Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Viessmann => Aiheen aloitti: realmister - 18.09.12 - klo:01:51
-
Täällä on melko vähän tietoa Viessmann merkistä. Olen pitkälle miettinyt yllä mainittua mallia. Kokoa 10,3kW. Onko kenelläkään kertoa plussia tai miinuksia. Malli 333-G on ilmeisesti sama mutta pienemmällä 170 l LV varaajalla. Luulisi senkin riittävän. Varsinkin kun aion laittaa lisäksi puskurivaraajan jopa 500 l. Tuosta liikkuu varsin ristiriitaisia tietoja.
Ainakin myyntimiehet ovat yleensä sitä mieltä että 100, enintään 200 l riittää. v-78 valmistunut talo jossa pienet vesipatterit. Tosin remontoituja tiloja joissa sitten (vesi)lattialämmitys. Lämmitettyjä tiloja n. 200m2. Öljyä kulunut n.2400 l/v. Suosituksen isommasta puskurivaraajasta sain eräältä tunnetulta kylmä alan opettajalta.
Luotan kyllä varsin pitkälle hänen antamiin tietoihin.
Kaivo on porattu 184m, mutta ainakin 10m pitää laskea pois kun vedenpinta on syvällä ja muutoinkin vettä tulee varsin huonosti.
Tällä hetkellä talossa asuu enää 2 melkein vanhusta, mutta toki pitää suunnitella siten että täällä voisi asua vaikka 6 henkinen perhe + pari koiraa tietenkin…
Valinta on vaikea, mutta olen nähnyt tuollaisen Viessmannin ja työn laatu vaikutti metallimiehen silmään asialliselta. Kun taas vertaa nimeltä mainitsemattomiin pelti rämpäleihin.
Kaikki apu on tervetullutta tässä vaikeassa laitevalinnassa.
-
Moro
Lukaseppas tuolta aiheesta Viessman Vitocal 242-G, niin siellä minun kokemuksia tuosta 343-G :stä.
-
Talon, kaivon ym taustat täällä (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.msg58460#msg58460)(ja suunnitteluosaston "Kivitalo öljystä maalämpöön" -ketjussa...).
Energiaseurantansa mukaan tuo meidän Viessmann Vitocal 343-G 10,3kW on lokakuun 2013 aikana popsinut n 460kWh verran energiaa sähköverkosta lämmittääkseen meille talon ja käyttöveden.
Onko tuo 460kW lokakuussa Etelä-Savon leveysasteilla teidän mielestä paljon vai vähän?
-
Onko tuo 460kW lokakuussa Etelä-Savon leveysasteilla teidän mielestä paljon vai vähän?
Vähänhän tuo on kun on reilunkokoinen talokin. Meillä meni lokakuussa 571 kWh Espoossa.
-
Terve (pitkästä aikaa - ei tänne niin helposti eksy silloin kun kaikki toimii niinkuin pitää)
Täällä on 343-G pöhissyt pian vuoden (tulee nyt kuun lopussa täyteen). Pieniä vilunkeja on matkan varrella ollut. Niistä olin kirjoittanut jossakin toisessa ketjussa ja ne luultavasti asettuivat asentajan viimeisimmän käynnin jälkeen, joskaan kovimpia pakkasia ei enää korjauksen jälkeen sattunut tulemaan. Sähkövastuksia tarvittiin jonkun verran, mutta muistaakseni noin 10-30 tuntia, tuskin enempää. Pitänee käydä itse asiassa tarkistamassa...
Sähköä tämä koko talo lämmityksineen on syönyt n 17000kWh mikä lienee tämän kokoiselle talolle vuosikulutukseksi ihan kelvollinen. Maalämmön osuus tuosta lienee semmoinen 7000-9000kWh. Ei paha sekään. Olen ollut kokonaisuuteen ihan tyytyväinen. Kunhan täysi vuosi on täynnä, yritän käydä siihen suureen tiedonkoontiketjuun päivittämässä tarkemmat kulutukset ym.
Mutta neuvoakin olisin kysynyt, ja tämä liittyy aurinkojärjestelmään. Tein siinä havainnon, ettei systeemi pelannut. Väitetyt talteenotetut kWh:t kun eivät näkyneet varaajan lämpötilassa mitenkään. Selvisi, ettei aurinkopiiri pitänyt paineitaan (nestettä lisättiin pari kertaa, lyhytaik. hyödyllä). Nyttemmin vuotokin on löytynyt ja korjattu, järjestelmä pitää paineensa. Energiaa saadaan talteen ja käyttövesi lämpiää 56 asteiseksi.
Ja sitäpä kysyisinkin, että miksi vain 56 asteiseksi, vaikka aurinko helottaa täydeltä terältä, kerääjissä katolla lämpötila on n 114 astetta?
Käyttöveden pyyntilämpötilana olen pitänyt 50 astetta. Liekö tässä joku muutettavissa oleva hystereesi tms. joka kytkee aurinkokeruun pois esim. juuri tuossa 56 asteessa?
En haluaisi nostaa pyyntiä korkeammaksi, koska sitten olettaisin MLP:n käynnistyvän suotta lämmittämään vettä turhan lämpimäksi (niinä aikoina kun aurinko ei paista).
Onkohan jotakin keinoa ohjeistaa pumppua siten, että se saa auringolla lämmittää varaajaveden vaikka 90 asteiseksi, mutta että sen ei tarvitse maalämmöllä lämmittää sitä 50 astetta lämpimämmäksi?
-
Aurinkolämmöt vaatii aika reilun paineistuksen. Eli n.3,5bar ja ylikin saa olla. Mulla on pari kertaa kiehunut systeemit, kun lämmöt on katolla huidellu yli 200 asteen. Mulla on 3 panelia ja hieman alta 7 neliötä. Litkujen virtausnopeus on kuristettu 4,5\min, jotta lämmöt myös nousee reilusti. 500 L varaajan saa sinne 90 asteeseen ainoastaan, jos kytkee kiertovesipumput pois päältä. Nyt on menty 4 päivää, eikä MLP ole pyörinyt ollenkaan.
-
Aurinkolämmöt vaatii aika reilun paineistuksen. Eli n.3,5bar ja ylikin saa olla. Mulla on pari kertaa kiehunut systeemit, kun lämmöt on katolla huidellu yli 200 asteen. Mulla on 3 panelia ja hieman alta 7 neliötä. Litkujen virtausnopeus on kuristettu 4,5\min, jotta lämmöt myös nousee reilusti. 500 L varaajan saa sinne 90 asteeseen ainoastaan, jos kytkee kiertovesipumput pois päältä. Nyt on menty 4 päivää, eikä MLP ole pyörinyt ollenkaan.
miksi tommonen 4.5L/min, eikös tuo ole reilusti alle mitä pitäisi?...vai onko tuo tahallista tehon tuhlausta ettei varaaja kuumene liikaa?
-
Laitevalmistajan ohjeistuksen mukaan laskin virtaamat ja ne toimii siten, että lämmöt todella nousee tappiin asti.
-
Onko se sitten semmonen sarjakytkentä keräimillä (douple harp), eli 2 reikää per keräin....tuolloin tietty se 4.5L/min menee joka keräimen läpi...tuommosella sarjahommalla dT keräimillä kasvaa helposti suureksi, mutta iso dT ei tarkoita välttämättä hyvää saantoa...
Täällä virtaus on tuplat tuosta ja tuntuu että paremin tulee tavaraa talteen kuin pienenmmällä virtauksella joka mulla oli ensimmäisen vuoden.