Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Alpha-InnoTec => Aiheen aloitti: mteppo - 10.01.12 - klo:18:18
-
Otsikon kaltainen pumppu asennettiin ennen loppiaista maalämpökäyttöön jota ennen se oli 2 pv vastuksilla.
Vähän kohteen kuvausta:
-67 rakennettu tasakattoinen tiilitalo Oulussa, yläpohjassa puhallusvillaa n 400mm muuten kutakuinkin alkuperäiset eristevahvuudet. Asuinpinta-ala 150m2 ja autotalli + tekn tila 22m2)
2001 remontin yhteydessä lattialämmitys kaikkin tiloihin (pl tekninen tila). Asuu 6 henkinen perhe.
Talossa puukiuas, pieni varaava takka ja kylpyamme (tassuamme).
LKV kierto ajastimella n 1h / päivä.
Aiemmin lämmitys yösähkövaraaja 1500l vm 1983, ja vuosikulutus 33000kwh yö ja 6000kwh päivä + 4m3 halkoja. Yösähkövaraajassa eristyksenä n 100mm uretaani, ja tekninen tila 25C ilman muuta lämmönlähdettä.
Nyt on menty muutama päivä - käyttötunteja pumpulla 79 josta lämpöä 68h ja käyttövettä 11h.
Pumpun sähköihin pujotin clas ohlssonin energiamittarin jota en vielä ole päässyt purkamaan. Tosin laitoin sen niin että yksi vaihe on käyttösähköissä, toinen kompuralla ja kolmas vastuksessa.
Tuon kompuran ja vastuksen lukeman ajattelin kertoa 3:lla että saan kokonaiskulutuksen. Tosin vastuksen osalta jää osatehot sitten tulkkaamatta.
Laite on netissä dd-wrt Buffalo-Wlan purkin nokassa. Tarkoitus olisi kaivella jollain prosessilla esim 1/min tuon web -ui:n sisältö jonnekkin levyn nurkalle logiin. Saas nähdä jääkö haaveeksi.
Toistaseksi on ollut sisällä lämmintä että nyt vaan ootellaan pakkasia.
-
Lueskelin kommenttejasi Alpha Innotec:stä. Olen itse keväällä alkamassa rakentamaan ja olen LVI-yrityksen kanssa käynyt maalämpöpumpusta kauppaa. Itsekin olen päätymässä Alpha Innotec 8 kW pumppuun, joten suuresti kiinnostaa pumpun alkumetrin toiminta. Voitko kirjoitella kommentteja tähän palstalle esim. 2 - 4 vk päästä kun pakkaset hivenen kiristynyt ja saanut laitteelle lisää käyttökokemusta.
Myyjä kovasti suositteli Alpha Innotec:ä... myyvät myös CTC, lämpöässää ja thermiaa. Meinasi että jos nyt itse valitsisi niin ottaisi AIT:n. Sanoi että Saksasta ks. yrityksestä tulossa keväällä pamppuja suomeen tutustumaan pumppujen toimintaan.? Pystytkö kertomaan sinulla olevan pumpun myyntihinnan?
Miten web ominaisuus on pelannut ja onko ollut helppo käyttöinen?
Kiitos, toivottavasti kuullaan kommenttejasi pumpusta
-
Nyt voi olla tietysti otollinen aika ottaa AIT, koska todnnäköiseti pyrkivät tällä hetkellä hinnalla Suomeen, koska se on uusi merkki täällä.
Eikä se nettitutustumisen perusteella miltään huonolta tunnu, huonosti vaan on tarkempaa tietoa vrt Nibe, jolla on kaikenlaista dokua tyrkyllä...helpottaa kyllä ostamista.
-
Sen verran tuosta Alpahasta, että eikös se ole saksalainen pumppu? Ja jos vertaan omaan (Jämä) pumppuun niin tässähän tulee kalvopaisuntasäiliö mukana ja kerupiirin täyttöryhmä - siis muutama satanen saattaa hyvinkin säästyä asennusosissa, mikäli pumpun hinta on kilpailijoiden tasoa. Ulkoisesti tuo näyttää aivan hienolta.
Jos nyt olisin valitsemassa pumppua, voisin hyvinkin harkita Alphaa.
-
Moi,
Samaa sanoi AIT:n paikallinen toimittaja, että pyrkivät nyt saamaan Suomeen jalansijaa joten myyvät nyt pumppua tiukkaan hintaan. Meinasi että voi parin vuoden sisään nousta.. tiedä sitten.
-
Vielä lisää... Ei voinut edelliseen viestiin linkkiä laittaa kun vaati 2 normaalia viestiä ennen linkkien asettamista ;).
Kyseisen (http://www.maalampo.fi/maalaempoepumppu/maalaempoepumppuvertailu) sivun löysin netistä, jossa eri pumppujen vertailua vuodelta 06 - 07. Kyseisen tutkimuksen tilaajasta tai tekijästä ei ole tietoa.
-
Vielä lisää... Ei voinut edelliseen viestiin linkkiä laittaa kun vaati 2 normaalia viestiä ennen linkkien asettamista ;).
Kyseisen (http://www.maalampo.fi/maalaempoepumppu/maalaempoepumppuvertailu) sivun löysin netistä, jossa eri pumppujen vertailua vuodelta 06 - 07. Kyseisen tutkimuksen tilaajasta tai tekijästä ei ole tietoa.
2006-07 Jälkeen on tapahtunut kaikilla merkeillä (luulisin) parannuksia/päivityksiä, joten tuolle testille en enää perustais tämän päivän valintoja...
Ja enempi varmaankin niin päin että häntäheikkien on pitänyt tehdä isompi hyppäys ylöspäin, hyvä niin.
Markkinoinnissa noita käytetään selkeesti niin että esitellään testiä vuodelta xxxx jolloin "oma" merkki menestyi... ;)
-
Ekkat 2 viikoa alkais olla kasassa, vielä en ehtinny sitä webbikikkareen protokollaa purkamaan niin statistiikka kerätty vielä käsipelillä.
2 viikon aikana käynnistyksiä 276, tunteja 213, joista lämmitys 185 ja kv 28.
Sähköä mennyt 811kWh, josta käyttösähköä n 220kWh ja loppu pumpulle.
Toistaiseksi mentäs 4.70€/päivä pumpulle näillä muutaman asteen pakkasilla.
Vuosikulutusta haarukoin vakioimalla tuota kulutusta ja tekemällä keskiarvokäyrän ympäri vuoden, lopputulema oli että verrattuna edelliseen sähkölasku kutakuinkin puolittuu (49-52% alkuperäisestä), eli oikeassa kertaluokassa ollaan.
Säädöistä:
Sisälämmöt ollu ko aikana 19.7 - 21.3 välillä - vähän koittanut hakea käyrää ja nyt olis aika hyvin 20C haarukoitu.
-5c ulkolämmöillä (nyt) käyrän mukaan 27.7C paluuvesitavoite joten aika loivalla käyrällä mennään.
Käyttöveden tavoite on 53C ja legionellatappo 1/ viikko.
-
Samainen pumppu olisi päätöstä vaille valittuna meidänkin okt:n lämmönlähteeksi. Tosi vähän löytyy infoa googlettamalla.. edes hintoja ei mistään että voisi vertailla tarjouksia. Noh täytyy mennä sillä olettamalla että saa sijoittamalleen rahalle vastinetta.
Pumpun rinnalle on suunniteltu lisävaraajaa, tyyliin Haato 300 litrainen (5 lasta ja vesikiertoinen lattialämmitys 200+50m2, joten vettä menee). IV-kone samaan kimppaan Vallox se 150 mlv.
-
Jaha - eka kuukausi ja pikku -30C pakkasiakin on nähty. Keskilämpö -11 hujakoilla.
Lämmintä riitti ja kaivo ei ainakaan vielä menny jäihin. Vastukset kyllä kävi jo päällä.
Takkaa poltettu samaan malliin kuin tähänkin asti. -15 joka toinen päivä pesällinen, -20 pesällinen / päivä ja -30 enemmän.
Käyttötunteja pumpulle 605, Lämmitystä 540h käyttövettä 65h.
Lämmitykseen menny noin 1400kWh, muuta sähköä n 800kWh.
Näyttää se vaan säästävän - mennään reilusti alle aiemman keskiarvovuosikulutuksen pakkaskelilläkin.
Jatketaas kahtelua.
Dataloggeria en ole vielä saanu aikaseksi -tähän asti menty excelillä ja e2 efergy mittarilla sekä pumpun web- ui:lla.
-
Hyvältähän se kuulostaa.
Itsekin helmikuun aikana tekemässä AIT 6 kw pumpusta sopimuksen. Ajattelin ostaa siihen lisäksi konvektoripumpun jolla pitäisi pystyä kesällä viilentämään huomattavasti pienemmällä sähkönkulutuksella kuin normaali ilmalämpöpumppu. AIT:ssä on vakiona mahdollisuus viilentää lattiakierron kautta, mutta jotku netti kirjoittajat haukkuneet huonosta/hitaasta tehosta (tiedä sit).
Mites pumpun osalta webbi selain toiminut?
Kehuvat pumppua hiljaiseksi pitääkö paikkansa?
-
Itsekin helmikuun aikana tekemässä AIT 6 kw pumpusta sopimuksen. Ajattelin ostaa siihen lisäksi konvektoripumpun jolla pitäisi pystyä kesällä viilentämään huomattavasti pienemmällä sähkönkulutuksella kuin normaali ilmalämpöpumppu. AIT:ssä on vakiona mahdollisuus viilentää lattiakierron kautta, mutta jotku netti kirjoittajat haukkuneet huonosta/hitaasta tehosta (tiedä sit).
Mites pumpun osalta webbi selain toiminut?
Kehuvat pumppua hiljaiseksi pitääkö paikkansa?
Meillä ei tuota viilennyshommaa mukana - ei uskallettu ruveta viilentään vanhan talon lattiaa ja toisaalta ei ole hellekesinäkään koettu täystiilitaloa liian tukalaksi. Toi viilennysmahdollisuus on periaatteessa kaikissa maalämpövehkeissä optiona - osassa (kuten tässä) on mahdollista ottaa se mukaan vakiokokoonpanoon. Siinä siis ei viilennetä lämpöpumpulla vaan suoraan sillä maapiirin liemellä (eli tarvii vaan maapiirin kiertopumpun, ei kompuraa) - vaihtoehtoina lattiapiiri tai erillinen konvektori (puhallin + viilennyselementti).
Webbiselain on toiminut ok. Siinä on erillinen javakikkare jonka selain lataa ja jossa se web-ui varsinaisesti on. Jos sen haluaa avata internettiin pitää avata 2 porttia. Itse kylläkään en periaatteesta halunnut tätä tehdä vaan otan yhteyden kotiin ssh:lla ja tunneloin ne portit (80 ja 8888) jos käytän etänä (vaatii sitten kyllä läppärin - ei onnistu puhelimella).
Lisäksi reverse-engineerasin sen binääriprotokollan datan keräystä varten - saas nähdä saako sen talologgeriin mukaan...
Semmonen pikkujuttu siinä on että sitä webbiliittymää ei ole suomennettu vaikka kaikki laitteen menut onkin - on varmaan vielä työn alla ja voi olla että tulee jonkun softapäivityksen yhteydessä. Mutta englannilla / saksalla pärjää.
Äänen voimakkuudesta en osaa sanoa - meillä on erillinen tekninen tila joka on kodinhoitohuoneen kanssa toisessa päässä taloa ja muutenkin ollaan isoäänisiä. Vähän äänekkäämpi kuin jääkaappi, tosin kuuluvin ääni on maapiirin "litinä", jotain murinaa kuuluu kompurasta mutta kaikenkaikkiaan ei mitenkään häiritsevän oloinen jos ei pää kiinni kompuran viereisessä seinässä tarvii nukkua...
-
Muutamaa pumppu tarjousta vertailtuani alkaa kelkka kääntymään tuohon WZS 101 suuntaan. Asiantunteva myyjä, hinta ja ja ja fiilis.
Voineeko joku valottaa mitä informaatiota tuosta koneen käyttö liittymästä saa luettua? Esim. Käyttö tunnit, vedelle sekä lämmitykselle, energian kulutusta, maapiirin meno-paluu lämpöjä jne...
Kysymys myöskin mitä Alpha WEB:stä saa luettu lähinnä statistiikkaa?
-
Voin lähettää sinulle PDF tiedostoina maahantuojalta saamani Aloha-InnoTecin lämpöpumpun ohjaimen (josta käytetään nimeä LUXTRONIK 2.0) ja myös pikaohjeen AlphaWebin käyttöön. Ohjeista näet mitä tietoja mistäkin voi lukea.
Minulla ollut Alpha-InnoTec WZS 81 H käytössä joulukuusta 2011.
Jos joku toinen on kiinnostunut yllämainituista tiedostoista, lähettäkää foorumin kautta sähköpostiosoitteenne, niin pistän tiedostot tulemaan.
Minulla ei ole aikaisemmin ollut maalämpöpumppua käytössä mutta hiljainen on.
-
Kiitoksia, mielelläni otan ohjeen vastaa. Laitan privaatisti s-osoitteeni.
Oletkos muuten USB:n kautta kerännyt dataa?
Itse olen päätynyt WZS-101H ja 210m reikää. Mun nimi puuttuu vielä kauppa sopimuksesta, mutta heti kun saan poraus luvan laitan kaupan viralliseksi. Toivottavasti on ollut ongelmaton ja käypä pumppu?
-
Eli pumppu on toiminut ongelmitta.
Puolen vuoden jaksolla tullut 2000h käyttötunteja.
Vastusta on mennyt 87h, ihan kovimmilla pakkasilla ja sitten viikoittain siihen legionellatappoon.
Jakauma on lämmitystä 1700h ja 300h käyttövettä.
Käynnistyksiä samassa ajassa n 3000.
Käyttöveden teossa efergy näyttää että pumppu riipoo sähköä n 3.6kW ja lämmityksessä piisaa 2.7kW. Vastus on 6kW. Tästä laskettuna tulee kompuralle 6300kWh puolivuotiskulutus.
Efergy mittari sanoo samasta ajasta 6700kWh, tässä on mukana kiertovesipumppu niiltä ajoilta kun kompura ei ole käynnissä, joten kai tuo on kertaluokassa oikein.
Näinollen vuosikulutus on tästä arvattuna 13 000 kWh lämmitykseen. Voi olla vähempikin koska tammi - maaliskuulle on varmaan keskimäärin viileämpää kuin syys- joulukuulle.
Tähänastinen lämmityssähkön kulutus on ollut 33000kWh, joten aika lähellä ollaan sitä kolmatta osaa.
Tähän sitten päälle se meidän n 6000kWh käyttösähköä. Tavoite oli puolittaa 370€ sähkölasku ja se näyttää toteutuvan.
Eka tasauslasku tuli (kävivät vaihtamassa etäluettavan mittarin) ja heinäkuun sähkölasku tulikin jo maksettua talven aikana. Positiivinen yllätys sinällään, vaikkakin niin tuota olin seuraillut sähkömittarista että ei ainakaan enemmän mene kuin mitä maksetaan.
Dataloggaus on toistaiseksi vielä tehty pienellä linux purkilla (1 haku/min) web interfacen käyttämästä binääriprotokollasta ja siitä siirto pöytäkoneelle "jalostusta" varten 1/päivä.
Kesäloman aluksi linux purkki oli menny juntturaan (tietty heti kun lähin reissuun perheen kanssa, siihen asti 3kk yhtä soittoa päällä ilman ongelmia) ja 2 viikkoa näinollen tuli reikää statistiikkaan. Lisäksi Efergyn mielestä huhtikuussa paloi sähköä kolmen vuosikulutuksen verran joten ihan aukoton tää data ei ole. Eka numero kuitenkin pitänee paikkansa ja käyttötunnit on laskurista eli niistä laskettu kulutus on samassa kertaluokassa efergyn ja arvioidun huhtikuun kanssa.
-
Eli pumppu on toiminut ongelmitta.
Puolen vuoden jaksolla tullut 2000h käyttötunteja.
Vastusta on mennyt 87h, ihan kovimmilla pakkasilla ja sitten viikoittain siihen legionellatappoon.
Jakauma on lämmitystä 1700h ja 300h käyttövettä.
Käynnistyksiä samassa ajassa n 3000.
Käyttöveden teossa efergy näyttää että pumppu riipoo sähköä n 3.6kW ja lämmityksessä piisaa 2.7kW. Vastus on 6kW. Tästä laskettuna tulee kompuralle 6300kWh puolivuotiskulutus.
Efergy mittari sanoo samasta ajasta 6700kWh, tässä on mukana kiertovesipumppu niiltä ajoilta kun kompura ei ole käynnissä, joten kai tuo on kertaluokassa oikein.
Näinollen vuosikulutus on tästä arvattuna 13 000 kWh lämmitykseen. Voi olla vähempikin koska tammi - maaliskuulle on varmaan keskimäärin viileämpää kuin syys- joulukuulle.
Tähänastinen lämmityssähkön kulutus on ollut 33000kWh, joten aika lähellä ollaan sitä kolmatta osaa.
Tähän sitten päälle se meidän n 6000kWh käyttösähköä. Tavoite oli puolittaa 370€ sähkölasku ja se näyttää toteutuvan.
Eka tasauslasku tuli (kävivät vaihtamassa etäluettavan mittarin) ja heinäkuun sähkölasku tulikin jo maksettua talven aikana. Positiivinen yllätys sinällään, vaikkakin niin tuota olin seuraillut sähkömittarista että ei ainakaan enemmän mene kuin mitä maksetaan.
Dataloggaus on toistaiseksi vielä tehty pienellä linux purkilla (1 haku/min) web interfacen käyttämästä binääriprotokollasta ja siitä siirto pöytäkoneelle "jalostusta" varten 1/päivä.
Kesäloman aluksi linux purkki oli menny juntturaan (tietty heti kun lähin reissuun perheen kanssa, siihen asti 3kk yhtä soittoa päällä ilman ongelmia) ja 2 viikkoa näinollen tuli reikää statistiikkaan. Lisäksi Efergyn mielestä huhtikuussa paloi sähköä kolmen vuosikulutuksen verran joten ihan aukoton tää data ei ole. Eka numero kuitenkin pitänee paikkansa ja käyttötunnit on laskurista eli niistä laskettu kulutus on samassa kertaluokassa efergyn ja arvioidun huhtikuun kanssa.
Sovittiin elokuun loppupuolella pumpun asennus ja sitten alkaa statistiikan keräys. Siihen liittyen, millä konstein oikeastaan keräät dataa koneesta ja miten "pureksit" datan visuaaliseen muotoon?
Data USB tikkuun ja siittä exceliin vai ....?
-
Kerään datan pienellä perliscriptalla.
Mulla on linux "purkki" joka on aina päällä ja se käy 1 min välein pyytämässä datapaketin pumpulta käyttäen samaa liittymää mitä pumpun web-ui käyttää.
Pumpulle siis viety "kiinteä" paikallisverkko, kontrollerissa on verkkoa varten rj-45 töpseli siellä alla piilossa. Kiinteä lainausmerkeissä siksi että oikeasti siellä on buffalon wlan purkki (open-wrt) bridge moodissa joka sitten tekee sen lanin tälle pumpulle ja muille teknisen tilan kamppeille tarpeen mukaan. Harkitsin myös IP sähköä mutta tämä oli mulle helpoin ja halvin.
Graafisointi / visualisointi on vielä puolitiessään. Kerään ne minuuttinäytteet talteen ja lasken niistä muutamia lukuja vuorokausitasolla (perli scriptalla), tämä sitten exceliin ja siitä tulkannut aina kun jotain on tarvinnut...
TaloLogger- integraatiosta oli jossain välissä puhetta mutta saa nähdä toteutuuko se.
Kannattaa haeskella -- tuosta datan keruusta on omia topikkeja jossain päin foorumia.
-
Kerään datan pienellä perliscriptalla.
Mulla on linux "purkki" joka on aina päällä ja se käy 1 min välein pyytämässä datapaketin pumpulta käyttäen samaa liittymää mitä pumpun web-ui käyttää.
Pumpulle siis viety "kiinteä" paikallisverkko, kontrollerissa on verkkoa varten rj-45 töpseli siellä alla piilossa. Kiinteä lainausmerkeissä siksi että oikeasti siellä on buffalon wlan purkki (open-wrt) bridge moodissa joka sitten tekee sen lanin tälle pumpulle ja muille teknisen tilan kamppeille tarpeen mukaan. Harkitsin myös IP sähköä mutta tämä oli mulle helpoin ja halvin.
Graafisointi / visualisointi on vielä puolitiessään. Kerään ne minuuttinäytteet talteen ja lasken niistä muutamia lukuja vuorokausitasolla (perli scriptalla), tämä sitten exceliin ja siitä tulkannut aina kun jotain on tarvinnut...
TaloLogger- integraatiosta oli jossain välissä puhetta mutta saa nähdä toteutuuko se.
Kannattaa haeskella -- tuosta datan keruusta on omia topikkeja jossain päin foorumia.
Eilen laitettiin WZS 101h käymään. Nyt on hätä/huoli suuri, kone suoltaa dataa USB tikulle, mutta en tiedä miten tuon USB:llä olevan datan saa luettevaan/graaffiseen muotoon. Onko sulla jokin ratkaisu tuohon ongelmaa, eli osaatko neuvoa miten tuota dataa pystyy "käpistelemään"?
-
Kerään datan pienellä perliscriptalla.
Mulla on linux "purkki" joka on aina päällä ja se käy 1 min välein pyytämässä datapaketin pumpulta käyttäen samaa liittymää mitä pumpun web-ui käyttää.
Pumpulle siis viety "kiinteä" paikallisverkko, kontrollerissa on verkkoa varten rj-45 töpseli siellä alla piilossa. Kiinteä lainausmerkeissä siksi että oikeasti siellä on buffalon wlan purkki (open-wrt) bridge moodissa joka sitten tekee sen lanin tälle pumpulle ja muille teknisen tilan kamppeille tarpeen mukaan. Harkitsin myös IP sähköä mutta tämä oli mulle helpoin ja halvin.
Graafisointi / visualisointi on vielä puolitiessään. Kerään ne minuuttinäytteet talteen ja lasken niistä muutamia lukuja vuorokausitasolla (perli scriptalla), tämä sitten exceliin ja siitä tulkannut aina kun jotain on tarvinnut...
TaloLogger- integraatiosta oli jossain välissä puhetta mutta saa nähdä toteutuuko se.
Kannattaa haeskella -- tuosta datan keruusta on omia topikkeja jossain päin foorumia.
Eilen laitettiin WZS 101h käymään. Nyt on hätä/huoli suuri, kone suoltaa dataa USB tikulle, mutta en tiedä miten tuon USB:llä olevan datan saa luettevaan/graaffiseen muotoon. Onko sulla jokin ratkaisu tuohon ongelmaa, eli osaatko neuvoa miten tuota dataa pystyy "käpistelemään"?
Sain ongelman ratkaistua. Löysin netistä softan, jonka syö suoraan dta-tiedostoja, jota kone suoltaa USB tikulle ja käyriksi/statistiikaksi. Todella loistava/näppärä softa.
Tiedoksi. AIT koneeseen voi ostaa lisävarusteena virtausmittarin. Koneen softa tukee jo energia mittausta, kunhan virtausmittarin asennuttaa. Tuo menee hankintaa.
-
Voisitko kertoa millä softalla sait purettua Alpha Innotecin UBS-tikulle syöttämän dta-formaatissa olevan datan. Olis itselläni myös samanlainen tarve saada siitä jotakin järkevää.
-
http://sourceforge.net/projects/opendta/
Tuolta linkistä löytyy ko. softa. Käynnistettävä ohjelma on dtagui nimeltään. Teksti on tosin saksaksi, mutta kohtuu nopsasti ohjelman kanssa pääsee sinuiksi.
-
Kokemuksia Alphasta miun puolesta lokakuu -12
Talon kaikki sähkö 905 kW/h
Lämmitysjärjestemä MLP 297,0 kW/h
Ulkona Keskilämpö 5,2 astetta
Puuta poltettu takka/pannu 0,55 p-m3
- Suorasähkösi muutettuna puut 536,25 kW/h
- Säästetty MLP sähkö (COP=4.6)116,6 kW/h
Puulämmityksen hyöty:
0,55p-m3 ostettuna n. 40€
Suoraa sähkö säästetty n .50€
MLP sähköä säästetty n. 12€
Kyllä tuo puunpoltto on sitten ihan pelkkä harrastus ainakin näillä keleillä. Paremman tuoton sais myymällä klapit kaupunkilaisille :)
Eli todellä tyytyväisellä mielellä maalämpöön vaidosta ja pumppu valinnasta
-
Ensimmäiset yli 20 asteen pakkaset tänä talvena ja vastukset kävivät jo päällä. Pumpun käyttötunneista näkyy päällä oloaika, pystyykö näkemään sitä, minkä kw:n vastukset ovat olleet päällä. 6 kw on maksimi, joten ottaako täydet heti käyttöön.
-
Ensimmäiset yli 20 asteen pakkaset tänä talvena ja vastukset kävivät jo päällä. Pumpun käyttötunneista näkyy päällä oloaika, pystyykö näkemään sitä, minkä kw:n vastukset ovat olleet päällä. 6 kw on maksimi, joten ottaako täydet heti käyttöön.
Pumppu on oman kw/h mittarin takana ja kun eilen kone alkoi käyttämään vastuksia, mittari näytti normi kulutus +6kW, eli ottaa heti kaiken vastus tehon käyttöön.
Näköjään jollei tuntiin saa yhtään lähtevän veden lämpö nousemaan, kilauttaa vastukset päälle.
Mulla on tuo iso varaaja kuormana, 3h tuntiin näillä keleilla menevän veden lämpö ei nouse. Otin vastukset pois käytöstä.
-
Tervehdys!
Aplha Innotek WZS 101H laitettu päälle 19.12.2012. Laitteisto toiminut hyvin. Jäähdytyskonvektori pitää vielä asentaa ennen lämpimiä. Sähköä kulunut keskimäärin 16kWh/vrk.
Kaipaisin vielä käynnin/lämpötilojen historiatietojen keruu ominaisuutta, onko kenelläkään antaa opastusta, windows ja excel olisi käytössä. Muistitikulle ei ilmeisesti saa jäämään muutakuin sen hetkiset arvot kun keruu tehdään.
Haettaessa klippanin antaman linkin kautta ohjelmaa kaatuu selain aina??? Olisiko muita vaihtoehtoja.
Kysyisin myös mitkä ovat maapiirin lämpötilat 3h käyntijaksolla, minulla ollut n. -1 ja -5 C luokkaa
-
Tervehdys!
Aplha Innotek WZS 101H laitettu päälle 19.12.2012. Laitteisto toiminut hyvin. Jäähdytyskonvektori pitää vielä asentaa ennen lämpimiä. Sähköä kulunut keskimäärin 16kWh/vrk.
Kaipaisin vielä käynnin/lämpötilojen historiatietojen keruu ominaisuutta, onko kenelläkään antaa opastusta, windows ja excel olisi käytössä. Muistitikulle ei ilmeisesti saa jäämään muutakuin sen hetkiset arvot kun keruu tehdään.
Haettaessa klippanin antaman linkin kautta ohjelmaa kaatuu selain aina??? Olisiko muita vaihtoehtoja.
Kysyisin myös mitkä ovat maapiirin lämpötilat 3h käyntijaksolla, minulla ollut n. -1 ja -5 C luokkaa
Muistitikulle tallentuu tallentamishetkestä 24h taakse päin oleva data. Jos pumppu on verkossa, pystyy PC:llä kysymään pumpulta viimeisimmän 24h datan. Näppärä koodari rakentaa scriptin, joka käy hakemassa tuon datan automaattisesti aika-ajoin. Eli ei sitten tartte aina käydä pannuhuoneessa muistikulle dataa siirtämässä.
Mulla on WinToosa 7 käytössä, joka ainakin nielee ko. datan käpistely softan. Ainut on kun ekan kerran klikkaa softan käyntiin, F-Secure pillastuu ihan tuelta, mutta siihen klikkaan, notta huoli pois, anna käynnistyä vain.
Samasta paketista löytyy konversio työkalu, joka muuttaa pumpusta saatavan dta-fileen muotoon, jonka exceli pystyy pureksimaan.
Mutta toivottavasti onnistut saamaan koneeseesi tuon OpenDTA ohjelman, http://sourceforge.net/projects/opendta/files/latest/download?utm_campaign=updater&utm_medium=email&utm_source=subscribers, sillä datan käpistely on helppoa kuin ...
-
Jaa - näyttää siltä että sitä on siirrytty lämmityksen harrastamisesta oleskeluun.
Kummasti maalämmön laittaneet hiljenee täällä palstalla ja alkaa elämään normaalimpaa elämää
Jos kamppeet toimii ja säästynyt raha alkaa ruuhkaantua ovinurkkiin niin suottakos sitä täällä kökkii. :D
No - puolitoista vuotta on nyt menty näillä kamppeilla ja alla on käyntiajat & käynnistykset:
kaynti-h kaynn lisalampo-h kompressori-h lammitys-h varaaja-h
6283.86 7740 249.48 6283.86 5374.17 895.386667
Sähkölaskun suhteen ollaan siinä tavoitteessa - noin 70€ liittymäkulut ja käyttösähköt arvioiden aiempi 370€/kk on muuttunut n 180€/kk eli kokonais-sähkölasku on kutakuinkin puolittunut ja lämmityksen osalta ollaan 1/3 tietämillä ihan niinkuin pitääkin.
Liittelin mokkulan tuon datapurkin jatkoksi ja laitoin sen lähettelemään sms:ää jos on ongelmaa mutta se odottelee vielä sitä hälyytystä.
Ainoat vikakoodit tähän mennessä oli viime kesältä, oli lisälämmitysvastus "tipauttanut" ylilämpösuojansa, ja neljännen sanitointikierroksen jäätyä vajaaksi tavoitelämmöstä tuli vikakoodi. Muuten kamppeet on toimineet niinkuin piti ja mitoituskin on ollut kohdillaan.
-
Itsellä on WZS 101H ja 200 m reikä. Kun pumppu lämmittää käyttövettä, niin keruuliuoksen lämpötilaero on 3-3,5.
Kun pumppu tekee lämmittää patterivettä ero nousee 5-5,5. Keruupumppu on suurimmalla teholla, mistä tämä ero syntyy, vai onko normaalia. Pumppu on ilmeisesti alitehoinen, kun reikä on noinkin syvä.
Onko muilla saman pumpun kanssa vastaavanlainen tilanne?
-
Johtunee siitä, että
käyttövesi on kuumempaa ja tehdään huonommalla hyötysuhteella. Kaivosta otetaan silloin vähemmän lämpötehoa.
Siksi keruuliuoksen lämpötilaero on 3-3,5 astetta.
Olet mitannut tuon lämmityksen silloin kun lämmönjakoon on mennyt kohtalaisen viileää kiertovettä.
COP on silloin parempi ja tarkoittaa sitä, että kaivosta otetaan enemmän lämpötehoa.
Siksi eroksi muodostuu tuo noin 5 astetta.
-
Sama pumppu, 210m reikää. Sama juttu meitillä. dt 5.5 astetta kun tehdään lämmitykseen ja n.3 astetta kun lämmintä käyttövettä tehdään.
Kylmä putkistossa jäähdytys yhteet, se kuulemma syö kanssa kv-pumpusta tehoa, mutta ilmeisesti ei jaksa tuo 10kW pumpun kv-pumppu kierrättää tarpeeksi vaudilla noin syvältä.
Olen kanssa miettinut, notta mitähän tässä häviän, kun olen lukenut, että dt 3astetta olisi optimi. Jollakulla kommenttia/mielipidettä?
-
Liuospuolen pumppu on mopo. Näyttää tässäkin pumpussa olevan melko tehoton liuospumppu.. katsoin netistä niin se on tuo wilo stratos para 25/1-7 joka tuntuu olevan yleisin sakupumpuissa.
esim tuossa höpinää aiheesta
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4935.msg57107#msg57107 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4935.msg57107#msg57107)
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4677.msg57168#msg57168 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4677.msg57168#msg57168)
-
Päädyin tähän samaan pumppuun PLUS mallina, jossa on A-luokan pumput. Vanha CTC hajosi ja nyt päivitän järjestelmää uudemmaksi. Pumpun rinnalle laitetaan 300 työsäiliö vanhasta aurinkovaraajasta, kun ei ole tullut keräimiä katolle hommattua. Näin pitäisi käyntijaksojen olla pidempiä ja käynnistyskertojen määrä vähäisempi.
Hinnaltaan laite oli edullisimmasta päästä noin 10 eri tarjouksesta.
-
Päädyin tähän samaan pumppuun PLUS mallina, jossa on A-luokan pumput. Vanha CTC hajosi ja nyt päivitän järjestelmää uudemmaksi. Pumpun rinnalle laitetaan 300 työsäiliö vanhasta aurinkovaraajasta, kun ei ole tullut keräimiä katolle hommattua. Näin pitäisi käyntijaksojen olla pidempiä ja käynnistyskertojen määrä vähäisempi.
Hinnaltaan laite oli edullisimmasta päästä noin 10 eri tarjouksesta.
Onkos sulla vanhasta kulutushistoriaa olemassa, nyt olis meinaan sitten saumaa vertailla...vielä kun lisäpointtina paransit pumpun olosuhteita 300L työsäiliöllä.
-
Tuli vuosi täyteen määlämmöllä ja Alphalla (WZS 101H).
Lämmitysjärjestelmä kuluttu 4450kW, josta noin 850kw kului 4kpl KV-pumpuille (4-suntti ryhmää).
Pumppu kävi vuoden aikana 1647h, josta 151h käyttövedelle. Käynnistyksiä tuli 1114kpl.
Puuta tuli polteltua n.6p-m3.
Pumppu toiminut yhtävarmasti kuin junan vessa ;)
Tämän kuukauden jälkeen on vuosi täynnä energiamittarin kanssa. Pääsen tutkailemaan vuosi COP:a
Ei voi olla kuin he...tin tyytyväinen.
-
Tuli vuosi täyteen määlämmöllä ja Alphalla (WZS 101H).
Lämmitysjärjestelmä kuluttu 4450kW, josta noin 850kw kului 4kpl KV-pumpuille (4-suntti ryhmää).
Pumppu kävi vuoden aikana 1647h, josta 151h käyttövedelle. Käynnistyksiä tuli 1114kpl.
Puuta tuli polteltua n.6p-m3.
Pumppu toiminut yhtävarmasti kuin junan vessa ;)
Tämän kuukauden jälkeen on vuosi täynnä energiamittarin kanssa. Pääsen tutkailemaan vuosi COP:a
Ei voi olla kuin he...tin tyytyväinen.
Kuulostaa tosi hyvältä, itselle on jostain syystä tullut semmonen kuva noista AITeista että semmosen ottaisin jos nyt ottaisin...
Onko sulla nuo shuntit kaikki AIT:n ohjauksessa?
-
Tuli vuosi täyteen määlämmöllä ja Alphalla (WZS 101H).
Lämmitysjärjestelmä kuluttu 4450kW, josta noin 850kw kului 4kpl KV-pumpuille (4-suntti ryhmää).
Pumppu kävi vuoden aikana 1647h, josta 151h käyttövedelle. Käynnistyksiä tuli 1114kpl.
Puuta tuli polteltua n.6p-m3.
Pumppu toiminut yhtävarmasti kuin junan vessa ;)
Tämän kuukauden jälkeen on vuosi täynnä energiamittarin kanssa. Pääsen tutkailemaan vuosi COP:a
Ei voi olla kuin he...tin tyytyväinen.
Kuulostaa tosi hyvältä, itselle on jostain syystä tullut semmonen kuva noista AITeista että semmosen ottaisin jos nyt ottaisin...
Onko sulla nuo shuntit kaikki AIT:n ohjauksessa?
Jo ennen MLP:a suntit hanskattiin Siemenssin purkeilla ja ei nähty mitään iloa purkaa olemassa olevaa järjestelmää. Jos vaikka Siemenssi ottaa lopputilin, sitten on back-uppina siirtä pumpulle.
-
Onko teillä 10-koon pumpun kanssa mitään kokemuksia 2x 300m maaliuospiiristä? Ilmeisesti tosiaan alphan maaliuospumppuon aika heikkotehoinen (olisikohan wilo 5-70w?) verrattuna Niben vastaavan grundfos 10-185w.
Olen juuri tehnyt alustavan kaupan alphasta, mutta en tietenkään haluaisi ottaa riskiä että joku osa on alitehoinen tarpeeseen nähden.
CTC:ssä näyttää olevan 185 w wilo type f....
-
Hello,
Nyt on uusi AIT 101 ollut käytössä kohta kaksi viikkoa ja toimii todella hienosti. Laite on niin hiljainen, ettei enää kuulu joka puolelle taloa käynnistyminen niinkuin oli CTC:n kanssa. Kouvolassa Costella teki todella hienot putkitukset ja muutenkin ammattimaista työtä alusta loppuun. Nyt kun laitteessa on itsessään kalorimetrit niin pystyy näkemään todellisen hyötysuhteen laitteen eteen asennetun energiamittarin ansiosta.
Tosiaan 300l puskurivaraaja on kytketty MLP:n viereen, mutta sen todellista hyötyä en osaa muuta kuin arvailla. Oletin sen merkitsevän harvempaa käynnistymissykliä, mutta tällä hetkellä MLP kertoo keskimääräisen käyntiajan olevan 6 minuuttia. Tätä saisi varmasti muutettettua, jos asentaisi suntin ja ajaisi puskurin lämpötiloja erikseen.
Rakentelin lisäksi dataloggauksen käyttämällä netistä löytyvää valmista php+mysql -toteutusta. Kirjottelin blogiin miten sain paketin toimintaan, jos kiinnostaa --> http://jaritech.blogspot.fi/2013/11/alpha-innotec-maalampopumpun-web.html (http://jaritech.blogspot.fi/2013/11/alpha-innotec-maalampopumpun-web.html).
-
Tosiaan 300l puskurivaraaja on kytketty MLP:n viereen, mutta sen todellista hyötyä en osaa muuta kuin arvailla. Oletin sen merkitsevän harvempaa käynnistymissykliä, mutta tällä hetkellä MLP kertoo keskimääräisen käyntiajan olevan 6 minuuttia. Tätä saisi varmasti muutettettua, jos asentaisi suntin ja ajaisi puskurin lämpötiloja erikseen.
Eihän noissa käyntiajoissa nyt ole mitää järkeä. Joku asetus on aivan perssiillään. Meillä 8 kW pumppu käy näillä keleillä 100-litran puskurivaraajan ja 180-asteminuutin asetuksilla kerrallaan jonkun 30-40 minuuttia ja huilaa pari tuntia.
-
Tosiaan 300l puskurivaraaja on kytketty MLP:n viereen, mutta sen todellista hyötyä en osaa muuta kuin arvailla. Oletin sen merkitsevän harvempaa käynnistymissykliä, mutta tällä hetkellä MLP kertoo keskimääräisen käyntiajan olevan 6 minuuttia. Tätä saisi varmasti muutettettua, jos asentaisi suntin ja ajaisi puskurin lämpötiloja erikseen.
Ei siihen kannata ainakaan käyntijaksojen/MLP:n takia kannata shunttia laittaa.
Jos puskurivaraaja on "oikein" kytketty ja pumpun säädöt kohdallaan, niin pitäisi tulla paljon pidemmät käyntijaksot. Kannattaa ottaa yhteyttä Kostiin, että käyvät tutkimassa miksi käy "pätkää".
-
Hello,
.
Tosiaan 300l puskurivaraaja on kytketty MLP:n viereen, mutta sen todellista hyötyä en osaa muuta kuin arvailla. Oletin sen merkitsevän harvempaa käynnistymissykliä, mutta tällä hetkellä MLP kertoo keskimääräisen käyntiajan olevan 6 minuuttia. Tätä saisi varmasti muutettettua, jos asentaisi suntin ja ajaisi puskurin lämpötiloja erikseen.
Oletko katsonut onko häiriölokiin tullut merkintöjä taikka mitä kone on kirjannut pysähtymistieto lokiin?
Jos ongelmaa ei tule ratkaisua myyjän toimesta nopeasti, voin vilkaista datalogia, jos haluat.
-
Rakentelin lisäksi dataloggauksen käyttämällä netistä löytyvää valmista php+mysql -toteutusta. Kirjottelin blogiin miten sain paketin toimintaan, jos kiinnostaa --> http://jaritech.blogspot.fi/2013/11/alpha-innotec-maalampopumpun-web.html (http://jaritech.blogspot.fi/2013/11/alpha-innotec-maalampopumpun-web.html).
Onko tuo dataloggaus periaatteessa siltä pohjalta että parseeraat AIT:n nettisivusta data ulos ja lähetät Mysql:ään?
-
Tuli vuosi täyteen määlämmöllä ja Alphalla (WZS 101H).
Lämmitysjärjestelmä kuluttu 4450kW, josta noin 850kw kului 4kpl KV-pumpuille (4-suntti ryhmää).
Pumppu kävi vuoden aikana 1647h, josta 151h käyttövedelle. Käynnistyksiä tuli 1114kpl.
Puuta tuli polteltua n.6p-m3.
Pumppu toiminut yhtävarmasti kuin junan vessa ;)
Tämän kuukauden jälkeen on vuosi täynnä energiamittarin kanssa. Pääsen tutkailemaan vuosi COP:a
Ei voi olla kuin he...tin tyytyväinen.
1. vuoden energiamittaus tulokset:
Lämpimään käyttöveteen tehtiin energiaa 874kW
Lämmitykseen tehtiin energiaa 15101kw
Yhteensä pumppu teki energiaa 15975kW
Lämmitysjärjestelmä otti sähköverkosta 4403kW, josta maalämpöpumpun ottama osa oli 3550kW. Talon sähkönkulutus kasvoi tuon 3550 kW:n verran verrattuna aikaan ennen maalämpöä.
Lämmitys järjestelmä COP = 3.6
MLP:n COP = 4.45 (sisältää liuospumpun ja kv-pumpun varaajan ja MLP:n välillä)
-
Hei.
Onko kukaan keksinyt tuohon lyhyeen käyntiaikaan ratkaisua? Meillä on wzs 81 ja käyntijaksot 7kk päälläolon jälkeen 12 min!!!
Luulisin että jollain asetuksilla pääsisi tuohon vaikuttamaan.
-
Itse olen säätänyt lämmityksen hystereesiä, kohdasta asetukset/lämpötilat. Tällä ainakin sain omalle pumpulle pidemmät käyntijaksot. Näillä keleillä käy jo pari tuntia yhtä soittoa, kun pattereille menee lähemmäs 50-asteinen vesi.
-
Hei.
Lämmityksen hystereesi on tällä hetkellä 2 K. Ei sano tuo asetus mulle mitään... Mihin suuntaan muutetaan ja kuinka paljon?
Mitä se käytännössä tekee?
-
Jos sinulla on 2K asetuksissa, niin pumppu pysähtyy, kun paluuvesi on 2 astetta korkampi kuin pyynti. Tauko kestää kunnes paluuveden lämpötila on 2 astetta alle pyydetyn lämpötilan. Nostamalla hystereesiä, käyntiaika pitenee ja myös tauko.
-
Täytyypi kokeilla. Mitä arvoa itse käytät?
-
Itsellä on näin kovilla pakkasilla K on 3 ja leudoilla keleillä 5-6. Nämä on tietysti täysin riippuvaiset rakennuksesta, ongelmaan.laitteistosta jne. Kannattaa ehkä kysäistä asennuksen tehneeltä firmalta, jos heillä olisi jokin ratkaisu, miten käyntiajat saataisiin kohtuu pituisiksi.
-
mulla on tuo hystereesi arvo 4, ja pitäs pienentää vähän kun käy turhankin pitkiä jaksoja, mutta sitte ongelmaan hukkasin kirjautumisnumeron, kun oli pahvi lootan kylkeen kirjoitettu jos joku vois nakata yksityisviestinä sen, vai onko tämä joka koneessa eri? ainoat ongelmat on olleet koneen kanssa kun tulee oikein lyhyt sähkökatko niin näyttöön jää lukemaan please wait.. ja tämähän ei kuittaannu pois muuten kuin sammuttamalla virrat pitemmäksi aikaa, calliudius aiko lähettää uuden näyttö osan jollla pitäs korjaantua tuokin vika (3 vuosi menossa)
-
ja numero löydetty, kiitoksia auttajalle
-
Keväällä tulee 2v synttärit WZS101H:lle josta vajaat 1,5v aktiivi käytössä kun saatiin talo "valmiiksi" eli päästiin muuttamaan. Talo siis -12 valmistunut 192m2 kevytbetoniharkko sekä yläpohja joka tosin vielä ilman villaa josta varmasti karkaa lämpöä sekä tuloilma jäähtyy vintillä mikä taas jäähdyttää yläkerran huoneita. Pienenä lisäsäästöä kuvittelisin vielä tulevan kun saisin jakotukkeihin termostaatit jotka ei jostainsyystä toimineet vaikka termarin ohjaus huuti lisää lämpöä (olisko toimilaitteessa johdot väärinpäin/toimisuunta väärinpäin) eli tällähetkellä kaikki tilat lämpenee samanaikaisesti pumpun parametrien perässä.
Erillistä sähkönkulutusta pumpulle ei ole mutta käyntitunteja kertynyt huhtikuu -12 tähänpäivään 5744h joista 530h käyttöveteen, kompressorin käynnistyksiä 3095kpl
Kokonais sähkönkulutus vuodessa oli 12545kwh jossa siis 5 henkisen perheen huoneisiin unohtuneet valo, jatkuva astia, pyykinpesukoneen, kuivaaja, 8kw kiuas sekä vallox digit2 mlv jota kesällä pyöritellään viilennyksen toivossa reippaasti. Kiertoilma takkakin löytyy, mutta sitä en ole vielä käyttänyt.
Omalta osalta ko pumppua voin suositella.
Osaako joku kertoa noista pumpun järjestelmä asetuksista mitä mikäkin tarkoittaa, esim sekoituskierto->lataus,purku pumpun optimointi,varaaja-> eroitustankki jne sekä vaatiiko jonkun salasanan huoltovalikkoon, että pääsee muuttamaan esimerkiksi hystereesejä
-
Keväällä tulee 2v synttärit WZS101H:lle josta vajaat 1,5v aktiivi käytössä kun saatiin talo "valmiiksi" eli päästiin muuttamaan. Talo siis -12 valmistunut 192m2 kevytbetoniharkko sekä yläpohja joka tosin vielä ilman villaa josta varmasti karkaa lämpöä sekä tuloilma jäähtyy vintillä mikä taas jäähdyttää yläkerran huoneita. Pienenä lisäsäästöä kuvittelisin vielä tulevan kun saisin jakotukkeihin termostaatit jotka ei jostainsyystä toimineet vaikka termarin ohjaus huuti lisää lämpöä (olisko toimilaitteessa johdot väärinpäin/toimisuunta väärinpäin) eli tällähetkellä kaikki tilat lämpenee samanaikaisesti pumpun parametrien perässä.
Erillistä sähkönkulutusta pumpulle ei ole mutta käyntitunteja kertynyt huhtikuu -12 tähänpäivään 5744h joista 530h käyttöveteen, kompressorin käynnistyksiä 3095kpl
Kokonais sähkönkulutus vuodessa oli 12545kwh jossa siis 5 henkisen perheen huoneisiin unohtuneet valo, jatkuva astia, pyykinpesukoneen, kuivaaja, 8kw kiuas sekä vallox digit2 mlv jota kesällä pyöritellään viilennyksen toivossa reippaasti. Kiertoilma takkakin löytyy, mutta sitä en ole vielä käyttänyt.
Omalta osalta ko pumppua voin suositella.
Osaako joku kertoa noista pumpun järjestelmä asetuksista mitä mikäkin tarkoittaa, esim sekoituskierto->lataus,purku pumpun optimointi,varaaja-> eroitustankki jne sekä vaatiiko jonkun salasanan huoltovalikkoon, että pääsee muuttamaan esimerkiksi hystereesejä
~1.5vuotta mullakin pörrännyt ko. pumppu ja erittäin tyytyväinen käyttäjä olen minäkin.
Luxtronic 2.0 :sta pdf dokkarin löysin osoitteesta
http://www.el-mont.ro/resources/Luxtronik_II.pdf. Sellainen muistikuva on, notta sama ohje olis tullut koneen papereiden mukana.
Siellä on tarkemmin esitelty eri valikoiden eri parametreja.
Ko. dokkarista löytyy myöskin suomen kielinen versio, jostakin.
Osa valikoiden parametrien säädöistä on asentaja-koodin takana (suurin osa ikävä kyllä), myöskin säätöjä mitä mun mielestäni pitäis olla yksilön säädettävissä.
-
Joi kyllä ne ohjeet koneen mukana tuli ja vielä suomeksi, mutta vähän jäi sellainen Google translater suomennus mielestäni, tosin en kovin isolla pioteetillä niihin paneutunut. Täytynee lähteä pannuhuoneeseen ajankanssa ohjeita tuijottamaan.
Ei kenelläkään sattuis sitä huolto salasanaa sattuis olemaan? Privaan voi tyrmätä jos löytyy.
-
Tuossa ylläolevassa luxtronik linkissä on nuo asetukset selitetty (englanniksi tosin 72 sivua) ja konee mukana tulleissa papereissa ja calliduksen sivuilla pdf (suomeksi 30sivua) ei kerrota näistä asetuksista mitään.
Ihan ei englanniksi kaikki aukea (sekoituskierto purku-lataus-ei kiinnostaa mitä tarkoittaa) , joten täytynee kysellä olisiko calliduksella loppujakin sivuja suomennettuna olemassa.
Huoltokoodinkin löysin netistä ja käyttöveden hystereesiä nostin 4K -> 6K. Lämmityksen maksimi hystereesi ko koneessa 3K joten sitä en saanut nostettua vaikka joku mainitsi isompiakin lukuja, liekkö eri ohjelmisto versioita tjms
-
Piti oikein rekisteröityä foorumille kun löytyi juttua Alpha Innotec lämpöpumpuista.
Meillä pumppuna SWC 120H. Pyörinyt marraskuusta 2011 asti, pumpun kaverina 200l puskurivaraaja.
Tässä käyntitietoja:
1.Komp käyntiaika 3863 h
1.Komp käynnistykset 15992
Keskim. käyntiaika 00:14 h
Käyntiaika: Kompressori 3863 h
Käyntiaika: Lämmitys 3152 h
Käyntiaika: Lämminvesi 709 h
Talo rakennettu 1928, laajennus 1966, sen jälkeen remontoitu pari, kolme kertaa.
Lämpöpatterit seinällä, pesutilat rempattu 2012 ja laitettu lattialämmitys.
Asuinpinta-ala n.160m2, tarkoitus tehdä vinttiin n.80m2 lisätilaa ensi kesänä. Talo ei ole erityisen tiivis, kuistilta / eteisestä ja vinttiin johtavalta ovelta / seinästä tulee vetoa ja kylmää sisään... Nämä korjaantuu kesän remonttien myötä.
Lämpöpumppu mitoitettiin sen mukaan että teho riittää vaikka tuo vintti tehdään asuinkäyttöön. Sähkövastus ei ole ollut käytössä kuin desifiointijaksolla 1krt / vko.
Lisälämpönä poltetaan talviaikaan puita takassa ja pönttöuunissa.
Sähköä lämmitykseen ja lämpimän veden tuottoon on kulunut n.5500kwh / v.
Tuo käyntijakson lyhyys (14min) on vaivannut mieltä ja haluaisinkin säätää tuota 3 asteen hysterioosia isommaksi. Mulla vaan ei ole sitä huoltokoodia jolla pääsisin ko asetuksiin käsiksi.
Voisko joku ystävällisesti kertoa mistä sen löytäisi?
-
Hei! Nyt on kirjauduttu kun täällä on muitakin "Alphalaisia" ( WZS101H) ;D Avoimia kysymyksiä on paljon myös minulla käyttöohjeen osalta...Kin. Ekaks esittely ,asunto 170m2 vanha omakotitalo jossa patterit ja ph:ssa lattialämmitys +1000l ns puskuripönttö. Miten/voiko alphan kiertovesipumppua säätää pienemmälle? Nyt pumppaa 1500l min. ja latausputki tohisee ja samalla pumpun verkostopaine laskee melkein nollaan .(melkein). Pysähtymisajat on siinä 4h:n luokkaa ja käyntiajat n.1,5h,luokkaa. Käyntijaksoja sekoittaa tuo lämpimän veden teko kun tekee sitä samalla kompuralla?? onko näin? .Minulla oli alussa käyntiaika 10min. mut nyt näyttää pikkuhiljaa nousevan kun 2kk:n käytössä on noussut jo 18min. Todellisuudessa pumppu käy lämmitykseen n.1,5h kerralla ja pysähtymis tietoväli on n.4h. Nuo asetuset kanssa mietityttää kun ei niistä ota selkoa että mitä niillä saadaan aikaan ja ovatko varmasti kohillaan.
Jos jollakulla niistä "Maalais ohjeet" nii hyvä tänne vain. (vaihtoventtiili off ??) (hystereesi ??) +/- -----I----- tämäkin säätö on monessa paikkaa joskin lämpökäyrässä sain tuolla sen aikaan että verkoston lämpöä kun nostin niin tuolla sai paluuvettä laskettua, jolla käyntijaksot piteni.
-
Meillä WZS 101 antanut pitkään (kohta 2vuotta!), mutta satunnaisesti vikakoodia 733, eli herjaa suoja-anodi häiriötä. Kuittaantuu aina itsestään, mutta lokin mukaan saattaa toistua montakin kertaa vuorokaudessa.
Paikallinen putkifirma ei kummoisesti tartu ongelmaan, niin ajattelin täältä kysellä onko syytä huoleen.
Itse olen niin kiireinen, etten ole juurikaan ehtinyt paneutua koneen sielunelämään.. ehkä olisi syytä.
Vesikiertoinen lattialämmitys 2krs talossa, 210m2.
Lisävaraaja Haato 300l ja Valloxin MLV patteri kytkettynä koneeseen.
Kiitos.
-
Jos koneessa on emaloitu varaaja niin varaajan sisällä on todennäköisesti anodi sisällä. Anodi suojaa varaajaa ruostumiselta mutta se myös kuluu ajanmyötä. Jos anodia ei vaihda niin riski varaajan puhkiruostumiseen kasvaa merkittävästi. Mahtaisiko kone muistuttaa anodin tarkistamisesta?
Jopa biltsussa näyttää olevan jonkinlaisia anodeita myynnissä. Itsellä vanha anodi oli tuollainen puolimetriä pitkä ja noin 4cm vahva spaddu...
http://www.biltema.fi/fi/Rakentaminen/LVI/Lamminvesivaraaja/Lamminvesivaraajan-anodi-88027/
Myös tuolta lisää tietoa.
http://www.nibe.fi/Tuotteet/Lamminvesivaraajat/Korroosiosuojaus/
Ei muistuta. Tuossa pumpussa on sähköinen anodi joka ei vaadi huoltoa.
"Since an external current anode is built in, the anode requires no maintenance."
-
Pumppuna AIT ja wzs101 antaa vähän väliä 720 vikakoodia. Liuos ulos nousee aina -9 asteeseen ja kone sammuu. Missä vika? Liuos sisään on nyt -1.5 vaikka ulkona vain -10 pakkasta. Kone asennettu 2011 syksyllä. Porattiin ensin ensimmäistä kaivoa ja ei saatu kuin 40m kokonais syvyyttä siihen alkoi sortumaan. Putkitettua tuosta osasta 18m. Toinen kaivo porattiin etupihalla ja sinne tehtii 172m kaivo. Kallioporausta oli vajava 140m. Nuo kaivot yhdistettiin ja laitettiin tuo pienempi kaivo ns. Huoltokaivoksi. Linjansäätö venttiilit on molemmissa. Nyt on tuossa pienemmässä kaivossa säädetty vain 0.5 kun säätö on 0-10. Isommalla kaivolle on säädetty 4.5. Kokeiltu sulkea pieni kaivo sulkuventtiilistä. Silti nousee tuo ulosmenevä arvo -9. Tähän aikaan talvesta ennekin antanut samaa koodia. Nyt alkanut tutkimaan miksi.
Talo on 1972 rakennettu ja on n. 180m2 kokoinen. Vuoden kulutus ollut joka vuosi kaikki sähköt yhteensä n. 14500kwh.
Auttakaa mitä tuolle osaisi tehdä?
Tuon sihdin katoin ja se oli aika puhdas mutta puhdistin sen silti.
Kesäisin tuo liuospuolen paisuntasäiliössä oleva mittari laskee aina liki nollaan ja talvella aina kohoaa jopa yli 2bar. Nyt laskin ylivuotoventtiilistä paineet 1bar liuospuolelta.
-
Paineen nousu johtuu kaivon jäätymisestä.
Eikö tuon syvemmän kaivon linjasäätö pitäisi olla täysin auki?
Kokeile mitä vaikuttaa kun avaat sen täysin auki.
ATS
-
Pumppuja AIT ja wzs101 antaa vähän väliä 720 vikakoodia. Liuos ulos nousee aina -9 asteeseen ja kone sammuu. Missä vika? Liuos sisään on nyt -1.5 vaikka ulkona vain -10 pakkasta. Kone asennettu 2011 syksyllä. Porattiin ensi ensimmäistä kaivoa ja ei saatu kuin40m kokonais syvyyttä siihen alkoi suostumaan. Punoitusta tuosta osasta 18m. Toinen kaivo porattiin etupihalla ja sinne tehtii172m kaivo. Kallioporausta oli vajava 140m. Nuo kaivot yhdistettiin ja laitettiin tuo pienempi kaivo ns. Huoltokaivoksi. Linjansäätö venttiilit on molemmissa. Nyt on tuossa pienemmässä kaivossa säädetty vain 0.5 kun säätö on 0-10. Isommalla kaivolle on säädetty 4.5. Kokeiltu sulkea pieni kaivo sulkuventtiilistä. Silti nousee tuo ulosmenevä arvo -9. Tähän aikaan talvesta ennekin antanut samaa koodia. Nyt alkanut tutkimaan miksi.
Talo on 1970 rakennettu ja on n. 180m2 kokoinen. Vuoden kulutus ollut joka vuosi kaikki sähköt yhteensä n. 14500kwh.
Auttakaa mitä tuolle osaisi tehdä?
Tuon sihdin katoin ja se oli aika puhdas mutta puhdistin sen silti.
Kesäisin tuo liuospuolen paisuntasäiliössä oleva mittari laskee aina liki nollaan ja talvella aina kohoaa jopa yli 2bar. Nyt laskin ylivuotoventtiilistä paineet 1bar liuospuolelta.
Maalämpökoneessa on kaivoon lähtevän maaliuoksen lämmön mittaus.
Se on yleensä asetettu pysäyttämään kompressori, kun kaivolle menevän lämpötila laskee arvoon -9 C.
Tällä suojataan koneessa olevaa höyrystinlämmövaihdinta jäätymiseltä. Katkaisu on normaali toiminta.
Syynä on ensinnäkin se, että isomman kaivon virtauskuristin on asetettu arvoon 4,5.
Se pitää muuttaa arvoon 10 ja sitä ei saa pienentää.
Toinen syy kylmään kiertonesteeseen on ihan liian vähän kaivon syvyyttä.
Vaikka talo 1970 / 180 m2 olisikin poikkeuksellisen hyvin lämpöeristetty, tarvitaan sen lämmittämmiseen ainakin 2 x 220 metriset kaivot.
Kaivo ei ole riittävän syvä ja menee siksi väkisinkin kylmäksi.
Kaivo saattaa jäätyä umpeen talvella.
-
On se tuossa 2011 vuodesta asti pyörinyt. Ei ole ilmiesesti virlä umpeen koskaan jäätynyt. Mutta on tullut aina tammikuun aikoihin tuota samaa koodia. Itse en ymmärrä kaivojen syvyyksistä. Olen vaan ottanut asennuksen sillon tähän ja he ovat laskeneet minkälainen kaivo tarvitaan jne.. mitä on siis tehtävissä? Onko tosi että ihan 2kpl 220m kaivoja tarvittaisiin tähän taloon? Nyt laitoin koneesta vastuksen ainoastaan päälle kun näin neuvottiin. Pitää antaa kuulemma nyt levähtää kaivon tai kaivojen. Tuolla matalammalle kaivolla tuskin muutenkaan tekee mitään. Sille matalemmalle löytyy sulkuventtiili niin pitäiskö nyt antaa olla se kiinni ja isolle kaivolle tuo linjansäätö olla vaan täysillä eli 10. Ja laittaa pumppu päälle vai annanko olla vastauksilla nyt pari päivää? Talo kyllä pysyy lämpimänä ja ei ole milloinkaan vielä ollut ongelma että talo olisi kylmä. Aloin vaan nyt selvittämään tätä syytä tälle asialle.
Antakaa neuvoa miten toimin nyt ?
-
Vikakoodi
-
Avaa nyt ainakin se linjasäätö kokonaan auki. Laita liuospumppu pyörimään muutamaksi päiväksi jatkuvasti ja saat sen kaivon tämänhetkisen todellisen lämmön. Siitä voi päätellä kaivon riittävyyttä. Samalla pitäisi yläosassa olevan jäätulpan sulaa kaivossa. Jos osoittautuu liian kylmäksi, niin hoitokeinoja saattaisi foorumilta löytyä. Esim jos on tilaa tontilla, niin voi laittaa maapiirin rinnalle, joka on varmaan halvin ratkaisu. Aika surkea ratkaisu on ollut, että laitetaan kirkkaalla otsalla 40 m kaivo hyötymetreihin mukaan. Miksei porattu tuota toista reikää samantien kunnolla loppuun asti. Ja vielä lisäksi on menty kuristamaan kiertoa syvemmästä kaivosta. Muuta ei pitäisi tehdä, kuin kuristaa matalampaa kaivoa ja siinäkään ei tähdätä tasavirtaukseen, vaan metritehoihin., eli tasalämmöille paluuseen. Odotellaan tänne siis tietoja kaivon lämpötilasta ensin. Tomppeli pystyy laskemaan todellisen lisätarpeen, tai joku keksii muuta hoitoa.
-
Miten saan tuon liuospumpun pyörimään jatkuvasti esim. Sen pari päivää? Itsekin ihmettelin Sillon et miten ne tekivät noin hullusti että laskivat tuon matalan kaivon kans mukaan tuohon. Jos olisin ollut itse kotona olisin käskenyt poraamaan tuon ison kaivon kerralla syvemmäksi ja matalakaivo olis saanut jäädä vaikka kokonaan käyttämättä. Olin työreissulla kun tekivät tuon reiän. Sutkeja ne on kaikki :-[
Isolle kaivolle linjasäätö on nyt täysin auki ja pienelle kaivolle se on vain 0.5 auki. Nyt vaan kun saan ohjeet miten saan pyörimään liuospumpun kokoajan?
-
Mulla on eri merkki, mutta siellä on ainakin huoltovalikko, josta saa laittaa eri pumppuja, tai esim kompuran erikseenkin pakottamalla päälle. Odottele hetki, niin AIT kaverit neuvoo valikoita.
-
Aamusta nyt iltaan oli pelkällä lisälämmöllä tuo kone niin paisuntasäiliössä laskenu paineet 1bar-> 0,5bar. Laitoin koneen tuossa kokeeksi päälle reilu tunti sitten niin ulosmenevä liuos -4,9-5.0 ja sisään tuleva ensin pyöri jossain -0,4-0,5 ja nyt reilu tunnin jälkeen ulosmenevä edellen pyörii viiden tuntumassa ja hieman alle ja sisään tuleva -0,9. Annan käydä tuon lämmityksen nyt loppuun ja laitan taas pelkällä vastuksella sen päälle. En tiedä miten tuosta pystyy laittamaan pelkän liuospumpun päälle pyörimään että pystyis laskemaan jotain todellisia lämpötiloja kaivolta?
-
Kaivo on luultavasti yläosastaan jäässä.
Syvemmällä on vielä sulana, kun kuitenkin tuli -0,9 C lämpöistä liuosta.
-
Matalampi kaivo oli vissiin takapihalla. Saako tuonne tehtyä maalenkkiä? Jos mahtuu, niin kaiva sinne saman pituinen maaputkisto, kuin tuo syvempi kaivo. Eli sieltä kaivosta letkut poikki ja hitsataan uudet putket jatkeeksi, eikä tule kalliiksikaan vielä tuollainen remontointi. Ylitehokasta ei tule, että sitä ei kannata pelätä. Saattaisi kuitenkin laitteet tykätä pitkän päälle.
-
Hei.
Lämmityksen hystereesi on tällä hetkellä 2 K. Ei sano tuo asetus mulle mitään... Mihin suuntaan muutetaan ja kuinka paljon?
Mitä se käytännössä tekee?
-
Taas alkoi samaa 720 koodia pukkaamaan ja Lios ulos nousee yli -9 ja pumppu menee vikatilaan. Oisko anturi vika vai mistä tuo voi johtua. Mistä saan apua tälle pumpulle? Mistä saa edes varaosia yms..
Ja aikaisemmin oli puhetta täällä että pitäisi saada kaivon todellinen lämpötila tieto pyörittämällä liuos pumppua. Miten tämä tehdään? Jos laitan lämmitys asetuksista automaatin sijaan lisälämpö niin sillon se alkaa lämmittämään pelkällä vastuksella. Sillon muuttuu tuo Luis sisään ja Lios ulos lämpötila. Ulos menee esim. 15 astetta ja tulee sisään myös 15. En tiedä mitä lämpötiloja se sillon näyttää kun on lisälämmöllä. Anturi vikaa ite toivoisin että ois siinä vika kun tuo liuoksen ulos lähtevä nousee sinne -9 ja sitten sammuu. Neuvoja ja apua kaipaan pikaisesti. 12.v ajan ollut tuo laite ja kulutus ollut koko sen ajan n. 15-15500kwh.
-
Näinkin kauan kuin 12.v ollut tuo maalämpö meillä käytössä niin olen ihmetellyt että miksi menovesi sisään ja ulos on aina jotain 3 alkavia lukemia kun talossa kuitenkin vesikierto patterit. Nuo lukemat on minun mielestä lattialämmityksen lukemia. Nehän pitäis olla yli 50 menovesi sisään ja ulos vähän vähempi. Ja se arvo millon se sammuttaa pumpun oli nytkin vain 38 astetta. Onkohan tuohon laitettu alunperin jo väärä joku ohjelma että se ois niinku tarkoitettu lattialämmitys systeemille? Pystyykö muuttamaan jostain asetuksista että on vesikierto patteri järjestelmä? Mikä se salasana on sinne huolto valikkoon?
-
saako tuosta pumpusta tiedonkeruuta? laita keruu forumille jos koneesta sellaisen saa.
"Jos laitan lämmitys asetuksista automaatin sijaan lisälämpö niin sillon se alkaa lämmittämään pelkällä vastuksella. Sillon muuttuu tuo Luis sisään ja Lios ulos lämpötila. Ulos menee esim. 15 astetta ja tulee sisään myös 15. En tiedä mitä lämpötiloja se sillon näyttää kun on lisälämmöllä"
Käsittääkseni lisävastuksella kaivon kierto pysähtyy, ja liuoksen lämpötila nousee hiljalleen pannuhuoneen lämpötilaan.
Näin meilläkin käy kun pumppu menee vastukselle/häiriölle.
Jos lämpötilat näyttävät jonkin ajan kuluttua vastuksen laiton jälkeen positiivista lukemaan (lähes samaa), anturit todennäköisesti toimivat.
(meillä häiriöllä näiden ero on liuos sisään vs liuos ulos n. 4-5ast).
Kun pumppu on päällä, liuoksen uloslähtevä lämpötila pitäisi aina olla kylmempi kuin sisään tuleva.
Itse epäilen että on jotain muuta vikaa kuin anturi vika...
Tiedonkeruusta voisi nähdä kuinka lämpötilat käyttäytyvät.
-
Mitä tietoja otan koneelta? En tiedä miten nuita jollekin tikulle esim. Siirretään mut jotain tiettyjä arvoja voin katsoa loppu viikosta ku pääsen kotiin. Laitoin lähtiessä lisälämmölle vaikkakin syö sähköä kuin hullu mut sanoin vaimolle että vaihtaa aamulla sen automaatille. Nyt ollut pitkiä tosi kylmiä pakkas jaksoja niin alkoi tulemaan 720 ja 725 koodia. Enempikin tuota 720 se on antanut. Harvemmin 725 koodia. Tuo viittais ilmeisesti että ei kierrä neste kunnolla. Syytä en tiedä miksi. Onko kaivosta vaan powerit loppu. Tarkistan sihdin loppu viikosta mut en usko että tuo siitä johtuisi. Liuos sisään on kuitenkin -0.5 tai jossain -1 luokkaa mut ulos lähtevä nousee sinne -9 ja sitte. Tulee häiriö koodi. Tämä koko kaivo homma meni alkujaan jo päin puuta kun eivät pora ukot saaneet eka paikkaan kuin sen 40m reiän josta putkitettu 18m. Syvemmän kaivon sit porasivat siihen 172m vaikka sanoin että poratkaa se sinne 210m asti. Sanoivat että ei pysty poraamaan mukamas kun tulee niin paljon vettä tai jotain semmosta selittivät. Olivat varmaan metri palkalla niin porasivat vaan sen verran reikää mitä oli pyydetty eikä niitä kiinnostanut että tuleeko se yhteen reikään vai kahteen. Tuo pikku kaivo on varmasti ihan tyhjä koko poraus. Muuten on aina pärjännyt hyvin mut jos pitkiä kylmiä kausia niin sillon alkaa tämä 720 koodien ongelmat. En tiiä pitääkö tuo vaihtaa kaukolämpöön koko shit. Ei ole oikein tiloja alkaa laittamaan lisäksi maapiiriäkään. Pitäis niin paljon olla aluetta minne kaivaa yms..
-
Nyt oli yön lisälämpö päällä ja äsken vaimo vaihtoi ennen kuvan ottoa automaatille. Eikö nuiden liosten lämpötilojen pitäisi olla lähes sama ? Tuo liuos ulos on vain vajaa 2 astetta plussalla vaikka on lisälämmöllä ja tuo liuos ulos meneekin aina nopeaa -9 asteelle kun laittaa automaatille ja sitten tulee häiriö. Oisko kuitenkin anturi vikaa?
-
Sieltä asetusvalikosta löytyy ilmausohjelma jolla voit pyörittää pelkkiä kiertopumppuja. Lisälämmöllä ollessa ja kompressorin ollessa pysähtynyt liuospumppu ei pyöri, joten lämpöanturit näyttävät mitä sattuu. Molempien anturien lukemien pitäisi lopulta nousta huonelämpötilaan, mutta siinä menee helposti puoli päivää. Kaivosta voi neste virrata aavistuksen niin kauan kun kaivon putkissa on lämpötilaero.
Huolto-> Asetukset->Ilmausohjelma
Siellä rasti ruutuun liuospumppu VBO ja sitten saman valikon alimmasta kohtaa se käyntiin, siellä on sellaiset kyllä/ei ikonit. Tämän jälkeen menet katsomaan niiden liuospuolen lämpöantureiden lukemia. Kovin kauan ei näillä keleillä välttämättä viitsi pyöritellä, kun lämmittääkin pitäisi. Pois päältä lähtee ottamalla rastin pois ja taas valikon alhaalta "jees".
Mikään tai kukaan ei estä sinua mittaamasta liuospiirin putkien pintalämpöjä ihan itse yksinkertaisella johdollisella ulkolämpötila-anturilla. Esim Prego, halpakaupoista noin 10€ tai kaksi. Anturi ja pätkä johtoa putken pintaan eristeiden alle tiukkaan teipillä, ja reilusti putkieristettä päälle. Jos pumppu kovin äkkiä pysähtyy, niin tuo ei tietty ehdi reagoida, riippuu vähän siis siitä.
Jos omassa pumpussa olisi liuospiirin delta-T joku 8 astetta, niin anturien toiminta olisi varmistettu ajat sitten, liuospiirin roskasihti olisi putsattu, paineet ja ilmaus varmistettu. Jos se sittenkään ei olisi virrannut normaalisti niin vaihtaisin kiertopumpun liuospuolelle. Ja mikäli sekään ei auttaisi niin sitten syy voisi olla enää useampi jäätulppa kaivossa ja niiden väliin puristunut vesi joka on painanut putket lyttyyn, taikka jäätulpan kaivosta nostamat putket jotka ovat noustuaan lytyssä. Kuvaamasi oireilu ei viittaa anturivikaan vaan siihen, että liuos ei liiku kunnolla.
Menoveden (tai AIT tapauksessa paluuveden) lämpöä ohjaa niinkin monimutkainen keksintö kuin lämpökäyrä, mutta jos pumppu ei pysty lämpöä pumppaamaan niin eihän se jaksa lämpöä nostaa ilman vastuksia. Lämpökäyrästä et välttämättä pääse eroon vaihtamalla kaukolämpöön, mutta jos laitat suorasähkölämmityksen eli vastukset lattiaan, seinille tai kattoon, niin sitten moinen hirvitys ei enää vainoa. Joillekin se on paras ratkaisu.
-
Tässä tuli paljon asiaa. Ja en tosissaan tuota kaukolämpöä tarkoittanut. Miten varmistetaan nämä paineet ja ilmaus saadaan varmistettua? Sihdin osaan kyllä puhdistaa. Tuo on kyllä vakava juttu jos jää on painanut putket lyttyyn. Sille ei ole ilmeisesti sitten mitään tehtävissä? Mikä olisi nyt viisaamman ohje miten edetä asiassa? Kiitos tuosta vastauksesta jo.
-
Tässä tuli paljon asiaa. Ja en tosissaan tuota kaukolämpöä tarkoittanut. Miten varmistetaan nämä paineet ja ilmaus saadaan varmistettua? Sihdin osaan kyllä puhdistaa. Tuo on kyllä vakava juttu jos jää on painanut putket lyttyyn. Sille ei ole ilmeisesti sitten mitään tehtävissä? Mikä olisi nyt viisaamman ohje miten edetä asiassa? Kiitos tuosta vastauksesta jo.
Yleensä liuospiirissä on painemittari, paitsi jos ei ole laitettu kalvopaisunta-astiaa vaan sen sijaan sellainen yleensä valkoinen "tasoastia", joka on jossain mahdollisimman korkealla. Jos on vain tasoastia, niin siinä pitää olla nestettä. Jotkut laittavat tasoastiaankin paineen, kai sinne joku max 1 Bar voi työntää kompressorilla. Jälleen painemittarin se vaatii.
Kalvopaisunta-astian esipaine laitetaan astia irti paineisesta järjestelmästä tai paineet pois järjestelmästä ja nesteelle reitti tulla ulos johonkin ämpäriin. Varsinainen järjestelmän paine laitetaan sitten sen jälkeen säätämällä nesteen määrää. Neste lisätään täyttöryhmästä esimerkiksi pumpulla. Pumpuksi käy vaikka porakonepumppu, jos ei ole muuta, avustaja on hyvä olla sulkuja käyttämässä.
Jos liuospiirissä on ilmaa, niin sen kyllä yleensä kuulee kiertopumpun äänestä, sieltä kuuluu lirinää ja kavitoinnin kohinaa etenkin käynnistyksessä. Liuospiiri ilmataan täyttöryhmästä kierrättämällä liuosta saavin kautta vahvalla ulkoisella kiertopumpulla. Käytännössä tehokas puutarhapumppu se on, ja tuota pyörittämistä tehdään aika kauan. Youtubessa on varmasti muutama video liuospiirin ilmauksesta, maalämmön ilmauksesta tms. Periaatteessa homma saattaisi onnistua ihan koneen oman ilmausohjelmankin voimalla, kierrättämällä liuosta saavin kautta. Samalla näkee, miten se virtaa. Tietysti maalämpöliuosta tarttee saavin pohjalle jonkin verran ylimääräistä, ja jos paineita pitää nostaa (kalvopaisunta-astia) niin joku ulkoinen pumppu (vaikka porapumppu) tarvitaan kuitenkin. Tasoastian kauttakin voi täytellä, jos on sellainen, youtubesta löytyy taas videoita.
Liuospiirin kiertopumppu on suht kallis, koska se on myös se tehokkaampi pumpuista. Ihan parilla satasella ei välttämättä selviä. Scanofficelta voit kysellä, ne tuo AIT:t maahan tällä hetkellä, ja euroopasta voi etsiä googlen voimin katsomalla pumpun tyyppikilven koneen sisältä. Mutta kaikki kiertopumput on kuluvia osia, olen itse harkinnut että ostaisin vähintään lämmityspuolen kiertopumpun omaan hyllyyn varaosaksi. Miksi lämmityspuolen, no koska se kärsii ruostumisesta, toisin kuin liuospuoli. Se taas on pitkä tarina, osalla ruostuu, osalla ei.
-
Kun tuota ilmaus ohjelmaa käyttää että pyörittää pumppuja että näkee mitä kaivosta tulee niin pitääkö olla lisälämpö asetus sillon?
Ei tartte olla, enpä usko että kone lämmittää yhtään millään tapaa kun käyttää ilmausohjelmaa. Vaikka haluaisit, ja laittaisit samalla kertaa lämmityskierron kiertopumpunkin ilmaamaan itseään, niin ei se lämmitä, jos minun veikata pitää. Siksipä sitä ilmausohjelmaa ei näillä keleillä hurjan pitkään halua kukaan pyörittääkään.
Mutta tosiaan kovalla pakkasella voi olla hyvä laittaa ruksi myös lämmityspuolen pumpulle. Ettei vahingossakaan mikään jäädy.
-
Yleensä liuospiirissä on painemittari, paitsi jos ei ole laitettu kalvopaisunta-astiaa vaan sen sijaan sellainen yleensä valkoinen "tasoastia", joka on jossain mahdollisimman korkealla. Jos on vain tasoastia, niin siinä pitää olla nestettä. Jotkut laittavat tasoastiaankin paineen, kai sinne joku max 1 Bar voi työntää kompressorilla. Jälleen painemittarin se vaatii.
Kalvopaisunta-astian esipaine laitetaan astia irti paineisesta järjestelmästä tai paineet pois järjestelmästä ja nesteelle reitti tulla ulos johonkin ämpäriin. Varsinainen järjestelmän paine laitetaan sitten sen jälkeen säätämällä nesteen määrää. Neste lisätään täyttöryhmästä esimerkiksi pumpulla. Pumpuksi käy vaikka porakonepumppu, jos ei ole muuta, avustaja on hyvä olla sulkuja käyttämässä.
Jos liuospiirissä on ilmaa, niin sen kyllä yleensä kuulee kiertopumpun äänestä, sieltä kuuluu lirinää ja kavitoinnin kohinaa etenkin käynnistyksessä. Liuospiiri ilmataan täyttöryhmästä kierrättämällä liuosta saavin kautta vahvalla ulkoisella kiertopumpulla. Käytännössä tehokas puutarhapumppu se on, ja tuota pyörittämistä tehdään aika kauan. Youtubessa on varmasti muutama video liuospiirin ilmauksesta, maalämmön ilmauksesta tms. Periaatteessa homma saattaisi onnistua ihan koneen oman ilmausohjelmankin voimalla, kierrättämällä liuosta saavin kautta. Samalla näkee, miten se virtaa. Tietysti maalämpöliuosta tarttee saavin pohjalle jonkin verran ylimääräistä, ja jos paineita pitää nostaa (kalvopaisunta-astia) niin joku ulkoinen pumppu (vaikka porapumppu) tarvitaan kuitenkin. Tasoastian kauttakin voi täytellä, jos on sellainen, youtubesta löytyy taas videoita.
Liuospiirin kiertopumppu on suht kallis, koska se on myös se tehokkaampi pumpuista. Ihan parilla satasella ei välttämättä selviä. Scanofficelta voit kysellä, ne tuo AIT:t maahan tällä hetkellä, ja euroopasta voi etsiä googlen voimin katsomalla pumpun tyyppikilven koneen sisältä. Mutta kaikki kiertopumput on kuluvia osia, olen itse harkinnut että ostaisin vähintään lämmityspuolen kiertopumpun omaan hyllyyn varaosaksi. Miksi lämmityspuolen, no koska se kärsii ruostumisesta, toisin kuin liuospuoli. Se taas on pitkä tarina, osalla ruostuu, osalla ei.
Juurikin selainen valkoinen astia ja sen alapuolella on tuo paine mittari. Annoin sen yhden yön olla lisälämmöllä niin on se sen jälkeen toiminut eikä ole tullut yhtään häiriötä. Toki liuos sisään ei ole kovin häävi kun tulee -2.3 sisään ja -6.7 ulos. Tänään aamulla sanoin vaimolle että laittaa taas lisälämmölle päivän ajaksi niin saa levähtää kaivo. Nyt onneksi vähän jo löysäs nuo -30 ja yli olevat pakkaset.
-
Ei tartte olla, enpä usko että kone lämmittää yhtään millään tapaa kun käyttää ilmausohjelmaa. Vaikka haluaisit, ja laittaisit samalla kertaa lämmityskierron kiertopumpunkin ilmaamaan itseään, niin ei se lämmitä, jos minun veikata pitää. Siksipä sitä ilmausohjelmaa ei näillä keleillä hurjan pitkään halua kukaan pyörittääkään.
Mutta tosiaan kovalla pakkasella voi olla hyvä laittaa ruksi myös lämmityspuolen pumpulle. Ettei vahingossakaan mikään jäädy.
Kerrotko tuosta lämmityspuolen pumpulle rasti systeemistä vielä vähän enempi niin osaisin sen tehdä kun huomenna iltasella pääsen kotiin. Mistä tuo toiminto laitetaan päälle ja mitä se sillon siis tekee? Nämä on hyviä neuvoja kaikki mitä saan teiltä täältä.
-
Juurikin selainen valkoinen astia ja sen alapuolella on tuo paine mittari. Annoin sen yhden yön olla lisälämmöllä niin on se sen jälkeen toiminut eikä ole tullut yhtään häiriötä. Toki liuos sisään ei ole kovin häävi kun tulee -2.3 sisään ja -6.7 ulos. Tänään aamulla sanoin vaimolle että laittaa taas lisälämmölle päivän ajaksi niin saa levähtää kaivo. Nyt onneksi vähän jo löysäs nuo -30 ja yli olevat pakkaset.
Kuvassa painetta on riittävästi. dT 4.4 kuulostaa edelleen hieman normaalia suuremmalta, mutta ei nyt ihan järkyttävä sentään. Jos on pörssisähkö, niin varmaan lisälämmöllä kannattaa ajella yöt, eikä päivät.
-
Kerrotko tuosta lämmityspuolen pumpulle rasti systeemistä vielä vähän enempi niin osaisin sen tehdä kun huomenna iltasella pääsen kotiin. Mistä tuo toiminto laitetaan päälle ja mitä se sillon siis tekee? Nämä on hyviä neuvoja kaikki mitä saan teiltä täältä.
Ilmausohjelma pyörittää valittuja pumppuja täysiä, ja pysäyttelee niitä välillä. Lisäksi voi valita vaihtoventtiilin kääntöjä yms mukaan toimintaan, mikäli haluaa, mutta nyt et varmaan sitä halua.
Kuvissa on valittu sekä lämmönjaon kiertopumppu että liuospiirin kiertopumppu ilmausohjelmaa ajamaan, ja lopuksi pitää tosiaan kuitata homma alkamaan. Lopetus tapahtuu ottamalla ruksit pois, ja kuittaamalla täsmälleen samalla tavalla "homma loppumaan".
Laitteen firmware-versio voi vaikuttaa siihen, mitä valikoissa on tarjolla. Kuvat ovat PWZSV pumpun uusimmasta firmwaresta. Viimeisessä kuvassa olen näemmä laittanut hirtehisen 16h keston ohjelmalle, eli tarkoituksena ei ole todellakaan ollut jättää sitä kuudeksitoista tunniksi vaan olen sitten pysäyttänyt ohjelman ottamalla ruksit pois ja kuittaamalla käskyn. Mutta halutessaan voi laittaa kestoksi vaikka tunnin, jonka jälkeen hyvässä lykyssä lämmitys jatkuu automaattisesti.