Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: Raputar - 18.02.23 - klo:16:15
-
Maapiirissä yksi lenkki on 400m ja toinen 100m pitkä ? Maa oli erittäin iso kivinen mutta savimaa löytyi ,erinäisistä syistä johtuen lenkit näin . Laite Viessman Vitocal 222-G . Taitaa olla viisainta pysyä saman tehoisessa laitteessa kun tästä aika jättää . Lämmittänyt taloa useamman vuoden.
-
Vitocal 222-G on/off -tyyppistä maalämpökonetta on 3 eri tehoista, 5,8 kW. 7,5 kW ja 10,4 kW.
Jos nykyisen koneen lämmitysteho vaikuttaa sopivalta, ei ole syytä valita erikokoista lämmityslaitetta.
Keruupiiri, 400 m ja toinen 100 m on kyllä vähän omituinen yhdistelmä, vaikkakin ilmeisesti ollut maasto-olosuhteista johtuen pakollinen ratkaisu.
Lenkit ovat ilmeisesti rinnakkain kytkettyinä. Sarjaan kytkettyinä virtausvastus olisi liian suuri.
Suuri pituusero johtaa jonkin verran epätasaiseen lenkkien kuormittumisiin.
Ilmeisesti laite on kuitenkin toiminut tyydyttävästi tästäkin huolimatta.
-
Tuo pienempitehonen käytössä 5,8kW , lämmittänyt on kyllä hyvin. Putket kytketty niin että kaksi putkee yhdistetty ja mittarit , vipuhannoista jatkuu kahdella putkella maalämpökoneelle. Vipuhanoista voi säätää virtausta . Onko nämä sitte rinnakkain kytketty ?
Pitääkö mittareissa olla suunnilleen samat lukemat ? Mitä nää mittaa? Alkanut mietityttään kun alkanut kahdeksa käyttövuoden jälkeen oleen joitai ongelmia. Sähkövastusta laittaa päälle saunomisen jälkeen , vaikka pari henkilöö olis vain käyttäjänä . Kuinka iso operaatio on lämmönvaihtimen huuhtelu sitruunahapolla ilmeisesti , kun sain ohjeeksi teetättää kesällä.
-
Oletettavasti maapiirit ovat rinnan kytkettyjä. Venttiilien tarkoituksena on tasapainottaa virtaukset oikeaan suhteeseen kahden eri pituisen piirin välillä. Mikäli teillä on 100 ja 400m putket rinnan kytkettynä, virtaus pyrkii ohjautumaan luontaisesti lyhyempään piiriin koska sillä on pienempi virtausvastus.
Virtauksen tulisi jakaantua kahden piirin kesken niiden pituuksien suhteessa. Äkkiseltään voisi ajatella, että 400m piiri olisi täysin auki ja lyhyemmän piirin venttiiliä olisi kuristettu. Minkälaisia lukemia mittarit näyttävät tällä hetkellä?
-
Virtausnopeuksien pitäisi olla suunnilleen sama kummassakin keruulenkissä.
Koska pitemmän lenkin virtausvastus on suurempi, suuremmasta putkipituudesta johtuen, on aivan oikein pitää sen piirin säätöhana täysin auki. 100 metrisen lenkin hanaa kuristetaan niin paljon, että sieltä palaa saman lämpöistä keruunestettä, kuin pidemmästäkin.
Paluulämpöjen mittauksessa ottakaa huomioon nestekierron hitaus. Yksi maanesteen kierto kestää yli 10 minuuttia. Älkää siis hosuko kiertoja säätäessänne.
Jos teillä on virtausmittausmahdollisuus, ei siinä tarvitse odottaa yhden kiertokerran tapahtumista.
Ehkä olisi syytä alkaa lämmitysjärjestelmän huolto puhdistamalla maapiirin kierrossa oleva keruupiirin siivilä siihen kertyneestä moskasta ja limasta.
Tarkastakaa myös, että maanestettä on riittävästi. Sitä pitäisi olla vähintään valkoisen "pullon" puoliväliin saakka.
Kone on aika pieni lämmitysteholtaan, 5,8 kW. On mahdollista, että sähkövastus voisi mennä päälle tehovajauksen takia.
-
Virtausnopeuksien pitäisi olla suunnilleen sama kummassakin keruulenkissä.
Koska pitemmän lenkin virtausvastus on suurempi, suuremmasta putkipituudesta johtuen, on aivan oikein pitää sen piirin säätöhana täysin auki. 100 metrisen lenkin hanaa kuristetaan niin paljon, että sieltä palaa saman lämpöistä keruunestettä, kuin pidemmästäkin.
Virtausnopeus pitää olla selvästi suurempi siinä pitkässä lenkissä, jotta teho/m olisi molemmissa sama ja lyhyemmän lenkin maata ei vedä umpijäähän.
Samalla nopeudellahan molempiin menee sama virtaama ja molemmista otetaan suurinpiirtein sama teho. Maa tietysti silloin kylmenee nopeammin ja enemmän lyhyessä lenkissä, mikä tasapainottaa tehoeroa.
-
Virtausnopeus pitää olla selvästi suurempi siinä pitkässä lenkissä, jotta teho/m olisi molemmissa sama ja lyhyemmän lenkin maata ei vedä umpijäähän.
Kirjoitin puppua. Mitähän lie oli mielessäni!
Kiertojen tasaamiseen se lenkkien paluulämpötilojen saaminen suunnilleen samaksi olisi se oikea säätö.
Pitempi lenkki täysin auki ja pienempää kuristetaan reippaasti.
-
Minä tekisin seuraavasti:
- Aluksi molemmat lenkit täysin auki
- Katso kummankin lenkin virtaus, paljonko oli?
- Kurista 100m lenkin virtausta vähän kerrallaan
- Lopeta säätö siihen kohtaan kun 400m lenkin virtaus on 80% ja 100m lenkin virtaus on 20% summavirtauksesta
- Paljonko on virtaukset nyt?
Jos on käytettävissä luotettava lämpömittari, niin katso keruulle menevien ja keruulta tulevien putkien lämpötilat koneen käytyä vähintään 20 -30 min.
- Paljonko lämpötilat olivat?
- Tavoitteena on että kummankin lenkin paluulämpötilat olisivat samat
ATS
-
Kiitos neuvoista nyt on säädetty lyhyempää lenkkiä . Mittari näytti - 6 lyhyemmässä lenkissä ja pidemmässä - 4 . Täytyy seurata mikä vaikutus. Yli kahdeksan vuotta vanha laitteisto, kompressorin käynnistykset tähänmennessä 50023 ja käyttötunnit 28657h. Käyttöpäiväkirjasta T.in - 0,6 ja T.out - 2,6 lisälämmitys vastusta teho1:620h . Miltä nämä vaikuttaa ::) Talo -60 luvulla rakennettu n.90neliöö lämmintä tilaa. Patterilämmitys , huonekoon mukaan mitoitetut purmo patterit . Huoneet lämpötila pysynyt hyvin, +20 pyynti , mutta +23 käytännössa huoneet lämpimät.
-
dT on todella pieni, joten virtausta on ollut riittämiin ja lienee pääosin mennyt lyhyttä lenkkiä, joka on kuormittunut paljon. On siis hyvin varaa kuristaa lyhyttä lenkkiä.
Mitä yksiköitä mahtaa nuo mittarilukemat ovat? Lämpötilat -6 ja -4 C vai jotain virtausta?
dT:n ja tehon perusteella virtausta on suuruusluokkaa 0,5 l/s eli 30 l/min.