Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: Lämäri - 30.03.22 - klo:20:59
-
Moi
T10 ja erillisvaraaja vuodelta 2012 ja lämmin käyttövesi ei ole enää riittävän kuumaa. Lämmintä tulee, mutta ei niin kuumaa, kuin näillä säädöillä pitäisi tulla. Laitoin ensiapuna tulistimen säätimen täysin auki ja ajattelin pitää aamuun saakka levällään, jos siellä on jotain roskaa ja siten se huuhtoutuisi pois. Lisäksi seuraavat säädöt:
yläerotus 6 laskettu 4:ään (reagoi nopeammin käyttöveden lämpötilan tippumiseen)
alaerotus 8 laskettu 7:ään
Ylämin 48 nostettu 50:een
Alamin jätetty 30:een.
Kuvassa tuo valkoinen säädin on kai se tulistuksen kuristin. Oli se ainakin yli 70 asteen nostanut, kun äsken katsoin ja käynti aika lopullaan. Toki se nosti aiemmillakin säädöillä (ykkösellä), joten en tiedä onko merkitystä.
Mitäköhän muuta pitäisi tehdä tai oliko toimenpiteet edes oikeat. Vielä en jaksanut läppäriä virittää, jos näillä alkaisi puskemaan kunnolla kuumaa ja pitkään.
-
Ei apuja tullut säädöistä. Alkuun tulee kuumaa, mutta sitten vain lämmintä. 50 asteen ylävaraaja ja 800 litran varaaja pitäisi taata pitkään lämmintä käyttövettä.
Asetin tuon olettamani tulistuksen säätimen puoleenväliin eli arvoon viisi.
Ylämin 48
Alamin 30
Yläero 4
Alaero 7
Trendin sain kytkettyä USB-porttiin ja 24 h aikaikkunalla huomenna pitäisi olla dataa.
Äsken katselin arvoja ennen noita em. säätöjä, niin:
Kuumakaasu 86
Varaaja ylä 51
Varaaja ala 44
Yllättävän kova lukema alaosalle, kai...
-
Tarkista onko koneikon sisällä tulistinvaihtimen putket taipuisia teräspunos tms letkuja?
Niiden tukkeutuminen joissakin LÄ:n malleissa aiheuttaa tuollaisia ongelmia.
Tuossa ketjussa muutama esimerkkitapaus
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9321.0
-
Tommonen sisusta. Ei näy.
Nyt kyllä oli kuulemma selkeä parannus, kun rouva otti 10-15 min suihkun. Tosi kuumaa vettä alussa ja kesti pidempään. Lopussa kuitenkin vain lämmintä eli jos olisi halunnut ihan kuumaa, niin sitä ei tullut.
Pienensin ylämin 46, kun lähtölämpötila oli hyvä ja kuuma kaasun säätö vitosesta kolmoseen. Onkohan toi oikea ruuvi? Toi valkoinen (ekassa kuvassa)?
-
Kuuman käyttöveden aiheettomaan jäähtymiseen saattaa olla syynä joskus varaajasta hanoille lähtevän putken termostaattinen sekoitusventtiili jonka tehtävänä on pitää kuuman veden lämpötila asetetussa ,yleensä n + 55 C tienoilla ja jos varaajasta tulee kuumempaa niin tuo venttiili ottaa sekaan kylmää vettä.
Jos tuo sekoitusventtiili jumiutuu niin saattaa ottaa kylmää vettä liikaa ja hanoista tulee sitten vähemmän kuumaa vettä.
Meillä konstaili Oraksen sekoitusventtili juuri tuohon tapaan ja korjautui joksikin aikaa kun sekoitusventtiilin säätönuppia kierteli ääriasennosta toiseen muutamia kertoja.
Tuossa linkissa enemmän tästä häiriöstä
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=10027.msg130943#msg130943
-
Tuo? Tilanne nyt parempi. Uusi vena siihen, jos ei parane?
Tuo on siis täysillä ja jätin sen myös täysille kääntelyn jälkeen. Parantui huomattavasti. Tosin kuuma kaasu vitosella. Pienensin kolmoseen...
-
Juurikin tuo venttiili saattaa aiheuttaa ongelmasi. Sitä mustaa säätöruuvia on hyvä kierrellä ajoittain, jotta vältytään venttiilin jumittumiselta. Välttämättä ihan ääripäähän sitä ruuvia ei kannata jättää.
Mikäli trendi käyrä näyttää normaalilta, aloittaisin vian selvittelyn tuosta venttiilistä.
-
Mitä arvoa siinä kannattaa pitää? Tai miten tuo säätö vaikuttaa sekoittumisen? Ottaa jotenkin yläosasta kuumaa kylmän sekaan, mutta eihän siihen mene mitään signaalia mistään.
-
Mitä arvoa siinä kannattaa pitää? Tai miten tuo säätö vaikuttaa sekoittumisen? Ottaa jotenkin yläosasta kuumaa kylmän sekaan, mutta eihän siihen mene mitään signaalia mistään.
Yleensä lämpötilasäätö on pienimmillään 35C ja täysin auki 65C
Täysin auki kannattaa säätö pitää jos ei liian kuumaa hanoista tule.
Tuollainen termostaattiventtiili on peruja niiltä ajoilta kun kattilan tai varaajan veden lämpötila nousi 100 asteeseen ja siinä oli palovammojen vaara veden käyttäjillä,esim lapset suihkussa tms.
Sekoitusventtiili toimii omavoimaisesti ilman ulkopuolista sähkö tms ohjausta.
Siinä on bi-metalli jousi vedessä ja bi-metallin ominaisuus on että se taipuu lämpötilan mukaan.
Tuohon bi-metalli liuskaan/jouseen on mekaanisesti liitetty venttili joka avautuu tai sulkeutuu lämpötilan mukaan ja säätää veden lämpötilan säätönupin asetuksen mukaiseksi oikein toimiessaan.
Ehkä tuonne venttiilin sisään kertyy jotain kalkkia tms sakkaa johonkin kohtaan ,esim venttiililautasen väliin ja silloin säätö muuttuu.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksoismetalli
-
Kiitos. Luulisi, että se auki jämähtäessään ei ainakaan rajoittaisi lämpimän veden tuottoa. Tässähän oli juuri se ongelma, että hiipui pikku hiljaa kuuman tuotto ja tuli vain lämmintä.
-
Eka data on valmistunut:
-
Saatko mitattua oheiseen kuvaan merkittyjen putkien lämpötilat tilanteessa missä lasketaan suihkusta normaalisti vettä?
Katso samalla sekä ylä- että alavaraajan lämpötilat.
ATS
-
Mikä voisi olla hyvä mittari? Digitaalinen kuumemittari?
-
Sitten kun olet keksinyt mittausmenetelmän niin mittaa oheiseen kuvaan merkityn putken lämpötila
-Koneen käydessä normaalisti
-Mittaukset muutamalla säätöventtiilin asennolla.
-Katso samalla ylävaraajan lämpötila.
Kuumemittarissa on liian suppea mittausalue
Mittariksi käy esim IR-mittari
Puhtaasta metallista se antaa helposti virheellisiä lukemia
Laita kaikkiin mittauskohtiin esim samanlainen maalarinteippi, jotta mittaukset olisi vertailukelpoisia.
ATS
-
Tämä ei olisi edes arvokas?
https://m.motonet.fi/fi/tuote/783164/Infrapunalampomittari--50---360-C
-
Hienoa että et heittänyt hanskoja tiskiin.
Varsin usein kun kyselee mittausarvoja niin seurausena on syvä hiljaisuus.
Ilman riittäviä mittaustietoja tällaisten ongelmien ratkaisu on yleensä mahdotonta.
ATS
-
Jep, kokeilen ensin josko venttiilin herkistyksellä on ollut joku vaikutus. Sen jälkeen haen mittarin.
Työnnän noita datoja kuitenkin tänne, jos niistä jotain mitä selviäisi.
-
Dataa:
-
Konehan näyttää sinänsä käyvän hyvin
Todennäköisesti sielläkin (missä?) on ollut kylmiä öitä
Tällaisina pakkasöinä pitäisi ylävaraajan lämpötila nousta huomattavasti korkeammaksi kuin nykyinen n. 53 C
Nyt pitäisi tietää mitä oheiseen kuvaan merkityn putken lämpötila on
- Mittaa lämpötila muutamalla säätäjän eri asennolla ja katso vastaava kuumakaasun lämpötila
Löytyykö käyttöohjeesta säätöventtiilin toiminta?
Tarkoittaako venttiilin pieni asento
-Kuumaa vettä vai kylmää vettä
Tarkoittaako venttiilin suuri asento
-Kylmää vettä vai kuumaa vettä?
Tämä tulistetun veden lämpötilan säätö toimii vähän nurin perin
- Kun venttiiliä sulkee niin lämpötila nousee
- Kun venttiiliä avaa lämpötila laskee
ATS
-
Jep, Kotkassa noin 10 pakkasta yöllä. Edelliset kymmenen vuotta meni arvolla 0,5. Oletuksena kai ykkönen (asteikko 1-10). Nyt lähdin avaamaan, kun ajattelin että jos tukoksia kertynyt. Laitan siihen ykköselle takaisin. Oli siis kolmosella. Ohjekirjassa ei mainintoja.
Nostin myös lattiaveden kiertovesipumpun kakkoselle (1-3). Hyvin on kymmenen vuotta mennyt, mutta 50 metrin veto tallille ja tätäkin voisi kai kokeilla toiseen asentoon.
Muistaakseni kovasti kuristettu on kuumaa, mutta lyhyemmän ajan. Auki avattuna tarjoaa haaleampaa, mutta kauemmin. Jostain ketjusta täältä näin tämän pohdinnan.
-
Perinteisesti L-Ässät ovat olleet vaatimattomasti instrumentoituja. T-malli ei näy tekevän poikkeusta.
Lisävarusteena saa huonelämpötilan mittauksen.
Jos hankit sen, niin sillä voi mitata asian selvittämiseen tarvittavia kohteita esim tulistetun veden putken lämpötilan.
Koska siitä saa trendin niin säätö hoituu helpommin.
ATS
-
Se IR-mittari kävi kiehtomaan enemmän. Sillä saa se plus kaikki muutkin ja lisäksi vielä kaivon menopaluu, joka noilla viisarimittareilla pinnasta mitattuna ei varmaan tarjoa kovinkaan tarkkaa lukemaa. Käyn kohta hakemassa.
-
IR-mittari ostettu. Huomasin, ettei ollut maalarinteippiä, joten uusi keikka Motonetiin myöhemmin. Lapualle laitoin kyselyä hinnasta siitä mittausanturista.
-
Muutama sana tulkinnasta. En nyt hirveästi luota tuon mittarin lukemiin, joten siitä syystä kuumakaasun arvo Oumanin näytöltä.
Putki oli alusta lähtien kunnolla kuuma ja siitä huolimatta tuo mittari näytti 26 - 28 lukemia. Varaajan kyljestä kyllä laipasta 40 lukemia ja täsmäsi siinä kohtaa Oumanin arvoon suurin piirtein. Myöhemmin se kuumeni niin kuumaksi, että kädellä pystyi puristamaan, mutta kuumemmaksi mentyään ei kättä olisi voinut enää pitää. Eli luotetaan koneen arvoon.
Täytyy varmaan palauttaa tuo, jos ei sille jotain muuta käyttöä löydy.
Exceliin listattu arvot ja otin myös kuvan Trendistä vedenlaskun loputtua. Rouva piti keittiössä hanaa levällään ja antoi myös aistinvaraisia arvioita, jotka lisäsin taulukkoon. Arvot tosiaan kai suuntaa antavia, mutta kai noista jotain viitettä saa.
-
Dataa
-
Piirsin trendit noista eilisen kokeen tuloksista
Ei niissä oikeastaan ole mitään tolkkua
Oliko mittauskohdissa teipit?
Tulkitsitko mittauskohdan No 5 kuumakaasuksi? Tässä putkessa menee "tulistettua" vettä ylävaraajaan.
Mittarin lukeman voi tarkastaa laskemalla vettä johonkin astiaan ja mittaamalla veden ja putken lämpötilat
ATS
-
Piirsin trendit noista eilisen kokeen tuloksista
Ei niissä oikeastaan ole mitään tolkkua
Oliko mittauskohdissa teipit?
Tulkitsitko mittauskohdan No 5 kuumakaasuksi? Tässä putkessa menee "tulistettua" vettä ylävaraajaan.
Mittarin lukeman voi tarkastaa laskemalla vettä johonkin astiaan ja mittaamalla veden ja putken lämpötilat
ATS
Kyllä, juuri niin tein eli se nro 5 on tulkittu kuumakaasuksi. Kaikissa mittauskohdissa oli maalarinteipin palanen.
Ei voi vetää johtopäätöksiä?
Selasin vanhoja keskusteluja kymmenen vuoden takaa ja samaa ongelmaa ollut jo silloin. Tuli mieleen, että:
a) alavaraajan nostolla saataisiin käyttöveden esilämmitystä paremmaksi? Esim. 30:sta 35:een? Erotus vaikka 8..
b) ylävaraaja vastaavasti 48:stä 42:een ja erotus edelleen 4, jotta reagoi nopeasti
-
Laskin muovirasian täyteen niin kuumaa kuin tuli ja noin 43 asteinen vesi. Saman arvon sain mittaamalla hyvin läheltä varaajaan menevää putkea, mutta ennen säätöventtiiliä antoi ihan ihme arvoja, joista realistisin voisi olla 37 asteen kieppeillä.
Säätöventtiilin jälkeen oli kupari kunnolla kuuma ja vastasi aistinvaraisesti samaa, kuin mittarin ilmoittama noin 43 astetta varaajaan menevässä messinkiyhteessä. Jostain syystä tuosta kuparista ennen säätöventtiiliä ei saa kunnon lukemia, mutta kyllä se kunnolla kuuma oli, kun eilen mittausoperaatiota tein.
-
Tulkitsitko mittauskohdan No 5 kuumakaasuksi? Tässä putkessa menee "tulistettua" vettä ylävaraajaan.
Nyt tuli sekin mieleen, että pitäisikö tuo olla ihan levällään, vai miksi se on säätimellä yleensä säädettävissä? Luulin, että sillä säädellään sitä kuumakaasua tms...
-
Nyt tuli sekin mieleen, että pitäisikö tuo olla ihan levällään, vai miksi se on säätimellä yleensä säädettävissä? Luulin, että sillä säädellään sitä kuumakaasua tms...
Tuolla säätimellä säädetään tulistuslämmönvaihtimen kautta virtaavan veden määrää.
Kuumakaasusta tulee noin vakio lämpömäärä mikä siirtyy lämmönvaihtimessa virtaavaan veteen.
Tämän "tulistetun" veden lämpömäärä on noin vakio riippumatta virtauksesta.
Jos virtausta kuristetaan pitää lämpötilan nousta jotta lämpömäärä pysyisi vakiona
Toisaalta jos virtausta lisätään pitää lämpötilan laskea jotta lämpömäärä pysyisi vakiona.
Virtausta kuristetaan -> lämpötila nousee
Virtausta lisätään -> lämpötila laskee
Ota pari kuvaa siitä säätäjästä eri kuvakulmista jotta näkee mitä sen asteikkolevyn takana on.
Teipin palan tulee olla riittävän suuri että mittarin IR-keila varmasti osuu teippiin, kohdistuspiste ja IR-keila eivät välttämättä ole samassa kohdassa.
Tulee mitata varsin läheltä ettei IR-keilasta osa mene putken ohi
ATS
-
Tuossa ko. säädin eri kuvakulmista.
Miltä kuulostavat uudet arvot:
Ylämin 42, yläero 4
Alamin 35, alaero 10
-
Olipas kuumakaasun arvo pompannut jostain syystä. Mietin uudestaan noita säätöjä ja laitoin32/8 ja 42/4. Mulla on passiivirakenteinen talo ja lattialämmityksen energia riittää aina.
Tuolla ajattelin pyrkiä siihen, että esilämmityksenä toimivan alavaraajan lämpö ei lopu kesken pari astetta korkeammalla alaminimillä ja toisaalta siihen, että ylävaraaja reagoi nopeammin pienellä yläerolla.
-
Miltä kuulostavat uudet arvot:
Ylämin 42, yläero 4
Alamin 35, alaero 10
Anna toistaiseksi olla ne alkuperäiset millä olet pärjännyt 10 vuotta. (ei liikaa muuttujia samanaikaisesti)
- Ylä min 48
- Ylä ero 6
- Ala min 30
- Ala ero 8
Nyt on oikeastaan kaksi kohtaa mistä vika pitäisi löytyä
- Tulistuksen säätö
- Syöttösekoitusventtiilin toiminta
Tulistuksen säätö
Oheisessa kuvasta selviää venttiilin rakenne. Se on puhtaasti käsikäyttöinen säätöventtiili.
-Asento nolla venttiili on täysin kiinni
-Asento 10 venttiili on täysin auki
-Lukeman kasvaessa veden lämpötila laskee
Nyt pitäisi löytää säätäjälle sellainen asento
-Missä putken lämpötila ylittää muutama minuutti koneen käynnistymisen jälkeen ylävaraajan lämpötilan (n. 55 C)
-Koneen käyntijakson loppuvaiheessa pitäisi putken lämpötilan olla n. 65 C.
- Laita mittauskohdan teippi putken suoralle osuudelle (ei mutkaan) jotta saat sen tiukasti kiinni putkeen, vain yksi kerros teippiä.
Syöttösekoitusventtiili
- Samalla kun lasketaan kuumaa vettä käännä säätönuppia muutama kerta laidasta laitaan. Samalla voit putkea tunnustelemalla todeta että vaikuttaako kääntely lämpötilaan
- Jätä säätö suurimman lukeman asentoon
Ja sitten trendiä nähtäväksi
ATS
-
Olipas kuumakaasun arvo pompannut jostain syystä. Mietin uudestaan noita säätöjä ja laitoin32/8 ja 42/4.
Kone oli käynyt ylävaraajan ohjaamana ja sivutuotteena alavaraaja oli lämmennyt -> 45C tavallisen n. 37 C sijaan.
Tästä johtuu kuumakaasun korkeampi lämpötila.
Ylävaraaja 42/4??
Tarkoitatko 52/4??
ATS
-
OK, muutin noille em. alkuperäisarvoille.
Tarkoitin siis 42/4, kun kuuman veden lämpötila ollut aina riittävä, mutta sen pysyvyys lähtötasolla ei. Ottaen huomioon varaajaan koon 800 litraa.
Syöttösekoitusventtiili pelaa ihan ok. Kiinni väännettynä tuli keittiössä vain kylmää ja auki palautettuna taas tuli kuumaa. Jätetty ihan auki.
Tuolle tulistuksen putkelle pitäisi saada kunnon mittari. Jostain syystä tuo mittari ei näytä siinä tarkkoja lukemia, enkä tiedä mistä johtuu vaikka vedän sen putkeen kiinni. Ainoastaan silloin se vastaisi aistinvaraista arviota, kun on putkessa kiinni, mutta laserin valo on vastapäisessä seinässä eli noin 46 astetta nyt tuon em. operaation jälkeen. Noin 42 taisi silloin näyttää parhaimmillaan
-
Oilonin verkkokaupassa ei näkynyt mitään lisävarusteita Lämpöässälle. Tuohon tulistusputkeen kyllä pitäisi saada joku anturi kiinni. Soitan huomenna sinne, jos kuitenkin löytyisi.
-
Tuohon tulistusputkeen kyllä pitäisi saada joku anturi kiinni.
Ota tavallinen digi sisä/ulko lämpömittari
- Ulkoanturi tiukasti jeesusteipillä putkeen kiinni (umpipakettiin), jos on niin piitahnaa anturin ja putken väliin.
- Sitten reilu tollo eristettä päälle, vähintään 30 - 40 mm ja 100 - 150 mm pitkästi. Kiinnitetään niin että ilma ei pääse virtaileen tollon sisällä.
Näissä taitaa olla mittausalueen max 70 C mutta pääsee sillä ainakin alkuun
ATS
-
Ei ollut kaikkia tarveaineita, joten vetäisin maalarinteipillä putkeen anturin ilman eristeitä. Mittari nousi samaan, mitä näytti myös IR-mittari tietystä kulmasta. Tämän jälkeen vaimo kuumaa laskemaan keittiöstä, kunnes kone käynnistyi. Neljän minuutin jälkeen nousu noin 46 asteeseen. Sen jälkeen kuristin 1,5:stä 0,5:een ja nousi heti noin 51:een. Sen ylemmäs en sitä saanut nousemaan, vaikka ruuvailin kuristinta välillä 0,5 - 1,5. Teippianturillinen mittari jämähti 46:een, eikä sen ylemmäs näyttänyt, mutta IR-mittarilla sai noita lukemia.
-
Ei se siitä noin 50:stä nouse mihinkään ainakaan tuolla IR-mittarilla mitattuna. Varaajan ylä ja ala sekä kuumakaasu laukkaavat iloisesti ylöspäin. Tulistinputki on kädellä puristettuna sen verran kuuma, että kyllä sitä puristaa voi, mutta jos yhtään menisi kuumemmaksi, niin pitäisi lopettaa. Eli tulistuksessa joku ongelma? En jaksa enää istua koneen vieressä, kun ei se tuosta nouse mihinkään.
-
Jatketaan huomenna
Laita trendi
sekä ala ja ylävaraajaan asetusarvot
ATS
-
Ei se siitä noin 50:stä nouse mihinkään ainakaan tuolla IR-mittarilla mitattuna. Varaajan ylä ja ala sekä kuumakaasu laukkaavat iloisesti ylöspäin. Tulistinputki on kädellä puristettuna sen verran kuuma, että kyllä sitä puristaa voi, mutta jos yhtään menisi kuumemmaksi, niin pitäisi lopettaa. Eli tulistuksessa joku ongelma? En jaksa enää istua koneen vieressä, kun ei se tuosta nouse mihinkään.
IR mittarit on aika viheliäisiä käyttää...
Monasti oikea = korkein lukema ei ole siinä, mihin laseri osoittaa, vaan lukema on haettava siitä "lähistöltä".
Etäisyys mittauskohdasta vaihtelee eri mittareilla, mitren saadaan oikein lukema.
Teippi, monasti musta erkkari on parasta, yksi täppä vain, ei kiedottuna.
Vain kokemus "omasta" mittarista opettaa.
-
IR mittarit on aika viheliäisiä käyttää...
Monasti oikea = korkein lukema ei ole siinä, mihin laseri osoittaa, vaan lukema on haettava siitä "lähistöltä".
Etäisyys mittauskohdasta vaihtelee eri mittareilla, mitren saadaan oikein lukema.
Teippi, monasti musta erkkari on parasta, yksi täppä vain, ei kiedottuna.
Vain kokemus "omasta" mittarista opettaa.
Näin? Vaihdoin toisen mittarin ja kiinnitin anturin. Näyttää nyt lepotilassa yön jälkeen 43,4 ja IR näyttää pari astetta vähemmän. Jostain syystä edes kosketuslaukaus ei auta, vaan punapisteen on oltava vastapäisessä seinässä, jotta päästään oikeisiin lukemiin.
-
Dataa:
-
Olen joskus tutkinut IR-mittarin virhettä mitattaessa kupariputken pintalämpötilaa.
Mittaukset tehtiin putkessa olevan veden lämpötilan vaihdellessa
- +2C -> +70C
- noin 10C välein
- ympäristön lämpötilan ollessa 18C
Mittauskohdat oli päällystetty kuudella ei tavalla
1) maalarin teippi
2) mustaksi tushattu maalarinteippi
3) Musta muovinen eristysnauha
4) matta musta maali
5) patinoitunut kuparipinta
6) kiillotettu kuparipinta
7) putken sisällä vesitilassa ollut 1-Wire anturi
Oheisen trendistön x-akseli on veden ja ympäristön lämpötilojen erotus.
Trendistöstä nähdään että kaikilla teippimittauksilla ja maalatulla pinnalla on virhe hyvin pieni
Sensijaan puhtaasta metallipinnasta tehdyissä mittauksissa on virhe todella suuri
Esim veden lämpötilalla 50C on huonelämpötilan ja veden välinen lämpötilaero 30C
- Nähdään että teippimittaukset näyttävät kaikki n. 1C liian vähän
- Patinoituneesta kuparista mitattaessaa mittaus näyttää 13C liian vähän
- Kiillotetusta kuparista on näyttämä jo 23C liian vähän.
Jos sinulla ei ole putkieristettä anturin eristämiseen niin kietaise sen päälle vaikkapa pari paksua villasukkaa ja päälimmäiseksi muovi jotta lämmin pysyisi mahdollisimman hyvin tollon sisällä.
ATS
-
Jep, laitan sitä eristettä siihen tässä parin päivän sisällä ja samalla tyyppään toista mittaria, josko nousisi ylemmäs. Motonetista 70:ään nousevan saa hintaan 7,99 e.
Soitin yhdelle kymmenen vuoden takaiselle maalämpöasentajalle, joka ei enää tee noita hommia, mutta fixasi mulle maaviileän IV-koneelle onnistuneesti. Tämä muisteli, että näissä mun ikäluokan koneissa ei olisi ollut erillistä kv-pumppua tulistusputkessa, vaan ne toimisivat painovoimaisesti. Kv-pumpun kanssa sen pitäisi nousta just sinne 70:ään. Ilmeisesti tuo pumppu tuli uudempiin ja näihin vanhoihinkin asennettu jälkikäteen. En tiedä onko sen arvoista, sillä voi maksaa jonkun verran tuollainen operaatio, jos ei nyt itse parviälyn voimin saada tätä skulaamaan.
-
Mittasin toisella ulkolämpötilamittarilla ja tulisin lähtöarvo oli 42 astetta. Kuvissa tulos viiden minuutin jälkeen, eikä kuulemma lopussa niin kuumaakaan tullut.
-
Onko lämpimän veden riittävyys ollut parempi talvella? Olisi mielenkiintoista nähdä, minkälaista käyrää tulisi alavaraajan lämpötilan nostamisella 30=>35˚C.
-
Mun mielestä toi on ollut aina ehkä samansuuntainen ja nyt vasta heräsin tähän, kun ajattelin, että kuitenkin tosi iso varaaja. Rouva myös aina ollut vähän kriittinen lämmöntuoton suhteen.
Tuota ajattelin itsekin sillä jonkun tiedon mukaan alavaraaja toimisi esilämmittimenä. Seppaant kuitenkin blokkasi aikeet näihin säätöihin, kun tulisi niin monta funktiota, ettei korjaavan toimenpiteen jäljitys enää onnistuisi.
Jossain vaiheessa tulisitimen avaus 0,5:stä 1:een paransi hetkellisesti. Ehkä joku roska oli tuolloin.
-
Varaajan lämpötila on silti alhainen, vaikka sitä muutamalla asteella nostaisi. Esimerkiksi VMi mallissa alavaraajan minimi lämpötila on ohjekirjan mukaan 40˚C.
Lämmityskauden ulkopuolella varaajan asetusarvoja kannattaa muuttaa siten, että alamin > ylämin.
-
Toi voisi olla ihan hyvä idea ja aion sitä kokeilla. Kesällä on kyllä suihkuvesi riittänyt, joten lieneekö turha nosto. Mulla ollut joka vuosi noin 10.000 kWh kaikki sähkö, joka on aika maltillinen kulutus. Kai... 170 m2 talo ja 42 m2 talli. 2,6 m huonekorkeus ja passiivirakenteet.
-
Ongelma saattaa johtua juurikin talon pienestä kulutuksesta. Käyntitunnit jäävät vähäisiksi, eikä tulistusenergiaa tule tarpeeksi. Alavaraajan lämpötilan noston vaikutus sähkölaskuun on lähestulkoon mitätön.
Kesällä Lämpöässä alkaa käydä ylävaraajan ohjauksessa. Tästä aiheutuu se, että koko varaaja ladataan tulikuumaksi. Tämän pystyy välttämään ”helleasetuksilla” alamin > ylämin.
-
No mulla on kyllä poikkeuksellisen pienet tunnit vuositasolla. Noin 1.500 h. Täytyy tehdä tuo muutos kesällä. Mitä suosittelisit arvoiksi?
Edit:Muistan vain kun aina täällä painotettiin alaminimiä alemmas ja alemmas, niin alas kuin saa...
-
Se on totta, että paras hyötysuhde saavutetaan alhaisella varaajan lämpötilalla. Kun vesi ei riitä, silloin on menty hieman liian alas.
Kesällä voisi kokeilla esim. ala 42 ylä 40. Laita trendi kuvaajaa näkyville kun lämmityskausi loppuu, siitä se koneen käyttäytyminen parhaiten näkyy.
-
Tulistuksen säätöön tuo vielä oman lisämausteen se että tulistuskierto toimii luonnon kierrolla ilman pumppua.
Ottaisitko sellaiset kuvat, missä näkyy tulistuskierron putket sekä meno että paluu, lämpöpumpun ja varaajan väliltä.
Ja lisäksi vielä koneikon sisältä sellainen kuva missä näkyy tulistuslämmönvaihdin ja siihen liittyvät putket
Se on totta että käyttöveden kapasiteetti lisääntyy nostettaessa alavaraajan lämpötilaa
Tällaisilla nollakeleillä on käyttöveden kapasiteetti pienimmillään
Johtuen siitä että kone käy vielä alavaraajan ohjaamana mutta harvakseen ja tulistuslämpöä tulee vähän.
Ottaisitko trendin ja samalla kertoisit mitkä olivat ala- sekä ylävaraajan minimit ja erot.
ATS
-
Varaajan lämpötila on silti alhainen, vaikka sitä muutamalla asteella nostaisi. Esimerkiksi VMi mallissa alavaraajan minimi lämpötila on ohjekirjan mukaan 40˚C.
Lämmityskauden ulkopuolella varaajan asetusarvoja kannattaa muuttaa siten, että alamin > ylämin.
Onko tietoa miten parin asteen nosto vaikuttaa energian kulutukseen?
Mulla vmi taisi olla 32-37 ala varaajan arvot tehtaalta tullessa, käy enemmän ns pätkä käyntiä näillä arvoilla.
Nyttemmin näillä 0 keleillä 31-41 toki kun pakastuuu niin varaajan arvot nousevat, koska nyt käytössä minimi-arvot.
-
Tulistuksen säätöön tuo vielä oman lisämausteen se että tulistuskierto toimii luonnon kierrolla ilman pumppua.
Ottaisitko sellaiset kuvat, missä näkyy tulistuskierron putket sekä meno että paluu, lämpöpumpun ja varaajan väliltä.
Ja lisäksi vielä koneikon sisältä sellainen kuva missä näkyy tulistuslämmönvaihdin ja siihen liittyvät putket
Se on totta että käyttöveden kapasiteetti lisääntyy nostettaessa alavaraajan lämpötilaa
Tällaisilla nollakeleillä on käyttöveden kapasiteetti pienimmillään
Johtuen siitä että kone käy vielä alavaraajan ohjaamana mutta harvakseen ja tulistuslämpöä tulee vähän.
Ottaisitko trendin ja samalla kertoisit mitkä olivat ala- sekä ylävaraajan minimit ja erot.
ATS
En tiedä, mikä on lämmönvaihdin, mutta tuossa koneen sisältä kuva.
Siinä oli:
alamin 30, nostan tuon nyt 35:een
Alaero 8
Ylämin 48
Ylämin 6
Kohta päivitän tähän samaan lisää kuvia ja Trendin. Räpsin useampia, kun en tunnista tuosta putkihässäkästä, mikä on mikäkin.
Edit: oli läppäri näköjään sammunut. Ohessa 4-4 aikaleimalla oleva automaattitallennus. Nyt on putki eristetty.
-
Ei enää mahtunut edelliseen tämä kuva...
-
Näyttäisi siltä että tulistus toimii, joten siihen ei nyt kannata kajota (oheinen kuva)
Kun nostat alamin ->35C
Nosta samalla ylämin -> 52/6C, on reiluhko nosto niin nähdään onko vaikutusta
ATS
-
Jep, teen nuo muutokset. Kuvaasi liittyen: eilen oli siis sauna.
Olisiko muuten parempi esim. yläero 4, jotta saadaan pienempi vasteaika ja nopeampi reflektio lämpimän käyttöveden tarpeeseen?
-
Se on totta, että paras hyötysuhde saavutetaan alhaisella varaajan lämpötilalla. Kun vesi ei riitä, silloin on menty hieman liian alas.
Kesällä voisi kokeilla esim. ala 42 ylä 40. Laita trendi kuvaajaa näkyville kun lämmityskausi loppuu, siitä se koneen käyttäytyminen parhaiten näkyy.
Millä eroilla?
Nyt siis alaero 8 ja yläero 6.
-
Oho, nyt oli tuo tulistimen eristetty mittari noussut jo 57,5:een. Tein muuten myös sen muutoksen äsken, että säädin tulistimen kuristinta ykköseen 0,5:stä kello 17.00 pintaan. Trendin mukaan kuumakaasu käynyt 85:ssä kello 20 pintaan. Aikaisemmin kuumakaasut olleet kymmenkunta astetta alempana.
Nyt siis kuumakaasu 80
Ylävaraaja 56
Alavaraaja 40
Tulistin 59,5
Ja muutin siis ylävaraajan just kesken käynnin uudelle arvolle ylämin 52.
-
Millä eroilla?
Nyt siis alaero 8 ja yläero 6.
Nuo arvot ovat varmasti ihan hyvät. Yläerolla ei ole kesällä hirveästi merkitystä, koska konetta ohjataan alavaraajan mukaan.
-
Tulistuksen säätöön tuo vielä oman lisämausteen se että tulistuskierto toimii luonnon kierrolla ilman pumppua.
Mulla ei siis tällaista erillistä pumppua, kuten näissä muissa? Vai näkyikö mun koneen sisäkuvassa sellaista?
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8694.0
-
Sisäkuvissa näkyy kaksi pumppua toinen on keruupiirin pumppu ja yksi pumppu on lauhdutin piirin pumppu mutta löytyykö vielä kolmas pumppu?
Ellei löydy niin tulistinpiirissä ei ole pumppua
ATS
-
Ok, tutkailen asiaa ja postaan huomenna illalla taas Trendin. Silloin uudet arvot näkyvät jo isommassa mittakaavassa paremmin.
-
eilen oli siis sauna.
Mitenkä saunottaessa riitti lämmin vesi?
Ylävaraajan lämpötila kävi alimmillaan 43 C:ssa
ATS
-
Oli kuulemma lämmin vesi riittänyt saunoessa, kun ei lotrannut niin paljoa. Lupasi tänään luukuttaa kunnolla, jotta nähdään, miten muutokset ovat tehonneet. Liitteenä dataa eilisestä kello 18 - tänään klo 18.
Lähdetäänkö näitä sitten pienentämään alaspäin, joko alavaraajasta tai yläosasta, jos vesi riittää? Kunnes ollaan haarukassa ja pienin mahdollinen lukema on saavutettu. Tai nythän tämä on vielä arviota riittääkö, kun vasta illalla näkee ekoja aistinvaraisia tutkimustuloksia.
Kertooko data mitään ihmeellistä? Jännästi muuten tekee alavaraaja pienen notkahduksen alun nousun jälkeen ::)
-
Hienosti tuo näyttää toimivan, alavaraajan lämpötila ohjaa käyntiä. Lämmintä vettä pitäisi nyt riittää paremmin.
Ylämin. arvo on tällä hetkellä turhan korkea, sitä voi alentaa muutamalla asteella esim. ylämin 48˚C.
-
Kohta tunti sulkapallo, niin sen jälkeen huudatetaan molempia suihkuja yhtä aikaa. Laskin sitä ja mietin pitäisikö yläero olla kuuden sijaan neljä, jotta reagoisi nopeammin? Iso varaaja varmaan hoitaa tuon ongelman?
-
No, nyt riitti hyvin käyttövesi ja vaimo sanoi, että kunnon ero positiiviseen suuntaan. Pitäisikö tuota nyt lähteä hienosäätämään johonkin suuntaan? Nyt ollaan siis seuraavassa positiossa:
Alamin 35
Alaero 8
Ylämin 48
Yläero 6
Tulistin 1
Otan taas huomenna 24 h Trendin, niin voidaan pohtia tätä.
Edit: Nyt siis vesi on ainakin kuumaa, mutta tällä kokemuksella ei vielä voi sanoa sen riittoisuudesta.
-
Ei ole ihme että käyttöveden lämpötila nousi sillä
- Alavaraajan lämpötila nousi n. 5C
- Ylävaraajan lämpötila nousi n. 10C
- Kuumakaasun lämpötila nousi n. 10C
Tämä edellyttää kuitenkin sen että syöttösekoitusventtiili ei rajoita (säädä) käyttöveden lämpötilaa
Mikä oli syöttösekoitusventtiilin säätönupin asento?
Nythän kone käy puhtaasti alavaraajan ohjaamana ja ylävaraaja lämpiää "siinä sivussa" huomattavasti asetusarvoa korkeammalle.
Ota sellainen trendi missä näkyy eilisillan suihkuttelun aika.
Se piikki tulee siitä että lauhdutinpumpun käynnistyessä ja alkaessa kierrättää vettä alavaraajaan, varaajan veden lämpötilakerrostumat häiriintyvät ja lämpötilamittaukseen osuu lämpimämpää vettä.
ATS
-
Syöttösekoitusventtiili ihan levällään. Onpas ylävaraajassa nyt lämpöä: 60 astetta ja ala 43. Tulistinputki ihan kuuma, ei edes kättä voi puristaa, 51 astetta. Itse asiassa sekin nousee vain pikkuhiljaa, vaikka kompura ei käy. Nyt parin minuutin jälkeen 53. Painovoima taitaa työntää kuumaa putkeen? Jostakin..
Yllättävän korkea alavaraaja, jos se toimii masterina. Alaerolla 8 ja minimillä 35 olisi pitänyt stopata 39:ssä? Tai sitten se erotus pelaa, että kun tippuu 35:een, niin käynnistyy. Ajattelin sitä niin, että se käynnistyisi noilla arvoilla 31 (35-4) ja stoppaisi 39 (35+4).
Dataa liitteenä tähän hetkeen eilisestä, jossa näkyy suihkuttelut.
-
Lämpöässän ohjaus menee suunnilleen näin:
- alamin. 35 / alaero 8, kone käynnistyy 35 ja pysähtyy 43 asteessa
- ylämin. 48 / yläero 6, kone käynnistyy 45 ja pysähtyy 51 asteessa
Ylämin. arvoilla ei ole hirveästi merkitystä normaaliolosuhteissa (kunhan eivät ole liian korkea), koska toimiva tulistus nostaa varaajan ylälämpötilan yli ylämin. arvon.
Koneesi toimii hyvin, yläeroa voit pienentää siihen aikaisemmin mainitsemaasi 4 asteeseen.
-
Ok, nyt on yläminimi 4.
Tuon järjestelmän ongelma on nyt se, että tulistinputkelle ei ole omaa mittausta. Nyt se on randomilla arvossa yksi. Pitäisi istua vekottimen vieressä ja vahtia, milloin se käynnistyy.
Sähkönkulutus olisi myös hauska tietää muutosten jälkeen, mutta kelit sahaavat sen verran, että vaatii varmaan vuoden tarkastelujakson.
-
Pumppusi tulistaa tällä hetkellä hyvin, säädön tarvetta ei juurikaan ole. Talvella kun lämmitystarvetta on enemmän, ylävaraajan lämpötila nousee vielä korkeammalle. Talvella voit halutessasi alentaa alavaraajan lämpötilaa pari astetta ja kesällä vastaavasti nostaa alavaraajan lämpötilaa. Ideana on saada kone käymään alavaraajan ohjauksessa, kuten tälläkin hetkellä.
Todennäköisesti muutos sähkönkulutukseen on vähäinen.
-
Pakko oli ottaa loppulukemat ylös ja seisoa pumpun vieressä. Tulistus 63, ylä 60, ala 43 ja kuumakaasu 84.
-
Soitin Lapualle ja kyselin minne voisi kytkeä tulistimen mittauksen. Ouman 201 on vapaa paikka mittaus 6, jonka voi nimetä huoltovalikossa uudelleen. Kytkentärimalla 6 ja T ovat vierekkäin, johon kytkentä. Näin se sitten näkyisi Trendillä myös nimettynä esimerkiksi tulistimen lämpötila.
Oli kovasti sitä mieltä, että mulla olisi pumppu sille tulistinkierrolle. Täytyy vilkaista uudelleen, mutta mitä merkitystä.
Asetusten osalta oli sitä mieltä, että erillisvaraajan kesäasetuksilla ei olisi merkitystä.
-
Oli kovasti sitä mieltä, että mulla olisi pumppu sille tulistinkierrolle. Täytyy vilkaista uudelleen, mutta mitä merkitystä.
Ota konehuoneesta pari kuvaa missä näkyy oheisesta kuvasta ylöspäin konehuoneen yläosa.
ATS
-
Dataa. Kohtuullisen yksitoikkoisen näköistä, kun ei ole mitään testiajoa menossa.
-
Tässä koneistosta...
-
Lämpöässän T-mallin käyttöohjeen piirikaaviossa 1/2009, tulistimellla ei ole omaa pumppua. T/P mallin vastaavassa piirikaaviossa 8/2012 pumppu taas löytyy. Näyttäisi siltä, että molempia versioita on valmistettu. Valokuvissasi näkyy ainoastaan 1 pumppu.
Tuota kesäasetusta Lämpöässä tuskin mainostaa, koska sellaista ei heidän ohjeissaan mainita. Toiminnan on ajateltu menevän niin, että kesällä siirrytään ylävaraajan mukaan ohjautuvaan ajoon. Voi olla, että isolla varaajalla ei ole mitään tarvetta vaihtaa asetusta kesällä. Pienemmän varaajan malleissa asetuksen vaihto kesällä on hyväksi havaittu tapa.
-
Hyvin se ilmeisesti tulistaa ilman pumppuakin=vähemmän rikki meneviä osia? Tai mikä sen funktio yleensä on?
Pumppu tuli loppuvuodesta 2012 ja ehkä se oli mallisarjan viimeinen. Autoissahan se on hyvä juttu😇
-
Ei sieltä konehuoneesta löydy tulistinpumppua, mutta en löytänyt myöskään höyrystintä, tulistinta enkä lauhdutinta. Ehkä ne on onnistuneesti piilotettu noiden sähköjohtojen taakse.
Hyvinhän tuo tulistus näyttää toimivan ja ylävaraaja lämpiää nopeasti.
Viimeisen trendin loppupäässä kun ulkolämpötila nousi yli +5C ja koneen käynnit harveni, tulistuslämmön vähetessä laski ylävaraajan lämpötila n. 60 -> 55 C
ATS
-
Manuaalin kuvassa (PDF 21 sivulla) tulistin näyttää olevan luonnonkierrolla.
Hiukan erikoista että silti on kuristinventtiili tulistimen putkessa?
https://oilon.com/wp-content/uploads/2021/03/Lampoassa_T_P_10-31_2009_01.pdf
-
Tuota kesäasetusta Lämpöässä tuskin mainostaa, koska sellaista ei heidän ohjeissaan mainita. Toiminnan on ajateltu menevän niin, että kesällä siirrytään ylävaraajan mukaan ohjautuvaan ajoon. Voi olla, että isolla varaajalla ei ole mitään tarvetta vaihtaa asetusta kesällä. Pienemmän varaajan malleissa asetuksen vaihto kesällä on hyväksi havaittu tapa.
Pitää tuo nyt tyypätä kuitenkin ja ajaa Trendit molemmille asetuksille ja tähän arvioitavaksi.
-
Ei kummempaa raportoitavaa. Lämmintä vettä piisaa ja eilen oli sauna. Vaimo tyytyväinen veden lämpötilaan. Eilinen data liitteenä.
-
Kone käy edelleen tukevasti alavaraajan ohjaamana ulkolämpötilan ollessa +5C
On mielenkiintoista nähdä millä ulkolämpötilalla koneen käynti vähenee niin paljon että se siirtyy ylävaraajan ohjaukseen ja että riittääkö vielä silloin lämmin vesi.
Eilisen saunasession jälkeen ylävaraajan lämpötila nousi varsin nopeasti
Eli tulistin toimii hyvin.
ATS
-
11. - 12-4 dataa. Vähän erilaista käyrää.
-
Koneesi tekee hyvän näköistä käyrää. Käynnistyksiä on harvakseltaan, ja ylävaraajassa lämpötila on pysynyt 55 asteessa pidemmänkin tauon jälkeen.
Mielenkiintoista nähdä koneen käytös nykyisillä asetuksilla kun ulkolämpötila nousee.
-
Pistän dataa, kun sitä valmistuu, sikäli kuin on näytettävää.
-
Käänsin tallista lattialämmityksen kierron kiinni eilen sunnuntaina. Nyt tippuu taas kulutus jonkun verran. Aika pitkä on kompuran käyntien välillä aika. Liite.
-
Ylävaraaja säilyttää lämpötilansa hienosti pidemmänkin tauon aikana. Mielenkiintoista nähdä varaajan käyttäytyminen kesäkäytössä, saattaa olla että hirveästi ei tarvitse säätöjä muutella.
-
Tänään oli kevään lämpimin päivä.
Riitikö lämmin vesi?
ATS
-
Tänään oli kevään lämpimin päivä.
Riitikö lämmin vesi?
ATS
Ihan hyvin. Ei mitään pitkiä suihkuja, mutta hyvin riitti.
-
Vieläkin alavaraajan ohjaamana. Kolmen päivän käynnit.
-
...ja tämän päivän printscreen. Mielenkiintoinen tuplapiikki käynnissä. Hyvin se näköjään pelaa myös USB-portin kautta.
-
20.4. klo 22-23 kone käynyt ylävaraajan ohjaamana.
Tulistus lämmittää hämmästyttävän hyvin.
Jos tuolloin lämmin vesi riitti, niin ei muuta kuin kovaa ajoa kesää odotellessa
ATS
-
Moi taas. Tässä olisi nyt sitten grafiikkaa vähän lämpöisemmältä kaudelta. Pitäisikö olla myös saunomis-/suihkutusajalta, jolloin täytyy ottaa myöhemmin uudelleen?
-
Toimii vieläkin hyvin, mutta ylävaraajan lämpötila alkaa lähentyä alavaraajan lämpötilaa. Mielenkiintoista on nähdä trendi, jossa on veden kulutusta enemmän ja ulkolämpötila vielä korkeampi.
-
Ok, odotellaan vähän lämpöisempiä kelejä ja otetaan sauna päivältä vastaava.
-
Helteet alkamassa ja ajattelin pistää tässä nyt muutaman päivän ajan näitä tuloksia. Katsotaan tuleeko vedenkäyttöä.
-
Tuo ulkolämpötilan käyrä ei voi pitää paikkaansa. Eihän ulkona ole ollut kuin reilu parikymmentä maksimissaan ja tuon mukaan käynyt kolmessa kympissä.
-
Aurinko paistaa suoraan anturiin.
Eilen aamulla tehnyt samanlaiset kiemurat samaan aikaan
-
Niinpä tietysti. Hyvä huomio.
-
Lisään tässä nyt nämä vielä. Ei liene tarvetta mittailla enää tältä erää? Vai saatteko näistä irti enää mitään uutta?
-
Hyvinhän tuo näyttää käyvän.
Käyttövesikin on todennäköisesti riittänyt hyvin.
ATS
-
Jep, nyt kyllä piisaa, kun tehtiin se korotus.
-
Isossa varaajassa lämpötila kerrostuma näyttää säilyvän hyvin ja kone käy harvakseltaan. Asetukset ovat siis kunnossa. Erillinen varaaja näyttää toimivan myös kesällä niin, että varaajan sekoittumista ei juurikaan tapahdu.
-
Hyvä homma. Kiitos taas. Palaillaan asiaan ja hyvää kesää.