Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönjako => Aiheen aloitti: jwah - 27.12.21 - klo:14:08
-
Terve,
Ostettiin hiljattain v. 2018 rakennettu okt, jossa on osittain maanpäällinen kellarikerros ja sitten yläkerta. Talossa on vesikiertoinen lattialämmitys, lämmönlähteenä Nibe F1226-maalämpöpumppu. Ilmanvaihtokone on Vallox 145 MV.
Ongelma on, että en tahdo saada kerroksia tasalämpöisiksi. Alakerrassa on koko ajan reilu 2 astetta lämpimämpää kuin yläkerrassa. Kellarissa on maanvarainen laatta ja betoniseinät, lattiapintana on keraaminen laatta, huonekorkeus vaihtelee 2,3-2,5m. Välipohja on ontelolaatta, yläkerran lattiamateriaali on parketti, seinät ovat puurunkoiset ja huonekorkeus on 2,8-3,2m (paitsi kph).
Mulla on tallessa alkuperäiset lattialämmityssuunnitelmat. Ihan ensiksi tarkastin niiden esisäätöarvot, ja huomasin että jakotukkeihin niitä ei ollut asetettu. Kaikki esisäädöt olivat täysin auki. Eikö niin että kun piirustuksissa lukee, että esisäätöarvot ovat "auki-arvosta", ja esisäätöarvo on esim 1,25 niin se tarkoittaa, että säätöruuvia kierretään kiinni 1,25 kierrosta? Kiersin piirustusten mukaiset esisäädöt paikalleen, mutta se ei tuntunut vaikuttavan juuri mitään. Jatkoin siten että kiersin yläkerrassa kaikki täysin auki ja alhaalta reilusti kiinni, tämä säätäminen on osin vielä kesken. Lisäksi nostin vähän lämmityspumpun nopeutta 60 -> 75%. Vaikutus oli että alakerrassa sain osassa tiloja lattioita vähän viilenemään, mutta en lainkaan riittävästi, ja yläkerta ei lämmennyt vielä yhtään. Lopuksi käänsin alakerran jakotukin sulkuventtiiliä ~1/3 kiinnipäin menopuolelta ennen esisäätöruuveja, ajatuksena että se vielä rajoittaisi virtausta alakerrassa. En tiedä oliko siinä järkeä, tämän tein vasta eilen joten tulokset eivät ole selvillä.
Lämmitysverkon paine on yli 1 barin ollut koko ajan. Ilmausta en ole tehnyt, mutta mitään ilmaääniä ei yläkerran jakotukilla kuulu eikä siellä ole myöskään mitään selvästi kylmiä kohtia lattiassa, joskin tämän toteaminen on jalkatuntumalta parkettilattialta vaikeampaa kuin alakerran laattalattialla.
Ilmanvaihtokoneessa olen pitänyt tuloilman lämpötila-asetuksena 17 astetta, käytin tätä välillä 19 asteessa kun joku ehdotti minulle että tuloilma voisi viilentää korkeampaa yläkertaa, mutta en havainnut mitään vaikutusta ja palautin asetuksen 17 asteeseen.
Kaikki termostaatit olen pitänyt täysillä ja toimilaitteet myös ovat "auki" asennossa jakotukeilla. Jos olen jostain termostaatista alakerrassa kokeilun vuoksi pienentänyt, niin se on kyllä viilentänyt ko. huoneen, eli periaatteessa pitäisi varmaan vaan jatkaa esisäätöjen pienentämistä alhaalla? Olen kyllä jo kääntänyt esisäätöjä alhaalla kiinni suunnittelijan arvoista varmaan pari kierrosta joissain huoneissa, eli ihmettelen kyllä miten nuo arvot oikein on laskettu, kun niillä jos haluaisi ylhäälle 21-22 niin alhaalla olisi 24-25. :o Nyt meillä on pakkasilla ollut yläkerrassa luokkaa 19,5 astetta, että on alakerrassakin voinut asua. Olisi mukava saada nämä balanssiin.
-
Onkohan se suunnittelija lainkaan huomioinut välipohjan lämmön jakautumista?
Ontelolaatta johtaa hyvin lämpöä ja parketti on eriste. Merkittävä osa välipohjan lattialämmityksestä toimii siis alakerran kattolämmityksenä.
Millainen on alakerran katto? Onko siinä joku eristävä pintamateriaali vai rapattu betoni?
-
Onkohan se suunnittelija lainkaan huomioinut välipohjan lämmön jakautumista?
Ontelolaatta johtaa hyvin lämpöä ja parketti on eriste. Merkittävä osa välipohjan lattialämmityksestä toimii siis alakerran kattolämmityksenä.
Millainen on alakerran katto? Onko siinä joku eristävä pintamateriaali vai rapattu betoni?
Jaa-a. 🤔 Kyllä luulisi että se on huomioitu, kun arkkitehtikuvien pohjaltahan se erityissuunnitelma on tehty, mutta mistäpä näistä tietää. Se suunnitelmassa tosin luki, että sen oletuksena oli lattiamateriaalina laminaatti kaikissa kuivissa tiloissa. Oikeasti on siis keraaminen laatta koko alakerrassa ja selvästi laminaattia paksumpi tammiparketti (Timberwise) yläkerrassa. Materiaalit on siis valittu suunnitelman teon jälkeen. Varmaan jotain vaikutusta tuollakin on?
Alakerran katot ovat kipsilevykattoja eli siellä on pienet alaslaskut joka huoneessa. Oletan että on pelkkä koolaus ja kipsilevy eikä mitään eristettä sen lisäksi.
-
On sillä pintamateriaalilla paljonkin merkitystä. Parketissa on ilmarako tai eristävä askeläänieriste ja itse puukin eristää. Vaatii siis merkittävästi korkeamman menolämmön kuin laatta.
Alakerran kattolevytys ilmarakoineen sentään kohtuullisesti eristää, mutta tulee tuosta jonkin verran tehoa alaspäinkin.
Pitää siis laittaa alakertaan reilusti kuristusta tai termostaatit.
Varmaankin tuo on on jakotukkikohtaista, mutta minun jakotukeilla säätöarvo tarkoittaa kierroksia auki täysin suljetusta.
-
Tässä on tuota problematiikkaa käyty läpi. Välipohjassa mahdollisesti oleva eriste vaikuttaa asiaan.
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://slideplayer.fi/amp/11194914/&ved=2ahUKEwiHrZ6Vw4T1AhUTyosKHSaOA7s4ChAWegQICRAB&usg=AOvVaw3IAJXn-8nwQBSwVFY_Tv6y
-
Minulla on täysin sama ongelma (jopa sama rakennusvuosi, sama Nibe malli ja sama Vallox malli). Saitko jwah ratkaistua ongelmaa ja tasoitettua eroa?
-
Samainen ongelma oli täälläkin.
Alakerta osittain maan alla ja isolta osin laattaa, yläkerrassa laminaattia.
Alakerrassa kuuma ylhäällä kylmä.
Alakerran tukilta nyt esisäätö noin 1.5 ja yläkerta täysillä.
Nyt kestää lämmöt kohdallaan ilman termostaatteja.
-
Tuossa aikaisemmin oli jo juttua että yläkerran lattia vaatii merkittävästi suuremman menoveden lämpötilan. Sen verran tuosta että ei tuon alemman kerroksen tarvitse olla maan alla, riittää että alhaalla on betonilaatta ja ylemmän kerroksen lattia on puurakenteinen.
Jossain oli ihan selkeä ohje että betonilaatalle riittää 30-35 oC kiertovesi, mutta puurakenteinen vaatii 40-45 oC kiertoveden. Omassa talossa on riittänyt vähän alle 40 oC kiertovesi pitämään yläkerran lämpimänä. Käytännössä oireet on ihan samat, pakkanen kun kiristyy yli -10 oC, niin yläkerrassa alkaa huoneiden lämpötilat olla epämukavan kylmät. Käytännössä on joutunut tekemään kompromissin missä kiertovesi on 0 oC 33 oC ja -20 oC 38 oC. Edelleen en tiedä johtuuko ihan fysiikan laeista, vai jostain muusta, mutta yläkerran mittarien mukaan kiertovesi on hyvin lähellä lähtevän kiertoveden lämpötilaa, alakerrassa hukkuu johonkin muutama aste.
-
Samainen ongelma oli täälläkin.
Alakerta osittain maan alla ja isolta osin laattaa, yläkerrassa laminaattia.
Alakerrassa kuuma ylhäällä kylmä.
Alakerran tukilta nyt esisäätö noin 1.5 ja yläkerta täysillä.
Nyt kestää lämmöt kohdallaan ilman termostaatteja.
Alakerran lattiapintana on keraaminen laatta, joka johtaa hyvin lämpöä, lattian pinta lämpenee hyvin ja lämmitää tehokaasti.
Yläkerrassa lattian pintana laminaatti ja sen alla vielä mahdollisesti jotan äänieristettä.
Lämmön johtavuus on huonompi ja siksi olisi tarpeen vähän lämpöisempi kiertovesi, kuin alakerrassa.
-
Säätäminen jatkuu… alakerran tukissa on melkein kaikki piirien esisäädöt minimissä (myötäpäivään aukaistu paluusta säätölaitteen alta?). Yläkerran ja alakerran menovesi on nyt molemmat jotain 38 astetta. Yläkerran piireihin menee myös 38 vesi, mutta huoneissa silti kylmä. Parkettien lämpötila on 20 asteen paikkeilla. Alakerrassa riittää lämpö.
Voiko alakerran tukkia (kuvassa) vielä kuristaa lisää jotenkin? Kyseessä Rothin tukki. Voiko paluu veden sinistä hanaa oikealla alhaalla vääntää pienemmäksi?
(https://i.postimg.cc/HW87H439/0-D409-D40-0221-459-E-94-D3-F337-D39658-FD.jpg) (https://postimg.cc/NLY0kX3K)
-
On se aika heikkoa kuristaa palloventtiilillä. Mutta tuossahan on toimilaitteet useimmissa piireissä. Onko alhaalla liian kuuma?
Ehkä menolämpöä on vielä nostettava? Millainen lattiarakenne ja pintamateriaali yläkerrassa on?
-
Kuulostaa aika kuumalta menovesi, mikä teilläpäin on ulkolämpötila? Meillä rossipohja ja puu/laminaatti/vinyyli lattiat alhaalla ja ylhäällä, ja meno nyt -7 ulkolämmöillä 30 astetta. On outoa jos 38 lämmöillä ei lattiaan lämpöä tulisi.
-
Pitäisi molemmat kerrokset suntata erikseen, samoin märkätilat. Saa säädettyä vimpan päälle, toimii kelillä kuin kelillä. En tiedä, enkä ymmärrä miksi tälläisiä systeemejä vielä nykypäivänäkin suunnitellaan.
-
Tuota ei varmaankaan pelkästään säätämällä saa tasalämpöiseksi. etenkään jos alhalla valussa on 20mm lattialämmtysputket ja yläkerrassa lattiakipsilevyssä 12mm. Itse ratkaisin ongelman lisäämällä ulkoisen kiertovesipumpun yläkertaan menevään linjaan. Kiertovesipumppu ei paljoa maksa.
Todennäköisesti yläkerran virtaus on heikko kun ei lämpiä. 20mm lyhyisiin piireihin tulee pienelläkin avauksella suuri virtaama, joka saattaa sotkea järjestelmää. Melkein parin kympin laserlämpömittarilla alakerran lattian pintalämmöt säädettävä tasaiseksi. Jos on isoja ikkunoita ja huonelämpö laskee niin myöhemmin sitten lisää auki. Sen jälkeen sitten yläkerran kimppuun, lyhyisiin piireihin pitää laittaa todennäköisesti vähän kuristusta, muuten auki.
Kun on parketti tai laminaattilattia yhdistetään lattialämmitykseen, on varmistettava, että kokonaislämmönvastus on enintään 0,15 K m²/W. Mitä korkeampi lämmönvastus on, sitä kauemmin lattian lämpeneminen kestää ja sitä tehottomampi lattialämmitys on.
Itsellä ylhällä tuplex 0.08 K m²/W ja parketti 0.07 K m²/W eli huonoin mahdollinen.
Esim. Pergolta saa Sunsafe alusmateriaalia, jonka kokonaislmpövastus on vain 0.01 K m²/W. Se ja parketti = pelkän Tuplexin lämpövastus, eli melkein puolta matalampi lähtötilanteeseen.
Tulee lämpö huomattavasti paremmin läpi. Tuolla kiertovesipumpun lisäyksellä kovilla pakkasilla 40 asteinen kiertovesi ja vajaa 28 asteinen pinta parketissa.
https://www.taloon.com/alusmateriaali-vinyylille-pergo-sunsafe-1-5-mm-10-00-m-pkt-punainen?utm_source=google&utm_term=&utm_campaign=&utm_medium=cpc&utm_content=s|pcrid|409956558473|pkw||pmt||pdv|c|&gclid=CjwKCAiA1JGRBhBSEiwAxXblwdw3PbaBshw1qoau4tFCwO74QZYDkOb_2bmnqt0KDURlsm591U9PsxoCXKMQAvD_BwE
-
Miten ilmanvaihto on toteutettu? Jos suurinosa tulosta on ylhäällä ja poistot alhaalla niin ilmavirratkin toimivat sitten niinpäin. Meillä siis juuri näin ja yläkerrassa on tosiaan hieman viileämpi.