Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Yleistä => Aiheen aloitti: juippi - 06.07.12 - klo:17:41
-
Minkäläisia kulutuslukemia olette saaneet kv-lämmitykselle. Itsellä on Danfossi haukannut aika ison ottotehon käyttöveden tekoon.
Alkukeväästä oli käyttötunnit seuraavat: talonlämmitys/kv-lämmitys 181h/47h keskiteho 2,7kW. Kesällä taasen 36h/40h keskim. ottotehon ollessa 3,47kW. Tästä voidaan päätellä kv-lämmityksen aikana ottotehoksi jotain 4,5-5kW. Energiamittarina on pumpun syöttöjohtoon kytketty Revalcon kWh-mittari ja keskim. ottoteho laskettu: energian kulutus/kok.käyttötunnit. Mukana on myös kaksi ulkoista kiertovesipumppua. Laskuista on vähennetty leg. kuumennus 1h.
Vaikuttaa aika isolta sähkönsyöpöltä.
-
Niinhän se on.
Laske pyyntilämpöä.
-
Äsken katsoin yhden syklin osalta että pumppu kävi 32 min ja erilliseen mittariin tuli 1,5 kWh lisää. Tuosta tulisi ottotehoksi n. 2,8 kW.
-
En tiedä mistä kv:n pyyntilämpöä saisi pienennettyä.
Tein nyt myös yhden käyntijakson testin:
Käyntiaika 38min, kulutettu energia 1,7kWh --> 2,68kw
Eli aivan Seagerin kanssa samoissa mennään. En tiedä mikä tuossa ekassa laskelmassa mättää.
Varaajan lämpötila koneen sammuessa oli 59¤c, menovesi 63 ja paluu 58.
Voiko tuota pysäytyslämpötilaa jostain säätää.
-
En tiedä mistä kv:n pyyntilämpöä saisi pienennettyä.
Tein nyt myös yhden käyntijakson testin:
Käyntiaika 38min, kulutettu energia 1,7kWh --> 2,68kw
Eli aivan Seagerin kanssa samoissa mennään. En tiedä mikä tuossa ekassa laskelmassa mättää.
Varaajan lämpötila koneen sammuessa oli 59¤c, menovesi 63 ja paluu 58.
Voiko tuota pysäytyslämpötilaa jostain säätää.
Aivan liian korkea! Ei ihme että ottoteho on noinkin iso.
Laita sinne ensi alkuun pyynnöksi 47-50C ja koita riittääkö vesi, jos normitalous niin luultavasti riittää 47C. Tuolla menovesilämpötilalla (63C) korkeapaine hälytyskin on aivan lähellä eli koneen ottoteho on aivan tapissa (ja odotettu elinikä lyhin)
Kyllä siellä ohjekirjassa on pakko olla kohta käyttövesisäiliön lämpötila pyynnölle.
Jos pelkäät legionellaa, niin laita legionella toiminto päälle, vaikka se mielestäni on aivan turha. Legionella kasvaa todella hitaasti ja säiliössä vesi vaihtuu tiuhaan.
-
Varaajan lämpötila koneen sammuessa oli 59¤c, menovesi 63 ja paluu 58.
Voiko tuota pysäytyslämpötilaa jostain säätää.
Pressostaatti katkaisee käyttöveden teon. Siellä koneen uumenissa asuu niitä kaksin kappalein eli voi kytkeä kumman tahansa. Mulla katkaisee vähän aiemmin. Siinä 58/59 meno, 54 paluu. Varaani käynnin jälkeen 56C.
Iteasiasa hyvä, että otit asian puheeksi kun luulin, että mulla on alemman paineen mukaan nyt käynti, mutta näköjään mulla viisari kyllä kohoaa 400psi lukeminiin eli 27,58bar(g) eli järeämmän presson mukaan mennään. Pitääkin selvittää tuota omalta osaltakin.
Presso on siis paineanturi, joka tässä tapauksessa mittaa lauhtumispainetta. Kun painetaso nousee katkaisupaineeseen niin presso antaa ohjauslogiikalle signaalin, notta homma seis. Datalehden mukaan käyttöpressot on 26,5/28,5bar. Toi mun 27,58bar(g) eli siis mittaripaine täsmää siis tuohon järeämpään painetasoon. Sulla lämpötilat on kyllä vieläkin korkeampia... Ettei vaan katkaisisi korkeapainepressolla (31bar). Nämä nyt on kuitenkin asioita joista ei varmuutta saa ilman painemittaria.
Niinjoo... legionellakuumennuksessa lämmöt on korkeammat, koska kone ottaa vastuksia mukaan. Se ei nosta painetasoa. Paitsi tietenkin epäsuorasti sitä kautta, että paluulämpö nousee.
*edit*
Nonni.. kävin ihmettelemässä sisuskaluja ja kyllä se on 26,5bar pressoon kytketty. Voihan se olla, että mulla on viallinen presso. Tietääkö joku voiko noita Danfossin pressoja säätää? Ei ole tarvetta niin lämpimälle käyttövedelle mitä toi tekee. Toisaalta eipä toi mittauksien mukaan huonolla hyötysuhteella noinkaan toimi ja kuumakaasun lämpötila pysyy järkevissä rajoissa (alle 100C).
-
Ei pressostaatti katkaise, vaan lämpötilaanturi, johon asetetaan pyynti automatiikasta. Näin ainakin 99% lämpöpumpuista.
Pressostaatti on varo, joka suojelee kompuraa rikkoontumiselta.
Pressoja on kaksi, matala ja korkeapaine. Toinen suojaa, jos menovesipyyntö on liian korkea ja toinen, jos kaivo jäähtyy liikaa.
Mistä sait tietosi???
Ps. toinen mistä puhuit lienee painelähetin ei presso?
-
Pressoja on kaksi, matala ja korkeapaine. Toinen suojaa, jos menovesipyyntö on liian korkea ja toinen, jos kaivo jäähtyy liikaa.
Mistä sait tietosi???
Danfossilla/Thermialla on kolme (siis käytössä, yhteensä 4) pressoa. Pienpainepresso, joka haistelee höyrystymispainetta, käyttöpresso, joka haistelee lauhtumispainetta ja hoitaa kv-katkaisun ja suurpainepresso, joka katkaisee jos käyttöpresso ei jostain syystä ole hoitanut hommaansa ja paine on karannut liian korkeaksi (haistelee siis myös lauhtumispainetta).
Käyttöpressoja on kaksi (26,5 ja 28,5bar), joista 26,5bar on vakiona kytketty. Jos haluaa lämpimämpää vettä niin asennusohje ohjeistaa vaihtamaan piuhotuksen tohon 28,5bar pressoon:
http://kuluttaja.lampo.danfoss.com/PCMPDF/DHP_Total_install_VMBMA720_fi.pdf
... ja mulla tosiaan katkaisee 400psi kohdalla kv-ajon (mitattu), vaikka kytkentä on 26,5bar pressoon... outoa...
http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%C3%A4mp%C3%B6/markahoyr.gif
-
Pressoja on kaksi, matala ja korkeapaine. Toinen suojaa, jos menovesipyyntö on liian korkea ja toinen, jos kaivo jäähtyy liikaa.
Mistä sait tietosi???
Käyttöpressoja on kaksi (26,5 ja 28,5bar), joista 26,5bar on vakiona kytketty. Jos haluaa lämpimämpää vettä niin asennusohje ohjeistaa vaihtamaan piuhotuksen tohon 28,5bar pressoon:
Siis ihan oikeastiko Danfoss/Thermia laitteissa ei voi säätää käyttöveden pyyntöä muutoin kuin piuhoja vaihtamalla??? Todella outoa.
Tuohan tuhoaa COP:n jos pyynnön takia menovesi lämmintä vettä tehdessä pyörii 60C vaiheilla.
-
En tosiaankaan löydä valikosta pysäytyslämpötilaa. Vain käynnistyslämpötilansäätö löytyy. Mulla se on 40¤c. Manuaalin mukaan http://lampo.danfoss.com/PCMPDF/Danfoss_Service_VMGFC320_fi.pdf
kohdan 10.1 mukaan kone on vikatilassa jos presso on lauennut. Mulla pysäytti ilman vikailmoitusta.
-
Siis ihan oikeastiko Danfoss/Thermia laitteissa ei voi säätää käyttöveden pyyntöä muutoin kuin piuhoja vaihtamalla??? Todella outoa.
Tuohan tuhoaa COP:n jos pyynnön takia menovesi lämmintä vettä tehdessä pyörii 60C vaiheilla.
Ei kai tuohon voi todeta muutakuin "niinpä"...
Tässä vielä suht tuore käyntijakso (kahden aikuisen suihkuttelu):
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%C3%A4mp%C3%B6/kv_5_7_2012.PNG/_full.jpg)
Tuon jakson ajalta on myös painemittaukset höyrystymispaineen osalta 2min välein ja kylmäaineen lämpötiloja kolmesta paikkaa 15sec. välein. Kun vettä kulutetaan niin COP pyörii siinä 4,4 paikkeilla (pelkkä kompura) ja jakson lopussa 2,8. Eli ei se nyt niin hirveän huonoksi mene... Tosin kaivo on nyt kesällä IV:n lämppäämänä melkosen lämmin.
Kai tuossa presolla katkaisemisessa on se idea, että jos vettä kulutetaan niin lauhtumispaine laskee, koska kierukan alaosan ympärillä on kylmää vettä ja sitten kun lauhtumispaine on korkea niin kulutusta ei ole ja varaaja on muutenkin jo lämmin. Korkean lauhtumispaineen aika ei siis kauaa kestä, kuten näkee tuosta mun käppyrästäkin...
Mulla lämpimään käyttöveteen menee nyt kesällä n. 2kWh/vrk. Siinä siis kahden aikuisen talousvesi + suihkuttelut kun ollaan koko päivä kotona. Yksi käyntijakso tulee vuorokaudessa. Tilanne kyllä tuosta muuttuu kun saadaan lämpimän veden kierto toimintaan.
-
Pressoja on kaksi, matala ja korkeapaine. Toinen suojaa, jos menovesipyyntö on liian korkea ja toinen, jos kaivo jäähtyy liikaa.
Mistä sait tietosi???
Danfossilla/Thermialla on kolme (siis käytössä, yhteensä 4) pressoa. Pienpainepresso, joka haistelee höyrystymispainetta, käyttöpresso, joka haistelee lauhtumispainetta ja hoitaa kv-katkaisun ja suurpainepresso, joka katkaisee jos käyttöpresso ei jostain syystä ole hoitanut hommaansa ja paine on karannut liian korkeaksi (haistelee siis myös lauhtumispainetta).
Käyttöpressoja on kaksi (26,5 ja 28,5bar), joista 26,5bar on vakiona kytketty. Jos haluaa lämpimämpää vettä niin asennusohje ohjeistaa vaihtamaan piuhotuksen tohon 28,5bar pressoon:
http://kuluttaja.lampo.danfoss.com/PCMPDF/DHP_Total_install_VMBMA720_fi.pdf
... ja mulla tosiaan katkaisee 400psi kohdalla kv-ajon (mitattu), vaikka kytkentä on 26,5bar pressoon... outoa...
http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%C3%A4mp%C3%B6/markahoyr.gif
Siis kerro nyt missä kohdassa tuollainen "piuhanvaihto" on ohjeistettu?
-
http://kuluttaja.lampo.danfoss.com/PCMPDF/DHP_Total_install_VMBMA720_fi.pdf
Siis kerro nyt missä kohdassa tuollainen "piuhanvaihto" on ohjeistettu?
Ton linkin sivut 73-74
Mulla siis piuhat paikassa "A", mutta silti katkaisee vasta 400psi kohdalla. Juuri kävin lukemassa mitä presson kyljessä lukee ja kyllä se 26,5bar presso on kuten pitääkin olla. B on sitten 28,5bar ja tuo kolmas mötikkä on korkeapainepresso (31bar).
-
Ihan AATAMIN aikainen keksintö.
Joissakin laitteissa pystyy automatiikalta säätämään korkeapainepresson rajat ja ja 99% laitteista käyttövesipyynnön automatiikalta.
Miten ihmeessä tavallinen "matti Meikäläinen" säätää lämpöisen veden pyynnön PIUHOJA vaihatamalla??? Kai siellä on 230V tai 400V virtakin esillä "piuhojen vaihtopaikassa".
-
Ihan AATAMIN aikainen keksintö.
Joissakin laitteissa pystyy automatiikalta säätämään korkeapainepresson rajat ja ja 99% laitteista käyttövesipyynnön automatiikalta.
Miten ihmeessä tavallinen "matti Meikäläinen" säätää lämpöisen veden pyynnön PIUHOJA vaihatamalla??? Kai siellä on 230V tai 400V virtakin esillä "piuhojen vaihtopaikassa".
Eihän niitä nyt pressojakaan sovi toki heikkovirralla toteuttaa. Kyllä niissäkin luki miehekkäästi 230V kyljessä...
Joo oon kyllä samaa mieltä tosta "säätömahdollisuudesta".
Vaan eipä tota olekaan tarkoitettu normaalikäyttäjän säädettävksi. Idea selvästikin on muutenkin se, että tämä toimii hienosti tehdasasetuksilla ja ei tarvitse minkäänlaista säätöä. Ohjauksessa 1K resoluutio tms...
Vaikka onhan se siinä mielessä totta, että kyllä tuo pakasta vedettynäkin aikalailla mainiosti toimii, mutta ei tuo mikään lämpöpumppuharrastajan ykkösvalinta ole. Kuten olen aikaisemminkin sanonut niin jälkiviisaana varmaan päätyisin Vaillantiin jos olisin nyt pumppukaupoilla.
-
Mulla on tuolla vain kaksi "mötikkää" ja molempiin tulee johdotus. Molemmissa lukee 45 bar, toisessa punaiset liittimet ja toisessa valkeat.
-
Mulla on tuolla vain kaksi "mötikkää" ja molempiin tulee johdotus. Molemmissa lukee 45 bar, toisessa punaiset liittimet ja toisessa valkeat.
Hmm.. sulla on sitten varmaan eri "vuosimallia". Niissä mötiköissä kyllä varmaan lukee alapuolella jotain muuta kuin 45bar. Katokko mitä ne kertoilee... Toinen on varmaan 31bar (se mihin menee punaset piuhat) ja toinen sit vähemmän.
-
Mulla on tuolla vain kaksi "mötikkää" ja molempiin tulee johdotus. Molemmissa lukee 45 bar, toisessa punaiset liittimet ja toisessa valkeat.
Kumman mötikän "piuhat" aiot vaihtaa ;D
-
http://lampo.danfoss.com/xxTypex/616156_MNU17532351_SIT84.html
Tuolta sähkökuvista DHP-8 kohdalta löytyy vain korkea- ja matalapainepressostaatti.
Voin katsoo huomenna peilin kanssa tarkemmin mitä niissä lukee.
-
http://lampo.danfoss.com/xxTypex/616156_MNU17532351_SIT84.html
Tuolta sähkökuvista DHP-8 kohdalta löytyy vain korkea- ja matalapainepressostaatti.
Kas... Missäköhän ne kaksi Xarkon lisä pressoa on... Etteivät olisi kuitenkin painelähettimiä mitkä oikeasti katkaisevat.... Ja niitä ohjaa automatiikka kenties ;)
-
Kas... Missäköhän ne kaksi Xarkon lisä pressoa on... Etteivät olisi kuitenkin painelähettimiä mitkä oikeasti katkaisevat.... Ja niitä ohjaa automatiikka kenties ;)
No jopas nyt ollaan epäileväisiä. Ei nyt ole tän parempaa kuvaa tarjota, enkä jaksa mennä uutta räpsimään, mutta tossa noi kolme pressoa on kauniissa rivissä lauhtumispaineen mittaletkun pään vieressä:
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%C3%A4mp%C3%B6/MLPpainemittaus-1.jpg/_full.jpg)
Aiheesta poiketen kuvassa tehdään lämmitysvettä.
-
http://lampo.danfoss.com/xxTypex/616156_MNU17532351_SIT84.html
Tuolta sähkökuvista DHP-8 kohdalta löytyy vain korkea- ja matalapainepressostaatti.
Voin katsoo huomenna peilin kanssa tarkemmin mitä niissä lukee.
Multa ainakin löyty tuon linkin takaa Opti Pro, jossa on tulistin, elikkäs käyttöveden teon ohjaus varmastikin eroaa aikalailla karvalakkimallista (DHP-H). En ole Opti Pron ohjaukseen tutustunut.
Tässä DHP-H:n tekniset tiedot:
http://heating.danfoss.com/PCMPDF/DHP-H_technical_paper_VFBMC402_EN.pdf
Sivulla 9 on mm. pressojen katkaisupaineet.
-
No niinpä on kolme mötikkää ja 6 piuhaa samassa putkessa.
Epäilen kyllä edelleen painelähetintä, mutta ehkä 'Sam68' tietää paremmin?
Joka tapauksessa käyttöveden lämpötilan pyynnin säätö tulisi olla ihan automatiikassa. Ei lämpöpumppuläytössä ole järkeä pitää pyyntinä lähes 60C astetta.
-
Valitse välilehti "dokumentaatio" ja sitten sähköohjeet DHP-H. Sieltä kohta DHP-H 8 sivulta 10.
Tuolta löytyy mun koneen manuaalit:
http://lampo.danfoss.com/PCMPDF/Danfoss_Service_VMGFC320_fi.pdf
ja
http://lampo.danfoss.com/PCMPDF/Danfoss_Install_VMBMA1020_fi.pdf
Näyttäisi siis siltä, että konetta on tuolta osin muutettu vuoden 2012 alusta alkaen. Eli käyttöpainepressoja on nyttemmin vain yksi. Ja löytyhän se käyttöpressokin sähkökuvista kun otti silmän käteen.
-
Uusissa on vain yksi eli 28.5bar ja tuo on korkea. Syytä muutokseen ei maahantuojakaan tiennyt. Riittää ainakin vettä vaikka kyllä vanhemmistakin on riittänyt testivoittoon asti. Koitan selvitellä tuota..
-
Uusissa on vain yksi eli 28.5bar ja tuo on korkea. Syytä muutokseen ei maahantuojakaan tiennyt. Riittää ainakin vettä vaikka kyllä vanhemmistakin on riittänyt testivoittoon asti. Koitan selvitellä tuota..
Pystyykö käyttövesilämpötilan pyyntöä säätämään automatiikasta?
-
Tulipahan mieleen, että ThermIQ:n kautta voi viritellä just sellasen ohjauksen mm. tolle käyttövedelle kun haluaa. Vaatii kyllä perus koodaustaidot eli ei mikään peruskäyttäjän juttu.
-
Tai toimisko jos laittaisi presson tilalle termarin.
-
Tai toimisko jos laittaisi presson tilalle termarin.
Jos meinaat siihen kuumakaasuputkeen niin ei ole hyvä idea, koska kuumakaasun lämpötila riippuu lauhtumislämpötilan lisäksi myös mm. höyrystymislämpötilasta. Eli siis mitä viileämpi keruu niin sitä kuumempi kuumakaasu suhteessa lauhtumislämpötilaan. Eli siis talvella vaikkapa 40C menovedellä kuumakaasu on kuumempaa kuin kesällä samalla menoveden lämmöllä. Siis olettaen, että keruu on talvella viileämpi.
Tietenkin menoveden lämpötilaa haistelemaan sen termarin voi kyllä laittaa ja niin se monissa pumpuissa tehdäänkin. Eli siis katkaistaan käyntijakso kun ollaan saavutettu jokin tavoitelämpötila. Tätä voi yleensä myös muuttaa valikosta. Thermialla/Danfossilla katkaistaan lauhtumispaineen mukaan ja katkaisu hoidetaan kiinteällä pressostaatilla. Olen kyllä AAA:n kanssa samaa mieltä, että on melko kökkö tapa hoitaa homma.
Kai siinä on motivaationa saada markkinointimateriaaliin iskeviä lauseita tyyliin: "Nyt jopa +60C käyttövesi ilman sähkövastusta!".
Mutta tosiaan ei kai se ohjauslogiikkaa tiedä tuleeko signaali pressolta vai termarilta jos vaan on sama signaali. Eli voihan siihen omat anturoinnit viritellä jos osaa. Itse vierastan noita vaihtovirtalaitteita niin en lähde kyllä omaani virittelemään. Varsinkin kun tosiaan ThermIQ:n kautta homma hoituu softallakin ja koodaus on paremmin hanskassa vaikka sekin aikalailla harrastepohjalta.
-
Pressohan on kytkin eli on off. Tällä rakenteella haetaan varmasti toimintavarmuutta joka on valmistajalle se ykkösasia. Lämpötilan mittaamisessa on epävarmuustekijöitä huomattavasti enemmän. Vanha kahden presson systeemi oli kyllä parempi ja 26.5bar riitti jo todella pitkälle.
Yksi lisäseikka on se että käynnistysmäärät vähenevät koska vettä riittää pidempään. Minusta optimitilanne olisi katkaisupaineen säätö alkaen vaikka 24 bar. 99% käyttäjistä ei kyllä ymmärtäisi säätämistä joten hifistelyksi menee..
-
Termarin anturia ajattelin varaajaan tai menoputkeen. Mutta en nyt aivan konkreettisesti sellaista suunnittele.
Katselin tarkemmin noiden pressojen merkintöjä:
Valkoisin liittimin varustettu, joka ilm. käyttöpresso: ACB-4UB30, 061F8692, 1192 PL
Punaisin liittimin varustettu, joka ilm. korkeapainepresso: ACB 4UB29, 061F8691, 1232 PL
Viinapiiriin kytketty, joka kait matalapainepresso: ACB-4UA11, 061F7374, 1202 PL
Lisäksi näissä kaikissa on merkintä: ps 45bar, ts30/85¤C, 0,075A, 250V
En löytänyt mistään tuon tyyppisien pressojen tietoja. Kiinnostaisi tietää mikä tuon käyttöpresson katkaisupaine oikeasti on.
-
Katselin tarkemmin noiden pressojen merkintöjä:
En löytänyt mistään tuon tyyppisien pressojen tietoja. Kiinnostaisi tietää mikä tuon käyttöpresson katkaisupaine oikeasti on.
Kaipa pressotkin on sitten vaihtunu samalla kun siirtyivät vain yhteen käyttöpressoon. Jospa se on säädettävää mallia?
Mulla niissä kyllä luki painemerkinnät (tuon 45bar lisäksi, joka taitaa olla max. sallittu paine).
Voisin yrittää räpsästä foton, mistä näkisi millaset mötikät siellä mulla on.
-
Vertauksena näin Stiebelissä:
- Käyttöveden pyynti säädettävissä 10-65C
- Käyttövesianturin paikalle 2 kohtaa, keskellä ja 20cm alempana.
- Käyttöveden pyynnissä kello-ohjelma esim. minulla tippuu pyynti
21:30 - 6:00 20C asteeseen.
- Korkeapaine presson katkaisun voi säätää suoraan automatiikasta +/- 4bar rajoissa. Ala- ja yläpaine, sekä kuumakaasu, näkyy reaaliajassa automatiikassa.
- KV-Eko asetuksessa, jos pyyntö on esim. 57C ja kone jostain syytä saakin tehdyksi vain 56,2C ja asetettu korkeapaine saavutetaan, niin automatiikka ylikirjoittaa alkuperäisen pyynnön saavutetulla ja estää näin vastuksen mukaan tulon.
- KV vastuksen mukaan tulon voi estää ulkolämpötilan mukaan välillä +20- -40C, eli jos asetus -30, niin vastus sallittu vain jos ulkona kylmempää kuin -30C
- Vastuksen mukaan tuloa ja portaita 3-6-9kW voidaan säätää dynamiikasta.
Eli jos haluaa "hifistellä", niin variaatioita on riittävästi ;D Tosin ei näitä varmaan peruskäyttäjät säätele.
-
Katselin tarkemmin noiden pressojen merkintöjä:
Punaisin liittimin varustettu, joka ilm. korkeapainepresso: ACB 4UB29, 061F8691, 1232 PL
Eikus lukee mullakin tuossa ACB-4UB29, 061F8691, Y 230 PL.
Ei siis aivan sama...
Muista pressoista en päässyt oikein kuvaamaan ilman peiliä noita tekstejä, mutta sain "alapuolelta" kikkailtua tälläiset foto:
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%C3%A4mp%C3%B6/pressot.jpg/_full.jpg)
Eli tuossa näkyy nuo katkaisupaineet. Noi on siis käyttöpressot, joista toinen ei ole kytketty. Katkaisu kuitenkin tapahtuu 400psi mittaripaineessa eli voisi tuo alempaakin vetästä poikki. Täytyy ehkä joskus tosiaan ThermIQ:n kautta viritellä. Nyt tässä kyllä on se etu minkä sam68 tossa sanoikin, että käyntien väli pitenee. Mulla lämmin vesi riittää koko päiväksi ja vasta illalla suihkuun mentäessä lähtee käyntijakso päälle.
Vaihtaisin kyllä tuohon Stiebelin ohjaukseen vaikka samantien...
-
Mulla on täysin sama kuin tuo sinun kytkemätön 28.5 N23.5 presso ja löyty sieltä noi samat merkinnätkin kun osasin katsoa oikeasta suunnasta. Eli tämän vuoden malli lämmittää noin 5 astetta kuumemmaksi varaajan ja pysäytyshetken menovesi siis myös n.5 astetta suurempi.
Mutta toisaalta eilen tekemäni kulutusmittaus kahden peräkkäisen lämmityskerran aikana osoitti ottotehoksi 2,68 kW ja 2,65kW, eli varsin kohtuullista. Pitänee vielä kuitenkin seurata tilannetta.
Oletko Xargo mitannut omaa kv-lämmityksen ottotehoa.
-
Mitenkä muuten olet tuon ThermIQ:n virittelyn ajatellut. Jos kerran presso antaa liian "myöhään" pysäytyskäskyn logiikalle, niin ei kai se mitenkään pysty ennalta kompuraa pysäyttämään. Vai ajattelitko muuttaa pysäytyskäskyn tulemaan menovesianturilta lämpötilan mukaan.
Lisäyksenä:
Selailin vanhoja ThermIQ-viestejä, jossa Sam68 kirjoitti:
Re: ThermIQ
Vastaus #50 - 30.11.2010 - 21:26:19 Hienosti kyllä pelaa nyt kun oli ammattilainen laittamassa asetukset kohdalleen softaan. Kiitos hänelle jos sattuu lukemaan foorumia
Yks mielenkiintoinen pointti josta ei ole paljoa ollut spekulointia eli maksimipaluu lämpötilalla voi rajata käyttöveden maksimi lpt:n esim 50:een kuten mulla nyt tekee. Mulla on max paluu nyt 52 ja tuo katkaisu tapahtuu siis paluu lpt:ssä 53.
Etu mitä saavutetaan on se, että kuumakaasu menee mahdollisimman vähän/harvoin yli sadan eli alueelle joka kuormittaa kompuraa eniten ja on huonointa aluetta myös hyötysuhteen kannalta. Kannattaa siis lattialämmitystaloissa pudottaa tuo alemmas vakiosta 55 jos se ei sitä vielä ole. Mitä alemmalla käyttövesi riittää, sitä parempi. Huoltovalikosta tuon voi muuttaa.
Väärään ketjuun tuli mutta sain nyt tällä softalla varmistuksen että niin käy joka kerta kun käyttövettä lämmitetään..
Eli ymmärsin niin että ThermIQ:n avulla max. paluulämpötila saadaan vaikuttamaan myös käyttöveden lämmityksessä. Onko todella näin.
-
Mitenkä muuten olet tuon ThermIQ:n virittelyn ajatellut. Jos kerran presso antaa liian "myöhään" pysäytyskäskyn logiikalle, niin ei kai se mitenkään pysty ennalta kompuraa pysäyttämään. Vai ajattelitko muuttaa pysäytyskäskyn tulemaan menovesianturilta lämpötilan mukaan.
Muistaakseni ThermIQ:n kautta voi käskeä kompuran seis ihan "manuaalisesti". Eli siis ajatus oli kirjoitella koodinpätkä, joka lukee ThermIQ:n kirjoittamaa tietokantaa ja katkaisee käynnin vaikkapa menoveden mukaan. Eli siis oma koodinpätkä juttelee ThermIQ:n kanssa ja ThermIQ sitten juttelee MLP:n kanssa.
Mulla on kolmivaihemittari (Swissnox) kompuran karvoissa (siis tosiaan pelkkä kompura) ja ottoteho kv-jakson yli sellaset 2,7kW.
Ei kyllä kannata pelkkää ottotehoa tuijottaa, koska se on sitä korkeampi, mitä lämpimämpi keruu on. Eli siis korkeampi höyrystymispaine nostaa ottotehoa ja jos siitä vetää johtopäätöksen, että hyötysuhde on huono niin pieleen menee. Korkea höyrystymispaine nimittäin nostaa antotehoa enemmän kuin ottotehoa. Korkea lauhtumispaine taas nostaa ottotehoa ja laskee antotehoa. Eli sen takia katkaisupainetta (lauhtumispaine) kannattaisi laskea...
Just mittailin käyntijakson ja nyt päästiin jo 5,76bar(a) höyrystymispaineeseen. 8-) Päivä päivältä korkeampi kun ulkona riittää lämpöä kaivoon puskettavaksi.
-
...mutta laskin nyt max. paluun arvoon 45C (oli 55C). Huomenna näkee katkaseeko käyttövesijakson sen mukaan.
No eipähän katkase...
Kokeilin sitten miten ThermIQ:lla saisi katkaistua ja onnistuu niin, että ThermIQ:n valikosta (tietokoneella) vaihtaa käyttötavaksi "lämpöpumppu". Tällöin käyttövesijakso katkaistaan, koska käyttötila ei salli käyttöveden tekoa. Toimii.
-
...mutta laskin nyt max. paluun arvoon 45C (oli 55C). Huomenna näkee katkaseeko käyttövesijakson sen mukaan.
No eipähän katkase...
Kokeilin sitten miten ThermIQ:lla saisi katkaistua ja onnistuu niin, että ThermIQ:n valikosta (tietokoneella) vaihtaa käyttötavaksi "lämpöpumppu". Tällöin käyttövesijakso katkaistaan, koska käyttötila ei salli käyttöveden tekoa. Toimii.
Elikkä voisitko tarkentaa?
-
...mutta laskin nyt max. paluun arvoon 45C (oli 55C). Huomenna näkee katkaseeko käyttövesijakson sen mukaan.
No eipähän katkase...
Kokeilin sitten miten ThermIQ:lla saisi katkaistua ja onnistuu niin, että ThermIQ:n valikosta (tietokoneella) vaihtaa käyttötavaksi "lämpöpumppu". Tällöin käyttövesijakso katkaistaan, koska käyttötila ei salli käyttöveden tekoa. Toimii.
Elikkä voisitko tarkentaa?
Tarkennatko mitä pitäisi tarkentaa? ;)
Siis ThermIQ:lla voi käskeä MLP:ta muuttamaan käyttötilaa. Jos käyttötila on vaikkapa "auto" ja masiina tekee käyttövettä niin muuttamalla sen käyttötilaan "lämpöpumppu" loppuu käyttöveden teko seinään, koska käyttötila "lämpöpumppu" ei salli käyttöveden lämmitystä.
...ja ThermIQ:ia voi sitten käskyttää omalla koodinpätkällään, joka lukee jotain sopivaa anturia (vaikkapa se menovesi) ja käskee ThermIQ:n kautta pumpun käyttötilaan "lämpöpumppu" kun käyttövesi halutaan katkaista. Minuutin päästä koodinpätkä sitten käskyttää MLP:n takaisin tilaan "auto".
-
Tuo paluu-rajoitus ei toimi kuten tuossa ylempänä vanhassa viestissä epäilin. Paineeseen se sen lämmityksen kuitenkin katkaisee ja minulla se katkaisu tulee lämpötilassa ~52.
Säädössä tärkeämpi olisi hakea tuo alaraja niin alas kuin mahdollista riittävyyden kustannuksella. Silloin kun lämmittää on se sama lämmittää kunnolla..
-
Ok, nyt aukesi tyhmemmällekin.
Testasin kanssa äsken että max. paluuveden lämpötila ei tosiaankaan vaikuta käyttöveden lämmityksen aikana. Aika outoa kuitenkin että max. lämpötila kuitenkin näkyy sulkeissa kv-tuotannonkin aikana vaikka sillä ei ole merkitystä.
Ja sekin tuli myös selväksi että käyttöpressostaatti 28,5bar avaa mulla 62-63 asteen menovesilämmössä koskettimensa ja sammuttaa kompuran. Tuohon olisi helppo kytkeä termostaatti sarjaan samoihin johtoihin presson kanssa. Anturi vaikka menoputkeen ja asetteluarvoksi jotain 55-60¤C. Löytyisi vaan sopiva termari jostakin.
-
Tämä sopisi paremmin merkkikohtaiseen osioon, mutta sopinee tähän jatkoksi:
Onko teille selvinnyt mikä on tuo huoltovalikon kv-osuuden KV-ANTURIN VAIK. Manuaalin selityskään ei paljon valaise asiaa, ainakaan mulle.
-
Tämä sopisi paremmin merkkikohtaiseen osioon, mutta sopinee tähän jatkoksi:
Onko teille selvinnyt mikä on tuo huoltovalikon kv-osuuden KV-ANTURIN VAIK. Manuaalin selityskään ei paljon valaise asiaa, ainakaan mulle.
Käyttöveden startti lasketaan painotettuna kahden lämpötila-anturin arvoista. Tuolla KV-ANTURIN VAIK. arvolla voi tuota painokerrointa muuttaa. Unohdan aina kummin päin se meni. Mutta kuitenkin niin, että toisessa päässä käynnistää alaosan ohjaamana ja toisessa yläpään.
-
Tuo paluu-rajoitus ei toimi kuten tuossa ylempänä vanhassa viestissä epäilin. Paineeseen se sen lämmityksen kuitenkin katkaisee ja minulla se katkaisu tulee lämpötilassa ~52.
Säädössä tärkeämpi olisi hakea tuo alaraja niin alas kuin mahdollista riittävyyden kustannuksella. Silloin kun lämmittää on se sama lämmittää kunnolla..
Oon kyllä aikalailla samoilla linjoilla. Kokonaisuuden kannalta se loppurykäsy on kyllä naurettavan pieni osuus. Kun ei ainakaan meillä suihkussa käydä niin, että odotettaisiin ihan käyntijakson loppuun ja oltaisiin sitten suihkussa just sopivalla virtaamalla niin, että paluulämpö ei tipu liian hyville vesille ja kuitenkin niin, että ei saavuteta katkaisupainetta.
Ei voi puhua, että käyttövesi tehtäisiin huonolla hyötysuhteella vaikka se lopuksi ajettaisiinkin suht lämpimäksi, kunhan se kulutuspiikki eli vaikka se suihkussa käynti tai ammeen täyttö ei ajoitu sopivasti juuri siihen loppuun (pitkittäen sitä).
Jos nyt ajatellaan, että laittaisin katkaisun vaikka 45C menoveden mukaan niin nykyään tuon jälkeen jakso kestää vielä n. 12min. Tuon 12min aikana lämpökerroin tippuu n. 17% (siis keskiarvo tuolle ajalle). Tuossa on mukana myös jakson lopussa viileämmän keruun vaikutus. Eli onhan se nyt jonkinlainen luku, mutta toisaalta lepojaksot pitenee ja taitaapa tuollainen 58C vesi olla jo legioonalaisellekin myrkkyä. Itse olen säätänyt varsinaisen legioonalaistapon kerran kuukauteen.
-
Tuo paluu-rajoitus ei toimi kuten tuossa ylempänä vanhassa viestissä epäilin. Paineeseen se sen lämmityksen kuitenkin katkaisee ja minulla se katkaisu tulee lämpötilassa ~52.
Säädössä tärkeämpi olisi hakea tuo alaraja niin alas kuin mahdollista riittävyyden kustannuksella. Silloin kun lämmittää on se sama lämmittää kunnolla..
Oon kyllä aikalailla samoilla linjoilla. Kokonaisuuden kannalta se loppurykäsy on kyllä naurettavan pieni osuus. Kun ei ainakaan meillä suihkussa käydä niin, että odotettaisiin ihan käyntijakson loppuun ja oltaisiin sitten suihkussa just sopivalla virtaamalla niin, että paluulämpö ei tipu liian hyville vesille ja kuitenkin niin, että ei saavuteta katkaisupainetta.
Ei voi puhua, että käyttövesi tehtäisiin huonolla hyötysuhteella vaikka se lopuksi ajettaisiinkin suht lämpimäksi, kunhan se kulutuspiikki eli vaikka se suihkussa käynti tai ammeen täyttö ei ajoitu sopivasti juuri siihen loppuun (pitkittäen sitä).
Jos nyt ajatellaan, että laittaisin katkaisun vaikka 45C menoveden mukaan niin nykyään tuon jälkeen jakso kestää vielä n. 12min. Tuon 12min aikana lämpökerroin tippuu n. 17% (siis keskiarvo tuolle ajalle). Tuossa on mukana myös jakson lopussa viileämmän keruun vaikutus. Eli onhan se nyt jonkinlainen luku, mutta toisaalta lepojaksot pitenee ja taitaapa tuollainen 58C vesi olla jo legioonalaisellekin myrkkyä. Itse olen säätänyt varsinaisen legioonalaistapon kerran kuukauteen.
Tässä on nyt kuitenkin pieni ristiriita, jengi yrittää lämmityskäytössä tiristää lattioihin menevän veden mahdollisimman alhaiseksi, mutta on kuitenkin ok lämmittää pannu hehkuvan kuumaksi käyttöveden suhteen :).
No okei, käyttöveteen menevä energia on kuitenkin yleensä aika marginaalinen lämmitykseen käytettävään energiaan verrattuna, mutta tapanahan on foorumilla, että säästetään kaikessa missä vaan voidaan :).
Tämä on hieno foorumi kun aina selviää asioita :).l
-
Tässä on nyt kuitenkin pieni ristiriita, jengi yrittää lämmityskäytössä tiristää lattioihin menevän veden mahdollisimman alhaiseksi, mutta on kuitenkin ok lämmittää pannu hehkuvan kuumaksi käyttöveden suhteen :).
No okei, käyttöveteen menevä energia on kuitenkin yleensä aika marginaalinen lämmitykseen käytettävään energiaan verrattuna, mutta tapanahan on foorumilla, että säästetään kaikessa missä vaan voidaan :).
Tottahan tuo, että ei sovi imagoon moinen tuhlailu ja siksipä meinaankin joku kaunis päivä viritellä sen ThermIQ:n ohjaamaan tuota katkasua. :P
Tossa lämmityspuolen optimoinnissa on se, että esim. virtaamien optimointi ei oikein tehtynä mitenkään huononna lämmitysjärjestelmän toimintaa. Käyttöveden puolella taas kuumempi vesi on parempi, koska se tarkoittaa suurempaa reserviä äkilliselle kulutukselle tai pidempää lepojaksoa maltillisella kulutuksella. Legioonalainenkin pysyy aisoissa.
Eli jos järkiperäisin syin näitä säätäisi niin en pitäisi tuota Thermian ohjausta mitenkään ongelmallisena, koska se "ylimääräinen" lämmitys ei paljoa maksa. Sitten taas jos vaikka koko lämmityskausi paahdettaisiin tuolla 17% huonommalla lämpökertoimella lämmitysvettä niin se varmaan jo tuntuisi lompakossakin. Niin ja tuo ~17% kestää tosiaan vaan vähän aikaa koko käyntijaksosta. Kun on kulutusta niin lämpökerroin on sama riippumatta katkaisulämpötilasta. Käynnistyslämpö kyllä siihen vaikuttaa.
Tuo "ylilämmittäminen" maksaa mun käyttövesiläträyksillä muuten vajaa 10 senttiä/vrk. jos oletetaan, että kaikki "ylilämmitetty" energia menee hukkaan.