Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: sailor - 19.11.07 - klo:17:49
-
Oliko joku mitannut V15 (vanhempi malli) sähkönkulutuksen. Osaisiko joku keksiä hyvän kWh-luvun lämmitykseen ja käyttöveden tekoon kun kompuran käyttötunteja tuli vuodessa 1330h.
Sivistynyt arvauskin riittää. Tehon kulutus riippuu tietysti myös lauhtumislämmöistä jne.
Jani
-
V15:n ottoteho (lauhdutus 50 C) on 5kW, eli kulutettu sähköä 1330hx5kW= 6650 kWh.
-
V15:n ottoteho (lauhdutus 50 C) on 5kW, eli kulutettu sähköä 1330hx5kW= 6650 kWh.
Olikos tuohon laskettu se julmettu liuospumppu (460W) mukaan ja kysymyksessäkö se vanhempi malli. Uusi mallihan on tehottomampi. Vanhassa mallissa teho 16/20kW 0/50, 0/35 asteella.
Jani
-
Hetkinen, siis 16/20kW ? Nyt taidat puhua pumpun antotehosta, eli siitä ilmaisesta maalämpöenergiasta ?
Sitä en muuten tiedä miten ohjataan liuospumppua, onko se päällä vain silloin kun kompurakin vai miten ? Mutta jos puhutaan mlp:n ottotehosta niin ymmärtäisin sen sisältävän myös liuospumpun kuluttaman sähkön.
-
Hetkinen, siis 16/20kW ? Nyt taidat puhua pumpun antotehosta, eli siitä ilmaisesta maalämpöenergiasta ?
Juurikin siitä. Uudessa V15 mallissa tuo antoteho on pienempi (ja oletan että näinollen myös ottoteho).
Jani
-
Minulla on se vanhempi malli, hankittu v. 98 ja se on ollut kWh-mittarin takana koko ajan. Lukemiin tosin kyllä sisältyy sekä kompura että maaliuospumppu että lv-kiertovesipumppu.
Koko LP on ottanut energiaa noin 8000 kWh vuodessa vaihdellen eri vuosina jonkun verran (2000-2007). Kulutuksesta laskettu käyntiaika on ollut keskimäärin 1300 h/v. Kesäkuukausien (kesä-heinä-elo) koko LP:n ottama sähkö on ollut keskimäärin 200 kWh/kk, tuolloin lämmitys ja lv-kierto eivät ole olleet päällä. Tämä on siis lämpimän käyttöveden tekemiseen. Tällä shabluunalla laskettuna lämmin vesi tarvitsisi siten n. 2400 kWh/v LP-energiaa ja lämmitykseen jäisi 5600 kWh.
Logtempillä mitattuna kWh-mittarista tulee pulsseja noin 55-60 kpl/min kun mylly käy. 1 kWh=600 pulssia.
Mahtoiko tämä olla yhtään sinne päin mitä tässä haettiin?
-
Juuri tätä haettiin. Eli tuo 1330h olisi joku rapiat 8000 kWh, jolloin käyttösähkölle jää se 6500 kWh vuodessa. Tässä vaan arvailen tuota COP-lukua, eli paljonko talon lämmityskustannukset olisivat suoralla sähköllä.
Talon tiedot heti toisessa viestissä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.0
Jani
-
Eli tuo 1330h olisi joku rapiat 8000 kWh, jolloin käyttösähkölle jää se 6500 kWh vuodessa.
Oma taulukkoni sanoo kertoimeksi 6,047 ajanjaksolla 19.10.2006 - 2.11.2007
Joten 8042,51 kWh olisi tarjolla 1330h kulutukseksi
-
Tässä vaan arvailen tuota COP-lukua, eli paljonko talon lämmityskustannukset olisivat suoralla sähköllä.
Jani
COP jää luultavasti haaveeksi.
Eli jos lähtöarvoissa joudutaan arvioimaan sekä;
- Pumpun sähkönkulutus
että
- Vaipan häviöt
Lisäksi oman mausteen tuo suorasähkölämmitys eli valaisimet, tietokoneet, pesukoneet ym.
-
Logtempillä mitattuna kWh-mittarista tulee pulsseja noin 55-60 kpl/min kun mylly käy. 1 kWh=600 pulssia.
Olen laittamassa energiamittarin mlp:a syynäämään. Katsomassani mitskussa on myös pulssiulostulo.
Millä konstilla (anturilla) luet näitä pulsseja LogTemp:iin?
-
Jos mittarissa ei tuolle pulssille ole ulosottoa,
voisi signaalin ottaa fotodiodilla tms.
optisella detektorilla vilkkuledistä?
EDIT: ok, siis kirjoitit, että ulostulo ON.
Siis tarviit vain jonkin loggerin perään.
-
Joo mun kysymykseni oli hieman epäselvä ja lainaukseni ylempänä ilman viittausta melkoista räpellystä.
Tarkoitin lähinnä, että mulla on TempLog(geri) jo käytössä ja millä Dallasin anturilla (käykö DS2423 ?) kWh mittarin ulostulon pulsseja voidaan lukea kyseiseen ohjelmaan sisään?
Tarvitaanko kenties HobbyBoardin tai jonkun muun countteri rakennussarja tms. anturin sovittamiseksi. Tai olisiko joku tällaisen kytkennän osannut väkästellä pelkästään komponentteja käyttäen.
Toisaalta olin uskossa, että TempLog ei ainakaan toistaiseksi piirtaisi graafia pulssijonosta tai sitä ei voisi siis skaalata järkevään esitysmuotoon esim. ajan funktiona. Voin olla kyllä tässä väärässäkin, korjatkaa ihmeessä.
Meni ehkä vähän aiheen sivuun mutta samaa V15 sähkönkulutustahan tässä pohjimmiltaan jahdataan :)
-
Mulla on DS2423P kytketty muutaman oheiskomponentin kera vanhaan Enermetin kWh-mittariin ja siellä pulssiulostuloon. Löysin kytkentäkaavion jostain, taisi tulla mr-softilta ellen väärin muista. Se on melko samanlainen kuin se HobbyBoardsinkin (melkein suosittelisin sen ostamista). Jos aikoo itse rakennella niin kannattaa ostaa se DS2423P valmiiksi kytkentälevylle juotettuna, se on nimittäin niin pieni, etten ainakaan minä pystynyt tekemään siihen juotoksia).
Templog mittaa pulsseja ja tallettaa ne omaan tiedostoonsa, mutta ei piirrä niistä käyrää. Olen ehdotellut mr-softille, että lisäisivät sen käyrän sinne, mutta toistaiseksi ei ole kuulunut mitään.
-
Oliko joku mitannut V15 (vanhempi malli) sähkönkulutuksen. Osaisiko joku keksiä hyvän kWh-luvun lämmitykseen ja käyttöveden tekoon kun kompuran käyttötunteja tuli vuodessa 1330h.
Sivistynyt arvauskin riittää. Tehon kulutus riippuu tietysti myös lauhtumislämmöistä jne.
Jani
19.11.2007 - 7.12.2008 1414h
Jani
-
Ohessa Ekowellin EVT 1002 pumpun ottoteho varaajan alaosan lämpötilan mukaan. Lauhdutuslämpötila määräytyy pitkälti samasta asiasta.
Kompurana Copelandin ZR48K3E jonka nimellinen ottoteho (copelandin sivulta lauhd. 40 ast maapiiri 5, laboratorio) on 2,56 kW, mutta kuten tosta käy ilmi niin lämpötilasidonnaisesti (varaaja) saa laittaa 0,5 - 1,5 kW lisää kun COPia ynnäilee.
Mulla kaivosta paluu sama 5 astetta, lauhdutus näissä mittauksissa välillä 38 ... 47 astetta.
Litkusta jää 2,4 .. 2,6 astetta kaapin sisälle.
Ajat 3 mittauksen keskiarvoja.
Kompr. käy 1 väläys 10.8 s
Lämpötila 32-34 P otto (kaappi) = 3.33 kW
P otto (kompr.) = 3.02 kW
Kompr. käy 1 väläys 10.5 s
Lämpötila 35-37 P otto (kaappi) = 3.43 kW
P otto (kompr.) = 3.12 kW
Kompr. käy 1 väläys 9.6 s
Lämpötila 40-42 P otto (kaappi) = 3.75 kW
P otto (kompr.) = 3.44 kW
Kompr. käy 1 väläys 9.1 s
Lämpötila 44,5-46 P otto (kaappi) = 3.97 kW
P otto (kompr.) = 3.66 kW
Kompr. käy 1 väläys 8.7 s
Lämpötila 47-48 P otto (kaappi) = 4.12 kW
P otto (kompr.) = 3.81 kW
Kompr. käy 1 väläys 8.5 s
Lämpötila 49- P otto (kaappi) = 4.24 kW
P otto (kompr.) = 3.92 kW
'" ei käy 1 väläys 116 s
P otto (kaappi) = 0.310 kW
-
Oliko joku mitannut V15 (vanhempi malli) sähkönkulutuksen. Osaisiko joku keksiä hyvän kWh-luvun lämmitykseen ja käyttöveden tekoon kun kompuran käyttötunteja tuli vuodessa 1330h.
Sivistynyt arvauskin riittää. Tehon kulutus riippuu tietysti myös lauhtumislämmöistä jne.
Tasan 5 vuotta täynnä ja mittarissa 6836h, tekee 1367h per vuosi.
Keskimääräinen käyntiaika vuodesta 15,6%
-
Tiedonkeruuketjussa on dataa, mutta tähän lyhyt oma data josko joku voisi vastailla omia lukuja / kommentteja minun luvuista onko ok.
talon huoneistoala 245m2, 675m3, 23'C
tallin huoneistoala 90m2, 260m3, 10-15'C
pumppu: LÄ V15
kaivo 200m
2+5 hlö talous
pumpulle vuodessa 13500kWh.
-
Tiedonkeruuketjussa on dataa, mutta tähän lyhyt oma data josko joku voisi vastailla omia lukuja / kommentteja minun luvuista onko ok.
talon huoneistoala 245m2, 675m3, 23'C
tallin huoneistoala 90m2, 260m3, 10-15'C
pumppu: LÄ V15
kaivo 200m
2+5 hlö talous
pumpulle vuodessa 13500kWh.
Sulla on vähän matalampi kaivo. 3 henkeä enemmän ja lisäksi tuo erillinen autotalli lämmitettävänä (mulla se on talon alakerrassa). Talon neliöt about samat, meillä alakerta rinteen sisällä. Lämmitystarve varmaan aika lailla samat.
Sulla on uudempi V-malli ja ehkäpä paremmat eristeet talossasi. Wanha V-malli kuluttanee vähän vähemmän sähköä ainakin minun käyttämilläni asetuksilla.
Mittailetko kaivon lämpötiloja? Jos mittailet niin laitteleppa sinne kaivoketjuun lukemia.
-
Hahaa, katoin tuota mun sigua, vai mikä tuo tuossa reunassa on nimimerkin alla.. siinä oikeat neliuöt ja kuutiot.
En ole anturoinut kaivon putkia, näppituntuma on että kaivo on alimitoitettu / rajoilla mennään kun heittää kunnon pakkaset. Menoliuoskin luultavimmin asteen / asteita pakkasella.
-
Oumanissa on vapaa anturitulo, johon voit liittää maapiirin tulolämpötilan mittauksen. NTC-vastus ei montaa euroa maksa.
Keruun lämpötila näkyy sitten TREND:ssä (kuten minulla).
s.10 alalaita: http://www.ouman.fi/files/tuote-esitteet/ouman_hinnasto_2011_low.pdf
-
Tiedonkeruuketjussa on dataa, mutta tähän lyhyt oma data josko joku voisi vastailla omia lukuja / kommentteja minun luvuista onko ok.
talon huoneistoala 245m2, 675m3, 23'C
tallin huoneistoala 90m2, 260m3, 10-15'C
pumppu: LÄ V15
kaivo 200m
2+5 hlö talous
pumpulle vuodessa 13500kWh.
Ensimmäinen vuosi uusilla säädöillä vanhalla W10 vuosikulutus 6834 kwh ja 200m2 harkkotalo (vm.2001).
(http://i9.aijaa.com/b/00584/9287424.png) (http://aijaa.com/005849287424)
-
Minkälaisia muutoksia W10 on tehnyt säätöihin, kun kulutuskäyrät ovat noin mukavasti laskussa?
-
Ouman päivitetty ja sitten vaan varaajan (ylä/ala)lämmöt niin alas kuin mahdollista. Vanhassa softassa ei ollut ylä/ala lämpöjä.
-
Sähköasennusten viimeistelyn yhteydessä asennutin pääkeskukseen langattoman Efergy e2 -kulutusmittarin Lämpöässä V15:n (vm. 2005) syöttöjohtoihin. Tätä kautta menee siis syöttö MLP:lle ja L2-piirin kiertovesipumpulle. Pumpun arvokilvessä on ottoteho 6.0 kW, mutta kulutusmittari näyttää pumpun käydessä tehoksi noin 7,5 - 7,8 kW. Kompuran pysähdyttyä tehonkulutus putoaa 0,220 kW:iin, eli 2 x KV-pumppu + Ouman.
Onko tässä nyt mittarissa häikkää vai voiko ottoteho ylittää noin reilusti arvokilpeen präntätyn lukeman ilman että pumpussa on jotain vialla?
-
Kompressorin ottoteho vaihtelee melkoisesti vuodenajan mukaan (lauhtumislämmöt, kaivon lämpötila jne.). Meillä V10 (2005) mallissa ottoteho on vaihdellut tämän talven aikana 4,6 - 6,4 kW välillä. Myös tämän mallin tyyppikilpeen on merkitty max. ottotehoksi 6 kW. Luultavasti kilpeen on laitettu varavastuksen teho, koska se taitaa molemmissa pumpuissa olla tuo 6 kW?
-
Sähköasennusten viimeistelyn yhteydessä asennutin pääkeskukseen langattoman Efergy e2 -kulutusmittarin Lämpöässä V15:n (vm. 2005) syöttöjohtoihin. Tätä kautta menee siis syöttö MLP:lle ja L2-piirin kiertovesipumpulle. Pumpun arvokilvessä on ottoteho 6.0 kW, mutta kulutusmittari näyttää pumpun käydessä tehoksi noin 7,5 - 7,8 kW. Kompuran pysähdyttyä tehonkulutus putoaa 0,220 kW:iin, eli 2 x KV-pumppu + Ouman.
Onko tässä nyt mittarissa häikkää vai voiko ottoteho ylittää noin reilusti arvokilpeen präntätyn lukeman ilman että pumpussa on jotain vialla?
Toi Efergy näyttää päin v---a kompuran kulutuksen.
7,5kw teho on varmaan oikeesti 5.85kwh. Kannattaa kellottaa vilkulta ensin yhden kerran pumpun kulutus ja sitten verrata mitä mittari näyttää.
-
Sähköasennusten viimeistelyn yhteydessä asennutin pääkeskukseen langattoman Efergy e2 -kulutusmittarin Lämpöässä V15:n (vm. 2005) syöttöjohtoihin. Tätä kautta menee siis syöttö MLP:lle ja L2-piirin kiertovesipumpulle. Pumpun arvokilvessä on ottoteho 6.0 kW, mutta kulutusmittari näyttää pumpun käydessä tehoksi noin 7,5 - 7,8 kW. Kompuran pysähdyttyä tehonkulutus putoaa 0,220 kW:iin, eli 2 x KV-pumppu + Ouman.
Onko tässä nyt mittarissa häikkää vai voiko ottoteho ylittää noin reilusti arvokilpeen präntätyn lukeman ilman että pumpussa on jotain vialla?
Toi Efergy näyttää päin v---a kompuran kulutuksen.
7,5kw teho on varmaan oikeesti 5.85kwh. Kannattaa kellottaa vilkulta ensin yhden kerran pumpun kulutus ja sitten verrata mitä mittari näyttää.
Meillä Efergy luultavasti näyttää kulutuksen melkein oikein. Lä Vs6 kulutus on käyttöohjeen mukaan:
Ottoteho 35/55°C * kW 1,8/2,2
Efergy kytketty syöttöjohtoihin, eli kulutuksessa mukana kaikki kiertopumput (maaliuos, tulistin, lauhdutin, L1 ja L2)
Kulutus Efergyn mukaan kompuran käydessä 2,1-2,4 kW, ja kompura pysähdyksissä 0,14 kW (kiertopumput L1 ja L2 + Ouman)
-
Joo, mutta oletko mitannut virallisen mittarin vilkulta ton ilmoitetun ottotehon? Tyyppikilvessä on vain noin arvot haarukoitu johonkin lämpötilaan, mutta se ei ole totuus.
Mulla on mitattu kulutus vilkulta melkein vakio 1.98kwh ja Efergy näyttää 2,550kwh. Mulla tuo kerroin on 0.78 Efergyn lukemaan niin sitten on oikein. Jokainen pumppu ja apulaitteet tietysti on tapauskohtaisia, ja ne on syytä kellottaa jos haluaa tarkempaa tietoa.
Mittari sinällään on ihan ok apuväline kulutuksen seurantaan.
-
Toi Efergy näyttää päin v---a kompuran kulutuksen.
Ja näköjään myös MLP:n tyhjäkäynninkin (220W).
Mulla näyttää Ouman + 2*KV pumppu + läppäri 130W.
En tosin tiedä kuinka tarkka tuo omakaan (Wattson) mittari on :-[
Wanhan V-15 kompuran ottoteho on käyntijakson aluksi jotain 5.5kW, josta se nousee paineiden noustua aina johonkin 6.8kW:iin (näin ulkomuistista). Kun tällä tekee +50 asteista vettä niin hyvin näkee kulutusmittarista, miksi kannattaa pyrkiä matalalämpöiseen lämmitysveteen ;)
-
Joo, mutta oletko mitannut virallisen mittarin vilkulta ton ilmoitetun ottotehon? Tyyppikilvessä on vain noin arvot haarukoitu johonkin lämpötilaan, mutta se ei ole totuus.
Mulla on mitattu kulutus vilkulta melkein vakio 1.98kwh ja Efergy näyttää 2,550kwh. Mulla tuo kerroin on 0.78 Efergyn lukemaan niin sitten on oikein. Jokainen pumppu ja apulaitteet tietysti on tapauskohtaisia, ja ne on syytä kellottaa jos haluaa tarkempaa tietoa.
Mittari sinällään on ihan ok apuväline kulutuksen seurantaan.
Eikös Efergyn mittausvirheen saa korjattua mittarin asetuksista jänniteasetusta muuttamalla?
-
Jänniteasetusta voi muuttaa omaan verkkoon sopivaksi, mutta kompuran kolmivaihemoottorin tehoa ei käsittääkseni voi korjata oikeaksi.
Mittari näyttää vastukset ja kiertopumput noin suurinpiirein oikein, mutta heitto tulee tosta kompurasta. Joku cosfii juttu. Matias varmaan tietää enemmän.
-
Pumpun arvokilvessä on ottoteho 6.0 kW, mutta kulutusmittari näyttää pumpun käydessä tehoksi noin 7,5 - 7,8 kW. Kompuran pysähdyttyä tehonkulutus putoaa 0,220 kW:iin, eli 2 x KV-pumppu + Ouman.
Onko tässä nyt mittarissa häikkää vai voiko ottoteho ylittää noin reilusti arvokilpeen präntätyn lukeman ilman että pumpussa on jotain vialla?
Kompressoria pyörittävällä oikosulkumoottoririlla ei ole kiinteää ottotehoa vaan ottoteho vaihtelee ihan sen mukaan miten moottori kuormittuu.
Moottorin tyyppikilpeen leimattu teho on siis maksimiteho millä moottoria voi kuormittaa ja jos kuormitus pienempi niin ottotehokin on pienempi.
Jos moottori pyörisi ilman ulkoista vastusta niin 2,2kw:n moottori ottaisi verkosta jotain 0,2kw:n tehon.
Moottorin tehomittauksessa pelkästään johdon ympäriltä virtaa mittaavat klipsit (virtamuuntajat) antaa hieman liian suuren mittaustuloksen.
Tästä mittaustavasta puuttuu mitattu jännitetieto,se taitaa olla kiinteästi asetettu.
Oikosulkumoottori on induktiivinen kuorma ja siinä sähkövirran jännite- ja virtakäyrät menee cosfiin verran eri tahdissa.
Vastuskuormalla cosfii on tasan 1 ja silloin tuollainen mittarikin näyttää oikein.
Jos moottorin tyyppikilvestä löytyy cosfii lukema niin kertomalla Efergyn näyttämä tehon cosfiillä saadaan oikea teho.
2800r/min 3-vaihemoottorilla cosfii on yleensä 0,9 tai alempi.
Nykyajan pienillä kiertovesipumpuilla cosfii on huomattavasti huonompi,jotain 0,5 saattaa olla lähellä.
Eli Efergyn näyttämä kompressorin teho X 0,9 on likimain oikea.
Kiertovesipumpun teho X 0,5 on suht lähellä oikeaa. ;)
-
Mulla ainaskin Wattson ja toi Efergy näytti/näyttää ihan oikein noi yksivaihe värkit. Tai sitten tyyppikilven tehot on myöskin vääriä.
-
Kävin tuossa sähkömittarilla kellottamassa kiekon kierroksia ja lopputulos oli se että Efergy näyttää liikaa. Kerroin 0.85. Tai jännitearvon pudotus Efergyn asetuksissa noin 30 volttia.
-
Niin, sulla on pienempi kompura kun mulla joten kerroinkin on pienempi.
Katso vielä mitä se pistää ylös tiestkarin ohjelmaan. Siis vertaa mittarin ja ohjelman lukemia.
-
Tai jännitearvon pudotus Efergyn asetuksissa noin 30 volttia.
Tuollahan saa Efergyn kalibroitua näyttämään suht oikein moottorikuormalle. ;)
-
Otetaan päivitys tähän kohtaan kun jouduin resetoimaan Lämpöässän kun lisäsin siihen yhden anturin.
15.5.2012 7772 tuntia ja nyt siis nollattu.
-
Otetaan päivitys tähän kohtaan kun jouduin resetoimaan Lämpöässän kun lisäsin siihen yhden anturin.
15.5.2012 7772 tuntia ja nyt siis nollattu.
10.8.2012 7789 tuntia ja nollattu (17h)
-
(http://i2.aijaa.com/b/00351/10702070.jpg) (http://aijaa.com/0035110702070)
Miten kompressori on kokoajan käynnissä, pitäisi olla 30 pakkasta että tulisi tuollaista käppyrää?
-
Miten kompressori on kokoajan käynnissä, pitäisi olla 30 pakkasta että tulisi tuollaista käppyrää? (http://aijaa.com/0035110702070)
Arvaus: Uima-altaan lämmitystä..
-
http://aijaa.com/0035110702070 (http://aijaa.com/0035110702070)
Miten kompressori on kokoajan käynnissä, pitäisi olla 30 pakkasta että tulisi tuollaista käppyrää?
Käyntitiedon mukaan olisi melkein kokoajan käynnissä, mutta kuumakaasun ja muidenkin käppyröiden mukaan asia ei ihan ole näin.. Esim. klo 05:15-08:45 välisenä aikana kuumakaasun lämpö on laskusuunnassa..?? Ouman sekoilee? Anturi rikki?
-
Epäilen Aurinkokeräinmaailman aiheuttamaksi mittailuseuraamuksiksi :)
-
Kompuran käynti on estettynä ja pelkällä auringolla mennään. On helpompi laittaa lämmitysnappula pois päältä kuin rukata Oumanin asetuksia. Tällöin Ouman antaa 5 min. välein käynnistyskäskyä, joka näkyy trendissä moisina palkkeina.
-
Oumanissa on vapaa anturitulo, johon voit liittää maapiirin tulolämpötilan mittauksen. NTC-vastus ei montaa euroa maksa.
Keruun lämpötila näkyy sitten TREND:ssä (kuten minulla).
s.10 alalaita: http://www.ouman.fi/files/tuote-esitteet/ouman_hinnasto_2011_low.pdf
201:ssäkin ilmeisesti vaan yksi vapaa paikka? Ei onnistu mehun lämpötilaa mitata tulo- ja lähtöpuolelta?
-
201:ssäkin ilmeisesti vaan yksi vapaa paikka? Ei onnistu mehun lämpötilaa mitata tulo- ja lähtöpuolelta?
Vapaat paikat voi laskea tuosta taulukosta (s.10 alalaita). Nopeiten se selviää tosin kun avaa Oumanin säätimen (ne 2kpl kumitulppia pois ja altaolevat ruuvit auki) ja katso mitkä paikat ovat vapaana.
http://www.eco-paronen.fi/uploads/files/OumanEH201LK.pdf
-
23.11. 8041h (252h)
1 vuosi ja 3pv = 1205h
-
1 vuosi ja 3pv = 1205h
Ei lopu lämpöpumpustasi tehot kesken kovillakaan pakkasilla!
Pumpussa on ns. ylitehoa, mutta tuskimpa siitä silti mitään haittaa on!
Turha pelätä ylimitoittamista.
Maksaa hiukan enemmän, mutta eipähän tarvi olla huolissaan lämmön riittävyydestä.
Ei tule vaimolle vilu!
-
23.11. 8041h (252h)
1 vuosi ja 3pv = 1205h
Meillä on viimeiset 12kk, kompuran käyttö 1146h. Et ole vielä auringolla päässyt ohi :D , olen toki hieman avittanut pihasta kaadetulla kuusen poltolla.
Tuossa vielä kuukaisittain eroteltuna viimeiset 12 täyttä kuukautta.
(http://www.sarvi.fi/seka/tunnit.PNG)
-
Tuossa lueskelin palstaa ja huomasin kaavion kompuran käyttötunneista vuoden ajalta.Minkähän lainen olisi asiallinen käyttötuntimäärä keskimäärin kuukautta kohti näillä marraskuun keleillä.Itselläni malli VM 11 ollut käytössä reilun kolme viikkoa ja käyttötunnit 129 tältä kyseiseltä ajalta. Talossa patterilämmitys ja tuo vedenkäyttö uskoakseni ihan normikäyttöä.Jotenkin tuntuu hiukan suurelta ajankohtaan ja keleihin nähden tuo tuntimäärä.Sähköä kwh-mittarin mukaan kulunut 540kwh.Talossa kaikkiaan neliöitä 170 lämmintä alaa,josta osa puolilämpimiä talli-ja varastotiloja.
-
malli VM 11 ollut käytössä reilun kolme viikkoa ja käyttötunnit 129 tältä kyseiseltä ajalta. Talossa patterilämmitys ja tuo vedenkäyttö uskoakseni ihan normikäyttöä.Jotenkin tuntuu hiukan suurelta ajankohtaan ja keleihin nähden tuo tuntimäärä.Sähköä kwh-mittarin mukaan kulunut 540kwh.
Jos laskee tasan 3vkon mukaan niin käyntitunteja on n 6h/vrk ja ottoteho sähköverkosta n 25kwh/vrk.
Manuaalissa kerrotaan VM11 pumpun ottotehoksi 35 asteen lauhtumislämpötilalla (alavaraaja) 2,7kw ja jos lauhtumislämpö (alavaraaja) on 55 astetta niin ottoteho on 4,1kw.
Tuon laskelman mukaan käyntiaika olisi varsin kohtuullinen mutta sähkönkulutus aikalailla yläkanttiin.
edit:korjailin laskelmia :-[
-
malli VM 11 ollut käytössä reilun kolme viikkoa ja käyttötunnit 129 tältä kyseiseltä ajalta. Talossa patterilämmitys ja tuo vedenkäyttö uskoakseni ihan normikäyttöä.Jotenkin tuntuu hiukan suurelta ajankohtaan ja keleihin nähden tuo tuntimäärä.Sähköä kwh-mittarin mukaan kulunut 540kwh.
Jos laskee tasan 3vkon mukaan niin käyntitunteja on n 6h/vrk ja ottoteho sähköverkosta n 25kwh/vrk.
Manuaalissa kerrotaan VM11 pumpun ottotehoksi 35 asteen lauhtumislämpötilalla (alavaraaja) 2,7kw ja jos lauhtumislämpö (alavaraaja) on 55 astetta niin ottoteho on 4,1kw.
Tuon laskelman mukaan käyntiaika olisi varsin kohtuullinen mutta sähkönkulutus aikalailla yläkanttiin.
edit:korjailin laskelmia
Meidän kohteen tunteihin ei kannata vertailla, meillä on matalaenergiatalo liian isolla pumpulla.
Matiaksen lukuihin lisäten, en tiedä onko vm-mallissa sama kuin v-mallissa mutta...
Jos pumpussa on pari piiriä, joku esilämmitin ja elektroniikka niin itse pumppu vie 100+ wattia ollessaan vain päällä. Vuorokaudessa siis voi mennä 3kW ja 3 viikossa 60kW jo ihan vaikka ei käyttäisi kompuraa ollenkaan. Lässä tod äk tässäkin ilmoittaa vain kompuran kulutuksen 2.7kW joten tähän saa lisätä lässän tapauksessa 0.5kW päälle, omasta olen näin mitannut. Nyt jos pumppu vielä käy tehdassäädöillä niin se käy turhan kuumana joten sanoisin että kulutus per käyntitunnit on linjassa lässän suhteen. On toinen tarina se, että nyt kun olen omaa lässääni mitannut ja testannut niin laite on pieni pettymys.
-
Kiitokset Matiakselle ja Renoolle hyvistä kommenteista. Varaajassa nykyään alamin-max 35- 40 ja ylä 50-55.Pitäisi ehkä pudottaa tuota ylämax arvoa niin sitä kautta myös kai sähkönkulutusta saisi alemmaksi. Laitteen asennuksen jälkeen soittelin Lämpöässän huoltoon ja kyselin noista säädöistä; sanoivat silloin että jos alaosan säätää näille nykyisille säädöille niin kylmemmillä keleillä alkaa laite ottamaan vettä varaajan yläosasta saadakseen tarpeeksi kuumaa pattereille,sanoivat tämän olevan huono asia.Miksiköhän?Käyttövesi tietysti haalenee,mutta onko siitä muuta haittaa,tarkoitus kun kuitenkin olisi päästä edes siihen COP 3 arvoon,siihen olisi jo tyytyväinen.Tuntuu myös keskentekoiselta tuo,että pitää tietenkin pitää patteriventtiilit täysin auki jotta kierto olisi paras ja säätää käyrä(lämpötila sisällä)laitteesta.Käytössä ulkotila-anturi joka mittaa lämpötilan ulkoa.Silloinhan ei ole mitään vaikutusta takan lämmityksellä laitteen toimintaan,vaan se tekee lämmintä vettä pattereille ulkolämpötilan mukaan,oli sisälämpötila mikä tahansa.Täytyisi siis käydä välillä laskemassa käyrää tai kiertämässä venttiilejä pattereista pienemmälle takan lämmityksen ajaksi jos aikoisi säästöhyötyä saada ja taas muistaa availla kun ei takkaa lämmitetä.Olenkohan nyt oikeassa?Olisi pitänyt ilmeisesti laittaa sisälämpötila-anturi,sillä tuo kai hoituisi.Ei kai myöhäistä asentaa jälkikäteenkään.Täytynee koittaa jotain tehdä.
-
...Tuntuu myös keskentekoiselta tuo,että pitää tietenkin pitää patteriventtiilit täysin auki jotta kierto olisi paras ja säätää käyrä(lämpötila sisällä)laitteesta.Käytössä ulkotila-anturi joka mittaa lämpötilan ulkoa...
Tuo patteriventtileiden auki vääntäminen varmistaa, että päästään mahd. matalalla kiertoveden lämpötilalla. Ensin huonekohtainenperussäätö, jolla saadaan mahd.tasainen huoneistonlämpö. Sitten kun pumpun käyrä on kohdallaan, niin sisätermareilla leikataan tilapäiset 'ylilämmöt' (takka, auriko, ...) pois.
Mikäli käyttää pumpuun tulevaa sisäanturia, niin se optimoi käyrää yhden mittauskohdan perusteella, muttei luonnollisesti ota huomioon huonekohtaisia eroja.
-
23.11. 8041h (252h)
1 vuosi ja 3pv = 1205h
Taas on vuosi vierähtänyt ja 9 vuotta plakkarissa:
23.11 1254h vuoden saldo eli hiukan enmmän kuin edellinen vuosi (49h = n. 300kWh). Onko sitten kysymys Opation modauksesta? Menee enempi vuosivaihtelun piikkiin:
2012 lämmitystarveluku 10442
2013 lämmitystarveluku 10701
Ero: 2.4%
2012 tunnit 1205h
2013 tunnit 1254h
Ero: 3.9%
Yhteensä: 9295h (1506)
-
Niin ja taisi tulla vuosi täyteen noilla aurinkopaneleillakin ;D
En nyt viitsi etsiä tuosta Opationin modauksesta kirjoittamiasi viestejä, mutta aika sälli olet.
Opation sai sinunkin pumppusi toimimaan lähes niin kuin pumpun pitäisikin toimia.
-
Taas on vuosi vierähtänyt ja nyt 10 vuotta plakkarissa ;D:
2012 lämmitystarveluku 10442
2013 lämmitystarveluku 10701
2014 lämmitystarveluku 9223 lämmin vuosi, mutta kylmä alkukesä?
2012 tunnit 1205h
2013 tunnit 1254h
2014 tunnit 1293h
Yhteensä: 10588h (2799)
-
Eipä näytä menevän lämmitystarveluku ja tunnit ihan käsi kädessä. Mutta vähän on tunteja tullut. Meillä pari viikkoa päälle kolmessa vuodessa tullut jo 8760h eli yhtä kalenterivuotta vastaavat käyttötunnit.
-
Taas on vuosi vierähtänyt ja nyt 11 vuotta plakkarissa :
2012 lämmitystarveluku 10442
2013 lämmitystarveluku 10701
2014 lämmitystarveluku 9223 lämmin vuosi, mutta kylmä alkukesä?
2015 vastaavaa lämmitystarvelukua ei ole saatavissa kun wunderground lopetti toimintansa :(
2012 tunnit 1205h
2013 tunnit 1254h
2014 tunnit 1293h
2015 tunnit 1250h
Yhteensä: 11838h (4049)
-
Taas on vuosi vierähtänyt ja nyt 11 vuotta plakkarissa :
2012 lämmitystarveluku 10442
2013 lämmitystarveluku 10701
2014 lämmitystarveluku 9223 lämmin vuosi, mutta kylmä alkukesä?
2015 vastaavaa lämmitystarvelukua ei ole saatavissa kun wunderground lopetti toimintansa :(
2012 tunnit 1205h
2013 tunnit 1254h
2014 tunnit 1293h
2015 tunnit 1250h
Yhteensä: 11838h (4049)
Ilmatiettenlaitokselta saa nämä tarveluvut.
Milloin laitoitkaan Opationin modauksen tuohon pumppuun?
-
Ilmatiettenlaitokselta saa nämä tarveluvut.
Milloin laitoitkaan Opationin modauksen tuohon pumppuun?
1.1.2013 eli vajaa pari vuotta sitten.
-
Taas on vuosi vierähtänyt ja nyt 12 vuotta plakkarissa :
2012 lämmitystarveluku 10442
2013 lämmitystarveluku 10701
2014 lämmitystarveluku 9223 lämmin vuosi, mutta kylmä alkukesä?
2015 lämmitystarveluku 9126
2016 lämmitystarveluku 9565
2012 tunnit 1205h
2013 tunnit 1254h
2014 tunnit 1293h
2015 tunnit 1250h
2016 tunnit 1373h
Yhteensä: 13211h (5422)
-
Taas on vuosi vierähtänyt ja nyt 14 vuotta plakkarissa :
2012 lämmitystarveluku 10442
2013 lämmitystarveluku 10701
2014 lämmitystarveluku 9223 lämmin vuosi, mutta kylmä alkukesä?
2015 lämmitystarveluku 9126
2016 lämmitystarveluku 9565
2017 lämmitystarveluku 9926
2018 wunderground palvelusta ei näköjään saa enää lämmitystarvelukua
2012 tunnit 1205h
2013 tunnit 1254h
2014 tunnit 1293h
2015 tunnit 1250h
2016 tunnit 1373h
2017 tunnit 1443h
2018 tunnit 1354h
Yhteensä: 16084h (8219)
-
Taas on vuosi vierähtänyt ja nyt 14 vuotta plakkarissa :
2012 lämmitystarveluku 10442
2013 lämmitystarveluku 10701
2014 lämmitystarveluku 9223 lämmin vuosi, mutta kylmä alkukesä?
2015 lämmitystarveluku 9126
2016 lämmitystarveluku 9565
2017 lämmitystarveluku 9926
2018 wunderground palvelusta ei näköjään saa enää lämmitystarvelukua
2019 wunderground palvelusta ei näköjään saa enää lämmitystarvelukua
2012 tunnit 1205h
2013 tunnit 1254h
2014 tunnit 1293h
2015 tunnit 1250h
2016 tunnit 1373h
2017 tunnit 1443h
2018 tunnit 1354h
2019 tunnit 1478h lukema otettu 26.11 eli 3pv myöhässä
Yhteensä: 17562h (9697)
-
https://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut ; nämä on vähän eri suuruusluokkaa kylläkin.
-
Kompressori käynnistyy kovin usein. 7-10x tunnissa. Onko normaalia?
Puutalo, 212m2 kahdessa talossa, lattialämmitys. Sähköä kuluu 40kWh per vuorokausi. Ohessa kulutus käyrää
-
Onko aiemmin käyttäytynyt samoin?
Miltä vuodelta tämä V15 on?
-
Muutin taloon vasta kesällä, eikä ole aiempaa kokemusta maalämmöstä.
Lämpöässä on valmistekilven mukaan v. 1998. Kompressori on vaihdettu 2005.
Esittelin tuota säkönkulutuskäyrää eräälle kolleegalle, ja hän oli sitä mieltä että kompressori käy turhan tiuhaan.
Tosin hänkään ei ole mitän asiantuntija. Joten päätin kysyä tämän foorumin raadilta.
Samaisen kilven mukaan vesivaraaja olisi 340L..joten tuo kyllä vaikuttaa aika pieneltä. Ja siltä osin selittäisi tuon kompessorin tiheän käynnin.
-
Lämpöässä on valmistekilven mukaan v. 1998.
Tämä L-Ässä on ns. vanhempaa V-sarjaa.
Tälle V-mallille on tyypillistä kuvaamasi pätkäkäynti.
Tässä pumpputyypissä kyseessä ei ole vika vaan ominaisuus = huono ominaisuus.
Asiaa on pohdittu tällä foorumilla aiemmin useastikin ja on löydetty ratkaisuja ongelmaan.
- Laitahan hakukriteeriksi "Opation modaus" niin pitäisi löytyä keskusteluja asiasta.
ATS
-
Samaisen kilven mukaan vesivaraaja olisi 340L..joten tuo kyllä vaikuttaa aika pieneltä. Ja siltä osin selittäisi tuon kompessorin tiheän käynnin.
Vanhemmassa V15 lämpöpumpussa on kaksoisvaipallinen manttelivaraaja. 340L on käyttövesivaraajan tilavuus, ja ulkovaipassa kiertää lämmityspuolen vesi 40L. Pätkäkäynti aihetuu tehokkaan kompressorin, ja pienen lämmitysvaraajan yhdistelmästä.
Mikälaiset asetusarvot koneessasi on?
- Varaajan alamin.
- Varaajan ylämin.
- Lämpökäyrät -20, 0, +20
Foorumilta löytyvällä "Opation modauksella" käyntijaksoja pystyy parantamaan merkittävästi, mikäli pumpun automatiikka siihen taipuu.
-
Onkohan markon LämpöÄssä tuollaista mallia?
https://www.lampoassa.fi/wp-content/uploads/2015/08/Lampoassa_V_8-15_2005_04.pdf
-
Vaikuttaako se termostaatin säätö koneen käyntiaikaan? Lähinnä pienempi lämpötila->harvemmin käynnistyksiä? Siis jos tämä on termostaatilla ohjattavaa mallia.
-
Onkohan markon LämpöÄssä tuollaista mallia?
https://www.lampoassa.fi/wp-content/uploads/2015/08/Lampoassa_V_8-15_2005_04.pdf
Kyllä..sama kone, joskin vanhempaa mallia
Samalta sivustolta löytyi tämä. Ainakin etusivun kone näyttää samalta (vasen V malli)
https://www.lampoassa.fi/wp-content/uploads/2015/08/Lampoassa_V_8-15_TP_8-60_1999_08.pdf
-
Vaikuttaako se termostaatin säätö koneen käyntiaikaan? Lähinnä pienempi lämpötila->harvemmin käynnistyksiä? Siis jos tämä on termostaatilla ohjattavaa mallia.
Koneen etuseinässä on varaajan lämpötila, lattialämmityksen lämpötila sekä termostaatti.
Termostaatti ohjaa suoraan kompuraa. Käänsin pienemmälle, jolloin kompuran käytiin tuli tauko..jonka jälkeen kävi taas kuten ennen.
Mutta varaajan lämpötila ei laske termostaatin tasolle, vaan jää korkeammalle liekö johtuvan edellä mainitusta 40L vesivaippa ratkaisusta.
-
This page isn’t workingwww.maalampofoorumi.fi is currently unable to handle this request.
HTTP ERROR 500
Jostain syystä tuo ketjun toinen sivu ei aukea
-
Taas on vuosi vierähtänyt ja nyt 15 vuotta plakkarissa :
2012 lämmitystarveluku 10442
2013 lämmitystarveluku 10701
2014 lämmitystarveluku 9223 lämmin vuosi, mutta kylmä alkukesä?
2015 lämmitystarveluku 9126
2016 lämmitystarveluku 9565
2017 lämmitystarveluku 9926
2018 wunderground palvelusta ei näköjään saa enää lämmitystarvelukua
2019 wunderground palvelusta ei näköjään saa enää lämmitystarvelukua
2020 wunderground palvelusta ei näköjään saa enää lämmitystarvelukua
2012 tunnit 1205h
2013 tunnit 1254h
2014 tunnit 1293h
2015 tunnit 1250h
2016 tunnit 1373h
2017 tunnit 1443h
2018 tunnit 1354h
2019 tunnit 1478h lukema otettu 26.11 eli 3pv myöhässä
2020 tunnit 1229h lukema otettu 8.12 eli 15pv myöhässä
Yhteensä: 18791h (926h) mittari pyörähti ympäri
Näyttäisi uusi tehokkaampi liuospumppu vähentäneen käyttötunteja 8)
-
Taas on vuosi vierähtänyt ja nyt 15 vuotta plakkarissa :
2012 lämmitystarveluku 10442
2013 lämmitystarveluku 10701
2014 lämmitystarveluku 9223 lämmin vuosi, mutta kylmä alkukesä?
2015 lämmitystarveluku 9126
2016 lämmitystarveluku 9565
2017 lämmitystarveluku 9926
2018 wunderground palvelusta ei näköjään saa enää lämmitystarvelukua
2019 wunderground palvelusta ei näköjään saa enää lämmitystarvelukua
2020 wunderground palvelusta ei näköjään saa enää lämmitystarvelukua
2021 wunderground palvelusta ei näköjään saa enää lämmitystarvelukua
2012 tunnit 1205h
2013 tunnit 1254h
2014 tunnit 1293h
2015 tunnit 1250h
2016 tunnit 1373h
2017 tunnit 1443h
2018 tunnit 1354h
2019 tunnit 1478h lukema otettu 26.11 eli 3pv myöhässä
2020 tunnit 1229h lukema otettu 8.12 eli 15pv myöhässä
2021 tunnit 1117h lukema otettu 25.11 eli 2pv myöhässä
Yhteensä: 19908h (2043h) mittari pyörähti ympäri
-
Taas on vuosi vierähtänyt ja nyt 18 vuotta plakkarissa :
2012 lämmitystarveluku 10442
2013 lämmitystarveluku 10701
2014 lämmitystarveluku 9223 lämmin vuosi, mutta kylmä alkukesä?
2015 lämmitystarveluku 9126
2016 lämmitystarveluku 9565
2017 lämmitystarveluku 9926
2018 wunderground palvelusta ei näköjään saa enää lämmitystarvelukua
2019 wunderground palvelusta ei näköjään saa enää lämmitystarvelukua
2020 wunderground palvelusta ei näköjään saa enää lämmitystarvelukua
2021 wunderground palvelusta ei näköjään saa enää lämmitystarvelukua
2012 tunnit 1205h
2013 tunnit 1254h
2014 tunnit 1293h
2015 tunnit 1250h
2016 tunnit 1373h
2017 tunnit 1443h
2018 tunnit 1354h
2019 tunnit 1478h lukema otettu 26.11 eli 3pv myöhässä
2020 tunnit 1229h lukema otettu 8.12 eli 15pv myöhässä
2021 tunnit 1117h lukema otettu 25.11 eli 2pv myöhässä
2022 tunnit 1234h lukema otettu 23.11 eli 0pv myöhässä
Yhteensä: 21142h (3277h) mittari on pyörähtänyt ympäri
-
2012 lämmitystarveluku 10442
2013 lämmitystarveluku 10701
2014 lämmitystarveluku 9223 lämmin vuosi, mutta kylmä alkukesä?
2015 lämmitystarveluku 9126
2016 lämmitystarveluku 9565
2017 lämmitystarveluku 9926
2018 wunderground palvelusta ei näköjään saa enää lämmitystarvelukua
2019 wunderground palvelusta ei näköjään saa enää lämmitystarvelukua
2020 wunderground palvelusta ei näköjään saa enää lämmitystarvelukua
2021 wunderground palvelusta ei näköjään saa enää lämmitystarvelukua
2012 tunnit 1205h
2013 tunnit 1254h
2014 tunnit 1293h
2015 tunnit 1250h
2016 tunnit 1373h
2017 tunnit 1443h
2018 tunnit 1354h
2019 tunnit 1478h lukema otettu 26.11 eli 3pv myöhässä
2020 tunnit 1229h lukema otettu 8.12 eli 15pv myöhässä
2021 tunnit 1117h lukema otettu 25.11 eli 2pv myöhässä
2022 tunnit 1234h lukema otettu 23.11 eli 0pv myöhässä
2023 tunnit 1308h lukema otettu 18.12 eli 25pv myöhässä ::)
Yhteensä: 22450h (4585h) mittari on pyörähtänyt ympäri
-
Mulla vei viimevuonna vm.2003 lämpöässä v15; 6534kw
h. Talo 214,5m2 ja talli noin 40m2.