Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Jämä => Aiheen aloitti: JuhaniJuhani - 26.09.22 - klo:09:35
-
Terve,
Kohteena vanha, 1917 valmistunut hirsitalo Tampereella, reilu 300 m2 kolmessa kerroksessa. Kellari lattialämmityksellä ja kaksi muuta kerrosta pattereilla. Käytössä on Jämä Star 12, 300 l puskurivaraajalla ja 500 l käyttöveden varaajalla. Pumppu on mitoitettu vajaaksi ja kovemmilla pakkasilla vastukset loistavat punaisena XD
En ole ollut mitenkään aktiivinen näiden käppyröiden tutkimisessa, mutta nyt sähkön hinnan innoittamana olen näitä alkanut kaivamaan. Ja heti on alkanut nousemaan kysymyksiä. Osaisiko joku asiaan vihkiytynyt sanoa näyttääkö ao käyrästö aivan normaalilta? Minulla on käytössä "smart price adaptation" ja käyttöveden lämmitys estettynä päivän kalleimmat tunnit aamusta iltpäivään.
-Juhani
-
Jos mahdollista, niin laita systeemistä jokin vähän selventävä kuva tai piirros. Esim. miten puskurivaraaja on kytketty, mihin BT25 on kytketty (jos on), käyttöveden ala-yläraja, miten patterit ja lattialämmitys on shuntattu (jos on), lämpökäyrä(t), kiertovesipumpun asetus, jne. Myös USB-tikku logituksella minuutin välein pari vuorokautta auttaa hahmottamaan tilannetta ja kokonaiskuvaa.
-
ok ja kiitos.
Laitan lokin pyörimään kun pääsen kotosalle tänään, ja koitan kaivaa jonkinlaisen kaavion järjestelmästä. Sen tiedän että suunnitelmia kohteesta ei ole, mutta katson mitä löytyy.
-
Valokuvistakin voi jotain melko hyvin päätellä, jos ei ihan labyrinttia ole putkista tehty.
-
Valokuvistakin voi jotain melko hyvin päätellä, jos ei ihan labyrinttia ole putkista tehty.
Nythän menin innostumaan. Olisiko sinulla antaa vinkkiä piirtotyökaluun, missä olisi perus-lvi merkintöjä valmiina?
-
Ei ole tiedossa, kaippa niitä 2d-cad ohjelmia ilmaiseksi löytyy netistä joissa merkinnät vakiona.
-
Jos mahdollista, niin laita systeemistä jokin vähän selventävä kuva tai piirros. Esim. miten puskurivaraaja on kytketty, mihin BT25 on kytketty (jos on), käyttöveden ala-yläraja, miten patterit ja lattialämmitys on shuntattu (jos on), lämpökäyrä(t), kiertovesipumpun asetus, jne. Myös USB-tikku logituksella minuutin välein pari vuorokautta auttaa hahmottamaan tilannetta ja kokonaiskuvaa.
Terve,
Alla kaavio asennuksesta ja kuva lämpökäyrästä.
BT25 ei kytketty, Patterien ja maalämmön shuntit käsikäytöllä. Käyttöveden ala-ylärajan laitan tänne heti kun keksin mistä sen löydän, samoin kuin kiertovesipumpun asetuksen ;)
Samalla muistin myös että laite antaa huomatavan usein ilmoitusta "Ongelma jaks. korotuksen yhteyd." Tämä on kanssa yksi asia jota en ole saanut ratkaistua. Ohjelmistot on päivitetty ja viimeisin on käytössä.
-
Ja vielä pikaisena kysymyksenä, että saako noista "MyUpwayn" historia-tiedoista hyödyllistä dataa verrattuna usb-tikulle logitettuun tietoon? Eli lähinnä onko tietoformaateissa jotain perustavaa laatua olevia eroja?
Pumppu logittaa parhaillaan tietoa tikulle, katsotaan mitä löytyy parin päivän päästä. Laitoin tähän vielä varmuuden vuoksi linkin viikon ajalta kaiken MyUpwayn tallentamaan historiatietoon.
https://drive.google.com/file/d/1U49JczJwkHuRukPYtqMNxSBYY0yvKsnU/view?usp=sharing (https://drive.google.com/file/d/1U49JczJwkHuRukPYtqMNxSBYY0yvKsnU/view?usp=sharing)
-
Kannattaa kokeilla tuohon pattereille menevään linjaan laittaa bt25 kiinni, alkaa luultavasti puskurin latausajat harvenemaan ja pitenemään. Mlpn kv-pumpun nopeus kannattaa asettaa vakioksi vaikka 75% ja ajoittaiselle käytölle, eli kun ei lämmitetä niin ei kierrätetä vettä mlpn ja puskurin välillä. Tuota voi joutua vähän hakemaan, että mikä on paras tehoasetus.
En nyt valitettavasti täysin muista, mutta myupwayn historiakäyristä lähes samanlaista "sekasikiötä" (ei pahalla ;) ) pitkään tuli säädettyä kohdilleen. Siinä tosin automaattishunttaus ja invertteri-mlp jakoi 100 litran puskurista pattereille kanaalia pitkin toiseen rakennukseen ja mlpn rakennuksessa oleville lattiapiireille.
Siinä systeemissä ei myöskään alkujaan ollut bt25 anturia kiinni, sen asennuksen jälkeen tilanne rauhoittui todella paljon ja säätö oli sen jälkeen helpohkoa. Nuo kv-pumppujen tehot tosiaan pitää saada tasapainoon, että puskuri ei liikaa sekoitu jolloin lämpöä riittää pidempään ja ehdottomasti siis tuo puskurin ja mlpn kierto seis silloin kun kompura ei ole käynnissä.
-
On/off koneen kompuranelämä ei ole itselle ihan tuttua, mutta kuuluuko tuon menolämmön sahata tuolla lailla käyttöveden latauksen aikana?
-
Pieni disclaimeri tähän väliin vielä, että minulla tosiaan käytännön kokemusta vain invertteripumpun toiminnasta, on/off laitteen säätölogiikka voi hyvinkin poiketa invertteristä, eli toivon mukaan joku on/off-vehkeisiin vihkiytynyt osaa tyrmätä meikäläisen ehkä virheelliset näkemykset asiasta 8)
-
On/off koneen kompuranelämä ei ole itselle ihan tuttua, mutta kuuluuko tuon menolämmön sahata tuolla lailla käyttöveden latauksen aikana?
Ei pidä sahata
Minä ymmärrän paremmin tikulle logitettua tietoa.
ATS
-
Ei pidä sahata
Minä ymmärrän paremmin tikulle logitettua tietoa.
ATS
Tätä sahaamista itsekin olen ihmetellyt, asiasta sen enempää ymmärtämättä ;)
Nyt on BT25 kytketty ja Starin sisäisen kiertovesipumpun nopeus tiputettu 0% iin 30%:Stä odotusaikana. Manuaalit ovat kyllä heikohkoja, joten oletin tämän tarkoittavan sitä että kun pumppu ei tee käyttövettä eikä lämmitä niin silloin pumppu seisoisi. ao kuvassa näkyy uusi BT25:n käyrä joka alkoi piirtymään lokiin. liitteenä vielä eilisen ja tämän päivän lokit ennen yllä mainittuja muutoksia, ja tikku on keräämässä uutta lokia. Eli saas nähdä mitä tapahtuu ...
-
Pieni disclaimeri tähän väliin vielä, että minulla tosiaan käytännön kokemusta vain invertteripumpun toiminnasta, on/off laitteen säätölogiikka voi hyvinkin poiketa invertteristä, eli toivon mukaan joku on/off-vehkeisiin vihkiytynyt osaa tyrmätä meikäläisen ehkä virheelliset näkemykset asiasta 8)
Kiitos kuitenkin ajatuksista ja neuvoista tähän asti. Katsotaan mitä tapahtuu jatkossa. Tällaisella keskustelulla ja neuvoilla on jo pelkästään vertaistuen roolissa iso vaikutus.
Huomasin muuten samalla että tuossa käyttöveden täytössä (BT6) on kyllä jotain kummallisuuksia. Ymmärtääkseni siis käyttövesivaraajassa sijaitseva anturi. ja ei kyllä mene ihan minun jakeluun miten lämpötila voi 500l varaajassa tipahtaa noin radikaalisti. Vai vaikuttaako yksi suihkussakäynti todellakin noin paljon varaajan lämpötilaan ? nuo kaksi tiputusta osuvat iltakahdeksaan ja ovat noin 5-6 min pituisia.. mutta silti..
-
Sahaus käyttöveden teossa johtuu todennäköisesti siitä, että menolämpö kohoaa nopeasti ylärajalle jolloin tulee häly ja kompura menee huiliin kunnes taas yrittää tehdä käyttövettä. Saatko napattua ihan valokuvan varaajan kytkennöistä, jos siellä on jotain pielessä.
BT6 anturin pitäisi olla noin puolivälissä varaajan ykkösanturitaskussa, 75 cm syvyydellä anturitaskun yläpäästä mitattuna.
Jos MLPn kiertovesipumpussa on automaattisäätö, niin käyttöveden osalta se kannattaa olla automaattinopeudella.
Lämmityksessä kiertoveden pumpun käyttötilana "Ajoittainen", jolloin kv-pumppu menee huilille kun lämmitystarvetta ei ole.
Mitkä asteminuuttiasetukset sulla on asetettuna? Puskurin latausta saa tuolla hienosäädettyä myös, joku -200...-250 toimi siinä toisessa systeemissä hyvin.
Entä käyttöpriorisointiasetukset?
-
Sahaus käyttöveden teossa johtuu todennäköisesti siitä, että menolämpö kohoaa nopeasti ylärajalle jolloin tulee häly ja kompura menee huiliin kunnes taas yrittää tehdä käyttövettä. Saatko napattua ihan valokuvan varaajan kytkennöistä, jos siellä on jotain pielessä.
Kannattaa tarkastaa kytkennät.
Mitä vettä on itse varaajassa?
Mitä vettä kulkee kierukassa?
ATS
-
Sahaus käyttöveden teossa johtuu todennäköisesti siitä, että menolämpö kohoaa nopeasti ylärajalle jolloin tulee häly ja kompura menee huiliin kunnes taas yrittää tehdä käyttövettä. Saatko napattua ihan valokuvan varaajan kytkennöistä, jos siellä on jotain pielessä.
BT6 anturin pitäisi olla noin puolivälissä varaajan ykkösanturitaskussa, 75 cm syvyydellä anturitaskun yläpäästä mitattuna.
Jos MLPn kiertovesipumpussa on automaattisäätö, niin käyttöveden osalta se kannattaa olla automaattinopeudella.
Lämmityksessä kiertoveden pumpun käyttötilana "Ajoittainen", jolloin kv-pumppu menee huilille kun lämmitystarvetta ei ole.
Mitkä asteminuuttiasetukset sulla on asetettuna? Puskurin latausta saa tuolla hienosäädettyä myös, joku -200...-250 toimi siinä toisessa systeemissä hyvin.
Entä käyttöpriorisointiasetukset?
Huomenta,
Infoviestejä kun katsoo tässä samalla, niin siellä on tosiaan huomattavan tiheään noita lauhduttimen tulolämpötilan ilmoituksia.
Historia
Päiväys ja aika Otsikko
28.9.2022 9.11.54 Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
28.9.2022 9.09.42 Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
28.9.2022 8.51.28 Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
28.9.2022 8.49.27 Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
28.9.2022 8.43.32 Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
28.9.2022 8.41.37 Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
...
ja MyUpway antaa ko ilmoiutkselle tällaisen infon:
"
Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
Hälytysnumero: 163
Raportoitiin: 28.9.2022 9.11.54
Hävisi: 28.9.2022 9.12.34
Tämä hälytys palautuu automaattisesti seuraavan kompressorikäynnistyksen yhteydessä.
Hälytys saattaa johtua seuraavista:
- Korkea lämpökäyrä ja/tai lämpökäyrän muutos
- Suuri virtaus lämmitysjärjestelmässä.
- Korkea käyttövesituotannon pysäytyslämpötila.
- Huone-/termostaattiventtiilit kiinni/pienellä korkean huonelämpötilan vuoksi.
Jos hälytys uusiutuu, ota yhteys asentajaan.
"
Siellä on myös tuo mainitsemasi "korkea käyttövesituotannon pysäytyslämpötila". Eli etsin sen säädön ja koitan miten vaikuttaa pumpun sielunelämään.
-
Lisäsin vielä järjestelmäkaavioon nuo muutamat lämpötila-anturit.
-
Jos tuo 500 litran varaaja on sama malli kuin mulla, niin anturitaskut pitäisi olla varaajan päällä, 2 kpl, toinen BT6:lle (varaajan täyttö, keskiosa) ja toinen BT7:lle (varaajan yläosa).
Jos siellä on alaosassa joku anturitasku, niin se on varmaan aurinkolämpökierukalle tarkoitettu ja jos se on siellä ihan varaajan pohjalla niin suihkutellessa se anturoi käytännössä varaajaa täyttävän kylmän veden lämpötilaa ja siksi varaajan lämpötila käyristä päätellen näyttää romahtavan hetkessä.
Selittäisi muuten tuon sahaamisenkin, koska todellisuudessa varaaja on täynnä kuumaa vettä, mutta MLP luulee että se on täynnä kylmää ja siksi yrittää lämmittää käyttövettä kunnes varaaja on pohjaa myöten käyttöveden ylärajan lämmöissä. Kierukka ei vaan kunnola enää pysty luovuttamaan lämpöä kuumaan varaajaan ja lämmityspiirin lämpötila kohoaa nopeasti hälytysrajoille.
-
Jos tuo 500 litran varaaja on sama malli kuin mulla, niin anturitaskut pitäisi olla varaajan päällä, 2 kpl, toinen BT6:lle (varaajan täyttö, keskiosa) ja toinen BT7:lle (varaajan yläosa).
Jos siellä on alaosassa joku anturitasku, niin se on varmaan aurinkolämpökierukalle tarkoitettu ja jos se on siellä ihan varaajan pohjalla niin suihkutellessa se anturoi käytännössä varaajaa täyttävän kylmän veden lämpötilaa ja siksi varaajan lämpötila käyristä päätellen näyttää romahtavan hetkessä.
Selittäisi muuten tuon sahaamisenkin, koska todellisuudessa varaaja on täynnä kuumaa vettä, mutta MLP luulee että se on täynnä kylmää ja siksi yrittää lämmittää käyttövettä kunnes varaaja on pohjaa myöten käyttöveden ylärajan lämmöissä. Kierukka ei vaan kunnola enää pysty luovuttamaan lämpöä kuumaan varaajaan ja lämmityspiirin lämpötila kohoaa nopeasti hälytysrajoille.
Olen tätäkin tässä hämmästellyt, sillä minulla ei löydy varaajan päällä mitään luukku/reikää/koloa/ tai muuta kuin nuo putkiliitokset. vaikka domentaatio selvästi näyttää että anturitasku pitäisi löytyä. Käyn hetken kulutta varmistamassa asian, samalla tarkistan vielä kerran kytkennät ja nappaan kuvia putkiviidakosta.
-
Anturitaskut pitäisi olla siinä vasemmassa etukulmassa varaajan päällä, kaksi ehkä vajaan 10 mm muoviputken päätä töröttämässä.
Minkä vuosimallin varaaja, mulla 2017 tai 2018.
Edit. Unohtuikin aiemmin kysyä, onko kuuma vesi kuitenkin riittänyt vaikka se käyrien mukaan kylmäksi onkin päässyt?
Jos niitä anturitaskuja ei kuitenkaan löydy varaajan päältä, niin vedä BT6 pois sieltä pohjan taskusta ja mittaa paljonko se oli siellä sisällä. Sitten työnnä se suunnilleen varaajan keskiosaan asti, tai vähän ylikin, sinne taskuun takaisin ja seuraile käyriä että vaikuttaako mitenkään.
-
"Lappanen"
Jos tuo 500 litran varaaja on sama malli kuin mulla, niin anturitaskut pitäisi olla varaajan päällä, 2 kpl, toinen BT6:lle (varaajan täyttö, keskiosa) ja toinen BT7:lle (varaajan yläosa).
Jos siellä on alaosassa joku anturitasku, niin se on varmaan aurinkolämpökierukalle tarkoitettu ja jos se on siellä ihan varaajan pohjalla niin suihkutellessa se anturoi käytännössä varaajaa täyttävän kylmän veden lämpötilaa ja siksi varaajan lämpötila käyristä päätellen näyttää romahtavan hetkessä.
Selittäisi muuten tuon sahaamisenkin, koska todellisuudessa varaaja on täynnä kuumaa vettä, mutta MLP luulee että se on täynnä kylmää ja siksi yrittää lämmittää käyttövettä kunnes varaaja on pohjaa myöten käyttöveden ylärajan lämmöissä. Kierukka ei vaan kunnola enää pysty luovuttamaan lämpöä kuumaan varaajaan ja lämmityspiirin lämpötila kohoaa nopeasti hälytysrajoille.
Tuntuu hyvältä selitykseltä
Samaa tukee myös logatuista mittauksista piirretyt trenditkin
Kiertopumpun käyttäytyminen on oudonlainen lämmitys- ja seisjakson aikana.
Teho putoaa 7 %:iin lämmitysjakson ajaksi ja Dt lauhduttimen yli on 12 C
Seis jakson ajan teho on 30%
Ikäänkuin tehot olisivat "väärin päin"
ATS
-
Anturitaskut pitäisi olla siinä vasemmassa etukulmassa varaajan päällä, kaksi ehkä vajaan 10 mm muoviputken päätä töröttämässä.
Minkä vuosimallin varaaja, mulla 2017 tai 2018.
Edit. Unohtuikin aiemmin kysyä, onko kuuma vesi kuitenkin riittänyt vaikka se käyrien mukaan kylmäksi onkin päässyt?
Jos niitä anturitaskuja ei kuitenkaan löydy varaajan päältä, niin vedä BT6 pois sieltä pohjan taskusta ja mittaa paljonko se oli siellä sisällä. Sitten työnnä se suunnilleen varaajan keskiosaan asti, tai vähän ylikin, sinne taskuun takaisin ja seuraile käyriä että vaikuttaako mitenkään.
Terve,
Niinhän se oli, että BT6:nen oli melkein ulkona varaajasta. nyt se on työnnetty noin 90cm korkeudelle varaajan pohjasta, eli puolen välin tietämille. kuvaajat näyttäisivät tilanteen rauhoittuneen huomattavasti ja BT6:n näyttää normaalia lämpötilaa käyttövedelle. Tiputin samalla hieman käyttöveden ylärajaa ja muutin Lämmityksessä kiertoveden pumpun käyttötilaksi "Ajoittainen"
USB tikku on jälleen keräämässä lokia, ja katselen miten tilanne kehittyy tästä. Ja vaikka kuinka tutkin ja koluan varaajan pintaa, niin päällä ei ole niitä kuuluisia anturitaskuja. Varmistin vielä tyyppikilvestä ja varaaja on Jäspi VLM Star 500, 2014 vuodelta. Ikäväkseni samalla löysin pienen tihkuvuodon varaajan aurinkokierukasta, josta täytynee olla Kaukoraan yhteydessä.
Nyt sitten vielä kysymys, että mitkä tiedot olisi tärkeää näyttää käyrissä, jotta voisi päätellä että pumppu toimii normaalisti? tai kaikkihan kertovat oman osansa, mutta mitkä ovat oleellisimmat tiedot?
-
Hyvä homma, sait suurimman sähkösyöpön hoideltua.
Itse tykkään liitteen mukaisia arvoja katsella yhdessä köntissä, tossa olisi mukana myös BT25 jos sellainen olisi mun setupissa tarpeen.
Jos lämmin käyttövesi riittää ja kämpässä on sopiva ja tasainen sisälämpö, niin isompia säätöjä kannattaa alkaa tekemään vasta pakkasten tultua. Toki tuota konreen toimintaa kannattaa seurailla ja opetella muutenkin vaikka niitä huoltovalikkoja ja muita säätöjä etsimään, että mistä löytyy mitäkin.
-
Millä nopeudella muuten pidät lämmönjaon shunttauksien pumppuja? Niitäkään ei turhan isolla kannata pitää, että puskuria ei tarvisi sekoittumisen takia turhan usein latailla. Patteripiirin meno-paluu erotus pakkasilla kait pitäisi olla jotain 10-12 luokkaa ja lattialämmityksessä 5-7 (ulkomuistista ravistettuna). Pumppujen nopeutta säätämällä voi noita koittaa tavoitella, hiljaisempi nopeus kasvattaa erotusta.
Niin ja olihan sulla termarit auki ja lämmönjako suunnilleen tasapainossa, eli niin että termareilla vaan leikataan ylilämpöä esim makkareissa? Tällöin käyrän saa mahdollisimman loivaksi/matalaksi eli ei tarvitse turhaan ylilämmittää lämmitysvettä, ja taas säästyy sähköä eli rahaa.
-
Millä nopeudella muuten pidät lämmönjaon shunttauksien pumppuja? Niitäkään ei turhan isolla kannata pitää, että puskuria ei tarvisi sekoittumisen takia turhan usein latailla. Patteripiirin meno-paluu erotus pakkasilla kait pitäisi olla jotain 10-12 luokkaa ja lattialämmityksessä 5-7 (ulkomuistista ravistettuna). Pumppujen nopeutta säätämällä voi noita koittaa tavoitella, hiljaisempi nopeus kasvattaa erotusta.
Niin ja olihan sulla termarit auki ja lämmönjako suunnilleen tasapainossa, eli niin että termareilla vaan leikataan ylilämpöä esim makkareissa? Tällöin käyrän saa mahdollisimman loivaksi/matalaksi eli ei tarvitse turhaan ylilämmittää lämmitysvettä, ja taas säästyy sähköä eli rahaa.
Huomenta,
Pumput ovat ymmärtääkseni hyvinkin maltillisilla kierroksilla, kuvat liitteenä. Patteriverkoston pumppu on tuo näytöllä varustettu ja lattialämmössä yksinkertaisempi malli. Ja se onkin sitten kokonaan eri kysymys noissa nykypumpuissa, että millä "painekäyrällä" vai mikä tuo oli, niitä halutaan ajaa. Se tulee tässä seuraavana tarkasteluun. Kiinnittelen vielä muutaman lämpötilamittarin putkiin tässä pakkasten tullessa, niin pääseen viilaamaan ;)
Ja tosiaan, pattereissa ei termareita ole, ainoastaan käsisäätöpyörät jotka ovat yhtä huonetta lukuunottamatta kaikki auki. Lämpötilat ovat pysyneet oikein hyvin toivotulla tasolla, jopa ihmeellisen hyvin. Hieman tuppaa yläkertaan lämpöä keräämään, ja olen aikeissa yläkerrassa kuristaa termareilla makkareiden lämpötiloja hieman.
-
ja vielä pumppujen kuvat itsekseen, kun tuli liitetiedostojen kokorajat vastaan.
-
Huomenta,
Pumput ovat ymmärtääkseni hyvinkin maltillisilla kierroksilla, kuvat liitteenä. Patteriverkoston pumppu on tuo näytöllä varustettu ja lattialämmössä yksinkertaisempi malli. Ja se onkin sitten kokonaan eri kysymys noissa nykypumpuissa, että millä "painekäyrällä" vai mikä tuo oli, niitä halutaan ajaa. Se tulee tässä seuraavana tarkasteluun. Kiinnittelen vielä muutaman lämpötilamittarin putkiin tässä pakkasten tullessa, niin pääseen viilaamaan ;)
Ja tosiaan, pattereissa ei termareita ole, ainoastaan käsisäätöpyörät jotka ovat yhtä huonetta lukuunottamatta kaikki auki. Lämpötilat ovat pysyneet oikein hyvin toivotulla tasolla, jopa ihmeellisen hyvin. Hieman tuppaa yläkertaan lämpöä keräämään, ja olen aikeissa yläkerrassa kuristaa termareilla makkareiden lämpötiloja hieman.
Puskurin latauksessa meno-paluu erotus näyttää olevan luokkaa 10 astetta ja MLPn kiertovesipumpun nopeus jotain alle 10%. Koita nostaa kv-pumpun nopeutta alkuun vaikka 50%:iin lämmityksessä (olihan sulla manuaalinen nopeusasetus, eikä automaatilla tuo?) ja laita samanlainen käppyrä näytille jokusen tunnin päästä, muistaakseni toisessa systeemissä tähtäilin 5 asteen eroon meno-paluussa latausvaiheessa ja tuolla sai menoveden lämpöä alemmas ja puskuri latautui tehokkaammin "täyten".
Kompuran käynnistyksen asteminuutit taitaa olla vakio -60? Asteminuutteja kannattaa laskea niin alas, että se alkaa tuntua huonelämmön tasaisuuden heittelynä ja sitten nostaa sen verran takaisin ylöspäin, että huonelämpö pysyy tasaisena. Tuolla saa käynnistyskertoja pienennettyä. Ehkä -120...-200 olisi hehtaarilla.
Muutenhan tuo näyttää ihan hyvältä tällä hetkellä, jos kerran huonelämmötkin tasaiset ja kuristukset minimissä.
-
Puskurin latauksessa meno-paluu erotus näyttää olevan luokkaa 10 astetta ja MLPn kiertovesipumpun nopeus jotain alle 10%. Koita nostaa kv-pumpun nopeutta alkuun vaikka 50%:iin lämmityksessä (olihan sulla manuaalinen nopeusasetus, eikä automaatilla tuo?) ja laita samanlainen käppyrä näytille jokusen tunnin päästä, muistaakseni toisessa systeemissä tähtäilin 5 asteen eroon meno-paluussa latausvaiheessa ja tuolla sai menoveden lämpöä alemmas ja puskuri latautui tehokkaammin "täyten".
Kompuran käynnistyksen asteminuutit taitaa olla vakio -60? Asteminuutteja kannattaa laskea niin alas, että se alkaa tuntua huonelämmön tasaisuuden heittelynä ja sitten nostaa sen verran takaisin ylöspäin, että huonelämpö pysyy tasaisena. Tuolla saa käynnistyskertoja pienennettyä. Ehkä -120...-200 olisi hehtaarilla.
Muutenhan tuo näyttää ihan hyvältä tällä hetkellä, jos kerran huonelämmötkin tasaiset ja kuristukset minimissä.
No niin, tuli asennettua myös BT7 paikoilleen. tai siis samaan anturitaskuun BT6:n kanssa. 7 niin ylös kun sai, ja 6:n ehkä 2/3 korkeudelle varaajassa. Anturitasku on 120cm pitkä varaajan pohjasta. kv-pumppu oli automaatilla, muutin sen käsikäyttöön ja nyt alkuun sen 50%. Katsotaan hetken kuluttua miltä kuvaajat alkavat näyttämään.
Asteminuutteihin en vielä puuttunut, käynpä tässä samalla ne muuttamassa.
-
8)
-
8)
Onko keruupumppu automaatilla?
-
Onko keruupumppu automaatilla?
Käyttötila LK-Pumppu 5.1.8
Ajoittainen X
Jatkuva
10 päivää jatkuva
Lämmönkeruupumpun nopeus 5.1.9
Käyttötila auto
-
Käyttötila LK-Pumppu 5.1.8
Ajoittainen X
Jatkuva
10 päivää jatkuva
Lämmönkeruupumpun nopeus 5.1.9
Käyttötila auto
Keruun tulo-pqluu ero pitäisi olla 3-4 luokkaa, oliko lämmitys ollut kauan päällä tuossa liitteen kuvassa? Millä nopeudella lämmönkeruupumppu on/oli tuossa kohtaa?
-
Keruun tulo-pqluu ero pitäisi olla 3-4 luokkaa, oliko lämmitys ollut kauan päällä tuossa liitteen kuvassa? Millä nopeudella lämmönkeruupumppu on/oli tuossa kohtaa?
Pumppu kävi näemmä 100%, ei ollut kovin pitkää päällä. pumppu käynnistynyt 21.58
kuvaajan oikeassa laidassa
Lämmönkeruu sisää 4.4
Lämmönkeruu ulos -0,6
-
Ok, kerroitkin että kaivo (vai pumppu) on vähän alimitoitettu. Ilmeisesti kaivo, koska alkaa olla rajoilla jo tässä vaiheessa kun siitä aletaan nyt repimään enemmän irti. Tietty tuo BT6 väärä kytkentä on voinut kaivoa muutenkin kylmentää aika paljon ja tilanne saattaa rauhoittua ajan kanssa.
Anna olla näin yön yli, jos tuo keruun delta ei ala lähennellä nelosta, niin:
Laske MLPn kv-pumpun nopeus arvoon 30%. Jos keruun delta vieläkin korkea, niin kokeile laskea käyrää vaikka kahdella arvolla (oliko se nyt 8?) eli 8->6. Jos kämppä alkaa viilenemään niin nosta arvoon 7 tai takaisin 8:aan. Jos sisällä edelleen sopivan lämmintä niin laske vielä käyrän arvoa kunnes tulee raja vastaan ja nosta pykälällä ylöspäin. Saat näin ainakin ulkolämmön +5..10 lähtökohdan selville mistä lähteä käyrää hakemaan kohdilleen kun pakkaset iskee niskaan.
Edit Sori, luin/katsoin vähän huonosti. Älä muuta vielä mitään, odottele huomiseen ja laita sitten käyrää jakoon että miten MLP on elänyt
Edit2. Sen verran viekä, että laitatko asteminuuttiasetukset näytille.
-
Näitä asteminuutteja en vielä muuttanutkaan.
Meillä on pumppu vajaamitoitettu taloon ja kaivoon nähden. kaivon pitäisi olla muistaakseni 240 metriä, mikä ymmärtääkseni pitäis mahdollistaa isommankin pumpun.
-
Noissa myUpwayn arvoissa on kyllä pientä viivettä, eli noihin päänäkymän lukemiin ei aina voikkaan luottaa. Kaivo on ainakin hyvön syvyinen tuolle pumpulle, luulisi riittävän. Palstan gurut voi varmistaa.
Laita alkuun kompressorin käynnistysarvoksi -120 ja lisälämmön erotukseen 300, niin ei vastukset ala turhaan hohkaamaan.
-
Noissa myUpwayn arvoissa on kyllä pientä viivettä, eli noihin päänäkymän lukemiin ei aina voikkaan luottaa. Kaivo on ainakin hyvön syvyinen tuolle pumpulle, luulisi riittävän. Palstan gurut voi varmistaa.
Laita alkuun kompressorin käynnistysarvoksi -120 ja lisälämmön erotukseen 300, niin ei vastukset ala turhaan hohkaamaan.
Kaivoin vielä esiin tuon kaivon tiedot, kun jäi mietityttämään. 250m ...
Muutin noita asteminuuttiarvoja, katsellaan huomenna miltä näyttää.
Iso kiitos jälleen kerran tähän astisesta avusta.
-
Eipä mitään. Tässä on samalla hyvä vähän verestää muistia, että miten näitä vehkeitä pitikään säädellä. Ja samalla muutkin ehkä saa vähän hyötyä. Suomessakin varmasti monen monta pumppua puhkuu vähän sinnepäin asentajan/tehtaan säädöillä..
-
Huomenta,
Aamuun asti maltoin odottaa miltä käyrät alkavat näyttää. Ja ovathan ne rauhoittuneet entisestään.
Lämmönkeruu pumpussa on näemmä pientä värinää, se näyttää heittelevän 99-100% välillä kun on käytössä .
-
Hyvältä näyttää puskurin ja käyttöveden teko nyt. Voit koittaa käyrää säätää hiljalleen alaspäin (8 -> 7 -> 6...) ja katsoa vaikuttaako se mitenkään huonelämpöön/sen tasaisuuteen.
Onkohan siellä lämmönkeruun mutasihdissä töhnää joka rajoittaa keruun kiertoa, oletko sitä putsaillut vuosittain? Ei tuon keruupumpun pitäisi 100% käydä noilla lämpötiloilla ja vaikka kävisikin niin tulo-paluu erotus on turhan iso.
Onko sulla paineistettu keruu vai "muovipullo" josta näkee nesteen tason? Miltä paine/nesteen taso näyttää?
Edit. Laittaisitko kompuran taajuuden myös näkyviin seuraavaan käppyrään. Ääh, älä laitakkaan, on/off konehan huudattaa sitä aina täysillä ::)
Edit2. Tuli mieleen, kun kaivo on noinkin syvä, että loppuuko MLPn keruupumpusta yksinkertaisesti "potku" ja virtaus jää siksi vajaaksi ja delta kasvaa?
-
Hyvältä näyttää puskurin ja käyttöveden teko nyt. Voit koittaa käyrää säätää hiljalleen alaspäin (8 -> 7 -> 6...) ja katsoa vaikuttaako se mitenkään huonelämpöön/sen tasaisuuteen.
Onkohan siellä lämmönkeruun mutasihdissä töhnää joka rajoittaa keruun kiertoa, oletko sitä putsaillut vuosittain? Ei tuon keruupumpun pitäisi 100% käydä noilla lämpötiloilla ja vaikka kävisikin niin tulo-paluu erotus on turhan iso.
Onko sulla paineistettu keruu vai "muovipullo" josta näkee nesteen tason? Miltä paine/nesteen taso näyttää?
Edit. Laittaisitko kompuran taajuuden myös näkyviin seuraavaan käppyrään. Ääh, älä laitakkaan, on/off konehan huudattaa sitä aina täysillä ::)
Edit2. Tuli mieleen, kun kaivo on noinkin syvä, että loppuuko MLPn keruupumpusta yksinkertaisesti "potku" ja virtaus jää siksi vajaaksi ja delta kasvaa?
Keruupuolen sihtiä en itseasiassa ole tarkastanut, otanpa tämän illalla tehtäväksi. keruupuolella on muovipullo, katson tason kun tästä töistä pääsen kotio ;)
Tarkoitat siis, ettei keruupumppu jaksaisi pyörittää keruunestettä noin syvässä kaivossa?
Tiputin lämpökäyrän 8 -> 7 ja samalla käyrän muutoksen -1 -> 0.
Tuolla käyrän muutoksella oli aiemmin kohtuu iso vaikutus kun tiputin sen 1 -> -1 niin yläkerran lämpötila tippui melkein kahdella asteella. Noh, katsotaan mitä nämä asetuksen sanovat.
-
Keruupuolen sihtiä en itseasiassa ole tarkastanut, otanpa tämän illalla tehtäväksi. keruupuolella on muovipullo, katson tason kun tästä töistä pääsen kotio ;)
Tarkoitat siis, ettei keruupumppu jaksaisi pyörittää keruunestettä noin syvässä kaivossa?
Tiputin lämpökäyrän 8 -> 7 ja samalla käyrän muutoksen -1 -> 0.
Tuolla käyrän muutoksella oli aiemmin kohtuu iso vaikutus kun tiputin sen 1 -> -1 niin yläkerran lämpötila tippui melkein kahdella asteella. Noh, katsotaan mitä nämä asetuksen sanovat.
Nibe taisi suositella 40mm keruuputkelle max 200 metristä kaivoa, että saattaahan tuo vähän kintaalla olla. Mutta tsekkaa tosiaan mutasihti ensin. Eikä tuo delta 5 käsittääkseni mikään katastrofi ole, mutta paras hyötysuhde, johon Niben automatiikkakin tähtää, tulee kun dt 3-3,5.
Käyrän säädöstä:
Kylmä sää
■ Jos huonelämpötila on liian matala, suurenna arvoa
”lämpökäyrä” valikossa 1.9.1.1 yhden askelen verran.
■ Jos huonelämpötila on liian korkea, laske arvoa
”lämpökäyrä” valikossa 1.9.1.1 yhden askelen verran.
Lämmin sää
■ Jos huonelämpötila on liian matala, suurenna ”lämpötila” (lämpökäyrän siirto) valikossa 1.1.1 yhden
askeleen verran.
■ Jos huonelämpötila on liian korkea, laske ”lämpötila”
(lämpökäyrän siirto) valikossa 1.1.1 yhden askeleen
verran.
Sullahan oli manuaalisäätöiset shunttaukset puskurin lähdöissä lämmityspiireille, miten ne on nyt säädetty? Tuossa onkin sitten taas yksi säädön paikka, jos käyrää laskemalla alkaa sisällä tulla kylmä, niin noita shuntteja säätämällä voisi myös yrittää sitä sisälämpöä saada takaisin sopivaksi, ennen kuin käyrää nostaa/siirtää takaisin korkeammalle asetukselle. Laita alkutilanne ylös kuitenkin ennen säätöjä, niin saat palautettua alkuperäiseksi jos meinaa mennä säätö hankalaksi.
-
Pumppu kävi näemmä 100%, ei ollut kovin pitkää päällä. pumppu käynnistynyt 21.58
kuvaajan oikeassa laidassa
Lämmönkeruu sisää 4.4
Lämmönkeruu ulos -0,6
Tässä keruun dT on noin 5 astetta.
Se johtuu siitä, että kaivossa on liian ohut keräinputkitus.
Nyt tilanne on tällainen (Dt = 5 astetta):
• Tarvitaan vähintään 250 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 15 m maaporausta. Poraussyvyys 250 m
- Kaivon aktiivisyvyys 246 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 250 m. Putkea kaivossa yhteensä 500 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 5,4 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,48 l/s = 28,8 l/min = 1728 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,48 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 522 litraa 67 kPa = Ok
Maalämpökone toimii siis nyt näillä arvoilla.!
Kun sen pitäisi olla dT 3 astetta:
• Tarvitaan vähintään 250 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 15 m maaporausta. Poraussyvyys 250 m
- Kaivon aktiivisyvyys 246 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 250 m. Putkea kaivossa yhteensä 500 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 15,9 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,8 l/s = 48 l/min = 2880 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,8 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 522 litraa 202 kPa = Kelvoton
Liian suuri keruupiirin painehäviö ei kuitenkaan mahdollista tätä, kun keruupumppu ei pysty kierrättämään keruunestettä tarpeeksi nopeaan ja siksi keruun dT nousee ja maalämpökoneen COP laskee.
-
Nibe taisi suositella 40mm keruuputkelle max 200 metristä kaivoa, että saattaahan tuo vähän kintaalla olla. Mutta tsekkaa tosiaan mutasihti ensin. Eikä tuo delta 5 käsittääkseni mikään katastrofi ole, mutta paras hyötysuhde, johon Niben automatiikkakin tähtää, tulee kun dt 3-3,5.
Käyrän säädöstä:
Kylmä sää
■ Jos huonelämpötila on liian matala, suurenna arvoa
”lämpökäyrä” valikossa 1.9.1.1 yhden askelen verran.
■ Jos huonelämpötila on liian korkea, laske arvoa
”lämpökäyrä” valikossa 1.9.1.1 yhden askelen verran.
Lämmin sää
■ Jos huonelämpötila on liian matala, suurenna ”lämpötila” (lämpökäyrän siirto) valikossa 1.1.1 yhden
askeleen verran.
■ Jos huonelämpötila on liian korkea, laske ”lämpötila”
(lämpökäyrän siirto) valikossa 1.1.1 yhden askeleen
verran.
Sullahan oli manuaalisäätöiset shunttaukset puskurin lähdöissä lämmityspiireille, miten ne on nyt säädetty? Tuossa onkin sitten taas yksi säädön paikka, jos käyrää laskemalla alkaa sisällä tulla kylmä, niin noita shuntteja säätämällä voisi myös yrittää sitä sisälämpöä saada takaisin sopivaksi, ennen kuin käyrää nostaa/siirtää takaisin korkeammalle asetukselle. Laita alkutilanne ylös kuitenkin ennen säätöjä, niin saat palautettua alkuperäiseksi jos meinaa mennä säätö hankalaksi.
Patteriverkoston shuntti on kokonaan "auki" vai mikä nyt onkaan oikea termi. Eli se ei kierrätä verkoston paluuvettä. Ajatuksena on ollut että pumppu säätää patteriverkoston lämpötilan tarpeen mukaan.
Ja puolestaan lattialämmön shuntti on melkein kokonaan kiinni, eli kierrättää huomattavan paljon lattialämmön paluuvettä. ja tässä on ollut ajatuksena että lattialämmityksen kiertoa kuristetaan niin pienelle kun on tarvis.
-
Patteriverkoston shuntti on kokonaan "auki" vai mikä nyt onkaan oikea termi. Eli se ei kierrätä verkoston paluuvettä. Ajatuksena on ollut että pumppu säätää patteriverkoston lämpötilan tarpeen mukaan.
Ja puolestaan lattialämmön shuntti on melkein kokonaan kiinni, eli kierrättää huomattavan paljon lattialämmön paluuvettä. ja tässä on ollut ajatuksena että lattialämmityksen kiertoa kuristetaan niin pienelle kun on tarvis.
Ok, käyrä lienee ollut sitten melko kohdillaan. Kannattaa tuota kuitenkin nyt seurata, kun systeemi toimii tehokkaammin, josko olisi mahdollista vähän käyrää säätää alaspäin. Tietty jos siellä vanhat patterit on putkiston toisessa päässä niin välttämättähän ne kuumaa vettä tarvitsevat.
Tomppeli tuossa kommentoikin tuota keruuasiaa hyvin. Jos mutasihdin putsaus ei auta, niin ehkä kannattaisi harkita auttaisiko ulkoinen keruupumppu sarjaan vanhan kanssa asiaa. Tuo voi olla pakkasilla ongelma kun kaivoa kuormitetaan enemmän, kaivolle paluu lähenee nopeasti hälytysrajaa eli -8C ja sitten hehkuu vastukset.
-
Kannattaa myös lämmityspiirien mutasihdit putsata, itse tuon tsekkaan aina ennen lämmityskauden alkua ja usein siellä jotain pientä, varmaan asennuksista jäänyttä, töhkää on kiinni. Varmasti kertyy haitaksi asti jos ei vuosiin ole putsattu.
-
Ok, käyrä lienee ollut sitten melko kohdillaan. Kannattaa tuota kuitenkin nyt seurata, kun systeemi toimii tehokkaammin, josko olisi mahdollista vähän käyrää säätää alaspäin. Tietty jos siellä vanhat patterit on putkiston toisessa päässä niin välttämättähän ne kuumaa vettä tarvitsevat.
Tomppeli tuossa kommentoikin tuota keruuasiaa hyvin. Jos mutasihdin putsaus ei auta, niin ehkä kannattaisi harkita auttaisiko ulkoinen keruupumppu sarjaan vanhan kanssa asiaa. Tuo voi olla pakkasilla ongelma kun kaivoa kuormitetaan enemmän, kaivolle paluu lähenee nopeasti hälytysrajaa eli -8C ja sitten hehkuu vastukset.
Terve,
Itseasiassa tiputin käyrään yhden pykälän, ja silti sisälämpötila on asteen korkeampi kuin ennen näitä rukkaamisia. Eli ajattelin vielä tiputtaa käyrää 7 -> 6 ja katsoa vaikutusta. Patterit ja putkisto uusittiin samassa yhteydessä maalämpöjärjestelmän kanssa, ja nyt seinillä on Purmon kaksijakeiset Delta-sarjan jaeradiaattorit.
Lämmönkeruun delta näyttäisi nyt asettuneen 3,5 - 4 asteen paikkeille.
-
Tilanne vaikuttaa olevan mallillaan ja hieno homma, että käyrääkin saa nyt maltillisemmaksi! Ei muuta kun pakkasia odottelemaan ja käyrän säätöä tarvittaessa. Toivottavasti vastuksiakaan ei nyt tarvita enää entiseen malliin.
Tarkkaile tuota lämmönkeruuta, nyt on ihan hyvä mutta tilanne voi muuttua talvella. Osaako Tomppeli tai muut neuvoa tuon ulkoisen keruupumpun kanssa, voisiko ratkaista syvän kaivon "ongelman", jos delta kasvaa talvella liiaksi?
Oliko keruun mutasihti kovinkin tukossa, otitko kuvaa?
-
Keruun putkitus olisi pitänyt tehdä isompiläpimittaisilla putkilla. Nyt jälkikäteen muuttaminen on ei ole ihan pikkujuttu.
Lisäämällä kiertoon toinen kiertopumppu, kuten Lappanen ehdottaa, on ainoa kohtuullisen helppo ratkaisu.
@seppaant tuntee hyvin kiertopumput, paremmin, kuin minä. Pyydetään häntä apuun.
-
Tilanne vaikuttaa olevan mallillaan ja hieno homma, että käyrääkin saa nyt maltillisemmaksi! Ei muuta kun pakkasia odottelemaan ja käyrän säätöä tarvittaessa. Toivottavasti vastuksiakaan ei nyt tarvita enää entiseen malliin.
Tarkkaile tuota lämmönkeruuta, nyt on ihan hyvä mutta tilanne voi muuttua talvella. Osaako Tomppeli tai muut neuvoa tuon ulkoisen keruupumpun kanssa, voisiko ratkaista syvän kaivon "ongelman", jos delta kasvaa talvella liiaksi?
Oliko keruun mutasihti kovinkin tukossa, otitko kuvaa?
Terve, mitenkäs kun mie en nyt löydä mudanerotinta keruuputkista? vai enkö vain osaa katsoa?
ja huomasin myös että täyttösarja on aika hurjan näköinen, onko tuollainen normaalia?
-
Ihan ekana, sammuta kone, avaa muovipullon korkki ja lisää keruunestettä niin, että pullo noin 2/3 täynnä.
Yleensä mutasihti on siinä täyttöryhmässä itsessään, niin varmaan tuossakin ja olisiko niitä jopa kaksi (noissa paksuissa osissa joissa tuo pitkä musta läppä, tai sitten ne on vaan tuplasulut jotka katkaisee virtauksen täyttöryhmän läpi ja kääntää sen noiden täytyöyhteiden suuntaan). Tuo täyttöryhmä ei ole itselle tuttu, mutta näyttää vähän siltä mallilta joka voi jäädä helposti vanhemmiten vuotamaan mutasihdin tarkistuksen/ilmauksen/lisätäytön (paineelliset keruut) jäljiltä. Koitan etsiä tuosta foorumeilta tietoa enemmän.
Keruuryhmän tuo suojus ei ole ihan ilmatiivis ja sinne siis pääsee kondensoitumaan kosteutta, itsellä täyttöryhmä ihan yhtä "hapekkaan" näköinen. Kunhan sulut liikkuu niin en ole nähnyt ongelmaa olevan tuosta. Joskus vedin solukumiteippiä boksin liitoskohtiin, mutta silti sinne jostain kosteutta kertyi.
En tiedä tuosta nyttemmin laskeneesta deltasta, ehkä siellä on ollut nesteen vajausta ja koneen epänormaalin suuri kuormitus päälle niin saattaa olla osasyy isolle deltalle keruupiirissä. Tuohan saattaa jopa päästäkkin siihen kolmosen paikkeille, kunhan keruunestettä on tarpeeksi ja mutasihtinpuhdas. 8)
Jos mutasihti ei ole tuon täyttöryhmän sisällä, niin sitten se (toivottavasti) on jossain keruulinjassa olevassa palloventtiilissä (joku tämmönen: https://www.geboshop.fi/palloventtiili-lianerottimella_1 ). Yleensä tuollaiset on lämmityspiirin sihtinä. Sullahan niitä lämmityspiirin sihtejä pitäisi siis olla kolme: MLP-puskuri välissä (yleensä paluulinjassa), lattiapiiri ja patteripiiri.
Edit
Tuossa juttua täyttöryhmän mahdollisesta vuoto-ongelmasta: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9455.0
Tuossa itse venttiilin ohje, kait se tuo malli on: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7068.0
Puhdistus kannattaa tehdä samalla kun lisäilet nestettä kun MLP jo valmiiksi sammuksissa.
-
Ihan ekana, sammuta kone, avaa muovipullon korkki ja lisää keruunestettä niin, että pullo noin 2/3 täynnä.
Yleensä mutasihti on siinä täyttöryhmässä itsessään, niin varmaan tuossakin ja olisiko niitä jopa kaksi (noissa paksuissa osissa joissa tuo pitkä musta läppä, tai sitten ne on vaan tuplasulut jotka katkaisee virtauksen täyttöryhmän läpi ja kääntää sen noiden täytyöyhteiden suuntaan). Tuo täyttöryhmä ei ole itselle tuttu, mutta näyttää vähän siltä mallilta joka voi jäädä helposti vanhemmiten vuotamaan mutasihdin tarkistuksen/ilmauksen/lisätäytön (paineelliset keruut) jäljiltä. Koitan etsiä tuosta foorumeilta tietoa enemmän.
Keruuryhmän tuo suojus ei ole ihan ilmatiivis ja sinne siis pääsee kondensoitumaan kosteutta, itsellä täyttöryhmä ihan yhtä "hapekkaan" näköinen. Kunhan sulut liikkuu niin en ole nähnyt ongelmaa olevan tuosta. Joskus vedin solukumiteippiä boksin liitoskohtiin, mutta silti sinne jostain kosteutta kertyi.
En tiedä tuosta nyttemmin laskeneesta deltasta, ehkä siellä on ollut nesteen vajausta ja koneen epänormaalin suuri kuormitus päälle niin saattaa olla osasyy isolle deltalle keruupiirissä. Tuohan saattaa jopa päästäkkin siihen kolmosen paikkeille, kunhan keruunestettä on tarpeeksi ja mutasihtinpuhdas. 8)
Jos mutasihti ei ole tuon täyttöryhmän sisällä, niin sitten se (toivottavasti) on jossain keruulinjassa olevassa palloventtiilissä (joku tämmönen: https://www.geboshop.fi/palloventtiili-lianerottimella_1 ). Yleensä tuollaiset on lämmityspiirin sihtinä. Sullahan niitä lämmityspiirin sihtejä pitäisi siis olla kolme: MLP-puskuri välissä (yleensä paluulinjassa), lattiapiiri ja patteripiiri.
Edit
Tuossa juttua täyttöryhmän mahdollisesta vuoto-ongelmasta: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9455.0
Tuossa itse venttiilin ohje, kait se tuo malli on: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7068.0
Puhdistus kannattaa tehdä samalla kun lisäilet nestettä kun MLP jo valmiiksi sammuksissa.
Aivan kullan arvoisia ohjeteita, kiitoksen jälleen jo etukäteen.
Pääsen huomenna illastaha paneutumaan sihdin puhdistukseen. Kunhan pääsen appiukon luota polttopuiden noutoreissulta. Kohta tuupataan lämpöä pumpun lisäksi kolmella kaakeliuunilla.
-
Jos takoilla meinaat enemmänkin lämmitellä, niin suosittelen (jos vaan pohjapiirrustus sallii) asentamaan huoneanturin ohjaamaan käyrää yläkertaan johonkin keskeiselle paikalle. Takat lämmittää huoneita -> laskennallinen menovesi=käyrä tippuu alaspäin -> vähemmän töitä kompuralle.
-
Jos takoilla meinaat enemmänkin lämmitellä, niin suosittelen (jos vaan pohjapiirrustus sallii) asentamaan huoneanturin ohjaamaan käyrää yläkertaan johonkin keskeiselle paikalle. Takat lämmittää huoneita -> laskennallinen menovesi=käyrä tippuu alaspäin -> vähemmän töitä kompuralle.
Juurin näin, huoneanturi on yläkerrassa keskellä taloa, ja vielä hieman sivussa muureista. Mutta se ei meillä kyllä ohjaa pumppua. voisin kyllä kokeilla miten pelittää jos laittaa ohjaujsen päälle. hyvä huomio.
Satutko muuten tietämään mistä tampereen seudulta saisi keräysnesteitä?
-
Juurin näin, huoneanturi on yläkerrassa keskellä taloa, ja vielä hieman sivussa muureista. Mutta se ei meillä kyllä ohjaa pumppua. voisin kyllä kokeilla miten pelittää jos laittaa ohjaujsen päälle. hyvä huomio.
Satutko muuten tietämään mistä tampereen seudulta saisi keräysnesteitä?
Tarvii y-tunnuksen ja tilin, mutta ainakin esim Onninen myy. Mutta Pirkkalassa on Greenheat, jolta meidän kaivot tilattiin, muistaakseni joskus sieltä hain lisää tavaraa ihan yksityisasiakkaana.
Tuon pullon täyttöön menee niin vähän nestettä, että sen kestää kyllä täyttää ihan kraanavedelläkin. Toki tuota keruunestettä on hyvä olla vähän varastossa, jos isompia täyttöjä joskus joutuu tekemään.
-
Tarvii y-tunnuksen ja tilin, mutta ainakin esim Onninen myy. Mutta Pirkkalassa on Greenheat, jolta meidän kaivot tilattiin, muistaakseni joskus sieltä hain lisää tavaraa ihan yksityisasiakkaana.
Tuon pullon täyttöön menee niin vähän nestettä, että sen kestää kyllä täyttää ihan kraanavedelläkin. Toki tuota keruunestettä on hyvä olla vähän varastossa, jos isompia täyttöjä joskus joutuu tekemään.
aa, totta, näin pieni määrä ei vaikuta liuokseen. joten taidan uskaltaa lisätä vedellä.
Meilläkin järjestelmän toimittaja on Greenheat, tuolloin myivät koko järjestelmiä mutta ovat luopuneet pumppuasennuksista ja tekevät nykyään ymmärtääkseni pelkkiä kaivoja.
-
Noniin.
Lämmönkeruuputkiston mutasihti putsattu. Jonkin verran siellä oli murua, mutta ei mielestäni kovin paljoa. Ja samalla listätty nestettä kuvan osoittaman verran. Appiukolta sattui löytymään sopivasti Naturettia, niin ei tarvinut vedellä jatkaa liuosta.
Ja taas ihmettelen sitten hetken mitä pumpun kanssa tapahtuu ;)
-
"Harmi" kun sihti oli noinkin puhdas. No, nyt tosiaan vaan logikäyrien seurailua ja tarvittaessa lämmityskäyrän säätöä.
Mitä muuten sanoo lattian ja patterien meno-paluulämmöt shunttauksien jälkeen?
-
"Harmi" kun sihti oli noinkin puhdas. No, nyt tosiaan vaan logikäyrien seurailua ja tarvittaessa lämmityskäyrän säätöä.
Mitä muuten sanoo lattian ja patterien meno-paluulämmöt shunttauksien jälkeen?
Huomenta,
Olisi tosiaan ollut hyvä että olisi ollut hieman enempi roskaa jotta puhdistuksella olisi ollut vaikutusta.
liitteessä otanta käyristä jossa näkyy meno ja paluulämmöt (BT2 ja BT3 )suhteessa ulkoiseen menoon BT25. Delta näyttäisi olevan noin 4,7-5,1. Lattialämmössä ei olekaan diigtaalista mittaria, vielä ;) Mutta se on shuntattuna aivan minimiiin.
-
Mitäs patteripiirin meno-paluu sanoo nollakeleillä?
Ps. Hyvän näköistä käppyrää nyt 8) näkyykö mitenkään kiinteistön sähkönkulutuslukemissa?
-
Mitäs patteripiirin meno-paluu sanoo nollakeleillä?
Ps. Hyvän näköistä käppyrää nyt 8) näkyykö mitenkään kiinteistön sähkönkulutuslukemissa?
Itse asiassa viime yö oli nollan pinnassa tässä Viinikassa, eli noi lukemat. Sähkön kulutusta tarvii vielä tarkastella, vielä en osaa sanoa vaikutuksesta mittään. Mutta lämpökäyrää harkitsen jo tiputtavani 7sta kutoseen. Ajattelin muutaman päivän katsella mitä tässä tapahtuu.
-
Itse asiassa viime yö oli nollan pinnassa tässä Viinikassa, eli noi lukemat. Sähkön kulutusta tarvii vielä tarkastella, vielä en osaa sanoa vaikutuksesta mittään. Mutta lämpökäyrää harkitsen jo tiputtavani 7sta kutoseen. Ajattelin muutaman päivän katsella mitä tässä tapahtuu.
BT25 näyttää tosiaan patteripiirin menon, mutta sen paluuta ei tiedä. BT2 ja BT3 näyttää vaan mitä puskurin ja MLPn välillä liikkuu lämmityksen aikana (siinähän ei nyt liiku mitään silloin kun lämmitystä ei tapahdu) ja silloin kun lämmitys on päällä, paluu on sekoitus molempien lämmityspiirien paluuvedestä ja siitä vesimassasta mikä puskurissa pyörii MLPn läpi.
Lähinnä mielenkiinnosta kyselen, että onko tuo patteripiirin delta luokkaa 5-8 joka on kai sellainen "sopiva" hyötysuhteen kannalta, käsittääkseni.
-
No niin, nyt näkee, kunhan vain osun paikalla kun pumppu käy 8)
-
Komeeta 8)
Satuitko vilkaisemaan (tai näkeehän sen myupwaystakin) mitä näytti BT25 kuvanottohetkellä?
-
Komeeta 8)
Satuitko vilkaisemaan (tai näkeehän sen myupwaystakin) mitä näytti BT25 kuvanottohetkellä?
Tästä näkyy tuon edellisen kuvanottohetken tilanne.
Edit: mutta silloin taisi olla juuri käynnistynyt käyttövedenteko. koitan kalastaa lämmitysjakson jotta näkee miten noi käyttäytyy
-
Nyt ulkoinen menoanturi BT25 näyttää 28,2 ja tuo ylettömän upea "Patteri paluu" 27,6. ... eli delta olisi kokonaista 0,6 astetta... kertokaapas nyt sitten viisaampana että mitäs mie tästä päättelen ::)
-
Puskuri on "tyhjä" tällä hetkellä. Mitä noita aiempia käppyröitä katsellut, siellä pitäisin olla lähes 40C parhaimmillaan.
Tsekkaa meno-paluu silloin kun puskuri on täyteen ladattu tai niillä main.
-
Puskuri on "tyhjä" tällä hetkellä. Mitä noita aiempia käppyröitä katsellut, siellä pitäisin olla lähes 40C parhaimmillaan.
Tsekkaa meno-paluu silloin kun puskuri on täyteen ladattu tai niillä main.
Koitan osua kohdalle, käyntiajat ovat vain harventuneet niin paljon että täytyy oikein katsoa käyristä arvio seuraavaan käyntiin...
-
No niin,
Pumpun pysähtyessä BT25 näyttää 37,2 ja "Patteri paluu" 34,2, eli kolmen asteen ero.
Edit: 4 min pumpun pysähtymisen jälkeen luvut on 37,7 ja 34,5, eli 3,2 astetta eroa
-
Vähän makuasia haluaako tuolle deltalle tehdä jotain. Yleisen käsityksen mukaan tuo dt3 on pattereille turhan pieni, eli vähintään 5 voisi olla ja se saattaisi pidentää puskurin latauksen riittoisuutta jonkin verran. Toisaalta kv-pumppu näytti olevan jo aika pienellä, jos tuota pudottaa niin patterit ei ehkä lämpiä enää kauttaaltaan. Voihan tuota kokeilla, mitä tapahtuu :-\
-
Vähän makuasia haluaako tuolle deltalle tehdä jotain. Yleisen käsityksen mukaan tuo dt3 on pattereille turhan pieni, eli vähintään 5 voisi olla ja se saattaisi pidentää puskurin latauksen riittoisuutta jonkin verran. Toisaalta kv-pumppu näytti olevan jo aika pienellä, jos tuota pudottaa niin patterit ei ehkä lämpiä enää kauttaaltaan. Voihan tuota kokeilla, mitä tapahtuu :-\
Huomenta, nyt kun ollaan viilaamisen makuun päästy niin eihän tätä voi lopettaa kesken. Kv-pumppu on asetettu nyt 50%, koitanpa mitä käy jos tiputtaa 40%. Mutta toisaalta pakkaset ovat tulossa, ja veikkaan että joudun kiristelemään käyrääkin vielä ettei villasukat jäädy lattiaan kiinni.
Koitan löytää jostain vielä yhden anturin jotta saan asennettua BT71:n paikoilleen. Ymmärtääkseni se on juuri tuo verkoston paluuvesi, josta mulla on nyt pahvitauluversio.
-
Huomenta, nyt kun ollaan viilaamisen makuun päästy niin eihän tätä voi lopettaa kesken. Kv-pumppu on asetettu nyt 50%, koitanpa mitä käy jos tiputtaa 40%. Mutta toisaalta pakkaset ovat tulossa, ja veikkaan että joudun kiristelemään käyrääkin vielä ettei villasukat jäädy lattiaan kiinni.
Koitan löytää jostain vielä yhden anturin jotta saan asennettua BT71:n paikoilleen. Ymmärtääkseni se on juuri tuo verkoston paluuvesi, josta mulla on nyt pahvitauluversio.
Tarkoitatko yllä MLPn sisäistä kv-pumppua? Älä siihen enää koske, se ei osallistu muuhun kuin puskurin lataamiseen ja muuten huililla. Se on aikalailla kohdillaan nyt.
Patteripiirin shunttauksen kv-pumppua siis pienemmälle.
Lattialämmityspiiriä ei liene tarpeen miettiä enää, jos vaan lattiat tuntuu sopivan lämpöisiltä.
Tiivistettynä nyt siis nuo eri anturit/piirit/kv-pumput/deltat - yritelmä selventää toimintaa:
- BT2 ja BT3: MLP:n ja puskurin välinen meno-paluu, MLPn sisäinen kv-pumppu vakionopeudella 50% ja ajoittaisella käynnillä, dt 5-6 - puskurin lataus asteminuuttien ohjaamana
- BT25 (ja tuleva BT71): patteripiirin meno-paluu, shunnatuksen kv-pumppu jatkuvalla käynnillä (olikohan 14W nyt), dt3 (nyt) - käyrän säätö tämän piirin mukaan, asteminuutit lasketaan BT25:n avulla
- omat mittaukset: lattiapiirin meno-paluu, shunnatuksen kv-pumppu jatkuvalla käynnillä, dt 1-2 - toimii itsenäisesti puskurin "jämävesillä"
-
Hyvä tiivistys, kiitos paljon.
Tiputin patteri verkoston kv-pumpun asetusta 1,3 -> 1,1, watit näyttivät tippuvan 14 -> 12. SaaS nähdä mikä vaikutus verkoston deltaan.
-
Hyvä tiivistys, kiitos paljon.
Tiputin patteri verkoston kv-pumpun asetusta 1,3 -> 1,1, watit näyttivät tippuvan 14 -> 12. SaaS nähdä mikä vaikutus verkoston deltaan.
Tarkkaile myös pattereita, jos joku ei tunnu tasalämpöiseltä niin nosta kv-pumpun nopeutta.
-
Tarkkaile myös pattereita, jos joku ei tunnu tasalämpöiseltä niin nosta kv-pumpun nopeutta.
Patteriventtiilien esisäädöt kannattaa tarkistaa putkiasentajan avulla. Jos ne on apposen auki deltta on pieni.
-
Patteriventtiilien esisäädöt kannattaa tarkistaa putkiasentajan avulla. Jos ne on apposen auki deltta on pieni.
Hyvä vinkki, täytyykin käydä ne läpi.
-
No niin, BT71 kytketty ja näyttäisi delta olevan siinä 5.6 paikkeilla.
Lämmitysjärjestelmä 1
lattiankuivaustoiminto pois
ulkoinen säätö S1 ei
huonelämpötila BT50 22.4°C
lask. menolämpötila S1 30.2°C
menolämpötila BT2 37.3°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3 32.2°C
ulkoinen menoanturi BT25 34.9°C
ulkoinen paluujohto BT71 29.3°C
-
Todella hyvältä näyttää, mutta miltäs sisälämpötila ja patterien pinta tuntuu?
Jos ok, niin ei muuta kuin pakkasia odottelemaan, jos liian kuuma niin käyrää alas ja jos liian kylmä niin takaisin kiertopumppua isommalle.
-
Tasainen 22,4 yläkerrassa. Se mikä hämmästyttää on että se on nyt näinä päivinä pysynyt tuossa samassa vaikka olen tiputtanut käyrää kaksi pykälää
-
Aiemmin (varsinkin ennen BT25 lisäystä) lämpöpumppu jauhoi tarpeettoman lämmintä vettä puskuriin, se käyttöveden anturi vielä siihen päälle. Sen takia käyttökohteen mukainen hienosäätö on toivottavaa, että lämpöpumppu toimii termostaattina ja tekee tasan sen lämpöistä vettä kuin on tarpeen. Tällöin hyötysuhde on lähellä parasta mahdollista ja myös kone ja kaivo säästyvät turhalta rasitukselta.
Mitäs muuten keruun delta nyt sanoo?
Edit Jos nyt saa avautua (kun sulla ilmeisesti on osaamista ja motivaatiota aihetta kohtaan, ja muillekin lukijoille vinkkinä), niin oma kiinnostus aihetta kohtaan alkoi varmaankin siitä, kun meillä uudiskohteessa lämpöpumppu asennettiin ja asentaja jätti käyttövesivaraajan BT6-anturin roikkumaan maalämpökoneen taakse (tämä vastaa vähän sinun tilannetta, erotuksella että anturi näytti jatkuvasti huonelämpötilaa eikä käyttöveden ylärajaa ikinä saavutettu) ja hieman ihmettelin että miksi kone antaa keruuhälytyksiä jatkuvasti ja kaivon lämpötilat viittasi siihen että se on jäässä jo marraskuussa. Siitä on nyt reilu 4 vuotta aikaa enkä ollut tyyliin kuullutkaan maalämpöpumpusta. Tämä ja naapurifoormi (lampopumput.info) sekä google avasi maailmaa aika paljon. Kannattaa perehtyä oman talonsa tekniikkaan pintaa syvemmältä ja kokeilla eri säätöjen vaikutuksia toimintaan, helpottaa elämää todella paljon kun ei ole niin ulkopuolisen avun varassa ;)
-
Huomenta,
Lämmönkeruun delta pyörii 3,6 - 4,1 asteen paikkeilla, hieman vaihtelee..
-
Kaivo saattaa käydä vähän kylmänä tämän talven kun kaivoa on ties kuinka kauan kuormitettu rajusti, eikä tuo keruupiirin pituus vs keruupumpun teho auta asiaa. MLP osaa kaivoa kyllä suojella, eli kun kaivolle paluu alkaa lähennellä -6C astetta, aletaan poltella vastuksia, hälytysraja on -8C oletusasetuksilla. Onko mitään käryä, kuinka kylmänä tuo keruu on käynyt aiemmin?
-
Aiemmin (varsinkin ennen BT25 lisäystä) lämpöpumppu jauhoi tarpeettoman lämmintä vettä puskuriin, se käyttöveden anturi vielä siihen päälle. Sen takia käyttökohteen mukainen hienosäätö on toivottavaa, että lämpöpumppu toimii termostaattina ja tekee tasan sen lämpöistä vettä kuin on tarpeen. Tällöin hyötysuhde on lähellä parasta mahdollista ja myös kone ja kaivo säästyvät turhalta rasitukselta.
Mitäs muuten keruun delta nyt sanoo?
Edit Jos nyt saa avautua (kun sulla ilmeisesti on osaamista ja motivaatiota aihetta kohtaan, ja muillekin lukijoille vinkkinä), niin oma kiinnostus aihetta kohtaan alkoi varmaankin siitä, kun meillä uudiskohteessa lämpöpumppu asennettiin ja asentaja jätti käyttövesivaraajan BT6-anturin roikkumaan maalämpökoneen taakse (tämä vastaa vähän sinun tilannetta, erotuksella että anturi näytti jatkuvasti huonelämpötilaa eikä käyttöveden ylärajaa ikinä saavutettu) ja hieman ihmettelin että miksi kone antaa keruuhälytyksiä jatkuvasti ja kaivon lämpötilat viittasi siihen että se on jäässä jo marraskuussa. Siitä on nyt reilu 4 vuotta aikaa enkä ollut tyyliin kuullutkaan maalämpöpumpusta. Tämä ja naapurifoormi (lampopumput.info) sekä google avasi maailmaa aika paljon. Kannattaa perehtyä oman talonsa tekniikkaan pintaa syvemmältä ja kokeilla eri säätöjen vaikutuksia toimintaan, helpottaa elämää todella paljon kun ei ole niin ulkopuolisen avun varassa ;)
Totta, meilläkin on ollu jopa selviä asennusvirheitä joita tässä on myös selvitelty vuosien varrella, ja nyt alkaa vaikuttaa että järjestelmässä on myös mitoitusvirheita (keruuputkiston mtoitus). Ja kun kuuntelee keskusteluja, niin on muodostunut yllättävän selkeä kuva että asentajilla ja järjestelmätoimittajilla on osaamisvajetta käyttöönotossa ja ennen kaikkea järjestelmän optimoinnissa. Puhumattakaan käytönaikaisesta tuesta/huollosta. Noh, kuten sanoit, niin huomattavan paljon tässä vaaditaan omaa vihkiytyneisyyttä asian tiimoilta. Jäin pohtimaan, että milloin olisin huomannut meidän järjestelmän ongelmat, mikäli sähkön hinta ei olisi nyt noussut ? Olisin varmaan herännyt asiaan kun pummpu olisi vikaantunut ...
-
Kaivo saattaa käydä vähän kylmänä tämän talven kun kaivoa on ties kuinka kauan kuormitettu rajusti, eikä tuo keruupiirin pituus vs keruupumpun teho auta asiaa. MLP osaa kaivoa kyllä suojella, eli kun kaivolle paluu alkaa lähennellä -6C astetta, aletaan poltella vastuksia, hälytysraja on -8C oletusasetuksilla. Onko mitään käryä, kuinka kylmänä tuo keruu on käynyt aiemmin?
Kaksi talvea löytyy lokeista. Hieman yllättäen lämmönkeruu sisään on ollut alimmillaan -0,3 . ei sen kylmempää ...
-
Tökkää muistitikku keräämään mittaustietoa 1 min välein vuorokauden ajaksi.
Niistä tiedoista selviää huomattavasti paremmin, missä mennään, kuin koneen omista kuvista.
ATS
-
Tökkää muistitikku keräämään mittaustietoa 1 min välein vuorokauden ajaksi.
Niistä tiedoista selviää huomattavasti paremmin, missä mennään, kuin koneen omista kuvista.
ATS
Piti laittaa jo eilen viimeisten antulisäysten jälkeen, mutta suoraan sanoen unohdin koko homman. Pistän tikun tänään keräämään. Kiitos muistutuksesta
-
Kaksi talvea löytyy lokeista. Hieman yllättäen lämmönkeruu sisään on ollut alimmillaan -0,3 . ei sen kylmempää ...
Ja lämmön keruu ulos on kylmimmillään käynyt -3,7. Ei vaikuta kovin pahalta...
-
Syvä kaivo taitaa pelastaa, ettei ihan niin kylmänä käy, toivotaan että tuo olisi nyt soiva peli ilman lisäpumppuja tai muuta kikkailua.
-
Syvä kaivo taitaa pelastaa, ettei ihan niin kylmänä käy, toivotaan että tuo olisi nyt soiva peli ilman lisäpumppuja tai muuta kikkailua.
Ja olen pähkäillyt että kaivon ymmärtääkseni varsin runsas vedentuotto vaikuttaa kanssa asiaan. Muistaakseni se oli 25 000 l/h
Edit: kylläpä kirjoitin huonon lauseen 8)
-
Tökkää muistitikku keräämään mittaustietoa 1 min välein vuorokauden ajaksi.
Niistä tiedoista selviää huomattavasti paremmin, missä mennään, kuin koneen omista kuvista.
ATS
No niin, liitteenä eilisestä iltapäivästä aloitettu lokittaminen. Osaatko muuten sanoa, onko tikulle tallennetulla ja tuolta myUpwaysta ladattavalla datalla jotain, formaatti-, tai muita eroja?
-
En ole juuri Logintutkijaa käyttänyt, joskus kyllä kokeillut, alusta saakka menty myUpwayn käppyröillä. Toivottavasti joku foorumin guru tsekkaa homman, saadaan vähän vertaisarviointia että mitenkä meni ;)
-
Ohessa logintutkijasta kuvia.
Kone näyttää käyvän hyvin.
HAVAINTO: 5.10.2022 23:30 KV jakson jälkeen näyttää BT2 ja BT3 jääneen kovin korkeaan lämpötilaan, ihan kuin vaihtoventtiili ei olisi kääntynyt tuvan lämmityksen puolelle.
Koneen loki ja mUpway formaatit ja sisällöt on "ihan erit".
-
Voisiko tuo havainto johtua siitä, ettei ole ollut lämmitystarvetta heti kv teon jälkeen, paluu nimittäin nousee tuossa ja samalla meno laskee tasaisesti? Kompuran tilasta tuon näkee, onko päällä vai ei.
Edit. katsoin väärää kuvaa.. Jotain epämääräistä tuossa kyllä on, kun lopulta veden lämpö puskurin latausputkissa putoaa äkisti vaikka kompura ja MLPn kv-pumppu on vielä huililla.
-
Voisiko tuo havainto johtua siitä, ettei ole ollut lämmitystarvetta heti kv teon jälkeen, paluu nimittäin nousee tuossa ja samalla meno laskee tasaisesti? Kompuran tilasta tuon näkee, onko päällä vai ei.
Edit. katsoin väärää kuvaa.. Jotain epämääräistä tuossa kyllä on, kun lopulta veden lämpö puskurin latausputkissa putoaa äkisti vaikka kompura ja MLPn kv-pumppu on vielä huililla.
Kun käyttövesi on tehty, niin VV kääntyy tuvan lämmitykseen ja LJ-pumppu pysäytetään.
Siksi BT2 ja BT3 ei laske heti, vaan vasta kun putkissa ja varaajissa muuttuu "lämpötasapainotilanne", eli käynnistyy luonnonkierto.
Ehkä näin...
Rinkulan kohdalla BT25 nousee hiukan.
Pidän LJ-pumppua päällä myös odotusaikana (10-20%).
-
Kun käyttövesi on tehty, niin VV kääntyy tuvan lämmitykseen ja LJ-pumppu pysäytetään.
Siksi BT2 ja BT3 ei laske heti, vaan vasta kun putkissa ja varaajissa muuttuu "lämpötasapainotilanne", eli käynnistyy luonnonkierto.
Ehkä näin...
Rinkulan kohdalla BT25 nousee hiukan.
Pidän LJ-pumppua päällä myös odotusaikana (10-20%).
Mjoo, voi olla kyse tuosta luonnonkierrosta. Lämmitysjakson aikana menovesi kuitenkin normaaleissa lukemissa kv-jakson perään, joten vaihtovena ainakin tuosta päätellen kääntyy täysin lämmitykselle kv-asennosta.
Tässä tapauksessa MLPn kiertopumppu on seis lämmitysjaksojen välillä, jotta se ei turhaan sekoittele puskurin vettä.
-
...
Tässä tapauksessa MLPn kiertopumppu on seis lämmitysjaksojen välillä, jotta se ei turhaan sekoittele puskurin vettä.
Joo, mulla on niin pieni puskuri, että se on "aina sekaisin".
-
Kun käyttövesi on tehty, niin VV kääntyy tuvan lämmitykseen ja LJ-pumppu pysäytetään.
Siksi BT2 ja BT3 ei laske heti, vaan vasta kun putkissa ja varaajissa muuttuu "lämpötasapainotilanne", eli käynnistyy luonnonkierto.
Ehkä näin...
Rinkulan kohdalla BT25 nousee hiukan.
Pidän LJ-pumppua päällä myös odotusaikana (10-20%).
Huomenta ja kiitos tulkinnoista. Minun on pakko myöntää että nämä käppyrät ja niiden sielunelämä ovat aikalailla hepreaa mulle. Mutta siis pääsääntöisesti pumppu näyttäisi toimivan hyvin. Nyt sitten pakkasia odottelemaan...
-
Huomenta ja kiitos tulkinnoista. Minun on pakko myöntää että nämä käppyrät ja niiden sielunelämä ovat aikalailla hepreaa mulle. Mutta siis pääsääntöisesti pumppu näyttäisi toimivan hyvin. Nyt sitten pakkasia odottelemaan...
Ole hyvä.
Ei tuosta huolestua kannata, oli vain "epänormaali" käyttäytyminen ja selvitysten perusteella looginen syykin, suurella todennäköisyydellä, löytyi.
-
Onko tämä nyt pakkasten tultua vielä pitänyt tuvan tasalämpöisenä? Miltäs kaivon lämpötila vaikuttaa?
-
Onko tämä nyt pakkasten tultua vielä pitänyt tuvan tasalämpöisenä? Miltäs kaivon lämpötila vaikuttaa?
Terve,
Hyvin on tuntunut pelittävän. alla vielä kuvakaappaus tilanteesta. Kaivon lämpötiloja pitäkin tarkkailla, en ole suoraan sanoen kiinittänyt huomiota. Nyt on oikeastaan ensimmäinen kunnon pakkaspäivä, saas nähdä miten käyttäytyy. Olen kyllä myös lämmittänyt kahta isoa kaakeliuunia varsin antaumuksella :D
-Juhani
-
Terve,
Hyvin on tuntunut pelittävän. alla vielä kuvakaappaus tilanteesta. Kaivon lämpötiloja pitäkin tarkkailla, en ole suoraan sanoen kiinittänyt huomiota. Nyt on oikeastaan ensimmäinen kunnon pakkaspäivä, saas nähdä miten käyttäytyy. Olen kyllä myös lämmittänyt kahta isoa kaakeliuunia varsin antaumuksella :D
-Juhani
Hmm.. jotain hassua on nyt tänä aamuna tuolla tapahtunut. täytyykin pitää silmällä... :-\
-
Hmm.. jotain hassua on nyt tänä aamuna tuolla tapahtunut. täytyykin pitää silmällä... :-\
Hieman vaikuttaa, että lokeissa on jonkin sortin datahäiriö, kun katsoo esim alla lämmönkeruun kausikatsauskäyrää. Siinähän ei pitäisi olla tuon kaltaisia isoja vaihteluita.
-
Itselläkin oli jossain klo 1-2 aikaan tänään datahäiriötä, ainakin kompura ja kv-täyttö piirsi suoraa viivaa. Oliko sulla SPA nyt käytössä ohjaamassa lämmitystä ja/tai käyttövettä? Nekin voi aiheuttaa vähän "hämminkiä" normaaliin toimintaan verrattuna, kun halvoilla hinnoilla lataa lattioita isommalla teholla. Mutta pääosin vehje näyttää toimivan ihan mallikkaasti, puskuria lataillaan noin 3 tunnin välein mikä on vielä ihan hyvä pituus.
-
Jeps,
SPA käytössä, enkä kyllä itseasiassa ole huomannut sen vaikutusta pumpun käyttäytymisessä, ellei sitten tuo tämän aamun hikka mikä näkyy käyrissä. se ajoittuu aikalailla samoihin kun sähkön hinta pomppasi reippaasti yli 50c
-
Itselläkin oli jossain klo 1-2 aikaan tänään datahäiriötä, ainakin kompura ja kv-täyttö piirsi suoraa viivaa. Oliko sulla SPA nyt käytössä ohjaamassa lämmitystä ja/tai käyttövettä? Nekin voi aiheuttaa vähän "hämminkiä" normaaliin toimintaan verrattuna, kun halvoilla hinnoilla lataa lattioita isommalla teholla. Mutta pääosin vehje näyttää toimivan ihan mallikkaasti, puskuria lataillaan noin 3 tunnin välein mikä on vielä ihan hyvä pituus.
Viime yönä oli noin 100 minuutin käyntiaijat, 60 minuutin tauolla. kai siinä vielä on hieman varaa pakkasen kiristyä... toivottavasti
-
Tarkastelin hieman verkostoiden kiertoa. Patteriverkoston D 7,2 astetta ja lattalämmityksessä D 2,3.
Meno- ja paluulämpötilojen delta on 3,5 astetta, siis puskurivaraajalta.
Millaista deltaa näissä kannattaisi tavoitella? lähinnä, että kannattaisiko patteriverkoston kiertoa hieman nostaa?
Edit:
Lämmönkeruu ulos on -1,8 ja sisään 1,6 pumpun käydessä.
EditEdit:
Ja sitä vielä ihmettelen, että miten saan tuolla myUpwayssa lisävastusten käytön näkyviin :-\
-
Patterit itselle vähän vieras tuttavuus, mutta isot pojat on kertoneet että jos patterit ei ole tasalämpöiset niin sitten lisää nopeutta kiertoon. Lattialämmössä ulkolämpötilasta riippuen dt pitäisi kai olla 2-9, mulla taitaa olla nyt -10 pakkasilla 4 luokkaa (nyt kyllä lämmitetään vaan aamuyöllä), viime vuosilta muistelen että lattioissa -20 pakkasilla taisi olla 5-6.
Lämmönkeruu samaa luokkaa kuin mulla lattialämmityksen lopussa, ja samaa ollut aiempinakin vuosina näihin aikoihin.
Lisävastuksille on oma otsikko myUpwayssa:
> Status -> Huoltotiedot -> Lisäys
estetty - ei/kyllä (eli onko vastukset estetty/käytössä vai ei)
varokekoko - talon pääkeskuksen varokekoko (asetetaan huolto-valikosta), jos virta-anturit kytketty keskuksen pääsyöttöön niin pumppu säätää ottotehoaan vaiheiden välillä niin ettei päävastukset pauku
aikakerroin - kuinka kauan vastukset ovat historian aikana olleet käytössä, tunneissa
maks.sääd.sähköteho - maksimi vastusteho (tämä * aikakerroin = vastuksilla tuotettu energia [kWh])
teho sähkölisälämpö - näyttää senhetkisen vastuksien tehon, jos käytössä
-
no niin , sieltähän ne löytyivätkin. Kiitos.
hassua ettei niitä saa graafeihin näkyviin. On kuitenkin tärkeässä roolissa tässä kokonaisuudessa.
-
Jep, luulisi olevan helppo lisätä vastuksien kW-lukemalle oma käppyrä. Mahdollisista virta-antueista nuo kyllä näkee, jos ei samaan aikaan muita sähkösyöppöjä satu olemaan päällä. Muuten pitää vaan tietyin väliajoin tsekata tuo aikakertoimen lukema, että onko siinä muutosta.
-
Sahaus käyttöveden teossa johtuu todennäköisesti siitä, että menolämpö kohoaa nopeasti ylärajalle jolloin tulee häly ja kompura menee huiliin kunnes taas yrittää tehdä käyttövettä. Saatko napattua ihan valokuvan varaajan kytkennöistä, jos siellä on jotain pielessä.
BT6 anturin pitäisi olla noin puolivälissä varaajan ykkösanturitaskussa, 75 cm syvyydellä anturitaskun yläpäästä mitattuna.
Jos MLPn kiertovesipumpussa on automaattisäätö, niin käyttöveden osalta se kannattaa olla automaattinopeudella.
Lämmityksessä kiertoveden pumpun käyttötilana "Ajoittainen", jolloin kv-pumppu menee huilille kun lämmitystarvetta ei ole.
Mitkä asteminuuttiasetukset sulla on asetettuna? Puskurin latausta saa tuolla hienosäädettyä myös, joku -200...-250 toimi siinä toisessa systeemissä hyvin.
Entä käyttöpriorisointiasetukset?
Hei,
Vanhaan aiheeseen pieni kysymys, kun tunnistan oman laitteen toiminnan. :-D
Mikä on ykkösanturitasku niistä kahdesta? En löydä netistä tietoa, mutta arvaus löytyy, kun vaihdoin jo taskua. Kunhan varmistelen omaa epäilystä.
-
Hei,
Vanhaan aiheeseen pieni kysymys, kun tunnistan oman laitteen toiminnan. :-D
Mikä on ykkösanturitasku niistä kahdesta? En löydä netistä tietoa, mutta arvaus löytyy, kun vaihdoin jo taskua. Kunhan varmistelen omaa epäilystä.
Nyt en kyllä muista.. sillähän ei ole periaatteessa merkitystä, kunhan bt6 menee tarpeeksi syvälle. Muistaakseni toinen tasku on syvempi kuin toinen.
-
Moikka,
Näissä varaajissa on kahta versiota liikkeellä samalla malliinumerolla. Toisessa molemmat anturataskut ovat varaajan päällä, ja toisessa mallissa toinen tasku on pohjasta ylöspäin. Juuri tällainen pohjasyöttöinen tasku oli mulla ongelmana kun anturi oli päässyt tippumaan melkein ulos ja näin ollen mittasi huoneilman lämpötilaa varaajan lämmön sijaam