Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: Spica - 06.05.22 - klo:11:21
-
Mietinnässä on ollut, että miten kävisi jos sähköt katkeaisivat useammaksi päiväksi pakkasella ja miten kohtuullisen hintaisella varautumisella voisi estää talon jäätymisen. Talossa on lattialämmitys ja Niben F1245 maalämpöpumppu. Talo on jaettu kahteen rakennukseen siten, että autotalli ja tekninen tila on omana rakennuksena ja ihan siinä vieressä on sitten varsinainen talo. Talossa on takka, jolla voisi pitää varsinaista taloa kohtuullisen lämpimänä, mutta talliin ja tekniseen tilaan tämä lämpö ei siirry.
Ajatuksena on, että jos tällaisessa tilanteessa saisi lattialämmityksen kiertovesipumpun käymään, niin lattialämmitys siirtäisi lämpöä sen verran talosta tekniseen tilaan ja talliin, että paikat pysyisivät plussan puolella. Kiertovesipumppu on kuitenkin maalämpöpumpun sisällä, joten sinne pumpulle pitäisi jotenkin saada sähköt kytkettyä.
Miten tämä kiertovesipumpun sähköistäminen käytännössä onnistuisi? Onko noissa pumpuissa sellaiset liittimet, jotka saa helposti irti ja voisi vaan tökätä Schuko-pistokkeellisen toisen johdon pumppuun kiinni? En ole vielä lähtenyt maalämpöpumppua availemaan, että mistä pumput edes fyysisesti löytyvät.
Ja entäs pumpun tehon säätö? Nythän maalämpöpumppu säätelee tehoa. Sähkökatkotilanteessa ei haittaisi, jos teho on 100%.
Sähkö kiertovesipumpulle (ja talon kylmälaitteille) tehtäisiin pienehköllä aggregaatilla, jonka teho ei missään nimessä riittäisi koko maalämpöpumpun pyörittämiseen. Talo sijaitsee taajamassa, joten täällä ei normaalisti ole tarvetta varautua myrskyvahinkoihin tms., joten varautumiseen ei halua liikaa rahaa käyttää.
-
Asentajan oppaasta saattaa löytyä tietoa.
Ainakin siitä löytyy kuvat sisuksista.
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwiOruvM2sz3AhXykYsKHfHJAs4QFnoECAUQAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.nibe.fi%2Fnibedocuments%2F17532%2F331492-1.pdf&usg=AOvVaw2yqJLuGZO75Rlhuh0Paafs (https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwiOruvM2sz3AhXykYsKHfHJAs4QFnoECAUQAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.nibe.fi%2Fnibedocuments%2F17532%2F331492-1.pdf&usg=AOvVaw2yqJLuGZO75Rlhuh0Paafs)
Ulkoinen pumppu sarjaan tai parilla venttiilillä erotettuna voisi olla vaihtoehto, ei ilmainen.
-
Uudehkoissa kiertovesipumpuissa voi olla valmistajakohtainen erikoisliitin, joka vie pumpun liitäntäjohdon sähköt itse pumpulle. Tuo tarjoaisi periaatteellisen mahdollisuuden vaihtaa kiertopumpulle ulkoinen maalämpöpumpusta riippumaton sähkönsyöttö. Liittimen irrottaminen voi olla hiukan konstikasta, muttei mahdotonta, eli ei ole tarkoitettu kertakäyttöiseksi vaan nimen omaan helpottamaan vioittuneen pumpun korvaamista toisella. Tuota voisi siis soveltaa toisinkin päin, jos on sopiva ylimääräinen liitin ja johto, jolla saa sähköä (mieluiten polarisoidusta IEC-yksivaihepistorasiasta ja pistokkeesta, mutta hätätilassa schukokaan ei polarisoinnin puuttumisesta huolimatta aiheuta ongelmia etenkään, ellei kiertopumppuun ole liitetty erikoisia elektronisia ohjaimia, joiden maata ei ole erotettu luotettavasti verkkojännitteestä).
-
Eikö tuo nibe olisi releohjauksella vaihdettavissa ns. varatilakäyttöön, eli kompressori ja lämmin vesi estetään, mutta sähkövastuksella käytetään kiertoveden lämmitykseen? Samalla kytkeytyy automaattisesti myös oma kiertovesipumppu päälle.
-
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwiOruvM2sz3AhXykYsKHfHJAs4QFnoECAUQAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.nibe.fi%2Fnibedocuments%2F17532%2F331492-1.pdf&usg=AOvVaw2yqJLuGZO75Rlhuh0Paafs (https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwiOruvM2sz3AhXykYsKHfHJAs4QFnoECAUQAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.nibe.fi%2Fnibedocuments%2F17532%2F331492-1.pdf&usg=AOvVaw2yqJLuGZO75Rlhuh0Paafs)
Sivulla 25 kerrotaan tuosta varatilasta miten sen aikainen sähkövastuksen teho ja menoveden lämpö määritetään. Se tuntuisi yhdelle vaihtoehdolle, että sähkökatkon aikana aggregaatin käynnistyttyä laittaa pumpun manuaalisesti varatilaan.
Toinen vaihtoehto voisi olla automaattisempi sivulta 28 eteenpäin, eli AUX-liitännöillä aggregaatin käynnistyessä estää kompressorin ja lisälämmön. Ilmeisesti tuolla tavoin kuitenkin kiertovesipumppu jää pyörimään jos se on asetuksista valittu niin tekemään.
-
Sivulla 25 kerrotaan tuosta varatilasta ...
Toinen vaihtoehto voisi olla automaattisempi sivulta 28 eteenpäin,...
Eikös näissä ole Nibe 3-vaihesähkössä?
-
Eikös näissä ole Nibe 3-vaihesähkössä?
Pumput on 1-vaihe.
-
Pumput on 1-vaihe.
Toki ovat, mutta eikös Nibe, jonka säätö ja kytkentävaihtoehtoja noissa ohjekohdissa kuvataan, ole 3-vaiheeseen kytketty.
-
Toki ovat, mutta eikös Nibe, jonka säätö ja kytkentävaihtoehtoja noissa ohjekohdissa kuvataan, ole 3-vaiheeseen kytketty.
Juu, ja oikeastaan kaikki ohjaukset on rele, yms. 1-vaihe juttuja.
Mitä tarkemmin mahdat tarkoittaa...?
-
Juu, ja oikeastaan kaikki ohjaukset on rele, yms. 1-vaihe juttuja.
Mitä tarkemmin mahdat tarkoittaa...?
Kompressori ja vastus lienee 3-vaihetta tarvitsevia, muut luultavasti 1-vaihe.
Kun käytettävissä on vain yksi vaihe, niin mihin sen kytkee ja onko sen "takana" kaikki tarvittava. Sen yhden vaiheen kytkeminen kiinteisiin kytkentöihin on oma haasteensa. Kiinteä syöttö erotettava, jotta sähkön palatessa ei tule vahinkoja.
-
Eikös näissä ole Nibe 3-vaihesähkössä?
Miksei varavirtaa sitten syötettäisi 3-vaihevirtana aggregaatilla? En edes osannut ajatella, että joku virittelisi 1-vaihesähköä varavirraksi.
-
Miksei varavirtaa sitten syötettäisi 3-vaihevirtana aggregaatilla? En edes osannut ajatella, että joku virittelisi 1-vaihesähköä varavirraksi.
Aloittajan scenaariossa takka tuottaisi riittävän lämmön ja sitten lämmitysveden kierrätyksellä siirretään lämmöstä osa tekniseen tilaan ja varmistutaan ettei putkisto (kanaali) jäädy. Näin ymmärsin.
-
Aloittajan scenaariossa takka tuottaisi riittävän lämmön ja sitten lämmitysveden kierrätyksellä siirretään lämmöstä osa tekniseen tilaan ja varmistutaan ettei putkisto (kanaali) jäädy. Näin ymmärsin.
Samoin ymmärsin itsekin, mutta tässä haettiin helpointa tapaa. Niin itselle tulee väkisin mieleen syöttää pumpulle varavirtaa pääkeskuksen kautta tarvittaessa kompura ja sähkövastus estäen. Samalla saa sitten sähköä talon muihinkin tarpeisiin, ja tarvittaessa myös sähkövastuksella lämmitettyä.
-
Kohtuuhintaisuutta taidettiin myös tavoitellen ja sekin on suhteellista.
No, vaihtoehtoja on.
-
Miksei varavirtaa sitten syötettäisi 3-vaihevirtana aggregaatilla? En edes osannut ajatella, että joku virittelisi 1-vaihesähköä varavirraksi.
Meillä iso kerrostalokompleksi.
Laite nimeltä VERKONVAIHTO KYTKIN hoitaa homman.
Meillä käsikäyttöinen, on niitä automaattisiakin.
JA se 1-VAIHE generaattori, se sitten syöttää Nibeä varasyötön kautta, asetukset ja astelukemat, yms. pysyy.
Pääasia genikselle on syöttää alakeskusta ja sitäkautta öljykattilaa, joka on varalämpö ja kuumavesi.
Pysyy edes hiukan lämpöä taloissa. Nibe:jen kokonaistehot meillä siis 100 kWh.
-
Aloittajan scenaariossa takka tuottaisi riittävän lämmön ja sitten lämmitysveden kierrätyksellä siirretään lämmöstä osa tekniseen tilaan ja varmistutaan ettei putkisto (kanaali) jäädy. Näin ymmärsin.
Juu, tämä oli nimenomaan se ajatus. Ja tarkoitus siis suojata talon putkistot (kanaali ja lattialämmitykset) jäätymiseltä ja suuremmilta vahingoilta. Idea olisi siis saada vesi kiertämään ja oletettavasti takan lämpö johtuisi sen verran huonetilasta lattiaan ja lattialämmitysputkistoon, että vesi pysyisi plussan puolella.
Uudehkoissa kiertovesipumpuissa voi olla valmistajakohtainen erikoisliitin, joka vie pumpun liitäntäjohdon sähköt itse pumpulle. Tuo tarjoaisi periaatteellisen mahdollisuuden vaihtaa kiertopumpulle ulkoinen maalämpöpumpusta riippumaton sähkönsyöttö. Liittimen irrottaminen voi olla hiukan konstikasta, muttei mahdotonta, eli ei ole tarkoitettu kertakäyttöiseksi vaan nimen omaan helpottamaan vioittuneen pumpun korvaamista toisella. Tuota voisi siis soveltaa toisinkin päin, jos on sopiva ylimääräinen liitin ja johto, jolla saa sähköä (mieluiten polarisoidusta IEC-yksivaihepistorasiasta ja pistokkeesta, mutta hätätilassa schukokaan ei polarisoinnin puuttumisesta huolimatta aiheuta ongelmia etenkään, ellei kiertopumppuun ole liitetty erikoisia elektronisia ohjaimia, joiden maata ei ole erotettu luotettavasti verkkojännitteestä).
Tutkin tätä ideaa pidemmälle ja tämä voisi onnistua. Nibessä pitäisi olla Grundfos UPM2 -pumppu lämpöjohtopumppuna. Tuossa pumpussa on kaksi liitintä: 230V sähkö ja PWM-modulaatiolla toimiva nopeuden säätö. Grundfossin manuaalista selvisi, että jos tuon nopeudensäädön johdon irroittaa, niin pumppu käy 100% teholla. Vastaavasti manuaalista selvisi, että virtaliitin on mallia Volex. Grundfossilla on toki oma tiivisteillä varustettu liitin tuohon Volex-liittimeen, mutta Volexia käytetään myös monen kannettavan tietokoneen muuntajan johdoissa.
Joten ajatus olisi, että hätätilanteessa:
- Maalämpöpumpun kannet auki
- Lämpöjohtopumpun johdot irti
- Uusi virransyöttö Volex-Schuko -virtajohdolla pumpulle, jolloin sen pitäisi lähteä toimimaan 100% teholla.
Ja virta tuotettaisiin siis sinimuotoista sähkö tuottavalla generaattorilla, jotta sähkön laatu on kunnollista pumpulle. Samasta generaattorista sitten virrat jääkaapille ja pakastimelle ja muulle välttämättömälle virrankulutukselle kunnes Fingrid tai paikallinen sähköyhtiö korjaa vian.
Täytyy vielä lähiaikoina avata maalämpopumpun kannet ja varmistaa tuo Volex-liitin. Generaattori on tullut jo aikaisemmin hankittua muuhun käyttöön.
Meillä iso kerrostalokompleksi.
Laite nimeltä VERKONVAIHTO KYTKIN hoitaa homman.
Meillä käsikäyttöinen, on niitä automaattisiakin.
JA se 1-VAIHE generaattori, se sitten syöttää Nibeä varasyötön kautta, asetukset ja astelukemat, yms. pysyy.
Pääasia genikselle on syöttää alakeskusta ja sitäkautta öljykattilaa, joka on varalämpö ja kuumavesi.
Pysyy edes hiukan lämpöä taloissa. Nibe:jen kokonaistehot meillä siis 100 kWh.
Tällainen systeemi olisi hieno. 3-vaihe generaattori vielä hienompi. Me kuitenkin asumme taajama-alueella maakaapeloinnin piirissä, niin sähkökatkoja ei yleensä ole ollenkaan. Täten ei ole halua alkaa investoida sen suuremmin varavirtaan tai vaihtoehtoisiin lämmityksiin. Mutta kun ajat on mitä on, niin ompahan ajateltuna tapa millä voisi pärjätä jokusen päivän ilman sähköä vaikka pakkasta olisikin.