Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Oilon Geopro => Aiheen aloitti: jsuomine - 05.10.22 - klo:20:42
-
Osaako joku tulkita sähkön kulutuksen kautta mitä on tapahtunut lämpöpumpun toiminnassa 13.3.2022? Kuviossa koko kuukauden sähkön kokonaiskulutus. Kyseessä 10v ikäinen kivitalo ja lämmitettäviä neliöitä kahdessa kerroksessa yli 200 ja kuutioita noin 600. Kokonaiskulutus vuositasolla on liikkunut noin 17-18 000 kWh.
https://imgur.com/a/BtgrU5S (https://imgur.com/a/BtgrU5S)
-
On tullut "kesä" ja varsinainen lämmityskausi on päättynyt? Joku on kääntänyt autotallin sähköisen lattialämmityksen pois päältä? Tai jotain muuta...
-
Ei ole sähköisiä lattialämmityksiä ja maaliskuu ei ole vielä lämpötilojen suhteen "kesää". Joku kuka tuntee maalämpöpumppujen toimintaa, niin voisi ehkä kuvasta päätellä mistä on kyse. Jotain tuossa on tapahtunut kun tiheämmästä lämmityksestä pumppu on siirtynyt noin voimakkaasti laajempaan päälle/pois toimintaan. Kelloaikaan sidottu tuo muutos ei kuitenkaan ole.
-
Tämä kuvahan on sähköyhtiön seurannasta?
Jos saat käyrästön arvot numeroarvoina, niin niistä voi tehdä parempia päätelmiä.
ATS
-
Tämä GT malli on sen verran iäkäs, että siitä ei saa seurantaa ulos. Mutta tuossa kokonaissähkön kulutusseurannassa on minun mielestäni niin radikaali muutos, että siitä ehkä voisi jotain päätellä?
-
Tämä GT malli on sen verran iäkäs, että siitä ei saa seurantaa ulos. Mutta tuossa kokonaissähkön kulutusseurannassa on minun mielestäni niin radikaali muutos, että siitä ehkä voisi jotain päätellä?
Saat sähköfirmalta vaikka päivittäisen kulutuksen maaliskuulta numeromuodossa?
-
Jotain varsin omituista on tapahtunut kulutusprofiilissa 13.3
Kulutuksessa on selvä ero päivän ja yön välillä
-Päivällä kun on lämmintä on kulutus suurta.
-Yöllä kun on kylmempää on kulutus pientä.
Kulutuksen vaihtelu ei ainakaan seuraa ulkolämpötilaa.
Onko taloon hankittu noihin aikoihin joitain uusia sähköä käyttäviä laitteita?
Ota sähkölaitoksen kulutusseurannasta maaliskuun sähkön kulutus ja ulkolämpötila tuntiarvoina, niin pistetään EXcel murskaamaan niitä lukuja.
ATS
-
Sieltä avautui vrk-keskiarvot
Pitäisi saada tuntikeskiarvoina
ATS
-
Jos käyttövesi on ollut "mukavuus" tilassa, siitä tulee säännöllisiä piikkejä, vastuksesta johtuen ainakin Nibessä ja muutkin pumput jotka jäävät kompuralla alle 60 asteen käyttöveden tuotossa.
-
Säätila ainakin osittain selittää asiaa. Kylmän talven jäljiltä maaliskuussa kaivo on viileä ja kun siihen tulee vielä parin viikon pakkasjakso päälle niin kaivo menee reilusti pakkaselle jos vastuksia ei käytetä. Tämä lisää pumpun kulutusta n.1-1.5kW. Se selittää yksistään tuollaiset 4-6 kWh korkeahkot tuntikulutukset, joita sinulla oli maaliskuussa 248h = kymmenen päivää kovaa kulutusta. Minulla noita tunteja oli 60h eli n.2,5 päivää. Kaivosta tuleva 3-5 astetta plussalla läpi kuun.
Loppukuu oli erittäin lämmin tuon excelin mukaan 13.3 ->31.3. 221h plussan puolella, siis melkein kymmenen päivää. Siinä ajassa ehtii jo kaivo lämpiämään.
Alkukuussa plussan puolella olevia tunteja 87h, eli kolmen ja puolen päivän verran.
Myös kovat pakkaset painottuivat alkukuuhun.
Toki auttaisi asian selvittelyä jos tietäisi missä päin suomea sekä kaivon syvyys
Pumppu lienee 9 kW on/off jossa 6 kW sähkövastus, olisiko tuo ollut kuitenkin käytössä?
-
Kiitos analyysistä. Asia saatta olla hyvinkin noin kuten epäilit. Viikko sitten lisäsin kaivon putkiin erilliset lämpöanturit. Kaivo näyttäisi toimivan noin 3 asteen erolla. Nyt onnistuu tuo kaivon jäätymisen seuranta jos talvella uhkaa käydä näin. Kaivon syvyys ei ole tiedossa. Talo sijaitsee Etelä-Suomessa ja varmaan sen vuoksi talon edellinen omistaja kertoi noista sähköparoneista, ettei ne ole olleet päällä. Vastuksissa on omat on/off kytkimet ja lämpötilan säätö. Vastukset on kytketty pois myös sähkökaapista. Kokeilin niiden toimintaa viime viikolla ja tuntuivat toimivan. Pudotin maalaämpöpumpun pois hätäkäytön kautta ja ajoin lämmitystä pelkillä vastuksilla. Mielenkiintoista tuossa oli, että vastuksilla sähkön kulutus oli suurin piirtein samaa kuin maalämmöllä, mutta tuntikulutus oli tasaista noin 2,7 kWh. Jäin miettimään tuleeko maalämmön edut esille vasta kun lämmitystarve kasvaa suuremmaksi talvella?
-
Mulla oli ennen Tehowatti ja näillä keleillä meni meni 1.85 kW pikkuvastuksella. Kovilla pakkasilla tarvittiin kaikki 13kW. Eli vasta kylmemmillä keleillä alkaa säästöä kertymään valtavasti, yli 1000 kWh/kk.
Paljonko sulla on kaivosta tuleva neste nyt? Sitä kannattaa talvella tarkkailla niin tietää missä mennään.
Voi säädellä vaikka yöksi lämpöä korkeammalle ja antaa pumpun huilata päivällä ja pitää keruupumppu päällä kaivoa lämmittämässä päivä-aikaan Pakkasilla yleensä on päivällä paljon lämpimämpää.
-
Kaivon lämpötilat jakson alussa on noin 6 asteen paikkeilla ja meno vastaavasti 3 astetta. Alimmat lämpötilat pitkän lämmitysjakson päättyessä on ollut tulo 4 astetta ja meno 1 astetta.
-
Hyvät lämmöt tällä hetkellä. 250m2 ja 750 l varaaja on kuitenkin 9kW pumpulle melkoinen kuorma, kiinteistöpuolella tuollaista varaajaa lämmitetään 20-30kW teholla.
Talo syö melkoisesti enemmän energiaa kun kelit viilenee ja käyntijaksot pitenee, silloin näkee miten kaivo lähtee viilenemään.
-
Jees, kiitos avusta!
-
... 750 l varaaja on kuitenkin 9kW pumpulle melkoinen kuorma, ...
Tässä isohkolla varaajalla pyritään pidempiin käyntiaikoihin ja harvemmin tapahtuviin kompressorin käynnistymisiin.
-
Muutos on tapahtunut 12.3.2022 puolen päivän aikaan.
Samaan aikaan on tapahtunut selvä muutos ulkolämpötilan käyttäytymisessä ilma ilmeisesti selkiintynyt ja on selvät erot päivä- ja yölämpötiloissa.
Sähkön kulutus ei seuraa mitenkään ulkolämpötilan muutoksia johtuen todennäköisesti 750 litran varaajan suurista aikaviiveistä.
ATS
-
Mielestäni 2010 määräysten mukaiseen lattialämmitystaloon on paljon järkevämpää varata lämpöä lattiaan kuin 750l varaajan. Ei tuollainen 20tn betonimöykky hetkessä lämpene edes kahta astetta.
Kyllä siinä on/off pumppukin ehtii käydä ihan riittävästi. Patteritalot on sitten eri juttu, kun varaaja on ainoa vaihtoehto lämmön varastoimiseen.
-
Tutkistelin vielä noita kulutuksia
Oheiseen kuvaan on piirretty ulkoilman lämpötilan funktiona alku- ja loppukuun sähkönkulutus sekä niille trendisovitus
Huomataan että loppukuussa on kulutus keskimäärin 20 kWh/vrk suurempi kuin alkukuussa.
Toisesta kuvasta nähdään että talon pohjakulutus on n. 0,6 kW
Alkukuussa koneen käydessä nousi kulutus n. 3,0 kW pohjakulutuksesta ja kone kävi lyhytä jaksoja
Loppukuussa koneen käydessä nousi kulutus n. 4,0 kW pohjakulutuksesta ja kone kävi pitkiä jaksoja.
Tästä voisi tehdä sellaisen johtopäätelmän että koneen hyötysuhde on huonontunut
Millainen on kulutusprofiili tällä hetkellä?
ATS
-
Joo ei mitään järkeä, alkukuu oli kylmä ja kulutus 13. päivään asti n.800 kwh. Loppukuussa 10 päivää plussan puolella ja kulutus n. 1300 kwh ::) Itsellä vastaavat luvut 685kWh ja 804 kWh (- hybridin lataus 250 kWh ). Mihinkä tuo sähkö on mennyt, kun ei ainakaan lämmittämiseen. Onko tuo iso 750l varaaja syynä (huono nollakelillä) vai mikä. Millainen lämoötila varaajassa? COP putoaa ko pumpulla rajusti, 35 asteinen lattiaan 4.4 ja esim. 45 asteinen varaajaan 3.6. Jos vielä kuumempaa COP laskee lisää. Selittää osin kulutusta. Ja jos vielä kaivo on pakkasella COP laskee lisää.
Johonkin hukkuu sähköä n.5000 kWh vuodessa.
-
Mielenkiintoista pohdintaa. Kysyin asiaa paikalliselta huoltoliikkeeltä ja heidän kommenttinsa oli, että 13 päivän jälkeen laitteisto on alkanut toimimaan kuten pitää. Tämän vuoksi tuo aksutre:n veikkaus kaivon jäätymisestä voisi pitää paikkaansa. Mielestäni laitteisto toimii samaan tapaan kuin tuo loppukuun kulutuskäyrä näyttää. Voin kaivaa syyskuulta vertailuluvut.
-
Syyskuun alkupuolella aloin laittamaan lämpöä pikkuhiljaa myös muihin lattioihin kuin pelkästään pesutiloihin. Joten siksi alkukuun kulutus on ollut suurempaa. Lisäksi kuukauden kaksi viimeistä päivää ajoin laitteistoa vain varaajassa olevien sähköparoonien kautta. Veden lämpötilasäätö oli tuolloin 55 astetta. Talon lämpötila pysyi muuttumattomana noiden päivien aikana.
-
Syyskuun kulutuksen käyttäytyminen on ollut 28.9 asti samankaltaista kuin maaliskuun loppupuolella.
Sähköparoonin käyttö näkyy selvästi.
Onko sinulla laitteistosta kytkentäkaaviota?
- Mitenkä käyttövesi tehdään ja missä se varastoidaan?
- Mitenkä 750 l varaaja on kytketty systeemiin?
ATS
-
Piirsin loppusyyskuun kulutuksen ja ulkolämpötilat terendistöön
Mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtui 28.9. 22 alkaen kun laitteistoa ajettiin vain varaajassa olevien sähköparoonien kautta.
Kokonaissähköteho ei käytännössä muuttunut lainkaan vaikka ulkolämpötila laski asteella.
Tästä voisi tehdä sellaisen johtopäätelmän että sähkönkulutus on sama hoidetaanko lämmitys Geoprolla vai suoralla sähköllä ????
Seuraavaksi pitäisi tutkia tarkemmin Geopron ja koko systeemin sielunelämää.
Tuossa kytkentäkaavio https://www.transfernow.net/dl/202210080aWzcmwy
Minä kylläkin tarkoitin putkisto kytkentäkaaviota
ATS
-
Tuossa kytkentäkaavio https://www.transfernow.net/dl/202210080aWzcmwy (ftp://www.transfernow.net/dl/202210080aWzcmwy)
Ja menin taas klikkaamaan tuota linkkiä"#¤!%!#¤!%&!3,
Kaikki tiltissä, ei kun sähköt pois vaan koneesta, että pääsee jatkamaan.
Millä / mitä tuo tarkoittaa?
Vain tilttigeneraattori?
toimii miten ?
PC, WIN10, Firefox uusia.
-
"Tästä voisi tehdä sellaisen johtopäätelmän että sähkönkulutus on sama hoidetaanko lämmitys Geoprolla vai suoralla sähköllä"
Tämä sama asia pisti minut mietteliääksi. Taisin ajaa pelkillä vastuksilla yhteensä 4 päivää ja tilanne pysyi vakiona. Putkiston kytkentäkaaviota ei ole, mutta voin kokeilla minkälaisen kuvan saisin otettua systeemistä jos siitä pystyisi näkemään miten ne ovat kytketty toisiinsa.
Tässä kuvia:https://imgur.com/a/P9YOxjP (https://imgur.com/a/P9YOxjP)
-
Löysin käyttöohjeesta kytkentäkaavion ja pari kuvaa varaajasta
https://lampotori.fi/wp-content/uploads/2020/05/GT-Asennusohje.pdf
Onpa aika häsäkkä ja putkiviidakko
ATS
-
Joo, niin on. Maalämpöpumpun takana pystyssä olevat putket ovat maakylmää varten mutta niitä ei ole koskaan kytketty. Vasemmalla seinässä olevat pystyputket+paisuntasäiliö menee katolle aurinkokeräimeen joita on 2 kpl. Muutoin pitäisi olla suht normaali.
-
Jotta saataisiin edes vähän tolkkua, kuinka kone käy, pitää tutkistella niitä vähäisiä mittauksia mitä koneesta käyttöohjeen mukaan löytyy.
Koneen käydessä katso seuraavat mittausarvot:
- B4 Varaaaja ylä
- B3 Varaaja ala
- B91 Keruulta
- B92 Keruulle
- B71 Ennen lauhdutinta
- B1 LJ meno
- B9 Ulkona
- B81 Kuumakaasu
ATS
-
Kyllä systeemissä on jotain pahasti pielessä. Sinulla syyskuun kulutus 1556 kWh ja eikös nuo aurinkokeräimet toimi vielä jotenkin syyskuussa vähentäen kulutusta. Itsellä meni 987 kWh -250 kWh hybridin lataus. Lisäksi olen lämmittänyt vain öisin isolla n. 10-19 kW teholla jolloin COP on vertailukelpoinen Oiloniin nyt 4.01.
Sinulla on mennyt tuplasti sähköä :'(
Varmaan noiden keräimien mitoitus vaikuttaa onko riittävä tai onko ne kytketty väärin järjestelmään?
https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/aurinkolampo/aurinkolampojarjestelman_kaytto/aurinkolammon_varastointi/varastointi_vesivaraajaan
Edit: tarkista kesä-heinä-elokuun kulutus, pitäs olla ihan naurettavn pieni jos aurinkokeräimet toimii kokonaiskulutus n. 400-500 kWh / kk luokkaa.
-
Minkäläinen ilmanvaihtokone talossa on? Toimiiko ohituspelti jos semmoinen on, onko kanavapatteria tai jotain missä vesi kiertää, siis ilmanvaihtojärjestelmässä? Ettei paina raakaa ulkoilmaa sisään jota sitten vaikka tuloilmakanavassa oleva kanavapatteri lämmittää jolloin vetoa ei tunnu mutta energiaa palaa. Jotain laatikoita katossa näkyy mutta onko vain äänenvaimentimia?
Toimiiko tuo vastoin asennusohjetta laitettu kiertovesipumppu vielä? Eli tuo joka on persus pystyssä tuossa varaajan päällä?
-
Tutkistelin vielä tuota maaliskuun trendistöä.
Kuvan mukaan sähkön kokonaisteho tekee 4,0 kW porrasmaisia muutoksia kun asennusohjeen mukaan Geopron ottoteho on 2,1 - 2,5 kW, joten noi 4kW portaat eivät voi johtua kompressorin käynnistä.
Samaisesta asennusohjeesta voinee päätellä että Georon sisäinen vastus on 4 kW
Tästä voisi tehdä johtopäätelmän että kompressori sammui tai menetti tehonsa 12.3. 2022 puolen päivän aikoihin ja sen jälkeen lämmitys on hoitunut koneen sisäisellä vastuksella.
ATS
-
Nakke - IV kone on Digit2 SE, jälkilämmitys on vesikierrolla. Se on liitetty lattiakiertoon, joka on tällä kelillä noin 24 astetta. Katossa olevat laatikot ovat vaimentimia ja tuo toinen kytkemättä oleva kiertovesipumppu on maakylmälle. Sitä ei ole kytketty putkien eikä sähköjen osalta lainkaan.
aksutre - Keräimet eivät enää hirveästi auta syyskuussa, kun aurinko ei enää paista kovin korkealta. Sijainti katolla ja suunta on lounaaseen. Niiden käyttäytyminen on muuten muuttunut. Aikaisemmin ne keräsivät lämmön ylös 80-90 ast ja sen jälkeen venttiili avautui ja kuuma vesi tuli varaajaan yleensä kovalla paineella. Nyt tätä ei tapahtunut vaan venttiili oli ilmeisesti koko ajan auki koska vastaavaa ei tapahtunut.
seppaant - Kesäajan kulutus ei sekään ole ollut kovin pientä, koska pesutilojen kuivausta on lattioissa pidettävä yllä samoin kuin lämpimän käyttöveden takia.
- kesäkuu 886 kWh
- heinäkuu 781 kWh
- elokuu 782 kWh
Pitää perehtyä noihin mittausarvoihin. Nyt kun maalampökone toimii pidemmillä käyntijaksoilla, niin ajattelin kokeilla miten sitä saisi hyödynnettyä edullisempien spot hintojen aikaan. Tällä hetkellä ajan sitä tuntiohjelmoituna klo 24-06 välillä ja seuraan miten lämmöt riittävät varaajassa. Tähän asti on riittänyt ihan hyvin.
Lämmityssysteemi on saanut olla rauhassa tähän syksyyn asti, kunhan on toiminut. Mutta nyt sähkön hinnan nousun vuoksi on siihenkin pitänyt hieman perehtyä. Onneksi edullisempaa sopparia on vielä jonkun aikaa jäljellä.
-
Kuvan mukaan sähkön kokonaisteho tekee 4,0 kW porrasmaisia muutoksia kun asennusohjeen mukaan Geopron ottoteho on 2,1 - 2,5 kW, joten noi 4kW portaat eivät voi johtua kompressorin käynnistä.
Samaisesta asennusohjeesta voinee päätellä että Georon sisäinen vastus on 4 kW
Onko GT9 mallissa sisäinen vastus? (No niin näyttäisi olevan) Pitääpä pudottaa se pois päältä ja katsoa miten se sitten toimii.
-
Tuossa GT 9.ssä on 6 kW vastus joka on säädettävissä 4 tai 6 kW.
Tuo yö sähköllä lämmittäminen säästää kaivoa,joka tapauksessa kun n. 10kW teholla kuormittaa pari tuntia tuleva putoaa omassa kaivossa 6->2 asteeseen ja jää siihen. Menee sitten seuraavaa iltaan tai yöhön ennen kuin lämmittää seuraavan kerran. Varaajan kanssa varmaan pidempään, 6h 9kW teholla nostaa varaajan lämpöä mukavasti.
Tarkistuta tuo keräimien venttiili, ei ehkä toimi oikein. Nuo keräimet ovat tehiokkaita, ueampi kw ja niiden pitäisi näkyä kulutuksessa etenkin kesällä.
Ainakin talvella vastus kannattaa pitää päällä, ei se turhaan siellä ole.
-
@jsuomine
Nyt kun maalampökone toimii pidemmillä käyntijaksoilla, niin ajattelin kokeilla miten sitä saisi hyödynnettyä edullisempien spot hintojen aikaan. Tällä hetkellä ajan sitä tuntiohjelmoituna klo 24-06 välillä ja seuraan miten lämmöt riittävät varaajassa. Tähän asti on riittänyt ihan hyvin.
Milloin olet ottanut tämän tuntiohjelman käyttöön?
Ettet vain 12.3. 2022 puolen päivän aikoihin?
Käyttöohje on varsin puutteelinen varsinkin vastusten käytön suhteen, asennusohje on hieman parempi.
ATS
-
Vasta viime viikolla muutin ajastuksen automaattiajon tehdasasetuksista, jotka oli muistaakseni klo 6-22. Siihen asti on ajettu mukavuuslämpötila ohjelmalla.
Nyt vihdoin pääsin valikoissa käyttöönotto valikkoon ja sain käyttötunnit esille. Eli noin 10 vuoden aikana ajotunnit ovat olleet 25584 tuntia ja käynnistyksiä 20817 kertaa. Vastukset 1501 tuntia ja 5272 kertaa.
-
Pitkän aikavälin kulutus on kohtuullinen n.6500 kWh vuosi. Tulee huomioida kuitenkin aurikokeräimet, niissä tuotto suuruusluokassa 4000-5000 kwh/m2 vuosi. Nuo kun laskee yhteen niin kulutus on aika suuri.
Pumppu käy suuresta varaajasta huolimatta lyhyitä jaksoja alle 1.5h. Vastukset ovat aika paljon päällä (kertoja) ,kulutus kuitenkin niissä kohtuullinen.
-
Jotta saataisiin edes vähän tolkkua, kuinka kone käy, pitää tutkistella niitä vähäisiä mittauksia mitä koneesta käyttöohjeen mukaan löytyy.
Koneen käydessä katso seuraavat mittausarvot:
- B4 Varaaaja ylä
- B3 Varaaja ala
- B91 Keruulta
- B92 Keruulle
- B71 Ennen lauhdutinta
- B1 LJ meno
- B9 Ulkona
- B81 Kuumakaasu
ATS
Niin näitä lämpötiloja kaipailen
Jos löytyy enemmän, niin kaikki kelpaa
ATS
-
On tuo kyllä aika vehje hakea eri arvoja tuosta mallista. Ohjekirjasta ei sanottavasti ole apua valikkojen suhteen.
Tuossa jotain arvoja mitä löytyi, kun pumppu oli noin 5 min päällä
Ulkolämpötila 9.9 C
Käyttöveden lämpötila 1, 44.5 C
Lisävaraajan Lämpötila 1, 46.1 C
Lämpöpumpun paluuv.lämp. 44.6 C
Menoveden lämpötila B1 24.0 C
Kuuman kaasun lämp. B81 84.5 C
Lähteen sisääntulolämp. B91 6.9 C
30 min ajon jälkeen
Ulkolämpötila 6.9 C
Käyttöveden lämpötila 1, 49.5 C
Lisävaraajan Lämpötila 1, 46.8 C
Lämpöpumpun paluuv.lämp. 44.6 C
Menoveden lämpötila B1 25.4 C
Kuuman kaasun lämp. B81 88.7 C
Lähteen sisääntulolämp. B91 5.3 C
Ajo kesti noin 50 min ja tässä lopulliset arvot
Ulkolämpötila 6.4 C
Käyttöveden lämpötila 1, 52.0 C
Lisävaraajan Lämpötila 1, 50.7 C
Lämpöpumpun paluuv.lämp. 48.6 C
Menoveden lämpötila B1 25.5 C
Kuuman kaasun lämp. B81 94.6 C
Lähteen sisääntulolämp. B91 4.4 C
-
Nyt pitäisi tietää mistä kohtaa prosessia mittaukset mittaa
Ohjeen mukaan pitäisi olla myös keruule menevä lämpötila
Oleellinen asia on keruulta tuleva ja keruulle menevä lämpötila ja niiden ero kun kone on käynyt vähintään 10 - 15 min
ATS
-
Ihan "terveeltä"tuo kaivo vaikuttaa tällä hetkellä. Mulla samalla teholla n. 9 kW 50min alussa tuleva +7 ja 50 min jälkeen 4.9. Eli puoli astetta on sinulla viileämpi.
Pitää muistaa että nyt on vielä lämmityksen tarve vähäinen ja lattiaan menolämpö alhainen, kun viilenee niin käyntijaksot tihenevät ja pitenevät. Se syö jossain vaiheessa kaivon pakkaselle. Normi Etelä-Suomen talvessa pärjää, mutta pari viimeistä on ollut sellaisia että on oikeasti pitkiä pakkasjaksoja ja nihkeästi mitoitetuilla systeemeillä riski jäätymisongelmalle on todellinen.
-
Oleellinen asia on keruulta tuleva ja keruulle menevä lämpötila ja niiden ero kun kone on käynyt vähintään 10 - 15 min
Ei minua niinkään tässä vaiheessa kiinnosta kaivon kunto.
Vaan se ottaako kone energiaa kaivosta, Dt sen kertoo.
ATS
-
Olen laittanut oheiseen kaavioon nuo eliset mittaustulokset
Varaaja on lähes tasalämmin
Alaosan lämpötila on tarpeettoman lämmin (46,1 - 50,7 C) tarvittavaan lämmönjaon menoveden lämpötilaan (25 C) nähden
Lauhduttimelle palaava vesi on 44,6 - 48,6 C, jos kone toimii oikein olisi lauhduttimelta lähtevä vesi selvästi yli 50C, ei ole mittausta. Tällaisia lämpötiloja tarvitaan vain patteritaloissa 30 C pakkasilla.
Kaavion mukaan pitäisi olla myös mittaus B92 höyrystimeltä keruulle menevän liuoksen lämpötila
Toinen oleellinen lämpötilatieto on lauhduttimen jälkeisen veden lämpötila, kaavion mukaan tässä ei edes ole mittausta?
Kaaviokuvista ja ohjeista ei selviä, kuinka kone tekee käyttöveden lämmitysvettä ja lämmönjaon lämmitysvettä.
Nyt näyttäisi siltä että kone ajaa koko varaajan käyttövesilämpötilaan ja lämmitysvesi shuntataan tästä, nyt noin 50 C -> 25 C.
Jos näin on, toimii kone hölmöläisten tavoin
Kuka tietää, kuinka tällä koneella tehdään lämmönjaon lämmitysvesi ja käyttöveden lämmitysvesi??
ATS
-
Tein vielä yhden pienen laskelman:
Jos oletetaan että varaajan ylä ja ala-anturin keskiarvo edustaa säiliön keskilämpötilaa, voidaan eilisen käyntijakson mittausarvoista laskea Geopron antoteho.
Saadaan että varaajaan ladattiin 5,3 kWh energiaa 45 min aikana
Ja tästä edelleen saadaan Geopron keskimääräiseksi antotehoksi 7,1 kW.
Teknisten tietojen mukaan on antoteho
35C/9,4 kW
45C/9,1kW
Koska kone kävi n. 50C lämpötilassa on antoteho n. 8,8 kW ja COP n. 3,1
Mitattu teho on n. 20% pienempi kuin mitä taulukot antavat.
20% ero tämän tarkkuusluokan laskelmassa on täysin hyväksyttävissä oleva.
Tämän laskelman perusteella näyttäisi että Geopro toimii oikein, edellyttäen että sähkövastukset eivät olleet päällä.
Kannattaisi kytkeä kaikki vastukset pois toiminnasta ainakin asian selvittelyn ajaksi (elleivät jo ole).
ATS
-
Tuollain tuon varaajan pitäisi olla kytkettynä.
Ei taida olla noissa pikkupumpuissa tulistinta?
Olisko väärän kokoinen pumppu varaajalle, GT16 -> valmistajan mukaan.
-
Oomin kulutusseuranta laahaa viikonlopun jälkeen kaksi päivää perässä. Vasta nyt sain yhden vuorokauden kulutuslukemat sen jälkeen kun kytkin vastukset pois päältä.
https://imgur.com/a/vyY1V6D (https://imgur.com/a/vyY1V6D). Alempi kuva on vuoden takaa samalta päivältä. Vaikuttaa aika samanlaiselta käyttäytymiseltä ja kulutukselta.
Tässä on nyt ilmeisesti käynyt niin, että maaliskuussa, kun olen katsonut maalämpöpumpun etupanelin sisälle, niin olen huomannut, että kolme rivikytkintä on pudonnut pois päältä ja olen ilmeisesti laittanut ne uudelleen päälle. Tietämättä, että ne ovat sisäisen vastuksen kytkimet.
Pumpussa ei ole tosiaan mittausta kuin lähteestä pumpulle. Mutta lisäsin putkien kylkeen ulkopuoliset anturit ja niiden lämpötilaero on ollut koko ajan noin 3 luokkaa, heittoa +- 0,2 astetta. Kylmimmillään lähteeseen menevä neste on ollut noin 0-1 asteen välillä. min ja max arvot rekisteröityvät vain kokonaisluvuilla. Jatkuvalla näytöllä myös desimaalit mukana.
Ilmeisesti pumppu toimii nyt ihan ok näillä keleillä. Kun kylmenee, niin pitää ottaa vastukset käyttöön, niin voisi kokeilla lämmittää varaajaa yöaikaan. Nyt vaikka pumppu on ohjelmoitu toimimaan yöllä klo 12-06 aamulla, niin jokin lämpötilapyyntö käynnistää pumppua pitkin päivää. Kuten kulutuksesta voi lukea.
-
Kun tuossa ei tulistinta ole, niin alkuperäinen ajatus on ilmeisesti ollut tulistaa käyttövesi kesäaikaan aurinkokeräimellä ja talviaikaan varaajan ylemmällä vastuksella.
Lienee järkevintä pudottaa varaajan lämpötila 35 ( talvella 40 ) asteeseen ja säätää varaajan ylempi vastus 55 asteeseen.
Tulistaa sitten vain tuo varaajan yläosa vastuksella n. 150-200l jollloin saa kuuman veden 30 min suihkuun. Ei vie tuollaisen esilämmitetyn veden
tulistaminen paljoa sähköä.
Vertaa vrk kulutusta ennen ja jälkeen muutoksen.
-
Fingridin Datahub-palvelusta saa edellisen päivän lukemat yleensä jo seuraavan aamupäivän aikana.
https://oma.datahub.fi/#/login?returnUrl=%2F
Lataahan kulutustiedot tuntitasolla muutama kuukausi tästä taaksepäin.
Se Excel taulukko on aika unkehellinen mutta kyllä ne tiedot sieltä löytyvät.
ATS
-
aksutre:n ehdotus kuulostaa kokeilemisen arvoiselta. Mitä arvoja pitäisi muuttaa, jotta varaajan lämpötilan saisi laskettua 35 asteeseen?
-
Tässä DataHubin kulutustietojen mukaan piirretty trendi.
Oleellisin anti kuvasta on se että vastusten kytkeytymis arvot ovat pahasti pielessä.
Pitäisi tarkistaa ja korjata asiallisiksi.
ATS
-
Pitänee perehtyä vastusten toimintaan kokeilujen kautta kun ohjekirjat eivät niistä juurikaan avaudu. Tarvittaessa pitää tukeutua paikallisten asiantuntijoiden apuun. Oilonilla ei kuulema ole teknistä henkilöstöä keitä voisi kysyä apua.
Kiitos kaikille avusta!
Jari
-
Pitänee perehtyä vastusten toimintaan kokeilujen kautta kun ohjekirjat eivät niistä juurikaan avaudu. Tarvittaessa pitää tukeutua paikallisten asiantuntijoiden apuun. Oilonilla ei kuulema ole teknistä henkilöstöä keitä voisi kysyä apua.
Kiitos kaikille avusta!
Jari
Hei.
Oletko kirjautunut muuten kuin loppukäyttäjänä?
Ok ensin ja sen jälkeen info 4sek, niin pääset vaihtamaan laajemmat valikot. Käyttöönottoon pääsee ilman koodia, syvemmät tasot vaatii koodin.
Sähkövastuksen asetukset löytyy lämpöpumppu-valikon alta. 2880:"käytä sähkömenovettä" muuta arvoon "korvaava". Tällöin vastus on sallittu vain häiriössä.
Kuvien perusteella teillä on "käyttövesi 1:b3" ja "lisävaraaja 1:b4" anturit varaajassa.
Valikossa käyttövesivaraaja määritellään hystereesi käyttöveden lämmitykseen. Lisävaraaja valikossa on käynnistys ja pysäytysarvo suhteessa lisävaraajan as.arvoon. (4721,4722 tjsp).
Lämmöntuottajan diagnoosissa on käyttötunnit ja käynnistykset kompressorille + sähkömenovedelle. (8450,8451,8456,8457)
-
Pudota nyt ensin lämpökäyrä 0.5:een, näillä keleillä pumpulta 30 asteista varaajaan ja sieltä lattiaan 25 asteista sekoitusventtiilin kautta.
COP paranee heti pykälällä. 3.1->4.1. 25% säästö.
Ei ole järkeä koko 750l pitää 50 asteisena, jossain 10 huoneiston rivarissa tarve tuollaiseen määrään.
150-200l 55 asteista yläosasta riittää hyvinkin ok talon tarpeisiin.
Tee muutokset ja odota pari päivää ja vertaa kulutusta.
-
Kiitti Hambula. Tuo auttaa paljon, kun näkeen miltä riviltä pystyy muuttamaan mitäkin. Löysin toissapäivänä toimivat koodit eri käyttäjäprofiileille. Pitänee varoa ettei sotke asiantuntija ja OEM valikoissa mitään.
Lämpökäyrä on ollut 0,38 viime talvesta saakka. Pitää yrittää pudottaa varaajan lämpöä ja seurata miten tilanne muuttuu.
-
Hei.
Tarkennus lisävaraajan ohjaukseen:
Kompressorin käynnistylämpötila on 8981 + 4722
Kompressorin pysäytyslämpötila on 8981 + 4722 + 4721
Lisävaraajan asetusarvo 8981 määräytyy menoveden asetusarvo lämpökäyrältä 8744 + 830 (Anturi B4).
Laita käyttöveden lataukseen aikaohjelma (alennettu/normaali).
Tai sammuta käyttöveden lämmitys kokonaan lämpöpumpulla ja lisää 50l priimausvaraaja sähköllä.