Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Pardersel - 04.12.21 - klo:16:02
-
Moi,
Pyytäisin mitoituslaskelmaa 1998 rakennetulle omakotitalolle ja erilliselle autotallille Etelä-Pirkanmaalla.
Molemmat ovat lattialämmityksellä. MLP autotallissa, lämpökanaalin pituus 20 m.
TALO
- rinnetalo
- kellarikerros harkkoa, yläkerta puurunkoinen, tiiliverhoilu
- talossa koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla (alkuperäinen ilmanvaihtokone)
- ulkomitat 15 m x 10 m (huoneistoala 185 m², kerrosala 220 m², kokonaisala 270 m²)
- yläkerran huonekorkeus 2,6 m (osassa kerrosta tätä korkeampi), kellarikerroksen 2,5 m
- 2-lasiset ikkunat, koko ja lukumäärä tavanomainen
- lämpötila n. 21 C°
- ULKOSEINÄ 350 K=0,21 W/m²°C
- julkisivutiili
- ilmaväli 40
- ulkoseinäelementti 225
- tuulensuojalevy 12
- kantava runko 120
- mineraalivilla 200
- höyrynsulkumuovi
- seinälevy 13
- ALAPOHJA K=0,29 W/m²°C
- lattiapinnoite
- betonilaatta 80
- stryrox 100/150 1. metrin alueella
- VESIKATTO JA YLÄPOHJA K=0,15 W/m²°C
- kate, betonikattotiili
- ruodelaudoitus
- aluskate
- kattoristikot k1200
- mineraalivilla 300
- höyrynsulku
- harvarimoitus
- sisäkattolevy
AUTOTALLI
- painovoimainen ilmanvaihto
- ulkomitat 10 m x 7 m (kerros/kokonaisala 64 m²)
- lämpötila 10–15 C°
- ULKOSEINÄ 220
- julkisivulaudat
- ilmaväli 40
- ulkoseinäelementti 145
- tuulensuojalevy 12
- kantava runko 120
- mineraalivilla 120
- höyrynsulkumuovi
- seinälevy 13
- ALAPOHJA
- lattiapinnoite
- betonilaatta 80
- styrox 100
- salaojasora
- VESIKATTO JA YLÄPOHJA
- kate, betonikattotiili
- ruodelaudoitus
- aluskate
- kattoristikot k1200
- mineraalivilla 200
- höyrynsulku
- harvarimoitus
- sisäkattolevy
-
Onko sinulla tiedossa ulkoseinien sisäpuolinen ala
- kellarikerroksessa,
- yläkerrassa?
Rakennusten ulkomitat eivät liene ihan tarkkoja?
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn. (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=10426.0;attach=15517)
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Pardersel” AKAA (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 29 °C - menovesi lämpötila max 32 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -28 °C
- Kellarikerros 1998: Lattialämmitys, 21°C, 105 m2, 263 m3 22 W/m2 2,32 kW 8 498 kWh
- Yläkerta 1998: Lattialämmitys, 21°C, 110 m2, 286 m3 38,6 W/m2 4,25 kW 10 856 kWh
- Autotalli 1999: Lattialämmitys, 12°C, 60 m2, 144 m3 50,3 W/m2 3,02 kW 4 360 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX1 DUO 25+25/91, +30°C, 20 m: 0,08 kW 696 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 35 W/m2 9,66 kW 24 411 kWh
• Kiinteistö, 275 m2, 693 m3 6,1 COP 9,23 kW 24 411 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,213 m3 / 50 °C 2,9 COP 1,38 kW 4 800 kWh
- Yhteensä 5,1 SCOP 10,6 kW 29 211 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -2 400 kWh 0,87 kW 26 811 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 26 811 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 12,00 kW 26 811 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 275 m2 97 kWh/m2 5,1 SCOP 12,0 kW 26 811 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 10,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 12,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -34 °C
- Maasta kerätään ( 5,1 COP) 10,0 kW 21 529 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 5 282 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 5 282 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa 2 061 kWh
• Tarvitaan 2 kpl 135 m kaivoa. Kaivojen yläosassa 4 m vedetöntä ja 10 m maaporausta. Poraussyvyys 135 m
- Kaivon aktiivisyvyys 131 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 135 m. Putkea kaivossa yhteensä 270 m
- Liitäntä pumpulta jakokaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 16,6 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla painehäviö virtauksella 0,82 l/s (virtaus kaivoa kohden on 0,82 / 2 = 0,41 l/s = 25 l/min = 1476 l/h):
- Kaivo, painehäviö 0,41 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 594 litraa 41 kPa = 0,41 bar
Tai vaakakeruulla:
- kostea savi, 502 m = 2 x 250 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 502 litraa 49 kPa = Ok
...
Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä. Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
...
Huomaa: Rakennusten mittatiedoissa on epätarkkuuksia.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Onko sinulla tiedossa ulkoseinien sisäpuolinen ala
- kellarikerroksessa,
- yläkerrassa?
Rakennusten ulkomitat eivät liene ihan tarkkoja?
Talon yläkerran ja kellarikerroksen molempien yksi nurkka on parveketta/terassia, joten pinta-ala ei täsmää antamieni ulkomittojen 15 m x 10 m kanssa, jos tätä tarkoitit?
Lämpökanaalissa menee myös lämmin käyttövesi, ymmärtääkseni laskelmassa oli laskettu häviöt pelkälle lämmitysvedelle? Lämpimän käyttöveden kierrätyksen lämpöhäviöt on kuitenkin varmaan aika merkittävät?
-
Talon yläkerran ja kellarikerroksen molempien yksi nurkka on parveketta/terassia, joten pinta-ala ei täsmää antamieni ulkomittojen 15 m x 10 m kanssa, jos tätä tarkoitit?
Mitkä olisivat oikeat ulkoseinien sisäpuolella olevat lämpimät alat väliseiniä pois laskelmatta:
- kellarikerros
- yläkerta
-
Mitkä olisivat oikeat ulkoseinien sisäpuolella olevat lämpimät alat väliseiniä pois laskelmatta:
- kellarikerros
- yläkerta
Ulkoseinien sisäpuolella oleva lämmin ala väliseiniä pois laskematta on yhteensä 235 m² (kellarikerros ja yläkerta yhtä suuret n. 117 m²)
-
Autotallikin sisältyy siis tuohon kellarikerroksen 117 neliöön.
Korjaan laskelman tänään.
-
Autotallikin sisältyy siis tuohon kellarikerroksen 117 neliöön.
Korjaan laskelman tänään.
Autotalli ei sisälly tähän, vaan on erillinen rakennus. Pahoittelut epäselvyydestä.
-
Ok.kiitos selvennyksestä. Mun pitäisi lukea huolellisemmin..
Muutan laskelmaa..
-
Otetaan uusiksi.
Korjasin laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn. (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=10426.0;attach=15949)
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Pardersel” AKAA (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 28 °C - menovesi lämpötila max 31 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -28 °C
- Kellarikerros 1998: Lattialämmitys, 21°C, 117 m2, 293 m3 20,4 W/m2 2,38 kW 8 868 kWh
- Yläkerta 1998: Lattialämmitys, 21°C, 117 m2, 304 m3 36,2 W/m2 4,24 kW 10 868 kWh
- Erillinen autotalli 1999: Lattialämmitys, 12°C, 60 m2, 144 m3 50,3 W/m2 3,02 kW 4 379 kWh
- Lämpökanaali CALPEX DUO 25+25/91, pituus 20m, dT=3K 17,2 kPa 0,16 kW 1 430 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 33 W/m2 9,80 kW 25 545 kWh
• Kiinteistö, 294 m2, 741 m3 5,9 COP 9,35 kW 25 545 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,178 m3 / 50 °C 2,9 COP 1,15 kW 4 800 kWh
- Yhteensä 5,0 SCOP 10,5 kW 30 345 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -2 552 kWh 0,88 kW 27 793 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 27 793 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 12,00 kW 27 793 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 294 m2 95 kWh/m2 5,0 SCOP 12,0 kW 27 793 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 10,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 12,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -35 °C
- Maasta kerätään ( 5 COP) 10,0 kW 22 244 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 5 549 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 5 549 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa 2 375 kWh
• Tarvitaan 2 kpl 138 m kaivoa. Kaivojen yläosassa 4 m vedetöntä ja 10 m maaporausta. Poraussyvyys 138 m
- Kaivon aktiivisyvyys 134 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 138 m. Putkea kaivossa yhteensä 276 m
- Liitäntä pumpulta jakokaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 16,2 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla painehäviö virtauksella 0,81 l/s (virtaus kaivoa kohden on 0,81 / 2 = 0,41 l/s = 24 l/min = 1458 l/h):
- Kaivo, painehäviö 0,41 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 606 litraa 41 kPa = 0,41 bar
Tai vaakakeruulla:
- kostea savi, 519 m = 2 x 260 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 518 litraa 49 kPa = Ok
...
Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä. Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Jostain syystä sähköä kuluu huomattavasti enemmän kuin mitä laskelman perusteella voisi odottaa. Esim. joulukuun 2021 kokonaiskulutus oli 3500 kWh, valitettavasti maalämpöpumpulla ei ole vielä omaa kulutusmittaria, mutta on tulossa.
-
Lähteekö sulla vastukset liian helposti päälle? Paljonko vastustunnit?
-
Paljonkos MLP tuotti joulukuussa? Pakkohan tuossa on olla pääosin vastuksilla tehty lämpöä.
-
Ei lähde vastukset helposti päälle. 6.12.2021–3.1.2022 välisenä aikana (kts. liitteet) lämmityksen lisäys oli vain 14 kWh ja tämäkin -15...-20 °C pakkasilla silloin, kun menoveden lämpötila oli jostain syystä rajoitettu 37 °C ja pyyntö nousi tätä korkeammaksi. Olen nyt nostanut menoveden rajoituksen 40 °C. Käyränä 4 (0).
Lattialämmityksen jakotukkien säädöt vaikuttavat olevan alkuperäiset sieltä vanhan öljykattilan ajoilta. Voisiko suuren sähkönkulutuksen syynä olla liian pienet virtaukset piireissä ja siksi turhan suuri menolämpötila ja pumpun isot tunnit? Myös ilmanvaihtokoneen jälkilämmitys on tietysti vienyt sähköä, mutta yritän nyt selvittää onko maalämpöpumpun toiminnassa parannettavaa.
2-kerroksinen talon jakotukit ja autotallin jakotukki ovat kaikki samassa kierrossa, maalämpöpumppu on autotallissa.
-
Jonnekin muulla sitä sähköä menee tuon lokitiedon perusteella. MLP käynyt n. puolet ajasta ja vie käydessään 2-3kW. Eli n. 1000 kWh/kk. 2500 kWh menee muualle.
-
Ilmanvaihtokone on vanha kuutiokone. Onko tuo sähkö vai vesipatteriyksilö? Toimiiko kesäpelti tiiviisti tai onko sitä ylipäätään tuommoisessa?
-
2500 kWh vastaa 3,4 kW keskitehoa. Ei IV kone sellaista voi viedä.
MLP on tuottanut 4600 kWh, mikä vaikuttaa normaalilta suuruusluokalta.
-
Niin tuollako ei asuta?
-
MLP:n käynti yhteensä 65 %, josta tulisi n. 1000–1400 kWh/kk (2–3 kW ottoteho) MLP:n osuudeksi. Eli 2000–2500 kWh/kk menee johonkin muuhun.
En osaa arvioida vanhan sähköpatteri-kuutiokoneen kulutusta, kesäpelti kuitenkin toimii.
Asutaanhan täällä toki, eikä tietenkään pelkällä pyhällä hengellä.
-
1000 kWh olisi valtavasti, mutta mahdollista, käyttösähköksi. Samoin 1000 kWh olisi valtavast IV:n sähköpatterille. Se olisi 1,3 kW keskiteho eli sillä lämmittäisi 100 l/s ilmavirtaa 11 C. Suuri ilmavirta ja surkea LTO-hyötysuhde voisi tuon 1000 kWh siis viedä. Paljonkos on tuloilman lämpötila?
Käyttöohjeessa mainitaan hyötysuhteeksi 50-60% LTO:lle.
-
Mielestäni käyttösähköä ei valtavia määriä käytetä. Tuloilman lämpötila on 16 °C.
-
Ulko-oven edustan jokusen m²:n sähkölämmitys olikin kytketty pois päältä vasta joulukuun lopussa, joten siinä ainakin yksi sähköä kuluttanut tekijä.
-
Ulko-oven edustan jokusen m²:n sähkölämmitys olikin kytketty pois päältä vasta joulukuun lopussa, joten siinä ainakin yksi sähköä kuluttanut tekijä.
Rahamies lämmittää pihaa sähköllä nykyhinnoilla. Eiköhän se tuossa ollut syyllinen kulutukseen.
-
Joo kyl ulkoalueet kannattaa lämmitellä jollain muulla kuin täysin puhtaalla sähköllä. Vähän makustellut omalle noin 700m2 kolattavalle hiekkakivisora-alalle ja harjattavalle pihakivetysalalle jotain allaolevaa tai vastaavaa. Pitäisi vain lotossa voittaa ensiksi. 8)
https://warmia.fi/lattialammitys/sulanapitojarjestelma/
Lämmönlähteenä sulanapitojärjestelmässä voidaan käyttää kaukolämmön paluuvettä, isojen koneistojen lauhdevettä, maalämpöä tai muuta vastaavaa, koska Warmia-sulanapitojärjestelmässä käytetään happidiffuusiosuojattua putkea. Veden lämpötilan ei tarvitse olla kuumaa, noin 40 C riittää. Lämmönvaihtimen kanssa sulanapitojärjestelmä voidaan täyttää glykoliseoksella ja liittää rakennuksen lämmitysjärjestelmään. Mitoitusteho on keskimäärin n. 300 W/m2.