Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: Antza - 28.06.22 - klo:16:01
-
Kuinka paljon teillä on tällä hetkellä varaajan ylämin ja alamin arvot? Mikä yläero ja alaero? Muutatteko arvoja talveksi ja kesäksi vai onko aina samat?
Itse muutin muutama viikko sitten maalämpötaloon ja edellisellä omistajalla oli ollut ylämin 55 ja alamin 43, ylä ja alaerot 6. Kuulin että kannattaisi pienentää arvoja joten laskin ylämin 50 ja alamin 40. Kuulostaako nämä hyviltä ja tarviiko pelätä legionellabakteeria jos on yläarvo alle 55?
Pumppuna Lämpöässän V10.5
Säätimenä Ouman 203GT
-
Miltä vuodelta V 10.5 on?
Patteri- vai lattialämmitys?
Onko käyttöveden tarve suurta, pientä vai kohtuullista (kuinka monta asukasta)?
ATS
-
Mikä yläero ja alaero?
Ylämin asetus on vain ylävaraajan veden lämpötilan pitämiseksi sopivan kuumana
Yläero asetuksella säädetään ylävaraajan hystereesi,siis montako astetta(yläero/2) ylävaraajan lämpötila saa laskea alle ylämin asetuksen että kompressori käynnistyy ja alkaa lämmittämään ylävaraajan vettä tulistinvaihtimella.
Yläero vaikuttaa samalla tavalla kompressorin pysäyttämiseen eli ylävaraajan lämpö saa mennä korkeammaksi ylämin lämpötilasta sen astemäärän verran mikä yläero jaettuna kahdella on
Jos yläero on 6 astetta niin se jaettuna kahdella on 3 astetta.
Jos ylämin on 43 astetta niin kompressori kaynnistyy kun ylävaraajan veden lämpö laskee 40 asteeseen(43-3=40)
Noilla asetuksilla kompressori pysähtyy ylämin ohjauksella kun ylävaraajan veden lämpö on noussut 46 asteeseen (43+3=46)
Ylämin ohjaus on jonkinlainen master eli se voi käynnistää kompressorin vaikka alavaraajassa riittäisi vielä lämmintä,kun kompressori käy niin ylävaraajan(tulistimen) lämmitysteho on n 20% ja alavaraajan lämmitysteho on n 80% kokonaistehosta.
Tämän takia ylämin ohjauksella tuleva käynnistys nostaa alavaraajan lämpöä tavallaan turhaan ja siksi säädöissä pyritään siihen että lämmityskaudella käynnistys tulisi alavaraajan puolelta,joko alamin tai lämpökäyrän toimesta.
Alamin siis vahtii alinta lämpötilaa mihin alavaraajan veden lämpö saa laskea,kompressori käynnistyy heti kun alavaraaja on jäähtynyt alamin lämpötilaan.
Alamin pysäytys taas tulee kun alavaraajan lämpö on noussut alaeron verran alamin lämpötilasta.
Jos alamin on 30 astetta ja alaero on 6 astetta niin kompressori käynnistyy kun alavaraajan lämpö on laskenut 30 asteeseen ja kompressori pysähtyy kun alavaraajan lämpö on noussut 36 asteeseen(30+6=36)
Lämpökäyrä on sitten toinen alavaraajan lämpötilaa säätävä juttu ja se ohittaa alamin asetuksen jos lämpökäyrän mielestä lämpöä tarvitaan enemmän.
Lämpökäyrä mittaa L1 menoveden lämpötilaa ulkolämpötilan ym mukaan ja samalla vahtii että L1 menoveden lämpö on riittävän korkea talon lämmitykseen.
Jos on niin lämpökäyrä ei puutu kompressorin käynnistyksiin.
Jos lämpökäyrän mielestä menoveden lämpö alkaa jäädä alemmas kuin mitä talon lämmitykseen tarvitaan niin silloin se ohittaa alamin asetukset ja käynnistää kompressorin ja pitää käynnissä niin kauan kunnes alavaraajan lämpö 5 astetta korkeampi kuin tarvittava menoveden lämpö.
Eli Lämpöässän säätö on tuollatapaa kolmesta paikasta ohjautuva ja melkeimpä parhaiten siitä pääsee jyvälle jos opettelee miten noiden kolmen säätökohdan lämpötilat ja asetusarvot kulloinkin on ja mitä ne hyvän hyötysuhteen kannalta pitäisi olla.
Jos säätöjen kanssa on epävarma niin kannattaa selvittää yhden säätökohdan ympäriltä mitä , mihin ja miten se vaikuttaa ja fundeerata onko nykyinen tilanne hyvä vai voisko olla paremmin,ja mitä sen säädön muutos vaikuttaa muihin asetuksiin.
Jos sitten jossain vaiheessa konseptit sekoaa eikä ole varma mitä tekisi niin palauttamalla tehdasasetukset pääsee näppärästi alkutilanteeseen. ;)
edellisellä omistajalla oli ollut ylämin 55 ja alamin 43, ylä ja alaerot 6. Kuulin että kannattaisi pienentää arvoja joten laskin ylämin 50 ja alamin 40.
Jos lämmin käyttövesi riittää niin voit hyvin käyttää alempaa lämpötila-arvoa.Jos kuitenkin lämmin käyttövesi loppuu kesken niin nosta senverran Ylä_min asetusta että on riittävästi lämminta käyttövettä.
tarviiko pelätä legionellabakteeria jos on yläarvo alle 55?
Ei tartte,LämpöÄssän varaajissa on lämmitysverkon vettä joka tarvittaessa (hanaa avatessa) lämmittää käyttöveden varaajissa olevilla kierukoilla.On olemassa varaajia joissa varastoidaan koko varaajan vesitilavuus vesijohtoverkon vedellä ja niissä on legionellan poisto tarpeen
-
Miltä vuodelta V 10.5 on?
2007
Patteri- vai lattialämmitys?
Lattialämmitys
Onko käyttöveden tarve suurta, pientä vai kohtuullista (kuinka monta asukasta)?
Kaksi aikuista ja vauva. Päivittäin molemmat käy suihkussa ja pari kertaa viikossa vauvan kylpyamme täyteen.
ATS
-
Onko antaa esimerkkiä millaisia ylä- ja alamin sekä ylä- ja alaero arvoja kannattaisi lähteä kokeilemaan näin kesällä? Ja mitä arvoja kannattaa muuttaa kun ilmat alkaa syksyllä viilentyä?
Laskin eilen illalla arvot 55 -> 50, 43 -> 40
Seurasin tänään pumpun käyntiä:
Pumppu lähti päälle kun ala oli 45 ja ylä 47, kuumakaasu oli hieman yli 40.
Pumppu sammui vajaan 20min kuluttua, ylä ollessa 53 ja ala 52, kuumakaasu 102.
Jos noista on jotain hyötyä :D
-
Yleisesti ottaen ylämin. arvoa ei kannata koskaan asettaa 55 asteeseen, koska tällöin koko varaaja ladataan tasalämpöiseksi. Kannattaa tavoitella tilannetta, jossa pumpun käynnistys ja pysäytys tapahtuvat alavaraajan ohjauksella. Lämmityskaudella näin yleensä tapahtuukin, mutta kesällä asetuksia kannattaa hieman muuttaa.
Kesällä voisi kokeilla asettaa alamin. > ylämin.
Alamin. 45, ylämin 43, alaero 6, yläero 3
Lämmityskaudella alamin. < ylämin.
Alamin. 38, ylämin 48, alaero 6, yläero 3
Nämä arvot on otettu hihasta, lämpimän veden riittävyyden mukaan arvoja voi korottaa tai alentaa.
-
Minulla on L-Ässä V7.0 vuodelta 2007, (uudempi malli)
Vuonna 2007 muuttui L-Ässän V-mallien rakenne täysin mutta tyyppimerkinnät jäivät entiselleen
"Anzan" pumppu on myös vuodelta 2007 ja todennäköisesti myös uudempaa mallia.
Minulla on asetusarvot olleet varmaankin viimeiset kymmenen vuotta kesät talvet samat
Ylä-min 44
Ylä-ero 4
Ala-min 30
Ala-ero 7
Käyrä 49 - 38 - 24 (patteritalo vuodelta 1975)
-Kesällä kun kone käy ylä-varaajan ohjaamana riittää käyttövesi hyvin
-Talvella kun kone käy ala-varaajan ohjaamana ja kun käyntiaika on suuri riittää käyttövesi hyvin
-Keväin syksyin kun käyntiaika on vähäinen ja kone käy ala-varaajan ohjaamana on käyttövesivaranto pienehkö.
Ala-minimiä nostamalla saadaan lisättyä käyttövesivarantoa
L-Ässä tyyppisessä käyttöveden teossa ei ole legionellavaaraa, koska käyttövesi lämpiää "lennossa" kierukassa.
ATS
-
Tuppaudun samaan ketjuun kun vähän vastaavia asioita pohdin. Vaikka sanotaan, ettei juurikaan kannata maalämmöllä lämpötiloja laskea sähkönsäästön takia, niin siitä huolimatta tiputin lämpökäyrien arvoja kautta linjan L1:ssä (asuintilat & autotalli/varasto) 2 asteella ja L2:ssa märkätiloissa 1 asteella. Tarkoituksena lämmittää tulevana talvena takalla päivittäin. Sisälämpötilat lähtivät odotetusti putoamaan, mutta eilen ei tullutkaan kuin haaleaa vettä hanasta.
Setup:
L-Ässä T10,5, Ouman 203GT vuosimallia 2009
Varaaja Avkaterm 750 litraa ylä ja alakierukalla käyttöveden lämmitystä varten
Ylä-min 50 -> 52
Ala-min 45 -> 47
Nostin ylä-min ja ala-min, millä sain käyttöveden lämpimämmäksi ja alustavasti tuntuu riittävän. Täällä moni on maininnut ylä- ja ala-eron arvoja. Niitä en omastani löydä; ainoa "ero" minkä löydän on ylä- ja ala ero sähkövastusta varten (10) meillä Oumanin käyttöliittymä sekoilee omiaan, kuten kuvasta näkee. Kysymys kuuluu, onko tuolla ala-min nostolla mitään vaikutusta käyttöveden lämpöihin? Tämän muutoksen seurauksena olettaisin, että kompura käynnistyy alalämpöjen ohjauksella.
Talo rakennettiin 2009-2010 ja lämmitys asennettiin avaimet-käteen periaatteella. 12 vuoteen ei ole tarvinnut lämmitystä murehtia lainkaan, joten kaikki käyttöönoton opit ovat unohtuneet, joten kaikki teoria apu on kotiin päin.
-
Täällä moni on maininnut ylä- ja ala-eron arvoja. Niitä en omastani löydä
Olisko tuosta apua?
Varaajan yläeroa ja alaeroa pääsee muuttamaan seuraavasti:
- säätimeltä valitaan
VALINTA
-> HUOLTOTILA
-> MAALÄMMITYS
-> TÄYSTEHO MAALÄM: (meillä käytössä)
Tämän alta löytyvät Yläero ja Alaero
Nämä arvot ovat käsittääkseni samat sekä L1:lle ja L2:lle.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2225.msg24000
-
Ei tartte,LämpöÄssän varaajissa on lämmitysverkon vettä joka tarvittaessa (hanaa avatessa) lämmittää käyttöveden varaajissa olevilla kierukoilla.On olemassa varaajia joissa varastoidaan koko varaajan vesitilavuus vesijohtoverkon vedellä ja niissä on legionellan poisto tarpeen
Onko näin myös vuoden 2006 V10 mallissa?
-
Todennäköisesti v 2006 malli on vanhempaa V-sarjaa.
Siinä käyttövesi varastoidaan 340 litran säiliössä
Tällaisessa säiliössä varatussa käyttövedessä on legionellariski olemassa.
Oheisessa kuvassa on esitetty koneen rakenne, jos sinulla on käyttöoje tallella niin sieltä pitäisi löytyä sama kuva.
Ellei ole tallella ota koneesta päältäpäin valokuva niin siitä asia myös selviää
ATS
-
Tämännäköinen. Eli pitäskö tässä koneessa käytännössä pitää ylälämpö maksimissa (55)?
-
Tämännäköinen. Eli pitäskö tässä koneessa käytännössä pitää ylälämpö maksimissa (55)?
Tuo on vanhempaa mallia, jossa on 340L käyttövesivaraaja. Minkälaiset asetusarvot ovat tällä hetkellä?
-
Ohessa nuo varaajan lämpötilarajat ja mittausarvot käyntijajson lopussa.
-
Onko koneessa alkuperäinen kompressori ja minkälainen lämmönjako talossanne on?
Asetusarvoilla alamin. 28 ja ylämin. 50, kone käy luultavasti ylävaraajan ohjaamana jatkuvasti. Tavoiteltava tilanne on sellainen, että kompressorin käyntiä ohjataan alamin. mukaan.
-
Kompura on vaihdettu kertaalleen. Lattialämmitys, 2krs talo ja noin 170m2.
Järjestelmässä on 2 piiriä. L1 piirissä muut tilat, L2 piirissä pesuhuone, sauna ja IV-kone.
-
Oletko seuraillut koneen käyntijaksoja, oletettavasti startteja kertyy runsaasti päivän aikana?
Tältä foorumilta löytyy ”Opation modaus” Lämpöässän osiosta, kannattaa tutustua. Modauksen ideana on ladata enemmän lämpöä betonilattiaan käyntijakson aikana, startit vähenevät merkittävästi.
-
Joo, meillä kone käy kyllä tiheään ja tuntuu että lämpöäkin kuluu ihan riittävästi. Opation-modaus on ollut mielessä ja myös ouman trendin kokeileminen mutta vielä en ole tuota ehtinyt alka tarkemmin tutkimaan.
Tuo legionellahomma näin ensiksi kiinnosti, kun en ole varma miten se tässä pumppumallissa on hoidettu, jos tuota ylälämpöä haluaa laskea.
-
Tuo legionellahomma näin ensiksi kiinnosti, kun en ole varma miten se tässä pumppumallissa on hoidettu, jos tuota ylälämpöä haluaa laskea.
Tuossa LÄ:n mallissa varaajassa on 340l käyttövettä joten se on alttiina legionellalle jos lämpötila on liian alhainen.
-
Eli ylämlämpö on siis hyvä pitää maksimissa, tai tietyin väliajoin käyttää siellä?
-
En lähtisi nostamaan varaajan lämpötilaa ylämin. arvoa korottamalla. Tällöin koko varaaja ladataan tasalämpöiseksi huonolla hyötysuhteella, ja kompressori rasittuu enemmän. Todennäköisesti talvella varaajan ylälämpötila käy riittävän korkealla tulistusominaisuuden vuoksi.
Kannattaa virittää Ouman Trend käyttöön, siitä selviää koneen toiminta parhaiten.
-
Tässä pakkasten saavuttua ruvennut mietityttämään onko säätöarvot jotka kesällä laitoin vielä hyvät, vai voisiko vielä saada joillain säädöillä sähkön kulutusta pienemmäksi.
Säätökäyrä tällä hetkellä:
L1(märkätilat) 24-27-31
L2 22-28-32
Ylämin 45
Alamin 30
Yläero 4
Alaero 6
Kannattaisiko alamin olla enemmän koska kovemmilla pakkasilla käyrä menisi sen yli?
Tällä hetkellä kun pakkasta on ollut 0 ja -5 asteen välillä kone on vienyt sähköä n.25-30kwh/vrk, käyntiajat 6-9h päivässä. Viimeisen vuorokauden aikana 26kwh ja 7h.
Seurailin juuri koneen käyntiä, lähti päälle alavaraajan ohjaamana, kävi puoli tuntia, sammui varaajan ylä 47, ala 43 ja kuumakaasu 90.
Millä teholla kv-pumput kannattaa olla lattialämmitystalossa? Vaikuttaako kv-pumpun nopeus jakotukilta pisimmällä olevan makuuhuoneen lämpötilaan?
-
Alaero arvoa voisi kokeilla nostaa parilla asteella, muuten asetukset näyttävät hyviltä.
Lattialämmityksen kiertopumppuihin vaan lisää nopeutta, jos tuntuu ettei lämpö riitä kaikkialle. Kannattaa varmistaa myös, että lämmitysverkostossa on painetta riittävästi ja ettei huonetermostaatti rajoita kiertoa.
-
Alaero arvoa voisi kokeilla nostaa parilla asteella, muuten asetukset näyttävät hyviltä.
Lattialämmityksen kiertopumppuihin vaan lisää nopeutta, jos tuntuu ettei lämpö riitä kaikkialle. Kannattaa varmistaa myös, että lämmitysverkostossa on painetta riittävästi ja ettei huonetermostaatti rajoita kiertoa.
Nimenomaan alaeroa ettei alaminimiä?
Verkoston paine on 0.9-1.1bar välillä ja kaikki termostaatit oon ottanu pois käytöstä, ainoastaan makuuhuoneen kiertoa oon rajoittanu paluupuolelta, niin ja tietysti varaston ja autotallin. Tuntuu vaan että vaikka pumppu on kakkosella niin kauimmaiseen huoneeseen ei riitä tarpeeksi lämpöä.
-
Nimenomaan alaeroa ettei alaminimiä?
Tuossa joskus pohdittu alaero ja alamin asetuksien vaikutuksia ;)
Alamin siis vahtii alinta lämpötilaa mihin alavaraajan veden lämpö saa laskea,kompressori käynnistyy heti kun alavaraaja on jäähtynyt alamin lämpötilaan.
Alamin pysäytys taas tulee kun alavaraajan lämpö on noussut alaeron verran alamin lämpötilasta.
Jos alamin on 30 astetta ja alaero on 6 astetta niin kompressori käynnistyy kun alavaraajan lämpö on laskenut 30 asteeseen ja kompressori pysähtyy kun alavaraajan lämpö on noussut 36 asteeseen(30+6=36)
Lämpökäyrä on sitten toinen alavaraajan lämpötilaa säätävä juttu ja se ohittaa alamin asetuksen jos lämpökäyrän mielestä lämpöä tarvitaan enemmän.
Lämpökäyrä mittaa L1 menoveden lämpötilaa ulkolämpötilan ym mukaan ja samalla vahtii että L1 menoveden lämpö on riittävän korkea talon lämmitykseen.
Jos on niin lämpökäyrä ei puutu kompressorin käynnistyksiin.
Jos lämpökäyrän mielestä menoveden lämpö alkaa jäädä alemmas kuin mitä talon lämmitykseen tarvitaan niin silloin se ohittaa alamin asetukset ja käynnistää kompressorin ja pitää käynnissä niin kauan kunnes alavaraajan lämpö 5 astetta korkeampi kuin tarvittava menoveden lämpö.
-
Alaero arvoa voisi kokeilla nostaa parilla asteella, muuten asetukset näyttävät hyviltä.
Ymmärsin kyllä mihin tuo alaero vaikuttaa mutta kaipasin perusteluja siihen miksi sitä kannattaisi nostaa? Onko siis tarkotus että pumppu pysähtyisi alaeron ohjaamana?
Osaisiko joku vielä vastata siihen että onko tolla merkitystä jos alamin on noin lähellä säätökäyrän arvoa ja kovemmilla pakkasilla jää sen alapuolelle?
-
Ymmärsin kyllä mihin tuo alaero vaikuttaa mutta kaipasin perusteluja siihen miksi sitä kannattaisi nostaa? Onko siis tarkotus että pumppu pysähtyisi alaeron ohjaamana?
Osaisiko joku vielä vastata siihen että onko tolla merkitystä jos alamin on noin lähellä säätökäyrän arvoa ja kovemmilla pakkasilla jää sen alapuolelle?
Juurikin tuota, että pumppu kävisi pääsääntöisesti alamin mukaan. Kun kelit menevät kunnolla pakkasen puolelle, käynnin pitäisi muuttua alamin ohjaamaksi muutenkin. Muutoksella on myös pieni vaikutus käyntijakson pituuteen, vaikka ne ovat ihan ok tasolla tälläkin hetkellä.
Kuten tuossa Matiaksen viestissä aiemmin mainittiin, Ouman nostaa varaajan lämpötilaa automaattisesti mikäli sen lämpötila on alle lämpökäyrän pyynnin.
-
En lähtisi nostamaan varaajan lämpötilaa ylämin. arvoa korottamalla. Tällöin koko varaaja ladataan tasalämpöiseksi huonolla hyötysuhteella, ja kompressori rasittuu enemmän. Todennäköisesti talvella varaajan ylälämpötila käy riittävän korkealla tulistusominaisuuden vuoksi.
Kannattaa virittää Ouman Trend käyttöön, siitä selviää koneen toiminta parhaiten.
Nýt on Ouman Trend ja wanha windows 7 kone valjastettu käyttöön. Ouman liitetty RS232 - USB adapterilla koneeseen. Ei vain suostu näyttämään mitään tietoja... Kellään hyvää vinkkiä mitä kokeilla? Yhdistä napin painallus menee ok, mutta laitteet valikkoon ei tule mitään. Sarjapiuhan johdot käytetty toisinkin päin, mutta heittää heti Oumanin tilttiin.
-
Nýt on Ouman Trend ja wanha windows 7 kone valjastettu käyttöön. Ouman liitetty RS232 - USB adapterilla koneeseen. Ei vain suostu näyttämään mitään tietoja... Kellään hyvää vinkkiä mitä kokeilla? Yhdistä napin painallus menee ok, mutta laitteet valikkoon ei tule mitään. Sarjapiuhan johdot käytetty toisinkin päin, mutta heittää heti Oumanin tilttiin.
Vain noin 5% toimii noista USB <-> RS232 adaptereista !
Kokeileppa usealla adapterilla, joku voi vaikka hiukan toimiakin.
toki en tiedä, toimiiko Ouman Trend WIN7 koneessa?
Itsellä on sitävarten XP kone, ja emolla kiinteä RS-232 liitin = hyvin toimii!
-
Vain noin 5% toimii noista USB <-> RS232 adaptereista !
Kokeileppa usealla adapterilla, joku voi vaikka hiukan toimiakin.
toki en tiedä, toimiiko Ouman Trend WIN7 koneessa?
Itsellä on sitävarten XP kone, ja emolla kiinteä RS-232 liitin = hyvin toimii!
Käsitinköhän oikein että tuossa pitäisi ensin olla ihan D9 liittimellä varustettu sarjakaapeli, jonka toinen pää Oumanissa? Ja sitten se liitin kytketään RS232-USB adapteriin jossa myös vastaava liitin? Tossa mun mallissa johto lähtee suoraan USB adapterista.
-
Meillä tuollainen Profilic adapteri,ollut yli 10v käytössä.
Toimii Win 10.
Rs232 data (Logtemp) tulee D9 liittimeen johon tökätään adapterissa oleva D9 liitin.
Huomasithan asentaa USB adapterin ajurit windowsiin?
https://www.gigantti.fi/product/palvelut-ja-lisavarusteet/kaapelit-ja-liitettavyys/usb-hubit/usb-sarja-rs-232-muunnin-lapinakyva/487063#specifications
https://ouman.fi/wp-content/uploads/2018/08/trend_versio_1.31_2007-08-28-1.pdf
-
https://www.spelektroniikka.fi/p2470-pl2303hx-usb-to-ttl-rs232-com-uart-module-serial-cable-module-fi.html
Tuollainen. Asensin ajurit ja Windows kyllä tunnistaa tuon. Kokeilin uudemmallakin koneella jossa Windows 11, Windows XP compatibility modessa ja sama homma... Pitää ehkä kokeilla eri adapterilla?
-
Käsitinköhän oikein että tuossa pitäisi ensin olla ihan D9 liittimellä varustettu sarjakaapeli, jonka toinen pää Oumanissa? Ja sitten se liitin kytketään RS232-USB adapteriin jossa myös vastaava liitin? Tossa mun mallissa johto lähtee suoraan USB adapterista.
Juuri näin, koska D-liittimen pinneihin tehdään Oumannin ohjeiden mukaiset "jumppaukset".
Senjälkeen "etsitään" toimiva muunnin = kallein, mitä raaskii ostaa, niin saattaa toimia...kin.
-
Ouman liitetty RS232 - USB adapterilla koneeseen. Ei vain suostu näyttämään mitään tietoja... Kellään hyvää vinkkiä mitä kokeilla? Yhdistä napin painallus menee ok, mutta laitteet valikkoon ei tule mitään.
Ouman Trend näkyy jossain PC:n Com portissa vaikka on USB liitännällä.
Huomasitko kokeilla eri Com porteissa siinä valikossa missä Laitteet näkyy?
-
Ouman Trend näkyy jossain PC:n Com portissa vaikka on USB liitännällä.
Huomasitko kokeilla eri Com porteissa siinä valikossa missä Laitteet näkyy?
Ouman softa yhdistää siitä Yhdistä-napista siihen COM porttiin missä laite on, muista tulee virheviesti. Silti tuo Laitteet valikko pysyy tyhjänä.
-
Alaero arvoa voisi kokeilla nostaa parilla asteella, muuten asetukset näyttävät hyviltä.
Nostin alaeroa 6 --> 8, ei vaikutusta mihinkään. Kun pumppu lähtee päälle ylä on 45 ja ala 30, eli pumppu pysähtyy vasta ylävaraajan ohjaamana kun se saavuttaa 47. Mitä kannattaisi lähteä seuraavaksi muuttamaan vai odotanko kovempia pakkasia ennen muutoksia?
-
Kertokaas nyt viisaammat että mitä arvoja lähtisitte muuttamaan että saisi kompressorin pysähtymään alavaraajan ohjaamana? Kompura lähtee käyntiin alavaraajan ohjaamana (32°) mutta sammuu ylävaraajan ohjaamana (47°).
Nykyiset arvot: Ylämin 45, yläero 4.
Alamin 32, alaero 8.
Aiemmin alamin oli 30 ja alaero 6, nostin ensin alaeroa kahdella, ei mitään vaikutusta. Sitten alaminimiä kahdella, ei vaikutusta.
Ylävaraajan lämpötila on yleensä laskenut yhdellä tai kahdella asteella (45-46°) kun kompura lähtee käyntiin. Kompuran pysähtyessä ala on yleensä 42-43° ja ylä 47°.
Onko kompuran eliniän kannalta parempi että kompura käy kauemmin ja huilaa kauemmin, kuin että käy vähemmän aikaa mutta myös huilaa vähemmän aikaa?
-
Kertokaas nyt viisaammat että mitä arvoja lähtisitte muuttamaan että saisi kompressorin pysähtymään alavaraajan ohjaamana? Kompura lähtee käyntiin alavaraajan ohjaamana (32°) mutta sammuu ylävaraajan ohjaamana (47°).
Nykyiset arvot: Ylämin 45, yläero 4.
Alamin 32, alaero 8.
Aiemmin alamin oli 30 ja alaero 6, nostin ensin alaeroa kahdella, ei mitään vaikutusta. Sitten alaminimiä kahdella, ei vaikutusta.
Ylävaraajan lämpötila on yleensä laskenut yhdellä tai kahdella asteella (45-46°) kun kompura lähtee käyntiin. Kompuran pysähtyessä ala on yleensä 42-43° ja ylä 47°.
Onko kompuran eliniän kannalta parempi että kompura käy kauemmin ja huilaa kauemmin, kuin että käy vähemmän aikaa mutta myös huilaa vähemmän aikaa?
Kokeile laskea hieman ylämin arvoa. Kompressori varmasti tykkää enemmän pidemmistä käyntijaksoista.
-
Kokeile laskea hieman ylämin arvoa. Kompressori varmasti tykkää enemmän pidemmistä käyntijaksoista.
Ei oikein voi ylämin arvoa laskea koska sitten ei riitä lämmin vesi.
-
Vaikuttaisi siltä että Antzan LämpöÄssän ylävaraaja ei oikein lämpene normaalisesti.
Tuossa alla olevassa ketjussa samanlaista ongelmaa ja löytyi ratkaisu tulistimen virtauksen säädöstä
Tipi
On mahdollista, että tämä säätöventtiili on tukkeutunut. Laita tulistinpumpun kierto päälle ja käännä venttiiliä muutama kerta kiinni - auki ja palauta alkuperäiseen asetukseen.
E von Vent
Kiitokset Tipille vinkistä. Pyörittelin tuota karaa varovasti ja jossain kohtaa kuului sellainen "kloks" ääni. En tiedä onko tuon venttiilin rakenteessa joku jousi tms., mutta joka tapauksessa tuntui, että jokin oli jumissa ja jotain lähti liikkeelle. Tulistuslinjan lämpötilassa alkoi heti näkymään muutosta. Hieman jäi vaivaamaan, että oliko se alkuperäinen 3/4 kierroksen aukiolo väärin tulkittu jumitilan takia, kun nyt tuntui ruuvissa olevan nyt enemmän kierroksia, mutta eiköhän tuon nyt sitten mittauksista näe.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=11200.0#msg142723
edit: Olihan siinä hyvä kuva ja ohjeet operaatiosta.
Alempi pumppu on tulistuspumppu ja pumppujen välissä oleva putki on tulistetun veden putki
Tulistetun veden putkessa olevalla kirkkaalla Y-näköisellä venttiilillä säädetään tulistusvirtausta.
Virtausta pienennettäessä vesi viipyy tulistimessa pidempään ja lämpiää enemmän
Avaa venttiilin korkki, ei pitäisi vuotaa vettä, mutta kuitenkin varoen.
- Käännä korkin alta esiin tulevaa karaa kiinnipäin kiinni asti ja laske samalla kuinka monta kierrosta meni
- Avaa venttiili alkuperäiseen asentoon
- Kierrä 1/4 kierrosta kiinnipäin
- Katso vaikutus lämpötilaan
- Arvioi pitääkö venttiiliä vielä säätää
ATS
-
Ei oikein voi ylämin arvoa laskea koska sitten ei riitä lämmin vesi.
Kannattaa kokeilla tuota Matiaksen ehdottamaa tulistinventtiilin liikuttelua ääriasennosta toiseen. Mikäli ylävaraajan lämpötila ei nouse, koita laittaa säätöventtiiliä hieman pienemmälle.
Mikäli haluat koneen käyvän alavaraajan ohjaamana, voit kokeilla esim ylämin 44 ja alamin 32.
-
Kertokaas nyt viisaammat että mitä arvoja lähtisitte muuttamaan että saisi kompressorin pysähtymään alavaraajan ohjaamana? Kompura lähtee käyntiin alavaraajan ohjaamana (32°) mutta sammuu ylävaraajan ohjaamana (47°).
Nykyiset arvot: Ylämin 45, yläero 4.
Alamin 32, alaero 8.
Aiemmin alamin oli 30 ja alaero 6, nostin ensin alaeroa kahdella, ei mitään vaikutusta. Sitten alaminimiä kahdella, ei vaikutusta.
Ylävaraajan lämpötila on yleensä laskenut yhdellä tai kahdella asteella (45-46°) kun kompura lähtee käyntiin. Kompuran pysähtyessä ala on yleensä 42-43° ja ylä 47°.
Onko kompuran eliniän kannalta parempi että kompura käy kauemmin ja huilaa kauemmin, kuin että käy vähemmän aikaa mutta myös huilaa vähemmän aikaa?
Alaero 8 C aiheuttaa todennäköisesti sen että seisjakson lopussa ja kompressorin käynnistyessä 4-tieventtiili ottaa lämmönjakoon menevää kallisrvoista vettä ylävaraajasta ja aiheuttaa lämpötilan notkahduksen.
Muuta alaero -> 6C ja katso vaikututusta.
ATS
-
Alaero 8 C aiheuttaa todennäköisesti sen että seisjakson lopussa ja kompressorin käynnistyessä 4-tieventtiili ottaa lämmönjakoon menevää kallisrvoista vettä ylävaraajasta ja aiheuttaa lämpötilan notkahduksen.
Muuta alaero -> 6C ja katso vaikututusta.
ATS
Joissakin aennuksissa on nelitieventtiiliin ylävaraajasta tulevassa putkessa sulkuventtiili, joka kannattaa pitää suljettuna, että kallista kuumaa vettä ei viedä lämmitykseen.
-
Mulla ei tossa keskimmäisessä putkessa ole sitä säätöventtiiliä ja pumput näyttäisi molemmat olevan kolmosella.
-
Hidasta alemman kiertopumpun nopeus 3---->1,hidastaa tulistinpiirin virtausta ylävaraajaan ja ylävaraajan lämpötilan pitäisi nousta.
Jos käynnistyksessä ylävaraajan lämpö notkahtaa edelleen alaspäin niin kokeile hidastaa ylemmän kierrtopumpu nopeus 3---->2.
-
Ensimmäisten uudempien V-mallisten pumppujen tulistuksen säätöä yritettiin hoitaa tuolla ylemmän putken vasemmassa päässä olevalla rimpulalla palloventtiilillä.
ATS
-
Näissä uudemmissa v.2007 jälkeen valmistetuissa V-malleissa on ylävaraajan lämmittämisessä ja tulistuksen säädössä muutama konstruktiivinen moka.
- LJ1:n paluuvesiputki menee osittain ylävaraajan vesitilassa jäähdyttäen ylävaraajan alaosaa
- Tulistetun veden putki kulkee lähes koko alavaraajan korkeuden alavaraajan vesitilassa ja koko ylävaraajan vesitilan läpi.
Koska tulistetun veden virtaama on hyvin pieni, on viipymä viileämmässä ympäristössä suuri ja tästä johtuu että tulistettu vesi jäähtyy suuruusluokkaa 10 C ennen kuin se pääsee ylävaraajan yläosaan.
- Tulistuksen säätö:
Ensimmäisissä uudenmallisissa V-pumpuissa säätö hoidettiin rimpulalla palloventtiilillä ja sen jälkeen Y-mallisella venttiilillä
Kumpikin on säädön kannalta aika avuttomia viritelmiä.
Eihän näissä lämpö hukkaan mene se menee vaan väärään paikkaan.
Tein omaan V-pumppuun seuraavat parannukset:
- Siirsin LJ 1: paluuputken LJ 2: paluuyhteeseen, mikä menee suoraan alavaraajaan.
- Asensin tulistetun veden putken varaajien ulkopuolelle ja syöttö ylävaraajaan yläkautta aurinkoyhteestä.
- Tulistuksen säätöön rakensin termostaattisen säätäjän.
Ennen muutoksia kone alkoi käymään puhtaasti alavaraajan ohjaamana vasta ulkolämpötilan laskiessa -5 - -10 C pakkaseen
Muuutosten jälkeen puhdas alavaraajan ohjauksessa käynti alkaa jo +5 - +10 C ulkolämpötilassa.
ATS
-
Laitoin alemman pumpun ykköselle, ylemmän kakkoselle, alaeron 7, alamin 32, ylämin 44 ja yläero 4 niin nyt kompura pysähtyi alavaraajan ohjaamana mutta edelleen ylävaraaja putoaa asteella kompuran käytyä vähän aikaa ja ylävaraaja ei nouse yli 46 (jos siis on tarkotuskaan nousta?) Koitin myös alaeroa 6:lla mutta silloin kompura pysäsi samoissa lukemissa kuin 7:llä ja myös silloin ylävaraajan lämpö putosi asteella. Liitteinä kompuran käynnistyminen, kohta jossa ylävarajaa putosi asteella ja pysähtyminen.
-
ylävaraaja ei nouse yli 46
Kokeile pienentää tulistinvirtausta.
-
Mahtaako noi muutkin venttiilit olla tarkotuksella jätetty tollai melkein auki mutta hiukan kiinni päin vai kannattaako ne avata kokonaan?
-
Nuo keskimmäisten putkien venttiilit molemmat osallistuu tulistuksen säätöön.
Pumpua ennen olevan venttiilin voit jättää siihen asentoon missä nyt on
Ylempää venttiiliä voit kuristaa kuten "Matias" ehdotti, esim 45 asteen kulmaan
Alemman voit avata täysin auki vaikka ei se tässäkään asennossa juurikaan kurista.
Onko sinulla käytettävissä IR-mittaria, millä voisit mitata noiden putkien lämpötiloja?
ATS
-
Onko sinulla käytettävissä IR-mittaria, millä voisit mitata noiden putkien lämpötiloja?
ATS
Löytyy kyllä
-
Jotta hommassa päästäisiin eteenpäin, pitäisi tietää näiden neljän putken lämpötilat.
Jos innostut asiasta, niin kaiva näistä putkista kupariputki näkyviin ja laita putkien pintaan pala maalarinteippiä.
Niissä putkissa, joissa on pumppu pitää varmaankin mennä "konehuoneen" puolelle
Nimeä putket seuraavasti, alhaalta ylöspäin
1) Lataus 1
2) Tulistus 1
3) Tulistus 2
4) Lataus 2
Mittaa lämpötilat käynnin n. 10 min kohdalla ja käyntijakson lopussa
ATS
-
Jotta hommassa päästäisiin eteenpäin, pitäisi tietää näiden neljän putken lämpötilat.
Jos innostut asiasta, niin kaiva näistä putkista kupariputki näkyviin ja laita putkien pintaan pala maalarinteippiä.
Niissä putkissa, joissa on pumppu pitää varmaankin mennä "konehuoneen" puolelle
Nimeä putket seuraavasti, alhaalta ylöspäin
1) Lataus 1
2) Tulistus 1
3) Tulistus 2
4) Lataus 2
Mittaa lämpötilat käynnin n. 10 min kohdalla ja käyntijakson lopussa
ATS
Noniin pääsin tekemään mittauksia kun joulukiireet hellitti.
Mittasin ennen kompuran käynnistymistä, 5min kohdalla, 10min kohdalla ja ennen kuin kompura pysähtyi.
1) 25,8 | 27 | 31,6 | 35,4
2) 28,8 | 36,4 | 37,5 | 39
3) 31 | 46 | 48 | 51
4) 33,2 | 34,8 | 38 | 41,4
Ylempi pumppu on kakkosella, alempi ykkösellä ja tulistuksen säätö hana on n.35° kulmassa.
Käyntijakson lopussa käytettiin hieman lämmintä vettä joten pumppu pysähtyi ylävaraajan ohjaamana ylä 46 ja ala 40. Aiemmalla käyntijaksolla kun lämmintä vettä ei käytetty pumppu pysähtyi alavaraajan ohjaamana ylä 47 ja ala 39, mutta silloin en kerennyt mittaamaan lämpötiloja. Silloin kompura kävi 18min ja käyntijaksojen välissä huilasi tunnin. Ulkona 4° lämmintä.
-
Ylempi pumppu on kakkosella, alempi ykkösellä ja tulistuksen säätö hana on n.35° kulmassa.
Loogisuuden vuoksi kannattaa määritettäessä venttiilin asentoa
- 0 astetta = venttiili kiinni
- 90 astetta = venttiili on täysin auki
Hana on n. 35 ast kulmassa => venttiilin asento on 55 ast
Latauksen Dt on n. 6 - 7 C, tämä on hyvä arvo.
Tulistuksen Dt on n. 10 - 12 C, tämä on liian pieni arvo
Samalla kun tulistuksen menolämpötila on n. 50 C, mikä on liian matala lämpötila
Tällaisen palloventtiilin ominaisuuksiin kuuluu että se alkaa kuristamaan kunnolla vasta kun se on vain vähän auki.
- Kurista venttiili asentoon n. 30 - 35 astetta
- Tee samat mittaukset mitkä teit aiemmin
ATS
-
Venttiili on siis ollut tossa asennossa. Uskaltaako vielä laittaa enemmän kiinni päin?
-
Nyt se näyttäisi olevan n. 40 astetta auki
Käännä vielä n. 10 - 15 astetta kiinni päin ja katso sitten lämpötilat
ATS
-
Hana on sen verran jäykkä että tohon asentoon sain sen maksimissaan väännettyä kun ensin vääntelin sitä edestakaisin auki ja kiinni päin.
Tein samat mittaukset kuin viimeksi:
1) 26,5 | 27,7 | 31,2 | 34,5
2) 29,8 | 36,6 | 36,9 | 38
3) 32,5 | 49,2 | 51,3 | 54
4) 33,8 | 35,2 | 37,1 | 40
Käynnistyessä ylä 46, ala 32
Pysähtyessä ylä 47, ala 39
-
Kuvasta mitaten venttiili näyttäisi olevan n. 30 astetta auki
Tulistetun veden lämpötila nousi n. 4 C
Oikeaan suuntaan on menty mutta pitäisi vielä saada vähän lisää kuristettua.
Väkisin ei kannata vääntää, särkyy vielä
ATS
-
Jos Antza avaat punaisen vääntimen keskellä olevan ristipääruuvin ja ruuvin irroituksen jälkeen vedät ulos punaisen vääntimen ja jotenkin ujutat ohutta öljyä (CRC,,,WD 40 tms) palloventtiilin vääntimen akseliin ja liikuuttelet akselia punaisella vääntimellä niin ehkä herkistyy ja alkaa kääntyä ääriasennosta toiseen helposti. ;)
-
Vääntelin tulistuksen venttiiliä edestakasin ja sain sitä hiukan vielä kiinni päin. En viittiny öljyä suihkia ku huomasin että venttiili vuotaa hiukan kun vesi jäähtyy sisällä, ettei öljyä joudu veden sekaan. Ekalla mittauksella pumppu lähti päälle kun ylä oli 46 ja ala 32 ja sammui ylä 46 ja ala 39. Käyntijakson aikana käytettiin lämmintä vettä joten tein vielä uudet mittaukset. Siinä välissä kiristin vielä venttiilissä olevaa ruuvia niin en tiedä menikö se vielä kiinni päin ja meni liian kiinni, vai mistä johtui että ylävaraaja ei meinannut lämmetä ollenkaan. Pumpun käynnistyessä ylä oli 44 ja ala 32, pysähtyessä molemmat sekä ylä että ala oli 46.
Tässä ekan käyntijakson mittaukset:
1) 26,4 | 27,6 | 30,5 | 34
2) 29,2 | 35,1 | 35,6 | 37,5
3) 31,6 | 58,2 | 60,1 | 67
4) 35 | 35,6 | 36,6 | 41,3
Toisella käntijaksolla muuten aikalailla samat lämpötilat mutta ennen pysähtymistä luvut oli:
1) 38
2) 39,9
3) 71
4) 44
Kuvassa venttiilin nykyinen asento.
-
Lisäyksenä vielä edelliseen että toisella käyntijaksolla ylä oli jo 46 ja ala 39 kun yhtäkkiä ylä putosi 45 ennen kuin pumppu ehti pysähtyä ja laski vielä 44 vaikka alavaraajan lämpötila jatkoi nousua.
-
Tämä on vähän tällainen "nokka tartuu pyrstö tarttuu" juttu
Kun saa tulistetun veden lämpötilan ylös niin virtaus putoaa niin pieneksi että ylävaraajaan menevä energia vähenee.
n. 70 C lämpötila olisi hyvä mutta virtaus on liian pieni
Mittasin kuvasta että venttiili on nyt n. 23 astetta auki
Avaa venttiiliä vähän kerrallaan siten että tulistetun veden lämpötila olisi käyntijakson lopulla n. 60C
Ja seuraa lähteekö ylävaraaja lämpiään
ATS
-
Kun saa tulistetun veden lämpötilan ylös niin virtaus putoaa niin pieneksi että ylävaraajaan menevä energia vähenee.
Olisiko jommankumman pumpun nopeuden nostolla mitään vaikutusta?
-
Onko tulistinpumppu (alempi pumppu) nyt 1-teholla?
Jos on niin voisi kokeilla mitä tapahtuu 2 tai 3-tehoilla
Vuotaako venttiili, jos se on täysin auki?
Minulla on yksi samantapinen venttiili, mikä vuotaa väliasennossa mutta on tiivis ollessaan täysin auki.
Jos ei vuotaisi aukiollessa, säätöä voisi kokella tulistinpumpun edessä olevalla venttiilillä.
Periaatteessa keskipakopumpun virtausta ei saa säätää pumpun imupuolen venttiilillä.
Paljonko on lämmönjakopiirin paine?
ATS
-
Tulistinpumppu oli ykkösellä, laitoin kolmoselle.
Otin tulistusventtiilistä punaisen vivun pois ja kiersin kierreteippiä väliin niin loppui vuoto. Käänsin venttiiliä hiukan auki päin, suurinpiirtein siihen asentoon jossa oli ennen viimeisintä muutosta.
Lämmönjakopiirin paine on 0,9-1 barin välillä.
Laskin vielä alaeron 7 --> 6 ja tein nyt uudet mittaukset, ensimmäinen lukema 5min kohdalla, toinen 10min ja viiminen 18min ja kompura pysäsi 19min kohdalla. Ulkona -4. Käynnistyessä ylä 45, pysähtyessä 47.
1) 27 | 29,7 | 33,3
2) 35,2 | 36,3 | 36,7
3) 55,6 | 55,8 | 61,9
4) 34,7 | 36,3 | 39,7
-
Nyt pitää vain seurata jonkin aikaa
Mitkä ovat tämänhetkiset asetusarvot?
Ala-min
Ala-ero
Ylä-min
Ylä-ero
Ja pumppujen tehoasetukset?
ATS
-
L1(märkätilat)
-20 = 31
0 = 27
20 = 24
L2
-20 = 33
0 = 28
20 = 22
Alamin 32
Alaero 6
Ylämin 44
Yläero 4
Latauspumppu 2 (46W)
Tulistinpumppu 3 (45W)
L1 kiertopumppu 2 (46W)
L2 kiertopumppu 2 (67W)
-
Huomasin että ylävaraajan lämpötila putoaa kaksi astetta 47 --> 45 seisjakson aikana, vaikka lämmintä vettä ei käytetä. Onko tuo normaalia?
-
Missä ajassa? On ihan normaalia että varaaja jäähtyy ja lämpötilaerot tasaantuu, lämpöä siirtyy viileämpään veteen, osittain varaajasta ulos jäähtymällä ja lämmitykseen.
-
Missä ajassa?
30-40 minuutissa
-
Jäähtymisnopeudeksi tulee n. 3,5 C/h
Minulla V7.0:ssa v.2007 jäähtynisnopeus on n. 0.6C/ h
Veden lämpötilan ollessa n. 57 C ja huonelämpötila n. 19 C
Eli "Antzan" varaaja jäähtyy n. 5 kertaa nopeammin ja veden ollessa vielä 10 C kylmempää
Onko käyttöveden kierto?
Jos on niin se lisää jäähtymisnopeutta huomattavasti.
L-Ässän konstruktööreille on tullut moka ylävaraajan suunnittelussa.
LJ 1:n viileä paluuputki koukkaa ylävaraajan vesitilan kautta vieden lämpöä ylävaraajasta alavaraajaan
Eihän se lämpö hukassa ole se vaan on väärässä paikassa.
Minulla on vain LJ1 käytössä
Korjasin tilanteen siirtämällä LJ1:paluuputken LJ2:n paluuputkeen, mikä menee suoraan alavaraajaan.
ATS
-
Huomasin että ylävaraajan lämpötila putoaa kaksi astetta 47 --> 45 seisjakson aikana, vaikka lämmintä vettä ei käytetä. Onko tuo normaalia?
Jos tässä koneessa on nelitieventtiili kiertoveden lämpötilan säädössä, voi sekin olla syyllinen.
Nelitieventtiiliä ei kannata laittaa kiertoveden lämpötilan säätöön.
Jos ylävaraajasta venttiilille tulevassa putkessa on sulkuventtiili, kannattaa se sulkea ja estää virtaus ylävaraajasta lämmitysveteen.
-
Onko käyttöveden kierto?
On käyttöveden kierto mahdollisuus mutta olen ottanut sen pois käytöstä eli ei pitäisi vaikuttaa. Eikä pitäisi autotallin paluukiertokaan vaikuttaa vaikka sieltä tulee kylmempää vettä takaisin koska se on LJ2 piirissä.
-
Jos ylävaraajasta venttiilille tulevassa putkessa on sulkuventtiili, kannattaa se sulkea ja estää virtaus ylävaraajasta lämmitysveteen.
Ei ole sulkuventtiiliä.
-
Huomasin että ylävaraajan lämpötila putoaa kaksi astetta 47 --> 45 seisjakson aikana, vaikka lämmintä vettä ei käytetä. Onko tuo normaalia?
30-40 minuutissa
Mittaustekniikasta johtuen on tässä suuri virheen mahdollisuus
Kun mittaukset näyttää kokonaisia asteita voi
- 47 C olla 46,5 - 47,5 C välillä
- 45 C olla 45,5 - 44,5 C välillä
ja kun aikakin on 30 - 40 min haarukassa
saadaan että jäähtymisnopeus voi olla välillä 1,5 -6,0 C/h
Tässä kun ilmat lämpiää saadaan pidempi taukojakso ja varmempi tulos.
- Lue lämpötila 10 min välein
- Mittaustulosta parataa, jos käyttövettä ei ole käytetty pariin tuntiin ennen mittausta
ATS
-
On käyttöveden kierto mahdollisuus mutta olen ottanut sen pois käytöstä eli ei pitäisi vaikuttaa.
On mahdollista että KV-putkissa syntyy luonnonkierto mikä jäähdyttää varaajaa.
Ota pari valokuvaa L-Ässään liittyvistä putkista ja laitteista.
ATS
-
Ota pari valokuvaa L-Ässään liittyvistä putkista ja laitteista.
Jäspin alapuolelta ja kv pumpun yläpuolelta on hanat kiinni.
-
KV-kierron kautta ei voi syntyä lunnonkiertoa
Syöttösekotusventtiilikin on sellaisessa paikassa että senkään kautta ei voi syntyä luonnonkiertoa.
Mikä tarkoitus Jäspillä on?
Nyt kun on ulkona lämmintä ja koneella pidemmät taukojaksot niin katso vielä varaajan jäähtyminen.
ATS
-
Mikä tarkoitus Jäspillä on?
Sen verran pitkät käyttövesiputki vedot että jos olisi käytössä saisi hanasta heti lämmintä vettä, nyt saa odotella jonkin aikaa kun ei ole käytössä.
Jäähtymistä en vielä kerennyt seurailemaan mutta tuntuu että ylävaraajan tulistus on mennyt parempaan suuntaan. Äsken kun kävin katsomassa pumppua se pysähtyi ylä 49 ja ala 39. Tulistusputken lämpö oli 64° ennen pysähdystä.
Nostin alaeron 7 ja annoin tulistuspumpun olla kolmosella ja kuristin vielä hieman tulistusventtiiliä niin se vaikuttaisi olevan oikea yhdistelmä.
-
Ei se onni ja autuus löytynytkään noilla säädöillä vaikka aluksi siltä näyttikin ja tulistuksen ja latauksen lukemat näyttivät siltä kun kuuluukin. Lueskelin jotain vanhaa keskustelua täältä foorumilta ja siellä neuvottiin laittamaan lataus ja tulistuspumput ykköselle. Laitoin myös LJ1 pumpun ykköselle ja avasin hieman tulistuksen hanaa. Näyttäisi siltä että latauspumpun ja LJ1 pumpun laitto ykköselle hidasti ylävaraajan jäähtymistä.
Aiemmilla säädöillä ylävaraaja ei suostunut lämpeemään yli 46 asteen ja nyt tänä aamuna uusilla säädöillä oli lämmennyt 48 asteeseen.
Nyt siis säädöt: ylämin 44, ero 4
alamin 32, ero 7
Tulistuksen ja latauksen pumput ykkösellä (lataus 30W, tulistus 25W)
Eiliseltä mittauksia ennen pysähdystä:
1) 28
2) 38
3) 54
4) 39
Kysymys kuuluu että onko toi latauksen dt 11 liikaa?
Mitä säätöjä kannattaisi lähteä muuttamaan vai kannattaako mitään?
-
Oletteko lämmityskäyden loputtua tiputtanut varaajan lämpöjä tms säätöjä tapana tehdä? Tuntuu että suihkusta tulee "liiankin kuumaa". ;D VSI mallissa nyt ylävaraaja 47-52 ja miettinyt jos pudottaisi sitä kerta ei legionellan vaaraa ole (tai ajastaa viikoittain esim +10C kuumennuksen)
-
Kesäaikaan tulistinpumpuissaa myös alavaraaja toimii tehokkaammin käyttöveden lämmityksessä kun sen lämpötila yleensä nousee lähelle tai samoihin kuin ylävaraajan lämpötila.
Ihan hyvin voi alentaa ylävaraajan lämpöjä kesäajaksi,ei ole legionellasta näissä malleissa huolta.
Varmaan kokeilemalla löydät sopivan lämpötila-asetuksen mutta kannattaa kirjata muutos johonkin että voi talviajaksi palauttaa sille sopivaksi ;)
-
Tässä parinkympin pakkasten tultua heräsi taas pari kysymystä..
Nostin LJ2 kv pumpun nopeuden 2-->3 kun alkoi kauimmaisissa makkareissa olemaan vähän viileää, niin huomasin että kompura käy aika tiuhaan: kävi 19min, lepäsi 13min. Onko tämä normaalia näin kun ulkona on -17 astetta?
Käyntijakson lopussa ylävaraaja 52°, ala 39° ja kuumakaasu 83°
Mittailin noita putkien lämpötiloja käyntijakson lopulla:
Lataus 1: 28°
Tulistus 1: 40°
Tulistus 2: 57°
Lataus 2: 38°
Tulistuspumppu on 2 nopeudella ja lataus 1.
Säätökäyrät:
LJ1 32, 28, 24 Kv nopeus 1
LJ2 21, 28, 35 Kv nopeus 3
Aiempi ongelma ylävaraajan tulistuksen kanssa on pysynyt poissa näillä säädöillä mutta mietityttää vaan tuo latauksen dt 10 josta jo aimminkin kyselin että kannattaako sille tehdä jotain?
Vuonna 2023 kompura kävi 1766h ja kulutti sähköä 6310kWh. Kuulostaako tämä normaalilta?