Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: Tero Paananen - 14.02.23 - klo:06:12
-
Foorumin perustaja vaihtoi LämpöÄssästä Nibe S1255-12 pumppuun. Onhan tuo laite aika eri kuin 20 vuotta vanha edellinen oli. Asennuksen teki tyylikkäästi Lämpövalli. Asteminuutit laitoin heti alussa 180 arvoon (miinustako se oli). Logitus muistitkulle myös alkoi välittömästi. Lisään vielä ennen ja jälkeen kuvat jos vain onnistun...
-
ennen Lämpöässä:
https://www.dropbox.com/s/y3n95o1c7btbn9v/L%C3%A4mp%C3%B6%C3%A4ss%C3%A4.jpg?dl=0
nyt Nibe:
https://www.dropbox.com/s/tgf1uvzrw46seec/Nibe.jpg?dl=0
-
Kauanko meni vaihdossa aikaa?
Onko Lässässä ollut energiamittari kiinni, entä Nibe... näkyis helposti ero?
-
Kauanko meni vaihdossa aikaa?
Onko Lässässä ollut energiamittari kiinni, entä Nibe... näkyis helposti ero?
2 Lämpövallin miestä sai entisen systeemin purettua ja uuden paikalleen päivässä.
Lässässä oli vimosen päälle "opation" viritykset niin kyllä Nibe saa näyttää parastaan että samoihin päästään. Mutta uskon kyllä. Niin nätisti ajaa matalilla kierroksilla kompuraa mutta aika näyttää. Energiamittaria ei ollut kiinni mutta jotain tuntumaa kulutuksesta tietenkin on 20v jälkeen. Alin vuosikulutus kaikkiaan, kaikki sähköt, ollut 10.800 kwh ja ylin 13.000 kwh.
-
Mitä muuten kaivon lämpötilalle on tapahtunut 20 vuoden aikana? Jos kaivo siis käytössä?
-
2 Lämpövallin miestä sai entisen systeemin purettua ja uuden paikalleen päivässä.
Lässässä oli vimosen päälle "opation" viritykset niin kyllä Nibe saa näyttää parastaan että samoihin päästään. Mutta uskon kyllä. Niin nätisti ajaa matalilla kierroksilla kompuraa mutta aika näyttää. Energiamittaria ei ollut kiinni mutta jotain tuntumaa kulutuksesta tietenkin on 20v jälkeen. Alin vuosikulutus kaikkiaan, kaikki sähköt, ollut 10.800 kwh ja ylin 13.000 kwh.
Päivää meinasin arvata... mutten arvannut, kaks jannuu tietty yksin ei onnistu (lähinnä haalaukset) ja enempi ei mahdu.
No näkee sen eron vuositasolla ISOSTA mittarista, konemittarista näkyis aika äkkiä. No tottahan se verkkoyhtiön mittaristakin näkyy päivätasolla samanlämpöisiltä muutamilta päiviltä.
Uskon eron olevan kuitenkin melkomoinen. Kaivonlämmöt myös kertoo suunnan jos niitä on yhtään tiedossa.
Onko Nibessä termistä LV säädintä ollenkaan vai onko katolla niin piilossa?
-
Mitä muuten kaivon lämpötilalle on tapahtunut 20 vuoden aikana? Jos kaivo siis käytössä?
170 metriä on kaivoa ja samalla mennään. Lämpövalli ilmas sitä uudestaan asennuksen yhteydessä. Ikinä en ole puhdasta vettä sinne laittanut, joko 50/50 tai ihan raakana siihen valkoiseen täyttöpulloon.
-
Onko Nibessä termistä LV säädintä ollenkaan vai onko katolla niin piilossa?
Nyt en ole enää perillä mitä tarkoitat
-
Nyt en ole enää perillä mitä tarkoitat
No tuommosta samanlaisen tapaista joka sulla oli Lässän katon vieressä vasemmalla Oraksen ehkä syöttösekoitusventtiili?
-
170 metriä on kaivoa ja samalla mennään. Lämpövalli ilmas sitä uudestaan asennuksen yhteydessä. Ikinä en ole puhdasta vettä sinne laittanut, joko 50/50 tai ihan raakana siihen valkoiseen täyttöpulloon.
Onko kaivo jäähtynyt 20 vuodessa yhtään?
-
Foorumin perustaja vaihtoi LämpöÄssästä Nibe S1255-12 pumppuun. Onhan tuo laite aika eri kuin 20 vuotta vanha edellinen oli. Asennuksen teki tyylikkäästi Lämpövalli. Asteminuutit laitoin heti alussa 180 arvoon (miinustako se oli). Logitus muistitkulle myös alkoi välittömästi. Lisään vielä ennen ja jälkeen kuvat jos vain onnistun...
Onko kyseessä lattialämmitys ja tuliko puskurivaraaja rinnalle?
-
Kaivo ei ole koskaan jäätynyt. Nyt näyttää maapiirin tulon ja menon eron olevan noin 3 astetta.
Lattialämmitys ja 0 kelin menovesi 28-29 ei ylimääräisiä varaajia.
-
No tuommosta samanlaisen tapaista joka sulla oli Lässän katon vieressä vasemmalla Oraksen ehkä syöttösekoitusventtiili?
Mitens tämä, onko säätövenaa, vai meneekö sukkana?
-
Ihan kuin ei olis säätöhanaa...otan kuvan joskus
-
Mitens tämä, onko säätövenaa, vai meneekö sukkana?
Jos lämpöpumpun päällä on (näyttäisi olevan) Niben valmis TopSet- asennussarja niin siinä on käyttöveden sekoitusventtiili.
-
Kuva päältä
https://www.dropbox.com/s/t4usiojutg9bw8n/nibe-paalta.HEIC?dl=0
-
Kuva päältä
https://www.dropbox.com/s/t4usiojutg9bw8n/nibe-paalta.HEIC?dl=0
On siellä sitten terminensekottaja ja varmaan syöttöventtiilikin tuon oikealla puolella kun näkyy tuo ylipainevena siinä.
No nyt alkaa jo näkymään vrk-tason alenemaa/vertailua vanhaan sähkölaitoksen mittaroinnista?
-
Reilu 2 vuorokautta vasta ollut pumppu päällä. Mittaukset näyttää että 4 käynnistystä ja kompressorin käyttötunnit 50. Hyvin pitkälti käy kokoajan ihan matalimmilla kierroksilla eli 20 Hz.
Logitus ollut alusta asti päällä ja katson myöhemmin miltä se näyttää.
-
Nippanappa sitte ei nollakelissä ole jatkuvalla käynnillä, tehoa kuitenkin antanee jonkunverran yli 3kW.
Onko kaivonlämpö kuinka 'kuumaa' koneelle päin?
-
Kaivosta tulee nyt 2C ja menee kaivoon -0.5C. Ulkolämpötila -1C.
Myöhemmin tulo 2.7C ja meno -1C. Eipä ole tullut noita seurattua noin tarkasti ennen kun ei ole ollut mahdollista. 20 vuottahan kaivosta on lämmintä nyt nostettu pois.
-
Kyllä Nibe kuluttaa melko paljon vähemmän sähköä ihan pikku pakkasessa mitä Lämpöässä. Arviolta päivässä jopa 10kwh vähemmän.
https://www.dropbox.com/s/5j7utcsaf4qszs7/nibe-sahko.PNG?dl=0
-
Kyllä Nibe kuluttaa melko paljon vähemmän sähköä ihan pikku pakkasessa mitä Lämpöässä. Arviolta päivässä jopa 10kwh vähemmän.
https://www.dropbox.com/s/5j7utcsaf4qszs7/nibe-sahko.PNG?dl=0
Niinhän ennustin että ero on 'melkomoinen', hyvin lyhyellä ojalan matikalla 10*365 =3650kWh/a jos tuo nyt ½ vuotta toteutuu niin =1800kWh ja jos tuota jatkuu 20v niin 36000kWh säästöö sähkössä...jos hinta olis keskimäärin 0.2€/kWh niin säästö 7200€... eihän tuo nyt hirvittävä rahamäärä ole mutta kuiteskin jotain 360€/vuosi jolla ostat likimain varmaan kaiken sähkön tuohon Nibeen. Tämä nyt tämmösenä turhana haarukoitina kun kumminkin konevaihto oli tulossa.
Suuren osan tuosta erosta tekee tuo tekniikka kun nyt tekee matalalämpöistä ~80% ajosta ja ennen ajaminen oli korkeampilämpöistä edellisen koneen kanssa jatkuvammin.
Hyvin tasaista tehoa kuluu nyt, ystävällinen tehomittaustalouteen jos semmonen olisi... ei tule korkeita/kalliita huipputehoja. On muuten aikamoinen ero kulutuksen tasaisuudessa jos otat kuvan Lässän aikaisesta vastaavasta kuvasta.
Et saa tuosta sähköpalvelusta tällaista samanlaista mitä Caruna tarjoo, eli pari vuotta rinnakkain vrk-energian ja ulkolämmön kanssa, tuosta vrk jutusta erottaa hyvin muutoksen.
Matalampi kulutus -23 koska ollut lämpösempää.
-
DataHub'sta saa jopa vuoden taaksepäin kulutustietoja numeromuodossa ja graafeina.
ATS
https://oma.datahub.fi/#/
-
DataHub'sta saa jopa vuoden taaksepäin kulutustietoja numeromuodossa ja graafeina.
ATS
Ei taida tuolla pystyä tekemään vertailuja vuosien kesken, tuota ei ole paljon tullut kateltua kun omasta mielestä ihan kökkö kötöstys ja Caruna kyllä (vaikka sitä muuten haukutaankin) raportit pelaa nyt ainakin hienosti... aina vuoteen 2016 1.1.2016 asti pääsee näkemään tiheimmillään tuntikohtaiset tiedot ja lataamaan .xslx muodossa.
Downloadasin joskus Hubista jotain aikaväliä ja se oli kyllä aikas heikko esitys (loppuasiakasta ajatellen) siitä sitten exeliin kääntää, käsipeliä oli aikas paljon... mahtaako yhtään fiksaantunut.
-
Liitteenä keskiviikon 15.2 lokitus.
Minun silmään näyttää hyvältä. Kompressori käy melkeen koko ajan ja alimmalla tehollaan, asteminuutit 180 taitaa olla hyvät. Kesällä voi olla että niissä on joku muu asetus parempi. Sisällä talossa on lämpötila noussut 20->22 pumpun vaihtamisen jälkeen, ei haittaa mutta ei tarvi nousta yhtään enempää. En muuta asetukisia yhtään enempää. Pitäis perehtyä mitkä keväälle/kesälle olis parhaat.
-
Onko niben omaa luokitusta (koneesta)?
-
Onko niben omaa luokitusta (koneesta)?
Tuommosia tiedostoja tulee USB tikulle jotka avaan Lokintutkijalla. Mietinkin että ihan kuin olisin nähnyt muilla .log päätteisiä tiedostoja?
EDIT: Näköjään S sarja antaa .csv tiedostoja ja vanhempi F sarjalainen .log tiedostoja
EDIT: Mieluusti joku saa kommentoida lokia. Onko hyvä että kompura käy paljon matalia kierroksia vai pitäiskö pyrkiä sen saamaan enemmän sammuksiin?
-
Tuommosia tiedostoja tulee USB tikulle jotka avaan Lokintutkijalla. Mietinkin että ihan kuin olisin nähnyt muilla .log päätteisiä tiedostoja?
EDIT: Näköjään S sarja antaa .csv tiedostoja ja vanhempi F sarjalainen .log tiedostoja
EDIT: Mieluusti joku saa kommentoida lokia. Onko hyvä että kompura käy paljon matalia kierroksia vai pitäiskö pyrkiä sen saamaan enemmän sammuksiin?
Kiitos, en ollut uuteen formaattiin "törmännytkään".
Tulipa opeteltua ja päivitettyä mainio Logintutkija myös.
En ole perehtynyt inverttereiden toimintaan, mutta Niben oletussäädöllä menisin.
-
Minun silmään näyttää hyvältä. Kompressori käy melkeen koko ajan ja alimmalla tehollaan, asteminuutit 180 taitaa olla hyvät. Kesällä voi olla että niissä on joku muu asetus parempi. Sisällä talossa on lämpötila noussut 20->22 pumpun vaihtamisen jälkeen, ei haittaa mutta ei tarvi nousta yhtään enempää. En muuta asetukisia yhtään enempää.
Mitens sä jos olette tottuneet 20°C lämpöihin niin nyt sallit 22°C?
Kyllä sitä nyt kun on vähän kylmempää kannattaa säätää asiat optimiin koska se on paras aika säätää, lisäksi suurin lämmitystarvemassa on näissä nollan molemmin puolin lämmöissä.
Takoa pitää kun on rauta kuumaa, sanotaan. Sitä nopeammin ne kaikkisäädöt on kohillaan mitä aikaisemmin aloittaa ja kysymys on vain lämpökäyrän säädöstä jos pelkästään tuo sisälämpö on pielessä.
Asteminuuttien asetuksesta ei oikein tiedä mitään onko oikein vai väärin kun kone on taitaa olla aikalailla jatkuvan käynnin lämmöissä. Asteminuutti asetukset vaikuttaa enemmän silloin kun kone on pätkivän käynnin alueella. Tarkoitatko tuolla 180 mitä asetusta vai oloarvoa vai mitä, nuo molemmat muistaakseni ovat -miinusmerkkisiä?
Kesällä sitten säädetään kesäasetuksia kohdilleen kun on ne kelit jos säätää tarvitsee...
-
* 20230215-06545522306071-1.csv (231.62 kilotavua - ladattu 29 kertaa.
Saatko nämä tiedostot joko .log tai Excel-muodossa?
ATS
-
Vaimo valitteli että onko vähän liian kuuma joten pienensin napsun lämmitystä eli arvoon 0 ja käyrä on 3. Sain konvertoitua netissä csv tiedoston excel muotoon joka liitteenä. Asteminuutit = lämpovelka joka tehdasasetuksena on -120 ja meillä on aina ollut -180 ja kesällä jotain muuta...
Konversiosivusto https://convertio.co/csv-xlsx/
-
Tällaisen Excel-trendistön sain aikaiseksi.
Hyvinhän tuo näyttää pelittävän.
Kiertovesipumpun nopeus on lämmityksen aikana 90% ja KV jakson aikana säätyy alaspäin.
Lämmönjaon Dt on molemmissa käyttötiloissa n. 1,8 C
En tiedä mikä tälle Nibelle olisi optimiarvo mutta nykyinen tuntuu liian pieneltä eli virtaus olisi liian suuri?
Tästäkö johtuu että talon lämpötila on noussut?
ATS
-
En osaa kommentoida lämmönjaon deltasta mitään. Yritin alussa laittaa saman käyrän mitä oli Lämpöässässä ja hienosäädin sitä vielä +1 jolloin lopputulos oli 22 sisälämpötila. Tässä oli kuitenkin totuteltu 20-21 lämpötiloihin niin hienosäätö tiputettu nollaan. Näillä mennään kevääseen asti.
-
Vaimo valitteli että onko vähän liian kuuma joten pienensin napsun lämmitystä eli arvoon 0 ja käyrä on 3. Sain konvertoitua netissä csv tiedoston excel muotoon joka liitteenä. Asteminuutit = lämpovelka joka tehdasasetuksena on -120 ja meillä on aina ollut -180 ja kesällä jotain muuta...
Konversiosivusto https://convertio.co/csv-xlsx/
Jaa sulla on joku vakiokäyrä, kaltevuus+offset, käytössä... Et ole ajatellut sitä omaa käyrää ottaa käyttöön, sillä saa käyrään jotain mutkiakin jos kiinteistö sitä vaatii, yleensä jossain nollan tuntumassa tarttee jotain muuta kuin lineaarikäyrä tarjoo, itse kuvittelisin että tuolla virittäisin.
Ok, eli tarkotit asteminuutit käynnistä kompressori...ei sitä varmaan tarvii muuttaa keällä/talvella sitten kun se arvo löytyy, -180 lienee ok aloittaa hakua.
Csv konvertoinnin saa muuten kyllä exelissäkin väännettyä aika helposti xlsx muotoon. Kokeilin sitä ja humps käyriä sai.
-
En osaa kommentoida lämmönjaon deltasta mitään. Yritin alussa laittaa saman käyrän mitä oli Lämpöässässä ja hienosäädin sitä vielä +1 jolloin lopputulos oli 22 sisälämpötila. Tässä oli kuitenkin totuteltu 20-21 lämpötiloihin niin hienosäätö tiputettu nollaan. Näillä mennään kevääseen asti.
Onko kiertopumpun asetus minkälainen ja entä dT MUTissa?
Aika pieni tuo 1.8.
-
Csv konvertoinnin saa muuten kyllä exelissäkin väännettyä aika helposti xlsx muotoon. Kokeilin sitä ja humps käyriä sai.
Otin csv-lokin myös Excelillä (Tiedot ... Tekstistä ... jne), mutta ainakin minun skandinaavisilla asetuksilla oleva Excel muunsi arvoja päivämääräksi.
No, muutin Notepadissä pisteet pilkuiksi ja johan kelpasi Excelille ;)
-
Otin csv-lokin myös Excelillä (Tiedot ... Tekstistä ... jne), mutta ainakin minun skandinaavisilla asetuksilla oleva Excel muunsi arvoja päivämääräksi.
No, muutin Notepadissä pisteet pilkuiksi ja johan kelpasi Excelille ;)
Mä vaihdoin exelissä .>>>, :ksi ekana toimenpiteenä, sitten tiedot eri sarakkeisiin. Kaksi toimenpidettä vaatii yhteensä.
-
Kiertopumput on auto asennossa.
7.1.6.2 Virtaus.Läm.Järj ja siellä "MUT" on -32 astetta joka taitaa olla asentajan asettama.
-18 astetta olis tehdasarvo. -32 on varmaan ok Jyväskylälle.
Oliko ajatus että lämpö ei jää lattiaan tarpeeksi hyvin? Eli tulo- ja menovesi lämpötilat liian lähellä toisiaan?
-
Mä vaihdoin exelissä .>>>, :ksi ekana toimenpiteenä, sitten tiedot eri sarakkeisiin. Kaksi toimenpidettä vaatii yhteensä.
Eri tie, sama lopputulos.
Sinulla parempi Excel, mulla ei tuo muuta pvm-formaattia. Mulla on tosi vanha Excel.
-
Asteminuutteja voit tiputtaa jos lattialämmitystalo, mutta näyttää hyvin toimivan tuolla -180 tavoitteellakin.
Lämmönjaon pumppu pyörii aika vinhaa ja virtaus on melko iso eli vajaata 24 l/min, vrt. minun järjestelmään jossa talossa lattiapinta-alaa 148.6 m2 + erillinen autotalli/varasto 44 m2.
Minulla nyt aika ok virtaus löytynyt 20.5 l/min paikkeilta.
Tuon säädin asettamalla MUTissa tehontarpeen suunnilleen kohdilleen omaan kohteeseeni joka on 10 kW @ -29 °C (VALIKKO 7.1.6.3 - TEHO MUT:SSA). Virtausta saa kyllä säädettyä muullakin tavalla, mutta tuo tuntuu itselleni helpoimmalta ja muuten kone saa automaaattisesti toimia. Tämä teho MUTissa on siis vaan säädetty ja muuten aikalailla vehje hoitaa itse muut automaattisesti.
Tuolla oli samantyylinen alkusäätötilanne jossa on keskusteltu Jämä/Niben säädöistä kun kiertopumppu ottaa hiukan turhan kovia kierroksia ja miten virtausta voi saada alemmas.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=11372.msg144014#msg144014
Muutenhan pumppu näyttää toimivan hyvin ja jatkuva käynti matalilla kierroksilla on vaan hyvä, kunhan torpassa vaan lämpöä on riittävästi. Eli käyrä vaan kohdilleen jos tähän on tarvetta. Kannattaa tietysti tehdä säätö kerrallaan eli ehkä lähtisin kuristamaan tuota kiertoa tiputtamalla tarvittavaa teho MUTissa tuolta asetuksista (VALIKKO 7.1.6.3 - TEHO MUT:SSA).
-
Kiitos. Kokeilin nyt ekaksi rajata lattian kierovesipumpun max nopeuden 75%iin niin virtaus on nyt 20.8l/m. Paineet tippui jostain 6 bar -> 4,4bar. Ihan en saletisti ole varman onko oikeasti lattiaputkissa tämmöset paineet. Pumpun päällä painemittari näyttää 1 bar jonka olen kuvitellut olevan lämmitysjärjestelmän paine.
Innostuin vielä muuttamaan 7.1.6.3 MUT arvon 10kW asentoon.
Nyt annetaan olla ja ihmetellään logeja...
EDIT: Ennen MUT muutosta näytti myUplink että on arvossa 12kW.
-
Eikös siellä ole joku asetus mistä mainitsin jo "dT MUTissa" tai sitten se on jonkun AUTO asetuksen takana tjms, ehkä?
Eli jos nyt murskaa lämpöä AUTO dT:llä, ehkä. Yleisohjeistushan taitaa olla ~dT5K lattialämmityksellä, muttei tuo tietty mikään 'laki' ole. ;)
Hyvinhän tuo sinänsä näyttää puksuttavan.
-
Kiitos. Kokeilin nyt ekaksi rajata lattian kierovesipumpun max nopeuden 75%iin niin virtaus on nyt 20.8l/m. Paineet tippui jostain 6 bar -> 4,4bar. Ihan en saletisti ole varman onko oikeasti lattiaputkissa tämmöset paineet. Pumpun päällä painemittari näyttää 1 bar jonka olen kuvitellut olevan lämmitysjärjestelmän paine.
Innostuin vielä muuttamaan 7.1.6.3 MUT arvon 10kw asentoon.
Nyt annetaan olla ja ihmetellään logeja...
Tuo bar lukema ei ole LL, en tiedä mikä lie.
10kW on varmaan liikaakin sulla, arvaisin 8-9kW lukemissa.
-
10kW on varmaan liikaakin sulla, arvaisin 8-9kW lukemissa.
Muutin vielä sen arvoon 9kW ja kiertopumpun max arvoon 90%. Ja nyt seurataan logeja :)
Kiertovesipumppu jäi pyörii 75% arvolla muutosten jälkeen.
-
Tässä miltä näyttää omalla pumpulla, painetta en olekkaan seurannut. Mulla tuo kiertovesipumpun paine sattuu samaan LL-piirin "analogisen mittarin kanssa. Mutta en tosiaan tiedä mitä tuo Niben painelukema oikein sitten meinaa, onko mulla vaan sattumaa että tuo näyttää samaa kuin piirin paine.
Mullahan on erillinen kiertopumppu vielä LL-piirissä (Gfoss Alpha1) vakiopaineasetus 1 arvolla koska piiriä on niin paljon. Tuohan pitää sitten vakiopainettta jotta virtausta riittää joka kolkassa, autotalli alempana kuin talo & pumppuhuone + matkaa yli 30 metriä siirtokanaalissa.
3.1.3 Lämmitys
Ulkolämpötila (BT1) -3.3 °C
Keskiulkolämpötila -3.3 °C
Tehontarve MUT:ssa 10 kW
Nykyinen kompressorin taajuus 35 Hz
Lauhdutin meno (BT12) 29.7 °C
Paluulämpötila (BT3) 26.9 °C
Kiertovesipumpun nopeus (GP1) 45 %
Lämmönkeruu tulo (BT10) 1.8 °C
Lämmönkeruu meno (BT11) -1.1 °C
Lämmitysjärjestelmä 1
Asteminuutit -84 AM
Huonelämpötila 1 (BT50 )--
Laskettu menolämpötila 1 30.0 °C
Menolämpötila (BT2) 29.8 °C
Paluulämpötila (BT3) 26.9 °C
Virtausanturi (BF1) 20.2 l/m
Ulkoinen säätö Ei
Lattiankuivaustoiminto Alkaen
3.1.10 Kiertovesipumput
Kiertovesipumppu (EB100-GP1)
Kiertovesipumpun nopeus (GP1) 45 %
Virtaus 24.8 l/m
Paine 1.3 bar
Tilakoodi 6
Mallimerkintä.Grundfos UPM3 25-75 LIN
Lämmönkeruupumppu (EB100-GP2)
LK-pumpun nopeus (GP2) 45 %
Virtaus 28.3 l/m
Paine 2.8 bar
Tilakoodi 6
Mallimerkintä.Gf UPMXL Geo 25-125 LIN
Ei varmaan tarvitse huolestua noista paineista, katso mihin alkaa tasoittumaan kierrokset. Automatiikka saattaa useamman päivän tuota säätää (laskee tai nostaa kiertovesipumpun kierroksia), näin teki mulla aina muutosten jälkeen.
-
Tässä samalla pitää tehdä appiukolle säätöjä jolla aivan sama pumppu. Yksi asia vähän mietityttää. Hänellä lämmönkeruupiiri järvessä ja tuleva on +4 mutta menevä takasi järveen on herkästi -6.
En ole päättänyt onko hyvä vai huono asia. Ilmaa on piiristä pumpulla ajettu pois nyt useasti.
-
Tässä samalla pitää tehdä appiukolle säätöjä jolla aivan sama pumppu. Yksi asia vähän mietityttää. Hänellä lämmönkeruupiiri järvessä ja tuleva on +4 mutta menevä takasi järveen on herkästi -6.
En ole päättänyt onko hyvä vai huono asia. Ilmaa on piiristä pumpulla ajettu pois nyt useasti.
Ei tuo hyvä uutinen ole, dt10K on paljon, neste ei kierrä saattaa jopa pistää hälyn koneeseen.
-
Appiukon pumpussa sihti tukossa ja nyt lämmöt kohdallaan, tuleva 3 ja lähtevä -1.
-
Appiukon pumpussa sihti tukossa ja nyt lämmöt kohdallaan, tuleva 3 ja lähtevä -1.
Hyvä esimerkki sihdin tukoksesta. Nyt on jo tontilla, onko tuo kuinka pitkä piiri ja mikä mlp-kone?
Toisaalta ei suurimpia tehoja nyt tarvita eli ei ole paukkupakkanen kohteessa?
Nibehän pyrkii tietääkseni dt3K:iin keruussa, onko kiertopumppu täysillä?
-
Hyvä esimerkki sihdin tukoksesta. Nyt on jo tontilla, onko tuo kuinka pitkä piiri ja mikä mlp-kone?
Toisaalta ei suurimpia tehoja nyt tarvita eli ei ole paukkupakkanen kohteessa?
Nibehän pyrkii tietääkseni dt3K:iin keruussa, onko kiertopumppu täysillä?
400m järvessä ja pumppu sama Nibe kuin mulla vaikka mökki vain 112m2. Pitää säädellä se myös kuntoon ja kattoo MUT arvot yms.
https://lokinlampi.fi/main/mokit/mokki-9/
-
400m järvessä ja pumppu sama Nibe kuin mulla vaikka mökki vain 112m2. Pitää säädellä se myös kuntoon ja kattoo MUT arvot yms.
https://lokinlampi.fi/main/mokit/mokki-9/
Onko kuitenkin niin että keruu järvessä on 400m ja siihen päälle vielä putket taloon, eli kokonaispituus keruulle luokkaa 500m?
Äkkiseltään nyt osaa sanoo onko se tuolle koneelle 'liikaa' mutta kuitenkin voi olla aiheuttamassa tuota 4C deltaa, riippuu tietty putken koosta. Tai sitten vain kyse asetuksista tai lukematarkkuuksista.
-
Nyt tulo +3 ja meno -0.5 eli alkaa olla asialliset. 400m on putkea kaikkiaan appiukolla. Jos ero alkaa venyä niin pitää tutkia sihti välittömästi.
-
Nyt tulo +3 ja meno -0.5 eli alkaa olla asialliset. 400m on putkea kaikkiaan appiukolla. Jos ero alkaa venyä niin pitää tutkia sihti välittömästi.
Nyt on passelit lukemat, kyllä järvestä on hyvä onkia energiaa.
-
Nyt kun uusi pumppu on ollut kymmenkunta päivää käytössä, niin ota DataHub'sta helmikuun kulutuslukemat.
Vrk arvot olisivat hyvät mutta sieltä taitaa saada vain tuntiarvoja, kelpaa nekin.
ATS
-
Luulisi tuolta verkkoyhtiöltä löytyvän vrk-kulutukset seuranta, katsoisin sieltä...
Tuo olisi mielenkiintoinen palkisto nähdä.
-
Meillä vaihtui Lämpöässä vs6 Nibeen 2021 lopulla. Kulutus Lämpöässällä n. 5000kWh/vuosi ja Nibellä 1. vuosi 3600 kWh.
-
Meillä vaihtui Lämpöässä vs6 Nibeen 2021 lopulla. Kulutus Lämpöässällä n. 5000kWh/vuosi ja Nibellä 1. vuosi 3600 kWh.
Varmaan noin, mutta suhteuta tuo seudun lämmitystarvelukuun, -22 oli helppo mutta -21 oli kylmempi.?
Annakkun arvaan, suhteutettu ero oli 20% eli 1000kWh!?
-
Varmaan noin, mutta suhteuta tuo seudun lämmitystarvelukuun, -22 oli helppo mutta -21 oli kylmempi.?
Annakkun arvaan, suhteutettu ero oli 20% eli 1000kWh!?
Meillä vaihtui Lämpöässä vs6 Nibeen 2021 lopulla. Kulutus Lämpöässällä n. 5000kWh/vuosi ja Nibellä 1. vuosi 3600 kWh.
Paljonkohan vs6 cop on? Tätä laitetta ei voi verrata vuosituhannen alkupuolen koneisiin kun eroja on paljon toiminnassa. Joko lässä on ollu viallinen, säädöissä ero tai sitten ne on näin huonoja….
-
Oma Helenistä vuorokausikohtaisia talon kokonaiskulutuksia kun Nibe on asennettu:
15.2 26,04 kWh
16.2 27,37 kWh
17.2 28,19 kWh
18.2 33,12 kWh
19.2 35,88 kWh
20.2 26,58 kWh
21.2 28,47 kWh
22.2 40,08 kWh
23.2 28,9 kWh
Se mikä pisti silmään oli että 23.2 lämpötila oli -23 ja -1 välillä mutta tuntikohtaiset kulutuslukemat hyvin samanlaisia:
https://www.dropbox.com/s/po6mwnw75g47fej/2a27315f-2ec5-476d-9483-b87c28a45ce6.JPG?dl=0
Liitteenä logi samalta päivältä.
-
Oma Helenistä vuorokausikohtaisia talon kokonaiskulutuksia kun Nibe on asennettu:
15.2 26,04 kWh
16.2 27,37 kWh
17.2 28,19 kWh
18.2 33,12 kWh
19.2 35,88 kWh
20.2 26,58 kWh
21.2 28,47 kWh
22.2 40,08 kWh
23.2 28,9 kWh
Se mikä pisti silmään oli että 23.2 lämpötila oli -23 ja -1 välillä mutta tuntikohtaiset kulutuslukemat hyvin samanlaisia:
https://www.dropbox.com/s/po6mwnw75g47fej/2a27315f-2ec5-476d-9483-b87c28a45ce6.JPG?dl=0
Liitteenä logi samalta päivältä.
Eikö tosiaankaan Heleniltä saa koko Helmikuuta palkkeja vrk-jaolla?
Se kertois jotain muutoksesta.
-
Eikö tosiaankaan Heleniltä saa koko Helmikuuta palkkeja vrk-jaolla?
Se kertois jotain muutoksesta.
Helmikuun alun lukemat LämpöÄssällä ajeltuna:
1.2 35,45 kWh
2.2 42,75 kWh
3.2 35,43 kWh
4.2 53,37 kWh
5.2 38,13 kWh
6.2 42 kWh
7.2 28,46 kWh
8.2 40,46 kWh
9.2 29,8 kWh
10.2 35,66 kWh
11.2 48,64 kWh
12.2 50,82 kWh
Helmikuun palkit kuvana https://www.dropbox.com/s/jg8en0ldpnfoj9f/IMG_1466.PNG?dl=0
-
Helmikuun kulutuslukemista piirsin oheiset trendistöt:
Sekä L-Ässän että Niben ajalta
- Vrk kulutukset ja niiden keskiarvot
- Ulkolämpötila ja niiden keskiarvot, Jyväskylän Lentoaseman mukaan
Kuvista nähdään että talon vuorokausikulutus on laskenut 7,6 kWh/vrk
Samaan aikaan on ulkoilman keskiarvo ollut 2,4 C kylmempi
Nähdään selvästi että energian kulutus on laskenut
Mutta nähdään myös selvästi että kolmen viikon vrk- kulutuslukemat eivät ole kovin edustava otos.
Siellä on selvästi sellaisia päiviä, mitkä eivät ole loogisia ulkoilman lämpötilaan nähden. Esim onko sähkösauna?
Saman ajan tuntilukemat antaisivat jo huomattavasti paremman tuloksen (Data Hub ::))
ATS
-
Kiitos johan on käppyrät. 9kw sähkösauna nostaa vuorokausikukemissa käppyrät kyllä hirmu ylös eli sen vuoksi tulee ainakin heittoa.
Oma tuntuma on ollut että noin 10 kWh olis alempia lukemia nykyään, eli aika lailla linjassa omaan tuntumaan myös.
En ollut ikinä Fingridin DataHubista kuullutkaan tässä ehkä helmikuu tuntienmukaan https://www.dropbox.com/s/ton0nx0ieaqefm8/consumption.csv?dl=0
-
Paljonko alimmalla taajuudella kuluttaa energiaa? Lähinnä kiinnostaa paljonko energian kulutusta pitää olla että laite pysyy koko ajan käynnissä? Minulla on Lämpöässä ja tasaisella -5 kelillä kulutus on 25kwh/vrk. Tällöin käytössä ei muuta avustavaa lämmitystä ei ole. Nyttemmin oli -15 keli niin energian kulutus oli 29kwh/vrk, tällöin on uunilla avustettu lämmitystä. Sinällään tuo kulutus on kuukaudessa normaalisti 800-900kwh luokkaa näin talvella.
-
Paljonko alimmalla taajuudella kuluttaa energiaa? Lähinnä kiinnostaa paljonko energian kulutusta pitää olla että laite pysyy koko ajan käynnissä? Minulla on Lämpöässä ja tasaisella -5 kelillä kulutus on 25kwh/vrk. Tällöin käytössä ei muuta avustavaa lämmitystä ei ole. Nyttemmin oli -15 keli niin energian kulutus oli 29kwh/vrk, tällöin on uunilla avustettu lämmitystä. Sinällään tuo kulutus on kuukaudessa normaalisti 800-900kwh luokkaa näin talvella.
Invertteri näyttää 20 Hz alimmilla kierroksilla noin 440W.
Takkavaraus edelleen käyttämättä 20v asumisen jälkeenkin eli aina on menty pelkällä maalämmöllä.
-
Pyörittelin nyt Excelissä tuntiarvoja.
Säästöksi sain samaa suuruusluokkaa olevan arvon kuin mitä oli laskettaessa vrk-keskiarvoilla
Jos Nibe olisi ollut käytössä koko helmikuun olisi vrk säästö ollut 7,2 kWh/vrk ja kuukaudessa 202 kWh
Oleellinen havainto oli se että se että ilmojen kylmetessä säästö Niben hyväksi kasvoi
Oheisiin kuviin olen kirjoitellut havaintoja
ATS
-
Kiitos. Kyllä on melkosta Excel taiturointia.
Sellainen tuntuma on että Niben varaaja olisi energiatehokkaampi eli vesi pysyisi lämpimänä pidempään. Sen huomaa myös että varasto ei lämpene enää niin kuin ennen eli lämpöhukkaa olisi vähemmän.
Nibe on myös erittäin hiljainen hissukka verrattuna LämpöÄssän joka jyrisi ja jysähtämällä lähti aina käyntiin.
-
20.2 kun muutin MUT arvon 12kw->9kw niin asteminuutit eivät ole sen jälkeen menneet vielä nollaan ja kompura on ollut 20Hz, ja vähän yli välillä, kierroksilla taukoamatta päällä. On kelikin käynyt kovillakin pakkasilla välillä. Tänään pudotin MUT arvon 8kw.
Edit: 21.2 kävi kerran asteminutit nollassa ja kompura pysähtyi.
-
20.2 kun muutin MUT arvon 12kw->9kw niin asteminuutit eivät ole sen jälkeen menneet vielä nollaan ja kompura on ollut 20Hz, ja vähän yli välillä, kierroksilla taukoamatta päällä. On kelikin käynyt kovillakin pakkasilla välillä. Tänään pudotin MUT arvon 8kw.
Edit: 21.2 kävi kerran asteminutit nollassa ja kompura pysähtyi.
Ei tuo varmaan taukomattomuuteen välttämättä vaikuta, mutta joihinkin säätämisiin varmaan on vaikutusta.
Oletko tiputtanut käyrää vai onko sulla tarkoitus kuitenkin alkaa oleskella lämpösemmässä kuin Lässän kanssa?
Nythän kohta eka kk on täynnä ja voi kulutusvertailua tehdä kk-tasolla LTL kompensoituna.
-
20-21 sisälämpötilassa yritetään liikkua. Heti kun aurinko alkaa lämmittää niin lämpötilat nousee.
Peruskäyrä on edelleen default 3 ja hienosäätö +1. (Asentajat jätti +2).
Luulen että kun aurinko alkaa lämmittää niin hienosäädön pudotan nollaan. Meinaan myös joskus huhti/toukokuussa kääntää kuivien tilojen jakotukin kiinni. Märkätiloihin jää vesi pyörii.
Edit: 21.2 käynnistynyt kompura sammui nyt 27.2.
-
Niben kanssa jakotukit napsaa välillä. Väittäisin että kun Nibe on tehnyt lämmintä käyttövettä ja siirtyy tekemään lattiaan vettä niin hetkellisesti lattiaan menis siinä vaihdossa noin 50 asteista vettä ja kun lämpötila putoaa 30 tasolle niin jakotukki napsuu lämpölaajentumista.
-
Onko muovinen jakotukki? Napsuukohan itse tukki vai tukin ja mahdollisten puristuskiinnikkeiden yhteiselämä? Auttaisiko kiinnikkeiden voitelu mahdollisesti tai vaihtoehtoisesti löysäys tai kiristys.
-
Metallia on jakotukki. Luulen että Warmian putkiliitokset tukkiin napsuu
-
Kyllä juuri noin eli purske tuolta tulee käyttöveden lämmityksen jälkeen. Mulla on Rothin järjestelmä ja e ole huomannut napsumista. Ei ole termostaatit kiinni vaan ne on varaston hyllyllä laatikoissa eli aina virtaa joka piirissä.
Mulla on pari metriä kupariputkea ennen jakotukkeja, joten tuo varmaan tasaa mulla tuota lämpötilaa ja auttaa myös.
-
Mitä materiaalia on Niben ja tukin väliset putket?
Entä kuinka pitkät ja minkä kokoista?
ATS
-
Rupesin leikkimään ja tein React Nativella iOS tai Android laitteessa toimivan Nibe Readerin joka käyttää Rest APIa https://dev.myuplink.com. Eli saa luettua arvoja Nibestä ja käpisteltyä niitä. Katsotaan mitä jatkoa tälle jaksan viritellä. Ajatus oli seurata laitteen käyttämään tehoa ja laittaa vaikka jokin nappi jolla saisi rajattua että Nibe ei käy yli 20Hz tehoilla...en ole varma jotain sellaista, taitaa tuo säätö vaatia Modbus rajapinnan kautta juttelun.
Luulen että https://www.home-assistant.io ja modbus rajapinta Nibeen on paras mutta kaikenlaista voi värkkäillä "omaksi ilokseen". En ole varman haluanko yhtä laitetta ihan vaan pyörimään ja ohjaamaan Nibeä sitten oikeasti jatkossa.
EDIT: Pörssisähkön otan syksyllä ja jollei Niben oma pörssisähkö ole yhtään parantunut niin jotain pitäis keksiä. Mietin jopa että jos olis laittanut vaikka yö/päiväsähkö säädön päälle sitten kokeeksi.
https://github.com/tero-paananen/NibeReader
Liitteenä kuva demosta.
-
Jakotukin seinäkiristyspantoja vähän hölläsin. Pitää katsoa auttaisiko tuo jo napseeseen vai pitääkö yrittää vielä jotain muuta.
-
Mitä materiaalia on Niben ja tukin väliset putket?
Entä kuinka pitkät ja minkä kokoista?
ATS
Olettaisin että muoviputkea muovisessa suojaputkessa.
Jos näin on, niin silloin pitää tuo putki "rasvata"
Koplaa pölynimuri suojaputken jompaan kumpaan päähän ja syötä toisesta päästä ilmavirran mukana talkkia suojaputkeen.
Parkymmentä vuotta sitten tehtiin yhdelle naapurille tällainen "rasvaus" ja sen jälkeen ei ole putki napsunut.
Sama imurikikka pätee myös jos suojaputkessa oleva vesijohto on jäätynyt.
ATS
-
Kiitos vinkistä! Nyt ei ole jakotukki napsunut. Johtuuko että keli on hivenen muuttunut vai mikä.
Kerkesin tehdä seuraavat toimenpiteet:
- löysäsin jakotukin pantoja, eli eivät ole seinässä niin napakasti kiinni
- suhautin silikonispraytä kaikkiin tukkiin tuleviin muoviputkiin, niissä on suojakuori ja Warmian putki niin niiden väliin oli yritystä
-
Vertasin Niben ja Lämpöässän kesken kulutusta helmikuisena päivänä jolloin ei ole sähkösaunottu eikä muutakaan kulutusta sotkevaa ole tapahtunut. Keli ollut myös aika sama.
- Niben kulutus 28.2.2023 18 kWh
- LämpöÄssän kulutus 27.2.2021 46 kW
Ero on aika valtava. Liitteenä kuvat kyseisten päivien sähkönkulutuksesta. Niistä näkee että Nibe jauhaa lämpöä matalilla kierroksilla ja LämpöÄssä tekee lämmintä katkonaisesti.
https://www.dropbox.com/s/ucgy627kj3sdr82/helmikuu_lampoassa.PNG?dl=0
https://www.dropbox.com/s/cm716e9hetsvcvu/helmikuu_nibe.PNG?dl=0
-
Vertasin Niben ja Lämpöässän kesken kulutusta helmikuisena päivänä jolloin ei ole sähkösaunottu eikä muutakaan kulutusta sotkevaa ole tapahtunut. Keli ollut myös aika sama.
- Niben kulutus 28.2.2023 18 kWh
- LämpöÄssän kulutus 27.2.2021 46 kW
Ero on aika valtava. Liitteenä kuvat kyseisten päivien sähkönkulutuksesta. Niistä näkee että Nibe jauhaa lämpöä matalilla kierroksilla ja LämpöÄssä tekee lämmintä katkonaisesti.
https://www.dropbox.com/s/ucgy627kj3sdr82/helmikuu_lampoassa.PNG?dl=0
https://www.dropbox.com/s/cm716e9hetsvcvu/helmikuu_nibe.PNG?dl=0
Kuinka paljon oli keskimääräinen vuosikulutus Lämpöässällä? Mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon kulutus laskee vuositasolla.
-
Kyllähän 20 vuoden aikana pitääkin kehitystä tapahtua. Saattaa tuossa 3000-4000kWh vuodessa hyvinkin säästyä, 20v vanha pumppu kannattaa kyllä jo kulutuksen puolesta vaihtaa uuteen jos tulee isompi remontti. Nyt on ollut aika leuto talvi ja kylmänä talvena ero on varmasti suurempi. Viidessä vuodessa kertyy jo melkoinen säästö jos menee pelkällä pumpun vaihdolla.
-
Mistä tästä kuvasta näkee että L-Ässä on kuluttanut 46 kWh/vrk sähköä?
ATS
-
Valittujen päivien kulutus
Lässä https://www.dropbox.com/s/eluxi6vm36kv1a3/IMG_1629.PNG?dl=0
Nibe https://www.dropbox.com/s/xrig8mj7bkrnxjx/IMG_1626.PNG?dl=0
-
Kuinka paljon oli keskimääräinen vuosikulutus Lämpöässällä? Mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon kulutus laskee vuositasolla.
Noin 11.000-13.500 kWh haarukassa liikuttu vuosittain Lässällä. Yleensä 12 alkavia lukuja vuosittain.
Luulen että jatkossa 10 alkaviin vuosikulutuksiin pitäis päästä.
-
Öö, ymmärsinkö nyt että sähkönkulutusta vertaillaan eri pumppujen välillä energialaitoksen login perusteella. Mitään erillistä mittausta ei ole ollu koskaan sähkökeskuksessa? Minulla lämpöpumpun ottama energia on -5 kelillä noin 25kwh nurkilla. Muuhun kulutukseen on menny toinen samanmoinen.
-
Öö, ymmärsinkö nyt että sähkönkulutusta vertaillaan eri pumppujen välillä energialaitoksen login perusteella. Mitään erillistä mittausta ei ole ollu koskaan sähkökeskuksessa? Minulla lämpöpumpun ottama energia on -5 kelillä noin 25kwh nurkilla. Muuhun kulutukseen on menny toinen samanmoinen.
Kyllä, erillistä mittaria ei ole pumpulle. Sähkösauna tekee pari isoa piikkiä noin 10kWh joten saunomispäivinä on turha ainakin vertailla mitään. Yritin löytää vastaavat päivät ja kelit.
-
Minulla on keskukset täynnä energiamittareita. Tässä 170 neliöinen kaksikerroksinen hirsi (yläkerta) betonielementtitalo (alakerta) rakennettu 2020 jossa S sarjan Nibe. Tuossa on siis käyttöveden kulutus myös tietenkin, ei pelkkä lattialämmitys.
Vahva suositus NodeRed sovellukselle datankeruuseen modbussista ja Grafanaa datan visualisoimiseen. Tietokannaksi Influxdb. Ei tarvi exceleillä, pilvipalveluilla tai muistitikuilla kikkailla.
Talon vuosikulutus on noin 9100kWh mutta siinä on mukana jatkuva 300W IT-kuorma talossa (QNAP, Unifi, Mikrotik yms rautaa). Kun "nörttiosaston" sammuttaisi olisi tuo lukema 9100 kWh - 2 628 kWh, eli noin 6500 kWh. Noh, harrastukset maksaa.
-
Minulla nyt kohta kolme vuotta sitten hyvin samanlainen pumpunpäivitys kuin aloittelijalla. Lämpöässä v15 vm. 2007 vaihtui Nibe S1255-16, kaivo sama. Molemmat pumput suoraan sähkölaitoksen ”vanhan” mittarin takana, joten hyvin tarkkoja kulutuslukemia pelkälle pumpulle on ollut saatavilla.
Vanhassa järjestelmässä kaikki lämmitykseen, lämmönjakoon ja lämpimän veden tuottoon liittyvää oli mittarin takana. Uudessa järjestelmässä lattiapiirien lisäkiertovesipumput (jatkuva 60W) sekä lisälämminvesivaraaja (oman kulutusmittarin takana) ovat mittauksen ulkopuolella. Kun nämä ulkopuoliset kuluttajat, joiden toiminta vanha pumppu hoiti, lisätään uuden järjestelmä mitattuun kulutukseen, saadaan täysin verrattavissa olevat kulutusluvut vanhalle ja uudelle järjestelmälle. Hieman uuden järjestelmän vertailukulutusta nostaa uudistuksessa lisätty talon maaviilennys, jonka avustamiseen käytetään pumpun sisäistä kaivopumppua (yleensä 30% nopeudella). Tätä kulutusta en ole vertailussa yrittänyt poistaa.
Uuden järjestelmän kulutus vuositasolla (kun vuosien keskilämpötilat ovat olleet melkein samat) on ollut noin 40% alhaisempi kuin vanhalla järjestelmällä. Mitä kylmempi keli, sitä isompi suhteellinen ero. Kulutusero on siis valtava, tässä tapauksessa n. 5000kwh vuodessa. Pumppujen valmistusvuosien välillä ei ole 13 vuotta enempää, joten kehitys pumppujen kompressorin energiatehokkuudessa on ollut aika nopea. Luultavasti havaitun valtavaan eroon vaikuttaa myös suuresti uuden järjestelmän käyttöön paljon sopivampi pumpputekniikka, invertteri vs. tasatehoinen ja vaihtoventtiili vs. tulistus.
-
Huomiona vaan, että Niben pumpun omiin ilmoittamiin kulutuslukuihin kannattaa suhtautua varuksella. Oikeaan kulutukseen vertailen, pumpun ilmoittamat luvut ovat aina liian optimistisia. Voihan toki olla, että pumpun ilmoittamissa kulutusluvuissa on vain mukana kompressorin viemä teho, jättäen siten huomioimatta kaikki muut pumpun sisäiset itse laitteen pyörittämiseen vaadittavat tehoa kuluttavat osat.
-
Valittujen päivien kulutus
Lässä https://www.dropbox.com/s/eluxi6vm36kv1a3/IMG_1629.PNG?dl=0
Nibe https://www.dropbox.com/s/xrig8mj7bkrnxjx/IMG_1626.PNG?dl=0
Mittasin kuvista näiden kahden viikon vrk-kulutukset, viikot 8/2021 ja 9/2023
Lisäksi otin ulkolämpötilat Ilmatieteen Laitoksen Jyväskylän Lentoaseman taulukoista.
Näistä mittausarvoista annoin Excelin piirtää talon vrk-kulutukset ulkolämpötilan funktiona.
Päivän 2.3.2023 kulutuslukema ei osunut joukkoon, joten jätin sen pois laskelmista.
Trendistöstä nähdään että talon kulutus muuttuu melko suoraviivaisesti ulkolämpötilan mukaan
Ja tämän mukaan kulutus on laskenut pikku pakkasella melko tarkkaan 20 kWh/vrk vuodesta 2021 vuoteen 2023
Viikon seurantajaksot ovat jo paljon parempi kuin vertailla kahta kahden vuoden välein olevaa päivää keskenään
Esim vko 4/2023 on lämpötilakäyttäytymisessä hyvin lähellä Niben vertailuviikkoa vko 9/2023
Jos tästä saisi sähkölaitoksen kulutuskuvan niin olisi parempi vertailukohta kuin kahden vuoden takainen viikko.
Paras tulos saataisiin jos saisi koko alkuvuoden vrk-kulutukset tuntikeskiarvoina numeroarvoina
ATS
-
Nyt on kokeiltu myös Niben Modbus rajapintaa Node.js:n avulla https://github.com/tero-paananen/NibeReader/blob/main/ModbusNode/index.js
Nyt vois jättää leikit ja siirtyä tutkii Home Assistanttia https://www.home-assistant.io/
-
Maaliskuu oli ensimmäinen täysi kuukausi Nibellä. Sähköä kului kaikkiaan 858 kWh joka oli 42% vähemmän mitä vuosi sitten maaliskuussa. Linkit Niben maaliskuu 2023 ja Lämpöässän maaliskuu 2022.
https://www.dropbox.com/s/xs9f0486hnrvg85/Nibe-03-2023.csv
https://www.dropbox.com/s/lzfxk1s60ugkb8z/Lassa-03-2022.csv
-
Mitäs on LTL erot tuolla kuulaudella paikkakunnalla?
Löytyy ilmatieteenlaitokselta.
-
Mitäs on LTL erot tuolla kuulaudella paikkakunnalla?
Löytyy ilmatieteenlaitokselta.
Jyväskylä 2022: 575
Jyväskylä 2023: 673
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut
-
Pienellä tekee ja LTL:un suhteutettuna vielä hurjempi ero. Pumpuissa on eroja ja kehitystä tapahtunut..
-
Järkyttävä ero kyllä vielä LTL huomioiden, laskinko oikein -49%!!!! ???
-
Vuonna 2023 meni sähköä 8.866 kWh joka on kyllä todella vähän. Helmikuussa asennettiin se uusi Nibe.
Vuonna 2022 meni 12.950 kWh jolloin sähköä jo säästeltiin ja käytössä oli siis LämpöÄssä.