Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => STIEBEL ELTRON => Aiheen aloitti: hallanvaara - 14.01.22 - klo:20:57
-
Yksi uusi MLP amatööri lisää julkisesti ihmettelemään monin osin tuttuja aiheita, mutta josko seniorit jaksaisi vielä kommentoida niin viisastuisin ehkä nopeammin tai ainakin ehkä pahoittaisin mieleni hätäisemmin diagnoosista.
Etelä-Suomeen asennetun 7kW pumpun toisella puolen ~180m porakaivo ja toisella puolen 235m2 lattialämmitettävää kahdessa kerroksessa, joista alempi kiveä ja puoliksi maan alla. Ylempi kerros puuta sun muuta.
Käyttövedelle 300L Stiebelin varaaja. Mittari alemmassa kolossa. Tässä kohtaa tietty eka mielensäpahoittamisen paikka jos kysyy miten pahasti tämä systeemi on alimitoitettu?
Käyttökokemusta nyt vasta kolmelta kuukaudelta mutta pakkasten kulutuslukemat sen verta roisit että alkoi kiinnostaa säätäminen aika nopeasti. Lukemia en alkanut tarkasti kirjailla kuin vasta joulukuun alusta joten vähän huonosti dataa. Pumpulta luettuja tietoja kaikki.
5.12.21 - 11.1.22, eli 37 päivää.
Lämpömäärät (kWh):
Lämmitys: 3247
KV: 338
Ottoteho (kWh):
Lämmitys: 608
KV: 133
Lämmitys NHZ: 131
KV NHZ: 308
Käynnistyksien eka ylöskirjaus oli hukkunut ja noin viikon ajalta laskettuna päivittäisiä lukemia on:
Lämmitykseen: 12,8h/pv
Käyttövedelle: 1,6h/pv
Käynnistykset: 22,6/pv
Pumpun asetuksia:
Säädin dynamiikka: 10 (nostin 15 ihan vaan muodon vuoksi)
Liuospumppu: 100%
Lämmityspiirin pumppu: 80%
Vastus lämmitykselle päälle: -16C (koitin pudottaa -18C:hen kokeeksi)
Vastus käyttövedelle päälle: -19C
Huonelämpötilapyynti: 21C (tätä jossain kohtaa pudottelin hitusen, taisi olla 21,5C)
Lämpökäyrän kerroin: 0.22 (tämä oli alunperin 0.27 mutta oon pudotellu sitä kun tuli pakkasella hiki, huoneiden tavoitelämpötila 22,5-23)
Käyttöveden hystereesi: 3K
Käyttöveden korjaus: 3K
Käyttöveden pyynti: 50C (tämä oli 58C alunperin ja vasta hiljattain tajusin pudottaa)
Antilegionellatoiminto pois päältä, joskin vasta hiljattain poistin kun löysin täältä tuon niksin tehdä lämmitys 60C:hen pariksi tunniksi kerran viikossa viikko-ohjelmalla.
Säätelyiden ajaksi nyt ainakin revin tukeilta toimilaitteet pois ja käsin säätelin virtauksia. Aika nopeasti löytyi suht hyvät arvot enkä oo pariin kuukauteen juuri sorkkinut.
Talossa lämminvesikierto jonka pumppu jauhoi koko ajan ja siihenkin asensin kellon vasta viikko sitten. Biltemasta löytyi DIN kiskoon värkki jonka 18:sta ohjelmapaikalla sain kerran tunnissa vartiksi päälle ja yöksi seitsemän tuntia huilaamaan (jokuhan saattaisi todeta että kannattaisi monestakin syystä nukkua pidempään).
En tiedä mistä muut nuo COP arvonsa ottavat mutta itse ainakin laskin (antoteho + NHZ) / (ottoteho + NHZ) ja näillä sain:
Lämmitys COP 4,6
KV COP: 1,5 hurlurlurlölörlörlör
EDIT: Laskin siis väärin ja COPit ilman vastuksien kulutuksia ja tuottoja:
Lämmitys: 5,3
KV: 2,5
Tuon käyttöveden osalta nyt oli aika monikin asia kuralla joten katsotaan mihin toi COP nousee, jos nousee mutta onhan se aika surullinen. Tietty jos pumpun kaikki aika menee lämpöjen päällä pitämiseen kun tehot ei muuhun riitä niin minkäs teet. Miten noita vastuksen kytkeytymislämpötiloja kannattaa hakea, muutakuin kaivon lämpöjä seuraamalla ja jos sieltä niin miten alas niitä kannattaa päästää (ei ehkä kuitenkaan sinne pysäytysrajalle)? Tässä tapauksessa tosin lie pumppu niin kovilla jo muutenkin että kannattaneeko noita paljon enää yrittää värkätä.
Ainiin ja kaivon paineet on nollassa, mutta pumppu porskuttaa silti? Ei mitään käryä näiden täyttelyistä ja satunnaisista foorumin vanhoista ohjeviesteistä oli kuvat jo kadonneet ATK-pahisiin ajat sitten niin tiedä miten tota viitsii alkaa ropaamaan itse ja etsimään mahdollisia vuotoja. Täyttöyksikkö ei ollut Stiebelin, vaan LK:n (kaiketi LK 521 MultiFill) jossa ei oo yhtä kätevää ilmausventtiiliä. Roskasihti tossakin on mutten ole viittinyt sitäkään avata, tuumien josko sen tuoma vastapaine on ainut joka kompuraa päällä antaa pitää kun eikös tämän pitäisi pysähtyä painekytkimen kautta jos paineet putoaa < 0.7? Kompuran käydessä keruun analoginen mittari nousee 0.75 baariin.
-
Onko tämä uusi talo, uusi asennus vanhaan taloon vai oletteko muuttaneet vanhaan taloon, jossa on ollut valmiina tämä järjestelmä?
Äkkiseltään vaikuttaa hieman osatehoisella, mutta tuo käyttövesikierto vaikuttaa myös lämmitykseen. Keruun sihti kannattaa tarkastaa joka tapauksessa.
-
Koneikon COP lasketaan ilman vastusta ja on hyvä.
COP lämmitys yli 5 !
COP KV paranee kun laskit 50 asteeseen. Minä laskisin vielä ->45C tai kunnes lämmin vesi ei enää riitä.
Itsellä pyyntö 43 ja ei mitään legionella juttuja. Ollut näin 12v.
Laita dynamiikka -> 30
Vastusrajat -24C
Painetta ei tarvita keruupiirissä ellei kaivo ole taloa ylempänä.
-
Kiitokset vastauksista!
Onko tämä uusi talo, uusi asennus vanhaan taloon vai oletteko muuttaneet vanhaan taloon, jossa on ollut valmiina tämä järjestelmä?
Äkkiseltään vaikuttaa hieman osatehoisella, mutta tuo käyttövesikierto vaikuttaa myös lämmitykseen. Keruun sihti kannattaa tarkastaa joka tapauksessa.
Muutettiin syksyllä 5v vanhaan taloon eikä itse tehty järjestelmään säätöjen lisäksi muuta muutosta. Ehkä rohkenen tuon sihdin putsata kun tuskin se vastapaine tosiaan pumppua elossa pitää, mutta osaako kukaan sanoa tosta 0.7 barin käyttörajasta faktaa kun täältä olen kuitenkin muidenkin kokemuksista lukenut ettei siellä mikään tunnu pumpun toimintaa estävän vaikka manuaali niin sanoo?
Koneikon COP lasketaan ilman vastusta ja on hyvä.
COP lämmitys yli 5 !
COP KV paranee kun laskit 50 asteeseen. Minä laskisin vielä ->45C tai kunnes lämmin vesi ei enää riitä.
Itsellä pyyntö 43 ja ei mitään legionella juttuja. Ollut näin 12v.
Laita dynamiikka -> 30
Vastusrajat -24C
Painetta ei tarvita keruupiirissä ellei kaivo ole taloa ylempänä.
Okei, no ainakin saa tuntea mielihyvää siitä arvosta sitten ja tolla tavallahan tuo KV COP on jo jotenkin tolkullinen. Vähän outoa toki sinänsä olla huomioimatta kaikkea kulunutta sähköä pumpussa.
KV COP varmasti joo nousee reilustikin noilla tekemilläni muutoksilla ja vastuksen käyttö sen osalta putosi nyt lyhyellä tarkasteluajalla ainakin puoleen mutta aika näyttää todellisuuden paremmin. KV lämpöä vois varmaan joo pudottaa entisestään ainakin jos ei ole suurempaa porukkaa saunomassa. Katson nykyisellään nyt kuukauden pari säistä riippuen ensin miten nyt tehdyt muutokset näkyy ja pudotan sitten kokeeksi lisää ja vertaan taas.
Tuota mietin että jos pumppu on vähän kovilla lämmityksen kanssa pärjäillessä ja pudotan pakkasrajat alemmas, niin mites tuo Stiebeli priorisoi noiden kanssa - jääkö entistä vähemmän aikaa KV:n tekoon ja vastukset tohottaa sillä puolella aina vaan enemmän? Entä auttaako tuo dynamiikka siihenkin, jos se jollain tapaa pidentää käyntijaksoja (vastusten käytön vähentämisen lisäksi)? Voiko liian suurta dynamiikka-asetusta päätellä muusta kuin kenties huoneilmalämpöjen seilaamisesta? Esim. jos se pidentää käyntijaksoja, niin onko kompuran arvoissa jotain mitä kannattaa tarkkailla ja voiko niistä päätellä miten kovilla pumppu on tms.? Onko kellään syvempää tietoa mitä koko dynamiikka tarkalleen säätää, siis sen yleisen tiedon että "käyttää vähemmän vastuksia / reagoi hitaammin" lisäksi? Nostan nyt kokeeksi kuitenkin heti 30:iin ton dynamiikan ja seurailen miten huonelämmöt menee. Taloautomatiikan anturit kylvämättä huoneisiin niin ei saa niitä kyllä automaattisesti nauhoteltua vielä.
Kaivon tarkkaa korkoa en tiedä kun se on kuvien mukaan ainakin jossain tuolla yhden istutuspenkin uumenissa enkä ole koittanut tonkia viä esiin, mutta sen kansi saattanee olla hieman pumppua korkeammalla. Edelleen tietty vaivaa tuo että ohjekirja väittää koko aparaatin pysähtyvän paineettomana mutta ehkä se on vaan mainos...
-
Minulla ollut WPC 7 kanssa kohta 11 vuotta. Hyvin toiminut koko ajan.
Mitä tarkoitat, että käyttövedelle on Stiebelin 300 l varaaja? WPC:ssä on 180 litran varaaja sisäänrakennettuna. Onko sinulla sen lisäksi 300 l varaaja vai onko pumppu WPF (ilman sisäänrakennettua varaajaa)?
Lukemat sinun pumpulla sinänsä on ihan normaalit ja hyvät. Käyttövedelle ei kannattaisi olla kiertoa lainkaan, ellei sitä jostain syystä välttämättä tarvita. Käytetäänkö käyttövettä poikkeuksellisen paljon, kun on noin iso varaaja?
Keruupiirin saa paineistettua puutarhakäyttöön tarkoitetun ruiskupullon avulla (siis sellainen tyypillisesti 5 litran muovipönttö, jossa kannessa käsipumppu ja letkun päässä ruskusuutin). Muokkaa ruiskupulloon alkuperäisen suutinletkun paikalle pätkän puutarhaletkua ja siihen päähän LK:n täyttöryhmään sopivan liittimen. Ruiskupulloon keruunestettä tai pieniä määriä varten pelkkä vesikin kelpaa. Sitten LK:n venttiili auki ja ruiskupulloa pumppaamalla nestettä ja painetta sisään.
-
Noniin aloitin vahvasti typottamalla otsikon (korjattu). WPF malli tosiaan kyseessä.
En osaa sanoa miten tuo käyttöveden kulutus on mitoitettu tämän suunnitelleen perheen osalta, mutta en väitä myöskään että olisimme säästeliäimpiä veden käyttäjiä itse. Ei tosin myöskään mitään erityistä ylenpalttista lotraamista, mutta esim. ulkoporealtaan täyttö tietty menee taloudellisemmin ton kautta kuin pumpata sinne kylmät vedet.
Vesiputket pariin vesipisteeseen on melko pitkät ja ilman kiertoa saisi varmaan lasketella vettä aika pitkään lämmintä saadakseen.
Kiitos täyttöohjeesta. Tiesin että noita ruiskuja on porukka käytellyt täyttämiseen ja niitä löytyy valmiiksi kyllä jos vaan vähän viinaa tilaisi operaatiota varten, mutta joku kertomus täyttämisestä oli paljon työläämpi ja sisälsi painesäiliön tyhjäämisen yms. mikä kuulosti siltä että päädyn lattialla viinalammikossa istuen soittamaan huoltomiehelle. Ilmaus tässä on vaan vähän kysymysmerkki kun ei missään näy mitään näppärää ilmausventtiiliä ja tossa nyt väkisin ainakin vähän ilmaa tonne pääsee. Kaiketi tuo täyttö on tarkoitettu tehtäväksi astetta ammattimaisemmin keinoin kytkemällä ilmaava ja paineistava täyttölaite noihin molempiin täyttöliitäntöihin?
-
Ilmaa sinne tuolla menetelmällä täytössä vähän voi päästä. Painepullon letkuosuuden saa aika hyvin täyteen nestettä, kun ensin jättää täyttösarjaan tulevan liittimen vähän löysälle, täyttösarjan venttiilin ollessa vielä kiinni, ja pumppaa nestettä, jolloin ilmat ja nestettä alkaa tulla kierteiden välistä ulos.
Muutaman litran voi ihan huoletta lisätä pelkkää vettä. Se sekoaa sinne nesteeseen eikä merkittävästi laimenna seossuhdetta noin isossa piirissä.
Minulla on sekä keruu- että lämmönjakopiirissä sellainen osa, missä on painemittari, varoventtiili ja automaatti-ilmauskello samassa. Tuo automaatti-ilmaus toimii ihan hyvin ilman päästämisen pois ja sen voi ruuvata kiinni sitten, kun ilmat on saatu pois.
-
Mun täyttöryhmään saa suoraan kiinni puutarhaletkun pikaliittimen. Siitä on todella helppo lisätä painetta puutarhaletkulla.
Siirsin täyttöryhmän katonrajaan vaakatasoon niin ilmaimenkin voi laittaa kesäksi tuohon kierteeseen kiinni jos haluaa. Kesäksi koska silloin tuo kohta voi olla paljaana ilman kondenssia. Sihdinkin voisi helposti tarkistaa kun tuo sihdin luukku on nyt ylöspäin joten sen saisi vaikka lusikalla täytettyä kun pesä on puhdistettu. Minä pidin sihtiä vain ensimmäisen vuoden kun ei siihen roskia tullut ja sekin ahdisti muutenkin laiskaa kiertoa.
(https://img.aijaa.com/t/00056/15026229.t.jpg) (https://aijaa.com/FabrxN)
-
Tattista noiden omien täyttöryhmäkytkisten jakamisesta. Mulla tuo LK yksikkö on pystyssä eikä ihan ylimmässä kohtaa vaan putket kipuaa vielä 30 cm sen yläpuolelle Eikä ole tarkkaa tietoa miten korkealla ne käy tossa seinän takana maan alla.
Kyllähän tohon toiseen haaraan voisi tietty kulmapalan ja ilmaimen laittaa, mutta tiedä sitten saako tommonen automaatti-ilmain tosta kohtaa mitään enää napattua ja liikkuuko ilma edes tuolla kierrossa näillä virtaamilla vai jääkö ylimpään kohtaan mököttämään? Teknisen tilan ylimmästä kohtaa on haaroitettu ja kytketty maakylmän patterille letkut. Kennokin siis paikallaan kyllä, mutta sähköisesti tuon sivupiirin toisen haaran pumppu ja toisen haaran venttiili ovat kytkemättä enkä tiedä maksaako vaivaa ottaa käyttöön. Tohon kierron pakottamiseen jäähypiirin kautta on välissä armaflexin alla kait takaiskuventtiili, en ole viittinyt purkaa eristeitä katsoakseni. Nyt meni jo aiheen sivuun mutta anyhow, ilmat varmaan katoaa tonne viilennyspiiriin talteen odottamaan parempia kelejä ja tiedä sitten miten persiistä ne on sieltä saada pois ilman tehokkaampaa ulkoista täyttö- & ilmaus aparaattia.
LK:n yksikössä on styroksikotelo mutta ainakin oma falskaa niin paljon että täyttöryhmä on vaihtanut väriä kondenssin johdosta, ellei se sitten vuoda viinaa (ainakin pinnassa notkunut neste oli mautonta, jos ei sitten korona ollut maistaessa vienyt aisteja).
-
Sitä ilmainta ei yleensä laiteta tuohon täyttöryhmään. Minullakin täyttöryhmä on pystyasennossa.
Minulla on maapiirin ylimmässä kohdassa tällainen ryhmä, missä on painemittari, ilmain ja varoventtiili.
(https://maalampo.s3.eu-west-1.amazonaws.com/maapiiri_painem_ilm.jpg)
Missä sinulla on painemittari ja varoventtiili?
-
Hintsusti muitakaan paikkoja. Tämmönen putkitus. Varoventtiili tossa alhaalla vasemmalla.
-
OK. Lämmönjakopuolella on kaksikin automaatti-ilmainta, mutta keruussa ei näyttäisi olevan.
Onko keruussa paisunta-astia jossain?
-
Keruun näkyvä osa on tossa kuvassa kokonaisuudessaan pl. ylös IV-kanavan jäähdytyspatterille lähtevä haara. Eli tossa kuvan vasemmassa reunassa putket sukeltaa seinän läpi maan alle.
Ei siis erillistä paisaria ellei koneen sisällä sitten moista löydy. En oo ehtinyt availla ja tutkia koneen sielua eikä manuaali näemmä kerro juuri mitään sisällöstä (punanen ja musta pönttö siä näkyy etupaneelin kautta).
-
Koneen sisäälä kaksi paisaria.
- Keruu
- Lämmitys
-
Kiitos, näin vähän oletin.
-
Myyjältä tuli tiedusteltua tuon maakylmävarauksen statusta, meinasi että siihen pitäisi ton on/off venttiilin tilalle vaihtaa 3-tie malli, joka moottoreineen löytyikin jo valmiiksi. IV-koneen manuskaa selanneena semmoista sinne kyllä suositeltiinkin. Jos tuon vaihdattaisi niin samassa yhteydessä voisi tietty pyytää ilmaimenkin asentamaan kun joutuu aika paljon keruuputkia ropaamaan ja nesteitä tyhjäämään operaatiota varten muutenkin.
Käyttöveden lämmittelystä ja antilegionellasta vielä:
Kokeilin tosiaan tota alempaa mittauspaikkaa varaajassa täältä luetun perusteella, mutta vaihdoin takas ylempään koska noin suurella varaajalla varmaan piisaa normitilanteessa lämmintä vettä kyllä. Pudotin pumpun kv lämpötilakorjauksen myös nollaan. Se oli 3K (kaiketi oletusarvo) vaikka anturi alunperinkin oli ylemmässä pesässä.
Mulla ei kyllä nyt vaan pelaa toi viikko-ohjelmalla tehty 60C antilegionella. Pumppu ei kait jaksa tehdä niin kuumaa, tai sitten jotkut muut lämpörajat prosessissa tulee vastaan tjsp. mutta mukavuuslämpötilaasetus näyttää aina itsestään putoavan ~55C:hen, eli kaiketi pudottaa sen ite tohon kun ei parempaan pysty vai mistä johtuu? Ollut menoa just tuona 60C lämmitysajankohtana niin en oo päässy omin silmin varmistamaan mihin se kipuaa. "Oppimistoiminto" (tämä oli jossain versiossa toisella nimellä) on pois päältä. Vähän outoa, sillä pyynti oli 58C alunperin eikä siitä pudonnut itsestään ja vastuksen pakkasrajakin kuitenkin -19C (nyt -24C).
Onkohan mitään konstia saada tota käyttämään vastuksia vaan tossa kotikutoisessa antilegionellatoiminnossa ilman että se muuten kuitenkaan niitä tohottaisi kovin ahkerasti?
-
Mjaa, tee-se-itse-antilegionellatoimintoa testaillessa juuri tota edellistä viestiä kirjoitellessa se kyllä löi vastuksille ja pudotti kompuran itseasiassa kokonaan pois tota 60C vettä keitellessä. Varaajan lämpö oli 54,5C huomatessani kompuran hiljenneen.
Lisäksi vieressä tuijottaessa löi kompuran uusiksi päälle käyttöveden tekoon, mutta kävikin vaan ~30s ja sammui? Ei virheilmoituksia. Vastukset jatkoi veden lämmittelyä ton jälkeen. En ihan kokoaikaa vahdannut mutta 59C:ssä se nyt ainakin kävi. Tällä kertaa pyynti tippui mukavuusasetuksella itsestään 60->57,5C.
-
Onko kukaa muu huomannu tota pyyntilämmön automaattista pudotusta vaikka oppimistoiminto olis pois? Mitään vinkkejä mistä voisi johtua ja miten sen taklaisi?
Toisena vaihtoehtona tuli mieleen, että jos partsujen kirjotus onnistuu rs232 rajapinnan kautta niin sieltä voisi tietysti kikkailla automaation joka käy kirjottelees sisäänrakennetun antilegionellatoiminnon päälle kerran kuussa.
-
Onko kukaa muu huomannu tota pyyntilämmön automaattista pudotusta vaikka oppimistoiminto olis pois? Mitään vinkkejä mistä voisi johtua ja miten sen taklaisi?
Toisena vaihtoehtona tuli mieleen, että jos partsujen kirjotus onnistuu rs232 rajapinnan kautta niin sieltä voisi tietysti kikkailla automaation joka käy kirjottelees sisäänrakennetun antilegionellatoiminnon päälle kerran kuussa.
Ei ole tullut tuollaista huomattua. Vähän myös ihmettelen tuota edellisessä viestissä mainitsemaasi asiaa, että kun kerran on menty jo vastuksille käyttöveden teoassa, niin on ottanut hetkeksi aikaa vielä kompuaa rinnalle. Koneen logiikassa jokin mättää vai mikähän tuossa nyt on....
-
Bugiltahan tuo vaikuttaa, mutta en tosin tiedä ton sielunelämästä niin tarkasti että olisin oikeutettu tuomitsemaan. Miksi kompura ylipäätään oli välillä stopannut - voiko nuo kaasujen lämmöt olla syy?
-
Lämmityksen voi katkaista kuumakaasujen kohoaminen asetettuun maksimiin asti (olikohan 130 astetta?) tai sitten yläpaineen kohotessa maksimiin asti (olikohan oletuksena 40 bar).
Minullakin on jaksanut oma WPC10 lämmittää käyttövettä johonkin 60 asteen nurkille (lauhduttimelta lähtevä lämpötila) ja sitten loput tekee sähköllä, jos niin kuumaa haluaisin ikinä.
Normaalisti minulla on 50 astetta käyttöveden pyyntilämpö ja ecomoodissa muistaakseni 46 astetta.
Paljon auttaisi aina sekin, jos manuaali olisi tehty vähän tarkemmalle tasolle, niin ei tartteisi arvailla koneen logiikkaa joka kohdassa. Mutta sama se on vaikkapa omassa hybridiautossakin, ei sen kaikista toiminnoista saa ohjeita lukemalla mitään tolkkua. :)
Sitten haetaan näiltä foorumeilta kokemuksia tai parempaa tietoa ja varsin hyvinhän täältäkin on apuja aina saanut.
-
Saksalainen insinööri tuppaa olemaan laiska ton dokumentoinnin suhteen asiassa kuin asiassa. Sama juttu ihan joka laitteen kanssa vedenkeittimestä hiukkaskiihdyttimeen.
Täytyy koittaa maahantuojalta udella mutta niidenkin suhteen on niin kyynistynyt. Ilmastointilaitteen (enervent pelican) suhteen oli ihan samaa ajanhukkaa dokumentit. Valikoissa useita asetuksia nimellä "lämmitys" ja selitteenä "asetusarvo päälle/pois". Kun maahantuojalta kysyy asiasta niin pitää tivata vähintään neljä kertaa että koskeeko nämä LTO:ta vai jälkilämmitystä vai mitä, koska kolme ekaa vastausta on yhtä ympäri pyöreitä.
En päässyt näkemään tota pumpulta lähtevän veden lämpöä kun ekan kerran pysähtyi mutta voisi tietty arvata että se oli tuo 57,5C jonne sen pyynnin itsestään pudotti.
-
Miksi teet legionella kuumennusta kun vesikin vaihtuu kerran päivässä tai kahdessa. Ei siellä bakteerit ehdi lisääntyä.
Itsellä 500 litran varaaja ja pyyntö jotakin 43-45 muistaakseni...
-
Voi hyvin olla, mutta kun en itse mikään mikrobiologi ole ja terveys- sekä rakennusalan ammttilaiset tuota kuitenkin vahvasti suosittelevat niin kannattaako sitä muutaman euron säästön takia sitten kokonaan poiskaan ottaa.
-
Voi hyvin olla, mutta kun en itse mikään mikrobiologi ole ja terveys- sekä rakennusalan ammttilaiset tuota kuitenkin vahvasti suosittelevat niin kannattaako sitä muutaman euron säästön takia sitten kokonaan poiskaan ottaa.
Kyllä se vetää kompuran aivan ääritappiin joka kerta ja sähköllä loput. Mielestäni aivan turhan takia. Enkö oikein tiedä kuka sitä suosittelee paitsi kaukolämpömiehet.
-
Jos nyt kuitenkin neuroosieni vuoksi vaikka haluisin tuon lämmitellä sillon tällöin automaattisesti ni onko mitään ajatuksia mikä ton pätkäkäynnin ja asetusarvon pudotuksen voisi aiheuttaa ja miten sen voisi kiertää? Heittelen nyt typeryyksiä tähän josko tyhmistä ideoista lähtisi tangenttina joku parempi.
Mulla ainaki tota käyttövettä lämmitelles nousee nuo meno ja paluuvirtauslämpötilat tuolla lämmityksen puolella. Käyttöveden infovalikossahan noita lukemia ei edes ole. Tossa kun ton pätkäkäynnin huomasin, niin pumpun ruudussa kyllä näkyi KV symboli, mutta jos olettaisi että se vaihtuu vähän viiveellä (perustuen vaan mutuun kun vähän viiveiseltä vaikuttaa muutenkin noi pää-näkymän tiedot), niin voisiko olla että se alkaa tehdä tossa kohtaa oikeasti taas lämmityspuolelle töitä mutta koska noi meno-/paluuantureiden lämpötilat huitelee korkealla niin napsauttaa sitte samantien pelit seis? Tämä siis arvailua manuaalista:
MAKSIMI PALUUVIRTAUSLÄMPÖTILA
Säätöalue 20... 60 °C.
Mikäli paluuvirtausanturi tunnistaa lämmityskäytössä tämän asetuslämpötilan, lämpöpumppu sammuu heti. Tämä turvallisuustoiminto estää korkeapainerajoittimen laukeamisen. Tämän arvon
saavuttaminen ei laukaise virheilmoitusta.
Käyttöveden lämmityskäytössä paluuvirtauslämpötilaa ei kysellä
Ja tohon pyynnin asetuksen automaattiseen pudotukseen löytyi kait vastaus kun luki manuaalin oikeasti:
LÄMPIMÄN KÄYTTÖVEDEN OPPIMISTOIMINTO
Asetus POIS
Käyttöveden lämmityksen aikana tapahtuu käyttöveden lämpötilan automaattinen mukautus (itseoppiminen).
Heti kun lämpöpumppu sammuu käyttöveden lämmityskäytössä KP-anturin kautta tai kuumakaasun lämpötilan (130 °C) takia,
sähköinen vara-/lisälämmitys kytkeytyy päälle uudelleenlämmitysvaiheena. Kun menovirtauslämpötila kohoaa tässä käyttötilassa
70 °C:een, käyttöveden lataus päättyy ja käyttöveden sen hetkinen
todellinen lämpötila kumoaa käyttöveden lämpötila-asetuksen.
Asetus PÄÄLLÄ
Heti kun lämpöpumppu kytkeytyy päältä käyttöveden lämmityskäytössä KP-anturin kautta tai kuumakaasun lämpötilan (130 °C)
takia, käyttöveden lataus päättyy ja käyttöveden todellinen sen
hetkinen lämpötila kumoaa lämpötila-asetuksen. Tämä toiminto
säästää energiaa, koska käyttövettä lämmittää ainoastaan lämpöpumppu.
Eli vaikka toi oppiminen on pois päältä niin se nyt sitten haluaa kopeloida tota pyyntiä jos menivirtaus nousee liian kuumaksi?? Miksi ei voisi vaan alkaa pätkiä sitä lämmitystä ja rajoittaa menovirtauslämpöä. Miten toi viikko-ohjelma-kikka nyt sitten voi kellään toimia ainakaan jos on erillinen suurempi varaaja?
Alkaa näyttää että ainut tapa saada automaattinen harvempi lämmittely on kikkailla rs232:n kautta antilegionella-partsu sillon tällön päälle ulkoisella automatiikalla.
-
Vaikka se muuttaa KV pyyntiä niin Antilegionella toiminta ajaa sen silti tarpeeksi kuumaksi. Ensin kompuralla niin pitkälle kuin pääsee ja sit loput vastuksella. Voit max korkeapaineen muutta 42->44bar muistaakseni.
Laita KV pyyntö kokoajaksi lämpötilan pudotuspyyntöön ja normaaliksi vain kerran viikossa. Se normaali sit vaikka 62C tjms...
-
Meni vähän ohi, eli siis tarkotus pitää toi normi antilegionella-toiminto pois päältä ja saada viikko-ohjelmalla se tehtyä. Nyt mulla on nimenomaan eco-pyyntö 48 ja mukavuuspyyntö 60, joka siis aktivoituu kerran viikossa pariksi tunniksi. Nyt kun se kerran viikossa yrittäessään pudottaa sit ton mukavuuspyynnin alemmaksi itsestään eikä se kyllä sen pudotuksen jälkeen varsinkaan tee läheskään 60C vettä seuraavalla kerralla.
-
Meni vähän ohi, eli siis tarkotus pitää toi normi antilegionella-toiminto pois päältä ja saada viikko-ohjelmalla se tehtyä. Nyt mulla on nimenomaan eco-pyyntö 48 ja mukavuuspyyntö 60, joka siis aktivoituu kerran viikossa pariksi tunniksi. Nyt kun se kerran viikossa yrittäessään pudottaa sit ton mukavuuspyynnin alemmaksi itsestään eikä se kyllä sen pudotuksen jälkeen varsinkaan tee läheskään 60C vettä seuraavalla kerralla.
Ota eco toimnto pois päältä. Se ylikirjoittaa pyynnin jos kompura ei pääse siihen ja tallettaa uuden johon päästää kompuralla.
-
Menee vähän toistamiseksi mutta 60C pyynti on toteutettu viikko-ohjelmalla jossa mukavuuspyynti on 60. Muina aikoina tuo ohjelma käyttää eco-asetusta joka on 48C.
Asetusarvoille on vanhemmissa malleissa ilmeisesti eri nimet:
Minulla oli alussa vähän aikaa käytössä pumpun oma "antilegionella"-asetus. Tämän haittapuolena on tosiaan, että se tekee legionellakuumennuksen joka yö.
Seurasin logauksen avulla sen toimintaa. Se toimii niin, että pumppu kuumentaa käyttöveden, kunnes sen lämpötila saavuttaa anturin kohdalla 60 astetta. Siihen päästäkseen se tietysti joutuu käyttämään vastuksia apuna.
Stiebelissä pystyy asettamaan käyttövedelle oman viikko-ohjelmansa, eli ohjelmoimaan milloin "yö"-pyyntö käyttövedelle on voimassa ja milloin "päivä"-pyyntö. Käyttöveden ohjelma on lämmityspuolen ohjelmasta riippumaton.
Minä olen tehnyt tuon legionellakuumennuksen niin, että kerran viikossa kahden tunnin jakson ajan on voimassa "päivä"-pyyntö ja sille määritelty lämpötilaksi 60 astetta. Muun ajan käyttövesipuoli on "yö"-moodissa alemmalla lämpötilapyynnöllä.
Tuon ohjelman avulla legionellakuumennus tulee tehtyä käytännössä identtisellä tavalla kuin varsinaisessa antilegionella-toiminnossa, mutta ainoastaan kerran viikossa. Pienenä haittapuolena on, että ei voi käyttää käyttövesiohjelmaa muuhun tarkoitukseen, kun ei ole kuin tuo "yö" ja "päivä"-pyyntö, millä pelata. Olen laittanut legionellakuumennuksen tehtäväksi lauantaisin, kun silloin yleensä saunotaan ja lämpimän käyttöveden tarve on suurimmillaan.
Ja kuten sanottu KV lämmityksen oppimistoiminto (joka on jollain muulla nimellä vanhemmissa malleissa, ehkä eco-jotain) on pois päältä ja siitä tuossa edellä manuaalin ote ja huomautus että se käpelöi arvoja vaikka se olisikin pois.