Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: hedveikki - 19.11.22 - klo:14:18
-
Moikka,
Vähän taustaa:
Meillä on maalämpö asennettu aikoinaan 2014 ja itse muutettiin taloon muutama vuosi sitten.
Olen alusta asti ihmetellyt todella kylmänä käyvää kaivoa / jatkuvasti pakkasella pyörivää pumppua.
Toivottavasti tällä mitoituksella saisi vähän kättä pidempää siihen, että miten järjestelmä oikeasti toimii.
Saisinko siis mitoituksen alla olevilla lähtötiedoilla, kiitos :)
Tällaisia lähtötietoja tarvittaisiin mitoituksen tekemiseen:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen.
>> Espoo
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
>> 2004, Rinnetalo
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tieto on varsin hyödyllinen.
>> Tilaussopimuksessa lämmityssähkö 25 000 kW
- Patterilämmitys vai lattialämmitys?
>> Lattialämmitys
- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
>>Koneellinen lämmön talteenotolla, vesijälkilämmitys (Parmair KxVO)
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
>>Ulkoseinien piiri 51 m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
>>Yläkerta mineraalivilla 175 mm (k-arvo 0.25 w/m2K)
>>Alakerta mineraalivilla 125 mm (k-arvo 0,22 w/m2K)
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
>>2 kerrosta yläkerta + kellari
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
>>Yläkerta 103 m²
>>Alakerta 101 m²
- Huonekorkeudet kerroksittain?
>>Yläkerta keskimäärin 3,0 m (noin 50% vinoa sisäkattoa 3,8 m lakikorkeudella)
>>Alakerta 2,75 m (sisältää välipohjan 310 mm)
>>Lämmitettävät sisäkuutiot noin 600 m³
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
>> maanvarainen, styrox 100 mm (k-arvo 0,22 w/m2K)
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
>>mineraalivilla 300 mm (k-arvo 0,20 w/m2K)
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
>>3 lasiset, huomattavasti suurempi ala
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
>>Autotalli sisältyy kellarin neliöihin, noin 20 m²
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
>>Autotallissa +15 °C
- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa.
>>K-arvot annettu yllä (jos niistä jotakin apua on)
-
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn. (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=11157.0;attach=17603)
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”hedveikki” ESPOO (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 34 °C - menovesi lämpötila max 37 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -26 °C
- Alakerta 2004: Kivi-Lattialämmitys, 19,5°C, 101 m2, 263 m3 24,9 W/m2 2,52 kW 6 948 kWh
- Yläkerta 2004: Laminaatti-Lattialämmitys, 21°C, 103 m2, 309 m3 58,6 W/m2 6,03 kW 14 462 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 42 W/m2 8,55 kW 21 409 kWh
• Kiinteistö, 204 m2, 572 m3 5,0 COP 8,27 kW 21 409 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,198 m3 / 50 °C 3,4 COP 1,06 kW 4 400 kWh
- Yhteensä 4,6 SCOP 9,3 kW 25 809 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 424 kWh 0,51 kW 24 385 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 24 379 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 9,00 kW 24 372 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 6 kWh
Yhteensä 204 m2 120 kWh/m2 4,6 SCOP 9,0 kW 24 379 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 9,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 9,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -24 °C
- Maasta kerätään ( 4,6 COP) 7,2 kW 19 075 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 5 304 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 6 kWh) 5 310 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa 2 069 kWh
• Tarvitaan vähintään 190 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 5 m vedetöntä ja 2 m maaporausta. Poraussyvyys 190 m
- Kaivon aktiivisyvyys 185 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 190 m. Putkea kaivossa yhteensä 380 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 7,1 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,54 l/s = 32,4 l/min = 1944 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,54 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,2 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 406 litraa 68 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,54 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,2 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 511 litraa 39 kPa = 0,39 bar
Tai vaakakeruulla:
- kostea savi, 411 m = 2 x 210 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään) 0,9 m. Vol 436 litraa 21 kPa = 0,21 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Suuret kiitokset!
Kaivon syvyys on papereiden mukaan 175 m (aktiivisyvyydestä ei tietoa) ja pumppuna IVT Greenline C9.
Kylmän keruun (tänään -1 pumpulle ja -4 kaivoon käyntijakson loppupuolella) takia taitaa pumppu käydä vähän huonommalla hyötysuhteella. Olen arvioinut pumpun kulutuksen jonnekin 7 000-8 000 kWh kieppeille (toki tuossa on ilmanvaihdon vesijälkilämmitys mukana, joka oli arvioitu 2 000 kWh ostosähköä tuossa laskelmassa). Kokonaissähkö on ollut noin 13 000-14 000 kWh + hybridi arviolta 2 000 kWh.
Kaipa tuosta voi sen johtopäätöksen tehdä, että pumppu on sopiva, mutta kaivo vähän lyhyt ja kylmä. Tosin ei putken lyttyyn menneet viime vuonnakaan, vaikka keruun lämmöt oli luokkaa -2/-5 useamman viikon ajan kovemmilla pakkasilla.