Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Masavesvi - 14.05.22 - klo:19:16
-
Hei,
Tarvisin mitoituslaskelmaa maalämpöön vaihtamiseksi.
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Vesilahti
- Rakentamisvuosi? Noin. 1950 tasamaa
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tieto on varsin hyödyllinen. Laskin 12 vuoden ajalta öljytilaukset ja sain tulokseksi 2500 litraa vuodessa
- Patterilämmitys jotka uusitaan remontin yhteydessä
- Ilmanvaihto: Painovoimainen
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. Yhteispituus 54 m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Hirsi, jossa verhoukset molemmin puolin, n.22cm. Elintasosiivessä 15 cm lasivilla ja verhoukset.
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta) 3 (kellari, asuinkerros ja yläkerrassa yksi lämmin huone)
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois) Yläkerta 20m2, asuinkerros 129 m2, tekninentila 15m2
- Huonekorkeudet kerroksittain? 250 cm
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Betoni, ei tietoa eristeen paksuudesta.
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Luultavasti puru n. 50cm
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? 2 lasiset vanhat puiset, normaali koko
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? Ei
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) 21 on sopiva.
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=10785.0;attach=16729).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 9,4 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Masavesvi” VESILAHTI (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 44 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -28 °C
- Kellari 1950: Patterilämmitys, 15°C, 15 m2, 35 m3 19,2 W/m2 0,29 kW 645 kWh
- Keskikerros 1950: Patterilämmitys, 21°C, 129 m2, 323 m3 59,1 W/m2 7,62 kW 19 300 kWh
- Talon yläkerta 1950: Patterilämmitys, 21°C, 20 m2, 48 m3 51,6 W/m2 1,03 kW 2 523 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 55 W/m2 8,94 kW 22 469 kWh
• Kiinteistö, 164 m2, 405 m3 4,0 COP 8,65 kW 22 469 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,137 m3 / 50 °C 2,9 COP 0,76 kW 3 150 kWh
- Yhteensä 3,8 SCOP 9,4 kW 25 619 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 512 kWh 0,55 kW 24 107 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 24 107 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 9,40 kW 24 107 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 164 m2 147 kWh/m2 3,8 SCOP 9,4 kW 24 107 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 9,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 9,4 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -27 °C
- Maasta kerätään ( 3,8 COP) 7,1 kW 17 829 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 6 278 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 6 278 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan vähintään 197 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 5 m vedetöntä ja 20 m maaporausta. Poraussyvyys 197 m
- Kaivon aktiivisyvyys 192 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 197 m. Putkea kaivossa yhteensä 394 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 6,5 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,52 l/s = 31,2 l/min = 1872 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,52 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 419 litraa 64 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,52 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 528 litraa 37 kPa = 0,37 bar
Tai vaakakeruulla:
- kostea savi, 418 m = 2 x 210 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 436 litraa 20 kPa = 0,2 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Kiitos mitoituksesta.
-
Tämä asia alkaa olla ajankohtainen, joten kannattaako laittaa tuo suurempi putkikoko vai riittääkö tuo 40 mm putki?
Pumpuksi tulee Jämä rst 12 inverter jolla 400m maksimi silmukankoko, ajattelin porauttaa 199 m kaivon jolloin jää vähän marginaalia.
-
Täällä sama leveyspiiri, nuo 40m putket riittävät isoonkin tehoon.
Kun pumppu käy 5kW teholla, kaivolta tuleva neste pysyy 5 asteen hujakoilla pitkässäkin jaksossa.
Yleensä tuo invertteri käy pääasiassa minimiteholla/puoliteholla pääosan talvea.
Muutamana talviyönä saattaa olla yön tunteina -25 pakkasta jolloin 10 kW teho on tarpeen. Silloin tuleva neste putoaa hieman n. 3 asteeseen, mutta paluu on silti vielä plussan puolella. Eli korkeampi tehokaan ei rasita kaivoa liikaa.
jos tarvisit 200m kaivosta isoa tehoa n,16 kW, olisi noista isommista putkista hyötyä. Nillä saisi enemmän tehoa irti kaivosta.
Noilla mitoituksilla kaikki on kunnossa ja isommille putkille ei ole välttämättä tarvetta, mutta sellaiset voi laittaa jos haluaa ja porari suostuu laittamaan.
Edit: mulla on lattialämmitys, nuo patterit tarvitsevat kaivosta vähemmän energiaa.
-
Tämä asia alkaa olla ajankohtainen, joten kannattaako laittaa tuo suurempi putkikoko vai riittääkö tuo 40 mm putki?
Pumpuksi tulee Jämä rst 12 inverter jolla 400m maksimi silmukankoko, ajattelin porauttaa 199 m kaivon jolloin jää vähän marginaalia.
Laskelman mukaankin 40 millinen keruun putkitus on riittävä:
"- Kaivo, painehäviö 0,52 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 419 litraa 64 kPa = Ok"
-
Kiitos vastauksista, ummikko näissä asioissa niin ei halua pienellä pilata.
Laskelman putkilla mennään siis.