Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: lincen - 10.11.21 - klo:11:51
-
Meillä on kaksi kaivoa, à 195 m syviä. Molemmat porattu samasta kohdasta, toinen viistoon. Kumpaankin kaivoon on kytketty identtiset erilliset lämpöpumput. Lämpöpumppujen asetukset kummassakin samat. Jossain on vika, kun jo tässä vaiheessa, ennen kuin talvi on alkanutkaan toisen kaivon liuoksen tulo -1° C ja meno -10° C ja toisen kaivon liuoksen tulo +5° C ja meno 0° C. Onkohan toinen kaivo tyhjä, vai missäköhän lienee vika?
-
Aika paljon tarvitaan lisätietoa ennen kuin voi mitään arvioida. Lämmittävätkö nuo kaksi rinnan samaa rakennusta vai erikseen omiaan? Mikä MLP on kyseessä?
Tuossa pakkasella olevassa on hyvin suuri dT, mikä viittaa huonoon virtaukseen, mutta ei selitä kylmää tuloa.
-
Onkohan toinen kaivo tyhjä
Voi hyvin ollakin.Kaivon voi täyttää maanpinnan tasolle vaikka vesijohtoverkon vedellä ;)
Jos alat täyttöoperaation niin tee molempiin kaivoihin
-
Sinulla on kesällä ollut maakylmä touhuja. Onkohan silloin tullut jotain häslinkiä kytkentöihin?
-
Voi hyvin ollakin.Kaivon voi täyttää maanpinnan tasolle vaikka vesijohtoverkon vedellä ;)
Jos alat täyttöoperaation niin tee molempiin kaivoihin
Kyllä porarit on reiät täyttäneet jos on olleet 'kuivia' ;)
-
Sinulla on kesällä ollut maakylmä touhuja. Onkohan silloin tullut jotain häslinkiä kytkentöihin?
Ei päästy vielä kytkentöihin asti, suunniteltiin vasta.
-
Aika paljon tarvitaan lisätietoa ennen kuin voi mitään arvioida. Lämmittävätkö nuo kaksi rinnan samaa rakennusta vai erikseen omiaan? Mikä MLP on kyseessä?
Tuossa pakkasella olevassa on hyvin suuri dT, mikä viittaa huonoon virtaukseen, mutta ei selitä kylmää tuloa.
Lämmittävät samaa rakennusta ja ovat kytketty samaan pakkeriverkostoon. Thermia-koheita ovat mutta nyt en muista mallia tarkemmin. Huoltomiehen lausunto viime talvena oli, että toinen kaivo on ylirasittunut, koska toinen pumppu oli hajonnut ja toinen pumppu oli joutunut yksin lämmittämään koko taloa jonkin aikaa. Uskoin viime talven siihen selitykseen, mutta nyt on vasta ollut ensimmäisiä pakkasia ja tilanne on jo tämä.
-
Voi hyvin ollakin.Kaivon voi täyttää maanpinnan tasolle vaikka vesijohtoverkon vedellä ;)
Jos alat täyttöoperaation niin tee molempiin kaivoihin
Täytynee vaan kaivaa kaivot esiin...
-
Täytynee vaan kaivaa kaivot esiin...
Aika ihme olisi jos toisessa ei ja toisessa kyllä kun kerran samasta kohtaa lähtevät.
Eikä noihin reikiin ole pstynyt laskemaan keruuputkia jos ei niissä ole ollut vettä.
En kyllä ensimmäisenä tuota epäilisi.
Onko lämpötiloille viisarimittareita vai onko tieto pelkästään koneiden ilmoittamia...eli onkohan anturit kunnossa?
-
Aika ihme olisi jos toisessa ei ja toisessa kyllä kun kerran samasta kohtaa lähtevät.
Eikä noihin reikiin ole pstynyt laskemaan keruuputkia jos ei niissä ole ollut vettä.
En kyllä ensimmäisenä tuota epäilisi.
Onko lämpötiloille viisarimittareita vai onko tieto pelkästään koneiden ilmoittamia...eli onkohan anturit kunnossa?
Pelkästään koneiden ilmoittamat nuo lukemat, mutta sen verran oli kertynyt jäätä jo liitosten ympärille, että joku vika siinä on. Ja lisäksi tänään lämmitti jo vastuksilla, vaikka ulkona ei ollut edes pakkasta. Ja huoltomiehen mukaan laitteet olivat täysin kunnossa ja kummassakin tosian samat asetukset.
-
Olisiko jää voinut nostaa putkia viime talvena ja putket olisi nyt rutussa ja huonontaa virtausta. Paremman kaivonkin virtaus on alakanttiin, kun delta on 5C. Onko keruupiirien roskasihtejä tarkastettu?
-
Mitenhän tuo rinnankytkentä on tehty? Ettei vaan jotenkin automaattisesti rasita vain toista konetta. Esimerkiksi käyttää vain yhtä, kunnes sen teho loppuu.
Onkos tämä joskus toiminut hyvin ja oliko silloin kaivojen lämpötilat samat?
-
Jos jokin kuristaa virtausta niin silloin kaivosta tulon pitäisi olla lämmin.
Nykyisiin lämpötiloihin päästään seuraavalla olettamuksella:
-Jokin kuristaa virtausta (suuri dt)
-Lämpö ei siirry keruunesteeseen ( kaivo tyhjä, kaivossa vain lyhyet putket)
-
Tai huono virtaus + paha kaivon ylikuormitus, jolloin huono virtaus voi olla seuraus ja keruuputkisto siis kurtussa kaivon jäädyttyä.
Onko tietoa koneiden käyntitunneista tai tuotetuista energioista.
-
Meillä on kaksi kaivoa, à 195 m syviä. Molemmat porattu samasta kohdasta, toinen viistoon. Kumpaankin kaivoon on kytketty identtiset erilliset lämpöpumput...
Kaksi kaivoa porattu samasta kohdasta viuhkaan, on kovasti arveluttava tapa porata maalämpökaivot.
Porareiät ovat yläosastaan hyvin lähellä toisiaan. Ne käyttävät yhteistä maaperän lämpövarantoa. Kaivot ryöstävät lämpöenergiaa toisiltaan.
Vielä kohdassa, jossa porareiät ovat 15 metrin etäisyydellä toisistaan, on lämpöenergian saanto porausmetriä kohden noin 15 % pienempi, kuin 25 metrin etäisyyksillä.
Kallioporaus ei läheskään aina etene suoraan. Kiviaineskerrostumat ohjaavat poraussuuntaa kallioperässä.
Samasta kohdasta viuhkaan poraamista pitäisi välttää, jos tontti vain sen sallii.
Teillä on mahdolllisesti kaivon jäätyminen rutistanut toisen kaivon keruuputkitusta. Sitähän tuolla jo aiemminkin epäiltiin.
-
Ei kait se viuhka mikään ongelma välttämättä ole jos mitoitukset vaan on reilassa eli revittävät energiat riittää...
Onkhan tässä pumppujen käyntisuhteet metsässä, vain toinen käy pääosin... enemmän tarttis tietää noiden kimppatoiminnasta.
-
toisen kaivon liuoksen tulo -1° C ja meno -10° C ja toisen kaivon liuoksen tulo +5° C ja meno 0° C
.
Tuleeko kummallekin lämpöpumpulle omat liuosputket(2kpl) suoraan kaivosta?
Vai onko liuosputkia jossainkohtaa yhdistelty tms?
Jos mittausanturien lukemat on oikein niin saattaisi olla jonkinlainen "sarjaankytkentä" ilmiö.
-
.
Tuleeko kummallekin lämpöpumpulle omat liuosputket(2kpl) suoraan kaivosta?
Vai onko liuosputkia jossainkohtaa yhdistelty tms?
Jos mittausanturien lukemat on oikein niin saattaisi olla jonkinlainen "sarjaankytkentä" ilmiö.
Kummallakin pumpulla on oma kaivonsa ja niitä ei ole yhdistetty.
-
Mitenhän tuo rinnankytkentä on tehty? Ettei vaan jotenkin automaattisesti rasita vain toista konetta. Esimerkiksi käyttää vain yhtä, kunnes sen teho loppuu.
Onkos tämä joskus toiminut hyvin ja oliko silloin kaivojen lämpötilat samat?
Vähän vaikea selittää miten rinnankytkenstä on tehty mutta pumput ovat vierekkäin ja niiden päällä on vaakaputki, johon molemmat on laitteet kytketty. Putki on liitetty vasemmalta verkkoon ja oikealta siis päättyy pumppuun. Ja vasemmanpuolinen kone on se joka jäätyy.
Paremmin on minusta toiminut, mutta en muista lämpötiloja. Luulisi vain, että kun on vasta ollut ensimmäiset pakkasyöt niin ei kaivon pitäisi jäätyä vaikka lämmitys olisi vain yhden pumpun varassa?
-
Identtiset vehkeet ja jos on kyseessä on/off koneet, niin Dt toisessa 5 ja toisessa 9 astetta. Ei kai tuo voi pitää paikkaansa. 9 astetta onnistuu vain kuristamalla kiertoa kunnolla. 5 astettakin on jo huonohko lukema ja saattaa olla molempien sihti kohta tukossa, tai putket läjässä jäätulpalla.
-
Onko kytkentä oheisen kuvan mukainen?
Katso kun molemmat koneet käyvät kummaltakin koneelta
- Lämmönjakoon menevä lämpötila
- Lämmönjaosta palaava lämpötila
- Kaivoon menevä lämpötila
- Kaivosta tuleva lämpötila
-
Jotenkinhan nuo pitää synkronoida, jotta kuormitus on tasainen. Nehän kuitenkin vaikuttavat toisiinsa. Koneen A käydessä B voi kuvitella, ettei mitään lämmitystarvetta ole. Vasta A:n hyytyessä eli menoveden jäädessä tavoitteesta saattaa B käynnistyä.
Jos yhdestä kaivosta otetaan 80% energiasta eikä 50% se voi hyvinkin jäätyä.
-
Kuinka vanhat kaivot ovat. Entä Thermiat.
-
Onko kytkentä oheisen kuvan mukainen?
Katso kun molemmat koneet käyvät kummaltakin koneelta
- Lämmönjakoon menevä lämpötila
- Lämmönjaosta palaava lämpötila
- Kaivoon menevä lämpötila
- Kaivosta tuleva lämpötila
Otin kuvan kytkennästä.
Suurin syy on tosiaan varmaan se, että vasempi kone on se joka on enimmäkseen päällä. Otin tänään tuntimäärät ylös ja vartailen niitä muutaman päivän päästä. Nyt koneet eivät ole olleet yhtäaikaa käynnissä.
-
Kuinka vanhat kaivot ovat. Entä Thermiat.
Kummatkin ovat vuodelta 2007.
-
Entä nuo lämpötilat?
Ne selvittäisi paljon
ATS
-
Hyvin oleellinen tieto on myös menolämmön mittauspaikka. Kuvassa ei näy anturia. Onko se koneen sisällä vai yhteisessä putkistossa?
Ilmeisesti kuvassa etualalla on T-kappaleella ja takaiskuilla yhdistetyt menoputket. Käykö sammuneenkin koneen kiertovesipumppu?
Sammunut kone saanee sisäänsä samaa paluuvettä kuin käyväkin. Mutta mikä on sen säädön perusteena olevan menoveden lämpötila? Onko se toisen koneen lämmittämä vai sama kuin paluu?
Jos se on toisen koneen lämmittämä, sammunut kone tulkitsee menoveden olevan jo sopivaa eli ei ole tarvetta käynnistyä. Jos ohjaus onkin paluuveden mukaan, tilanne ei riipu anturin paikasta, vaan on aina noin.
En tiedä mikä on noiden säätötapa, kun ei edes malliakaan ole kerrottu. Oli se sitten asteminuutit, hystereesi tms. on aina mahdollista, että kuormitus on pahasti vinoitunut tuollaisessa rinnankytkennässä. Siinä pitäisi ehdottomasti toisen koneen olla master ja toisen slave. Master ohjaa siis molempien käymistä ja käynnistää vaikkapa vuorotellen koneet silloin kun yhden teho riittää.
-
Hyvin oleellinen tieto on myös menolämmön mittauspaikka. Kuvassa ei näy anturia. Onko se koneen sisällä vai yhteisessä putkistossa?
Ilmeisesti kuvassa etualalla on T-kappaleella ja takaiskuilla yhdistetyt menoputket. Käykö sammuneenkin koneen kiertovesipumppu?
Sammunut kone saanee sisäänsä samaa paluuvettä kuin käyväkin. Mutta mikä on sen säädön perusteena olevan menoveden lämpötila? Onko se toisen koneen lämmittämä vai sama kuin paluu?
Jos se on toisen koneen lämmittämä, sammunut kone tulkitsee menoveden olevan jo sopivaa eli ei ole tarvetta käynnistyä. Jos ohjaus onkin paluuveden mukaan, tilanne ei riipu anturin paikasta, vaan on aina noin.
En tiedä mikä on noiden säätötapa, kun ei edes malliakaan ole kerrottu. Oli se sitten asteminuutit, hystereesi tms. on aina mahdollista, että kuormitus on pahasti vinoitunut tuollaisessa rinnankytkennässä. Siinä pitäisi ehdottomasti toisen koneen olla master ja toisen slave. Master ohjaa siis molempien käymistä ja käynnistää vaikkapa vuorotellen koneet silloin kun yhden teho riittää.
On vain koneiden sisällä olevat anturit. Kiertovesipumput käyvät vain silloin kun kone on käynnissä. Tuohon säädön perusteeseen en osaa vastata.
Ei ole mitää master/slave -toimintoja. Ihmettelin itsekin, että eikö koneiden pitäisi jotenkin keskustella toistensa kanssa mutta myyjä vakuutti, että jos on samat säädöt kummassakin niin keskimäärin ne käyvät tasaisesti yhtä paljon.
Ne ovat malliltaan Thermia Diplomat TWS D12.
-
Entä nuo lämpötilat?
Ne selvittäisi paljon
ATS
Yritän saada lämpötiloja bongattua, mutta harvoin käyvät samaa aikaa tai sitten toinen lämmittää käyttövettä.
-
On vain koneiden sisällä olevat anturit. Kiertovesipumput käyvät vain silloin kun kone on käynnissä. Tuohon säädön perusteeseen en osaa vastata.
Ei ole mitää master/slave -toimintoja. Ihmettelin itsekin, että eikö koneiden pitäisi jotenkin keskustella toistensa kanssa mutta myyjä vakuutti, että jos on samat säädöt kummassakin niin keskimäärin ne käyvät tasaisesti yhtä paljon.
Ne ovat malliltaan Thermia Diplomat TWS D12.
Jos on vain koneiden sisäiset anturit + ei Master/slave ohjausta, niin nehän taitaa testailla kiertopumpulla sitä veden lämpöä ja jos esmes sopivassa antureissa on vaikka 0.5K ero/virhe niin eikös tuo ole aika selvää että toinen hörähtää käyntiin ennenkuin se toinen ja joka kerta samalla lailla, eli tuosta tulee helposti vinokuormitusta.
Käyntituntilaskureista tuo piäisi tulla todistetuksi muutamassa minuutissa jos semmoset laskurit on?
-
Yritän saada lämpötiloja bongattua, mutta harvoin käyvät samaa aikaa tai sitten toinen lämmittää käyttövettä.
Vielä parempi olisi, jos saisi lämpötilat
- Kumpikin käy samanaikaisesti
- Kone A käy yksinään
- Kone B käy yksinään
ATS
-
Olisikohan kytkentä nyt oheisen kuvan mukainen?
Huoltomiehen lausunto viime talvena oli, että toinen kaivo on ylirasittunut, koska toinen pumppu oli hajonnut ja toinen pumppu oli joutunut yksin lämmittämään koko taloa jonkin aikaa.
Mitähän sieltä oli hajonnut ja miten se korjattiin?
Kiertovesipumput käyvät vain silloin kun kone on käynnissä. Tuohon säädön perusteeseen en osaa vastata
Tämän ikäpolven Thermioissa on asteminuuttisäätö.
Jos koneen seistessä kiertovesipumppu ei käy, niin kone ei osaa laskea asteminuutteja oikein.
Jos kiertovesipumppu käy koneen seistessä, ei sekään ole järkevä ratkaisu.
Jos kone oli käynyt 13 vuotta ongelmitta ja toisen koneen hajoamisen jälkeen alkoi ongelmat, tulee syytä ongelmiin hakea tuosta koneremontista.
ATS
-
Jos tällä hetkellä kylmempään (liian kylmään) kaivoon kytketty kone hajosi ja korjattiin, on mahdollisesti ns. pahis merrassa. Vika voisi olla kaivon kierrossa (esim. jäätymisen aiheuttamat vauriot).
On erittäin tärkeää tarkistaa edellä ehdotettujen kokeilujen tulokset, eli miten käy kaivojen lämpötilojen osalta, kun koneita käytetään kunnon tovi yksinään (nyt saattaa olla viimeinen hetki kokeille säiden puolesta).
Kannattaisi aluksi lepuuttaa tuo liian kylmäksi päässeestä kaivosta lämpöä ottava pumppu, jos vaikka lämpötila nousisi sopivasti sillä aikaa, kun toinen kaivo ja pumppu on käytössä.
-
Aiemmistä viesteistä voi päätellä että särkynyt kone ei ollut tämänhetkinen "kylmä" kone
-
Nyt oli kummatkin koneet samaan aikaan käynnissä, joten sain lukemia:
Kylmempi kone (vasen):
Ulko: 2° C
Menojohto: 39 (38) °C
Paluu: 35 (55) °C
Käyttövesi: 42°C
Integraali: -640
Keruul. paluu: -1°C
Keruul. meno: -5°C
Lämpöisempi kone (oikea):
Ulko: 1° C
Menojohto: 43 (39) °C
Paluu: 35 (55) °C
Käyttövesi: 46°C
Integraali: -45
Keruul. paluu: 4°C
Keruul. meno: -1°C
Ja reilussa vuokokaudessa tuo vasen on käynyt 31 tuntia ja oikea 11 tuntia, joten se tässä lienee syynä, että tuo vasen tuntuu olevan se joka käy enemmän.
-
Olisikohan kytkentä nyt oheisen kuvan mukainen?
Mitähän sieltä oli hajonnut ja miten se korjattiin?Tämän ikäpolven Thermioissa on asteminuuttisäätö.
Jos koneen seistessä kiertovesipumppu ei käy, niin kone ei osaa laskea asteminuutteja oikein.
Jos kiertovesipumppu käy koneen seistessä, ei sekään ole järkevä ratkaisu.
Jos kone oli käynyt 13 vuotta ongelmitta ja toisen koneen hajoamisen jälkeen alkoi ongelmat, tulee syytä ongelmiin hakea tuosta koneremontista.
ATS
Nyt näyttää kytkentä kuvan mukaiselta.
Tällaiset osat vaihdettiin viime talvena siihen oikeanpuoleiseen pumppuun: UNIVERSAL DIPLOM.NÄYTTÖPAKETTI SIS.näyttö ja ELECTRIC BOX WILO TOP-S 25/10 SÄHKÖRASIA.
En sanoisi, että ongelmitta. Muistan kyllä maininneeni huoltomiehille, että toinen käy lisävastuksilla ja toinen ei käy ollenkaan. Jotain säätöjä ovat aina tehneet...
-
Kylmä kone käy jatkuvasti ja todennäköisesti kylmästä kaivosta johtuen huonolla hyötysuhteella eikä saa ajettua integraalia pysäytysrajaan.
Nyt pitäisi saada säädettyä integraalit siten että lämmin (oikea) kone ottaa päävastuun lämmityksestä
Kylmä (vasen) kone tulee vasta huomattavasti myöhemmin mukaan.
Löydätkö integraalin asetusarvoista mitä kummallakin koneella on
-Käynnistysraja
-Pysäytysraja
-Lisälämmön raja
ATS
-
Ei vain käyriä säätämällä saa tuollaista systeemiä tasapainoon. Enemmän tai vähemmän sattumanvaraista kuinka kuorma jakautuu koneiden välillä.
Onko varma, etteivät nuo koneet osaa keskustella keskenään?
-
Kannattaisi aluksi lepuuttaa tuo liian kylmäksi päässeestä kaivosta lämpöä ottava pumppu, jos vaikka lämpötila nousisi sopivasti sillä aikaa, kun toinen kaivo ja pumppu on käytössä.
Jos ei muuta keksi, niin jos laittaa tuolle kylmälle koneelle ainakin käyntiinlähtö lämpötilan selvästi alemmaksi kuin toiselle. Näin tuo lepäisi ainakin nyt alkuun ja lähtisi käyntiin vasta kylmällä kelillä. Ei sekään hyvä ratkaisu ole, mutta jos nyt alkuun.
Lueskelin asennusohjetta, siellä ei kerrottu mitään rinnakkainasennuksista.
Ja mielestäni pitää olla rohkea kun lähtee mittailemaan, turha sitä on odotella, että koneet sattuisivat olemaan sopivassa vaiheessa. Virrat pois ja sitten vuorotellen niitä ajaen. Ei ne siitä rikki mene, ainakaan enempää.
-
Löydätkö integraalin asetusarvoista mitä kummallakin koneella on
-Käynnistysraja
-Pysäytysraja
-Lisälämmön raja
Samalla kun katsot integraalien asetusarvot
-katso myös kummankin koneen käyrien asetusarvot
ATS
-
Löydätkö paljonko koneiden herzit on?
-
Eikö v 2007 Thermiassa ole Hz:t tasan 50?
-
Tällaiset osat vaihdettiin viime talvena siihen oikeanpuoleiseen pumppuun: UNIVERSAL DIPLOM.NÄYTTÖPAKETTI SIS.näyttö ja ELECTRIC BOX WILO TOP-S 25/10 SÄHKÖRASIA.
Onko tuo Wilo keruun vai lämmönjaon pumppu?
Mitä sille itse asiassa tehtiin?
ATS
-
Kerrotuissa luvuissa tuon vasemman koneen menovesi on reilusti alempi samalla paluulla. Jos tilanne on jatkuvasti noin, on virtaama suurempi vasemman läpi tai mittauksessa vikaa.
Onko vasemmassa erikainen tai eri säädössä oleva kiertopumppu? Tai onko mutasihdissä tukos oikeassa?
Tuohan voisi selittää sen, että vasen näkee lämmitystarpeen suurempana kuin oikea ja käy paljon enemmän.
Eikös Thermian näytöstä saa menolämmön historiakäyränkin? Noita vertailemalla saisi ehkä enemmän ymmärrystä kahden koneen yhteiselosta
-
Järjestelmä pitäisi jotenkin saada itsestään balansoivaksi. Tuon voisi periaatteessa tehdä säätöpuolella (esim. ulkoantureita "hujaamalla"), mutta onko syytä, miksi kaivojen kierrot ovat kokonaan erillisiä?
Voisihan kummallekin pumpulle asentaa takaiskuventtilin kaivokiertoon ja sen jälkeen asentaa kaivoihin menevien putkien väliin yhteisen putkiosuuden tasaamaan liuosten lämmöt. Tämä tasaa kaivojen kuorman (ja palauttaa silti lämpimännästä kaivosta toiselle pumpulle lämpimämmän liuoksen, mistä on periaatteessa hyötyä joissakin tilanteissa. Periaatteessahan myös paluuputkett voisi yhdistää näin, jos näkee aiheutta.
-
Voisihan kummallekin pumpulle asentaa takaiskuventtilin kaivokiertoon ja sen jälkeen asentaa kaivoihin menevien putkien väliin yhteisen putkiosuuden tasaamaan liuosten lämmöt. Tämä tasaa kaivojen kuorman (ja palauttaa silti lämpimännästä kaivosta toiselle pumpulle lämpimämmän liuoksen, mistä on periaatteessa hyötyä joissakin tilanteissa. Periaatteessahan myös paluuputkett voisi yhdistää näin, jos näkee aiheutta.
Oheisen kuvan mukaisella kytkennällä kuormitetaan molempia kaivoja aina tasapuolisesti. Kävi sitten jompi kumpi Thermia tai molemmat yhtäaikaa.
Sillä oletuksella että kummassakin kaivossa on samanlaiset keruuputket.
ATS
-
Thermian logiikassa on kohdassa 10.2.3.5. laskuri "Käyttöaika kompressori"
https://www.yumpu.com/fi/document/view/20404202/diplomat-tws-kayttoohje-thermia
Jos molemmista koneista saisi nuo käyntiajat niin saattaisi avata kaivojen lämpötilamysteeria.
Siis jos pääasiassa vain yksi kone käy ja toinen huilaa ;)
-
Ilmeisesti jokin on kuitenkin selvästi muuttunut, jos noilla on selvitty vuodesta 2007 ja nyt on jo syksyllä toisen kaivo pahasti pakkasella. Tunneista 2007 alkaen siis ei välttämättä ole juuri iloa. Sen sijaan tuo tuore statistiikka 31 vs. 11 tuntia kertoo jo aika paljon, ettei tasapainoa ole. Lienee kuitenkin useampi käyntijaksoja tuossa 31 tunnissa.
-
Ilmeisesti jokin on kuitenkin selvästi muuttunut, jos noilla on selvitty vuodesta 2007...
Viime talvi oli kova, se on saattanut jäädyttää kaivon. Muutkin syyt voivat toki olla mahdollisia.
Kaivojen lämpötila laskee muutenkin vuosien saatossa, kun kallioperään varastoituneen lämpöenergian hiukan laskee.
Laskemista tapahtuu enemmän, jos kaivot on alimitoitettu.
Kaivoissa, joissa tapahtuu pohjaveden läpivirtausta, ei lämpötilan laskemista esiinny.
Ns. kuivassa kaivoissa lämpötila alenee ensimmäisen 5 -vuoden kuluessa noin 0,7 -1,5 -2 astetta.
Laskemiseen vaikuttaa kaivon kuormitusaste ja kallioperän kiviaineksen lämmönjohtavuus.
-
Viime talvi oli kova, se on saattanut jäädyttää kaivon.
Hyvin mahdollista, mutta normaalisti se olisi elpynyt kesän aikana ja jäätynyt uudestaan vasta keskitalvella.
-
Ajattelin lähinnä sitä, että keräin olisi vioittunut talvella.
Se on voinut nousta ylös ja siihen on voinut jäädä vekki.
-
Nyt oli kummatkin koneet samaan aikaan käynnissä, joten sain lukemia:
Kylmempi kone (vasen):
Ulko: 2° C
Menojohto: 39 (38) °C
Paluu: 35 (55) °C
Käyttövesi: 42°C
Integraali: -640
Keruul. paluu: -1°C
Keruul. meno: -5°C
Lämpöisempi kone (oikea):
Ulko: 1° C
Menojohto: 43 (39) °C
Paluu: 35 (55) °C
Käyttövesi: 46°C
Integraali: -45
Keruul. paluu: 4°C
Keruul. meno: -1°C
Ja reilussa vuokokaudessa tuo vasen on käynyt 31 tuntia ja oikea 11 tuntia, joten se tässä lienee syynä, että tuo vasen tuntuu olevan se joka käy enemmän.
Lisäsin lämpötilat oheiseen kuvaan.
Näiden lämpötilojen mukaan
- Kylmän kaivon Dt = 4 C
- Lämpimän kaivon Dt = 5C
Kummankin kaivon Dt on samaa suuruusluokkaa. Tästä voinee päätellä että keruuneste kiertää kummassakin kaivossa samalla lailla.
Eli ei ole ylimääräisiä kuristuksia
Tämä perustuu vain yksiin mittauksiin. Tarkemman analyysin voi tehdä sitten kun on useampia mittauksia.
Toisaalta kylmän koneen lauhduttimen Dt on vain 4 C kun taas lämpimän koneen Dt on 8 C.
Eli jotakin häikkää siinä kylmässä kone/kaivo systeemissä on.
Tällä foorumilla on viime aikoina useampaan kertaan mainittu että viime talvi oli erityisen kylmä
Oheisessa taulukossa on esitetty 13 edellisen talven (joulu-huhtikuu) Tampereen lämmitystarveluvut
Voidaan todeta että talven 2020-2021 LTL on ajanjakson keskiarvoa poiketen keskiarvosta vain 1%:n verran.
Sija Talvi LTL
1 2019_2020 2454
2 2014_2015 2608
3 2013_2014 2689
4 2018_2019 2787
5 2016_2017 2815
6 2015_2016 2844
7 2008_2009 2890
8 2020_2021 2904
9 2011_2012 2981
10 2017_2018 3059
11 2012_2013 3286
12 2010_2011 3386
13 2009_2010 3446
ATS
-
Toisaalta kylmän koneen lauhduttimen Dt on vain 4 C kun taas lämpimän koneen Dt on 8 C.
Eli jotakin häikkää siinä kylmässä kone/kaivo systeemissä on.
Eiköhän tuo tule vain virtaamaerosta eli vasemmassa koneessa eri tavalla säädetty tai eri kiertovesipumppu, kuten jo ehdotin.
Tai sitten anturivika, joka on helppo tarkistaa katsomalla mitä näyttää, kun kompura ei käy.
-
Tai sitten anturivika, joka on helppo tarkistaa katsomalla mitä näyttää, kun kompura ei käy.
#27 12.11.21
On vain koneiden sisällä olevat anturit. Kiertovesipumput käyvät vain silloin kun kone on käynnissä.
Tämä mittauksen tarkistus ei onnistu, koska kiertovesipumppu ei käy koneen seistessä.
Tätä minä ihmettelen että kiertovesipumppu seisoo koneen seisoessa, koska integraali (asteminuutti) laskenta ei toimi silloin oikein.
ATS
-
Tällä foorumilla on viime aikoina useampaan kertaan mainittu että viime talvi oli erityisen kylmä...
Kylmällä talvella lähinnä ajattelin viime helmikuuta. Ilmaisuni olikin vähän liian suurpiirteinen ja väärin ymmärrettävissä.
Helmikuu 2021 oli aika kylmä ja on saattanut kuormittaa kaivoakin.
Liitin tähän PDF tiedoston, jonka tiedot ovat peräisin ilmatieteenlaitokselta.
-
Oikean koneen lukemat aamulla 15.11. kun vasen kone oli ollut sammutettuna n. 1,5 vrk.
Lämpöisempi kone (oikea):
Ulko: -1° C
Menojohto: 42 (40) °C
Paluu: 31 (55) °C
Käyttövesi: 47°C
Integraali: -799
Keruul. paluu: 2°C
Keruul. meno: -3°C
-----
TILANNE 15.11. N. KLO 15
Kylmempi kone (vasen):
Ulko: 1° C
Menojohto: 38 (65) °C
Paluu: 34 (55) °C
Käyttövesi: 41°C
Integraali: -800
Keruul. paluu: 0°C
Keruul. meno: -4°C
Lämpöisempi kone (oikea):
Ulko: 1° C
Menojohto: 42 (39) °C
Paluu: 35 (55) °C
Käyttövesi: 43°C
Integraali: -29
Keruul. paluu: 3°C
Keruul. meno: -2°C
----
Tällaiset asetukset löysin (molemmissa samat):
Integraali: A1 -60
Integraali: A2 -600
-
Oikean koneen lukemat aamulla 15.11. kun vasen kone oli ollut sammutettuna n. 1,5 vrk.
Lämpöisempi kone (oikea):
Integraali: -799
-----
TILANNE 15.11. N. KLO 15
Kylmempi kone (vasen):
Integraali: -800
Lämpöisempi kone (oikea):
Integraali: -29
----
Tällaiset asetukset löysin (molemmissa samat):
Integraali: A1 -60
Integraali: A2 -600
Yksinään lämpimämpi käyttää lisävastuksia tai ainakin on lähellä sitä (integraali < A1+A2)? Yhdessä taas vasen menee vastuksille?
Miksi vasemman puoleisessa tavoiteltu menoveden lämpötila on 65 kun oikeassa on 39? Onko siellä käyttöveden teko päällä kun edellisessä ne oli about samat?
-
Ilmeisesti tuossa ei ole mitään ohjelmallista säätöä kiertovesipumpulle? Mutta onko siellä itse pumpussa säätömahdollisuus? Samalla pitäisi katsoa, onko pumput identtiset. Tuossahan manittiin joku Wilo vaihdetun toiseen MLP:hen.
Tämän perusteella taitaa olla keruupumppu:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8378.0
-
TILANNE 15.11. N. KLO 15
Kylmempi kone (vasen):
Ulko: 1° C
Menojohto: 38 (65) °C
Paluu: 34 (55) °C
Käyttövesi: 41°C
Integraali: -800
Keruul. paluu: 0°C
Keruul. meno: -4°C
Lämpöisempi kone (oikea):
Ulko: 1° C
Menojohto: 42 (39) °C
Paluu: 35 (55) °C
Käyttövesi: 43°C
Integraali: -29
Keruul. paluu: 3°C
Keruul. meno: -2°C
Vasemman koneen vaihtoventtiili jumissa patterikierron puolelle ja kierrättää patteriverkoston vettä vaikka pitäisi tehdä käyttövettä?
-
Vasemman koneen vaihtoventtiili jumissa patterikierron puolelle ja kierrättää patteriverkoston vettä vaikka pitäisi tehdä käyttövettä?
Mielenkiintoinen vaihtoehto. Aiemmin näkyi kuitenkin tavoitteena 38 C vasemmalla koneella. Millään ei varmasti saa nostettua lämmönjaon menoa 65 C:hen. Tuleeko sitten joku aikakatkaisu ja kohta yrittää uudelleen? Pitäisi näkyä tilastoissa suurena kulutuksena käyttövedelle. 65 viitannee legionella-ajoon. Tuolle on määriteltävissä kestoksi 1-10 h. Tavalliselle käyttöveden teolle 5-40 min.
Mitähän tapahtuu, jos vaihtoventtiili on jumissa legionella-ajossa? Ei tietysti saavuta tuota. Yrittääkö sitten ikuisesti pienen tauon jälkeen vai vasta seuraavalla kerralla välin mukaisesti eli 1-90 vrk päästä?
Kai tuosta joku hälytys pitää tulla, jos käyttövettä ei saa tehtyä?
-
Joo käyttövettä oli tekemässä klo 15 lukemissa.
Tässä tuoreet lukemat klo 17.15
Kylmempi kone (vasen):
Ulko: 1° C
Menojohto: 38 (39) °C
Paluu: 34 (55) °C
Käyttövesi: 41°C
Integraali: -800
Keruul. paluu: 0°C
Keruul. meno: -4°C
Lämpöisempi kone (oikea):
Ulko: 1° C
Menojohto: 42 (39) °C
Paluu: 34 (55) °C
Käyttövesi: 44°C
Integraali: -49
Keruul. paluu: 3°C
Keruul. meno: -2°C
-
Käyttöveden lämpötila ei ole kuitenkaan noussut klo 15 lukemista, joten siihen liittyy joku ongelma. Onko patterikierrossa roskasihtejä? Oikean koneen lämmityspuolen dT on selvästi suurempi. Saisiko tuota eroa koneiden välillä säädettyä lämmityspuolen kiertovesipumppujen nopeutta säätämällä. Vasemman pumpun virtausta pienemmälle ja oikean suuremmalle.
-
Kylmempi kone (vasen):
Ulko: 1° C
Menojohto: 38 (39) °C
Paluu: 34 (55) °C
Vasemman koneen menojohdon lämpötilamittaus pitäisi tarkistaa että näyttääkö oikein
Menojohdon ja paluun pitäisi näyttää samaa silloin kun kompressori seisoo ja lämmönjaon pumppu käy.
Jos tosiaan on niin että LJ-pumppu pysähtyy samalla kun kompressori pusähtyy niin silloin pitää kompressorin seistessä pakkokäynnistää LJ-pumppu.
ATS
-
Vasemman koneen menojohdon lämpötilamittaus pitäisi tarkistaa että näyttääkö oikein
Menojohdon ja paluun pitäisi näyttää samaa silloin kun kompressori seisoo ja lämmönjaon pumppu käy.
Jos tosiaan on niin että LJ-pumppu pysähtyy samalla kun kompressori pusähtyy niin silloin pitää kompressorin seistessä pakkokäynnistää LJ-pumppu.
ATS
Muutaman minuutin kun LJ-pumppu pyöri, niin lämpötilat olivat samat.
-
Pysähtyykö LJ-pumppu tosiaan kompressorin mukana? Mistä MLP silloin tietää menolämmön asteminuuttien laskentaa? Mitä menolämpö näyttää?
Tarkista nyt onko LJ-pumput identtiset ja onko niissä joku nopeudensäätö.
Koneiden eri dT:lle voi olla kolme syytä. Eri virtaama, eri teho tai anturivika. Pitäähän se oikeankin koneen anturi tarkistaa. Oikeassa koneessa voisi myös olla joku virtausta hidastava tukos. Onko sillä oma sihti? Oikeasta koneesta lähtevässä putkessa on joustava putki. Niitä on joskus mennyt tukkoon.
-
Eipä taida noi putkituksetkaan olla symmetriset eli toisella voi olla helpommat virtaukset...
Tuntuu että vähän tuurin varaan on rakennettu tämä kokonaisuus.
-
Ei se yksi T-kappale ja mutka oleellista eroa tee. Tuossahan on kuitenkin kaksinkertainen dT oikeassa eli vasemmassa pitäisi olla kaksinkertainen virtaus. Vaikea kuvitella, että kuvissa näkyvä ero selittäisi edes 10% eroa.
-
Tuo oikeanpuoleiselta koneelta lähtevä letku kannattaa tarkastaa.
Yhdellä naapurilla on samaa ikäluokkaa oleva Thermia ja siinä on samannäköiset taipuvat letkut.
Koneen käynnissä ilmenneiden ongelmien selvittelyssä selvisi että koneelta lähtevä letku oli karstoittunut lähes tukkoon.
Letku on helposti erotettavissa ja irrotettavissa, jos luottaa takaiskuventtiilin tiiveyteen.
ATS
-
Pysähtyykö LJ-pumppu tosiaan kompressorin mukana? Mistä MLP silloin tietää menolämmön asteminuuttien laskentaa? Mitä menolämpö näyttää?
Tarkista nyt onko LJ-pumput identtiset ja onko niissä joku nopeudensäätö.
Koneiden eri dT:lle voi olla kolme syytä. Eri virtaama, eri teho tai anturivika. Pitäähän se oikeankin koneen anturi tarkistaa. Oikeassa koneessa voisi myös olla joku virtausta hidastava tukos. Onko sillä oma sihti? Oikeasta koneesta lähtevässä putkessa on joustava putki. Niitä on joskus mennyt tukkoon.
LJ-pumppu pysähtyy kompressorin mukana. Molemmat LJ-pumput on vaidettu (eri aikoina) tehokkaampiin. Kummassakin on 3-portainen säätö. Molemmat täysillä. Ei ole identtiset, ks. liitteet.
Myös oikean koneen lukemat näyttivät samaa muutaman minuutin pyörittämisen jälkeen.
Täytyy tutkia mahdolliset tukokset.
EDIT: Voi sittenkin olla, että LJ-pumppu käy koko ajan. Jotain hurinaa siitä lähtee vaikka kompura on seis.
-
Noiden kahden pumpun käyrät ovat riittävän identtiset täydellä teholla, joten se ei selitä suurta dT:tä.
Ilmeisesti lämmönjakoputkistossa on suuri vastus, jos 12 kW MLP tarvitsee 140 W kiertovesipumpun.
-
Nuohan vaikuttaisi enemmänkin keruun pumpuilta...? Onhan nyt kaikille selvä, mitä LJ tarkoittaa? Että puhutaan samoista laitteista...
-
Nuohan vaikuttaisi enemmänkin keruun pumpuilta...? Onhan nyt kaikille selvä, mitä LJ tarkoittaa? Että puhutaan samoista laitteista...
Oletan, että LJ tatkoittaa lämmönjakoa, eli ne ylemmän pumput, joiden ympärille ei kerry kondenssivettä eikä jäätä.
-
Ei se yksi T-kappale ja mutka oleellista eroa tee. Tuossahan on kuitenkin kaksinkertainen dT oikeassa eli vasemmassa pitäisi olla kaksinkertainen virtaus. Vaikea kuvitella, että kuvissa näkyvä ero selittäisi edes 10% eroa.
Juu ei, mutta kun on muutamia pikkuasioita samoinpäin 'väärin' niin voi muuttua isommaksi, toista haaraa ei kuvista oikein aukee onko tuo ero korjattu siellä vai tuplattu tjms.
Mutta kyllä syytä on kyllä varmaan enemmän muualla...
-
Vasemman koneen vaihtoventtiili jumissa patterikierron puolelle ja kierrättää patteriverkoston vettä vaikka pitäisi tehdä käyttövettä?
Miten tämän voisi helpoiten todentaa?
-
Oletan, että LJ tatkoittaa lämmönjakoa, eli ne ylemmän pumput, joiden ympärille ei kerry kondenssivettä eikä jäätä.
No näin minäkin oletin. :)
On vain niin tehokkaat pumput, että vois sopia keruuseenkin.
-
Miten tämän voisi helpoiten todentaa?
Jos on kokonaan jumissa LJ-puolelle, ei käyttövesi lämpene lainkaan. Jos jää johonkin väliasentoon, käyttövesi ei lämpene kuumaksi ja lämmönjakoon menee kuumaa vettä. Normaalisti käyttövesijakson aikana ei ko. MLP:stä pitäisi lähteä lainkaan lämmönjakoon vettä ei menovesiputki pitäisi tuntua viileämmältä kuin lämmönjakoa lämmitettäessä. Pitää kokeilla läheltä MLP:tä, jotta mahdollisesti toinen pumppu ei tuota lämmitä. Tai voihan sen toisen sammuttaa, jolloin lämmönjaon pitäisi viileentyä käyttövesijakson aikana.
-
Juu ei, mutta kun on muutamia pikkuasioita samoinpäin 'väärin' niin voi muuttua isommaksi, toista haaraa ei kuvista oikein aukee onko tuo ero korjattu siellä vai tuplattu tjms.
Mutta kyllä syytä on kyllä varmaan enemmän muualla...
Kaksinkertainen virtaus tarkoittaa kuitenkin 4-kertaista painehäviötä. Pumpun sisuskalut levareineen ovat identtiset ja aiheuttavat paljon suuremman painehäviön kuin pari T-kappaletta. Lisäksi pumpun nostokorkeus kasvaa virtauksen pienentyessä. Noilla pumpuilla vasemman koneen n. 0,7 l/s vastaa 4,5 m ja oikean n. 0,35 l/s vastaa n. 6 m nostokorkeutta.
MLP:ltä varmaankin lähtee 28 mm putket. Minkäs kokoinen tuo T-kappale on? DN25 ei vielä ahdista yhden koneen kanssa, mutta molempien käydessä on aika pieni, mutta silloinkin jäisi sen painehäviö muutamaan kPa:han eli reilusti alle metriin nostokorkeudessa, vaikka molemmissa virtaisi 0,7 l/s eli T-kappaleen läpi 1,4 l/s.
Noin asennetusssa T-haarassa syntyy imu tuonne oikean koneen haaraan ja imu on sitä suurempi, mitä pienempi on oikean koneen virtaus. Nykytilanteessa imu on lähes 1 m nostokorkeutta.
Tuo muuten voi myös olla yksi syy, jos LJ-pumput tosiaan sammuvat (se kai on vielä epävarmaa?). Silloin vasemman koneen käydessä se imisi oikeankin läpi pienen virtauksen, jolloin oikean menolämpöanturi näkisi paluulämmön. Oikean käydessä se ei imisi vasemmasta, jolloin vasemman menolämpöanturi alkaisi näyttää alle paluulämmön ja käynnistyisi nopeammin.
-
Tuossa on anturivika tai remontissa anturit asenettu ristiin ?
Kylmempi kone meno 38 ( 39 ) c suluissa oleva lukema on tavoitelämpö
paluu 34 ( 55 ) c
Lämpöisempi kone meno 42 ( 39 )
paluu 34 ( 55 )
Paluu ei voi nousta tavoitelämpöö ( 55 )c koska meno ei ole sallittu noin korkeaksi.
Anturit viallisia tai asennettu ristiin tai jotai säätöjä tehty väärin ?
-
Paluu ei voi nousta tavoitelämpöö ( 55 )c koska meno ei ole sallittu noin korkeaksi.
Käyttöohjeen mukaan paluun jälkeen suluissa oleva luku on suurin sallittu paluu eli varmaankin sammuu, jos se saavutetaan. Menolämmön suluissa on tavoite.
https://www.yumpu.com/fi/document/read/20404202/diplomat-tws-kayttoohje-thermia
-
Keräsin yhteen taulukkoon kaikki tähänastiset lämpötilamittaukset.
On helpompi hahmottaa mitenkä koneet käy.
Kummankin koneen keruun Dt on samaa suuruusluokkaa ja jos kaivot ja keruuputkistot ovat samanlaisia niis siitä voi päätellä että kummastakin kaivosta otetaan suuruusluokaltaan sama teho.
Jos kaivoista otetaan sama teho niin silloin myös kummankin koneen antotehon pitää olla suuruusluokaltaan yhtä suuret.
Ja koska oikean koneen LJ-Dt on kaksinkertainen verratuna vasempaan koneeseen niin tästä seuraa että oikean koneen LJ-virtaus on puolet vasemman koneen virtauksesta.
Eli sama johtopäätös mikä on tehty jo aiemmin
Varmuuden vuoksi kannattaa tarkastaa vielä myös keruun mittaukset, vastaavalla tavalla kuin LJ-meno ja paluu mittaukset
ATS
-
Pari asiaa pistää silmään tuossa koontitaulukossa. Oikean MLP dT on 11 C käydessään yksin. Olisi mielenkiintoista nähdä mikä se on sen tehdessä käyttövettä. Vasemman tehdessä käyttövettä oikean dT on vain 7 C. Miksi alempi kuin käydessään yksin? Vasemman kaikki arvot ovat epäilyttävän samoja kuin sen lämmittäessä taloa.
-
Pumppujen valokuvassa Wilon pyörimissuunta eri kuin grunfossin ?
-
EDIT: Voi sittenkin olla, että LJ-pumppu käy koko ajan. Jotain hurinaa siitä lähtee vaikka kompura on seis.
Ota lämpötilat kummaltakin koneelta kun toinen on seissyt mahdollisimman pitkään.
Jos meno ja paluu näyttää samaa, niin pumppu käy
Jos meno ja paluu jäähtyy kohti ympäristön lämpötilaa, niin pumppu seisoo.
ATS
-
Jotta ei unohtuisi
Keräsin listaa mitä aiemmin on ehdotettu tehtäväksi
1_Oikean koneen letkun tarkastus
2_Vasemman koneen vaihtoventtiilin toiminnan tarkastus
3_Selvitettävä käykö LJ-pumput koneiden seistessä
Kun nämä on tehty olisi vielä yksi selvitettävä asia
-Kaivojen tilan selvittäminen. Mitattava kaivojen "lepolämpötila"
Tehdään seuraavasti:
- Pysäytä kompressorit ja estä niiden käyntiinlähtö
- Käynnistä kummankin koneen keruupumput
- Anna käydä 30 - 60min
- Aika riippuu siitä kuinka pitkään talon lämmitys voi olla pois päältä
- Ota kummaltakin koneelta kokeen aikana pari kolme kertaa kaikki mittausarvot.
Kokemuksen mukaan 30 - 60 min aikana keruunesteen lämpötila stabiloituu ja lämpötila kertoo kaivojen "lepolämpötilat"
Lepolämpötiloista nähdään mitenkä kaivoja on kuormitettu.
Ja samalla voidaan päätellä se että näytääkö keruun lämpömittaukset oikein.
ATS
-
Jotta ei unohtuisi
Keräsin listaa mitä aiemmin on ehdotettu tehtäväksi
1_Oikean koneen letkun tarkastus
2_Vasemman koneen vaihtoventtiilin toiminnan tarkastus
3_Selvitettävä käykö LJ-pumput koneiden seistessä
Kun nämä on tehty olisi vielä yksi selvitettävä asia
-Kaivojen tilan selvittäminen. Mitattava kaivojen "lepolämpötila"
Tehdään seuraavasti:
- Pysäytä kompressorit ja estä niiden käyntiinlähtö
- Käynnistä kummankin koneen keruupumput
- Anna käydä 30 - 60min
- Aika riippuu siitä kuinka pitkään talon lämmitys voi olla pois päältä
- Ota kummaltakin koneelta kokeen aikana pari kolme kertaa kaikki mittausarvot.
Kokemuksen mukaan 30 - 60 min aikana keruunesteen lämpötila stabiloituu ja lämpötila kertoo kaivojen "lepolämpötilat"
Lepolämpötiloista nähdään mitenkä kaivoja on kuormitettu.
Ja samalla voidaan päätellä se että näytääkö keruun lämpömittaukset oikein.
ATS
Suuret kiitokset sinulle!
Tilattu huolto, joka saa katsoa nuo kohdat.
Nyt koneet säädetty niin, että vain oikea tekee käyttövettä. Ja vasen lähtee myöhemmin käyntiin. Ja sisälämpötila vasen 20 ja oikea 22.
Kylmempi kone (vasen):
Ulko: 2° C
Menojohto: 38 (35) °C
Paluu: 35 (55) °C
Integraali: -42
Keruul. paluu: 0°C
Keruul. meno: -4°C
Käynnistyy: -150
Lämpöisempi kone (oikea):
Ulko: 2° C
Menojohto: 44 (41) °C
Paluu: 36 (55) °C
Käyttövesi: 44°C
Integraali: -7
Keruul. paluu: 2°C
Keruul. meno: -3°C
Käynnistyy: -60
Mittaan kaivojen lepolämpötilat, kun tulee sopiva hetki.
-
Vasemman koneen vaihtoventtiili jumissa patterikierron puolelle ja kierrättää patteriverkoston vettä vaikka pitäisi tehdä käyttövettä?
Tässähän se (ainakin suurin) vika oli. Vaihtoventtiili on nyt vaihdettu. Vasen pumppu lämmitti patteriverkostoa käyttöveden lämpötilalla, jolloin oikea kone kävi vain harvakseltaan. Tämä rasitti vasenta kaivoa.
Seuraan tilannetta uudelleen taas kun lämmityskausi alkaa. Kiitos kaikille hyvistä neuvoista.