Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönjako => Aiheen aloitti: Jani - 05.05.06 - klo:13:48
-
Moi
Pitäisi laittaa autotallin ja talon väliin lämpökanaali, koska maalämpöpumppu varaajineen on tallissa.
Miten olette toteuttaneet sen? LVi-suunnitelmissa on ecoflex twin aqua ja twin termo putket.
Kannattaako nuo laittaa mahdollisimman syvälle(noin 1,5m:ssä eli kosteassa, mutta eipähän ole kylmässä) vai salaojaputken päälle(syvyydeksi tulisi noin 60-70cm, mutta kuivempana).
Laitamme samaan kaivantoon kylmävesiputken ja sähkösyötöt ja telekaapelit. Myös pari yleisputkea tuleville kaapeli
Minkälaista täytettä olette käyttäneet, hiekkaa vai sepelia?
Laitamme putkien päälle ja sivuille vielä 100mm EPS-kerrokset, koska putket alittavat pihan, niin ompahan suojassa kylmältä.
Kertokaa, ettei tule tehtyä tyypillisiä virheitä, mitä ei pitäisi tehdä.
Onko muita hyviä putkia kuin ecoflex? Talokaivo myy ainakin microflex-nimistä putkea ja meltexillä oli thermoflex vai mikä lie.
t. Jani
-
Tuo ecoflex twin ei riitä sinulle koska joudut rakentamaan lämpimän käyttöveden kierron , tai jos et rakenna niin joudut laskemaan hanasta todella kauan vettä ennen kuin vesi lämpeää !
Minulla on 17m ecoflex quatro (muuten samanlainen mutta neljä putkea) ja sen olen laittanut menemään anturoiden ali (eli aika syvään) ja hyvin sorastettuun kaivantoon ja lisäksi päälle vielä 100 ESP-eristettä, tämän putken vieressä kulkee kylmävesiputki ja myös muutama sähkökaapeli !
-
Meillä tulee siis ecoflex Aqua twin lämpimän käyttövedenkiertoon ja thermo twin lattialämmityksen putkeksi. Sama asia kuin quattro, mutta taipuisampi kun kaksi vähän ohuempaa putkea.
Meillä on anturoiden alla pari 200mm suojaputkea valmiina odottamassa ecoflexiä. Tosin ne ovat 80cm syvyydellä. Siinä syvyydessä menee myös salaojaputki.
Kysymys onkin, että kaivetaanko syvemmälle vai mennäänkö sorastetussa kaivannossa tällä syvyydellä ja salaojaputki kuivaa ympäröivän maakerroksen.
Kummassa ratkaisussa on suuremmat lämpöhävikit?
t. Jani
-
Minusta tuo quatro olisi parempi vaihtoehto koska siinä kaikki lämmin vesi kiertää saman suojaputken sisällä ja voisin maalaisjärjellä kuvitella että siinä olisi pienin lämpöhävikki ! Tuo syvyys riittänee hyvin kunhan laitat putkien päälle vielä ESP-eristettä 100mm.
-
lisäksi päälle vielä 100 ESP-eristettä, tämän putken vieressä kulkee kylmävesiputki ja myös muutama sähkökaapeli !
Miten mahtaa olla, tarviiko tuon kylmävesiputken olla eristetty ? ??? Ajatuksena on, että vesimittari olis piharakennuksessa, teknisessä tilassa.
-
Kertokaa, ettei tule tehtyä tyypillisiä virheitä, mitä ei pitäisi tehdä.
Tyypillinen virhe on toteuttaa lämpimän käyttöveden välitön saanti kierrättämällä sitä talon ja teknisen tilan välillä.
Yritä sovittaa pieni suorasähkövaraaja lähelle niitä kulutuspisteitä, joissa lämpimän käyttöveden välitön tarve on tärkeä. Tämä pieni sähkövaraaja toimii puskurina kunnes lämmin vesi saavuttaa kulutuspisteen maalämpöpumpulta.
Jani
-
Kulkevatkos tässä quatro-mallissa kaikki putket keskenään posket vastakkain?
Naapuri ihmetteli syksyllä sitä, että talossa on pahisn kuuma vaikka shuntti oli täysin kiinni. Tulimme siihen tulokseen, että lämpökanaalissa kuumaveden kierto lämmitti mukavasti lattialämmitysvettä mennen tullen!
-
Quattrossa on putkien välissä kunnolla eristettä, melkein yhtä paljon kuin ulospäin.
En oikein usko tuohon teoriaan, @ntti.
jasso
-
ehtoota. ;) itse toteutin näin ,kanaali tallista tupaan noin: 30m . suoraa vedettynä ois ollu noin 20m. mut viemäri on tallin takana niin laitettiin samaan kaivantoon kaikki.
tuvan päässä ovat 2m syvällä ja tallin takana noin 3,5m ja kanaali lisäeristettynä 8)
piti räjäyttää kuilua kun tontti on kallion päällä kaikki 2400m2
pumppu ollut päällä vasta kaksi vrk.ta molemmis, talli on lämmennyt jo kuukauden. kanaali on se guatro 4,jällä putkella. A:hinta 48e/m
-
Tyypillinen virhe on toteuttaa lämpimän käyttöveden välitön saanti kierrättämällä sitä talon ja teknisen tilan välillä.
Jani
Mikä tuosta kierrättämisestä tekee virheellisen ?
Perustelu. . . . . ?
-
Mikä tuosta kierrättämisestä tekee virheellisen ?
Perustelu. . . . . ?
Tästä on kyllä aikaisemminkin keskusteltu (mm. http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idSuunYleis;action=display;num=1139735779;start=6#6)
Mutta minusta on aivan "vatipäinen" ajatus kierrättää lämmintä vettä kahden rakennuksen välillä, kun se voitaisiin tehdä sivistyneesti varaajalla.
Käyttöveden kierto
- lämmitetään maata rakennusten välillä kesät talvet
- lämmitetään helteellä lattiaa (jossa se putki menee) ja kirotaan/jäähdytetään kuumaa sisäilmaa :)
- kiertovesipumppu kuluttaa sähköä, vikaantuva osa
- maalämpöpumppu joutuu tekemään käyttövettä turhaan huonolla hyötysuhteella
Erillisvaraaja
- toimii myös ilman sähköä lämpimän veden varastona
- toimii veden paineella
- kuluttaa (eristettynä) taatusti vain murto-osan sähköä verrattuna kiertoon
- lämpenee vain silloin kuin vettä ei ole käytetty vähään aikaan
- halvempi toteuttaa, halvempi ylläpitää
- säästää MLP:tä
Sanottakoot lopuksi että minulla ei ole kumpaakaan ja en ole kyllä oikeastaan kaivannutkaan. Pääasialliselle suihkulle on MLP:stä lyhyt matka ja saunassa olen ottanut tavaksi ottaa sen 4 litraa "kylmää" vettä löylynheittokiuluun.
Mun ajatus tuosta erillisvaraajasta: otetaan siis pieni varaaja (max. 20l, saakohan 10 litran?) lähelle kulutuspistettä jossa lämpimän veden tulo on tärkeää Varaajan termostaatti asetetaan 40 asteeseen.
Tällöin vesipistettä avatessa saadaan sitä 40 asteista vettä vähän aikaa, kunnes MLP:stä tuleva kuumempi vesi korvaa varaajan sisällön. Tällöin sähkövaraaja jää "lepäämään", kunnes veden lämpö laskee taas alle 40 asteen. Jos haluaa kuumempaa vettä niin sitten vaan termaria isommalle... (luvut hatusta).
Itse en ole ainakaan keksinyt tuosta mitään heikkouksia, kommentteja?
Jani
-
Minulla on juuri tämä vatipäinen systeemi käytössä mutta iteppä maksan sähkölaskuni ;) Systeemi toimii kyllä kuin pendoliinon puucee vaikka ei olisikaan kaikkein taloudellisin.
Rakennusten välillä on vain 2m kylmää porrasväliä mutta putkarini "kieltäytyi" käyttämästä Quattroa tms. valmiskamaa vaikka se oli LVI-suunnitelmaan piirretty. Vaikka se ei olisi ollut edes hänen katteistaan poissa!
Vesiputket kulkee sopivalla tapaa "haravoituna" pyöreissä styroksi kouruissa jotka on sijoitettu isompaan styroksi kaukaloon lecasoralla täytettynä. Päällä on vielä porrasbetoni ja valussa lämmityskaapelit myöhempää tilan kattamista varten. Kylmät putket kulkevat siis erillään lämpöisistä.
Eli noi Ecoflexit ei ole ainoa mahdollisuus toteuttaa lämpökanaalia joskin pitkissä vedoissa varmaan käytännön syistä niitä helpoimpia.
-
moroo.... :)
kertokaas tyypillisen virheen tehnyttä ???
paljonko kuluttaa sähköä enämpi kun nyt lämmin vesi kulkee autotallin ja tuvan väliä !! siis kwh.ssa
tai jollain muulla tapaa laskettuna/tietämällä.
kertokaas kulutuksia joilla vastaavan lainen tilanne tai muuten kokemusta/tietämystä.
myös sinä sailor.
kiitti :D
jännittää tuliko tehtyä niin iso moka ,että turha odottaa pumpun tuomaa hyötyä :o :o
-
kertokaas tyypillisen virheen tehnyttä ???
paljonko kuluttaa sähköä enämpi kun nyt lämmin vesi kulkee autotallin ja tuvan väliä !! siis kwh.ssa
tai jollain muulla tapaa laskettuna/tietämällä.
kertokaas kulutuksia joilla vastaavan lainen tilanne tai muuten kokemusta/tietämystä.
Et välttämättä ole tehnyt tyhmyyksiä. Nääs jos sulla ei olisi kierrätystä, sulla lämmin vesi jäisi putkeen jäähtymään, ennen kuin joku taas avaa hanan. Ilman kierrätystä laskisit ensin hukkaan entistä jo haalennutta lämmintä vettä.
-
Mun ajatus tuosta erillisvaraajasta: otetaan siis pieni varaaja (max. 20l, saakohan 10 litran?) lähelle kulutuspistettä jossa lämpimän veden tulo on tärkeää Varaajan termostaatti asetetaan 40 asteeseen.
Tällöin vesipistettä avatessa saadaan sitä 40 asteista vettä vähän aikaa, kunnes MLP:stä tuleva kuumempi vesi korvaa varaajan sisällön. Tällöin sähkövaraaja jää "lepäämään", kunnes veden lämpö laskee taas alle 40 asteen. Jos haluaa kuumempaa vettä niin sitten vaan termaria isommalle... (luvut hatusta).
Itse en ole ainakaan keksinyt tuosta mitään heikkouksia, kommentteja?
Sellainen heikkous tulee mieleen, että jos pumpulta erillisvaraajalle on pitkä matka ja ehkä vielä paksuhkoa putkeä, putkessa makaavan jäähtyneen veden määrä voi olla iso. Jos apuvaraaja on liian pieni, se tyhjenee ja korvautuu kokonaan jäähtyneellä vedellä ennen kuin uusi kuuma vesi pääsee sinne asti. Ensin tulee hetken aikaa lämmintä vettä, sitten se alkaa jäähtyä ja vasta hetken suihkuttelun jälkeen taas uudestaan lämmetä. Varmempaa olisi, jos apuvaraajan koko olisi vähintään kaksin-kolminkertaisesti sen ja pumpun välisen putkiosuuden tilavuuden verran. Silloin sinne tuleva jäähtynyt vesi pääsee sekoittumaan siinä ennestään olevaan lämpimään veteen ennen uloslaskemistaan.
Itsellä on se tilanne, että pumpulta yläkerran jakotukille on kymmenisen metriä matkaa. Lämpimän veden jatkuvaa kierrätystä tuli jo kokeiltua, ja se ei toiminut, pumppu kävi pieniä aikoja vähän väliä. Yläkertaan on katsottuna paikka 15 litran varaajalle ennen jakotukkia. Sitä ennen (jahka yläkerta saadaan valmiiksi) aion kuitenkin kokeilla kiertovesipumpun käyttämistä pari minuuttia kerrallaan n. tunnin välein. Testasin että yläkerran jakotukkiin menevä putki alkaa lämmetä n. kolmen minuutin kuluttua kiertovesipumpun käynnistämisestä, ja sen jälkeen sen voikin jo sammuttaa. Putken jäähtymiseen alle kädenlämpöiseksi meni tunnin verran, jonka jälkeen kiertovesipumppua voi taas käyttää muutaman minuutun ajan jos haluaa (onnistuu digitaalisilla ajastimilla helposti). Tällainen veden kierrättäminen ei vielä vaikuta maalämpöpumpun käyntiaikoihin sitä eikä tätä, ja jos tämä osoittautuu toimivaksi systeemiksi myös käytännössä (testattu tähän mennessä keittiön hanalla, yläkerran suihkulla testaaminen on vielä tekemättä), jätän luultavasti varaajan asentamatta. Lähdöt ovat joka tapauksessa jo valmiina, jos sen joutuisi laittamaan myöhemmin.
- I
-
Jatketaan mietteitä:
- Ei se lämmin käyttövesi mihinkään jäädy siellä maassa. Siinä ekoflexissä kulkee koko ajan lattialämmitysvettä muutaman sentin päässä.
Kun meillä saunotaan talon vastakkaisessa päässä kuin missä maalämpöpumppu on, niin useamman henkilön käytyä suihkussa menee lattiassa huomattavan lämmin "raita" käyttövesiputkiston kohdalla. En haluaisi tätä lämpöä sisälle kesällä kun ILP jäähdyttää samaan aikaan taloa.
Tuttavan talossa (uudiskohde) on lämpimän veden kierto (öljy) ja ainakin heillä lämpökuorma on aika suuri ja lattialämmöt laitetaan päälle vasta paljon myöhemmin kuin meillä.
Toisen kaverin talossa on (Geopro GS) kierto toteutettu pienellä puskurivaraajalla, joka on hyvin lähellä maalämpöpumppua. En nyt oikein saa päähäni miksi se on "pannuhuoneessa", mutta estää tietty pätkäkäyntiä.
En tässä asiassa kuitenkaan luottaisi LVI-suunnittelin sanaan asiassa, ellei hänellä ole tietoa maalämpöpumppujen toimintaperiaatteista. Meillä sai kierrätys heti tyrmäyksen suunnittelijalta kun asiaa kysyin. Kuulemma romahduttaa hyötysuhteen.
Mutta kuten Vallu kirjoitti...jokainen maksaa sähkölaskunsa itse ja tekee omat ratkaisunsa.
Jani
-
Tällöin vesipistettä avatessa saadaan sitä 40 asteista vettä vähän aikaa, kunnes MLP:stä tuleva kuumempi vesi korvaa varaajan sisällön.
Jos varaajan koko on vaikka 20 litraa, eikö se täyty ensin siellä siirtoputkessa olevalla haalealla vedellä. Ja vasta tämän jälkeen maalämpöpumpun tuottamalla kuumalla. Tuleeko hanasta kuumaa, sitten kylmää ja taas kuumaa.
-
Jos varaajan koko on vaikka 20 litraa, eikö se täyty ensin siellä siirtoputkessa olevalla haalealla vedellä. Ja vasta tämän jälkeen maalämpöpumpun tuottamalla kuumalla. Tuleeko hanasta kuumaa, sitten kylmää ja taas kuumaa.
Hyvä kysymys. Kuvittelisin että varaajasta tulee varaajaveden ja "putkistoveden" sekoitusta. Varaajan lämpötila on hyvä asettaa siten että sen lämpötila kompensoi putkistossa seisseen veden lämpötilan.
Aluksi ei tule "kuumaa" ellei hana ole kuumalla, sitten tulee lämpöistä (sekoitevettä) ja sitten samaa mitä MLP:n varaajassa. Hanassa oleva termostaatti tietysti tasaa lämpötilanvaihteluita omalta osaltaan.
Lämminvesivaraajien valmistajien sivuilta näkisi varmaan rakennekuvia, joista selviäisi tulojen ja lähtöjen sielunelämä.
Jani
-
Onkohan sailorin tuvassa jäänyt lämmin käyttövesiputki liian pintaan,jos se lämmittää lattiankin mennessään?
Kyllä minä ainakin laitoin kylmän putken lattiaeristeiden alle hiekkaan ja lämpimän putken eristeiden väliin niin sinisestä saadaan aina kylmää ilman sen suurempia lorotteluja ja lämmin vesi ei jäähdy lattiabetoniin matkalla.Mullakin sentään 20 metriä matkaa lämpöpumpulta saunaan saman rakennuksen sisällä.
Lämpimän käyttöveden kierto on kyllä näppärä toteuttaa digitaalisella ajastimella,johon voi ohjelmoida vaikka 20 eri aikaa,milloin lämmintä vettä halutaan heti nupista kääntämällä.
Ei meinaan ole hirveän järkevää pitää kiertoa päällä arkipäivisin tai yöllä kun lämmintä vettä ei käytetä.
-
Onkohan sailorin tuvassa jäänyt lämmin käyttövesiputki liian pintaan,jos se lämmittää lattiankin mennessään?
3 x 50mm lattia-EPS. Lämmin käyttövesi roilotettiin siihen keskimmäiseen levyyn. Lämpimyyden tuntee vain useamman suihkuttelijan jälkeen. Vastannee tilannetta, jossa kierto olisi ollut päällä muutaman tunnin?
Eikö olisi kuitenkin helpompi ajastaa pientä varaajaa, joka on kunnolla eristetty ja tarkoitettu lämpimän veden säilytykseen?
Jani
-
sailor,
en oikein voi uskoa, että lämmin käyttövesiputki voisi
havaittavasti lämmittää lattialaattaa 50mm EPS-kerroksen läpi,
50mm EPS antaa sentään yksistään U-arvon 0,8 W/m2K,
eli jos roilon leveys ~50mm niin 40 asteen lämpötilaerolla
teho olisi noin 40 * 0,8 * 0,05 W/m eli 1.6 wattia metrille.
Jos kanaali on kymmenenkin metriä pitkä, niin lattiaan
kohdistuva lämpöteho on huimat 16 wattia. Oikeasti lämpöteho
on vielä pienempi, mikäli käyttövesiputki kulkee suojaputkessa, niinkuin nykyään pitää.
-
Äääh! :-[
Nyt kun katselin digikuvia lattiantekoprojektista niin nuo lämpimän käyttöveden putket kulkevat siinä pinnassa ja kylmät levyä alempana (eli keskimmäisissä.) L2 piirin putket kulkevat myös siellä keskellä.
En silti sulata tuota wattilukua ihan suoraan. Jos tehoa kuluisi noin vähän niin sillä ei pitäisi olla mitään merkitystä maalämpöpumpun toimintaan. (vrt. esim: colibrin käyrät: http://colibri.yi.org/jakelu/pumppu/jatkuva/)
Jani
-
En silti sulata tuota wattilukua ihan suoraan. Jos tehoa kuluisi noin vähän niin sillä ei pitäisi olla mitään merkitystä maalämpöpumpun toimintaan. (vrt. esim: colibrin käyrät: http://colibri.yi.org/jakelu/pumppu/jatkuva/)
Laskinkin vain ylöspäin eli lattialaattaan päin tapahtuvan häviön.
Suunnilleen saman verran tai vähän enemmän häviää alaspäin.
Todennäköisesti LV-kierron suurin häviö tapahtuu teknisessä
tilassa: eristämätön LV-kiertopumppu haihduttaa paljon lämpöä,
samoin eristämättömät putket ja jakotukit yms.
Lisäksi tulistinpumpuilla tuppaa itse LV-kierron aiheuttama
kerrostumien sekoittuminen varaajassa olemaan suurin
ongelma hyötysuhteen kannalta.
-
Ajattelin laittaa kylppäriin ja vessoihin liiketunnistimet, jotka ohjaavat LV-kierron pummpua. Ei siinä ehdi kalsareita laskemaan jaloista, kun jo tulee lämmintä vettä kraanasta. Voipi olla vaikka pari viikkoa välillä lomilla ja palatessa kas kummaa kraanasta tulee heti lämmintä. Puuteita tämän jälkeen on vain keittiössä eli pitää pohtia miten saisi myös tuon pumpun käynnistymään sopivasti lähestyttäessä keittiöhanaa. Tosin lämpimän veden käyttö on keittiössä muutenkin aika pientä, sumppi keitetään yleensä kylmään veteen.
-
Onko kukaan oikeasti arvioinut /testannut kuinka paljon tuollainen 20-30m Ecoflex hukkaa Watteja kun siellä pyörii 50 ast. käyttövesi. Mietin vaan että paljonko se mahtaa vuodessa kustantaa. Olisiko esim. Uponoorilla mitään arvoa Ecoflexin lämpöhukasta?
Itselläni on kyllä myös Ecoflexiä 24m maan alla (no mikset testaa ite? - no en oo vielä ehtny) ja tuntuu TODELLA, että sitä energiaa hukkuu (puhdas arvio) 200W jatkuvasti kun käyttövesi on kierrolla.
Toi ajatus liiketunnistimista tuohon käyttövesikiertopumpun käyttöön kuulostaa todella järkevältä. pahis kun niitä on vaan hankala näin jälkeenpäin asennella. ...mutta tietty valokytkimillä voisi myös hoitaa ton asian.
-
Uponorin esitteestä löytyy laskukaavat jokaiselle putkityypille erikseen.
http://www.uponor.fi/Templates/DynamicFileListing.aspx?id=5820
Tässä 2x32mm Thermo Twin:
Lämpöhäviöt
Lämpöhäviöt määritetään käyrästöjen
avulla seuraavasti:
Lasketaan [ch916]t = (t1+t2)/2-t0, jossa
t1 =menoveden lämpötila
t2 =paluuveden lämpötila ja
t0 =ympäristön lämpötila.
Kun [ch916]t on laskettu ja tiedetään
putkikoko, voidaan käyrästön pystyakselillta
lukea lämpöhäviön suuruus
watteina kanavametriä kohden.
Esimerkki:
Uponor Thermo Twin 2x32.
Menovesi t1 =+70 °C
Paluuvesi t2 =+40 °C
Ympäristön lämpötila t0 =-3°C
=[ch916]t = 70+40-(-3) =58K
2
Kanavan lämpöhäviöksi saadaan
14W/kanava -m
Taulukossa on koottain lämpöhäviöt
putkimetriä kohti, kun
t1 = 70 °C
t2 = 40 °C
t0 = -3 °C
-
Aattelin laittaa tuvan ja tallin väliin Uponorin Quatro letkun (vaikka yksittäiset letkut olisikin halvempia). Kytkentä siten, että kahteen 25mm putkeen tallin lattialämmitys, 25mm kuumavesi putkeen kylmä vesi ja 18mm kuumanveden kiertoputkeen kuumavesi. Lisäksi noin 20 metriä pitkä (koko matka tuvan ja tallin välillä) vastus siihen 18mm putken sisälle. Saattaa kuullostaa typerältä, mutta moiseen kytkentään on vähän perustelujakin.
Talliin on tarkoitus laittaa käsienpesuallas, johon luonnollisesti tarvitaan kuumaakin vettä. Kun kylmä ja kuuma vesi kulkevat kummatkin lämmitysveden kanssa samassa putkessa, ne luultavasti lämpeävät hieman lattialämmitysveden vaikutuksesta. Jos lisään vielä kuumavesiputken sisälle n. 200-300W lämmitysvastuksen ja kytken sen aina päälle, kun tallin vessassa on valot, niin olettaisin saavani sillä sopivan lämpöistä vettä käsienpesua varten. Jos kuumaa vettä jostain syystä halutaan kunnolla, niin sitten vain juoksutetaan putkesta 5 litraa haloista vettä pihalle ja avot, pumpun kuumentama vesi tulee hanasta pihalle.
Lattialämmitys on tarkoitus kytkeä sellaisella kellotermostaatilla, että päivisin pidetään talli ja lattia sopivasti plussan puolella ja öisin voidaan nostaa lämpötilaa vähän korkeammalle. Paksu laatta varaa hyvin lämpöä, niin ettei tallia varmaankaan tarvi kovi paljoa päivisin lämmittää. Tällaisella kytkennällä saa yösähköstä kaiken irti ja muutenkin pumpun reservin voi päivisin käyttää täysin tupaan ja öisin mihin sattuu tarvita. Jos tietää, että oleilee tallissa enemmänki, voi päivälämpötilaakin kätevästi nostaa. Paksun laatan johdosta, kannattaa vaan olla aijoos asialla...
Käyttöveden kulutus tallissa tulee olemaan sen verran pientä, että sen ei pitäisi lattialämmitykseen pahemmin vaikuttaa. Ja toisaalta taas ei kannata erillistä varaajaakaan talliin laittaa. Jos vastus on keskimäärin tunnin joka päivä päällä, niin se kuluttaa vuodessa noin 10€ sähköt, ei luulis talouden tuohon kaatuvan. Jos laittaa erillisen pikkuvaraajan talliin, niin se vie huomattavsti enemmän sähköä ja maksaakin huomattavasti enemmän ja sekin tulee kalliiksi, jos joka kerralla joutuu päästää 5 litraa lämmitettyä vettä kankkulan kaivoon.
Onko ideani täysin järjetön?
-
Onko muilla valmistajilla ku Uponorilla tuollaista neliputkista letkua?
-
Itse en luota tuon quattron eristyskykyyn. LR-pex(PexFlex) tyyppisen uretaanieristeisen putken eristys on taatusti parempi ja hinta taitaa olla jopa halvempi kuin tuolla, vaikka tekisi kaikki erillisinä putkina kuten yleensä kannattaa tehdä. Eristysvahvuus paranee paljon.
Hintaa noilla on: 25mm lämpöjohto 13,5€/m (*2), 28 LV 13,8€ ja 18mm LVK 10€/m. Yhteensä siis aikalailla 50€/m. Kylmävesi menisi kyllä 25mm pelmillä euron metri, jos lv-kiertoa ei tarvita. Silloin ~40€/m.
http://www.pexflex.net/index.htm
-
Samaa mieltä siitä, että yksittäin eristys olisi parempi ja hinta halvempi, mutta yksittäisillä letkuilla tuon mun käsienpesuvesiviritys ei toimi.
-
450€ maksaa 60L sähkövaraaja. Pienemmän saa jostain vielä edullisemmin. Tuolla 60L:lla pesee jo autoakin. Tuo lämmityskaapeli + ylimääräiset runkoputket jne tekee äkkiä enemmän..
-
Tulee vain kalliiksi pitää erillistä sähkövaraajaa kuumana, jos käyttöä on harvoin... Ja sitä kuumaa vettä tulee autonpesua varten melko nopeasti maalämpöpumpun valmistamana, jos ei nimenomaan oo sitä erillistä varaajaa. Englannissa ja Italiassa on nähnyt sellaisia parin litran varaajia hanan vieressä, mutta niissäkin tulee sitä turhaa sähköllä lämmittämistä. Mutta kommentoikaa, niin osaan valita kokonaisedullisimman tavan hoitaa ko homma!
-
mä laitoin vain 2 putkisen kanaalin autotalliin. 34metriä eli maksoi tonnin. sillä tulee lattialämmitys talliin. laitan talliin erillisen lämminvesivaraajan, savenmaan toriautosta jonkun italialaisen halvan shitn että saa vähän käsiä pestä, ehkä autoakin.
kuka myi tuota pexflexiä?
-
Kone on talossa, 2 putkisen kanaalin minäkin talliin laitoin ja sähkvaraaja käsienpesua varten.
pexflexistä en tiedä, mutta calpexia varmaan saa joka putkarilta.
http://www.bruggpema.fi/products/calpex/calpex.htm
-
mä laitoin vain 2 putkisen kanaalin autotalliin. 34metriä eli maksoi tonnin. sillä tulee lattialämmitys talliin. laitan talliin erillisen lämminvesivaraajan, savenmaan toriautosta jonkun italialaisen halvan shitn että saa vähän käsiä pestä, ehkä autoakin.
kuka myi tuota pexflexiä?
Calpex ja Pexflex/LR-Pex on samanlainen tuote. Onnistuu mun kauttakin noilla hinnoilla, jotka laitoin..
-
mä laitoin vain 2 putkisen kanaalin autotalliin. 34metriä eli maksoi tonnin. sillä tulee lattialämmitys talliin. laitan talliin erillisen lämminvesivaraajan, savenmaan toriautosta jonkun italialaisen halvan shitn että saa vähän käsiä pestä, ehkä autoakin.
Sama ratkaisu myös minulla, eli 2 putkinen kanaali menee talosta talliin. Vedin vielä kanaalin lisäksi talon teknisestätilasta runkovesijohto putken, jonka kautta on tarkoitus pumpata porakaivolta vesi autotalliin (vesiautomaatilla).
-
Onko kukaan oikeasti arvioinut /testannut kuinka paljon tuollainen 20-30m Ecoflex hukkaa Watteja kun siellä pyörii 50 ast. käyttövesi. Mietin vaan että paljonko se mahtaa vuodessa kustantaa. Olisiko esim. Uponoorilla mitään arvoa Ecoflexin lämpöhukasta?
Olen testannut, noin 20m ecoflexia teknisen tilan ja talon välillä. Aluksi kierto oli päällä 24h. Pumppu teki lkv:tä keskimäärin 3,5h/vrk. Parin kuukauden jälkeen ajastin kierron niin että se on arkisin 8h ja viikonloppuisin 15h päällä. Muutoksen jälkeen pumppu on tehnyt lkv:tä keskimäärin noin 2,3h vuorokaudessa.
Lämpöpumppu kuluttaa noin 4kW, joten vuorokausikulutus on vähentynyt 4,8kWh. Vuosikulutus 4,8x365=1752kWh. Siihen jos vielä ynnää kiertopumpun vähentynyt käynti 98h viikossa = 5096h vuodessa * 60W=305 kWh on kokonaisvähennys 2057 kWh vuodessa. Kun sähkö maksaa noin 9 senttiä/kWh on vuosisäästö 185 eur. Ei se nyt mikään valtava summa ole, mutta käyttömukavuus ei ole huonontunut lainkaan, joten aika turhalta tuntuu lämmittää maata sadalla kahdeksallakymmenellä vuodessa. Käytin muuten claes ohlsonin 10 euron ajastinta hommaan, joten sijoitus ei ollut järin suuri, ja sen saa helpolla kytkettyä pois mikäli sattuu olemaan kotona arkipäivänä.
-
Entä jos haluaa tehdä vain varauksen putkille eikä vielä tiedä tuleeko sinne tulevaisuudessa pelkkä lattialämmitys vai patterilämmitys sekä käyttövesi? Lisäksi mahdollisesti myös sähkö/väylä/atk-johtoja tarvetta vetää ? Mikä olis semmonen tyhjä kanaali jonka sisään mahtuu tarvittaessa 4-5 putkea sekä muutama kaapeli? Ja miten eristys toteutetaan?
Vai vetääkö suosiolla neliputkisen kanaalin ja sähkölle erillisen tyhjän putkikanaalin? Tekee kerralla kunnolla kun maata kaivelee auki maalämpöprojektin yhteydessä.
-
Vai vetääkö suosiolla neliputkisen kanaalin ja sähkölle erillisen tyhjän putkikanaalin? Tekee kerralla kunnolla kun maata kaivelee auki maalämpöprojektin yhteydessä.
Ääni tällä vaihtoehdolle. Itse lämpökanaalikin on halkaisijaltaan noin 25cm ja jäykkää kuin mikäkin eli tarvitsee myös jonkinlaisen säteen taipuakseen. Ei noita eristettynä sää oikein mihinkään muuten menemään.
Sähköjä varten kannattaa vetää yksi tai kaksi putkea. Mulla rakennusten välissä menee 2x50mm putket ja toisessa on talon syöttökaapeli(jälkikäteen tuon kokoisesta putkesta ei saa tuota vedettyä enää läpi. Vedin itse tuon karvan irtaallaan putkeen.) Toisessa putkessa on katoksen lämmityspistorasioiden ohjauspiuha, autotallin oven ohjauspiuha, 4x 6mm2 aurinkopanelikaapeleita, 2x cat6 nettipiuha ja yksi 5x1,5 varalla. Mahtoiko noita olla yhteensä jo 9 kpl tuolla eli ahdasta alkaa olemaan...
-
Ajatuksia miten asia kannattaisi hoitaa kun autotalli on suunnitteilla reilun 6 m etäisyydelle päätalosta, mutta MLP tulisi talon toiseen reunaan. Lämmitys ja käyttövesi talliin. Talo on saneerauskohde ja välissä maanvaraista betonilaattaa, johon on tarkoitus roilottaa lattialämmitys. Kierto ulkokautta ehkä 18,5 m ja suorin reitti ehkä 8 m seinän ulkoreunaan ja sitten 6,5 m ulkona. Tuo lattia valmistuu ennen autotallia ja ehkä ennen kuin autotallia on edes suunniteltu.
Tuossa MLP:n kohdalla on "laitteistokuoppa" sisällä, josta helppo päästä maan alle kanaalilla. Kiertoreitti on siis selkeä. Mutta olisihan tuossa toisessa pienemmät lämpöhävilöt ja lyhyemmät putket. Kannattaako se ja miten se toteutetaan? Minne putket laitetaan sisällä? Voiko nekin vain roilottaa pintaan? Saako lämpimän käyttöveden eristettyä riittävästi noin? Lämmitysputket ei kai haittaa, kun lattiaa lämmitetään muutenkin. Miten mennään seinästä läpi? Lattia auki seinän viereästä? Kuinka syvälle pitäisi päästä? Tuossa on betoniterassia metrin leveydeltä, yläpinta vajaat 20 cm sisälattiaa alempana. Meneekö turhan vaikeaksi?
-
Lueskelin tämän ketjun läpi kun on sama aihe nyt ajankohtainen. Talli on jo tehty ja siellä on MLP joka mitoitettiin tulevaa taloakin silmälläpitäen. Tallissa on jo tuloilmajäähdytys käytössä maalämpöliuoksella (Toimii kunhan pitää ilmanvaihdon "puolivälissä").
Tein yhden 250 mm viemäriputken tätä silmälläpitäen perustuksen ali ja siinä on lukuisia 15 asteen mutkia jotta saan 90 asteisen käännöksen mahdollisimman loivasti. Tätä ajattelin käyttää neliputkisen elementin läpivientinä.
Tämän lisäksi on 2 kpl 110 mm sadevesiputkesta tehtyä läpivientiä joista toisen suunnittelin kylmän veden läpivienniksi ja toisen sähköille.
Olisi vaan pitänyt tehdä enemmän ja/tai isompia läpivientejä kun ei tullut noita tehdessä mieleen tuo maalämpöliuoksen käyttö jäähdytykseen myös talossa.
Matkaa on 35 m lattianrajasta lattianrajaan kanaalia pitkin. Talon lämmitetty nettoala tulee olemaan 181 m2 ja lämpenee lattialämmöllä. Energiaselvitys kertoo että vakioidulla käytöllä laskettu energiankulutus olisi 13040 kWh.
Noiden läpivientien koon ollessa rajoittava tekijä, pähkäilin seuraavaa järjestelyä:
-Nelikanavaiseen elementtiin tulisi 32mm putkiin lämmityksen meno sekä paluu.
-Samaan nelikanavaiseen elementtiin kolmanteen 32 mm putkeen (paksumpiseinäinen käyttövesiputki) tulisi maalämpöliuoksen paluu.
-Neljänteen nelikanavisen putkeen (22*3mm) laittaisin lämpimän käyttöveden, ja talon päähän laittaisin pienen varaajan tämän jatkoksi jotta kuumaa ei tarvitse odotellla.
-Sähköjohdon kaveriksi 110 mm putkeen laittaisin eristetyn 32 mm putken jossa olisi maalämpöliuksen meno.
-Käyttövedelle (40 mm) jäisi oma 110 mm putki, tätä en eristäisi (kaivanto on aika syvä ja laitan päälle finnfoamia). Kaipa pienempikin putki kävisi(?).
Ylläolevalle järjestelyllä MX4-elementissä olisi vain lämpimiä putkia jolloin niiden toisiaan lämmittävä vaikutus ei tuntuisi käytössä. Näin minä tuon pikkupäissäni tuumailin. Onkohan tuossa kokonaisuudessa jotakin mitä olen ajatellut ihan väärin?