Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönjako => Aiheen aloitti: joro - 04.11.22 - klo:07:46
-
Löytyiskö täältä joku joka osaisi laskea lattialämmityksen virtaukset (esisäädöt) uudelleen? Lattilämpökuvat löytyy mutta lapussa lukevat piirien pituudet on jonkinverran erit mitä ne todellisuudessa on, ja lapussa kaikki piirit on laskettu niin että joka huoneessa olisi laatta lattia, osassa huoneita on kuitenkin laminaatti/vinyylilankku.
Kuvia koitin liittää tähän mutta ne on niin isoja etten onnistunut niitä liittämään. Jos joltain löytyy taitoa ja viitsii ne laskea niin voin lähettää kuvat esim sähköpostilla
-
Hmm. Jos pelkkä piirin pituus muuttuu, nousee painehäviö toki, mutta aiheuttaako se muuta laskentatarvetta kuin ruuvia isommalle kompensoimaan häviö? Pintamateriaali voi jotain muutosta vaatiakin. Jään kuuntelemaan, jos joku viitseliäämpi jaksaa asiaan perehtyä =)
-
Laatasta tulee lämpö tuplana läpi laminaattiin verrattuna. Helpoin tapa on mitata lattian pintalämmöt halvalla laserlämpömittarilla ja säätää jakotukista virtaukset kohdalleen kunnes lattian pintalämmöt yhtenäisiä n.0,5 asteen sisään. Sitten voi hienosäätää isommalle jos tilassa esim. isoja ikkunoita jotka viilentävät.
-
Millä tasolla tasapainoitus on alunperin laskettu ja miten se pitäisi laskea nyt?
Onko huonekohtainen tehontarve laskettu? Onko huomioitu putkien asennusvälit? Jos joku piiri on merkittävästi suunniteltua pidempi tai lyhyempi, miksi niin on? Onko putkiväli eri kuin suunnitelmassa.
Jos tehontarve W/m ja lämmönluovutus W/mK olisi vakio, riittäisi laskea virtaama piirin pituuden mukaan. Eli 100 m piiriin pitäisi saada 5-kertainen virtaama 20 m piiriin verrattuna ja kaikissa piireissä dT on sama.
Mutta näin ei ole. Tehontarve riippuu paljon huoneen sijainnista eli ulkoseinän, ikkunoiden, sekä ylä- ja alapohjan määrästä.
Lämmönluovutus riippuu putkivälistä ja pintamateriaalista. Jos tehontarve, putkiväli ja pintamateriaali eivät ole synkronissa, tarvitaan joihinkin tiloihin korkeampi veden keskilämpötila. Esisäädöillä voi vaikuttaa vain dT:hen.
Laatan ja vinyylilankun ero on paksuuksista riippuen n. 20%. Eli vinyylilankku vaatii n. 20% korkeamman lämpötilaeron sisäilman ja veden välille.
Jos vaikkapa lattiat on mitoitettu 35 C menovedelle ja 5 C dT:lle eli 32,5 C vedelle ja huonelämpö on 21 C, on ko. lämpötilaero 11,5 C ja vinyylillä pitäisi olla n. 14 C ja vesi 35 C. Se ei onnistu 35 C menovedellä. Vaikkapa 36,5 C voisi onnistua. Silloin vinyylillä pitää olla 3 C dT ja laatalla 8 C dT eli vinyylillä melkein 3-kertainen virtaama putkimetriä kohti.
-
Ei pintalämpötilojen kuulu olla samoja, vaan ne menevät tehontarpeen mukaan. Helposti kulmahuoneessa on 3-kertainen tehontarve keskellä taloa olevaan verrattuna. Erityisen suuri ero on hirsitaloissa ja lasilinnoissa, joissa ylä- ja alapohja on suhteettoman hyvin eristetty ulkoseiniin nähden.
Pintalämpötilan ja huoneen lämpötilaero on suoraan verrannollinen tehoon W/m2 ja on n. 10 W/m2K. Siis 21 C sisälämpötilalla 22 C lattiapinta lämmittää 10 W/m2 ja 26 C 50 W/m2.
Pintalämpötilamittaus on mielekästä tehdä vasta pakkasilla, kun noin uutta taloa joutuu lämmittämäänkin.
-
Ensimmäiseen kysymykseesi en osaa vastata. Tehontarve näkyy lapuissa eli on laskettu ja putkien asennusväli on lapun mukainen. Ei niissä putkien pituuksissa kauhean suuria eroja ole, isoin ero 11m. En osaa sanoa mistä moinen heitto johtuu kuvaan verrattuna.
Lähinnä ajattelin jos ottaisi suunnitelmasta tiedot ja vaihtaisi putkien pituudet oikeiksi ja lattimateriaalin oikeaksi, että näkisi muuttuuko esisäätö arvot kuinka alkuperäisestä suunnitelmasta. Ihan vaan mielen kiinnosta. Tarvii pakkasten saapuessa ruveta pyörimään ympäri kämppää infrapuna mittarin kanssa ja säätää huone kerrallaa mieleiseksi.
-
” laskettu niin että joka huoneessa olisi laatta lattia, osassa huoneita on kuitenkin laminaatti/vinyylilankku.”
Ainakin omalla kohdalla noille kyllä on tullut varsin dramaattinen ero. Varsinkin laminaatti versio aluslattian kanssa kiikkui jo rajalla, että käykö se ollenkaan lattialämmitykselle. Ei oikein riittänyt enää muiden piirien kuristus termostaateillakaan, kun tehoa ei vain tule. Shunttausta olisi vaatinut ja omaa kiertoa. Yksi viileä huone on vielä jäljellä, johon tulee 5 mm tasoitusvalu ja vinyylilankku suoraan päälle. Mullahan on siis alumiinipelti lattioissa, joissa 12 mm putki urissa. Kokemuksen mukaan tuo käy parhaiten 600 x 600 mm porssilaatan kanssa suoraan kiinni, mutta toimii hyvin myös tuolla 5 mm valu + vinyylilankku ilman alusmateriaalia kanssa. Saattaa tuollaisella laatta/vinyyli/laminaatti combolla tulla jo pahimmillaan yli 10 asteen heitto lämmöntarpeeseen, eikä siihen varmaan enää samalla kiertolämmöllä päästä.
-
Tuossa vielä tutkinustietoa. Laminaatti on lähempänä 25mm parketin arvoa, ero pintaläpötilassa laattaan n. 3.5 astetta.
-
Mistä tulisi 3,5 astetta? Eihän laminaatit ja vinyylit ole edes 10 mm paksuja ja niiden lämmönjohtavuus samaa luokkaa kuin puulla.
Tuo koko taulukko on aika outo, kun siinä on varattu 8 h 100 W/m2 teholla. Mitä tuossa tutkittiin? Eri pintamateriaalien toimintaa varaavan sähkölämmityksen kanssa? Tuo ei siis ole tasapainotila, vaan jotain muuta.
Yhdelle vinyylilankulle ilmoitettiin lämpövastukseksi 0,042 m2K/W. Siis 100 W/m2 teholla lämpötila sen yli olisi 4,2 C. Silloin olisi pintalämpötila n. 10 C huonelämpötilaa suurempi ja menolämpötila ehkä 20 C yli huoneen lämmön. Ei tuollaisia tehoja tarvita, varsinkaan uudehkossa talossa.
-
Mulla on kaikki Pergon vinyyliä. Uudempaakin kivisekoitteista laatua jo tarjolla, mutta ainakin omalla kohdalla tuntuisi, että lattiat on kyllä lämpimiä, eikä vain meinaa olla. Siis matalammallakin lämmöllä, kun kiertovesi on sama kuin noilla suoraan alumiinipeltiin liimatuilla possi laatoilla.
Pergon 4,5 mm:n vinyylin kokonaislämmönvastus on 0,015 K m²/W. Mitä tuo nyt sitten tarkoittaakaan.
Ja jos käytetään alusmateriaaleja, niinku monet yleensä käyttää, niin luku vaihtelee 0,04-0,07 haitarissa. Mulla on vedetty pelkkä reipas pölynsidonta primerikerros sinne alle ja laatat suurinpiirtein tarttui siihen.
Edittiä pitää laittaa, kun vähän vääriä lukuja tulee eri paikoista
2,5 mm:n liimattava Vinyl Flex = 0,015
4,5 mm:n Vinyl Flex = 0,020
5 mm:n Alpha Vinyl = 0,025
Nämä siis ilman alustoja
-
Näköjään alusmateriaalista riippuu miten hyvin lämpö tulee läpi. Pergon laminaatti + 3mm solumuovi on lattialämmityskelvoton.
https://www.pergo.fi/fi-fi/kysymyksia-ja-vastauksia/laminaatti/asennus/voiko-alkuperaisen-pergo-laminaattilattian-asentaa-lattialammityksen-paalle.
Ohuista vinyyleistä 2.5-5 mm tulee lämpö hyvin läpi jos alusmateriaali on valittu oikein esim. Pergo Sunsafe.
Tuossa voi verrata eri materiaalien R-arvoja tuuma sarakkeessa:
https://www.houseneeds.com/learning-center/pex-tubing-radiant-floor-heating/flooring-r-value-different-materials
-
Löytyihän tuolta Pergon sivuilta ne oikeat vinyyliä koskevat luvut aluslattioineen.
https://cdn.pergo.com/-/media/imported%20assets/flooring/4/c/b/pgfloorheatinglvtfipdf35681.ashx?rev=7217625b849e4495ae313bda125434da&hash=EFA8F562B614A1C6C513D43472545666
” Pergon 4,5 mm:n vinyylin kokonaislämmönvastus on 0,015 K m²/W liimattuna tai 0,025–0,070 K m²/W kelluvana asennuksena alusmateriaalin kanssa. Toisin sanoen, liimattu lattia johtaa lämpöä hieman paremmin.”
Ei kyllä tullut mieleenkään, että liimaisin noita lankkuja kiinni tasoitteeseen, joten mulla tuli noilla jäykkärunkoisilla tehtyä kelluvana, joka ei lätise, eikä kopise yhtään.
Eikä kukaan enää nykyään ota mitään MDF runkoista vinyyliä muutenkaan. Eli noiden normaali paksuus on tuo 4,5-6 mm. Silent pohjaisia saattaa olla tuo 6 mm, joissa siis valmis alunen mukana.