Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: juhlavuosi - 26.11.22 - klo:13:59
-
Harkinnassa pumpun uusinta, vanha pumppu Lämpöässä V9, ja kaivo mitoitettu 160 m ja porattu ja käytössä 170 m.
Tuohon saa ilmeisesti noin 10 kW perinteisen pumpun mutta entä invertteri?
Talo on lattialämmityksellä betonissa ja pitäisi myös laskea hyötysuhde invertteri vs perinteinen vs sähkölle jäävät tunnit.
V9 ei ole koskaan ollut vastuksella mutta kova pakkanen tekee tiukkaa, ei meinaa riittää.
-
Tuo on ihan hyvän mittainen kaivo 12kW invertterille jos Etelä-Suomessa. Todenäköisesti käy pääosan talvesta alle puolitehon, eikä rasita kaivoa. On-off kuormittaa käydessään aina maksimiteholla, invertteri pääosin puoliteholla. Invertteri osaa suojata kaivoa kun keruupumppu säätyy automaattisesti. Kompressori nostaa sitten tarvittaessa kuumakaasun lämpötilaa jos kaivo uhkaa mennä pakkaselle. Ruotsalaiset ovat kenttäkokeissa todenneet että noin asteen verran pysyy kaivo lämpimämpänä invertterillä kuin samantehoisella on-off koneella. Itsellä 16kW invertteri joka käy pääosin 4.8 kW minimiteholla ja kaivosta tulee läpi talven 4-5 astetta. Kaivon lämmön ollessa korkea lämpökerroin on korkea 5.0 luokkaa lattialämmityksessä . On-offilla tuon saavuttamiseen on haasteita kun keruun tulo putoaa useamman asteen pidemmän käyntijakson aikana kun kelit viilenee.
Edit:liitteenä kuvakaappaus tältä päivältä, 9kWh on pumppu kuluttanut ja tuottanut 49 kWh. COP 5.44 luokkaa. Pääosin minimiteholla mennään pikkupakkasilla.
-
Laita kohteen tiedot tänne näkyville, ja pyydä ”Tomppelia” laatimaan mitoituslaskelma.
Oletko mittaillut keruun lämpötiloja, siitä voisi päätellä jotain kaivon nykyisestä tilanteesta?
-
Vanha Lämpöässä ei mittaa keruuta eli en tiedä lämpötiloja.
Onko kaivon suojaus käytössä eri merkeillä?
Tuo hyötysuhde näyttää erittäin hyvältä, tässähän voisi säästää lisää sähköä.
-
Molemmat tyypit on/off ja invertteri rasittaa pitwmmän päälle samalla lailla sitä kaivoa... Toinen pulssimaisesti ja toinen jatkuvasti. Väite että inverteri ei rasita kaivoa on puppua, jos ei rasita niin ei sieltä energiaakan tule. 8 kone kuulostaa vähän pieneltä jos 9kin on jo rajoilla, tarkat tehotiedot kertois tarkemmin. Thermian varoitus jäätymisestä isommalla koneella kuulostaa virheelliseltä ellei ole liian matala kaivo energiatarpeeseen, toisekseen nykyään niiden mittaukset pyrkii jäätymisen estämään...otetaan vastuksia apuun jos meinaa jäätyä.
-
Vanhan Lämpöässän esitteen mukaan V9 mallin antoteho on 10-12 kW. Mikäli V9:n tehot ovat äärirajoillaan, on syytä epäillä että 170 m syvä kaivo käy myös kylmänä. Kaivon suhteen tilanne ei ainakaan parane uuden pumpun paremman COPin ansiosta.
Riittävän tehokas pumppu vaan vanhan tilalle, ja seurailemaan tilannetta. Mikäli keruu menee jäähän, sitten pitää harkita uutta kaivoa vanhan rinnalle tai sähkövastusten käyttöä.
-
V9 tehot ovat rajoillaan kun pakkasta on -20C ja pitää lämmittää vettä. Tuossahan on 340 litran varaaja ja jos se pääsee kylmenemään, on pumpulla kova tuo hoitaa sekä varaaja että lämmitys.
-
Ottaisin nyt talvella 22-23 kaivon lämmöt seurantaan jollakin tavalla...ensinnäkin paikka mistä mittaa ja mieluusti joku tallentava väline, miten mahtais Ruuvitagi tuohon sopia...en osaa sanoa...
-
V9 tehot ovat rajoillaan kun pakkasta on -20C ja pitää lämmittää vettä. Tuossahan on 340 litran varaaja ja jos se pääsee kylmenemään, on pumpulla kova tuo hoitaa sekä varaaja että lämmitys.
NIBE:n mitoitus antoi vuosittaiseen lämmitystarpeeseen 30 000kWh ja Lämpöässän webbilaskuri melkein saman eli 30 300 kWh. NIBE S1255-12 LP:n kuluttama energia on arviossa noin 6700 kWh ja Lämpöässälla sekä Cube10 että Cube Inverter+3-12 noin 6400 KWh, eli kaikki ovat näiden mukaan aika samalla tasolla (menee varmaan virhemarginaaliin).
NIBE:n maksimiteho oli 11 kWh mitoituksessa, ja Cube10 arvion lisälämmitys on lähellä nollaa vaikka teho on hiukan pienempi.
Eli näyttäisi siltä että 8 kWh pumppu on turhan pieni, mutta näissä muissa pitää katsoa sitten muita ominaisuuksia ja hintaa.
jos olet Lämpöässällä pärjännyt, niin luultavasti pärjäät uudellakin pumpulla tuolla kaivolla vaikka n.50m lyhyt onkin. Nykypumput lämmittävät melkein puolta pienemmän varaajan 180l 30min aikana 7 kW keskiteholla. Lämpöässässä vesi lämmitetään lennossa varaajassa, joka vaatii ison lämpimän veden tilavuuden. Uudessa pumpussä käyttövesi tarvitsee normaalisti kolme käyntijaksoa yhteensä 1.5h, muu aika jää pienten taukojen jälkeen lämmittämiselle. Kun tulo menee invertterissä muutaman asteen miinukselle, kompressori lähtee nostamaan kuumakaasun lämpötilaa suojatakseen kaivoa jäätymiseltä. Vastuksia ei tarvita mutta lämpökerroin toki heikkenee.
On off pumppu rasitaa suurella tehonotolla kaivoa, sen välittömässä ympäristössä lämpötila laskee ja lämmön siirtyminen heikentyy. Ohessa pienitehoisten 4.5 on off ja 6 kW invertterin kaivon lämmöt kompressorille syötetyn tehon suhteen. Profiilit ovat aika paljon erilaiset, inverterin kaivo pysyy lämpimämpänä.
-
jos olet Lämpöässällä pärjännyt, niin luultavasti pärjäät uudellakin pumpulla tuolla kaivolla vaikka n.50m lyhyt onkin. Nykypumput lämmittävät melkein puolta pienemmän varaajan 180l 30min aikana 7 kW keskiteholla. Lämpöässässä vesi lämmitetään lennossa varaajassa, joka vaatii ison lämpimän veden tilavuuden. Uudessa pumpussä käyttövesi tarvitsee normaalisti kolme käyntijaksoa yhteensä 1.5h, muu aika jää pienten taukojen jälkeen lämmittämiselle. Kun tulo menee invertterissä muutaman asteen miinukselle, kompressori lähtee nostamaan kuumakaasun lämpötilaa suojatakseen kaivoa jäätymiseltä. Vastuksia ei tarvita mutta lämpökerroin toki heikkenee.
On off pumppu rasitaa suurella tehonotolla kaivoa, sen välittömässä ympäristössä lämpötila laskee ja lämmön siirtyminen heikentyy. Ohessa pienitehoisten 4.5 on off ja 6 kW invertterin kaivon lämmöt kompressorille syötetyn tehon suhteen. Profiilit ovat aika paljon erilaiset, inverterin kaivo pysyy lämpimämpänä.
Et ole ilmeisesti perehtynyt keskustelun aiheena olevan pumpun rakenteeseen ja toimintaan. Varaajassa varastoidaan 340 L lämmintä käyttövettä. Uudemmissa V-malleissa käyttövesi lämmitetään lennossa kierukalla. Käyttöveden lämmitys tapahtuu samanaikaisesti lämmityksen kanssa, ja siitä syystä kovemmilla pakkasilla käyttövesivaraajan latautuminen ottaa pidemmän ajan.
-
Joo, V-mallin toiminnan tiedän kyllä hyvin mutta nämä uudemmat eivät ole vielä tuttuja käyttöveden lämmityksen osalta.
-
On off pumppu rasitaa suurella tehonotolla kaivoa, sen välittömässä ympäristössä lämpötila laskee ja lämmön siirtyminen heikentyy. Ohessa pienitehoisten 4.5 on off ja 6 kW invertterin kaivon lämmöt kompressorille syötetyn tehon suhteen. Profiilit ovat aika paljon erilaiset, inverterin kaivo pysyy lämpimämpänä.
Mitenkä mielekästä on verrata rannikolla ja sisämaassa olevaa kaivoa? Tuohan on sama kun vertaisi Turussa ja Forssassa olevaa kaivoa, johan se kallio on tuon kaksi astetta kylmempi sisämaassa. Tämä siis tuota alempaa kuvaa koskien joka ei jostain syystä nyt linkity tähän mukaan.
-
Muistaakseni nämä ruotsalaiset kaivot olivat täysin erilaisissa kohteissa joten lämpötilojen käyttäytymisestä ei voi tehdä johtopäätöksiä
ATS
-
Kahta ihan samanlaista kohdetta ei varmaankaan löydy, mutta neliöt ja kulutus lähellä toisiaan. Sijainti 90 km säteellä, vuoden keskilämpötilassa 1.4 asteen ero paikkakuntien välillä, mutta kaivon aktiiivisyvyys Varbergin kohteessa, jossa inverter 10m vähemmän, antaa siis tuolta osin tasoitusta. Kuitenkin kuvioista näkyy että kaivojen käytös on selkeästi erilainen, toki matalia kaivoja molemmat.
-
Niin miten me tulkitaan tuota. Vasen, Borås, on/off viilenee 7.5>2.5 eli 5 astetta.
Oikea, Varberg, invertteri viilenee 9.5>3.5 eli 6astetta. Katoinko oikein? Miten tulkitaan että enempi viilentyvä on vähempi viilentyvä?
-
Aiheeseen vielä liittyen, onko kaivon aktiivinen syvyys vedenpinta, eli meillä muistaakseni kallion pinta on vedenpinta noin 5 metrin syvyydessä. Kaivo osui sikäli monttuun että muuten kallio on noin kahden metrin syvyydessä tontilla.
-
Tuollahan olikin Tomppelin ketju lämpöpumpun mitoituksesta, joka olisi kannattanut lukea ensin.
Eli tuon perusteella on/off ja invertteripumput voi mitoittaa samalla tavalla, mutta invertteripumpussa on kaivon suojaus jäätymiseltä. Vaikuttaa järkevältä.
Lisäksi kaivo on kohdallani jäähtynyt jo 20 vuotta, eli pumpun tehontuottomahdollisuus on pienentynyt.
Jatkossa sitten voin säästää kaivoa käyttämällä enemmän sähköä lämmitykseen tai rajaamalla kulutusta kaivon kapasiteetin mukaan. Jäätymiseen viittaavaa tilannetta en ole havainnut; Espoon astepäiväluku lienee kuitenkin kohtuullinen.
-
Oletko seurannut lämpöpumpun sähkönkulutusta?
Kaivon nykyinen tila olisi aika helppo selvittää teippaamalla lämpötila-anturit kaivosta tulevan ja palaavan putken pintaan ja eristettä reilusti päälle.
-
Tuollahan olikin Tomppelin ketju lämpöpumpun mitoituksesta, joka olisi kannattanut lukea ensin.
Eli tuon perusteella on/off ja invertteripumput voi mitoittaa samalla tavalla, mutta invertteripumpussa on kaivon suojaus jäätymiseltä. Vaikuttaa järkevältä.
On se kaivon jäätymisen suojaus on/off pumpuissakin. Mutta onhan se selvä että invertteri on se suunta mihin mennään ja uudempi ratkaisu joten varmaan semmoinen kannattaa ostaa. Voi olla että hyötysuhdekin on parempi joten ei ole mitään syytä ostaa on/offia. Tai onhan mahdolliset saatavuusongelmat ja voi olla että invertterin hintakin on kalliimpi. Lisäksi monet invertterit ei tee käyttövettä isolla teholla joten se on hyvä selvittää varsinkin jos lämpimän veden kulutus on kovaa.