Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: nibelitietoa - 08.12.21 - klo:13:23
-
En löytänyt hakemalla tähän kysymykseen vastausta (vaikka luulisi tätä jo jossain käsitellyn). Eli onko merkitystä nimenomaan vaakakeruun osalta sillä kumman tyyppistä pumppua käytetään? Itse pohdin, että koska maassa uusi lämpö siirtynee ympäristöstä hitaammin (vrt. kaivo tai vesistö) korvaamaan pois vietyä, niin olisiko on/off-tyyppinen pumppu tässä jopa parempi ratkaisu, kun mahdollistaa tietyn tauon/rauhan lämmön siirtymiselle? Toisaalta invertteri taasen kiskonee lämpöä tasaisemmin ja vähemmän kerrallaan --> jolloin vastaus saattaisi olla, että asialla ei oleellista merkitystä ja teoriassa invertteri hieman paremmalla hyötysuhteella tarvisi ottaa maasta hieman vähemmän energiaa saman lämpöenergiamäärän tuottamiseksi.
Ajatuksia tai tiukkaa dataa kellään?
-
Jos hyötysuhde on parempi, otetaan keruusta enemmän energiaa eli sähköä käytetään vähemmän saman lämpöenergian tuottoon. Invertteri vs. on-off ei sinänsä hyötysuhteeltaan eroa. Halvimmat ovat kaikki on-offeja ja niissä osassa hyötysuhde on huonompi.
Silloin kun tehoa tarvitaan ja keruun lämpötila on alimmillaan, käy on-offkin lähes jatkuvasti.
Ei kai siinä vaakakeruussa mitään erikoista syytä ole suuntaan tai toiseen.
-
Silloin kun tehoa tarvitaan ja keruun lämpötila on alimmillaan, käy on-offkin lähes jatkuvasti.
Näinhän se toki on... mutta tuokin tilanne lienee kohtuu harvinainen ainakaan kovin pitkäkestoisena, joten jonkunlaisia pausseja tuon jäykän pumpun kanssa toki varmaan pääsääntöisesti tulee. Ilmeisesti tutkimustietoa ei asiasta ole olemassa. Mites se invertteri -pumppu normaalisti käy - säätääkö se jatkuvasti hetkellistä tehoaan tasan tarkkaan vallitsevan lämpötilan mukaan vai varioiko/imitoiko se itse jotenkin tuota on/off -pumpulle ominaista toimintaa jonkunlaisella tehontuoton aaltoilulla silloin kun se on siis tehontarpeen kannalta ylipäätään mahdollista (osateho siis riittävä)? Jossain viestiketjussa taisi lukea, että joku invertti-pumppu tuottaisi lämpöä tuolla aaltomallilla... :)
Ihan kohtuu hyvää COP:ia tuo logintutkija tälle mun jäykälle pumpulle tarjoaa. 4.8 oli viimeksikin pelkälle lämmitykselle ja 2.9 kv:lle, tiedä sitten miten tarkka tuo oikeasti on mittaroimaan.
-
Taitaa olla aika invertterikohtaista. Bosch näyttää tekevän hyvin pientä aaltoilua. 12 kW kone tekee sellaista 0,5 kW aaltoa tuossa 5-6 kW aalueella. Miniteho tuossa on 4 kW paikkeilla, joten sen alle on on-off.
Nibellä on ilmeisesti minimiteholla voimakkaampaa aaltoilua. Voitelun varmistamiseksi nostaa välillä kierroksia
-
Ok hyvä tietää...
-
Taitaa olla aika invertterikohtaista. Bosch näyttää tekevän hyvin pientä aaltoilua. 12 kW kone tekee sellaista 0,5 kW aaltoa tuossa 5-6 kW aalueella. Miniteho tuossa on 4 kW paikkeilla, joten sen alle on on-off.
Nibellä on ilmeisesti minimiteholla voimakkaampaa aaltoilua. Voitelun varmistamiseksi nostaa välillä kierroksia
Onko nuo aallot niinku vaihteita, kuten Thermiassa, vai ihan satunnaistehoja?
-
Ainakaan Niben S1255-12 ei "aaltoile" vaan tekee tarpeen mukaan.
Aaltoilua syntyy jos esim. asteminuuttiasetukset ovat tiukat eli säädin ei stabiloidu. Kun asetukset ovat kunnossa, niin taajuus ja tuotettu teho pysyy vakiona, jos muut olosuhteet pysyvät samana (ei käyttöveden tekoa, ulkolämpötila ei muutu).
Tuossa liitteenä stabiili tilanne minimitehon ajosta ja pienestä nostosta kun lämpötila hiukan tippuu, ulkolämpötila näyttää 5 °C liikaa kun on katetulla terassilla.
1255-6 pumpuissa oli muistaakseni tuollaista "voitelua" matalilla taajuuksilla ja välillä pyöräytti 20 -> 40 Hz:iin kierroksia hetkellisesti, omasta 1255-6 pumpusta on aikaa jokunen vuosi jo.
-
Eräs Jämä/Nibe 4-16 kW invertteri tekee tuollaista eli jatkuvaa tehon vatkaamista tarpeen mukaan. Ihan minimiteholla 20 Hz tasaiseen ja nopeita piikkejä 30Hz ehkä 20 min välein. Tämä kone lataa varaajaa josta shunttaus muutamaan piiriin + kanaaliin ja useampi termari vielä mukana joten ei toimi ihan yhtä tasaiseen kuin suoraan lattiaan ajaessa ilman termareita kuten itselläni.
-
Ainakaan Niben S1255-12 ei "aaltoile" vaan tekee tarpeen mukaan.
Aaltoilua syntyy jos esim. asteminuuttiasetukset ovat tiukat eli säädin ei stabiloidu. Kun asetukset ovat kunnossa, niin taajuus ja tuotettu teho pysyy vakiona, jos muut olosuhteet pysyvät samana (ei käyttöveden tekoa, ulkolämpötila ei muutu).
Tuossa liitteenä stabiili tilanne minimitehon ajosta ja pienestä nostosta kun lämpötila hiukan tippuu, ulkolämpötila näyttää 5 °C liikaa kun on katetulla terassilla.
1255-6 pumpuissa oli muistaakseni tuollaista "voitelua" matalilla taajuuksilla ja välillä pyöräytti 20 -> 40 Hz:iin kierroksia hetkellisesti, omasta 1255-6 pumpusta on aikaa jokunen vuosi jo.
Niin tämä on Nibe F1255 6kw vai?
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=10439.0;attach=15599;image)
Yhtäkkiä ei näytä kovin fixulta säädöltä jos tuo loikka säätimen tekosia on eikä voiteluhyppy...
-
Onko nuo aallot niinku vaihteita, kuten Thermiassa, vai ihan satunnaistehoja?
Ehkä, mutta niitä on sitten paljon. Tässä esimerkki. Vaikuttaa seilaavan kahden kierrosluvun välillä.
-
Tässä vielä käyttövesijakso, jossa on selkeät pykälät.
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9012.0;attach=15538;image)
-
Nämä on hyviä nämä käppyrät, niistä voi arvailla kuinka toimivat kun niitä toimintakuvauksia on huonosti kaikilla valmistajilla olemassa...
Tommosesta voi hyvin kuvitella missä on koneen parhaat tehot tarjolla koska varmaan ovat tuon LV teon optimoineet parhaalle tehoalueelle.
-
Tässä vielä käyttövesijakso, jossa on selkeät pykälät.
Siis käyttövettä tehdään 5-5.5 kw teholla? Mitä jos sattuu olemaan veden suurkuluttaja ja lämmitysmitoituskin on rajamailla niin saako boschin tekemään lähtökohtaisesti aina 12kw teholla käyttövettä?
-
LV-teossa tietysti vaikuttaa myös kierukan mitoitus. Suurella teholla voi menolämpö kasvaa kohtuuttomasti, vaikka COP olisikin samalla menolämmöllä parempi.
Kierroksiin vaikuttaa myös valittu LV-asetus. Säästöllä tekee alemmilla kierroksilla. Tuo käyrä on normaalilla. Mukavuutta en ole kokeillut vielä.
-
Siis käyttövettä tehdään 5-5.5 kw teholla? Mitä jos sattuu olemaan veden suurkuluttaja ja lämmitysmitoituskin on rajamailla niin saako boschin tekemään lähtökohtaisesti aina 12kw teholla käyttövettä?
Tuossa LV-kuvassa on kierrokset %. Ei kai invertterit yleensä tee käyttövettä kovalla teholla. Kerran olen nähnyt 10 kW tehoa käyttövesijakson alussa. Mutta meillä toistaiseksi ainoa kuumavesihana keittiössä eikä asuta tuolla.
Tosiaan se mukavuus-astetus on vielä koittamatta. Oletuksena oli säästö, joka ainakin vakiona olleilla lämpötilarajoilla oli käyttökelvoton eli kuumaa sai vain legionella-ajon jälkeen.
-
Sitä vaan mietin kun tuo oma pumppu joskus siirtyy ajasta ikuisuuteen ja uusi pitää hankkia niin täytyykö ottaa vielä sittenkin on/off vehjes kun tuohon käyttöveteen menee meillä reipas 10000kwh vuodessa niin eihän nuo pumput kerkeä tekemään käyttövettä jos sitä tehoa ei ole ainakin samaa 10 kw tasoa jatkuvana mitä nytkin on. Joskus aiemminkin asiasta kyselin ja taisi tosiaan silloin olla kaikkien inverttereiden kohdalla sama juttu? Käyttövettä tehdään pienellä teholla jolloin esim. saunojien välillä pumppu ei kerkee tekemään varaajaa täyteen. Mutta mutta, jokohan nykyään saisi jonkin invertterin pakotettua täysille käyttövettä tehdessä? Siis noista 12kw laitoksista.
-
Pitää kokeilla jossain välissä. Kokeilematta on vielä sekä mukavuus-asetus että lisäpyyntö. Tuo jälkimmäinen pitää X-tuntia käyttöveden erityisen kuumana. Olikohan valittavissa 1-4 h.
Mitä olen toistaiseksi huomannut, niin otti tuo kerran selvästi kovemman tehon, kun varaajan alaosa meni selvästi alle käynnistysrajan. Yläosa ei mennyt.
Noista ei oikein ole mitään minkään invertterin manuaalissa. Yleensä käyttöveden riittävyyden litramäärä ei kasva saman mallisarjan tehon mukana. Onko tuohon sitten syynä mittaustapa vai tehonrajoitus? Eiipä 8 kW malli kykene 10 kW tekemään, joten kai siitä 12 kW mallista joku etu on.
Mutta invertteri kai olisi syytä mitoittaa hieman ylitehoiseksi. Samalla nousee myös minimiteho, mutta se kai ei haittaa sinun lattialämmityksen kanssa.
-
Tuosta pumpun integroitu varaajasta 180l riittää normaali asennossa 23min lämmintä vettä suihkuun ( olen testannut). Mukavuus asennossa en ole testannut, mutta varmaan vieläkin enemmän. Normaalisti tekee käyttövettä 25 min jakson 7 kw teholla ja teho laskee jakson lopussa alle 4kW tehoon.
Nyt kun on ollut kovia pakkasia ja paljon lämmitystä niin pumppu lähtee 10kW:n teholla liikkeelle, lyhenee jakso.
Noihin saa sitten erillisen RST varaajan jos tuo integroitu ei riitä. Vanha sähkökattila hiipui 270l 3.6 kW varaajalla melko nopeasti ja kylmä suihku oli tosiasia :( En ole kuullut että noissa pumpuissa joissa kierukalla lämmitetään varaajaa olisi ongelmia. Esim. useat Lämpöässän mallit, jotka lämmittävät lämpimän käyttöveden kierukassa varaajan sisällä ovat ongelmallisia, ei meinaa lämmin vesi riittää.
-
Noihin saa sitten erillisen RST varaajan jos tuo integroitu ei riitä.
Tuo lienee huonoin vaihtoehto kovassa käytössä. Sitten on kaksi pönttöä täynnä kylmää vettä ja sitä koitetaan sitten lämmittää pikkuteholla. Ei ehkä pääse koko iltana saunomaan, tai ainakaan sieltä pois lämpimän suihkun kautta. :D
Mieluummin tehoa kun tyhjiä varaajia. Mutta onneksi tuo ei ole vielä ajankohtainen asia kun vanha toimii, kopkop.
-
Viimeisen käyttövesijakson on tehnyt 5,5-6 kW kokonaisuudessaan. Joskus käyttää 8 kW alussa ja tosiaan kerran 10 kW. Kaipa toi sitten ainakin 10 kW käyttää, kun tarvetta on.
No tein testin. Tasan 14:00 aloin laskemaan keittiöhanasta täysillä kuumaa. Tulee sekoitusventtiilin kautta, mutta tuo on säädetty kuumemmaksi kuin mitä varaajassa nyt oli (52 C alussa). Tuolta tulee niukasti yli 10 l/min pelkkää kuumaa. 14:15 alkoi viilenemään ja joskus 14:17-18 alkoi olla enää taskulämmintä. 14:20 oli jo viileää ja lopetin tuohon. Siis jotain yli 200 l laskin ja lämminvesivaraaja on 180 l. Kai tuosta suihkuvettä olisi saanut hiukan yli 20 min, kun alussa olisi sekoitettu kylmää mukaan.
50 C on LV-käynnistysraja. Vaihtoventtiili kääntyi 14:05, kun varaajan alaosa laski alle 50 C. Varsin alhaisilla kierroksilla aloitti eli 45%. Tuolla teho nousi menoveden kylmentyessä 5->6,5 kW. Sitten vasta 14:28 keksi lisätä kierroksia, vaikka säiliön yläosakin oli tippunut alle 30 asteen jo 10 min aiemmin eli 14:18. Kierrokset oli sen jälkeen pitkään 70% ja teho laski alun 10,9 kW-> lopun 9 kW. 15:13 oli vesi taas 50 C ja kierrokset tippui muutaman minuutin välein 63->60->55->50->40. 15:29 kompura sammui ja käyttövesi molemmilla korkeudella 57 C.
LV-jakso siis kesti 1:24 ja tuotti 11,57 kWh eli keskiteho 8,3 kW. Sähköä meni 1 kWh tarkkuudella 4 kWh.
Keruupumpun kierroksissa oli ihme sekoilua tuossa.
Oisko 70% maksimi, jolla suostuu tehdä? Teho sitten menolämmön ja keruun mukaan. Vai tekeekö mukavuus-asetuksella tai lisäkäyttövedellä korkeammilla kierroksilla?
Selvästi kyllä kierrukka alkaa hyytyy suuremmilla tehoilla eli paluu on aika reilusti käyttövettä kuumempaa.
Keruu meni pahimmillaan alle 7 C.
-
Tuo lienee huonoin vaihtoehto kovassa käytössä. Sitten on kaksi pönttöä täynnä kylmää vettä ja sitä koitetaan sitten lämmittää pikkuteholla. Ei ehkä pääse koko iltana saunomaan, tai ainakaan sieltä pois lämpimän suihkun kautta. :D
Mieluummin tehoa kun tyhjiä varaajia. Mutta onneksi tuo ei ole vielä ajankohtainen asia kun vanha toimii, kopkop.
Kannattaa valita tonnin halvempi pumppu ilman integroitua varaajaa esim. 7001iLW ja siihen sitten 200-500l varaaja jos on käyttöveden tarve suuri, esim. poreamme. Muuten kyllä pärjää tuolla intergoidulla varaajalla , tosiaan vakiona 23 min lämmintä vettä suihkuun ja kännykästä voi napsauttaa käyttöveden tehostuksen päälle pariksi tunniksi. Sillä pitäis kyllä pärjätä jos suihkusta on kyse.
Edit tuota integroidun varaajan lämmityksen tehoa hillitsee kuumakaasun lämpötila, joka nousee 100 asteeseen, jolloin pumppu lyö jarrun päälle ja laskee tehoa. Kuitenkin varaajalle vaihtimesta pelkällä kompressoriila ilman vastuksia loppuvaiheessa 72 astetta :)
-
Viimeisen käyttövesijakson on tehnyt 5,5-6 kW kokonaisuudessaan. Joskus käyttää 8 kW alussa ja tosiaan kerran 10 kW. Kaipa toi sitten ainakin 10 kW käyttää, kun tarvetta on.
No tein testin……
………….keskiteho 8,3 kW.
Hieno homma, noita käytännön testejä on aina hieno lukea. Bonuksena että saa sitä oikeaa käytännön tietoa.
Keskiteho 8,3kw alkaa olemaan jo asteikolla että tämmöinen lämpimän veden suurkuluttajakin uskaltaisi tuommoisen koneen hankkia. 10kw kone ei ole vielä kertaakaan tarjonnut kylmää suihkua tai muutenkaan kylmää vaikka kulutus on luokkaa 10000-12000kwh/vuosi. Melkoisen varmasti joku 5kw ei kerkeisi näissä karkeloissa vettä lämmittää, 8,3kw ehkä ja onhan siinä vielä mahdollisuus petrata mukavuus ja lisäkäyttövesiasetuksella mitä sitten ikinä tarkoittavatkaan.
-
Kai teho olisi pysynyt tuolla 10 kW paikkeilla, jos vedenkulutus olisi jatkunut. Nythän tuo laski kierroksia, kun käyttövesi saavutti käynnistysrajan. Noita rajoja voi säätää vapaasti kaikkiin kolmeen käyttövesivalintaan (säästö, normaali, mukavuus, joissan ohjeissa ECO+, ECO, Confort).
Käyttöohje ei noista paljoa kerro. Mutta jotain kertoo ehkä käyttöveden riittävyys. ECO+:lle 211, 206 ja 209 (8, 12 ja 16 kW), ECO:lle 269, 269, 267 ja Comfort 277, 298 ja 301.
Noista ehkä voi päätellä, että keskimmäisesä käyttää aika niukasti kovempia tehoja, mutta Comfort/Mukavuudella ehkä sitten enemmän kuin mihin 8 kW pystyy. Toisaalta sitten 12 ja 16 kW välillä ei eroa juuri ole.
Kai noitakin voisi joskus kokeilla.
-
No pitihän tuota lisä-LKV -pyyntiä kokeilla. Alussa LKV oli jo 56 asteen paikkeilla. Nosti pienillä kierroksilla käyttöveden 65 asteeseen ja sammutti kompuran. Keskikierrokset 40% ja keskiteho 4,2 kW.
Sitten laskin pelkkää kuumaa (n. 55 C sekoitusventtiilin jälkeen) 8 minuuttia eli reilut 80 l. Varaajan yläosa oli alimmillaan 62,5 C ja alaosa 46,1 C. Aika pian lähti kompura uudestaan käyntiin ja kävi peräti 95% kierroksilla, jolla tuotti alussa 13,3 kW. Aika pian lähti tiputtumaan tehoa. 95% kierroksilla pysyi n. 5 min ja yli 10 kW n. 8 min. Silloin alettiin taas olla 50 C paikkeilla varaajan alaosassa. Lopussa tuli täyteen lisä-LKV:n tunnin oletusaika ja kompura sammui.
Olikohan tuossa välissä pienen hetken vastukset päällä? Vaikea sanoa, kun tuo Husdata välillä tuottaa selkeästi virheellisiä pisteitä.
-
Boschan näyttää toimivan järkevästi, tehoa saa tarvittaessa lämmitysveteen. Itselleni on ainakin aivan kynnyskysymys seuraavaa pumppua hankkiessa että käyttövettä saa rapsakasti lisää. Mitenhän muut merkit nykyään tuon hoitaa.
Hyvä olisi ostajien tietää tuo käyttöveden tekemisenkin teho, noloa ostaa joku 12kw joka sitten tekisikin vettä vain jollain 5-6kw teholla.
-
Täällä aletaan vettä tekemään noin 8 kW teholla, nopeasti sitten tippuu sinne 6 kW paikkeille. Jos sattuu joku asumaan suihkussa samaan aikaan kun käynnistysraja saavutetaan ja varaajan keskiosa tippuu lähemmäs 30 astetta, pumppu noataa tehoa reilusti ja pitää sen korkealla niin kauan että alaraja on taas saavutettu ja sitten alkaa taas tiputtaa tehoa kuten edellä. Jos taas lotraaminen jatkuu suurena niin pumppu pitää suurempaa tehoa päällä niin kauan kuin tarpeen. Ei ole lämmin vesi loppumut vaikka useampi käy peräkkäin suihkussa ja kuumassa sellaisessa.
-
Eipä taida noissa 12kW ja 16kW pumpuissa olla eroa käyttöveden valmistuksen suhteen n. 10kW teholla tekevät vettä tarvittaessa. 2-8kW pumppu sitten tekee n.5kW teholla. Ihan tolkuttoman kuumaa tosiaan tuolla mukavuus/lisäkäyttövedellä ( varaaja 63 astetta ) hanasta tulee, pitää kääntää vähän kylmän puolelle. Omien kokemusteni perustella totean ettei erillistä isoa varaajaa tarvitse normaalissa käytössä. Pitää muistaa että noiden teho on suhteessa kokolailla sama kuin kiinteistöpuolella jossa 1.5m3 varaajaa lämmitetään 65kW pumpulla melko reippaaseen tahtiin.
-
Täällä aletaan vettä tekemään noin 8 kW teholla, nopeasti sitten tippuu sinne 6 kW paikkeille.
Meillä Nibe ei tunnu vettä tekevän yli 50 Hz tehoilla. Tuossa kun pesin kylpyhuonetta, niin vettä meni enemmän kuin normaalisti, ja jokainen kolme käyntijaksoa (meillä prio 30/30) taajuus jäi juuri alle 50 Hz. Normilämmityksessä taajuuksia löytyy ainakin 80 Hz asti.
-
Millaiset ovat meno, paluu ja käyttöveden lämmöt Niben 12 kW:ssä käyttövettä tehtäessä? Niistä kai voisi yrittää päätellä kierukan mitoitusta ja onko se syynä käytettyihin tehoihin.
-
Millaiset ovat meno, paluu ja käyttöveden lämmöt Niben 12 kW:ssä käyttövettä tehtäessä? Niistä kai voisi yrittää päätellä kierukan mitoitusta ja onko se syynä käytettyihin tehoihin.
Ei tarkkoja lukuja ole nyt heittää, mutta käppyrät näyttää näin.
-
Sitä vaan mietin kun tuo oma pumppu joskus siirtyy ajasta ikuisuuteen ja uusi pitää hankkia niin täytyykö ottaa vielä sittenkin on/off vehjes kun tuohon käyttöveteen menee meillä reipas 10000kwh vuodessa niin eihän nuo pumput kerkeä tekemään käyttövettä jos sitä tehoa ei ole ainakin samaa 10 kw tasoa jatkuvana mitä nytkin on. Joskus aiemminkin asiasta kyselin ja taisi tosiaan silloin olla kaikkien inverttereiden kohdalla sama juttu? Käyttövettä tehdään pienellä teholla jolloin esim. saunojien välillä pumppu ei kerkee tekemään varaajaa täyteen. Mutta mutta, jokohan nykyään saisi jonkin invertterin pakotettua täysille käyttövettä tehdessä? Siis noista 12kw laitoksista.
Kyllähän invertterikin pystyy tekemään erillisvaraajaan vaikka 16 kW teholla käyttövettä. Mulla on 17 kW on/off ja 390 L varaaja, jossa on 27 L kierukka, joka kiertää ylhäältä alas. Ei nuo kaappimallit pysty millään tekemään sitä 200 L ja pienellä kierukan virtaamalla matalaan säiliöön täydellä teholla. Aikaisemmin oli vissiin joku tehorajakin, joka oli noille kaapeille. Tehokkaimmat sitten usein pysähtyi kaasuvaroituksiin, kun ei vain se lauhdutin pysy mukana, kun varaajaan ei jää lämpöä tarpeeksi kierrossa. Omalla kohdalla olen kyllä varsin tyytyväinen vesimäärään, kun on lisäksi vielä esilämmityskierukka 500 L lämmitysvaraajassa. Tällä saa törkeästi jo käyttövettä ja COP on kuitenkin 3,2 käyttövedelle. Lämmitykselle vain 4,5 ja nyt on laskenut SCOP yhteensä 4,2: een. Meillä on ruvettu käyttämään myös painepesurissa lämmintä vettä naisväen pyynnöstä.
-
Tuossahan mulla on juuri käyrät kuinka kaappimalli tekee 180 l varaajaansa 95% kierroksilla.
-
Joo. Tuo onkin mielenkiintoinen laitos. 8 asteen vakiotulolla pääsee jo mukavasti kaivon puolesta 70 asteen max lämpöihin kiertovedellä. Tämän laitoksen käynnistyminen meni kyllä multa lahjakkaasti kokonaan ohi, kun yritin aina välillä vilkaista sitä sun kaivotopikkia, eikä mitään näkynyt valmistuvan. Onneksi olkoon vain hienosta lämmönlähteestä.
Se on/off tarjonta kaapeissa taisi olla jopa 13 kW.
-
…..390 L varaaja, jossa on 27 L kierukka, joka kiertää ylhäältä alas………
Paljonko tuon kierukan pinta-ala on? Tai halkaisija jos pinta-ala tietoa ei ole? Voisi laskeskella kuinka paljon enempi sitä lämmönluovutusalaa on enempi tuommoisessa kunnon pöntössä vs. oma pieni integroitu pönttö.
Minkä merkkinen ja mallinen varaaja onkaan?
Paljonko sinulla menee kilowatteja lämpimään veteen vuodessa?
-
Joo. Tuo onkin mielenkiintoinen laitos. 8 asteen vakiotulolla pääsee jo mukavasti kaivon puolesta 70 asteen max lämpöihin kiertovedellä. Tämän laitoksen käynnistyminen meni kyllä multa lahjakkaasti kokonaan ohi, kun yritin aina välillä vilkaista sitä sun kaivotopikkia, eikä mitään näkynyt valmistuvan. Onneksi olkoon vain hienosta lämmönlähteestä.
Se on/off tarjonta kaapeissa taisi olla jopa 13 kW.
Ei se ihan 8 C oikeasti ole eli keruun mittauksessa on Boschilla heittoa. 7,5 C tulee pohjavedestä ja levarin jälkeen melkein sama. Suurilla tehoilla tippuu hieman alle 7 C.
Porakaivopumpun sähkönkulutus syö lämpimän keruun edun, mutta kai tuossa kompura pääsee helpommalla.
Tuolle 7001i-sarjan Boschille luvataan 73 C menovesi 0 C keruullekin 12 ja 16 kW malleille.
-
No tässä kohtaa voi sanoa, että invertterit osaakin handlata tuon lämpöön tukehtumisen erinomaisesti verrattuna on/off. Eli pelaamalla pumppujen kierrolla päästään vissiin paluulämpöjen tukehtumiselta eroon, jos lämmönluovutus alkaa tökkiä siellä toisiopuolella. Mulla on 60 astetta rajana kierrolla ja DT pysyy vielä 17 kW teholla 5-6 asteen välillä tehtäessä lämmintä vettä.
-
Tuossa dT:t ja teho tuosta samasta testistä, josta kuvat ylempänä. Mielenkiintoisesti tuo säätelee dT:tä kiertopumppun kierrosluvulla. Kai se jotain optimoi?
-
Paljonko tuon kierukan pinta-ala on? Tai halkaisija jos pinta-ala tietoa ei ole? Voisi laskeskella kuinka paljon enempi sitä lämmönluovutusalaa on enempi tuommoisessa kunnon pöntössä vs. oma pieni integroitu pönttö.
Minkä merkkinen ja mallinen varaaja onkaan?
Paljonko sinulla menee kilowatteja lämpimään veteen vuodessa?
Kierukan putki on 1 1/4”, eli sama koko, kuin lämmityksen lähtö. Pinta-aloista ei tietoa. Eikä tuo nyt lattiasta kattoon ole, mutta huipulle saa 58 asteista vettä 58 asteisella kierrolla.
Viessman Vitocell 100 V CVW 390 L
-
Viessman Vitocell 100 V CVW 390 L
Ai sulla onkin saksalainen laatuvaraaja. Eipä sitä sitten tarvitse kiurukan pinta-aloja laskeskella, on selvää että siitä ei ole säästelty. Ajattelin että siellä on joku suomi/ruotsi bulkki varaaja missä ei niin kovin häävit kierukat ole.