Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: Matti Palmunen - 12.05.22 - klo:15:05
-
Vuonna 1990 Kaarinaan rakennetun omakotitalon lämmitysjärjestelmän vaihto on ajankohtainen, kuten tuntuu olevan monen muunkin talon. Talo on rakennettu yhteen tasoon ja sen rakennus- ja kerrosala on 176 m2. Talon tilavuus on 563 m3. Talossa on öljylämmitys ja yksiputkijärjestelmällä varustettu patteristo, jossa on kaksi kiertoa. Kummassakin kiertolenkissä on neljä patteria. Lisäksi talossa on kolme laatoitettua tilaa, joiden lämmitys hoituu käyttöveteen liitetyllä kupariputkistolla. Lisäksi poltetaan takkaa, joinakin vuosina enemmän ja joinakin vähemmän. Talon vuotuinen öljynkulutus on keskimäärin 2104,5 litraa. Ilmanvaihto on koneellinen.
Pyysin lämmitysjärjestelmän vaihtotarjousta avaimet käteen -periaatteella kolmelta toimittajalta joko ilmavesilämpöpumpusta ja/tai maalämpöpumpusta ja kaksi sain. Molemmat toimittajat ovat paikallisia ja molemmat tarjoavat maalämpöä. Tarjouksista valinnen toisen. Kustannuksiltaan tarjoukset ovat aika lähellä toisiaan. Tavoitteena olisi saada huoleton lämmitysjärjestelmä, joka palvelisi yhtä hyvin kuin öljylämmitys. Yksiputkijärjestelmä ja käyttöveteen kytketty lattialämmitys tarjonnevat uudelle lämmitysjärjestelmälle oman haasteensa. Yksiputkijärjelmän takia molemmat tarjoajat ehdottavat puskurivaraajan käyttöä.
Tarjoajista ensimmäinen tarjoaa Thermia Calibra 7 -maalämpöpumppua, 100 litran puskurivaraajaa ja 160 metrin syvyistä energiakaivoa. Toimittajan mukaan Thermia Calibra 7 suoriutuu myös käyttöveteen liitettyjen laatoitettujen tilojen lämmityksestä. Toimitukseen sisältyisi vanhan lämmitysjärjestelmän purku ja poisvienti sisälle tekniseen tilaan sijoitettua öljysäiliötä myöten.
Toinen tarjous on Nibe S1255-12 - maalämpöpumppu, 170 litran puskurivaraaja ja 185 metrin syvyinen energiakaivo. Käyttöveteen liitetystä lattialämmityksestä huolehtisi tämän tarjouksen mukaan erillinen 60 litran lämminvesivaraaja. Tämä tarjous sisältää vanhan lämmitysjärjestelmän purun ja poisviennin muiden kuin öljysäiliöiden osalta. Eli niiden tyhjennyt ja purkaminen jäisi omalle kontolle.
Itse olen erinomaisen vähän maalämpöteknistä tietoutta omaava, joten kaikki kommentit tarjotuista lämmitysjärjestelmistä ja niiden keskinäisestä paremmuudesta ovat tervetulleita! Tarjousten hinnat ovat tyyriiltä tuntuvia ja tyyriyttä lisää myös mukaan pyytämäni viilennysyksikkö.
-
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 44 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -25 °C
- Talo 1990: Patterilämmitys, 21°C, 163 m2, 424 m3 38 W/m2 6,19 kW 17 218 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 38 W/m2 6,19 kW 17 218 kWh
• Kiinteistö, 163 m2, 424 m3 4,0 COP 5,86 kW 17 218 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,198 m3 / 50 °C 2,9 COP 1,06 kW 4 400 kWh
- Yhteensä 3,7 SCOP 6,9 kW 21 618 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 504 kWh 0,48 kW 20 114 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 7,00 kW 20 114 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 163 m2 123 kWh/m2 3,7 SCOP 7,0 kW 20 114 kWh
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 7,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -26 °C
- Maasta kerätään ( 3,7 COP) 5,3 kW 14 695 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 5 419 kWh
• Tarvitaan vähintään 156 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 10 m maaporausta. Poraussyvyys 156 m
- Kaivon aktiivisyvyys 150 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 156 m. Putkea kaivossa yhteensä 312 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 4,3 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,43 l/s = 25,8 l/min = 1548 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,43 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 339 litraa 35 kPa = 0,35 bar
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Kiitos kovasti tästä!
t. Matti
-
Ollos HUVA!
Kiitos, kun tulit foorumille!
-
Yksiputkijärjestelmä ja käyttöveteen kytketty lattialämmitys
Voisko käyttöveteen kytketyn lattialämmityksen nipsaista irti vesipisteistä (hanoista), ja kytkeä niin että se lattialämmitys on vain lattialämmitys?
Käyttövesiputkien pinta-asennus on siististi tehtynäkin suhteellisen pieni työsuorite työmäärältään ja materiaaleiltaan.
Yleisellä tasolla tuntuu, harmittavan usein porukka toteuttaa maalämpöön siirtymisen korvaamalla ainoastaan lämmöntuotto-puolen, mutta sitten lämmönjako/luovutus jätetään entiselleen. Lopputuloksena voi olla (huono) järjestelmä joka saavuttaa esimerkiksi vain 50% hyötysuhteen verrattuna (hyvin) toimivan maalämpöjärjestelmän hyötysuhteeseen.
-
Voisko käyttöveteen kytketyn lattialämmityksen nipsaista irti vesipisteistä (hanoista), ja kytkeä niin että se lattialämmitys on vain lattialämmitys?
Käyttövesiputkien pinta-asennus on siististi tehtynäkin suhteellisen pieni työsuorite työmäärältään ja materiaaleiltaan.
Yleisellä tasolla tuntuu, harmittavan usein porukka toteuttaa maalämpöön siirtymisen korvaamalla ainoastaan lämmöntuotto-puolen, mutta sitten lämmönjako/luovutus jätetään entiselleen. Lopputuloksena voi olla (huono) järjestelmä joka saavuttaa esimerkiksi vain 50% hyötysuhteen verrattuna (hyvin) toimivan maalämpöjärjestelmän hyötysuhteeseen.
Tiedä sitten tuota, pitänee kysyä urakoitsijoiden mielipidettä... Käyttöveteen kytkettyjä lämmitysalueita on kolme kappaletta (WC, kylppäri ja vaatehuone, saunatila ja WC) ja ne ovat talon nurkissa eri puolilla taloa. Näin maallikkona ajatellen uudet putkivedot olisivat ainakin pitkiä.