Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: anttiajaa - 26.11.22 - klo:13:35
-
Tervehdys foorumin käyttäjät
Perustiedot
Sijainti Lahti
Rak.vuosi 1991
Talo T-mallinen (T:n jalka: kellari + osittain kaksi kerrosta, muuten yksitasoinen
Pohja-ala 230 m2
Huoneistoala 300 m2 / 790 m3 ja lämpötila 22 C
- korkeus keskim. 2,5 m + korkea tila (36 m2) 4,6 m
Kellari 150 m2 / 400 m3 ja lämpötila 15 C
- korkeus 2,08 m
Lämmitys hake 70 - 100 m3/v
patterilämmitys, kosteissa tiloissa lattialämmitys (käyttövesi/kello-ohjaus) 19 m2
Ilmanvaihto huippuimuri
Lattiat parketti ja laatta
Ikkunat 3-lasiset ja hieman normaalia enemmän, kellari 2 m2 ikkunaa ja isot ovet
Seinät 175 mm vuorivilla, kellari lecaharkko 240 mm (1/3 maan pinnalla)
Yläpohja 200 mm vuorivilla + 200 mm selluvilla
Alapohja lecasora (yksitasoinen), styroksi kellarissa
Ikä tekee tehtävänsä, joten aikeissa siirtyminen hakelämmityksestä maalämpöön, josta ajatuksia alla.
MLP Jäspi/Nibe 4-28 kw (12+4-16 kw)
Kaivo kaksi syvää (300-400 m) kaivoa tarvittaessa piiskapumpulla tai hätätapauksessa kolme kaivoa
keruuputki 50 mm ja sisäsiirto (9m) 63 mm
Kallio kallio metrin (laskee jyrkästi) tai talon toisella puolella noin neljässä metrissä (kuitenkin talo kallion laella)
- kumpi vaihtoehto on parempi
MLP 4-putkinen kytkentä, puskurivaraaja (660 l) käyttövesikierukalla (esilämmitys), josta vesi sähkövaraajaan lämpötilan nostamiseksi 55 C
Lämmitys sunttiohjaus ulkolämpötilatunnistimella = vanha järjestelmä
Paljonko vaikuttaa kaivojen etäisyyden kasvattaminen 15 m:stä esim. 25 m:in eli tuottavatko kaivot paremmin lämpöä ja täten kaivoja voisi jopa madaltaa?
MLP:n tehon pitäisi riittää erään laskentakaavan mukaan, joka antoi tehon tarpeeksi 27,5 kw:a.
Hakelämpö jää rinnalle käyttövalmiiksi ja sitä voi käyttää rinnalla, jos/kun MLP:n teho ei riittäisikään 40 asteen pakkasilla.
Kiitokset avusta etukäteen
-
Tässä on kellarikerroksen ala, 150 m2.
1 -kerroksen ala lienee suunnilleen pohjan ala, 230 m2.
Mikähän mahtanee olla 2 -kerroksen ala?
Laitan nyt jotain laskelmaan, mutta se voi olla ihan väärin.
Kerrosten alat ja huonekorkeudet ovat laskelmassa varsin oleellisia.
-
Tässäpä selvennys toisesta kerroksesta:
Talon toisen kerroksen tiedot: itäpääty on 64 m2 ja länsipääty 40 m2 sekä välissä on ensimmäisen kerroksen korkea tila, jonka korjatut neliöt ovat 46 m2, ei siis 36 m2.
Korjaus myös MLP: Jämä/Nibe
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=11185.0;attach=17726).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 24,0 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”anttiajaa” LAHTI (Päijät-Häme)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 44 °C - menovesi lämpötila max 50 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -28 °C
- Kellarikerros 1991: -Patterilämmitys, 15°C, 150 m2, 312 m3 38,2 W/m2 5,73 kW 11 317 kWh
- Keskikerros 1991: -Patterilämmitys, 22°C, 230 m2, 575 m3 43,1 W/m2 9,91 kW 25 619 kWh
- Talon yläkerta 1991: -Patterilämmitys, 22°C, 150 m2, 375 m3 45,1 W/m2 6,77 kW 17 205 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 42 W/m2 22,41 kW 54 141 kWh
• Kiinteistö, 530 m2, 1262 m3 3,9 COP 21,78 kW 54 141 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,385 m3 / 50 °C 3,4 COP 2,12 kW 8 800 kWh
- Yhteensä 3,8 SCOP 23,9 kW 62 941 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -3 380 kWh 1,28 kW 59 561 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 59 561 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 24,00 kW 59 561 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 530 m2 112 kWh/m2 3,8 SCOP 24,0 kW 59 561 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 23,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 24,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -28 °C
- Maasta kerätään ( 3,8 COP) 17,8 kW 43 953 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 15 608 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 15 608 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan 2 kpl 241 m kaivoa. Kaivojen yläosassa 6 m vedetöntä ja 30 m maaporausta. Poraussyvyys 241 m
- Kaivon aktiivisyvyys 235 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 241 m. Putkea kaivossa yhteensä 482 m
- Liitäntä pumpulta jakokaivolle. Välimatka = 9 m. (Painehäviö 3,9 kPa) 2 kpl PE63x5.8 18 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla painehäviö virtauksella 1,29 l/s (virtaus kaivoa kohden on 1,29 / 2 = 0,65 l/s = 39 l/min = 2322 l/h):
- Kaivo, painehäviö 0,65 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,2 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 1045 litraa 121 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,65 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,2 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 1310 litraa 64 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,65 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,2 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 1608 litraa 38 kPa = 0,38 bar
Tai vaakakeruulla:
- kostea savi, 1033 m = 4 x 260 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään) 1 m. Vol 1246 litraa 26 kPa = 0,26 bar
- tai - kostea savi, 1033 m = 3 x 350 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään) 1 m. Vol 1101 litraa 54 kPa = 0,54 bar
...
Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä. Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
...
Aikaisemman suurehkon lämmitysenergian tarpeen saattaa mahdollisesti selittää tarpeettoman suuri poistoilman määrä ylitehokkaalla huippuimurilla.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Kiitokset tomppelille laskelmasta.
Kellaritilan korkeus on 280 cm eikä 208 cm, jonka olin virheellisesti ilmoittanut.
Jos kaivojen etäisyys olisikin 15 m, niin paljonko kaivojen syvyys lisääntyisi?
-
Koetin tehdä laskelman, jossa korjasin kellarin huonekorkeuden 2,8 metriin. Laskelma muuttui vähän.
Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys on tässä laskelmassa 25 metriä.
Liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=11185.0;attach=17727).
Jos laskelman lähtötiedoissa on vieläkin virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 25,0 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”anttiajaa” versio B LAHTI (Päijät-Häme)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 44 °C - menovesi lämpötila max 50 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -28 °C
- Kellarikerros 1991: -Patterilämmitys, 15°C, 150 m2, 420 m3 44,6 W/m2 6,69 kW 13 419 kWh
- Keskikerros 1991: -Patterilämmitys, 22°C, 230 m2, 575 m3 43,1 W/m2 9,91 kW 25 619 kWh
- Talon yläkerta 1991: -Patterilämmitys, 22°C, 150 m2, 375 m3 45,1 W/m2 6,77 kW 17 205 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 44 W/m2 23,36 kW 56 243 kWh
• Kiinteistö, 530 m2, 1370 m3 3,9 COP 22,74 kW 56 243 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,385 m3 / 50 °C 3,4 COP 2,12 kW 8 800 kWh
- Yhteensä 3,8 SCOP 24,9 kW 65 043 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -3 380 kWh 1,29 kW 61 663 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 61 663 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 25,00 kW 61 663 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 530 m2 116 kWh/m2 3,8 SCOP 25,0 kW 61 663 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 24,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 25,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -28 °C
- Maasta kerätään ( 3,8 COP) 18,6 kW 45 517 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 16 146 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 16 146 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan 2 kpl 247 m kaivoa. Kaivojen yläosassa 6 m vedetöntä ja 30 m maaporausta. Poraussyvyys 247 m
- Kaivon aktiivisyvyys 241 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 247 m. Putkea kaivossa yhteensä 494 m
- Liitäntä pumpulta jakokaivolle. Välimatka = 9 m. (Painehäviö 4,3 kPa) 2 kpl PE63x5.8 18 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla painehäviö virtauksella 1,35 l/s (virtaus kaivoa kohden on 1,35 / 2 = 0,68 l/s = 41 l/min = 2430 l/h):
- Kaivo, painehäviö 0,68 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,2 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 1068 litraa 139 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,68 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,2 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 1340 litraa 73 kPa = Ok?
- Kaivo, painehäviö 0,68 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,2 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 1645 litraa 43 kPa = 0,43 bar
Tai vaakakeruulla:
- kostea savi, 1070 m = 3 x 360 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään) 1 m. Vol 1128 litraa 61 kPa = Ok
...
Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä. Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Koetin tehdä laskelman, jossa korjasin kellarin huonekorkeuden 2,8 metriin. Laskelma muuttui vähän.
Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys on tässä laskelmassa vain 15 metriä.
Liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=11185.0;attach=17728).
Jos laskelman lähtötiedoissa on vieläkin virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 25,0 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”anttiajaa” versio C, kaivojen et 15 metriä LAHTI (Päijät-Häme)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 44 °C - menovesi lämpötila max 50 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -28 °C
- Kellarikerros 1991: -Patterilämmitys, 15°C, 150 m2, 420 m3 44,6 W/m2 6,69 kW 13 419 kWh
- Keskikerros 1991: -Patterilämmitys, 22°C, 230 m2, 575 m3 43,1 W/m2 9,91 kW 25 619 kWh
- Talon yläkerta 1991: -Patterilämmitys, 22°C, 150 m2, 375 m3 45,1 W/m2 6,77 kW 17 205 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 44 W/m2 23,36 kW 56 243 kWh
• Kiinteistö, 530 m2, 1370 m3 3,9 COP 22,74 kW 56 243 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,385 m3 / 50 °C 3,4 COP 2,12 kW 8 800 kWh
- Yhteensä 3,8 SCOP 24,9 kW 65 043 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -3 380 kWh 1,29 kW 61 663 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 61 663 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 25,00 kW 61 663 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 530 m2 116 kWh/m2 3,8 SCOP 25,0 kW 61 663 kWh
• [/b]Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 24,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 25,0 kW[/b]
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -28 °C
- Maasta kerätään ( 3,8 COP) 18,6 kW 45 517 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 16 146 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 16 146 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan 2 kpl 280 m kaivoa. Kaivojen yläosassa 6 m vedetöntä ja 30 m maaporausta. Poraussyvyys 280 m
- Kaivon aktiivisyvyys 274 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 280 m. Putkea kaivossa yhteensä 560 m
- Liitäntä pumpulta jakokaivolle. Välimatka = 9 m. (Painehäviö 4 kPa) 2 kpl PE63x5.8 18 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla painehäviö virtauksella 1,3 l/s (virtaus kaivoa kohden on 1,3 / 2 = 0,65 l/s = 39 l/min = 2340 l/h):
- Kaivo, painehäviö 0,65 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 1186 litraa 143 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,65 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 1494 litraa 75 kPa = Ok?
- Kaivo, painehäviö 0,65 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 1840 litraa 44 kPa = 0,44 bar
Tai vaakakeruulla:
- kostea savi, 1070 m = 3 x 360 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään) 1 m. Vol 1068 litraa 56 kPa = Ok
...
Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 15 metriä.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.