Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Yleistä => Aiheen aloitti: IsoVaraaja3m - 03.10.22 - klo:21:36
-
Pitkästä aikaa Hei🍀
30.11. kun loppuu sähkösoppari, ja viikon keskihinta kiipeilee yli 32snt/kWh, niin erilaisia ajatuksia tulee öisen halvemman pörssisähkön hyödyntämiseksi kiukaan ja kodinkoneiden yökäytön lisäksi…..
En löytänyt vastaavaa aihetta joten laitan tähän: Onko siis kokemuksia, miten(millä äly-tai integraatiosystemmillä nykyiseen maalämpöön…) aiemmasta yösähköllä lämmitettävästä 3000l varaajasta saisi hyötyä, jos sitä lämmittäisi halvan öisen pörssisähkön tunnistavan systeemin avulla, ja sitten kierrättäisi sitä esim säännönmukaisesti aamun tiettyinä (aina kalliina) tunteina jolloin kaivo saisi levätä tms?
MLP Vaillant 10kw, 300l käyttövesivaraaja, ja jonka vieressä tuo nyt 11v lomalla ollut 3000l varaaja. Se on kytkettävissä sulkuhanojen avulla käyttöön jos MLP vikaantuisi. 3x9kW vastukset, joten niillä ottaisi muutamastakin halvasta tunnista ilon irti. Lattiavesikierto. Kaivo 216m.
Vuosittainen kulutus 15.5-18MWh.
Kiitos ajatuksista jos löytyy!
-
Sama aihe kiinnostaa. Onko järkeä yhdistää isoa varaajaa MLP:n kylkeen siten että sinne varastoitaisiin energiaa talteen halvan sähkön aikaan? Jos on järkeä niin miten ja millaisilla laitteilla se onnistuisi? Jos ei ole järkeä niin miksei?
-
Otetaan esimerkki
-Halvan sähkön tunteja on 8 h/vrk
-10C pakkasella talon kulutus on 4,6 kW
-Lämpöpumpun antoteho on 7,0 kW
-Varaajan lämmittämiseen jää tehoa 7,0-4,6 = 2,4 kW
-Tällä teholla lämmittää 3000 l varaajaa 8 h:ssa 5,5 C
-Varaajaan varastoituu 19,2 kWh energiaa
-Tällä energialla lämmittää taloa 19,2kWh/4,6kW = 4h10min
-Jää edelleen maalämpölämmitystä 12h ajaksi kalliilla sähköllä
ATS
-
Edellisen laskelman opetus on että saadaanko halvan hinnan aikana ladattua varaajaan riitävästi energiaa kalliiden tuntien ajaksi.
Vasta n. 16h latausajalla voidaan ajaa loppu päivä, 8h, varaajasta.
Oleellinen asia on se että silloin kun lämmitetään varaajaa pitää myös lämmittää taloa.
Paljonko on paljon? Kysyi Backmanin Janne meitä kouluttaessaan.
ATS
-
Edellisen laskelman opetus on että saadaanko halvan hinnan aikana ladattua varaajaan riitävästi energiaa kalliiden tuntien ajaksi.
Vasta n. 16h latausajalla voidaan ajaa loppu päivä, 8h, varaajasta.
Oleellinen asia on se että silloin kun lämmitetään varaajaa pitää myös lämmittää taloa.
Paljonko on paljon? Kysyi Backmanin Janne meitä kouluttaessaan.
ATS
Jos ne on oikeasti halpoja tunteja, niin pitää laittaa lisää vastuksia ja lämmittää niillä. Aloittajallahan niitä olikin 27 kw.
-
Vastusten käyttöä itsekin ajattelin. Jos ajatellaan että halvat tunnit ovat esim. n. 0-5 c/kWh ja kalliit tunnit sitten vaikkapa 50 c/kWh luokkaa niin silloin halvoilla tunneilla voisi käytellä vastuksiakin. Järkeilee logiikan niin että vastuksia käytetään vain silloin kun sähkö on tosi halpaa.
Kristallipalloa kun ei ole niin ei voi tietää miten sähkön hinta tästä asettuu mutta monet tahot veikkaavat että pörssisähkössä tullaan näkemään tulevaisuudessakin isompaa hinnan heilahtelua mitä tähän asti on totuttu näkemään.
-
Jos tarvitaan päivässä 100kWh energiaa niin:
-Yöllä varaten vastuksella halvalla spotilla se maksaa 100*15c/kWh = 15€/vrk, sisältäen siirron + marginaalin + veron yms pakkokulut.
-Pumpulla tehden tarpeeseen se maksaa 100/4*50c/kWh = 12,5€/vrk, sisältäen samat kuin edellä.
Näin kirveellä laskien eli raakalla kammalla, ehkä parhaaseen lopputulokseen pääsisi kun pumpulla varaisi yöllä varaajan piripintaan ja käyttäisi
varaajan energiaa välttämään päivän aikaiset kalleimmat tunnit ja muut päivätunnit pumpulla lämpöverkkoon.
Tämä edellyttää tietysti automaatiota systeemin ympärille ohjaamaan koko laitteistoa tuntihinnan mukaan, pumput ei tuota osaa tehdä.
-
Eipä noita vesipyttyjä hirveesti kannatta lämmitellä.
mutta jos on lattialämmitys niin Betoniteollisuus ry:n mukaan:
"Lattialämmitys toimii parhaiten betonirakenteeseen asennettuna. Varautunut lämpö siirtyy tasaisesti sisäilmaan. Betonilaattaan sijoitetulla lattialämmityksellä voidaan tuottaa noin 80 % lämmitysenergiasta edullisemmalla yösähköllä". Silloin on järkeä ajaa halvat tunnit lattiaan. 5h aikana pumppu kulutti n.13 kW ja lattiaan meni 51 kW. Eli noin 10kWh tunnissa sinne saa varastoitua.
https://betoni.com/tietoa-betonista/perustietopaketti/ominaisuudet-ja-edut/betonin-lammonvarauskyky/
-
Eipä noita vesipyttyjä hirveesti kannatta lämmitellä.
mutta jos on lattialämmitys niin Betoniteollisuus ry:n mukaan:
"Lattialämmitys toimii parhaiten betonirakenteeseen asennettuna. Varautunut lämpö siirtyy tasaisesti sisäilmaan. Betonilaattaan sijoitetulla lattialämmityksellä voidaan tuottaa noin 80 % lämmitysenergiasta edullisemmalla yösähköllä". Silloin on järkeä ajaa halvat tunnit lattiaan. 5h aikana pumppu kulutti n.13 kW ja lattiaan meni 51 kW. Eli noin 10kWh tunnissa sinne saa varastoitua.
https://betoni.com/tietoa-betonista/perustietopaketti/ominaisuudet-ja-edut/betonin-lammonvarauskyky/
Pytty on kyllä parempi kun sitä lämpöä saa jaeltua sieltä vallitsevaan tarpeeseen sopivasti, lattiaan annosteltu mälli on jo tavallaan toimitettu ja sitä ei enää hallita muutakuin avaamalla ovia...
Onko tämä Husdatasta napattua?
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=11036.0;attach=17372;image)
Entä millä tavalla tuota tehoa hallitaan?
-
MLP Vaillant 10kw, 300l käyttövesivaraaja, ja jonka vieressä tuo nyt 11v lomalla ollut 3000l varaaja. Se on kytkettävissä sulkuhanojen avulla käyttöön jos MLP vikaantuisi. 3x9kW vastukset, joten niillä ottaisi muutamastakin halvasta tunnista ilon irti. Lattiavesikierto. Kaivo 216m.
Vuosittainen kulutus 15.5-18MWh.
Kiitos ajatuksista jos löytyy!
Jos tuon 27kw:n vastustehon kytkee kokonaan päälle niin 3000l vesimäärän lämpö nousee n 8 astetta tunnissa.
Pitää vaan olla 3X50 tai 63A:n sulakkeet kun tuo vastusteho ottaa n 38A/vaihe.
Jos siinä varaajassa on kaksi vastusta alaosassa ja kolmas ylempänä niinkuin erään aikakauden varaava yösähkölämmitys tehtiin,eli kaksi alempaa vastusta(2X9kw) on päällä yösähkön ajan ja silloin varaajan veden lämpö nousee tunnissa n 5,3 astetta ja virtaa tämä teho kuluttaa n 25A/vaihe
Se kolmas vastus ylempänä on omalla termostaatilla ja menee päälle päiväsähkön aikana jos varaajan lämpö laskee liian alas ;)
-
Tuo on Home Assistantista joka pyörii Rasberryssä.
Husdatan purkki lähettää noita arvoja lähiverkossa, mulla Wlanissa suoraan Home Assistantille.
Tuon lattian varaamisen kannattavuus riippuu päivästä, yleensä on n. 2 snt yöllä ja 20-30 snt päivällä.
Tuo 13kW maksaa minulle siirtoineen 82 snt ja ei tarvi näillä keleillä päivän mittaan lämmittää. Päivällä saa samalla rahalla alle kolmasosan n.4kW ja siirto on kalliimpaa.
Aika hyvin huoneanturilla voi ohjata pumpulle yöksi pyyntiä +1.5 astetta niin kämppä ei ole aamupäivällä kuin sauna.
-
Tuo on Home Assistantista joka pyörii Rasberryssä.
Aika hyvin huoneanturilla voi ohjata pumpulle yöksi pyyntiä +1.5 astetta niin kämppä ei ole aamupäivällä kuin sauna.
Eli tätä hilaamalla ylös nostetaan menolämpöä, vai?
0203 Room temp setpoint Set temp Set room temp if Indoor sensor in installed
Kertanostollako +1,5C se saa tuon antotehokäyrän aikaiseksi lattiaan, vai onko siinä hilaamisessa jotain älyä?
-
Kuinka paljon laatan keskilämpötilaa pitää nostaa jotta huoneen lämpötila nousee yhden asteen?
ATS
-
Tuo 13kWh varastointi veteen tarkottaa että 1m3 vesimäärän lämpö pitää nostaa ~12K...
-
Kun on kämpässä pääasiassa laattalattia, pitää lattian olla vähintään 25.5 astetta ettei tunnu kylmältä.
Tällöin huonelämpötila on 23.5 astetta. Jos haluaa tuota asteen nostaa niin lattian lämpötilaa pitää noustaa yhden asteen (ulkona tasaista n.+5).
Huoneanturi pitää lämmön n. -0.2 +0.5 välillä asetetusta. Illalla kun nostaa pyyntiä 23.5->24.5 pumppu pyrkii nostamaan lämpötilan vaihteluvälin maksimiin pyynti 24.5+0.5 =25 astetta. Tuo hyppäys tapahtuu syöttämällä max 40 asteista lattiakiertoon (rajoitettu pumpusta ) paluu on tuolloin 33.5. kun lämpötila lähestyy pyyntiä niin pumppu vähentää tehoa minimiin ja tuolloin meno on 35 ja paluu 32,5. Ainakin näin syksyllä toimii hyvin kun ulkona lämpötila tasaista. Tuon pyynnin voi sitten aamulla pudottaa takaisin 23.5 asteeseen niin ei käy päivän mittaan. Kuvakaappaus selittää mitä tapahtuu. Langaton Boschin huoneanturi ei tuolla Home Assistantissa näy, pitää katsoa mistä johtuu.
-
Jos talo on 187m2 ja siinä 10 cm betonilaatta
on betonia yhteensä 18,7 m3
Betonin lämpökapasiteeti on n. 2200 kJ/m3 C
Betoniin pitää ladata energiaa 1C lämpötilan nostamiseen
2200kJ/m3C * 18,7 m3 * 1C = 41140kJ = 11,4 kWh
Jos sallitaan 2C huonelämpötilan vaihtelu, on varauskapasiteettia 23 kWh
Sama varauskapasiteetti saadaan 1000 l vesivaraajalla, missä on 20 C lämpötilan vaihtelu. (ja talon sisälämpötila pysyy vakaana)
Jos varaajan varassa ollaan 12 h, niin purkausteho on 1,9 kW
@aksutre millä ulkolämpötilalla on talosi lämmityksen teho 1,9 kW?
ATS
-
Sisälämpötila nousee melkoisella viiveellä lattialämmitystalossa, Sisälämpötilan asteisiin ei oikein voi verrata, lattian lämpötilaan kyllä. Laskelmasi 1 aste 11.4 kWh on oikeaa suuruusluokkaa. Kuten aiemmin totesin lattian lämpötilaa nostettiin viisi astetta lämmitysjakson aloitus /lopetus välillä. Kun tarkastellaan jaksoa lämmitysjakson jälkeen niin voidaan todeta lattian luovuttavan 5 astetta 30 -> 25 seuraavan 21 tunnin aikana. Lattialämmitys luovuttaa varastoitua lämpöä tasaisen hitaasti kuten käyrä osoittaa. Uutta lämpöä ei syötetä lattiaan jolloin se jäähtyy tasaisesti luovuttaen varastoidun lämmön eikä ylilämpeämistä tapahdu.
Maalämmössä on noin pientä tehoa on arvioida, mutta sähkökattila 1.9 kW teholla meni päälle kun ulkoilma oli n. 5-6 astetta ja sisällä pyynti 23 astetta. korkeammasta lämpötilapyynnistä johtuen näyttäs menevän nyt n. 2.4 kW.
-
Saatko ylläolevaan trendistöön myös huonelämpötilan?
ATS
-
Tuo hyppäys tapahtuu syöttämällä max 40 asteista lattiakiertoon (rajoitettu pumpusta ) paluu on tuolloin 33.5. kun lämpötila lähestyy pyyntiä niin pumppu vähentää tehoa minimiin ja tuolloin meno on 35 ja paluu 32,5. Ainakin näin syksyllä toimii hyvin kun ulkona lämpötila tasaista. Tuon pyynnin voi sitten aamulla pudottaa takaisin 23.5 asteeseen niin ei käy päivän mittaan. Kuvakaappaus selittää mitä tapahtuu. Langaton Boschin huoneanturi ei tuolla Home Assistantissa näy, pitää katsoa mistä johtuu.
Saako tuohon kuvaan ohjearvon jolla loikka tehdään (pyynti) myös näkyviin (+menolämpöpyynti), pyynti on ilmeisesti sisälämpöpyynti ja menolämpöpyynti sitten joku x3K pyyntinosto rajoitettuna 40C:hen?
Tuota pyyntiähän vois ohjata Nordpoolin hinnan mukaan kun HA:ssa on Nordpool hinnat napattavissa!?
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=11036.0;attach=17374;image)
Nuo lattian viiveet luulisi olevan niin hitaita ja hallitsemattomia ja että sisälämmöstäkin tulee hallitsematon... verrattuna pyttylämmityksen vakauteen.
-
Saatko ylläolevaan trendistöön myös huonelämpötilan?
ATS
Valitettavasti sain room temp2 sensorin toimimaan vasta nyt aamulla. Anturi ei ehtinyt ottamaan langattomasti yhteyttä 12 m päähän kun pumppuun laittoi virrat. Siirsin anturin pumpun viereen ja se ehti ottamaan heti yhteyttä ja nyt toimii alkuperäiseltä paikaltaan.
Eli ensi viikolla kun tulee "yölämmitysjakso" saan myös tuon huoneanturin tiedot mukaan. Ollaan silloin viisaampia.
-
Tuossa nuo käppyrät. pyynti ollut 23.5, nosto ->24. Turkoosi viiva.
Samaan aikaan myös ulkolämpö pudonnut 7 -> 3 ruskea viiva, jonka pumppu huomioinut kun lähti lämmittämään reippaammin. Lopuksi aamusta pyynti sitten -> 22.5 ja ulkolämpötila näyttää nousseen takaisin 7 asteeseen. Ei lämmityksen tarvetta seuraavaan 21 tuntiin.
Uskoisin tuon Boschin pumpun olevan melko hyvä säätämään sisälämpötilaa pyynnin nostosta/laskusta huolimatta , onhan ulko- ja huoneanturi käytössä ja voidaan pelata desimaalin kymmenyksillä.
Tosiaa seuraavaan "yölämmitysjaksoon" saan myös tuon sisälämpötilan mukaan kun anturi nyt toimii.
Kyllähän tuohon Home Assistanttiin saa vaikka mitä jos mielenkiintoa vaan riittää.
-
Kyllähän tuohon Home Assistanttiin saa vaikka mitä jos mielenkiintoa vaan riittää.
Nyt olisi hyvä ajanhetki tehdä laattakokeita, koska säätila pysyy ainakin viikon verran samanlaisena, ei auringonpaistetta ja pienet erot yö- ja päivälämpötilojen välillä.
- Kuinka paljon laattaan voi varata ettei sisälämpötila nouse liikaa.
- Aikaviiveet, milloin huonelämpötila alkaa nousta, milloin saavutetaan maksimi ja milloin lämpötila on laskenut liikaa.
ATS
-
Nyt on käppyrät sisälämpötiloineen tältä päivältä 24.5 asteen pyynnillä. Sisälämpötila ei nouse kun 0,3 astetta 24.4-> 24.7 kun 13 kW keskiteholla lataa pari tuntia. Maksimi lämpötila 25.3 saavutetaan tunnissa käyntijakson jälkeen. Nyt 10h käyntijaksosta on sisälämpötila laskenut 25.1 asteeseen. Lattiaan ladattu 34 kWh. 8 kW paloi yösähköä siirtoineen, viime yö oli kallis 0,13 snt/kWh, mutta euron kieppeillä on päivän lämmityksen hinta.
Normaalisti lämmittää n. 5 kW minimiteholla ja lämoö vaihtelee -0,3 +0,5 = 8 kymmenystä asetusarvosta. Nyt vaihtelu hieman enemmän -0,1 +0,8 = 9 kymmenystä. Voisin todeta tuon "yölämmityksen" olevan toimiva systeemi 2010-> määräysten mukaisissa taloissa. Jos ulkolämpö vaihtelee voimakkaasti esim. kevät ei varmaankaan ylilämmöltä edes minimiteholla voi välttyä. Enempää ei oikein voi näillä keleillä ladata tai lämpötila karkaa ylemmäs. Nyt lattiassa viiden asteen nosto 25.5 ->30.5. Kun kylmenee niin hyvinkin 60-80 kWh voi tuohon tuupata jos halvat tunnit riittää, muttei varmaankaan lämpö riitä pakkasilla koko vuorokaudeksi. Pitää koittaa maksimia kun mennään pakkaselle. oranssi käyrä on pumpun omaa "älyä" lämmityksen säätöön.
-
Ei ihan riittänyt 34kWh lattiaan. 50kWh olisi tarvinnut kun illalla ulkoilman lämpötila putosi 3 astetta ja pumppu käynnistyi. 19h mentiin halvalla 8 kWh kulutuksella ja viimeset 5h kulutti 3kWh keskihintaista sähköä. Halvimmat tunnit kannatta yrittää hyödyntää maksimiteholla.
Tänään vertailun vuoksi normaalikäytöllä = minimiteho. Sitten menoveden maksimi 42 asteeseen ja huomenna uusi yritys 0.5 astetta korkeammalla pyynnillä. Aika lyhyt on tuo sisälämmön lämpöpiikki,
mutta nousee varmaan 0,3-0,5 astetta tuosta 25.3 kun lisää kilowatteja tunkee 24h tarpeeseen lattiaan.
-
Sivuhuomiona: 'Vaihteilla' tuo Boschkin näyttää pelaavan Thermian tapaan... ottaa loikkia eikä aja portaattomalla säädöllä.
-
Aika lyhyt on tuo sisälämmön lämpöpiikki,
mutta nousee varmaan 0,3-0,5 astetta tuosta 25.3 kun lisää kilowatteja tunkee 24h tarpeeseen lattiaan.
Eikö tuo 25,3 C ole jo tukalan kuuma, saati sitten lähes 26 C?
ATS
-
Se on makuasia mihinkä on tottunut. Kylmällä laattalattialla (pinta alle 23 ) ei kukaan mielellään kävele. Siksi lämpöä ei voi mihinkään 21 asteeseen laskea.
Tuo huippulämpö lähteen nopeasti putoamaan. Jos nyt teoriassa pudottaisi sisälämpöä vaikka 2 astettta säästö on maalämmöllä 3500kWh -10% =350 kWh vuodessa.
Mielestäni ei kannata kylmässä kärvistellä :)
-
Tässä sisälämpöasiassa olen vahvasti samaa mieltä aksutren kanssa. Kun joskus itse siirryn pörssisähköön niin ei ole tarkoitus lämpöä laskea vaan ladata yöllä laattaa täydellä teholla jolloin lämpö mieluummin nousee vaikka 26-27 asteeseen kun että pelaisi jollain alkaen 22c lämmöllä. Kestän paremmin 26 lämpöä kun 22 viileätä talvella. Näin vanhemmiten on käynyt pikkuhiljaa niin että lämpöä on täytynyt joka vuosi lisätä kymmenys pari jotta tuntuu mukavalta. Viime talven pakkaskausi mentiin ~25c lukemissa eikä tuosta kyllä kevein perustein tiputeta.
Nämä tulevat huippupakkasten mahdolliset sähkökatkotkin ajattelin hoitaa niin että nostan sisälämpöä entisestään jotta katkon aikana tupa ei viilene alle mukavuusrajan. Eli varmaan joutuu kohta alkamaan totuttelemaan noihin 26 sisälämpöihin jotta ei tarvitse sitten talvella palella. Vanha talo viilenee äkkiä ja kun maalämmöllä tuo lämmön lisäys tai vähentäminen ei tunnu rahassa niin samapa tuo on mennä mukavuus edellä.
Jos olisi aikoinaan tiennyt että tämä sähkön hinta riistäytyy käsistä ja jäädään käytännössä pörssisähkön armoille niin olisin porauttanut 300m reiän ja laittanut 20kw koneen jotta noilla yön halvoilla tunneilla olisi saanut jotain todellista latailtuakin tuohon laattaan. Tämä talo vie kovalla pakkasella 200Kwh energiaa joten tuolla 20kw teholla siitä olisi saanut tankattua puolet tarpeesta yön viiden halvan tunnin aikana mutta 10kw teholla tuo lämmön varaaminen taitaa käytännössä jäädä syksyn riemuksi, pakkasilla pienellä koneella ei juuri mitään varailla.
(https://img.aijaa.com/t/00272/15096543.t.jpg) (https://aijaa.com/1wSPbT)
-
Samanlainen "projekti" täällä. Eli reilut 10v. vanha Thermia Diplomat G2 pumppu, joka pukkaa lämmön 3 kuution varaajan kautta patterikiertoon. Pumpun asennuksen yhteydessä vastukset (4 kpl 6kW vastuksia jaettuna taulun merkintöjen mukaan "alavastus" ja "ylävastus") kytkettiin irti. Nyt kun sähkösopimus on pörssisähköä ja päivittäinen hintaero jopa 15-kertainen niin ajatuksena olisi lämmittää yöllä varaaja kuumaksi lämpöpumpulla ja vastuksilla ja päiväksi sähkönkulutus nollaksi. Lämmitysaika ja tapa riippuisi ulkolämpötilasta ja päivittäisestä hintavaihtelusta. Varmaan aluksi kokeilisin ja säätelisin ihan itse kun en keksi miten kokonaisuuteen löytyisi valmis "logiikka" tai ohjelmisto. Varaajan lämmityksen lisäksi sähkötoimiset lattialämmitykset (3-4 kpl) voisi myös toimia vain yöllä, näillä lämmitysaika varmaan olisi sama 4-5 tuntia joka yö eli halvimmat tunnit.
Eli kaiken kaikkiaan 4-8 ohjattavaa "kohdetta" tulisi. Ohjelmoida en osaa eli osaisitteko neuvoa seuraavia:
- minkä merkkisiä kytkimiä/releitä voisi sähköasentaja laittaa vaikka sähkökaappiin (kaksi kaappia) ohjaamaan kohteita?
- mikä olisi sopiva ohjelmisto tai mielummin mobiiliapp, jolla eri kohteita (rele/kytkin) voisi ajastaa yksi kerrallaan (osissa siis katsoisin päivittäin ja osalla ajastus pysyisi samana joka päivä).
- Shelly-merkkiset tuotteet tuli netissä vastaan mutta riittääkö kytkimissä speksi noin suuriin kuormiin ja onko Shellystä kokemuksia tämän tyyppiseen käyttöön?
- onko peräti olemassa tapaa, jossa lämpöpumpun toimintoja (kompressori, lisävastus 1, lisävastus 2, veden lämmitys) voisi ohjata erikseen?
Pääasia siis että saa aluksi ainakin varaajan lämmityksen eli lämpöpumppu ja vastukset aikaohjattua päälle/pois helposti netin yli, muut hienoudet myöhemmin jos nykypäivänä ei onnistu. Kiitos avustanne, toivottavasti sepustuksesta sai selvää.
-
Tässä vielä vertailu:
tiistai, normaali lämmitys 5 kW minimiteholla. kaivosta tuleva n.5.5 astetta
Kulutus 11kWh tuotto 60kWh, COP 5.45 kustannukset 2,11 eur /vrk siirtoineen.
Yölämmitys keskiviikko n. 10kW teholla 5.5h jakso. kaivosta tuleva n.2 astetta
Kulutus 15 kWh tuotto 58 kWh COP 3.86 kustannukset 1,13 eur/vrk siirtoineen.
Kun senttisähköä on yöllä saatavissa, kannattaa se hyödyntää. Lämmitys on tällöin n. 50% halvempaa.
Toki kun kelit viilenee niin ei riitä tuo lattiaan varatut kWh:t koko päiväksi ja säästö pienenee jonkin verran. Pitää koittaa paljonko lattiaan ehtii yön tunteina lataamaan kun loppuviikosta viilenee nollan tuntumaan.
-
Hyvää keskustelua täällä! Mukava kuulla että muutkin tätä miettineet.
Perusidea tosiaan, että suuremmilla sähkövastuksilla saisi (yön) halvoista pörssisähkötunneista varaajaan energiaa, jota voisi hyödyntää sitten esim aamupäivällä ja maalämpöpumppu saisi levätä kalliina tunteina.
Kun lisäenergiaa tarvitaan, MLP ei ehdi yöllä tietty varaajaa latailla. Miedoimmilla keleillä näin voisi toki tehdä, ja tuolloin voisi sitten jälleen MLP olla pois päältä kalleimpona sähkön tunteina.
Nämä ideat minusta ketjussa nyt selvät, kun puhutaan pörssisähkölämmitylsestä.
Talon ylilämmittäminen esim 1-2 vrk ennen tulevaa kalliimpaa jaksoa saa tukea: voisi lämmittää sekä varaajan että varastoida talon laattaan ”max” määrän energiaa yöhön painottaen (mulla ei liika lämpö haittaa). Sitten pakkasella laitan käyttämättömät huoneet (23m2) huonelämmöt minimiin, ja aamulla voi laittaa alennuslämmön pumppujn 6h ajaksi jne. Varaajassa olisi noin yhden vuorokauden lämmitysenergia, eli sillä keventäisi pumpun työtä useana päivänä. Takan lämmitystä sitten myös.
Ja lämminvesivaraajan voisi lämmittää myös ”tappiin” alentaen sitten tavoitelämpöä pikkuhiljaa.
Näillä keinoilla saisi tasattua kovimpina pakkasina/kalleimpina tunteina lämmitystarvetta.
-
Pääkysymys: miten yhdistää MLP (Vaillant n 10.4kW ja siihen kytketty 300ltr erillisvaraaja) ja nyt siis suluilla eristetty(mutta sulut avaamalla käyttöönotettavissa oleva) 3 kuution varaaja järeine vastuksineen rokkaamaan yhteen?
Ydinasia lienee käytännön toiminnasta lähdettäessä (oletustilanne: varaaja on varattu täyteen 85asteiseksi: kova pakkanen: aamulla sähkönhinta huipussaan. Olisi järkevä käyttää joko osin tai kokonaan 3m3 varaajan vettä lattiakiertoon).
Pitäisi olla jokin älysekoitin??
Tämä on ehkä vaikea muttei kuulemma mahdoton. Manuaalisesti voisi tietty asentaa erillisen varaajan yölämmityksen home assistant katsoen nordpoolin hintaa. Aamulla töihin lähtiessä laittaa MLP:n sammuksiin ja varaajan töihin, ouman haistelee lämmitystarvetta ulkoilman mukaan….Seuraavana yönä sitten varaajan vastukset taas töihin, ja yöksi manuaalisesti taas MLP töihin, toiminee tehokkaastikin kun kaivo saanut elpyä. Tällä tavoin pärjättäisi kylmimmilläkin keleillä eikä päivällä tarvitsisi käyttää sähköä lämmittämiseen lainkaan. Käsittääkseni 3x25A sietää tuon MLP:n ainakin ilman 6kW lisävastusta <3kw teho) ja käsittääkseni 3x9kw (lisänä tosiaan 10kw päivävastus myös isossa varaajassa).
”älysekoitin” tässä kai se juttu?!
-
Tulee muistaa myös yleinen hyöty, jos sähköä käytetään enemmän yöllä kun tarjolla hyvin tuulivoimaa ja vähemmän kovana pakkakspäivänä niin tehoreserviä ei tarvita ja hinnat laskee.
Myös pumpun omistajalle hyöty halvan yösähkön 1/10 osa päivän hinnasta ja kaivon "terveenä" pysymisen näkökulmasta.
-
itseäni on aina mietityttänyt kannattaako takassa polttaa puita. @seppaantin vinkistä ulkolämpötilan tasaisuudesta tällä viikolla oli pakko tuota 3tn kivikasaa (Nunnauuni) lämmittää testimielessä.
Kaksi lämmityskertaa 1 x aamu ja 1x ilta )= yhteensä 20 koivuhalkoa ja maalämmön bruttokulutus putosi 68-> 41 kWh ??? En odottanut ihan moista. Ei takkaa päivänä "yölämmitetty" jolloin Cop pienempi. Maalämmön kulutus putosi 14-> 7 kWh. Molempina päivinä ulkona n.7 astetta.
Ei ole paha rasti pistää yksi pesä tulille aamulla ja illalla ja säästö on merkittävä.
Jos talvella sähkön hinta kohoaa päivällä 0.50-1.00 eur kWh lukemille kannattaa jo ostopuidenkin poltto.
Voi pistää vaikka parikin pesää tulille kerralla.
-
Olen koettanut hahmottaa eri lämmitysmuotojen tuottamista 1000 kwh:n kustannuksia kun sähkö hinta nousee 24snt/kwh.
Tuossa siis laskettu vain tuotetun lämpötehon kustannuksia ilman hyötysuhteita yms.
-1 irtokuutio polttopuita on 1000kwh lämpötehoa, maksaa 60€/kuutio = 6 snt/kwh
-suorasähkölämmitys 1000kwh maksaa 240€ = 24 snt/kwh
-maalämpö 1000kwh lämpötehoa COP 3 ottaa 333kwh sähköä ja maksaa 80€ = 8 snt/kwh
-
itseäni on aina mietityttänyt kannattaako takassa polttaa puita. @seppaantin vinkistä ulkolämpötilan tasaisuudesta tällä viikolla oli pakko tuota 3tn kivikasaa (Nunnauuni) lämmittää testimielessä.
Kaksi lämmityskertaa 1 x aamu ja 1x ilta )= yhteensä 20 koivuhalkoa ja maalämmön bruttokulutus putosi 68-> 41 kWh ??? En odottanut ihan moista. Ei takkaa päivänä "yölämmitetty" jolloin Cop pienempi. Maalämmön kulutus putosi 14-> 7 kWh. Molempina päivinä ulkona n.7 astetta.
20 Koivuhalkoa kuulostaa äkkiseltään isolta määrältä, mikä on 'koivuhalko' tässä testissä, et punninnut puita jotta tietäis paljonko sivuenergiaa tuotiin?
-
Samasta kasasta 20 halkoa n.20kg. Koivunhalossa energiaa 4.15 kWh/kg yhteensä n. 83 kWh.
Hyötysuhde n. 80%, netto n. 66 kWh. Osa lämmönluovutuksesta menee raskaassa tulisijassa seuraavalle päivälle,
-
Tämä periaate ollut itsellä myös mietinnässä. Nykyisellään käytössä Niben invertteripumppu, vain 100 litran puskurivaraaja ja patteriverkosto, johon ainakin viime talvena kylmimmissä väleissä piti puskea 60 asteista vettä. Eli siis tällä hetkellä ei mitään saumoja isompaan puskurointiin. Tilaa isommalle varaajalle/varaajille olisi kuitenkin ihan kivasti, lähinnä oviaukot ovat ongelma niiden lisäämisessä.
Paljonkohan tuota varaajan vesimassaa pitäisi olla, että hommassa olisi mitään järkeä?
-
Lämpöpatterien reilu koon kasvattaminen olisi kannattava toimenpide. Riittäisi alhaisempi veden lämpötila. Minulla oli viime talvena korkeimmillaan 41 astetta.
-
Näin varmasti olisi ja olohuoneen pääpatteri on vaihdettukin useampaa kertaluokkaa isompaan. Alkuperäiset patterit ovat kuitenkin kaksilehtiset, eivät siis ihan rimpulat. Muuten talo on 1960-luvun tiilitalo ja vanhat mustaa rautaa olevat patteriputket tulevat suoraan 38 cm paksun kaksoisbetonilaatan läpi patterien paikalle. Eli ihan helpolla ei esim patterien kokoja pidennetä. Tuo yhden patterinkin vaihto oli todellinen sirkus.
-
Jos 2-lehtiset ovat ilman lämmönsiirtoelementtejä eli lehtien välissä on vain tyhjää, saa kunnon konvektoreilla helposti tuplattua tehon pituutta ja korkeutta muuttamatta. Tehon tuplaus mahdollistaa 60 C menoveden tiputtamisen jonnekin 45 C paikkeille. C33:lla voisi päästä 40 C paikkeille.
-
Jos 2-lehtiset ovat ilman lämmönsiirtoelementtejä eli lehtien välissä on vain tyhjää, saa kunnon konvektoreilla helposti tuplattua tehon pituutta ja korkeutta muuttamatta. Tehon tuplaus mahdollistaa 60 C menoveden tiputtamisen jonnekin 45 C paikkeille. C33:lla voisi päästä 40 C paikkeille.
Kiitos tästä, näinhän nuo ovat! Pitää laittaa tämä projekti mietintämyssyyn.
-
Tämä periaate ollut itsellä myös mietinnässä. Nykyisellään käytössä Niben invertteripumppu, vain 100 litran puskurivaraaja ja patteriverkosto, johon ainakin viime talvena kylmimmissä väleissä piti puskea 60 asteista vettä. Eli siis tällä hetkellä ei mitään saumoja isompaan puskurointiin. Tilaa isommalle varaajalle/varaajille olisi kuitenkin ihan kivasti, lähinnä oviaukot ovat ongelma niiden lisäämisessä.
Paljonkohan tuota varaajan vesimassaa pitäisi olla, että hommassa olisi mitään järkeä?
Eihän patteritermostaatit ole käytössä?
-
Eihän patteritermostaatit ole käytössä?
Täysin auki ovat, paitsi kahdessa tilassa jota olen nyt syksyn mittaan alkanut pitämään viileämpänä. Talossa on alunperin ollut öljylämmitys, joten patteriverkosto on suunniteltu kovalle lähtölämmölle.
-
Kiitos tästä, näinhän nuo ovat! Pitää laittaa tämä projekti mietintämyssyyn.
Kun kädentaitoja itsellä on, niin lähdin miettimään, että voisiko noita lämmönsiirtoelementtejä värkätä itse nykyisten patterien lehtien väliin, esim aaltopellistä? Ilmarako lehtien välillä näyttäisi olevan 4 cm. Onkohan kukaan foorumilla viritellyt moista? Oliskohan hommasta ihan oikeaa hyötyä?
-
Varmasti on hyötyä, mutta lienee haastavaa saada hyvä lämmönsiirto patterista siihen elementtiin. Kai noi hitsattuja uutena on?
Noi on syytä olla maalattuja, jotta säteilylämmönsiirto on tehokasta.
Kyllä se jonkin verran auttaa laittaa vaan tuollainen levy irrallisenakin lehtien väliin. Säteily menee silloin lehdestä tuohon levyyn eikä lehdestä lehteen. Parempi tietysti olisi saada johtumalla lämpö tehokkaasti tuohon. Alumiini olisi siihen paras, mutta maali ja ilmarako lehden ja tuon välillä haittaa.
-
Se pitäisi taivuttaa peltipajassa aaltomaiseksi jotta se kiristyisi levyjen väliin. Saattaisi antaa ääntä lämpötilan muuttuessa.
-
Täysin auki ovat, paitsi kahdessa tilassa jota olen nyt syksyn mittaan alkanut pitämään viileämpänä. Talossa on alunperin ollut öljylämmitys, joten patteriverkosto on suunniteltu kovalle lähtölämmölle.
Kannattaa ottaa kokonaan patteritermostaatit irti kaikista huoneista joissa niille ei ole käyttöä. Itse huomasin, että vaikka termostaatti oli kierretty täysin auki, niin se silti kuristi kiertoa patterille. Tämä jokaisen patterin kohdalla, ettei vain yhden kohdalla. Heti kun ruuvasi termostaatin pois patterista, niin patteri lämpeni aivan eri tavalla. Samassa yhteydessä voi ihan varmuudenvuoksi herkistellä sitä neulaventtiiliä joka paljastuu, kun termostaatti ei ole paikallaan. :)
-
Kiitos tästä, näinhän nuo ovat! Pitää laittaa tämä projekti mietintämyssyyn.
Nyt on mietitty ja selvitelty. Uusia reikiä en tosiaan halua lähteä poraamaan välipohjan läpi, joten nykyisillä leveyksillä pitäisi mennä. Kun mietitään nykyisten alkuperäisten kaksilehtisten tehoa, niin ne vertautuvat todennäköisesti aika pitkälle Purmon Hygiene H20 -malliston tehoihin. Ilman suuria muutoksia niiden paikalle saisi siis Compact-malliston C22 -patterit. C33 tulee niin paljon ulos ikkunalautojen alta, että se tulisi näyttämään todella hölmöltä, ei siis vaihtoehto.
Pattereita on seuraavasti: nykyinen oletettu teho vs. c22-teho 45/35/20°C -lämmöillä.
1 kpl 600x1400 - 456 W -> 677 W
4 kpl 600x1200 -> 3 kpl 600x1400 ja 1 kpl 600x1200 391 W -> 677/581 W (mahdollisuus vielä tuon yhden lyhyemmän kohdalla lisätä toinen patteri tilaan)
1 kpl 600x850 -> 600x1000 - 275 W -> 484 W
Yhteenlaskettuna siis noiden kuuden vaihdolla kokonaisteho nousisi tuolla lämmöllä 2295 W -> 3773 W. Eli puhuttaisiin karkeasti reilun kolmanneksen tehonnostosta.
Olen laskeskellut, että tämä koko operaatio tulisi maksamaan noin kaksi tonnia teetettynä miinus kotitalousvähennykset. Kannattaako noilla spekseillä? Mitä sanotte, oi kokeneemmat lämmitysmestarit?
Edit: Laitetaan nyt vähän vielä lisäspeksejä nykytilanteesta. Tosiaan muistikuvat viime talvelta olivat, että puskurivaraajan viisari oli jatkuvasti välillä 55-65 astetta kylmillä keleillä. Viime yö oli täällä Helsingissä aiempia viileämpi ja lämpötila putosi nopeasti pikkaisen nollan alle. Aamulla meillä oli sisälämpötila 19,5 ja puskurivaraajassa asteita 40. Maapiiristä tuli sisään 3 asteista vettä ja kaivoon meni -0,5 asteista. Pumpun mukaan meno patteriverkkoon on 41,2 ja paluu 37 astetta. Kiertovesipumppu on Niben ohjaama, asetettu patterimoodille.
-
Oletko saanut jonkun tarjouksen tuosta? Pelkät patterit lienee jo lähes kaksi tonnia. Normaalisti asennettuna ainakin tuplat.
-
Oletko saanut jonkun tarjouksen tuosta? Pelkät patterit lienee jo lähes kaksi tonnia. Normaalisti asennettuna ainakin tuplat.
Katsoin etelä-Helsingin rautakaupasta Bauhofista ja sieltä listahinnat olisivat 240 e tuolle 1400x600 koolle, 215 e tuo 1200x600 ja 160 euroa 1000x600 koko. Varmaan kokonaispotista saisi sen verran alennusta, että kuljetus hoituisi niillä. Mutta joo, tulisihan tuosta se 1400 euroa. Itse olisi tarkoitus kannakoida uudet ja purkaa vanhat, joten putkari vain kytkisi uudet. Termarit jne. löytyy jo. Mutta varmaan 2500-3000 kokonaiskustannuksista olisi realistisempi.
-
Nyt näköjään tuli Radiaattoritehtaalta samanlainen tarjous kuljetettuna, eli 1400 € kaikista listatuista pattereista. Ovat liitäntäkohdiltaan vielä lähempänä vanhoja pattereita (Purmo C22 tulee ulos seinästä 76 mm, nuo vain 60), joten olisivat siinäkin mielessä hyvä vaihtoehto. Ja kotimaista tuotantoa.
-
Nyt näköjään tuli Radiaattoritehtaalta samanlainen tarjous kuljetettuna, eli 1400 € kaikista listatuista pattereista. Ovat liitäntäkohdiltaan vielä lähemtmpänä vanhoja pattereita (Purmo C22 tulee ulos seinästä 76 mm, nuo vain 60), joten olisivat siinäkin mielessä hyvä vaihtoehto. Ja kotimaista tuotantoa.
https://www.purmo.com/-/media/project/publicwebsites/purmo-brand/media-library/brochures/fi-fi/hydro/pdf/hogfors-tekniset-tiedot-01041986.pdf
tuossa on dokumentit niistä sun alkuperäisistä pattereista, ehkä.
mikäli ymmärsin oikein niin taitaa ennemmän nousta teho kuin mitä laskit, esim tuon 600x1400 patterin teho on 740w, deltat40 70/50, toki voi olla että ymmärsin sen viimeisen taulukon väärin. (deltat20=tehox0.4=296w)
tuossahan deltat on patterin ja huonelämpötilan ero. tai ymmärsin väärin
pojalle kun vaihdettiin uudet 21 purmolaiset vanhojen -60 lukuisten tilalle ja samaalla tuplattiin pintaalat eli vanhat oli 1 riviset, laski menoveden lämpötila yli 10 astetta, itse tein samoin, mutta vaihdoin 80 luvun purmolaiset uusiin 21 purmolaisiin ei menovedessä tullut kuin n.5-8 asteen pudotus.
mutta uskon että säästö tulee olemaan sinulla melkoinen,oli taulukossa mitkä lukemat onkaan
-
https://www.purmo.com/-/media/project/publicwebsites/purmo-brand/media-library/brochures/fi-fi/hydro/pdf/hogfors-tekniset-tiedot-01041986.pdf
tuossa on dokumentit niistä sun alkuperäisistä pattereista, ehkä.
mikäli ymmärsin oikein niin taitaa ennemmän nousta teho kuin mitä laskit, esim tuon 600x1400 patterin teho on 740w, deltat40 70/50, toki voi olla että ymmärsin sen viimeisen taulukon väärin. (deltat20=tehox0.4=296w)
tuossahan deltat on patterin ja huonelämpötilan ero. tai ymmärsin väärin
pojalle kun vaihdettiin uudet 21 purmolaiset vanhojen -60 lukuisten tilalle ja samaalla tuplattiin pintaalat eli vanhat oli 1 riviset, laski menoveden lämpötila yli 10 astetta, itse tein samoin, mutta vaihdoin 80 luvun purmolaiset uusiin 21 purmolaisiin ei menovedessä tullut kuin n.5-8 asteen pudotus.
mutta uskon että säästö tulee olemaan sinulla melkoinen,oli taulukossa mitkä lukemat onkaan
Mahtavaa, kiitti paljon! Noiltahan nämä nykyiset näyttää.
Osaatko sanoa omallasi tai poikasi kohdalla, että mitä nuo matalammat menovedet vaikuttivat sähkölaskuun? Karkea arviokin jeesaisi tosi paljon, kun tässä nyt yritän pähkäillä että painanko tilausnappulaa.
-
en kyllä voi vastata koska:
patterit asennettiin pojan taloon öljylämmityksen aikaan, ennen siellä oli patterit niinkuin kamiinat, shuntti 70% auki, patterien vaihdonjälkeen koko talvi meni 40 asteen lämmöllä, siellä tosin 1 riviset vaihtu 2 rivisiin, vanhat patterit oli vm.68-69.
siellä on nykyisin nibe f1255 kokonais kulutus oli viimevuonna 8101kw edellisvuosi 3976kw (tammi-syyskuu öljyllä)1v3kk öljyä paloi noin 2600l (100+100+100neliötä kellari +17 eristeenä 300mm betonia, keskikerros rempattu hirsi+50mm villaa, yläkerta +15 remontin alla)
itsellä oli sama tilanne vaihdoin myös tuplat, oli myös öljyllä kun vaihdoin, ohman 80 säätimen sai kääntää d asennosta c+2.
itselle laitoin maalämmön maaliskuussa. tein patteriremontin etukäteen omat vaihdoin ainoastaan vesitilavuuden lisäämisksi, mutta kyllä kannatti. ennen oli 0 lämmös 38 astetta menovesi nyt nyt näyttääs olevan +3 asteen lämpötilas pyynti 26,5 eli kyllä nuo jotain vaikuttaa.
eipä nuo vaikuta sähkölaskuun kuin pienentämällä
-
Tämä on mielenkiintoinen aihe hyviä kommenttaja ollut. Ihan yksiselitteistä vastausta ei varmaan tähän ole, mutta en kuitenkaan oikein vielä kommenttien perusteella hahmota, onko sähkönsäästöpotentiaali lähinnä teoreettinen, tai vähäinen, jos MLP rinnalle laittaisi ison vesivaraajan.
Olisin kiinnostunut kuulemaan kommenttaja, kun lähtötilanne on tämä:
- Danfoss DHP-L maalämpöpumppu, jossa itsessään ei varaajaa, vaan sen kanssa yhdessä Danfoss DWH .300l varaaja.
- n.1200 kuution ok-talo, 400mm harkosta, varmaan sinänsä suht energiatehokas rakenteiden puolesta
- tilaa olisi esim tämmöiselle https://jaspi.fi/tuote/ovali-hybrid-energiavaraaja/ (https://jaspi.fi/tuote/ovali-hybrid-energiavaraaja/)
- varaaja tulisi n.10 metrin päähän nykyisestä teknisestä tilasta lämpimään varastoon, vaatisi hieman putkihommia varaajien yhdistäminen
Ajatuksena olisi siis varata isoa varaajaa 27kW teholla (luulen että se olisi tässä tapauksessa vastusten teho?) aina kun pörssisähkö on halpaa. Se mitä nyt eniten mietin, että jos tuollaisen asentaisi, niin olisiko se joka tapauksessa järkevää kytkeä niin että ns. normaalioloissa kun vastuksia ei käytetä, MLP varaisi myös isoa varaajaa? Mikä olisi sähkönsäästön kannalta optimaalinen lämpötila, johon iso varaaja kannattaisi MLP:llä varata? Jätetään bakteeritoiminto tässä vaiheessa pohdinnasta pois.
Mikä olisi ko. systeemin säästöpotentiaali, kun jätetään investointikulut huomiotta?
-
Ajatuksena olisi siis varata isoa varaajaa 27kW teholla (luulen että se olisi tässä tapauksessa vastusten teho?) aina kun pörssisähkö on halpaa. Se mitä nyt eniten mietin, että jos tuollaisen asentaisi, niin olisiko se joka tapauksessa järkevää kytkeä niin että ns. normaalioloissa kun vastuksia ei käytetä, MLP varaisi myös isoa varaajaa? Mikä olisi sähkönsäästön kannalta optimaalinen lämpötila, johon iso varaaja kannattaisi MLP:llä varata? Jätetään bakteeritoiminto tässä vaiheessa pohdinnasta pois.
Mikä olisi ko. systeemin säästöpotentiaali, kun jätetään investointikulut huomiotta?
Minkä kokoiset pääsulakkeet talossa on, yleisesti käytetty 3x25A kestää kuormaa noin 17kW?
-
Minkä kokoiset pääsulakkeet talossa on, yleisesti käytetty 3x25A kestää kuormaa noin 17kW?
Ne on isommat. Kestää samanaikaisesti 11kW sähköauton latausta, n.10kw kiuasta, maalämmön jne. Oisko ainakin tuplat tuohon 3x25A nähden? En ole kiinteistöllä en pääse tarkistamaan, mutta siis enemmän joka tapauksessa kuin 17kW kestää.
-
Minkä kokoiset pääsulakkeet talossa on, yleisesti käytetty 3x25A kestää kuormaa noin 17kW?
No niin, Fingridin DataHubistahan tuon näkee. Eli sen mukaan sulakkeet on 3x50 ja teho 34,72 kW.
Eli, periaatteessa voitaisi käyttää jopa 30kW vastuksia? Silloinhan olisi helpompi löytää niitä lämmitysjaksoja, kun voisi lämmittää kunnon teholla? Muuttaako tämä mahdollisuus tätä matematiikkaa ajatellun systeemin osalta?
-
Kun kädentaitoja itsellä on, niin lähdin miettimään, että voisiko noita lämmönsiirtoelementtejä värkätä itse nykyisten patterien lehtien väliin, esim aaltopellistä? Ilmarako lehtien välillä näyttäisi olevan 4 cm. Onkohan kukaan foorumilla viritellyt moista? Oliskohan hommasta ihan oikeaa hyötyä?
Unohtui laittaa tästä päivitystä, mutta lopputulema on että voi ja on ihan oikeatakin hyötyä.
Ostin Bauhausista kolme arkkia aaltomaista kattopeltiä https://www.bauhaus.fi/kattopelti-jl-20-r-janla-musta-1100-x-2500-mm.html (https://www.bauhaus.fi/kattopelti-jl-20-r-janla-musta-1100-x-2500-mm.html), leikkasin ne kaksilevyisten patterien väliin sopiviksi rälläkällä, pulttasin kaksi aihiota lomittain toisiinsa niin, että levyn määrä välikössä olisi mahdollisimman iso ja sitten nostin "kasetit" kyseisen kasetin patterin sivusta sisään. Kasetista tuli n. 37-38 mm paksu ja lehtien väli oli samaa luokkaa, niin että paikalleen laittoon joutui käyttämään jonkun verran voimaakin. Tein noita yhteensä kuuteen patteriin ja ne nostivat marraskuun lopussa sisälämpötilaa noin 1,5 astetta ilman että muihin asetuksiin koskettiin.
Koko hommaan meni askarteluaikaa yhteensä varmaan kahden työpäivän verran, lisäksi materiaalikuluja tuli vähän alle 200 euroa. Eli oli ehdottomasti kannattava operaatio. Lopputulemana huomasin, että tällä on niin iso vaikutus, että vaihdan myöhemmin keväällä kuitenkin ne c22-patterit. Omassa talossa kylmähkö lämpökaivo, isohko rakennus ja isot ikkunat tekevät yhtälön, että järjestelmä pyörii koko ajan jonkinlaisella kynnysarvolla. Tarkoitan tällä sitä, että jos nostan huonelämpötilaa 19 asteesta 21 asteeseen, niin sähkönkulutus nousee lähes 20-25 %. Lisäksi kellaria pitäisi alkaa jatkossa lämmittämään enemmän, joten tuo menoveden lämpötilan laskeminen on edellytys näiden tilojen käyttöönotolle.
Mutta suosittelen ehdottomasti muille tee-se-itse -miehille, jolla ei ole tätä olosuhdeongelmaa!
-
Aihe on mielenkiintoinen ja hieman kaipaan vanhaa jättivaraajaa jossa oli 3x isot vastukset reilulla 30KW lämmitysteholla ja mahdollisuus lämmittää varaaja 95C asteeseen yöllä. Se riitti hyvin koko päiväksi. Nyt jos pörssisähkö on halpaa yöllä niin varaisin sillä säiliön maksimiin ja muuna aikana energiansäästöä tehokkaalla kiertovesipumpulla. Energiaa menisi paljon, mutta se tuotettaisiin yöllä halvimmalla tuotantohintahetkellä. Eli maalämmölle ei.
Jos pitäisi ottaa maalämpö PATTERITALOON niin valintakriteeri olisi ihan eri kuin 15-20v sitten. Pitäisin ison jättivaraajan ja hankkisin teholtaan täysin ylimitoitetun tulistusvaraajan ja sillä lataisin yöaikaan ison varaajan kuumaksi. Koska iso yöaikakäyttöinen tulistus-mlp olisi kallis niin en ole varma olisiko takaisinmaksuaika edes järkevä ilman syvällisempää kannattavuuslaskentaa.
Oma veikkaus on, että olkiluoto kolmosesta johtuva sähkön hinta-alennus on väliaikainen ja saatu luotettava talvipakkasten lisäkapasiteetti 1600MW syödään äkkiä pois kun hiilivoimaloita lopetetaan liian nopealla aikataululla ja pientaloasukkaat maksavat kalliit viulut kun sähkön talvikuukausien hinta taas nousee kohtuuttomalle tasolle.
Omat viri-virit teen eristämällä kuumavesivaraajan ja puskurivaraajan kuoren paremmin ja muutan aikasäädöllä "kuumat hetket" yöaikaan kun ennen on ollut "vihreä viilennyshetki" yöllä kun nukkuessa voi hieman antaa pattertalon viilentyä. Edellä kerrottu pattereiden kapasiteetin parantaminen ylimitoitetuilla pattereilla kuulostaa myös hyvältä hyötysuhteen parannusidealta patteritaloon. Isolle varaajalle ei ole enää paikkaa kun siinä on nyt iso ilmanvaihtokone ja puskurivaraajaakaan ei voi kasvattaa koska sitten iv koneen ovea ei voisi enää avata kunnolla.
Uudet ikkunat ja seinäeristyksen parantaminen ja yläpohjaan lisää eristettä ja tuotahan ne EU:ssa alkavat pakottamaan ja kallista se vanhaan taloon tulee olemaan.
-
Energiaa menisi paljon, mutta se tuotettaisiin yöllä halvimmalla tuotantohintahetkellä.
Tuossa tulee kuitenkin jokaista kulutettua kwh:ta kohti siirtomaksua ,esim KSOY:lla siirto 2,41snt/kwh ja sähkövero siirrosta 2,79snt/kwh eli nuo yhteensä 5,2snt/kwh.
Eli ylimääräinen sähkönkulutus kaventaa saatavaa hyötyä kun kulutuksesta joutuu käytetyn enegian lisäksi maksamaan siirtomaksua.
Sellainen tuntuma itsellä että kohtuullisen kokoinen varaaja tai betonilaatta lattialämmitystaloissa ja lisää lämpöpumpun ohjaukseen Shellyn tms älyreleen joka ohjaa MLP:n käynnin halvoille tunneille olisi taloudellisesti järkevin vaihtoehto.
Lisätietoa ja ohjeita suomenkielellä esim tuolta
https://www.porssari.fi/tietoa-porssarista
-
Lattialämmitystalossa onnistuu paremmin varaaminen massaan, mutta täällä ei ole sellaista luksusta tarjolla kun patterit. Toki oltava tolkku lattiankin kuumentamisessa , ettei hiki nouse pintaan aamulla. Kokeilen kyllä itsekin pöljää lämmitystä aamuyölle, jotta kulutus vähenisi ajalle 8 - 12 aamulla , mutta ei se kunnolla onnistu patteritalossa.
Offtopiclisä:
Suomesta puuttuu jokunen y-voimala tai hiiliVARAvoimalla pidempään. Lööpeissä kolme päivää sitten korostivat, että Kiinaan hiilivoimaloita (20 GW) urakalla lisää, että se siitä Suomalaisten paikallisesta fanaattisesta kurjistavasta esimerkillisyydestä. Kaikki sitomiseen liittyvät hiilinielutarinat ovat sitä itseään sanahelinää kun loppuviimeksi ratkaisee määrät ja onko yhteyttämistä (CO2 -> O2) riittävästi vai ei ja että väkimäärä pallolla on suuri. Puunpoltto lisääntyy pakkaskeleillä, eli ei se hiilivoima mihinkään häviä poliittisilla päätöksillä. Uhkakuvana tulisijatarkastajat ja kiuas/tulisijalupamaksu per vuosi ja kerätään muutama miljardi vuodessa raippaveroa. Lämmityksen käyttövoimavero.
-
Energiaa menisi paljon, mutta se tuotettaisiin yöllä halvimmalla tuotantohintahetkellä. Eli maalämmölle ei.
Jos koetan laskeskella maalämmön ja ison varaajan vastuksilla latauksen kustannuksia.
Jos vastuksilla tuotetaan 100kwh lämpötehoa/vrk niin sähköä kuluu 100kwh.
-siirtomaksu 5,2snt/kwh = 5,2€/vrk
-energia 0 snt/kwh = 0€/vrk
-siirto+energia yht 5,2€/vrk
Jos maalämpökoneella (COP3) tuotetaan 100kwh/vrk lämpöä niin sähköä kuluu 33kwh/vrk.
-siirtomaksu 5,2snt/kwh=1,7€/vrk
-energia 10 snt/kwh = 3,3€/vrk
-siirto+energia yht 5,2€vrk
Sähkön siirtomaksu vaikuttaa melkoisesti sähkölaskuun,jos tuo laskelma meni oikein niin 100kwh/vrk vastuksilla lämmittäessä pitäisi energiahinta olla 0 snt/kwh että menisi samoihin kuin MLP:n 10snt/kwh hinnalla ;)