Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: vilperi1 - 22.11.23 - klo:15:25
-
Moro,
Olisiko mahdollista saada mitoitus maalämmölle tämmöiseen OKT Kangasalla:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Kangasala
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? 2000, ei ole rinnetalo
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tieto on varsin hyödyllinen. Edellisen omistajan kertoman mukaan ollut 21000-22000 kWh kulutus pari viime vuotta, sisältäen koko kiinteistön sähkönkäytön. En tiedä missä lämpötilassa esim. erillinen eristetty 28 m2 autotalli on ollut.
- Patterilämmitys vai lattialämmitys? Lattialämmitys ala- ja yläkerrassa. Alhaalla kivilattia ja ylhäällä parketti.
- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? koneellinen iv. lämmöntalteenotolla ILTO 350
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. 44,4 m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Lämpöeristeen materiaali: mineraalivilla 175 mm. US kokonaispaksuus n. 35,7 cm.
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 2-kerrosta, alakerta ja yläkerta.
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? alakerta: 91 m2. yläkerta: 91 m2
- Huonekorkeudet kerroksittain? alakerta: 2,7 m. yläkerta: 2,5 m keskellä huoneita ja laskee molemmille lappeille 1,7 m, ullakolla vielä matalampi 0,55 m. Laskin erikseen asunnon nettovolyymin yläkerran takia, katso alempaa.
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? 80 mm teräsbetonilaatta maanvarainen 50 mm lämmöneriste solupolystyreeni (1 m ulommalta reunalta 100 mm paksuinen)
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? 250 mm mineraalivilla
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? 2-lasiset, ikkunoiden yhteisala on normaalia suurempia
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? Ei
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) 21 C tavoite sisälämpötila
- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa.
Alapohja 0,28 W/m2K
Yläpohja 0,17 W/m2K
Ulkoseinä 0,28 W/m2k
Ikkunat 1,45 W/m2K
Rakennuslupa-asiakirjoissa on kohteen bruttokuutiomäärä, eli rakennuksen ulkomittojen mukainen kuutiomäärä. Siitä ole hyötyä mitoituskaskennassa.
Nettovolyymi, eli sisätilojen lämpimien kuutioiden määrä on hyödyllinen tieto. (Ulkovaipan sisäpuolelle muodostuva tilavuus kuutiometriä, m3.)
Nettovolyymi on 434 m3
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn. (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=11812.0;attach=19625)
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”vilperi1” KANGASALA (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 28 °C - menovesi lämpötila max 30 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -28 °C
- Talon alakerta 2000: Kivi-Lattialämmitys, 21°C, 91 m2, 246 m3 50 W/m2 4,55 kW 13 536 kWh
- Talon yläkerta 2000: Laminaatti-Lattialämmitys, 21°C, 91 m2, 188 m3 31 W/m2 2,82 kW 7 360 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 40 W/m2 7,37 kW 20 896 kWh
• Kiinteistö yhteensä 182 m2 434 m3 5,6 COP 7,1 kW 20 896 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus -0,7 kW -1 897 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve 6,4 kW 18 999 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,192 m3 / 50 °C 3,3 COP 1,06 kW 4 400 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,0 kW 23 399 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 8,1 kW 23 399 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 182 m2 129 kWh/m2 4,9 SCOP 8,1 kW 23 399 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 8,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 8,1 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -27 °C
- Maasta kerätään ( 4,9 COP) 6,6 kW 18 648 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 4 751 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 4 751 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa 1 890 kWh
• Tarvitaan vähintään 209 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 25 m maaporausta. Poraussyvyys 209 m
- Kaivon aktiivisyvyys 203 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 209 m. Putkea kaivossa yhteensä 418 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 6 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,5 l/s = 30 l/min = 1800 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,5 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,2 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 443 ltr - *15 min 14 s 62 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,5 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,2 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 558 ltr - *19 min 4 s 36 kPa = 0,36 bar
Tai vaakakeruulla:
- kostea savi, vähintään 451 m = 2 x 230 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 468 ltr 20 kPa = 0,2 bar
...
* Laskurissa on uutena ominaisuutena keruunesteen yhden kierron kestoaika
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.