Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: kosune - 07.07.22 - klo:17:25
-
Elikkä olen asunut vuodesta 2018 maalämpö talossa ja sähkökulutus on n.20000kwh vuodessa ja noissa asetuksissa on silloin oltava vikaa. Talo on 150m2 rakennettu 1984 ja tässä on myös koneellinen ilmanvaihto. Patterit on osa 1 lamelli ja osa 2 lamelli, olisiko tällä vaikutusta? Sitten on myös ongelma, että pattereita saa ilmata 3kk välein ja mistään en ole ainakaan löytänyt vuotoa.
Pitäisikö suosiolla soittaa ammattilainen katsomaan, koska tuo sähkönkulutus on aivan valtava. Ilmeisesti varaajakin on pieni, kun lämmin vesi riittää juuri ja juuri 4 ihmisen suihkussa käymiseen ja sen 8min jälkeen hana on täysin kuumalla ja tulee vain haaleaa vettä.
Terveisin epätoivoinen ukko.
-
Suureen sähkön kulutukseen voi olla monenlaisia syitä.
- Ei ole tietoa kohteen sijainnista. Sijainti vaikuttaa paljon lämmitystarpeeseen.
- Millainen mahtanee olla maalämpökoneen osuus tuosta sähkön kulutuksesta?
- Toimiiko ilmanvaihdon lämmön talteenotto? Ilmanvaihto, jossa ei ole lämmöntalteenottoa, tuhlaa lämpöenergiaa yllättävän paljon.
- Onko liesituuletin paljon käytössä, siinä ei yleensä ole lämmön talteenottoa?
- Onko erillisiä poistopuhaltimia esimerkiksi vessoissa ja käytetäänkö niitä paljon?
- Yksi helpoimmin mieleen tuleva syy voi olla se, että kone käyttää jostain syystä paljon sähkölämmitystä.
- Nouseeko kiertoveden lämpötila korkeaksi pakkasilla, silloin vastukset saattavat mennä päälle?
- Onko maalämpökoneen lämmönkeruupiiri kunnossa?
- jne..
-
Minulla on aikalailla samanlainen kohde mutta sähkön kulutus on vain n. 9500 kWh vuodessa
Kerrohan vähän talosta
-Kuinka monta kerrosta
-Missäpäin Suomea
-Onko tyypillinen tuon ajan talo
-Montako asukasta
-Onko normaalista poikkeavia laitteita, mitkä kuluttavat paljon sähköä
-Vaakakeruu vai kaivo, kuinkapitkä/syvä
-lämmönjaon paine
-Mitkä ovat L-Ässän asetusarvot
-Miltä vuodelta L-Ässä on
-
Minulla on aikalailla samanlainen kohde mutta sähkön kulutus on vain n. 9500 kWh vuodessa
Kerrohan vähän talosta
-Kuinka monta kerrosta
-Missäpäin Suomea
-Onko tyypillinen tuon ajan talo
-Montako asukasta
-Onko normaalista poikkeavia laitteita, mitkä kuluttavat paljon sähköä
-Vaakakeruu vai kaivo, kuinkapitkä/syvä
-lämmönjaon paine
-Mitkä ovat L-Ässän asetusarvot
-Miltä vuodelta L-Ässä on
-1,5 kerrosta
-länsi-Suomessa
-4asukasta vaimo, minä, 10 ja 4 vuotias lapsi
-ei tietääkseni kyllä ole
-kaivo, en tiedä syvyyttä
-mikä on lämmönjaon paine
-en osaa sanoa
-2014 tai 2015 muistaakseni
Suureen sähkön kulutukseen voi olla monenlaisia syitä.
- Ei ole tietoa kohteen sijainnista. Sijainti vaikuttaa paljon lämmitystarpeeseen.
- Millainen mahtanee olla maalämpökoneen osuus tuosta sähkön kulutuksesta?
- Toimiiko ilmanvaihdon lämmön talteenotto? Ilmanvaihto, jossa ei ole lämmöntalteenottoa, tuhlaa lämpöenergiaa yllättävän paljon.
- Onko liesituuletin paljon käytössä, siinä ei yleensä ole lämmön talteenottoa?
- Onko erillisiä poistopuhaltimia esimerkiksi vessoissa ja käytetäänkö niitä paljon?
- Yksi helpoimmin mieleen tuleva syy voi olla se, että kone käyttää jostain syystä paljon sähkölämmitystä.
- Nouseeko kiertoveden lämpötila korkeaksi pakkasilla, silloin vastukset saattavat mennä päälle?
- Onko maalämpökoneen lämmönkeruupiiri kunnossa?
- jne..
Ei normaalista poikkeavaa liesituulettimen käyttöä. Enkä tiedä ottaako tuo ilmanvaihto lämpöä talteen, eikä ole erillisiä poistopuhaltimia. Veikkaisin jotenkin tuosta maalämpökoneesta johtuvaa, että vastukset olisivat koko ajan päällä, en tiedä varmaksi, mutta epätavallisen korkea sähkönkulutus on.
Vanhemman lapsen huoneessa ja keittiössä on loisteputkivalaisin, mutta eikai se noin paljon syö sähköä?
En siis paljoakaan tiedä, mutta teen kyllä tarvittavan jos hieman apuja saa.
-
Ensinnäkin sähkön kulutus on jopa lähes kaksinkertainen normaaliin verrattuna, riippuen kuitenkin kulutustottumuksista.
Suureen sähkönkulutukseen löytyy kaksi perusvaihtoehtoa
- Lämpöpumpun huono toiminta.
- Talon muu suuri kulutus.
Aloitetaan lämpöpumpusta, vaikka kesäaika ei ole paras mahdollinen hetki sen tutkimiseksi.
-Katso oheisen kuvan mukaiset lämpöpumpun kaikki mittaustiedot ja asetusarvot (ota valokuva), löytyy käyttöohjeesta s. 32/33 kohdasta 4.4.6
Keruun mittaukset antavat edustavat lukemat vain kompressorin käydessä.
Koneen lähellä on oheisen kuvan mukainen punainen pönttö (paisunta-astia) tai voi olla kaksikin, voi olla myös muunkin värinen.
-Katso sen yhteydessä olevan painemittarin lukema
ATS
-
Koetin tehdä jonkinlaisen laskelman, ja tältä näyttäisi:
Talo ”kosune” PORI (Satakunta)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 48 °C - menovesi lämpötila max 60 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -26 °C
- Talon alakerta 1984: Patterilämmitys, 23°C, 95 m2, 242 m3 39,4 W/m2 3,74 kW 11 964 kWh
- Talon yläkerta 1984: Patterilämmitys, 23°C, 55 m2, 116 m3 40,4 W/m2 2,22 kW 6 378 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 40 W/m2 5,97 kW 18 343 kWh
• Kiinteistö, 150 m2, 358 m3 3,7 COP 5,65 kW 18 343 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,215 m3 / 50 °C 2,9 COP 1,15 kW 4 800 kWh
- Yhteensä 3,4 SCOP 6,8 kW 23 143 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 400 kWh 0,41 kW 21 743 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 21 743 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 10,00 kW 21 743 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 150 m2 145 kWh/m2 3,4 SCOP 10,0 kW 21 743 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 6,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Yliteho ) 10,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -52 °C
- Maasta kerätään ( 3,4 COP) 7,3 kW 15 432 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 6 311 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 6 311 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa 2 155 kWh
• Tarvitaan vähintään 166 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 20 m maaporausta. Poraussyvyys 166 m
- Kaivon aktiivisyvyys 162 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 166 m. Putkea kaivossa yhteensä 332 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 7,1 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,54 l/s = 32,4 l/min = 1944 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,54 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 359 litraa 60 kPa = Ok
Tai vaakakeruulla:
- kostea savi, 344 m = 2 x 170 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 368 litraa 18 kPa = 0,18 bar
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Ensinnäkin sähkön kulutus on jopa lähes kaksinkertainen normaaliin verrattuna, riippuen kuitenkin kulutustottumuksista.
Suureen sähkönkulutukseen löytyy kaksi perusvaihtoehtoa
- Lämpöpumpun huono toiminta.
- Talon muu suuri kulutus.
Aloitetaan lämpöpumpusta, vaikka kesäaika ei ole paras mahdollinen hetki sen tutkimiseksi.
-Katso oheisen kuvan mukaiset lämpöpumpun kaikki mittaustiedot ja asetusarvot (ota valokuva), löytyy käyttöohjeesta s. 32/33 kohdasta 4.4.6
Keruun mittaukset antavat edustavat lukemat vain kompressorin käydessä.
Koneen lähellä on oheisen kuvan mukainen punainen pönttö (paisunta-astia) tai voi olla kaksikin, voi olla myös muunkin värinen.
-Katso sen yhteydessä olevan painemittarin lukema
ATS
Tässä olis nää kuvat.
-
Varaajien asetusarvot näyttäisi olevan lähinnä öljykattilaa vastaavia arvoja ei maalämpöpumppua.
Öljylämmityksen kuumasta vedestä johtuen aikoinaan on riittänyt yksi ja kaksilehtiset patterit.
Tiedätkö mikä on ollut nyt pakkasten aikaan menoveden lämpötila?
Vastuskäyttöä on ollut 795 tuntia, mikä tekee n. 100 h/vuosi.
L-Ässä tyyppisessä täystehoisessa lämpöpumpussa ei pitäisi tulla nimeksikään vastuskäyttöä.
Pumpun käyntiaika olisi hyödyllinen tieto.
Se selviää kun otat kuvan oheisen kuvan alemmasta näytöstä, mieluummin siltä hetkeltä kun kompressori käy, niin nähdään samalla myös keruun lämpötilat.
Lämmönjaon paine näyttäisi olevan n. 11 metriä vesipatsasta (n. 1,1 bar).
Tämä on riittävä pitämään myös ylimmät patterit ylipaineen puolella.
Paljonko on painemittarin ja ylimmän patterin yläreunan välinen korkeusero?
Pattereita pitää ilmata säännöllisin väliajoin, kaikkia vai joitakin tiettyjä?
Vettäkö ei tarvitse lisätä?
Onko kuuman käyttöveden kierto?
Jos on, niin onko siihen kytketty rättipattereita tai esim pesuhuoneen lattialämmitys?
ATS
-
Ja taas yksi kysymys:
-Mitkä ovat säätökäyrän asetusarvot?
Löytyy käyttöohjeen sivulta 33 kohdasta 4.4.7
-
Sitten on myös ongelma, että pattereita saa ilmata 3kk välein ja mistään en ole ainakaan löytänyt vuotoa.
Terveisin epätoivoinen ukko.
Onko paisunta-astiaan merkitty esipane ja asennuspäivämäärä?
-
Oli tässä hieman kiireitä ja en ole kerinnyt vastaamaan, mutta huomasin sellaisen, että aina kun laittaa vesihanan päälle lämpimänä pumppu käynnistyy heti ja se on 10kw pumppu niin vie tuhottomasti sähköä jos joka kerta käynnistyy.
Sitten toinen huomio, että pesuhuoneessa on lattialämpö ja se on samassa piirissä kuin patteriverkko. Pattereiden termostaattia voi laittaa hieman päälle ja lämpöä tulee heti.
-
se on 10kw pumppu niin vie tuhottomasti sähköä jos joka kerta käynnistyy
10kw:n pumppu ottaa sähköä verkosta 2,5-3,1kw:n teholla.Loppuosa tehosta otetaan maasta tai lämpökaivosta ;)
Antoteho 35/55°C * kW 10,7/9,9
Ottoteho 35/55°C * kW 2,5/3,1
https://oilon.com/wp-content/uploads/2021/03/Lampoassa_Vsi_6-12_2013_11.pdf