Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => STIEBEL ELTRON => Aiheen aloitti: veccu - 11.12.22 - klo:12:25
-
wpc 5 vanhempi malli.ei osaa säätää lähtevän lämmitysveden lämpötilaa.vaihto venttiili vaihdettu.ei ollut vaikutusta asiaan..kompuran käynnityessä ajaa noin 20c vettä lattiaan joka lämpenee 50c jolloin katkeaa ja huilaa sen 20 min ja taas sama uudelleen.mistä vois löytyä vika.
-
Eli käykö vain lyhyen hetken? Jos noin niin ehkäpä vesi ei kierrä. Joku hana jossain kiinni? Toimiiko lämpimän käyttöveden teko?
-
Joo kiertää vesi.ei oo hanoja kiinni. Tekee käyttövettä normaalisti.kiertopumppu koko ajan päällä.
-
Joo käy lyhyen hetken
-
Pysähtyy siksi, että lämpöenergia ei pääse siiertymään maalämpökoneen lauhduttimelta lämmönjakoon.
- Onko lämmitysveden kiertopumppu pysähtynyt?
- Onko lämmönjaon painemittarissa riittävästi painetta (yleensä noin 1,0 - 1,5 kp)?
- Onko lämmönjaossa mutasihti, joka on tukossa?
- Onko joku lämmönjaon sulkuvettiili kiinni?
- Onko lattialämmityksen jakotukissa virtausmittarien mukaan veden kiertoa riittävästi?
- Onko jakoverkossa ilmaa?
jne..
-
Tekee käyttövettä normaalisti.kiertopumppu koko ajan päällä.
Kääntyykö vaihtoventtiili lattialämmitykselle kun käyttöveden lämmitys päättyy?
-
Paljonko on lattiasta palaavan veden lämpötila silloin kun kone pysähtyy eli kun meno on 50 C ?
ATS
-
Mutasihdit putsattu.palaavan veden lämpötila 21.5c
-
vesi kiertää normaalisti lattiassa paine 1.1 . palaava vesi 21.5 c . vaihtoventtili toimii.
-
vesi kiertää normaalisti lattiassa paine 1.1 . palaava vesi 21.5 c . vaihtoventtili toimii.
Jos meno on 50 C ja palaava 21,5 C, on Dt lähes 30 C.
Tämä kertoo sen että vesi ei virtaa normaalisti vaan siellä virtaa kymmenesosa normaalista ei olemattoman pieni liru
ATS
-
Menovesi lämpenee siihen 50 C kun kompura käy ja kun sammuu niin vesi jäähtyy noin 20 asteeseen.paluuvesi silloin se 21,5 .ja lämmitys alkaa uudestaan.elikkä veden lämmitystä ei ole kuin hetkellisesti päällä noin pari minuuttia
-
Millä olet todennut että ”vesi kiertää normaalisti lattiassa”?
Meinaan vaan niin kuin kaikki muutkin tässä että tuskinpa kiertää. Kone tekee putkiston ja lämmönvaihtimen täyteen lämmintä vettä mutta tukehtuu sitten kuumuuteensa koska lämpö ei pääse lämmönvaihtimesta pois.
-
jakotukki ainakin lämpenee joka on parin metrin päästä koneesta plus putket siitä eteenpäin.jotka on näkyvissä.siitä eteen päin sit ei oo kyl varmuutta.oisko sit joku ilma lukko tai joku muu vika.paluutukki siinä vieressä on kylmä
-
Lähellä oleva jakotukki voi lämmetä ihan johtumislämmölläkin tai tuolla minimalistisella virtauksella mitä jäsen Seeppant tuossa aiemmin laskeskeli.
Veden kierto siellä ahdistaa, perusjutut pitää selvittää. Jokainen hana, linjasäätö, lattiapiiri ym katsoa että on varmasti auki.
Kiertovesipumppu toimii kun tekee käyttöveden mutta toimiiko lattiavettä tehdessä?
Painetta kun on niin ilmatakin voisi.
Onko semmoista kumisen tyylistä kudosletkua koneen päällä, jos on niin epäilisin että voi olla hapertunut sisäpuolelta ja on tukossa.
-
Koneen sisällä oleva kiertovesipumppu joko liian pienellä tai mennyt vallan rikki (tod.näk. mennyt rikki jos et ole siihen koskenut). Kone saavuttaa maksimi tuloveden lämpötilan ja sammuu siitä syystä, ja syynä tuloveden korkeaan lämpenemiseen on tuo koneen sisäisen kiertovesipumpun toiminta pienillä kierroksilla tai toimimattomuus. Pienen virtauksen vuoksi lämpö ei siirry lämmityspiiriin vaan jää koneeseen.
-
Koneen sisällä oleva kiertovesipumppu joko liian pienellä tai mennyt vallan rikki (tod.näk. mennyt rikki jos et ole siihen koskenut). Kone saavuttaa maksimi tuloveden lämpötilan ja sammuu siitä syystä, ja syynä tuloveden korkeaan lämpenemiseen on tuo koneen sisäisen kiertovesipumpun toiminta pienillä kierroksilla tai toimimattomuus. Pienen virtauksen vuoksi lämpö ei siirry lämmityspiiriin vaan jää koneeseen.
Ei ole vallan rikki kun käyttöveden teko onnistuu. Tuskin säätökään voi olla liian pienellä kun tuo on vain 5kw kone ja jopa 10kw pystyy kyllä tekemään lattiavettä sujuvasti vaikka kiertovesipumppu olisi pienimmillään, coppi kärsii mutta toimii kyllä. Mutta varmuudeksi voisi toki katsoa että kiertovesipumppu on täysillä ja ihmetellä lisää jos siltikään ei toimi.
-
eikö kone ole paluuvesi lämmöstä säätyvä nyt lämpötila on se 21.5c. max 33.0 astetta joka on asetettu koneeseen.muistelisin että paluuveden lämpö olis ollut 27c normaalisti.lämpökäyrän mukaan.kauanko pumppujako yleensä on kun lattiaa lämmittää.vai muuttuuko se tarpeen mukaan.tarkistan sen pumpun kyl vielä
-
On se paluuveden mukaan säätyvä, mutta jos menovesi on luokkaa 50 astetta, niin luultavasti kuumakaasu on jo ylärajalla ja koneen käynti katkeaa sen takia. Vesi ei kierrä. Onko näyttöön jäänyt mitään hälyjä? Eli esim. max kuumakaasu -merkintää?
-
Koneen käyttöönottoasetuksissa voi määrittää maksimi tulovesilämpötilan. Mikäli kone saavuttaa tuon maksimiarvon, niin kompura sammuu automaattisesti, mutta tämä ei kuitenkaan aiheuta virheilmoitusta. Ja tuo tulovesilämpö ei käsittääkseni tarkoita lämmityspiirin tuloveden lämpötilaa, vaan lämpöpumpun tuloveden lämpötilaa. Kuumakaasun maksimilämpö saavutetaan vasta reilusti yli 60 asteen tuloveden lämmöillä. Kuumakaasusta tulee aina näyttöön virheilmoitus, mutta virhelokiin se ei jää.
-
Aloittajalla on vanha malli, sanokaas joku vanhan Stiebelin omistaja onko vanhan valikossa nähtävissä lämmönjakopuolen virtaus. Omassa uudemmassa on.
Sanokaas vielä sekin miten vanhan kiertovesipumpun nopeutta säädetään, valikosta vai pumpun kyljestä?
Sihdit putsattu mutta onko sisäinen lämmityspiirin sihti myös aivan 100% varmasti putsattu, vanhassahan semmoinen on, uudessa ei?
-
pumpun kyljessä on säätö
-
eikö siellä ole 2 sihtiä liuos puolelle ja toinen lämmitys kierrolle vain onko vielä joku muu
-
En tiedä varmaksi tuosta vanhasta mallista mutta ainakin lämmönjakopuolelle on oma sihti jossain vanhassa mallissa, ja nimenomaan koneen sisällä. Lukaisepa tuo
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5967.0
-
Koneen käyttöönottoasetuksissa voi määrittää maksimi tulovesilämpötilan. Mikäli kone saavuttaa tuon maksimiarvon, niin kompura sammuu automaattisesti, mutta tämä ei kuitenkaan aiheuta virheilmoitusta. Ja tuo tulovesilämpö ei käsittääkseni tarkoita lämmityspiirin tuloveden lämpötilaa, vaan lämpöpumpun tuloveden lämpötilaa. Kuumakaasun maksimilämpö saavutetaan vasta reilusti yli 60 asteen tuloveden lämmöillä. Kuumakaasusta tulee aina näyttöön virheilmoitus, mutta virhelokiin se ei jää.
Tämähän on ihan koneesta kiinni, milloin kuumakaasun lämmöt on maksimissa. Voisin väittää, ettei oma kone ainakaan saavuta 60 astetta ennen kuin kuumakaasut on 130 astetta. Toki tästä nyt olen aina tuskaillut, että ei ole myllyssä tehoja riittävästi.
Tuli vain tämä mieleen, että jos sen takia veccun konekin stoppaa.
-
Eiköhän veccun kone sammu siihen että verkostoon lähtevän veden lämpötilan raja tulee vastaan. Se lienee asetettu lattialämmitystalossa johonkin 40-50c asteeseen joka tulee tietty nopeasti vastaan kun vesi ei kierrä.
Ettei mene jahkailuksi niin sanonpahan vaan että kierto pitää saada toimimaan. Onko niitä kudosputkia lämmitysjärjestelmän yhteydessä. Onko koneen sisäinen sihti siis putsattu ja sen hana muistettu avata?
-
Näkeekö lämmitysverkon painetta,yleensä 1- 1,5bar on normaali.
Jos lämmitysverkossa on ilmaa runsaasti niin virtaus pysähtyy vaikka kiertopumppu käy. ;)
-
on kudosputket koneen päällä.voi olla että ne ahistaa.minkä asteista vettä yleensä pitäisi mennä lattiapiiriin kun on lämmitys päällä.
-
Minä putsasin keväällä 15 vuotta käytössä olleet letkut
Tuloksen näkee oheisesta kuvasta
ATS
-
Mulla oli kudosputki niin ummessa että läpi ei näkynyt kun oikaisi sen ja koitti katsoa, mujua tuli kahvikupillinen kun sen putsasin. Kone oli alle kymmenen vuotias tuolloin.
Menevän veden lämpö riippuu monestakin asiasta mutta oikein toimiessa lattialämmitystalossa menevä vesi on luokkaa reipas 30c näillä pakkasilla. Silloin täytyy veden virrata ja tulevankin veden olla jotain ~25c
-
nyt on letkut tarkastettu ja putsattu.ei ollut tukkeessa.mutasihti putsattu.venttilit tarkastettu että ovat auki.kiertopumppu täysillä.vieläkin vika päällä.ei lämmitä kun hetken aikaa ja katkeaa.onko näissä ollut kortti vikoja miten.tolla kierrolla lattiat ovat pikkasen lämpöiset eli jotain siellä pitäis kiertää
-
Käyttövettäkö tekee normaalisti?
Paljonko silloin on meno- ja paluuveden lämpötila?
ATS
-
käyttövedenteko aikana, lattiapiirin meno on laskenut sinne 20 asteeseen ja tulo 19
-
En tunne tämän pumpun mittauspaikkoja.
Haluaisin tietää mitä ovat lämpötilat ennen ja jälkeen lauhduttimen tehtäessä käyttövettä.
Mielellään käyntijakson alku- ja loppupuolella
ATS
-
Ensimmäisessä viestissä mainittu että vaihtoventtiili vaihdettu. Vaihdettiinko kokonaan vai pelkkä käyttömoottori? Tuohan on vielä vanha perinteinen vaihtoventtiili jossa moottorin saa venttiilistä irti joten voisi varmistella että kone osaa käyttää venttiiliä ja että venttiili tosiaan kääntyy. Eli moottori irti ja valikosta käyttää venttiiliä laidasta toiseen. Jos valikossa ei ole venttiilille testiajoa niin sitten vaihtaa koneen tekemään käyttövettä ja lämmitysvettä jolloin moottorin karan kääntymisen voi ihan silmin katsoa. Samalla kun sähkömoottori on irti niin kääntelee sitä itse vaihtoventtiiliä käsin jotta saavarmuuden että se liikkuu.
Ja kun laittaa sähkömoottorin takaisin kiinni niin tarkistaa että venttiili todella kääntyy auki ja kiinni ettei sähkömoottori ole vahingossakaan väärässä asennossa tai koita kääntään venttiiliä väärään suuntaan.
Onko uusi vaihdettu vaihtoventtiili alkuperäinen Stiebelin varaosa? Vaihtoiko sen Stiebelin asentaja, joku putkari vai vaihdoitko jopa itse? Todettiinko siinä asentaessa että vaihtoventtiili todella toimii eli että surina käy vaivattomasti?
-
Putkimies kävi vaihtamassa venttiilin.vanha toimilaite jäi.tarkasti vielä että toimii.laitteen näyttö rupesi oudosti vilkkumaan ja menee välillä jopa pimeeksi mut palautuu kyl siitä
-
Tuon letkunpuhdistus operaation yhteydessä olisi ollut helppo törkätä vaikka puutarhaletkulla vettä tuonne järjestelmään ja tarkistaa että se pääsee esteettä kiertämään sekä lattiassa että koneessa. Pahus kun ei tiennyt että putket käyvät irti niin ei huomannut ehdottaa.
Tuliko tuo näytön vilkkuminen uutena ominaisuutena tämän vaihtoventtiilin vaihdon jälkeen vai vilkkuiko jo aiemmin?
Omat epäilykset kohdistuu nyt tuohon vaihtoventtiiliin, ehkäpä se uusi venttiili ei ole samaa paria vanhan moottorin kanssa kuitenkaan. Se moottori olisi helppo irroittaa ja sitten painaa tai kääntää venttiilin karaa, riippuen minkälainen venttiili on, ja koittaa tehdä lattiavettä. Miksiköhön toimilaite jäi vaihtamati, olisihan se ollut sangen järkevä napsauttaa uusi toimilaite venttiiliin kiinni tuossa yhteydessä?
Tee tuo seppaantin pari viestiä aiemmin ehdottama mittaus, toki nuo lämpötilatiedot voi löytyä valikostakin, uudemmassa ainakin löytyy.
Niin onko vanhemmassakin koneessa valikossa virtausmittari, muista jonkun niin maininneen täällä foorumilla?
-
Tee tuo seppaantin pari viestiä aiemmin ehdottama mittaus, toki nuo lämpötilatiedot voi löytyä valikostakin, uudemmassa ainakin löytyy.
En tunne tämän pumpun mittauspaikkoja.
Haluaisin tietää mitä ovat lämpötilat ennen ja jälkeen lauhduttimen tehtäessä käyttövettä.
Mielellään käyntijakson alku- ja loppupuolella
Jos viitseliäisyyttä riittää, mielellään kaikki koneesta löytyvät mittaukset.
Vasta kun on riittävästi mittaustietoa, on mahdollista selvittää mikä on syytä ja mikä seurausta.
Onko jollakulla wpc:n omistajalla kaaviokuvaa koneesta ja siihen merkitty mittauspaikat?
ATS
-
Google ei löydä oikein mitään noista vanhoista Stiebeleistä, yhden venttiilirempan löysi. Näyttäisi että ainakin joskus on käytetty tuota Honeywellin yleismallia.
https://heatpumps.co.uk/stiebel-honeywell-vc-series-diverter-valve/
-
kävin kattoo koneesta mittauksia.
-menovesi 20.3
-paluuvesi 19.5
-asetus 33.7
-menovesi aset la 50
-lv tosi 53.2
-asetus 55
-lämpökäyrä 0.27
-huoneasetus 27
kun lattialämmitys on päällä se ajaa lämmöt ton menovesi asetus lämpötilan mukaan eli 50c joka tulee vastaan aika nopeasti ja kone pysähtyy 20 minuutiksi
-
Hyvä alku mutta tarvittaisiin käyttöveden teon aikaisia tietoja. Eli laske lämmintä vettä pois niin paljon että kone käynnistyy ja sitten menovesi ja paluuvesi lämpöjä ylös muutaman minuutin välein. Tärkeää on nimenomaan että kone käy ja tekee käyttövettä. Periaatteessa kaikki käynnin aikaiset prosessitiedot kiinnostaa mutta aloitetaan vaikka noista meno/paluulämmöistä.
-
lämmintä käyttövettä tehdessä loppu lämpötilat
-menovesi 62.3
-paluuvesi 36
-lv tosi 55
-asetus 55
kun kompura sammui alkoi lämpötilat laskemaan nopeasti meno ja paluuveden osalta meno 21 ja paluu 20
ja tuli kp max hälytys. lattialämmitys putket olivat kylmät lämmityksen aikana elikkä ei virrannut lämmitys piiriin
-
-menovesi 62.3
-paluuvesi 36
Aika pahat ovat nuo lukemat, Dt 26 C.
Jos lukemat ovat totta, niin myös käyttöveden teko on vaivalloista
Pystyykö kone tekemään edes noin kuumaa?
Voisiko olla että sähkövastus avittaisi lopussa?
Niin kuin tuolla aiemmin sanottiin että lukemia pitää ottaa muutaman minuutin välein, tee näin, niin taas oltaisiin viisaampia.
ATS
-
Kuten olen useasti aiemminkin sanonut niin, näin etänä tehtäessä kattava mittausten seuranta on A ja O ongelmien ratkaisuun.
Kaksi mittausarvoa ei ole vielä kattava
ATS
-
lämmintä käyttövettä tehdessä loppu lämpötilat
-menovesi 62.3
-paluuvesi 36
-lv tosi 55
-asetus 55
kun kompura sammui alkoi lämpötilat laskemaan nopeasti meno ja paluuveden osalta meno 21 ja paluu 20
ja tuli kp max hälytys. lattialämmitys putket olivat kylmät lämmityksen aikana elikkä ei virrannut lämmitys piiriin
Voisit tosiaan toistaa tämän käyttöveden lämmitysjakson kokonaisuudessaan. Eli lasket hanasta lämmintä pois niin että pumppu käynnistyy ja sitten hana kiinni testin ajaksi, vettä ei saa laskea testin aikana. Sitten otat ajan ja lämpötilat (tulovesi, menovesi, lv tosi) talteen joista sitten voi laskeskella toimiiko se kompura riittävän tehokkaasti ja kiertääkö vesi. Tässä olisi siis tärkeää että mittaustuloksia on toistuvasti, vaikkapa 2min välein ja kellonaika tiedossa, ilman kulunutta aikaa ei tehoa pysty laskemaan.
Ota vastuksien sulakkeet kokonaan pois tai naksauta off asentoon niin eivät ole vahingossakaan sotkemassa mittaustuloksia.
-
Sellainenkin juttu tuli mieleen, että vaikka itselläni on uudempi kone (2014), niin siinä ei aluksi pitänyt käyttöveden teholaskurit ollenkaan paikkaansa. Tämä johtui siitä, että paluuveden lämpöanturi oli väärässä paikassa oletusarvoisesti ja näin ollen oikeaa tietoa palaavan veden lämmöstä käyttövettä tehtäessä ei ollut.
Voiko tässä olla sama?
-
"OilToSoil"
Tämä johtui siitä, että paluuveden lämpöanturi oli väärässä paikassa
Missä se oli ja missä sen olisi pitänyt olla?
Mistään ei tunnu löytyvän Stiebelin kaaviokuvaa, niin piirtäisitkö sellaisen ja merkitsisit siihen mittausten paikat?
ATS
-
"OilToSoil"Missä se oli ja missä sen olisi pitänyt olla?
Mistään ei tunnu löytyvän Stiebelin kaaviokuvaa, niin piirtäisitkö sellaisen ja merkitsisit siihen mittausten paikat?
ATS
Nyt en muista tarkkaan, mutta se oli jossain putkessa koneen sisällä, mistä pystyi mittamaan lauhduttimelle palaavan veden lämpötilan, kun taloa lämmitetään.
Tämä anturi muutettiin sitten muistaakseni MFG-yksikön anturitaskuun, josta onnistui kunnollinen mittaaminen vaihtoventtiilin kummassakin asennossa.
En tiedä onko minusta piirtämään kaavioita... Kun en edes tarkkaan tiedä, missä putkessa se oli. Tarttis avata kone ja tutkia kaikki putket, jos onnistuisi sittenkään minulta.
Meneeköhän ne putket tuossa vanhemmassa mallissa edes samalla tavalla?
-
"OilToSoil"
Sellainenkin juttu tuli mieleen, että vaikka itselläni on uudempi kone (2014), niin siinä ei aluksi pitänyt käyttöveden teholaskurit ollenkaan paikkaansa. Tämä johtui siitä, että paluuveden lämpöanturi oli väärässä paikassa oletusarvoisesti ja näin ollen oikeaa tietoa palaavan veden lämmöstä käyttövettä tehtäessä ei ollut.
Voiko tässä olla sama?
"veccu"
lämmintä käyttövettä tehdessä loppu lämpötilat
-menovesi 62.3
-paluuvesi 36
-lv tosi 55
-asetus 55
Käyttövettä tehtäessä paluuvesi (36C) lämpiää selvästi lämpimämmäksi kuin lattiasta palaava vesi lämmitysjaksolla (19,5C)
Tästä voi päätellä että paluuveden anturi on oikeassa paikassa.
Edelleen kaipailen käyttövesijakson laajempaa mittausseurantaa.
ATS
-
nyt on pari asiantuntijaa käynyt katsomassa konetta ja todennut veden kierron olevan olematonta. niinkun seppaant ja nakke vaan vähän arvelivat.tein letkut että pääseen etsimään tuke kohtaa.meinasin koneen ja jakotukin väliset tarkistaa ensin.lattiapiirin letkut sit seuraavaksi paljonkohan sinne uskaltaa laittaa painetta .veikkasivat max 3 bar.
-
Jos veden kierto on olematonta myös tehtäessä käyttövettä, niin silloin vika on koneen sisällä olevassa komponentissa.
Ennen kuin alkaa tekemään mitään kannattaa tehdä tuo aiemmin mainittu käyttövesitesti
- Käyttövettä tehtäessä lue meno, paluu sekä KV-säiliön lämpötilat muutaman minuutin välein
Tämän testin avulla saa vikakohdan rajattua varsin pienelle alueelle
ATS
-
sain tehtyä laskelmia
lämpötilat 2 minuutin välein
menovesi alku 21.8 31.4 33.8.35.5 36.6 37.5 38.7 39.4 40.2 41.0 41.8 42.7 43.4 44.3 44.9 45.6 46.5 47.2 47.9 48.6 49.2 50.1 50.7 51.4 52.0 52.8 53.6 54.1 54.8 55.5 56.1 56.8 57.5 58.0 58.7 59.3 60.0 60.5 61.0
paluuvesi alku 21.0 21.7 22.3 22.8 23.5 24.2 24.9 25.8 26.5 27.1 28.0 28.7 29.4 30.2 30.9 31.5 32.0 32.8 33.5 34.2 34.9 35.5 36.0 36.6 37.2 37.7 38.4 39.0 39.6 40.1 40.7 41.3 41,9 42,5 43.0 43.5 44.1 44.3
lv-tosi alku 29.8 30.0 30.1 31.0 31.8 32,7 33.6 34.5 35.2 36.1 36.9 37.6 38.4 39.0 39.6 40.4 40.9 41.6 42.2 42,8 43.4 44.0 44.6 45.1 45.8 46.4 47.1 47.6 48.2 48.9 49.5 50.1 50.7 51.3 51.8 52.3 53,0 53.5 53.8
ja lopuksi tuli kuumakaasu max hälytys
-
Hieno juttu palataan aamulla asiaan
Hyvää joulua
t.Antti
-
Muutamia havaintoja tuosta eilisestä KV-ajosta
- Menoveden ja paluuveden ero on 14 - 16 C
ei tämä tolkuttoman suuri ole mutta kuitenkin aivan liian suuri
Pitäisi olla n. 5 - 6 C
-Käyttöveden lämmitysteho
Oletetaan että KV-säiliön lämpötila edustaa koko säiliön lämpötilaa
Säiliön tilavuutta en löytänyt dokumenteista
Koneen märkäpainon ja kuivapainon ero on 175 kg ja tämä on oletettavasti säiliön tilavuus
Lämmitystehoksi sain 5,5 - 4,5 kW, mikä vastaa varsin tarkkaan dokumenttien taulukkoarvoja.
Edelläolevan perusteella laskin että virtaus vaihteli välillä 0,09 - 0,06 l/s (5,6 - 3,6 l/min)
Virtaus on 40 - 50% normaalista
Nyt kun virtaus on pieni sekä lämmitettäessä taloa että tehtäessä käyttövettä, sijaitsee vikapaikka jossakin niistä komponenteista mitkä ovat käytössä kummassakin tapauksessa.
Nämä komponentit ovat:
- Lauhdutin
- Kiertovesipumppu
- Sähkövastus
- Sekä näiden väliset putket.
Ensimmäisenä pitää tutkia kiertovesipumppu
- Minkälainen on sen tehonsäätö?
- Onko täydellä teholla
- Kuuntele vaikuttaako tehon säätö pumpun ääneen
konemiehen stetoskooppi: ota kolmisenkymmentä cm pitä ja n. 10mm paksu terästanko, paina toinen pää pumpun kylkeen ja toinen korvaan ja kuuntele pumpun sielunelämää.
- Ellei näistä selvinnyt mitään, niin pumppu pitää irrottaa, purkaa ja tarkastaa että näkyykö jotain poikkeavaa esim trasselituppo kietoutuneena juoksupyörään.
Kuitenkin ennen kuin alat pumppua purkamaan, tee vastaavanlainen koe lämmitysjärjestelmälle kuin eilinen KV-koe
ATS
-
kiertopumppu on purettu viimeviikolla todettu sen olevan ehjä ja totesin sen äsken kyllä toimivan tolla kuuntelu jutulla.pumppu on täydellä teholla.nyt kompura ei suostu käynnistymään jostain syystä. ei tehoa kiertopumppu kyllä pyörii
-
no niin kompura käy taas.sulaketaulusta rele lauennut.
-
Itse varmistaisin ensin sen vaihtoventtiilin toiminnan. Ottaisin sähkömoottorin irti venttiilistä ja koittaisin että venttiili liikkuu hyvin. Siis painaisin sitä karaa hallitusti alas ja katsoisin että jousi palauttaa sen ylös. Sitten koeajaisin irtonaisena sitä moottoria ja koittaisin onko siinä säällisesti voimaa painaa jos pikkuisen painaa ruuvarilla vastaan. Stiebelissä lienee valikko missä saa vaihtoventtiiliä koeajaa?
Sitten koittaisin vielä tehdä lattialämmitys ja käyttövettä vaihtoventtiilin ollessa ilman sähkömoottoria. Luulisin että Stiebeli tekee käyttövettä jos se sähkömoottori on irti mutta kun en ole varma niin molempia pitäisi yrittää tehdä. Jos jompikumpi onnistuu ilman sähköosaa niin silloin vaihtoventtiili-moottori yhdistelmä ei toimi kunnolla vaan vaihtoventtiili on jonkinlaisessa ”välitilassa” ja kumpikaan ei onnistu. Eli sitä lämpötilaeroa pitäisi seurailla samalla kun Stiebeli kävisi, ilman vaihtoventtiilin sähköosaa, ja jos lämpötilaero sattuisikin olemaan alle kymmenen niin bingo.
Tämän vaihtoventtiilin tarkastuksen tekisin oikeastaan siitä syystä että se on kovin helppo tehdä. Lisäksi itselläni ei ole kova luotto noihin vaihtoventtiilin toimilaitteisiin, liikkuuko riittävästi tai liikkuuko edes yhtään.
-
ja kiitoksia Antille laskelmista.
-
painelin vaihtoventtiilin karaa hyvin liikkui .sitä painamalla pystyy ajamaan kyl lämpöä lattia kiertoon.oisko ton lauhduttimen läpi huuhtelu. jos olisi tukoksia miten vaikea tehdä.siinä oli joku yhde alhaalla
-
Osaatko itse huuhdella lauhduttimen?
-
enköhän jos jonkinlaiset ohjeet olis
-
tuntuisi jotenkin järkeenkäyvältä et vois olla tukkeessa kun vaikuttaa käyttöveteen ja lämmitykseen (arvailua)
-
painelin vaihtoventtiilin karaa hyvin liikkui .sitä painamalla pystyy ajamaan kyl lämpöä lattia kiertoon.oisko ton lauhduttimen läpi huuhtelu. jos olisi tukoksia miten vaikea tehdä.siinä oli joku yhde alhaalla
Palataas vielä hetkeksi tähän. Mitä tarkoitat tuolla ”sitä painamalla pystyy ajamaan lämpöä lattia kiertoon”?
Siis luuletko että lattiaan virtasi enemmän kun painoit karaa? Muuttuiko kiertovesipumpun ääni yhtään kun karaa painoi?
-
kyllä virtasi.menoputki rupesi lämpiämään heti. kyllä virtaus ääni ainaskin koveni
-
Kuinka pitkä on ollut käyntijakso lämmityskäytössä?
Minkälainen vika vaihtoventtiilissä selittäisi sen että
- KV-käytössä kuristaa virtausta KV-säiliöön ja sulkee täysin virtauksen lämmitykseen?
- Lämmityskäytössä kuristaa virtausta lämmitykseen ja sulkee täysin virtauksen KV-säiliöön?
.oisko ton lauhduttimen läpi huuhtelu. jos olisi tukoksia miten vaikea tehdä.siinä oli joku yhde alhaalla
tuntuisi jotenkin järkeenkäyvältä et vois olla tukkeessa kun vaikuttaa käyttöveteen ja lämmitykseen (arvailua)
En usko lauhduttimen tukkeutumiseen, koska kone antoi KV-kokeessa täyden tehon, (koemenetelmän tarkkuuden puitteissa)
ATS
-
enköhän jos jonkinlaiset ohjeet olis
Lauhduttimen ja koko koneen putkiston huuhtelu on helppo homma. Ainut että sitten pitää osata myös täyttää
ja paineistaa järjestelmä.
Itse huuhtelin oman pumpun sillain että irroitin ne koneen päällä olevat kudosputket koska ainakin oma kone on siitä helpoin ”avata” kun siinä on pikaliittimet.
Ensin vaihtoventtiili lattia-asentoon, paineet pois lämmönjakopuolelta, sitten letkut pikaliittimistä koneesta irti, letkut toisesta päästä ruuvaten irti, letkut pikaliittimistä takaisin koneeseen kiinni, letkujen toiseen päähän liitinhässäkkä johon saa puutarhaletkun kiinni, toinen letku nurmikolle tai lattiakaivoon, toiseen letkuun painetta/veden tuottoa niin paljon kun kaivosta/kunnan putkesta tulee.
Itse tein tuon ensin vastavirtaan, sitten myötävirtaan ja vielä uudestaan vastavirtaan ja omastani vesi tuli käytännössä lapi yhtä hyvin kuin letkusta, kone ei virtausta ahdistanut.
Huuhtelin myös lattiajärjestelmän ja se ahdisti ja ahdistaa kunnan veden tarjoamaa virtausta huomattavasti.
En tiedä toimiiko ohje vanhassa Stiebelissä ja olisiko konehuoneessa helpompia paikkoja laittaa letkuja kiinni, jotain pikaliittimiä omassakin on konehuoneessa mutta en ole perehtynyt niihin.
Toisaalta järjestelmässä voi olla vesiletkuille monta muutakin paikkaa jolloin koneen pikaliitinletkuja ei tarvitse edes irroittaa. Itsekin saisin esim. jakotukkien tyhjien paikkojen kautta huuhdeltua järjestelmää mutta noiden pikaliittimien takia tuo oli ehkä vielä selkeämpi.
-
lämmityskäytössä käyntijakso noin 2-3 min 20asteesta 50 asteeseen
-
Minkälainen vika vaihtoventtiilissä selittäisi sen että
- KV-käytössä kuristaa virtausta KV-säiliöön ja sulkee täysin virtauksen lämmitykseen?
- Lämmityskäytössä kuristaa virtausta lämmitykseen ja sulkee täysin virtauksen KV-säiliöön?
Aika epätodennäköinenhän tuommoinen skenaario on mutta jos vaihtoventtiili on tyyliltään tuommoinen ja moottorin liikerata on sopivasti puutteellinen niin jonkinlainen pieni mahdollisuus on tuollain osittain toimia. Ihan täysin toisen linjan sulkeutumiseen ei ole mahdollisuutta jos venttiili on juuri tuommoinen kuin tuossa piirroksessa mutta onkohan kaikki juuri tuommoisia millilleen ::)
Eikä siinä paljoa häviä kun tuota roplailee ja katselee kun se on niin helppo ihan maallikkopohjaltakin katsella, painella ja varmistella. Ja nyt kun Veccu tuossa antoi vähän siimaa että painamalla jotain ehkä tapahtui (varaajan lämmöt karkasi) niin isoa tappiota ei tapahtuisi jos vaihtoventtiilin lukitsisi pohjaan ja koittaisi tehdä lattialämmitysvettä samalla lämpötiloja muistiin merkaten.
(https://img.aijaa.com/m/00219/15114055.jpg) (https://aijaa.com/noPtz6)
-
Ensiksi vähän taustatietoa:
- Milloin lämpöpumppu on otettu käyttöön?
- Uudisrakennus vai vaihdettu lämmitysmuoto lämpöpumppuun?
- Onko systeemissä lämpöpattereita?
- Kuinka monta jakotukkia?
- Mitenkä vika ilmeni, tuliko se vähitellen vai kertalaakista?
- Milloin huomasit vian ensimmäistä kertaa?
- Vaihtoventtiilin venttiiliosa vaihdettu
- Vaihtoventtiilin moottoriosa alkuperäinen
- Kiertovesipumppu purettu ja tarkastettu
- Lämpöpumpun ulkopuoliset letkut tarkastettu
Oheisessa kuvassa on esitetty menoveden lämpötila ja meno-paluu Dt KV-käytössä ja lämmityskäytössä.
Havaitaan että KV-käytössä menovesi ja Dt käyttäytyvät loogisesti, ainoastaan Dt on kaksin- kolminkertainen tavoitearvoon nähden
Lämmityskäytössä sekä menovesi että Dt ampuvat lähes suoraan ylös
Yksi ja sama vika ei voi selittää kahta näin erilaista käyttäytymistä.
Pitäisi olla kaksi erillistä vikaa
- KV- käytöllä vaikuttaa ensimmäinen KV-piirissä oleva vika
- Lämmityskäytöllä vaikuttaa ensimmäisen vian lisäksi toinen lämmityspiirissä oleva vika (piilossa oleva roskasihti?)
- Vai voiko vaihtoventtiin (toimilaitteen) epämääräinen toiminta aiheuttaa molemmat edellämainitut tilanteet
ATS
-
-lämpöpumppu otettu käyttöön 2012
-uudisrakennus
-lattialämmitys
-1 jakotukki
-tuli vähitellen pari huonetta ekaks viileenä
-noin kuukausi sitten
-
Vaihtoventtiiliä kannattaa vielä tutkia:
- Ota toimilaite irti ja mittaa venttiilin iskunpituus
- Seuraavaksi ota pihdeillä venttiilin karasta kiinni ja rassaa karaa muutama kerta edes takaisin
- Mittaa iskunpituus
- Mittaa toimilaitteen iskunpituus sähköt päällä/sähköt pois
- Jos toimilaitteen karaa saa rassattua edes takaisin, niin tee se
- Mittaa iskunpituus
ATS
-
iskupituus noin 10mm myöskin toimilaitteessa sama .venttiili pysyy samassa asennossa koko ajan lattiapiiriä lämmittäessä eikä toimilaite tee mitään.ainoastaan silloin kun lämmittää käyttövettä painaa venttiilin toiseen laitaan "kiinni".venttiiliä painettaessa käsin saa lattiapiirin lämpenemään
-
ainoastaan silloin kun lämmittää käyttövettä painaa venttiilin toiseen laitaan "kiinni".
venttiiliä painettaessa käsin saa lattiapiirin lämpenemään
Käsin venttiiliä painettaessa lämmityspiiri lämpiää.
Onko lämpötilan nousu yhtä nopeaa kuin toimilaitteen ollessa paikallaan?
ATS
-
on yhtä nopeaa ellei nopeampaa .mikä tota laitetta yleensä ohjaa kun se ei reagoi mitenkään tohon paluuveden lämpötilaan.menovesi vaan nousee tappiin.ja vaihtoventtiili toimilaite on on-off mallinen.
-
tuo venttiili on siis koko ajan lattialämmitys asennossa ainoastaan käyttövettä tehdessä ajaa toiseen asentoon
-
mikä tota laitetta yleensä ohjaa kun se ei reagoi mitenkään tohon paluuveden lämpötilaan.
menovesi vaan nousee tappiin
Eiköhän se ole tuo "tappi" mikä sitä nyt ohjaa eli aseteltu menoveden max lämpötila.
Virtaus on nyt niin pieni että kaikki lämpö jää jo lattialämmitysputkien alkupäähän ja tästä syystä paluuvesi ei koskaan lämpiä yli huonelämpötilan.
"Nakke vaan" tuolla aiemmin kyseli koneen sisällä olevan sihdin putsauksesta
Onko tuo kuvassa näkyvä sihti putsattu?
ATS
-
On putsattu monta kertaa.ei ollut tukkeessa
-
Kokeilen seuraavaksi puljata noita putkia auki jos löytys tuke.ja tarkastan vielä sen pumpun.oli sen asentajan tarkistama ni jos löytys vikaa
-
Pitäisikö vielä testata vaihtoventtiilin toimintaa?
- Ota toimilaite pois.
- Rassaa venttiilin karaa muutama kerta edes takaisin
- vedä lopuksi karaa kohtuullisella voimalla ulos päin.
- Jätä toimilaite irralleen
- Nyt vaihtoventtiili on lämmitysasennossa
- Seuraa muuttuiko lämpötilojen käyttäytyminen seuraavan lämmitysjakson aikana
ATS
-
vaihtoventtiili testattu ei ollut vaikutusta asiaan
-
Vika on sitten koneen ulkopuolella olevissa laitteissa tai putkissa.
Kerrohan mitä laitteita löytyy kun lähtee koneelta "sormi putkessa" ja palaa sinne takaisin?
ATS
-
joo taitaa olla.meno jakotukin rotametrit jotka ovat kyllä niin likaiset että ei lukuja näy.kun laittoi lampun mittalasin taakse ni jotenkin näki lukemat.8 eri lähtöä arvot 0.2 0.3 1.5 1.1 1.0 0.7 0.5 1.0 litraa/min. kaverini on joskus ollut asentamassa lattialämmitys putkia sano että virtaus pitäisi olla sen 2.0 litraa/min että toimii.taitaa olla putket tukkeessa.
-
Ota valokuva jakotukista
ATS
-
kuva
-
Seuraavaksi kannattaisi tutkia lattiapiirien säätöventtiilit
Voiko noilla sinisillä korkeilla säätää venttiiliä?
- Irrota nuo siniset korkit ja sähköiset toimilaitteet.
- Ota pihdeillä kiinni venttiilin karasta ja kokeile onko se jumissa
- Rassaa karaa ylös alas kunnes jousivoima saa sen herkästi yläasentoon
- Katso virtausmittarista onko karan asennolla vaikutusta virtaukseen
- Jätä korkit ja toimilaitteet irralleen ja katso seuraava lämmitysjakso että olilko vaikutusta lämpötiloihin.
- Laita korkit ja toimilaitteet paikoilleen ja katso mitenkä lämmitysjakson lämpötilat käyttäytyvät
ATS
-
Joko olet tutkinut lattiapiirien säätöventtiilien kuntoa?
ATS
-
Itsellänikin on Rbm:n jakotukki, tosin uudempi valkokorkkinen malli. Kuvasta on tietty paha sanoa mitään mutta näyttäisi että siniset korkit on ruuvattu liian syvään jolloin tappi on pohjassa ja vesi ei kierrä. Siniset korkithan ei ole mitään virtauksen säätimiä tässä mallissa vaan ainoastaan ihan pölysuojia ja niiden pitää olla löysällä niin että eivät paina tappia.
Tuo itse mittari on kovin samanlainen kuin omani, jos toimii kuten omanikin niin virtausmittarin muoviputkea pyörittämällä säädetään virtaus. Punainen lienee säädön lukitusrengas. Virtausmittarin muoviputki, mittariasteikko siis, liikkuu ylös ja alas säädön mukaan, alhaalla se sulkee piirin kokonaan. Kuvasta kun katsoo niin silmämääräisesti kaikki näyttävät olevan kovin samassa säädössä. Tosin kuva tai silmä voi huijata, eikä mahdollinen samasäätöisyyskään mitään haittaa jos homma toimii.
Kun teet tuon seppaantin viimeksi ehdottaman testin niin jos tuo korkkien ja toimilatteiden irroitus ei hyödytä mitään niin koita samalla niin että ruuvaat mittarien säädön auki, eli mittarit ylös, vastapäivään pyörittäen niin paljon kun tulee. Jos mittareiden ”säätölätkissä” on kovin pieni rako niin saattaahan niihin jotain törkyä kertyä tukkeeksi asti. Siksi olisi hyvä pyörittää vettä myös mittari täysillä asennossa.
Tuossa jakotukissa on muuten nuo tyhjennys/täyttöyhteet mistä jaa koko järjestelmän huuhdeltua hyvin. Lattian erikseen ja pumpun erikseen. Tuohonhan sopii puutarhaletkun pikaliitin suoraan. Luultavasti tuo kolmevarttinen.
https://www.motonet.fi/fi/tuote/8501951/Gardena-Hanaliitin-G-34-Anti-Splash?gclid=CjwKCAiAkrWdBhBkEiwAZ9cdcNTbpMwfh0jpno47Xe79SEOE3-5qbY1yG1y3PX5r1koog6fTixpEpRoCiTIQAvD_BwE
-
niin koita samalla niin että ruuvaat mittarien säädön auki, eli mittarit ylös, vastapäivään pyörittäen niin paljon kun tulee. Jos mittareiden ”säätölätkissä” on kovin pieni rako niin saattaahan niihin jotain törkyä kertyä tukkeeksi asti. Siksi olisi hyvä pyörittää vettä myös mittari täysillä asennossa.
Kirjoita ylös, kuinka monta kierrosta piti avata, jotta saat mittarit kokeen jälkeen samaan asentoon
ATS
-
Nuo korkithan on käsisäätöjä venttiileille, eli vaihtoehtoinen tuolle toimilaitteelle. Olen säätänyt niillä pesuhuoneen ja saunan piirit vähän sinnepäin, kun tarttee pelkästään, että lattia tuntuu lämpöiseltä. Jos kiertää korkit pohjaan asti, niin venttiili on sitten täysin kiinni. Pätee varmaan kaikkiin tukkeihin sama. Mulla sattuu olemaan molempia käsisäätöjä käytössä. Korkki ja venttiili. Korkissa on jopa + ja - suunnat päällä.
-
Käytännässä Rbm:n korkit on sulkimia. Säätöalue korkista pyörittämällä on noin 1/6 osa kierrosta täysin suljetusta täysin avoimeen. Siis kun mittarista katsoo ja piiriä alkaa korkista sulkemaan niin siitä kun mittarissa alkaa tapahtumaan niin 1/6 osa kierrosta korkkia kääntämällä mittari on nollassa. Käytännössä siis mahdoton säätää tuosta. Lisäksi jos korkin jättää puoliväliin ja pikkuisen hypistelee korkkia niin mittari menee melkein ääriasennosta toiseen. Korkki on puolet ohuempi kun cokispullon korkki ja vetelä, tuo yhdistettynä olemattomaan säätöalueeseen aiheuttaa sen että säätäminen millään tarkkuudella tuosta on arpapeliä.
Tuossa mittariputkessa säätöalue suljetusta avoimeen on ihan vähän vaille kolme kierrosta ja säätö pysyy asetetussa joten kyllä se vaan näissä Rbm:n jakotukeissa on ainoa todellinen paikka virtauksen säätöön.
-
Josko nyt ei sekoitettaisi noita tukkeja keskenään. Se tukki, missä on tuo painoventtiili ja se toinen tukki, missä virtauksen säädöllä voidaan balanssoida virtaamat on eri asia. Virtausmittarit ruuvataan tuohon jälkimmäiseen ja venttiilin säätö tapahtuu tuosta toisesta. Venttiilin säätöä tehdään termostaateilla ja joskus myös käsin säätämällä, kun olosuhteet vaihtuu. Virtaama säädetään perusasetukseen toisesta tukista ja se on sen jälkeen pysyvä säätö, jota toki voi joutua balanssoimaankin virtaamien suhteen ja tehon uudelleen määrittelyyn. Tässä on LK uudemman tukin venttiilin korkki, jossa myös + ja - suunnat näkyvillä. Siinä toisessa tukissahan ei korkki säädä yhtään mitään, vaan toimii ainoastaan likasuojana. Noita korkkeja löytyy veläkin sieltä täältä varoiksi, jos toimilaitteet poksahtaa ja jää kaikki aukiasentoon, niin voi sitten kuristaa ensiapuna vaikka niillä. Tiedoksi nyt vain siis tuo, että kiinni ruuvattu suojahattu siinä tukissa, jossa noita termostaatteja yleensäkin on, tarkoittaa sitä, että myös venttiili on kiinni yleensä. Aika monta kierrosta jää säätövaraa siitä kun tuntee, että hupun kansi osuu venttiilin karan kärkeen. Juuttuneet venttiilit on sitten eri asia ja saattaa paljastua, että säätövaraa näyttääkin olevan vain 1/6-osa kierrosta.
-
Just tuo kuvassa oleva korkki ei käy Rbm:ssä säätöön. Korkissa on kyllä reilut 10 kierrosta kierrettä mutta auki/kiinni alue on vain sen 1/6 osa kierrosta. Ja tämä siis ainakin uudemmassa valkokorkkisessa ja taatusti notkeissa venttiileissä.
-
No sitten ei tuossa Rbm tukissa pysty säätämään muillakaan käsijärjestelmillä yhtään mitään, vaan ne on on/off mallisia. Käsisäätöventtiilissäkään ei kierteen jyrkkyys kovin paljon poikkea tuosta suojahatusta. Erittäin suuri täytyy kuitenkin olla olla nousu, jos 1/6-osa kierrettä riittää täysin auki/kiinni. Ei ole nyt enempää erilaisia suojahattuja venttiilitukeista, mutta 2 löytyi. Säätötukit tuli virtausmittareilla, niin niiden etilaiset korkit puuttuu multa. 1 1/2- kierrosta aukeaa tuo valkoisehko hattu venttiilin liikkeestä päästä pohjaan ja vieressä käsisäätöventtiili tuntuisi vastaan n. 2 kierrosta vajaa, eli melko lähellä olisi kierteen jyrkkyys molemmissa.
Tuolla kyllä mainitaan, että RBM paluutukin venttiilit on varustettu käsisäätöpyörillä ja veikkaan, että kaikki muutkin tukit on varustettu niillä.
http://enertik.fi/uploads/dokumentit/Enertik%20Hinnasto%202018.pdf
-
Tuolla kyllä mainitaan, että RBM paluutukin venttiilit on varustettu käsisäätöpyörillä ja veikkaan, että kaikki muutkin tukit on varustettu niillä.
Kyllä kyllä, olet oikeassa. Säätö se on, ei siitä käy kiistäminen. Mutta kun auki kiinni alue on 1/6 osa kierrosta niin ei se säätely vaan käytännössä onnistu tuosta. Mittarista onnistuu.
Varsinkin se että ilman mittaria säätäisi korkista pyörittämällä puoli kierrosta kerrallaan ja odottaisi päivän pari että huoneen lämpötila on sopiva on mahdoton ajatus tuolla korkilla koska jonakin yhtenä päivänä sattuu se hetki että mennään kiinni>auki kerralla.
Korkkia voi pyörittää 5.25 kierrosta. 1.0 kierrosta ennen kun osuu tappiin. ~4.6 kierrosta ennen kuin piiri alkaa sulkeutua, ~4.8 kun piiri on kiinni. Kierteen nousu luokkaa milli, en jaksanut tulkata ;)
Jätän tämän jakotukin korkin nyt rauhaan kun se ei enempää tätä vecun asiaa edistä.
Huono pikainen pimeä video. Parikymmentä piiriä, kaikki täysin auki esisäätöineen, korkkeineen, mittareineen ja Stiebelin pumppu täysillä, virtaus ~35 litraa/min.
https://youtu.be/a9yYTY1OVQ8
-
Yksi kysymys kuitenkin vielä:
Kuinka paljon on karan iskunpituus?
ATS
-
Kävin neljä tappia tönäröimässä jotta saa isomman otannan.
Tapit levossa näkyvissä 7.8mm 8.0mm 7.7mm ja 7.7mm.
Tapit pohjassa jää näkyviin 3.6mm jokaisessa.
Joten iskunpituus 4.2mm 4.4mm 4.1mm ja 4.1mm.
Ihan ei ole tasalaatuisia.
-
Mittaritukista säädetään virtaama ja termaritukkia voi säätää kuristamaan tuon toisen tukin asetettua virtaamaa vain pienemmäksi. Eli sulla on melko kiinni jo se mittaritukin säätökin. Termostaatti onkin oikeastaan vain pelkkä suljin, joka pätkii virtaamaa, jos säätö mittaritukista ei ole koko ajan kohdallaan. Ja tietysti, jos termarit on kaikki auki, niin tarvitaan joku tolkku järjestää piirien virtaamaa, jottei lämmöt karkaa täysin sekaisin.
-
Eli sulla on melko kiinni jo se mittaritukin säätökin.
No vielä, kuten tuossa ylempänä kirjoitin niin kaikki on täysin auki. Virtausta ei rajoita mikään missään, siis kaikki mittarit täysin auki. Linjansäädöt kaikki täysin auki, oikeasti niitä ei edes ole. Siis ihan kaikki on täysin auki, kiertopumppu 100% teholla. Valkoiset korkit täysin auki. Ei termostaatteja tai toimilaitteita käytössä. Jakotukissa on yksi toimilaite kiinni mutta se ei ole käytössä vaan sekin piiri on täysin auki. Virtaus 35 litraa/min aina ja ikuisesti, 24/7/365
-
Nyt on putkia putsattu.5/8 jotenkin auki 3 aika tukkeessa.jos tän talven pärjäis.ni keväällä sitruunahappolla jos koittais avata tukkeumat
-
Oliko tukokset itse putkissa vai jakotukin laitteissa?
Mitä sieltä tuli?
Mitenkä nyt käyttäytyy lämpötilat?
ATS
-
Putket tukkeessa.tuli aika paljon mujua.3 bar painetta putkiin kumpaakin suuntaan.nyt kompura käy pitempään ja paluuvesi noussu 24c.
-
Huuhtelitko jakotukkien yhteistä? Huomasitko laittaa jakotukkien isot hanat eli punaisen tai sinisen tai molemmat kiinni jotta huuhteluvesi meni lattiapiirien kautta? Jos isot hanat oli auki niin huuhtelu kohdistuu enempi maalämpöpumpun sisuksiin kun sinne menee tuo paksumpi putkisto jota pitkin vesi pääsee helpommalla.
Toki molemmat olisi hyvä huuhdella mutta ne saa paremmin huuhdeltua erikseen. Lattia erikseen ja kone erikseen. Noista samoista yhteistä onnistuu kun pelaileen hanoilla sopivasti.
-
Joo niistä.sulut oli kiinni.mistänhän ruosteen näköstä mönjää sinne letkuihin oli kertynyt.muovi letkut?
-
Minkä väristä?
Tarttuuko magneettiin?
-
Hieno homma että alkaa pelittään :)
Otatko lämmitysjakson lämpötilat sopivin välein, riippuu käyntijakson pituudesta.
Huuhtelitko lenkki kerrallaan, jos huuhtelit niin
- Mitenkä suljit muut piirit?
- Missä asennossa oli huuhdeltavan piirin virtausmittarin säätö entä sinisen korkin säätö?
ATS
-
Olisi mielenkiintoista nähdä, mitenkä lämpötilat nyt käyttäytyvät.
ATS
-
huuhtelin putket uudelleen 5-6 bar paineella.koneelle menevät sulut kiinni.ees taas huuhtelu.sain putket kaikki auki.mujua tuli.nyt toimii kaikki.säädin virtaukset kohdilleen.yhteenvetona totesin irtomujun tukenneen virtausmittarin aukot jolloin virtaus tyrehtyi.outo juttu sinänsä että koneen mutasihdissä ei ollut likaa.epävarmaa vielä että mistä lika olisi peräisin.kiitoksia kaikille neuvoista
-
Minkälaista tuo muju on?
- Onko aivan hienojakoista?
- Onko kokkareita mukana?
- Minkä väristä?
- Tarttuuko magneettiin
Onko lämmitysjärjestelmään tarvinnut lisätä vettä? (säännöllisesti?)
ATS
-
ruskeeta hienojakoista ja kokkareita mukana ja tarttui magneettiin.ei ole lisätty vettä aikaisemmin ku kerran 10 vuoteen
-
Olisi mielenkiintoista nähdä, mitenkä lämpötilat nyt käyttäytyvät.
ATS
Tämä "takaisinkytkentä" olisi arvokasta tietoa kun vastaan tulee lämmönjakojärjestelmän vastaavia ongelmia.
Tämä oli ensimmäinen kerta kun kuulen että itse lattiaputket olivat tukossa.
ATS
-
Eiköhän se ole tuo "tappi" mikä sitä nyt ohjaa eli aseteltu menoveden max lämpötila.
Virtaus on nyt niin pieni että kaikki lämpö jää jo lattialämmitysputkien alkupäähän ja tästä syystä paluuvesi ei koskaan lämpiä yli huonelämpötilan.
"Nakke vaan" tuolla aiemmin kyseli koneen sisällä olevan sihdin putsauksesta
Onko tuo kuvassa näkyvä sihti putsattu?
ATS
Hei vaan kaikille. Vähän vanha juttu jo muttaa liippaa läheltä.
Meillä on vähän tämäntapaista ongelmaa ja tuon suodattimen takapuolella oleva putki on selkeästi kylmempi kuin etupuolella.
Sihti pitäisi puhdista mutta en ole ennen tuota avannut. Kone seis ja sulut kiinni, paljonko tuolta lorisee vettä kun sihdin irroittaa?