomitoitus), jolloin lämpöpumppu kuitenkin tuottaa lämmitysenergian kokonaisvuositarpeesta peräti 85-98%. Lämpöpumppu käy hyvällä hyötysuhteella pitkiä jaksoja lämmityskaudella ja huipputehon lisätarve katetaan lisävastuksella muutamina talven kylmimpinä päivinä. Tämä lisävastuksella tuotettu sähköteho on merkittävästi pienempi kuin mitä suurempi kompressori olisi kuluttanut vuodessa enemmän. Lisäksi vähennetään vuositasolla merkittävästi kompressorin pysäytys ja käynnistyskertojen lukumääriä, jotka aiheuttavat myös ylimääräistä sähkönkulutusta, kulumista ja lämpökertoimen alenemista."
-
Jotenkin tuossa Sulpun stoorissa ihmetyttää väite, että käynnistyskertojen lisääntyminen heikentää lämpökerrointa. Ei mielestäni perustu oikein mihinkään tekniseen faktaan.
Määräävin tekijä käyntijaksojen pituudessa on pumpun tehon ja varaajan tilavuuden suhde.
-
Käsittäkseni SULPU certifionti koulutuksessa jopa varoitetaan mitoittamasta täysteholla
Ottoteho on isompi käynnistettäessä ja kylmä järjestelmä ottaa aikansa stabiloituakseen.
Vähän sama, kuin auton kylmäkäynnistys.
-
@Malibra
SULPU oli ennen IVT vetoinen. (siksi osateho)
Nyt SULPUa taitaa vetää LÄ tyyppi.
Selkeä osatehopuhe on alkanut muuntua semmoiseksi tulistin-osateho-täystehosepostukseksi ettei siitä saa entistäkään selvää.
Tuo omana mielipiteenä viimeiset 5 vuotta SULPUa lukeneena.
-
Ostin Niben ja olen puolen vuoden kokemuksella tyytyväinen. Vanhassa saneeraustalossa on vaikea (ainakin toimittajien mielestä) tehon tarvetta . Lähinnä mitoitettiin öljyn kulutuksen mukaan näppituntumalla.
Tuntui nuo mitoitukset sen verran ympäri pyöreiltä, joten hankin omalla harkinnalla pykälää suuremman (1210-10) mitä toimittajat ehdottivat ja suht nappiin osui, kun viime talvena tarvittiin vain 38 h. lisävastusta . 200m2 saneerattua tilaa + varastot ja autotallit 100m2 Aika lähelle täystehomitoitusta siis.
Täystehomitoitus ei siis mielestäni tarkoita LÄ pumppua , kuten tällä palstalla usein annetaan ymmärtää. Nibe ja muut Ruåttalaispumput voidaan myös tarvittaessa mitoittaa täysteholle , eikö?
-
Täystehomitoitus ei siis mielestäni tarkoita LÄ pumppua , kuten tällä palstalla usein annetaan ymmärtää. Nibe ja muut Ruåttalaispumput voidaan myös tarvittaessa mitoittaa täysteholle , eikö?
Ei. Ruotsalaisia ei voi mitoittaa täysteholle.
-
Ei. Ruotsalaisia ei voi mitoittaa täysteholle.
Mitenniineimuka? Olisit kertonut syynkin saman tien. Kohta väität varmaan vielä, ettei ekowellin evtäkään voi mitoittaa täysitehoiseksi vaikka se on osatehopumppu ja vaikka meille on niin tehty.
Muuten olen sitä mieltä, että jos täysitehoiseksi ei ole pakko mitoittaa, niin mieluummin osatehoinen. Nykykeleillä pärjää hienosti 50% mitoituksella kun on lisälämmönlähteenä hyvä takka (ei ole omakohtaista kokemusta osatehoisuudesta, mutta ylimitoituksesta sitäkin enemmän). Ylimitoituksella maksaa turhasta, kärsii isommasta kompuran äänestä ja alijäähdytin antaa huonommin (vähemmän aikaa/vrk) tehoa.
-
Ennenkin näiltä samoilta herroilta on pyydetty perusteluita heittoihinsa osatehopumpuista/ruotsalaispumpuista, eikä niitä ole saatu. Niinpä voi jättää nämä heitot omaan arvoonsa.
-
"Nibe ja muut Ruåttalaispumput voidaan myös tarvittaessa mitoittaa täysteholle , eikö?"
Juu, kyllä voi, etenkin jos kaikki lattialämmitystilat on ilman termostaattia tai jos käytetään isoa puskurivaraajaa.
Jos isotehoisella koneella ei ole massiivista paikkaa minne lämpöä voi ladata, se alkaa pätkäkäymään.
-
"Ylimitoituksella maksaa turhasta,"
Siis jos takalla lämmittämistä ei koe ylimääräisenä riesana.
(osatehon ja (oikean)täysitehon hintaero on monasti hyvin pieni)
" kärsii isommasta kompuran äänestä"
Pitänee paikkansa. Mutta JOS se kone joka tapauksessa tulee tekniseen tilaan niin asialla tuskin on merkitystä.
" ja alijäähdytin antaa huonommin (vähemmän aikaa/vrk) tehoa."
Siis jos alijäähdytinkoneen yleensäkään tulee hankkineeksi. Tai jos alijäähdyttimelle edes keksii mitään käyttöä.