Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: turska - 22.09.21 - klo:10:53
-
Hei,
MLP pumpussa on ollut USB tikku Toukokuusta 2021.
Tarkoituksena on ollut tutkia, käyttääkö MLP lämmittämiseen sähköä, koska sähkölaskut olivat korkeita talvella/keväällä 2021.
Aiempaa keskustelua löytyy täältä:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=post;quote=131493;topic=5402.1760;last_msg=133565
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=post;quote=131311;topic=5402.1720;last_msg=133565
Tietoja:
Pumppu : NIBE
-merkki F1255-12 REM
-tyyppi
-teho 3-12kW
-invertteri/on
-keruu kaivo/vaakakeruu : keruukaivio 230m
- OK-Talo, puurakenne
-paikkakunta, Oulu
-rakennusvuosi. 2019
-maalämpö asennettu 2019
-pinta-ala 200m2
-lämmitys patterit/lattia : lattialämmitys, ei pattereita
-Maaviileäkonvektori ( GREE ) asennettu huhtikuussa 2021.
-ei rättipattereita
-3 kylppäriä, joista yksi erillisessä rakennuksessa.
-Erillisrakennus 29m2 ( huone + sauna&suihku )
-Käyttöveden kiertopumppu laitettu ajastimen perään.
-kuinka pitkän lenkin käyttöveden kierto tekee : ei tietoa
Käyttötunnit ja käynnistykset:
Käynnistysten lukumäärä 2869 (23.9.2021)
kokonaisäyttöaika: 8215h (23.9.2021)
- josta käyttövesi 3018h (23.9.2021)
Lisävastuksen käyttötiedot )(22.9.2021)
Tila: pois
aikakerroin: 2032.0
- josta käyttövesi 193.0
Varokekoko asetus
25A
5.1.2
29.9.2021Suurin menojohdon lämpötila asetettu: 35C.
24.9.2021 oli 39C
Asetuksia (27.9.2021)
4.9.2
Lämmityksen pysäytys 13C
lisäyksen pysäytys 5C
suodatusaika 24h
4.9.3 seuraavanlaiset:
nykyinen arvo -51GM
käynnistä kompressori -120GM
käynnistysero lisälämpö 400GM
lisälämm.portaiden ero 100GM
Muuta:
- LVI koneen edessä esilämmitin/viilennin (sähkötoiminen)
- Sähkökiuas ( Tulikivi Sumu 10,5 Kw ) ja tulleehan tuota saunottua aika paljon.
- Sähkölämmitteinen poreallas ( Drop.fi 3kW )
Sähkönkulutus tunti tunnilta drivellä ( excel ja csv )
https://drive.google.com/drive/folders/1trXklTLgU5I4Je30chhD_2zYSPJXz577?usp=sharing
Sähkön kulutus Lokakuu2021:
Lokakuun sähkön kulutus
https://drive.google.com/drive/folders/1DvEgihW3nWTbmHo4nvsLEFBcVqgzma7z?usp=sharing
Nibelog: (päivitettty 18.12.2021)
https://drive.google.com/drive/folders/1O2ML6U5DJYUUXHfbnHtUuOiZl2sf9_1R?usp=sharing
-
Nibessä on oma laskuri lisävastuksen käytöstä.
Tarkasta ensimmäiseksi sen lukemat.
-
Laskuri on valikko 3.3
-
Kiitos, tsekkaan!
Tällainen info:
Tila: pois
aikakerroin: 2032.0
- josta käyttövesi 193.0
-
Kiitos, tsekkaan!
Tällainen info:
Tila: pois
aikakerroin: 2032.0
- josta käyttövesi 193.0
Nibe on käyttänyt PALJON sähkövastusta avustaakseen
lämmityksessä (2032-193) * 6 = 11034 kWh ja
käyttöveden teossa 193 * 6 = 1158 kWh
Ota vielä käyttötunnit ja käynnistykset, suunnilleen samasta kohtaa valikkoa.
Sinuna ottaisin nyt esim. kuukausittain ylös (ja exceliin) sähkölaitokselta kokonaiskulutuksen, Nibe lämmitystunnit, Nibe käyttövesitunnit, Nibe lisäykset.
Aiempien viestien perusteella extrapoloin lineaarisesti että Niben aikana (3/2020 - 9/2021) kokonaissähkön kulutus 27000 kWh.
Lisävastusta on käytetty samana aikana n. 12000 kWh.
Joko koneen mitoitus on pahasti pielessä tai käyttötottumukset eivät ole huomioitu mitoituksessa.
Bergheat laskelman mukaan 6,5kW kone riittää 21C lämpötilaan, tosin en tunnistanut siitä toista rakennusta ja kanaalia.
Katsoin muutamaa lokia ja niissä ei ollut vastuskäyttöä.
Kesäajan lokeista ei voi paljoa päätellä, mutta "onneksi" talvi on tulossa.
-
Onhan tehovahdin asetukset oikein, koska rajoittelee aika usein? Ja onko joku vaihe "ylikuormitettu" mikä aiheuttaisi tuon?
-
Onhan tehovahdin asetukset oikein, koska rajoittelee aika usein? Ja onko joku vaihe "ylikuormitettu" mikä aiheuttaisi tuon?
En ole tehovahtiin koskenut. Minkälaiset asetukset tuossa tulisi olla vakiona/ säädettynä?
-
Kesä ei ole parasta aikaa tutkia lämpöpumpun toimintaa, mutta kuten tuolla aiemmin sanottiin niin talvi on tulossa.
Ensiksi pitäisi selvittää kuka on "syyllinen" talon yleiskulutus, yksittäiset suuret kuluttajat vai lämpöpumppu.
Tämän jälkeen selvitää mistä johtuu suuret kulutukset.
Äskettäin oli vastaavanlainen tapaus "Kujan Ollilla" missä epäilys kohdistuu useisiin suuriin yksittäisiin kuluttajiin, selvittely on vielä kesken.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=10228.0
Oheisessa linkissä asiasta keskustelua, missä talon tuntikohtaisen kulutuksen analysoinnilla on pystytty muodostamaan melko tarkka profiili talon kulutuksesta.
Kerää sähkölaitoksen kulutusseurannasta tuntikohtaiset kulutustiedot ja lämpötilat, jos on saatavissa, vähintään vuoden ajalta. Mielellään vuoden 2020 alusta lähtien, koska siihen tulisi kaksi talvea, toinen leuto ja toinen normaali.
Tiedot mielellään Excell-muodossa.
ATS
-
Tehovahti asiaa...
Tarkasta että Nibelle on kerrottu talon pääsulakkeiden koko.
Täällä oli aluksi Nibe oletusarvo 16A ja kun muutin 25A, niin vastaava ongelma kaikkosi.
On/off Nibessä tuo on valikossa 5.1.12., varokekoko.
Tiedoksi : F1155 manuaalissa on sama virhe kuin F1145:n, "Tässä asetetaan F1155:n ... sekä laitteiston varokekoko" pitäsi olla rakennuksen varokekoko. Tarkastettu Niben kanssa.
Niben helppi kertoo kyllä oikein että rakennuksen.
-
Tehovahti asiaa...
Tarkasta että Nibelle on kerrottu talon pääsulakkeiden koko.
Täällä oli aluksi Nibe oletusarvo 16A ja kun muutin 25A, niin vastaava ongelma kaikkosi.
On/off Nibessä tuo on valikossa 5.1.12., varokekoko.
Tiedoksi : F1155 manuaalissa on sama virhe kuin F1145:n, "Tässä asetetaan F1155:n ... sekä laitteiston varokekoko" pitäsi olla rakennuksen varokekoko. Tarkastettu Niben kanssa.
Niben helppi kertoo kyllä oikein että rakennuksen.
Varokekoko tsekattu, on 25A
-
Kesä ei ole parasta aikaa tutkia lämpöpumpun toimintaa, mutta kuten tuolla aiemmin sanottiin niin talvi on tulossa.
Ensiksi pitäisi selvittää kuka on "syyllinen" talon yleiskulutus, yksittäiset suuret kuluttajat vai lämpöpumppu.
Tämän jälkeen selvitää mistä johtuu suuret kulutukset.
Äskettäin oli vastaavanlainen tapaus "Kujan Ollilla" missä epäilys kohdistuu useisiin suuriin yksittäisiin kuluttajiin, selvittely on vielä kesken.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=10228.0
Oheisessa linkissä asiasta keskustelua, missä talon tuntikohtaisen kulutuksen analysoinnilla on pystytty muodostamaan melko tarkka profiili talon kulutuksesta.
Kerää sähkölaitoksen kulutusseurannasta tuntikohtaiset kulutustiedot ja lämpötilat, jos on saatavissa, vähintään vuoden ajalta. Mielellään vuoden 2020 alusta lähtien, koska siihen tulisi kaksi talvea, toinen leuto ja toinen normaali.
Tiedot mielellään Excell-muodossa.
ATS
Joo tämän näkee kätevästi Oomin palvelusta. Täytyypä alkaa seuraamaan tuota viikottain.
Sellaisen huomion tein viime talvena, että sähkökiukaan käyttäminen näkyy selvästi piikkinä kulutuksessa.
Myös porealtaan ajastettu käyttö näkyy ( talviasento 1h päällä, 1h pois päältä, 3kWh sähkölämmitin)
-
Oliko talo tyhjillään viikon verran heinäkuun puolessa välissä ja muutaman päivän elokuun 20. päivän aikaan?
ATS
-
Oliko talo tyhjillään viikon verran heinäkuun puolessa välissä ja muutaman päivän elokuun 20. päivän aikaan?
ATS
Heinäkuussa tyhjillään, kyllä.
Elokuun 20pv en voi vannoa talon olleen tyhjänä, mutta töissä olen ollut koko Elokuun kotitoimistolla niin voisin vannoa että kotona :)
Mitä mietteitä tuli?
-
Talon ollessa tyhjillään putosi vrk-kulutus n. puoleen (30 -> 15 kWh/vrk) verratuna ennen ja jälkeen tilanteeseen.
Talon tyhjäkäyntiteho on keskimäärin keskellä kesää 1,2 kW ja asuminen lisää saman verran.
Sitten kun saa nämä kulutustiedot tuntiarvoina, nähdään mitenkä kulutus jakaantuu vuorokauden eri ajankohdille asutussa ja tyhjässä talossa.
Elokuun "kuoppa" osuu viikonvaihteeseen 21.-22. elokuuta.
ATS
-
Onko talon rakentamisaikana tai sen jälkeen Nibe ollut vain vastuskäytöllä?
Katsoin lokeja ja niissä ei ole lisäystä. Ei saisikaan, mutta paree tarkastaa ;)
234 kpl alarmia 274
274 Compressor phase overloaded
Load monitor has caused the compressor not to operate with desired power.
-
Onko talon rakentamisaikana tai sen jälkeen Nibe ollut vain vastuskäytöllä?
Rakentamisaikana on ollut pelkällä sähköllä, kyllä. Ajankohta oli 2019 lokakuu kun tuo kytkettiin päälle. Itse maalämpö saatiin kiertämään maaliskuussa 2020.
Katsoin lokeja ja niissä ei ole lisäystä. Ei saisikaan, mutta paree tarkastaa ;)
Kiitos! :)
234 kpl alarmia 274
274 Compressor phase overloaded
Load monitor has caused the compressor not to operate with desired power.
Mitäs tämä käytännössä tarkoittaa? Mitä tälle pitäisi tehdä, vai pitääkö mitään? Kiitos etukäteen!
-
Kesä ei ole parasta aikaa tutkia lämpöpumpun toimintaa, mutta kuten tuolla aiemmin sanottiin niin talvi on tulossa.
Ensiksi pitäisi selvittää kuka on "syyllinen" talon yleiskulutus, yksittäiset suuret kuluttajat vai lämpöpumppu.
Tämän jälkeen selvitää mistä johtuu suuret kulutukset.
Äskettäin oli vastaavanlainen tapaus "Kujan Ollilla" missä epäilys kohdistuu useisiin suuriin yksittäisiin kuluttajiin, selvittely on vielä kesken.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=10228.0
Oheisessa linkissä asiasta keskustelua, missä talon tuntikohtaisen kulutuksen analysoinnilla on pystytty muodostamaan melko tarkka profiili talon kulutuksesta.
Kerää sähkölaitoksen kulutusseurannasta tuntikohtaiset kulutustiedot ja lämpötilat, jos on saatavissa, vähintään vuoden ajalta. Mielellään vuoden 2020 alusta lähtien, koska siihen tulisi kaksi talvea, toinen leuto ja toinen normaali.
Tiedot mielellään Excell-muodossa.
ATS
Drivellä excel ja csv muodossa tunti tunnilta 1.12.2020 - 21.9.2021 ( ei saanut aikaisempaa, aiemmat tiedot on oulun energiatilillä jossa on ongelmia tällä hetkellä) Riittääkö tämä tieto tuumailuun?
linkki:
https://drive.google.com/drive/folders/1trXklTLgU5I4Je30chhD_2zYSPJXz577?usp=sharing
-
Kyllähän tuossakin on Excellillä pureksittavaa
Olen pari päivää reissussa palaillaan asiaan alkuviikosta
ATS
-
Mitäs tämä käytännössä tarkoittaa? Mitä tälle pitäisi tehdä, vai pitääkö mitään? Kiitos etukäteen!
Kun emme tiedä paljonko vastusta rakentamisaikana on käytetty, niin lienee viisainta että nyt luetut arvot ovat päivä nolla jota vastaan seurataan.
Lokitus kannattaa pitää päällä.
Nuo alarmit 274 on samoja joita NibUplinkistä olet nähnyt.
Luultavasti ne vain indikoivat että Niben toimintaa rajoitetaan.
Itse olen nähnyt noita vain lisäyksen yhteydessä ennen varokekoon korjaamista. Meillä ei ole muita suuria kuluttajia.
-
turska, millaiset on kaivoon menevät / palaavat lämpötilat? Katsoin GTK:n palvelusta ja jos jostain syystä satut olemaan harmaalla kartan alueella Oulun seudulla niin ei tuosta 230m kaivosta irtoa jatkuvaa lämmöntuottotehoa kuin 2.7 kW. Silloin kompressori käy korkeilla tehoilla ja lopulta pysähtyy ja lämmittää vastuksilla ettei kaivo mene jäähän. Eli nuo kaivon lämpötilat kannattaa selviittää, olisiko kaivo syyllinen suureen kulutukseen?
Jotain on pumpussa pielessä, tuollainen 11000 kWh vastuskäyttöä on aivan tolkuton määrä :'(
-
turska, millaiset on kaivoon menevät / palaavat lämpötilat? Katsoin GTK:n palvelusta ja jos jostain syystä satut olemaan harmaalla kartan alueella Oulun seudulla niin ei tuosta 230m kaivosta irtoa jatkuvaa lämmöntuottotehoa kuin 2.7 kW. Silloin kompressori käy korkeilla tehoilla ja lopulta pysähtyy ja lämmittää vastuksilla ettei kaivo mene jäähän. Eli nuo kaivon lämpötilat kannattaa selviittää, olisiko kaivo syyllinen suureen kulutukseen?
Jotain on pumpussa pielessä, tuollainen 11000 kWh vastuskäyttöä on aivan tolkuton määrä :'(
Tuo 11000kWh taitaa sitten olla koko pumpun käynnissä oloajan? eli mun pitäisi olla ottamatta huomioon Kulutus ajalta: 2019 lokakuu puoliväli(tarkistan päivämäärän) - 2020 maaliskuun 13pv ( jolloin maalämpö kytkettiin käyttöön ). Tuon ajan on käynyt pelkällä sähköllä.
23.9.2021: Tällä hetkellä liiteen mukaisesti sisään 1,9C ja ulos -0,6C.
24.9.2021: sisään 3,2C, ulos 1,9C
-
Mitä Husdatasta vilkaisin riittävä kaivo pohjoisessa tällä hetkellä tulo on minitehoilla n. 3.5-4 asteen nurkilla, etelässä 5-6 astetta.
Eli tuo 1.9 on aika viileä ajankohta huomioiden.
Tommonen 3 astetta putoaa helposti kun ilmat viilenee ja aletaan oikeasti pitkiä jaksoja lämmittämään. Kun tuleva menee reilusti (-2_ -5)pakkaselle niin teho putoaa eikä 12 kW pumppu anna enää kun 7-8 kW lämmitystehoa ja COP laskee entisestään kun kompressori joutuu puristamaan kuumakaasun lämmön korkealle jotta saadaan lauhduttimelle riittävästi lämpöä.
kannattaa seurata tuota kaivon lämpöä ja pistää rajoitus esim. maksimilämpötilaan tai tehoon jolloin pumppu käy pidempiä jaksoja pienemmällä teholla eikä kyykytä kaivoa. Yli 10 kW teholla menee useamman tunnin jaksolla kaivo kyykkyyn vaikka olisi lämpimämpikin. Kovana pakkastalvena ei jää kaivolle aikaa palautua.
Varmaan mennyt rakennusaikana sähköä lämmitykseen, mutta käyttöveden avustukseen yli 1000 kWh, yleensä ei juuri mitään mene muutama kymmenen kWh ehkä.
-
Mitä Husdatasta vilkaisin riittävä kaivo pohjoisessa tällä hetkellä tulo on minitehoilla n. 3.5-4 asteen nurkilla, etelässä 5-6 astetta.
Eli tuo 1.9 on aika viileä ajankohta huomioiden.
Tommonen 3 astetta putoaa helposti kun ilmat viilenee ja aletaan oikeasti pitkiä jaksoja lämmittämään. Kun tuleva menee reilusti (-2_ -5)pakkaselle niin teho putoaa eikä 12 kW pumppu anna enää kun 7-8 kW lämmitystehoa ja COP laskee entisestään kun kompressori joutuu puristamaan kuumakaasun lämmön korkealle jotta saadaan lauhduttimelle riittävästi lämpöä.
kannattaa seurata tuota kaivon lämpöä ja pistää rajoitus esim. maksimilämpötilaan tai tehoon jolloin pumppu käy pidempiä jaksoja pienemmällä teholla eikä kyykytä kaivoa. Yli 10 kW teholla menee useamman tunnin jaksolla kaivo kyykkyyn vaikka olisi lämpimämpikin. Kovana pakkastalvena ei jää kaivolle aikaa palautua.
Varmaan mennyt rakennusaikana sähköä lämmitykseen, mutta käyttöveden avustukseen yli 1000 kWh, yleensä ei juuri mitään mene muutama kymmenen kWh ehkä.
Okei, otan seurantaan kaivon lämmön. Mistä valikosta tuon maksimilämpötilarajoituksen voi laittaa?
-
Mitäs tämä käytännössä tarkoittaa? Mitä tälle pitäisi tehdä, vai pitääkö mitään? Kiitos etukäteen!
Pitäisi nähdä onko talon vaiheet kuormitettu "tasaisesti". Eli jos kompressorin vaihe kuormittuu, niin sen käyttö estyy.
Sähän saat sieltä uplinkistä vaihekohtaisen kuorman käyrinä, ja tuolta voi katsella onko joku vaihe jatkuvasti korkealla. Tai onko jotain sykliä.
-
Tuntikohtainen sähkönkulutus vaihtelee yllättävän vähän. Kovilla pakkasilla kokonaiskulutus jotakuinkin tolkullista, plussakeleillä kulutuksen pudotus maltillista.
Energiasyöppöjä kotelon ulkopuolella monenlaisia: lämmitysveden kierto, tuloilman esilämmitys sähköllä, porealtaan 3 kW sähkölämmitin.
Miten erillisrakennuksen lämmitys + vesi on hoidettu? Kaivo saisi olla lämpimämpi tässä vaiheessa vuotta.
-
Tuntikohtainen sähkönkulutus vaihtelee yllättävän vähän. Kovilla pakkasilla kokonaiskulutus jotakuinkin tolkullista, plussakeleillä kulutuksen pudotus maltillista.
Energiasyöppöjä kotelon ulkopuolella monenlaisia: lämmitysveden kierto, tuloilman esilämmitys sähköllä, porealtaan 3 kW sähkölämmitin.
Miten erillisrakennuksen lämmitys + vesi on hoidettu? Kaivo saisi olla lämpimämpi tässä vaiheessa vuotta.
Erillisrakennukseen menee maalämpökanaali ja vesi mene omalla jakotukilla. Huomiona, että erillisrakennuksessa ei ole koneellista ilmanvaihtoa, huippari toteutus.
-
Pitäisi nähdä onko talon vaiheet kuormitettu "tasaisesti". Eli jos kompressorin vaihe kuormittuu, niin sen käyttö estyy.
Sähän saat sieltä uplinkistä vaihekohtaisen kuorman käyrinä, ja tuolta voi katsella onko joku vaihe jatkuvasti korkealla. Tai onko jotain sykliä.
Mitä käyrää tässä tarkkaan ottaen tulee katsoa?
Liitteenä näkymä myuplinkistä.
-
On/off pumpun kanssa kaivon seuranta pitäisi saada ajoitettua samaan käyntijakson vaiheeseen. Esim meillä tulee nyt normaalin tauon jälkeen ensimmäinen putkikierros noin 5C liuosta ja viilenee siitä jos sattuu pidempi käyntijakso käyttöveden teon vuoksi niinkuin tänään ennen puolta päivää.
(https://arihy.kuvat.fi/kuvat/Sekalaiset/MLP/D210924.png?img=full)
-
Alkuperäinen kysymys oli, mikä kuluttaa paljon.
Näiden tietojen perusteella se ei näytäisi olevan Nibe.
Sen osalta kannattaa pitää loggaus ja seuranta käynnissä muutaman kuukauden.
Toiset kaivot on kylmempiä kuin toiset, täällä yksi kylmä >:(
Kun talvi tulee, niin nähdään Niben mitoitus ja kaivon käyttätyminen.
Kohdistaisin nyt huomion muihin kulutuslaitteisiin (kiuas, poreallas, sähköauton lataus, liesi + kaikki 1-vaiheen perässä olevat) ja vaiheiden balanssin.
Sähkön kulutuksesta voisi päätellä ettei Nibe tarvitse vastuksia lämmitykseen.
Bergheat laskelman voisi päivittää toisella rakennuksella ja kanaalilla, varmuuden vuoksi.
-
Okei, otan seurantaan kaivon lämmön. Mistä valikosta tuon maksimilämpötilarajoituksen voi laittaa?
Ilmeisesti tuolta huoltovalikosta
5.1.2 - suurin menojohdon lämpötila
Tuo kaausikatsaus helpottaa tutkimista kummasti jos saat lämmönkeruun paluun ja menon lämpötilat.
-
Alkuperäinen kysymys oli, mikä kuluttaa paljon.
Näiden tietojen perusteella se ei näytäisi olevan Nibe.
Sen osalta kannattaa pitää loggaus ja seuranta käynnissä muutaman kuukauden.
Toiset kaivot on kylmempiä kuin toiset, täällä yksi kylmä >:(
Kun talvi tulee, niin nähdään Niben mitoitus ja kaivon käyttätyminen.
Kohdistaisin nyt huomion muihin kulutuslaitteisiin (kiuas, poreallas, sähköauton lataus, liesi + kaikki 1-vaiheen perässä olevat) ja vaiheiden balanssin.
Sähkön kulutuksesta voisi päätellä että Nibe tarvitse vastuksia lämmitykseen.
Bergheat laskelman voisi päivittää toisella rakennuksella ja kanaalilla, varmuuden vuoksi.
Kumpaa tarkoitat, Nibe tarvitsee vai ei tarvitse vastuksia lämmitykseen? :)
-
Ilmeisesti tuolta huoltovalikosta
5.1.2 - suurin menojohdon lämpötila
Tuo kaausikatsaus helpottaa tutkimista kummasti jos saat lämmönkeruun paluun ja menon lämpötilat.
Suurin menojohdon lämpötila on 39C.
Merkkaan tämän tiedon ensimmäiseen viestiini.
-
Kumpaa tarkoitat, Nibe tarvitsee vai ei tarvitse vastuksia lämmitykseen? :)
Nibe ei näyttäisi tarvitsevan vastuksia.
Tämä ei 100 varmaa, mutta kulutustiedon mukaan yli 20C pakkasilla talon keskikulutus on ollut 4,6kWh/h, pakkaskauden keskikulutus on 3,3kWh/h ja "kaikkien aikojen keskiarvo" on 2,3 kWh/h.
Toki varmuuden tuosta saa vasta kun pitää loggauksen päällä ja katsoo aineistoa tai asentaa Nibelle oman mittarin.
En laittaisi käyttömukavuutta pienentäviä rajoituksia, ennenkuin niille on jokin syy. Epäily ei minusta riitä.
-
Suurin menojohdon lämpötila on 39C.
Merkkaan tämän tiedon ensimmäiseen viestiini.
Alkuun kannattaisi pudottaa tuota 35 asteeseen ja jos ei riitä kovilla pakksilla niin aste pari ylöspäin.
-
Tarkasta myös:
1) käynnistysero lisälämpö (valikko 4.9.3)
2) lisäyksen pysäytys (valikko 4.9.2). Jos tämä on kesäisessä lämpötilassa, käyttää Nibe vastusta ympäri vuoden kohdan 1) käynnistyseron asteminuuttiluvun täyttyessä. Olettaen, että lämmityksen pysäytys on myös korkealla asteluvulla.
-
... Olettaen, että lämmityksen pysäytys on myös korkealla asteluvulla.
Lämmityksen pysäytys on lämpötilasta ei asteluvusta.
-
Juu, valikossa 4.9.3 pelataan asteminuuteilla ja valikossa 4.9.2 ulkolämpötilan asteluvuilla.
Vastuksen päälle kytkettyään pumppu ajaa syklin lähes loppuun tämän kanssa. Vastuksen mennessä pois päältä vähentää 100 asteminuuttia jäljellä olevasta lämmitysvelasta.
Eli teoria on se, että vastuksen mennessä päälle on vaiheen kuormitus jo muutenkin runsasta laukaisten hälyn.
-
Siis eikös kaikki Nibeläiset pumput toimi normisti niin että sammuvat kun asteminuutit nousee arvoon =0!?
-
Siis eikös kaikki Nibeläiset pumput toimi normisti niin että sammuvat kun asteminuutit nousee arvoon =0!?
Kyllä.
Toinen vaihtoehto sammuttamiseen on se, että meno ylittää pyynnin 10:llä (oletusarvo).
Tällöin asteminuutit nollataan.
Vastuksia otetaan (ainakin täällä) käyttöön ja pois lämmitysvelan (asteminuuttien) perusteella. Sillä ei ole vaikutusta asteminuutteihin.
-
Kyllä.
Toinen vaihtoehto sammuttamiseen on se, että meno ylittää pyynnin 10:llä (oletusarvo).
Tällöin asteminuutit nollataan.
Vastuksia otetaan (ainakin täällä) käyttöön ja pois lämmitysvelan (asteminuuttien) perusteella. Sillä ei ole vaikutusta asteminuutteihin.
Tuohon mainitsemaani toimintaan voi liittyä sekin, että vastuksen saattaa sammuttaa saavutettu korkein menoveden lämpötila. Toisaalta toimintahan on siinä mielessä järkevää, ettei keitetä yli. Huilijakso alkaa toki asteminuuteilla 0, mutta jos sitä aloitellaan tapissa olevalla menoveden lämpötilalla nousee sisälämpökin turhan korkealle.
Eli esim. vastus käyttöön asteminuuteilla -650. Vastukset pois asteminuuteilla -200, samalla asteminuuttimuutos -200 -> -100. Sitten lämmitysvelka nollille ilman vastuksia ja kone seis.
-
Ei ole olemassa parametria "vastukset pois asteminuutia".
Niitä otetaan oletusarvoisesti 1 kW välein päälle ja pois, asteminuuttien
ohjaamana. Ainakin täällä toimii niin.
-
Niin olen käsittänyt, että Nibessä asetetaan se asteminuuttiero minkä ylotyttyä vastukset otetaan avuksi. Eli jos "käynnistä kompressori" on -100 ja "käynnistysero lisälämpä" on 400, niin asteminuuttien saavutettua arvon -500 pamahtaa alin vastusteho päälle. Sitten "lisälämm. portaiden ero" on 100, niin asteminuutien ollessa -600 pamahtaa seuraava vastusteho lisäavuksi, jne. Kun asteminuutit nousee yli tuon -500 niin vastukset sammuu.
-
Tuossa linkki Tampereella 2013 tehtyyn diplomityöhön.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/123456789/21943/Lahti.pdf?sequence=3&isAllowed=y
EED laskentaohelma antaa Oulu korkeudella 20 MWh kulutukseen hyvän kaivon mitaksi 2x194m (15m kaivojen välinen etäisyys).
EED:n mitoitukseen peilaten tuo 230m kaivo on kyllä auttamattomasti liian matala ja sähköä tarvitaan pumpun avuksi.
Tuo 20 MWh on kaivosta otettava lämpöteho, pumpun sähkö tulee siihen päälle.
Aikamoista silppua on tuo kallioperä Oulun seudulla, ihan tuurista kiinni millaisen kaivon saa.
-
Niin olen käsittänyt, että Nibessä asetetaan se asteminuuttiero minkä ylotyttyä vastukset otetaan avuksi. Eli jos "käynnistä kompressori" on -100 ja "käynnistysero lisälämpä" on 400, niin asteminuuttien saavutettua arvon -500 pamahtaa alin vastusteho päälle. Sitten "lisälämm. portaiden ero" on 100, niin asteminuutien ollessa -600 pamahtaa seuraava vastusteho lisäavuksi, jne. Kun asteminuutit nousee yli tuon -500 niin vastukset sammuu.
Näin olen myös nähnyt toimivan.
Tuon lisäksi se osaa ottaa vastuksia pois päältä aina kun asteminuutit nousee. Eli tuossa esimerkissä 2kW:stä siirrytään 1 kW:iin asteminuuttivaihdossa -600 -> -599.
Tämän lisäksi vastukset otetaan pois päältä, kun meno ylittää astetetulla astemäärällä pyynnin.
-
Mitä käyrää tässä tarkkaan ottaen tulee katsoa?
Liitteenä näkymä myuplinkistä.
Ai sulla ei ole maksettua uplinkkiä. Siellä on vaiheetkin, ja paljon muuta.
-
Alkuun kannattaisi pudottaa tuota 35 asteeseen ja jos ei riitä kovilla pakksilla niin aste pari ylöspäin.
Teen tämän muutoksen lokakuun 1 päivä, näkee sitten lokeista ehkä kätevämmin muutoksen vaikutuksen?
-
Pitäisi nähdä onko talon vaiheet kuormitettu "tasaisesti". Eli jos kompressorin vaihe kuormittuu, niin sen käyttö estyy.
Sähän saat sieltä uplinkistä vaihekohtaisen kuorman käyrinä, ja tuolta voi katsella onko joku vaihe jatkuvasti korkealla. Tai onko jotain sykliä.
Vaihekohtainen kuorman käyrä -> en ihan pääse kartalle mitä pitäisi katsoa :)
voin tiedon perusteella liittää tähän dataa
-
Tarkasta myös:
1) käynnistysero lisälämpö (valikko 4.9.3)
2) lisäyksen pysäytys (valikko 4.9.2). Jos tämä on kesäisessä lämpötilassa, käyttää Nibe vastusta ympäri vuoden kohdan 1) käynnistyseron asteminuuttiluvun täyttyessä. Olettaen, että lämmityksen pysäytys on myös korkealla asteluvulla.
Tarkastettu, seuraavanlaiset:
4.9.2
Lämmityksen pysäytys 13C
lisäyksen pysäytys 5C
suodatusaika 24h
4.9.3 seuraavanlaiset:
nykyinen arvo -51GM
käynnistä kompressori -120GM
käynnistysero lisälämpö 400GM
lisälämm.portaiden ero 100GM
Lisään nämä tiedot ensimmäiseen viestiini.
-
Nyt on tullut askarreltua Excelin parissa.
Ensimmäisessä kuvassa on tuntikohtaiset kulutukset sekä ulkolämpötilat 1.10.2019 - 23.9.2021
Toisessa kuvassa on tuntikohtaiset kulutukset jaoteltuna yön aamun ja illan tunteihin.
Selvästi on havaittavissa sähkökattilajakso lokakuu 2019 - maaliskuu 2020. Todennäköisesti tällöin on kertynyt valtaosa vastustunneista
Yötuntien kulutus on varsin tasaista
Päivällä ja etenkin illalla on havaittavissa korkeita asumisesta johtuvia kulutushuippuja
Kulutus näyttää olleen jopa -30 C pakkasella varsin maltillista. Tuntuu siltä että vastuksia ei ole käytetty edes -30 C pakkasella.
ATS
-
Jatkoa seuraa
Oheisessa kuvassa on esitetty talon yöajan sähkönkulutus ulkolämpötilan funktiona kahdessa tilanteessa
1) Ajalta kun Nibe toimi sähkökattilana
Trendi on kuin haulikolla ammuttu, tämä johtunee rakenteilla olevan talon epästabiilista tilanteesta.
2) Talvi - kesä 2021, ajalta kun ulkolämpötila vaihteli -28 C -> +17C
-Trendistä voi päätellä että talon
- talviajan peruskulutus on n. 1,0 kW
- kesäajan peruskulutus on n. 0,5 kW
- edelleen nähdään että -30 C pakkasella Niben käyttämä teho on n. 4,5 kW
- Teho kasvaa suoraviivaisesti lämpötilan laskiessa
- Jos pakkasen kiristyessä käytettäisiin vastuksia apuna, olisi trendi ylöspäin kaartuva
- Mutta tässä tapauksessa trendi on suora niin tästä voi päätellä että vastuksia ei käytetä.
ATS
-
Vaihekohtainen kuorman käyrä -> en ihan pääse kartalle mitä pitäisi katsoa :)
voin tiedon perusteella liittää tähän dataa
Näin kannattaa tehdä. Katso myös kaivon lämmöt kerran pari viikko kun alkaa viilenemään. Lämmöt kannattaa katsoa kun pumppu on pyörinyt vähintään 15-20 min. Matala lämpö tulevassa vaikka 0 nurkilla ei sinänsä haittaa mutta jos kuorma on kova niin saattaa mennä reilusti miinukselle niin alkaa näkymään kulutuksessa.
Kulutukset tosta taulukosta
Tammi-21 2630,04 kWh
Helmi-21 2540,38 kWh
Maalis-21 2061,23 kWh
Ovat ehkän.n.1000 kWh liian korkeita, maaliskuu näyttäs ihan hyvältä ehkä 500 kWh liikaa.
Oulussa tosi lämmin maaliskuu, vain 1 yli -20 pakkaspäivä. Selittää tuota pienempää kulutusta.
Kyllä se pumppu näyttäs kuitenkin syövän mielestäni ihan kiitettävästi sähköä.
-
Ja vielä yksi kuva
Tässä verrataan huhtikuun 2021 keskimmäisen viikon yön, päivän ja illan tuntikohtaisia kulutusprofiileja toisiinsa.
- Kuvasta nähdään että talon ulkolämpötilasta riippumaton peruskulutus on n. 1,0 kW
- Päivän keskimääräinen kulutus on n. 0,4 kW suurempi kuin yöllä
- Illan keskimääräinen kulutus on n. 1,0 kW suurempi kuin yöllä
- Asumisesta tulee vuorokaudessa n. 12 kWh kulutusta
- Peruskulutus on 24 kWh/vrk
- Nämä yhteensä 36 kWh/vrk = n. 1100 kWh/kk (huhtikuu)
Nyt pitäisi selvittää mistä nämä koostuu
- Asumisen 12 kWh/vrk on varsin maltillinen ja siitä tuskin on varaa mukavuuden kärsimättä tinkiä.
- Peruskulutuksessa 36 kWh/vrk on todennäköisesti tinkimisen varaa
ATS
-
Tuohon 1100 kwh peruskulutukseen /kk lisätty Bergheat46 lukemat. Vähän tuo arvio neliöihin nähden optimistinen , mutta suuntaa antava. selkeästi nähtävissä lämpötilan vaikutus. Lämmin joulu-ja maaliskuu sekä huhtikuu niin kulutus on kohtuullinen. Kovilla pakkasilla ylitys repeää lähelle 1000 kWh. Tulee muistaa että 2019 rakennettu 230 m2 talo pitäisi mennä invertteripumpulla lämmityksen osalta johonkin max 5000 kwh:iin/ vuosi. Kun talvi tulee löytyy syyllinen, veikkaan että pumpun ja muiden sähkösyöppöjen kulutus on normaalia korkeampi, jolloin kokonaiskulutus kasvaa merkittävästi.
-20 joulu 562 +1100=1662/2050, erotus 388 kWh
-21 tammi 638 +1100=1738/2630, erotus 892 kWh
-21 helmi 561 +1100=1661/2540, erotus 879 kWh
-21 maalis 550 +1100=1650/2061, erotus 411 kWh
-21 huhti 425 +1100 =1525 /1462, erotus -63 kWh
erotus yhteensä 2507 kWh
-
Nibe F1255-12 REM
Löytyykö jostain kompressorin eri taajuuksia (compr. freq. act.(43136)) vastaavat tehotiedot?
- Ottoteho
- Antoteho
Jonkin muun (esim Bosch) samankokoisen (3-12 kW) pumpun tehotiedot kelpaa sillä eihän ne paljon toisistaan poikkea.
Tällä tiedolla voisi haarukoida logeista löytyvien Hz-tietojen avulla Niben ottamaa tehoa
ATS
-
Aika huonosti on tietoa, tuo Bosch (IVT) manuaalista.
Minimi laskennalinen antoteho n. 3.5 kW ja maksimi menee 13.5kW nurkille.
3.2 Why does the heat pump go on/off during low heating demand?
The compressors’ lowest permitted operating frequency is 45 Hz (13%). At startup however, the compressor
runs temporarily at 156 Hz (45%). This initialization phase lasts for 4 minutes and serves to ensure good
lubrication in the compressor. Only then will the speed be adjusted down to match the heating demand. A small
heating demand may be met already during the initialization phase and stop the compressor before it has time to
slow down.
Jämä ilmoittaa:
EN 14511: 2011
POWER OUT 0/35 °C * 50 HZ
Star RST Inverter 6 kW 0.67
Star RST Inverter 12 kW 1.04
Star RST Inverter 16 kW 1.83
POWER IN 0/35 °C [KW] * 50 HZ
Star RST Inverter 6 kW 3.15
Star RST Inverter 12 kW 5.06
Star RST Inverter 16 kW 8.89
-
Tuohon 1100 kwh peruskulutukseen /kk lisätty Bergheat46 lukemat. Vähän tuo arvio neliöihin nähden optimistinen , mutta suuntaa antava. selkeästi nähtävissä lämpötilan vaikutus. Lämmin joulu-ja maaliskuu sekä huhtikuu niin kulutus on kohtuullinen. Kovilla pakkasilla ylitys repeää lähelle 1000 kWh. Tulee muistaa että 2019 rakennettu 230 m2 talo pitäisi mennä invertteripumpulla lämmityksen osalta johonkin max 5000 kwh:iin/ vuosi. Kun talvi tulee löytyy syyllinen, veikkaan että pumpun ja muiden sähkösyöppöjen kulutus on normaalia korkeampi, jolloin kokonaiskulutus kasvaa merkittävästi.
-20 joulu 562 +1100=1662/2050, erotus 388 kWh
-21 tammi 638 +1100=1738/2630, erotus 892 kWh
-21 helmi 561 +1100=1661/2540, erotus 879 kWh
-21 maalis 550 +1100=1650/2061, erotus 411 kWh
-21 huhti 425 +1100 =1525 /1462, erotus -63 kWh
erotus yhteensä 2507 kWh
Ainakin saunan kiuas näkyy selkeänä piikkinä. Pitääpä pitää kirjaa kiukaan pouhotuksesta myös, osaa senkin ottaa huomioon. Täytyy tsekata ja listata myös ulkoporealtaan käyntitunnit. Kesäasetuksilla muistaakseni 1h päällä, 2h pois. Talviasetus. on 1h päällä, 1h pois.
-
Muistin virkistämiseksi turskan postaus keväältä 2021 (toisessa ketjussa) :
En tajunnut aiemmin sähkönkulutuslukemien yhteydessa ilmaista, että talossa on:
- LVI koneen edessä esilämmitin/viilennin (sähkötoiminen)
- Sähkökiuas ( Tulikivi Sumu 10,5 Kw ) ja tulleehan tuota saunottua aika paljon.
- Sähkölämmitteinen poreallas ( Drop.fi 3kW )
Noissa on potentiaalia ISOIKSI kuluttajiksi.
Mikäli porealtaan lämmitys (3kW) on päällä talvella 50% ajasta niin se tekee max. 1000kWh/kk ja "kesäkautena" 33% ajasta on max. 700kWh.
No, valmistajan (Drop) sivuilla luvataan käyttökuluksi 1€/päivä. Tuo tarkoittaa että koko vuoden kulu on 365€ (= 3500 kWh) ja talvella kuluu paljon enemän kuin kesällä. Totuus on varmaan jostain tuolta väliltä.
Niben vastuskulutus selviää lokeista, mutta muiden selvittämiseksi on hyvä olla kuluttajille omia kWh mittareita.
-
Nuo nykyaikaiset iv koneet ei paljon vie sähköä, Pohjois-Suomessa n. 1200 kWh/ vuosi siis käyttösähkö ja lämmitys. Tuo poreallas voi syödä hyvinkin 5000 kWh/vuosi.
Mulla myös 8.5 kw kiuas ja hybridiä latailtu muutama kuukausi. Silti vuosikulutus 11500 kWh, josta pumppu syönyt 4500 kwh. Peruskulutus silti alle 600 kWh,/kk n.48% siitä mitä"Turskalla". Talojen energiantarve suunnilleen sama.
Syöppö kannattaa selvittää, 10v säästöllä tekee ison tilin, sillä jo maksaa uuden MLP:n. :)
-
Syöppö kannattaa selvittää, 10v säästöllä tekee ison tilin, sillä jo maksaa uuden MLP:n. :)
Just näin.
-
Syöppö kannattaa selvittää, 10v säästöllä tekee ison tilin, sillä jo maksaa uuden MLP:n. :)
Vähän ihmeellistä kun nyt se sen tekee ja aikaisemmin se ensimmäiset 13 vuotta sinulla olisi tuottanut tappiota :D
Joku mättää, luulen tai oikeastaan tiedän että se 13v ekan vuoden laskelma... 8)
-
Löysin kesän logeista pari edustavaa jaksoa missä kone oli käynyt yhtäjaksoisesti vaihtelevalla teholla 6 - 8 tuntia.
Lauhduttimelle menevän ja sieltä lähtevän veden lämpötiloista sekä virtauksesta laskin koneen antotehon.
Ottotehon laskin antotehosta oletuksella että COP on 4,8.
Piirsin trendit anto- ja ottotehosta mittauksen (compr. freq. act.(43136)) funktiona
Olettaisin että mittaus (compr. freq. act.(43136)) näyttää taajuutta yksikkönä Hz.
Ottoteho (jos se on suuruusluokaltaan oikein?) on yllättävän pieni.
Niin pieni että se hukkuu helposti talon peruskulutuksen kohinaan?
ATS
-
seppaant laskelmasi on todennäköisesti aivan oikeaa suuruusluokkaa. Invertteri ei paljon kuluta.
Liitteenä 4-16 pumpun kulutus 14.1.2021 vuoden kylmin päivä, -17.8 keskilämpötila.
Keskikulutus päivä 3.15 kWh ja yö 2.38 kWh. Koko päivän kokonaiskulutus 72 kWh. Peruskulutus muu sähkö ylensä ollut n. 0.3-0.5 kWh/ h.
Näillä keleillä nykyaikaisen invertteriumpun pitäisi pystyä n. 5.5 coppiin jos kaivo on 4-5 astetta.
Talvella kaikki kuitenkin muuttuu, kaivon lämpö laskee ja tehonotto nousee. Cop menee alaspäin ja saattaa tuoda jäätymisongelmaa jolloin vastuksia käytetään. Eli kaivossa pitäisi olla talvelakin mistä ottaa, niin pysyy kulutus pienenä.
-
Nuo otto- ja antotehot on katsottu 9.5.2021 ja 22.9.2021 päivien kohdilta
- 9.5.2021 oli keruun lämpötilat -0,3 / -3,4 C viiden tunnin yhtöjaksoisen käynnin jälkeen
- 22.9. 2021 oli keruun lämpötilat -0,1 / -3,0 C kuuden tunnin yhtäjaksoisen käynnin jälkeen.
Kylmänä käy kaivo
ATS
-
Nuo kaivon lämmöt selittää paljon. Jos tällaisilla "välikeleillä" mennään -3 astetta alapuolelle niin talvella menee kyllä pumppu seis ja vastukset käyttöön.
Vuosi maalämmön käyttöönotosta kulutus kuitenkin reilu 20000 kWh :'( mikä on paljon 2019 rakennettuun taloon.
Jos meinaa asustella pidempään kannattaa porauttaa toinen kaivo 230m rinnalle.
-
Jos meinaa asustella pidempään kannattaa porauttaa toinen kaivo 230m rinnalle.
Jos nyt kumminkin katsellaan ensiksi seuraavat kunnon pakkaset.
ATS
-
Joo tai asentaa erillisen kWh mittarin kun ei maksa kun muutaman satasen asennettuna, jos ei pumpusta kWh mittaria löydy.
-
Joo tai asentaa erillisen kWh mittarin kun ei maksa kun muutaman satasen asennettuna, jos ei pumpusta kWh mittaria löydy.
Kannattaaa varmaan asentaa samalla kaikkiin suuriin kuluttajiin , jotta pääsee arvailusta "kovaan dataan".
-
Nuo otto- ja antotehot on katsottu 9.5.2021 ja 22.9.2021 päivien kohdilta
- 9.5.2021 oli keruun lämpötilat -0,3 / -3,4 C viiden tunnin yhtöjaksoisen käynnin jälkeen
- 22.9. 2021 oli keruun lämpötilat -0,1 / -3,0 C kuuden tunnin yhtäjaksoisen käynnin jälkeen.
Kylmänä käy kaivo
ATS
Kiitoksia tiedosta. Onko tälle mitään tehtävissä, vai todeta vain että ei riitä? Ihmettelen kyllä miten ei riitä, mutta ymmärsin että kaivot ovat "yksilöitä" ja tuurin kauppaa millaisena tulee.
-
Summan mutikassa ei kannata tehdä mitään.
Kaikkiin toimenpiteisiin pitää olla jokin peruste.
Tällä hetkellä on toimenpiteenä seurata pumpun toimintaa ilmojen jäähtyessä
Peruste on tiedon kerääminen tulevien toimenpiteiden suunnittelun pohjaksi.
Voisit listata kuluttajia
- Suuret yksittäiset kuluttajat
- Pienemmät jatkuvasti päällä olevat kuluttajat
- Pienemmät jaksottain pällä olevat kuluttajat
Missä vaiheessa on kWh mittarien hankinta?
Moneen kohteeseen on riittävä tuollainen pistorasiaan tökättävä parinkymppiä maksava mittari.
Tärkeää olisi saada itse lämpöpumppuun kWh mittari
ATS
-
Mittarien hankinta on listalla, mutta noita on monia erilaisia niin en ole osannut päättää. Olisiko suositella jotain tiettyä, hyväksi todettua?
-
Kiitoksia tiedosta. Onko tälle mitään tehtävissä, vai todeta vain että ei riitä? Ihmettelen kyllä miten ei riitä, mutta ymmärsin että kaivot ovat "yksilöitä" ja tuurin kauppaa millaisena tulee.
Tuollainen pieni miinus tulevassa keruunesteessä ei haittaa, mutta tulee huomioida että on syksy, talvella tilanne heikkenee.Jos menee vaikka -5 pakkaselle tuleva neste talvella niin alkaa menevä putki jäätymään ja saattaa rikkoa putkien liitokset ym. harmia. Teho putoaa. Pumppu menee seis ja vastukset päälle.
Jos otit homman koknaisurakkana "avaimet käteen" kannattaa asiasta reklamoida. Ihan hyvä peruste jos kaivo on mitoitettu oikeilla lähtötiedoilla väärin.
Miuuten voit vain hyväksyä korkeamman kulutuksen tai porauttaa toisen kaivon. Kannattaa kuitenkin nyt ensin laittaa kWh mittari pumpulle ja seurata kaivon lämpöä.
MLP:n kWh mittari kannattanee asentaa suoraan keskukseen, sähkäri kyllä tietää. reilulla satasella saa ihan käyvän mittarin DIN aukkoon.
Liitteenä oman kaivon lämpö, ollaan eri leveysasteilla, ei voi verrata. Tuokin putoaa 3 astetta heittämällä kun mennään kovalle pakkaksjaksolle.
-
Tuollainen pieni miinus tulevassa keruunesteessä ei haittaa, mutta tulee huomioida että on syksy, talvella tilanne heikkenee.Jos menee vaikka -5 pakkaselle tuleva neste talvella niin alkaa menevä putki jäätymään ja saattaa rikkoa putkien liitokset ym. harmia. Teho putoaa. Pumppu menee seis ja vastukset päälle.
Jos otit homman koknaisurakkana "avaimet käteen" kannattaa asiasta reklamoida. Ihan hyvä peruste jos kaivo on mitoitettu oikeilla lähtötiedoilla väärin.
Miuuten voit vain hyväksyä korkeamman kulutuksen tai porauttaa toisen kaivon. Kannattaa kuitenkin nyt ensin laittaa kWh mittari pumpulle ja seurata kaivon lämpöä.
MLP:n kWh mittari kannattanee asentaa suoraan keskukseen, sähkäri kyllä tietää. reilulla satasella saa ihan käyvän mittarin DIN aukkoon.
Liitteenä oman kaivon lämpö, ollaan eri leveysasteilla, ei voi verrata. Tuokin putoaa 3 astetta heittämällä kun mennään kovalle pakkaksjaksolle.
Täytyy alkaa selvittämään. Itse yritän tässä ymmärtää, mikä tuon liuoksen lämpötilan tarkoitus on. Miten se muodostuu ja mitä se tarkoittaa. Ymmärrän, että tuosta voisi varmasti kirjoittaa ja kertoa tunteja, mutta täytyy hiukkasen perehtyä googlen kautta aiheeseen :)
-
Tuosta Stiebelin taulukosta aukeaa aika helposti
tuleva neste -5 teho 11.6 kW kulutus 3.1 kW ja lämpökerroin 3.8
tuleva neste +5 teho 15.1 kW kulutus 2.9 kW ja lämpökerroin 5.2
Eli pienemmällä virrankulutuksella suurempi teho ja parempi lämpökerroin.
Jos toinen pumppu uhkaa jäätyä ja pysähtyy, menevät vastukset päälle ja kulutusero kasvaa valtavaksi
lämpöiseen kaivoon verrattuna.
-
Kiitos tämä avasi loistavasti, lisäksi opiskelin mlp perustoimintaa noin yleisesti uudelleen muistin virkistämiseksi.
-
Ongelmaksi sinulla tulee olemaan marras-maaliskuu, silloin saattaa kaivo jäähtyä kunnolla. Kun ollaan pohjoisessa niin kovia pakkasia on aina. Hyvän kaivo tulisi olla aina plussan puolella, esim 0 astetta meno ja 3 paluu. Silloin toimii niinkuin pitää. Toinen kaivo rinnalle niin kierto hidastuu kaivossa ja neste ehtii lämpiämään paremmin. Jos vastuskäytölle on säätö niin kannattaa vastukset sallia. Tuollaisessa -3 astetta paluussa kaivolle pitäisi jo pienellä vastuksella pumppua auttaa.
-
Ei pitäisi olla ongelmaa, vaikka 0-asteista tulisi kaivosta jolloin kaivolle paluu -3..-4 luokkaa. Ilmoitetaanhan copitkin valmistajien toimesta 0-asteisella litkulla.
Mullakin nyt parina talvena kun oikeasti asuttu ja lämmitetty, litkun tulo kaivosta on 0..-1 välissä pahimmillaan. Tuosta ei toki kylmemmäksi mielellään saisi mennä, kun alkaa se jäätymisriski kasvaa. Mutta 0..-1 -asteinen tulo kaivosta ei vielä ole katastrofi.
-
Ei pitäisi olla ongelmaa, vaikka 0-asteista tulisi kaivosta jolloin kaivolle paluu -3..-4 luokkaa. Ilmoitetaanhan copitkin valmistajien toimesta 0-asteisella litkulla.
Mullakin nyt parina talvena kun oikeasti asuttu ja lämmitetty, litkun tulo kaivosta on 0..-1 välissä pahimmillaan. Tuosta ei toki kylmemmäksi mielellään saisi mennä, kun alkaa se jäätymisriski kasvaa. Mutta 0..-1 -asteinen tulo kaivosta ei vielä ole katastrofi.
juurikin näin, 0ºC tulolämpö on yleinen mitoitus ja ei ongelma eikä pieni pakkanenkaan. Sitten jos lompakko kestää niin kairata ylimääräistä että saa varmasti +5ºC tulemaan koneelle aina niin sen voi jokainen tarkista omalta tiliotteelta. Ehkä pientä varmuutta tuohon yleensä voi ottaa kun ei aina tiedä mikä se kaivon laatu sitten loppujen lopuksi on, mutta yletön varmistelu on turhaa.
-
Noista kaivon lämmöistä voisi esittää mielipiteitä maailman tappiin. Kuitenkin yleinen suositus on että keruuliuoksen tuleva lämpötila ei laskisi pidemmällä jaksolla alle 0:n mm. EED ohje.
Isommat useamman sadan kilowatin MLP järjestelmät mitoitetaan +2 asteen keruuliuokselle. Silloin taataan järjestelmän toimivuus jos mitoitus ei olekaan ihan kohdallaan.
-
Noista kaivon lämmöistä voisi esittää mielipiteitä maailman tappiin. Kuitenkin yleinen suositus on että keruuliuoksen tuleva lämpötila ei laskisi pidemmällä jaksolla alle 0:n mm. EED ohje.
Isommat useamman sadan kilowatin MLP järjestelmät mitoitetaan +2 asteen keruuliuokselle. Silloin taataan järjestelmän toimivuus jos mitoitus ei olekaan ihan kohdallaan.
Juurikin niin "että keruuliuoksen tuleva lämpötila ei laskisi pidemmällä jaksolla alle 0:n", tuohon nuo omakotitalo laajuuden kaivolaskurit/laskijat pohjaa lähtökohtaisesti.
Isot on taas asia erikseen.
-
Pientä pohdiskelua siitä mihinkä keruun lämpötila vaikuttaa
Logien perusteella on kaivon lämpötila käyttäytynyt kesän aikana seuraavasti.
Katsottu viiden päivän kohdalta sellaiset ajanjaksot että kompressori seisoo mutta keruupumppu käy.
Kokemuksen perusteella n. tunnin puolentoista aikana keruun lämpötila tasaantuu kaivon lämpötilaan. Eli keruun lämpötila on kaivon keskimääräinen lämpötila.
9.5. 2021
Ulko -5 -> +10 C
Kaivo +3,0 C
Keruu ppu 30%
13.5.2021
Ulko +5 -> +26 C
Kaivo +5,0 C
ppu 40%
15.7.2021
Ulko +12 -> +28 C
Kaivo +6,5 -> +8,5 C (maaviilennys EI -> ON)
ppu 30%
1.9.2021
Ulko +2 -> +15 C
Kaivo +4,0 C
ppu 2,5%
22.9.2021
Ulko -3 -> +7 C
Kaivo +1,8 C
ppu 70%
Kylmä keruuliuos vaikuttaa ainakin seuraaviin asioihin
1) Hyötysuhteeseen, COP
2) Tehon rajoitus, lisälämpö
3) Wiinan jäätyminen
4) Kaivon jäätyminen
1_Lämpöpumput suunnitellaan toimintapisteeseen missä keruulta tulevan keruunesteen lämpötila on 0 C
Keruun lämpötila vaikuttaa hyötysuhteeseen (COP) siten että 1 C muutos keruun lämpötilassa vastaa suuruusluokaltaan 3% muutosta COP:iin
Esim. COP on 4,5 / 0C niin +5 C:ssa COP kasvaa 3*5% -> COP = 5,2 / 5 C
Lämpötilan noustessa COP paranee ja vastaavasti laskiessa COP huononee.
2_Tehonrajoitus, lisälämpö
Joissakin lämpöpumpuissa, etenkin inverttereissä on ominaisuus, kun keruun lämpötila laskee tietyn lämpötilan alapuolelle, rajoitetaan lämpöpumpun tehoa ja puuttuva teho korvataan sähkövastuksen lisälämmöllä.
3_Keruunesteen jäätyminen
Yleisesti käytetyn vesi-etanoli keruunesteen jäätymispiste on -17 C.
Tietyissä kohdin höyrystintä on keruunesteen lämpötila huomattavasti matalampi kuin keruun lämpötila.
Keruun lämpötilan laskiessa n. -9 C:een, pysäyttää suojaus kompressorin höyrystimen jäätymisen estämiseksi ja lämmitys siirtyy sähkövastukselle.
4_ Kaivon veden jäätyminen
Keruun lämpötilojen laskiessa pitkäksi ajaksi alle 0 C:tta, on vaarana että jäätä alkaa muodostumaan kaivon yläpäässä keruuputkien pinnoille ja on mahdollista että kaivo yläpäästään jäätyy umpijäähän.
Lämpöteknisesti jäätymisestä ei ole haittaa lämpöpumpun toiminnalle paitsi että COP huononee.
Keruun rakenteille voi jäätymisestä seurata että putkien pinnoille kertynyt vettä kevyempi jää nostaa putkia ylöspäin ja mahdollisesti murjoo putket rikki.
Umpijäähän jäätynyt kaivo rutistaa mahdollisesti jään tilavuuden kasvaessa putket ruttuun, kuristaen keruunesteen virtausta.
ATS
-
Pientä pohdiskelua siitä mihinkä keruun lämpötila vaikuttaa
Logien perusteella on kaivon lämpötila käyttäytynyt kesän aikana seuraavasti.
Katsottu viiden päivän kohdalta sellaiset ajanjaksot että kompressori seisoo mutta keruupumppu käy.
Kokemuksen perusteella n. tunnin puolentoista aikana keruun lämpötila tasaantuu kaivon lämpötilaan. Eli keruun lämpötila on kaivon keskimääräinen lämpötila.
9.5. 2021
Ulko -5 -> +10 C
Kaivo +3,0 C
Keruu ppu 30%
13.5.2021
Ulko +5 -> +26 C
Kaivo +5,0 C
ppu 40%
15.7.2021
Ulko +12 -> +28 C
Kaivo +6,5 -> +8,5 C (maaviilennys EI -> ON)
ppu 30%
1.9.2021
Ulko +2 -> +15 C
Kaivo +4,0 C
ppu 2,5%
22.9.2021
Ulko -3 -> +7 C
Kaivo +1,8 C
ppu 70%
Kylmä keruuliuos vaikuttaa ainakin seuraaviin asioihin
1) Hyötysuhteeseen, COP
2) Tehon rajoitus, lisälämpö
3) Wiinan jäätyminen
4) Kaivon jäätyminen
1_Lämpöpumput suunnitellaan toimintapisteeseen missä keruulta tulevan keruunesteen lämpötila on 0 C
Keruun lämpötila vaikuttaa hyötysuhteeseen (COP) siten että 1 C muutos keruun lämpötilassa vastaa suuruusluokaltaan 3% muutosta COP:iin
Esim. COP on 4,5 / 0C niin +5 C:ssa COP kasvaa 3*5% -> COP = 5,2 / 5 C
Lämpötilan noustessa COP paranee ja vastaavasti laskiessa COP huononee.
2_Tehonrajoitus, lisälämpö
Joissakin lämpöpumpuissa, etenkin inverttereissä on ominaisuus, kun keruun lämpötila laskee tietyn lämpötilan alapuolelle, rajoitetaan lämpöpumpun tehoa ja puuttuva teho korvataan sähkövastuksen lisälämmöllä.
3_Keruunesteen jäätyminen
Yleisesti käytetyn vesi-etanoli keruunesteen jäätymispiste on -17 C.
Tietyissä kohdin höyrystintä on keruunesteen lämpötila huomattavasti matalampi kuin keruun lämpötila.
Keruun lämpötilan laskiessa n. 9 C:een, pysäyttää suojaus kompressorin höyrystimen jäätymisen estämiseksi ja lämmitys siirtyy sähkövastukselle.
4_ Kaivon veden jäätyminen
Keruun lämpötilojen laskiessa pitkäksi ajaksi alle 0 C:tta, on vaarana että jäätä alkaa muodostumaan kaivon yläpäässä keruuputkien pinnoille ja on mahdollista että kaivo yläpäästään jäätyy umpijäähän.
Lämpöteknisesti jäätymisestä ei ole haittaa lämpöpumpun toiminnalle paitsi että COP huononee.
Keruun rakenteille voi jäätymisestä seurata että putkien pinnoille kertynyt vettä kevyempi jää nostaa putkia ylöspäin ja mahdollisesti murjoo putket rikki.
Umpijäähän jäätynyt kaivo rutistaa mahdollisesti jään tilavuuden kasvaessa putket ruttuun, kuristaen keruunesteen virtausta.
ATS
Hyvä sepppaant :), tällaiset kattavat ja laajat vastaukset tarjoavat foorumin lukijoille arvokasta tietoa ja avaavat maalämpöpumppujen maailmaa.
-
Nyt on Oulussa käynyt lämpötila pari kertaa pakkasen puolella
Esim. ke 13.10. ja to 14.10. välisenä yönä
Löytyykö tältä ajalta loggausta?
ATS
-
Lokitus päällä, odotellaan tämän kylmemmän jakson aikana vielä pari päivää.
Tästä jäin miettimään:
3_Keruunesteen jäätyminen
Yleisesti käytetyn vesi-etanoli keruunesteen jäätymispiste on -17 C.
Tietyissä kohdin höyrystintä on keruunesteen lämpötila huomattavasti matalampi kuin keruun lämpötila.
Keruun lämpötilan laskiessa n. 9 C:een, pysäyttää suojaus kompressorin höyrystimen jäätymisen estämiseksi ja lämmitys siirtyy sähkövastukselle.
---> Tsekkasin keruupiirin lämpötilaa pitemmältä jaksolta ja ei kyllä monesti ole yli 9C astetta tuloaste, käyttääkö tuo pumppu sitten jatkuvasti sähkövastuksia?
Aiemmassa viestissä kävi ilmi, että ei mitenkään mahottomasti, toinen taas sanoi toista.
Ollaampa kuulolla pian,laitan päivitettyä lokia ammattilaisten arvioitavaksi :)
-
Tuossa taitaa olla typo.
Raja on -9C.
-
Päivitin ensimmäiseen viestiini sähkönkulutuksen csv & excelin Lokakuulta.
Lisäksi lokitiedot tähän hetkeen asti.
Jäin pohtimaan, mitenkä paljon överisti (1000kwh) on käyttövedelle pumppu tahkonnut?
Mutta, jään odottamaan "tuomiota" ja mitä noista lokeista mahdollisesti selviää ja mitä kannattaisi seuraavaksi tehdä.
-
Hyvinhän kone näyttää selvinneen 24.10.2021 aamun -13,5 C pakkasesta.
- Suurimmalla teholla 88 Hz kone kävi alkuyöstä 24.10.2021 kun ilma jäähtyi 1,0 C/h
- Kireimmän pakkasen aikaan teho oli enää vain 60 Hz
- Lisälämpöä ei tarvittu
- Miinusta on kuitenkin se että keruu kävi max-tehon aikana varsin kylmänä
- Kaivosta -1,0 C
- Kaivoon -4,0 C
- Keruu kuitenkin lämpeni nopeasti ollen vuorokauden kuluttua koneen käydessä 20 Hz teholla +1,8 / -1,2 C
ATS
-
Päivitin ensimmäiseen viestiini sähkönkulutuksen csv & excelin Lokakuulta.
Jos nämä saisi vielä tuntitasolla (24.9.2021 lähtien)
ATS
-
Jos nämä saisi vielä tuntitasolla (24.9.2021 lähtien)
ATS
Nyt löytyy linkin takaa myös 24.9 lähtien tuntikohtainen. Kiitos avusta ja analyysistä etukäteen!
-
Hyvinhän kone näyttää selvinneen 24.10.2021 aamun -13,5 C pakkasesta.
- Suurimmalla teholla 88 Hz kone kävi alkuyöstä 24.10.2021 kun ilma jäähtyi 1,0 C/h
- Kireimmän pakkasen aikaan teho oli enää vain 60 Hz
- Lisälämpöä ei tarvittu
- Miinusta on kuitenkin se että keruu kävi max-tehon aikana varsin kylmänä
- Kaivosta -1,0 C
- Kaivoon -4,0 C
- Keruu kuitenkin lämpeni nopeasti ollen vuorokauden kuluttua koneen käydessä 20 Hz teholla +1,8 / -1,2 C
ATS
Kiitos tiedoista!
Onko tuolle keruun lämpötilalle tehtävissä mitään, vai tyydynkö "kylmä kaivo" kohtaloon?
Nyt seuraava steppi lienee lähteä pohtimaan miten lämmitystä optimoitaisiin parhaiten käyttötarvetta vastaavaksi (ymmärsin, että koneen sähkönkulutus ei poikkea normaalista)
-
Ei tuo lokakuun kulutus n.1600 kWh mikään katastrofi ole. Toki tulee huomioida että 15 päivää +6 tai yli ja vain muutama pakkaspäivä. Invertteripumppu ja kylmä kaivo ei ole hyvä yhdistelmä. Höyrystimessä lämpöä ei siirry riittävästi kylmäaineeseen ja kompressori joutuu puristamaan kylmäaineen korkeampaan lämpötilaan suuremmalla teholla ja lämpökerroin pakkasilla jää johonkin 3.0-3.5 nurkille 5.0-5.5 sijasta.
Varsinainen pyörre lompakossa alkaa käymään kun jäätymisen esto menee päälle ja vastuksilla aletaan lämmittämään. Suosittelen laittamaan pumpulle kWh mittarin ja katsomaan lukemat keväällä. Pitäisi mennä max. 5000-6000 kWh vuosikulutuksella. Jos tuplat niin kannattaa miettiä toisen kaivo porausta. Itsellä pumppu kuluttanut syys-lokakuussa yhteensä 642 kWh sis lämmitys ja käyttövesi. Kaivosta tuleva n. +6 astetta.
-
Ei tuo lokakuun kulutus n.1600 kWh mikään katastrofi ole. Toki tulee huomioida että 15 päivää +6 tai yli ja vain muutama pakkaspäivä. Invertteripumppu ja kylmä kaivo ei ole hyvä yhdistelmä. Höyrystimessä lämpöä ei siirry riittävästi kylmäaineeseen ja kompressori joutuu puristamaan kylmäaineen korkeampaan lämpötilaan suuremmalla teholla ja lämpökerroin pakkasilla jää johonkin 3.0-3.5 nurkille 5.0-5.5 sijasta.
Varsinainen pyörre lompakossa alkaa käymään kun jäätymisen esto menee päälle ja vastuksilla aletaan lämmittämään. Suosittelen laittamaan pumpulle kWh mittarin ja katsomaan lukemat keväällä. Pitäisi mennä max. 5000-6000 kWh vuosikulutuksella. Jos tuplat niin kannattaa miettiä toisen kaivo porausta. Itsellä pumppu kuluttanut syys-lokakuussa yhteensä 642 kWh sis lämmitys ja käyttövesi. Kaivosta tuleva n. +6 astetta.
Eikös tässä tilanteessa mitoituksen tekijä ole vastuussa jos pakkasilla mennään vastuksille kun estot laittaa kompuran jäähylle? Tuleva talvi varmasti kertoo paljon.
-
Invertteripumppu ja kylmä kaivo ei ole hyvä yhdistelmä.
Oon/off olis sitten turvallisempi valinta ... ilmeisesti?
Oikeasti kuitenkin ihan sama mikä pumppu, kylmäkään kaivo ole ongelma ellei se ole liian kylmä eli vasta jäätymisriskit on niitä jotka tekee asiasta ongelman.
-
Invertteristä paras lämpökerroin saadaan komperssorin käydessä 30-60% nopeudella. Jos mennään tästä yli esim. 80-90% lämpökerroin laskee huomattavasti. On/off pumppu on mitoitettu optimaaliseksi 100% nopeudelle ja molemmat pumput kyllä ottavat yleensä suurilla tehoilla esim. inverter +10kW kaivosta enemmän kun siellä on uusiutuvaa lämmöntuottotehoa tarjolla. Kovilla pakkasilla pitkät käyntijaksot molemmissa pumpuissa laskevat noita kaivon lämpötiloja joka aiheuttaa jäätymisriskiä jos kaivo on pahasti alimitoitettu. Hyvin mitoitetussa kaivossa pysyy lämpötila pitkissäkin käyntijaksoissa plussan puolella.
-
Näkyikö logeista viime talven kovien pakkasten aikaan millainen tilanne oli silloin?
Keruupiirin lämpö kiinnostaa, koska esim. Tammikuussa 2021 on ollut isoa vaihtelua pakkassäässä:
pvm energia(kwh) Keskilämpötila
1.1.2021 pe 67,57 -3,2
2.1.2021 la 79,61 -5,0
3.1.2021 su 77,96 -9,5
4.1.2021 ma 89,88 -17,7
5.1.2021 ti 104,91 -16,0
6.1.2021 ke 87,15 -11,3
7.1.2021 to 89,21 -8,2
8.1.2021 pe 90,70 -7,3
9.1.2021 la 83,37 -10,5
10.1.2021 su 88,57 -14,5
11.1.2021 ma 85,37 -8,9
12.1.2021 ti 97,44 -13,1
13.1.2021 ke 112,08 -19,7
14.1.2021 to 126,18 -26,0
15.1.2021 pe 100,77 -18,2
16.1.2021 la 95,90 -9,1
17.1.2021 su 77,50 -4,6
-
Invertteristä paras lämpökerroin saadaan komperssorin käydessä 30-60% nopeudella. Jos mennään tästä yli esim. 80-90% lämpökerroin laskee huomattavasti. On/off pumppu on mitoitettu optimaaliseksi 100% nopeudelle ja molemmat pumput kyllä ottavat yleensä suurilla tehoilla esim. inverter +10kW kaivosta enemmän kun siellä on uusiutuvaa lämmöntuottotehoa tarjolla. Kovilla pakkasilla pitkät käyntijaksot molemmissa pumpuissa laskevat noita kaivon lämpötiloja joka aiheuttaa jäätymisriskiä jos kaivo on pahasti alimitoitettu. Hyvin mitoitetussa kaivossa pysyy lämpötila pitkissäkin käyntijaksoissa plussan puolella.
Ihan sama oli mikä pumppu tahansa, invertteri tai on/off, jos kaivo on jäätymisvaarassa niin se on sitten riskaapelia.
-
@aksutre
Itsellä pumppu kuluttanut syys-lokakuussa yhteensä 642 kWh sis lämmitys ja käyttövesi. Kaivosta tuleva n. +6 astetta.
@aksutren kannattaisi tarkastaa keruun lämpötilamittaukset.
Onko anturit koneikon sisällä vai ulkopuolella?
@turska
- Miinusta on kuitenkin se että keruu kävi max-tehon aikana varsin kylmänä
- Kaivosta -1,0 C
- Kaivoon -4,0 C
@turskan keruu kävi lyhyen minimissään n. -13 C pakkasjakson aikana -1,0 C lämpötilassa.
Tämähän on vain vähän kylmempi kuin kuin yleinen kaivojen mitoituslämpötila.
Ei tässä vaiheessa syytä suurempaan huoleen. Odotellaan kovempia pakkasia ja seurataan tilannetta.
ATS
-
Invertteristä paras lämpökerroin saadaan komperssorin käydessä 30-60% nopeudella. Jos mennään tästä yli esim. 80-90% lämpökerroin laskee huomattavasti. On/off pumppu on mitoitettu optimaaliseksi 100% nopeudelle ja molemmat pumput kyllä ottavat yleensä suurilla tehoilla esim. inverter +10kW kaivosta enemmän kun siellä on uusiutuvaa lämmöntuottotehoa tarjolla. Kovilla pakkasilla pitkät käyntijaksot molemmissa pumpuissa laskevat noita kaivon lämpötiloja joka aiheuttaa jäätymisriskiä jos kaivo on pahasti alimitoitettu. Hyvin mitoitetussa kaivossa pysyy lämpötila pitkissäkin käyntijaksoissa plussan puolella.
Mitoituksen riittävyydestä en vanno. LVI suunnittelijalta ne tulivat. Sen tiedän, että suunnittelija on suunnitellut kymmeniä taas kymmeniä MLP kohteita niin ok-taloihin, kerrostaloihin, julkisiin rakennuksiin kuin teollisuushalleihinkin, luotto kova, vielä ::)
-
@aksutre@aksutren kannattaisi tarkastaa keruun lämpötilamittaukset.
Onko anturit koneikon sisällä vai ulkopuolella?
Pumpun sisäiset anturit, voivat heittäämuutaman kymmenyksen. Kuitenkin pikkutehoilla pysyy lämpö korkealla yli 1h jälkeenkin.
-
compr. freq. act.(43136) GP1-speed EP14(43437) GP2-speed EP14(43439)
Mikä on Niben loggauksessa olevan kompressorin taajuuden yksikkö?
Onko se % vai Hz?
Kiertopumppujen nopeus on joka tapauksessa % ?
Tutkistelin koneen antotehoa kompressorin taajuuden funktiona
Sain että 100 % kompressoriteholla antoteho on 12 kW, kaiketi näin pitäisi ollakin.
Lisäksi tutkin missä ulkolämpötilassa saavutetaan tämä 100 % (12 kW) teho
Sain että n. -20 C pakkasessa koneen koko teho on käytössä.
Tämä on hyvin epävarma arvio johtuen siitä että 23.-24.10. 2021 pakkasjakso oli lyhyt ja ilman lämpötila muuttui nopeasti.
Kone ei koko jakson aikana saavuttanut stabiilia käyntitilaa.
ATS
-
Moro
Tässä on ollut parikin mukavaa pakkasjaksoa sitten viime loggausten
Voisiko saada lisää loggauksia ennen kuin ensi viikolla ilmat kylmenee pidempiaikaisesti?
ATS
-
Laitan tänään uutta lokia. Nyt on Oulussa kylmempää jaksoa, tänään aamulla -15 pakkasta.
-
Moro
Tässä on ollut parikin mukavaa pakkasjaksoa sitten viime loggausten
Voisiko saada lisää loggauksia ennen kuin ensi viikolla ilmat kylmenee pidempiaikaisesti?
ATS
Nyt ompi uutta lokia. Löytyy ketjun ensimmäisen viestini lopusta "nibelog" kohdasta. Kiitos jo etukäteen analyysistä.
-
Nyt oli Oulusssa ollut jo talven tuntua.
Tutkin ajanjaksoa 16.11. - 24.11.2021
Tällä ajanjaksolla ulkoilman lämpötila vaihteli välillä +4,5C -> -17,5C
Tutkin ainoastaan niitä aikoja, milloin kone kävi lämmityskäytöllä eli n. 80% kokonaisajasta.
- Itse kone kävi hyvin
- Lisävastukset eivät kytkeytyneet kertaakaan päälle koko aikana.
- Kaivon tilanne sensijaan näyttää huolestuttavalta
Keruun lämpötila näyttää olevan lähes suoraan verrannollinen ulkoilman lämpötilaan (talon lämmitystarpeeseen)
Jakson aikana
- kaivosta tuleva lämpötila laski +0,5 -> -1,5C
- Kaivoon menevä lämpötila laski -2,5 -> -4,5C
Kuka tietää millä keruun lämpötiloilla tulee koneen käynnille suojauksia ja minkälaisia?
Kompressorin frequenssi kävi suurimmillaan aevossa 96
Mikähän on maksimiarvo ja mitä yksikköä tämä frequenssi on?
Hz vai %?
ATS
-
hmm, mitähän seuraavaksi? Onko kaivolle tehtävissä jotain, ei vissin?
Tsekkasin noita kaivon tietoja kun alkoi epäilyttämään, latasin kuvan liitteeksi.
-
Minimimeno keruuseen on asetettavissa. Oletus muistaakseni -8 C. Alkaa hidastaa niin, ettei menisi alle -6:n. Sammuu -8:ssa.
-
Eipähän tässä oikeastaan nyt voi muuta tehdä kuin seurata, miten menee.
Sääennuste ennustaa että sää lämpiää parin seuraavan viikon aikana melko tasaisesti kohti nollaa
Nähtäväksi jää mitenkä kaivo palautuu.
Jos kerrot kohteen tiedot, niin jäsen @tomppeli voi laskea kaivon ja lämpöpumpun mitoituksen. Niin nähdään mikä on vikana.
ATS
-
Taitaa olla Niben ominaisuus tuo nihkeä kaivon mtoitus. Aika paljon matalammat keruunesteen lämpötilat kuin muissa. Joka tapauksessa COP huononee kun mennään mataliin lämpötiloihin.
Liitteenä vertailutulukko lopputyöstä viiden vuoden takaa. Pitkillä pakkasjaksoilla todennäköisesti menee jäätymisen suojaus päälle, tuo -4.5 on melko matala paluulämpö tähän aikaan vuodesta.
Edit tuossa kaivossa vain 2m suojaputkea kalliossa, saattaa pintavedet vaikuttaa kaivon lämpötiloihin.
-
Liitteenä vertailutulukko lopputyöstä viiden vuoden takaa.
Miten tuo mihinkään liittyy? Tuossa opinnäytetyössä vertailtiin eri mitoitusohjelmien toimintaa ja juuri ko. työssä käytetyillä parametreillä ohjelmat ilmoittivat taulukon mukaiset keruupiirin keskilämpötilat.
Ei siis mitenkään kerro, että kaivojen mitoituksessa käytännössä olisi merkkikohtaisia eroja syvyydessä tai keruupiirin lämpötilassa.
Minulle tarjotuissa vaihtoehdoissa Nibelle ja Boschille tarjottiin yhtä syvää kaivoa ja Thermialle huomattavasti matalampaa. Mutta tämäkin riippuu tarjoajasta.
Ohjelmilla voi laskea kaivot hyvin monella eri tavalla ja saada eri kaivot ja keruun keskilämpötilat. Minulla on EED ja Niben ohjelma. EEDessä voi vielä valita ajanjaksonkin ja näkee miten kaivo kylmenee vaikkapa 50 vuodessa.
-
Nibellä oli mitoitusvertailussa 6/8 kohteessa matalin tai toiseksi matalin kaivo.
Eiköhän se kerro jotain kaivon mitoitukseta ko. pumppumerkillä.
Kaivohan mitoitetaan myyjän toimesta juuri kyseisen merkin mitoitusohajelmalla.
-
En tiedä mihin mitoituksiin ja opinnäytetöihin referoidaan viime viesteissä,
mutta IVT (bosch) on ollut tunnettu kaupan sisäänheitto tyylisistä kaivo mitoituksista, eli niistä joilla hintaa ruuvattu pienemmäksi kaivoa madaltamalla.
Käpälöijät kuitenkin noihin laskureihin ne lähtöarvot antaa ja lopputulos on niiden mukainen.
-
Mikähän on maksimiarvo ja mitä yksikköä tämä frequenssi on?
Hz vai %?
ATS
Käsittääkseni Hz.
Tänne oli 10 v sitten tarjolla Nibe ja Thermia, molemmissa oli tarjolla samansyvyinen kaivo.
-
Nibellä oli mitoitusvertailussa 6/8 kohteessa matalin tai toiseksi matalin kaivo.
Eiköhän se kerro jotain kaivon mitoitukseta ko. pumppumerkillä.
Kaivohan mitoitetaan myyjän toimesta juuri kyseisen merkin mitoitusohajelmalla.
Niin tuossa mitoituksen teki opiskelija lopputyössään itse keksimillään arvoilla. Tuolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten tarjouksiin lasketaan kaivot. Niben tapauksessa juurikin tuo keruun keskimääräinen lämpötila on se, jolla kaivon syvyys valitaan. Samoin EED:llä laitetaan arvot tuolle. Ilmeisesti myös Boschilla.
Vaikutusta on myös valitulla MLP:llä ja sen kautta COPilla. Tuossa vertailussa Nibelta oli F1245, joka on kallis korkean COPin on/off. Boschilta taas halvin 5000-sarja.
Minulla olevalla Niben ohjelmalla itselleni mitoittamalla (Espoo, 30 000 kWh, 40/35 meno-paluu -26 C, F1255-12) tulee kaivoksi 169 m, kun "incoming brine mean temperature" on 0 C. Minulle kuitenkin tarjottiin 220 m kaivoa.
-2,5:llä saa 130 m, mutta varoitukset valittavat liian suurista kWh/m ja W/m. Nuo testattiin rajoille opinnäytteessä. Varoitukset saa pois -1,8:lla, jolloin kaivo 139 m.
Sitten +1:llä kaivo 192 m, +2:lla 221 m ja +3:lla 260 m.
Jos vaihtaa MLP:tä, muutuu myös kaivo. Tuolla 0C:llä siis F1255-12 oli 169 m, mutta F1245-12 onkin 214 m, F1245-10 186 m ja F1226-12 209 m. Noilla kahdella viimeisellä ei ole täyttä tehopeittoa, mutta energiapeitto on 99 ja 100%.
-
Kompressorin frequenssi kävi suurimmillaan aevossa 96
Mikähän on maksimiarvo ja mitä yksikköä tämä frequenssi on?
Hz vai %?
ATS
Kuten tuossa yllä niin Hz, minulla on sama 1255-12 mutta S-mallina ja siinä on 115 Hz ylärajataajuus ainakin estoasetuksista katsottuna.
Tuohon kaivoasiaan, niin minulle Nibeltä oli laskettu 140 m kaivo 148 m2 lamelllihirsitaloon (ulkomitat 19x8.4 ja hirsiseinän korkeus 3m). Tuli 230 metrinen lopulta täältä saatujen laskelmien perusteella otettuna yläkanttiin ja silti on hiukan vilpoinen kaivo näin etelä-Suomeen. Laitan logeja kenties viikonloppuna kun saan ekat logit nyt pihalle.
Minulla ei nyt ihan noin alas vedä kaivon lämpöjä, mutta kaivot ovat erilaisia ja siksi ylimitoitus ei ole haitaksi kuin lompakolle..
-
Kuten tuossa yllä niin Hz, minulla on sama 1255-12 mutta S-mallina ja siinä on 115 Hz ylärajataajuus ainakin estoasetuksista katsottuna.
Itsellä -18 asennettu F1255-12. Kysyin Niben huollosta tämän koneen maksimitaajuutta ja vastauksena sain 94Hz. 94Hz myös maksimi estotaajuuksissa.
-
Itsellä -18 asennettu F1255-12. Kysyin Niben huollosta tämän koneen maksimitaajuutta ja vastauksena sain 94Hz. 94Hz myös maksimi estotaajuuksissa.
Seurantajaksolla 16.11 -24.11. 2021 @turskan Nibe oli käynyt kolmessa eri jaksossa yhteen parikymmentä minuuttia 94 Hz taajuudella.
Kaikki tapaukset olivat tilanteessa missä siirryttiin KV-käytöltä lämmityskäyttöön
Ilmeisesti tämä 94 Hz on sitten kompressorin maksimitaajuus.
ATS
-
Tässä vielä pari kuvaa
1) Kuvassa esitetään lämmönjakoon syötetty teho (= talon lämmitysteho) kompressorin taajuuden funktiona
Nähdään että kompressorin max taajuudella 94 Hz on teho 12 kW
Näinhän sen pitäisikin olla.
2) Kuvassa esitetään talon lämmitysteho ulkoilman lämpötilan funktiona
Nähdään että -17 C pakkasella talo kuluttaa lämpöä n. 8 kW teholla.
Jos talon kulutus kasvaa suoraviivaisesti pakkasen kiristyessä niin n. -30 C pakkasella kulutus on sama kuin lämpöpumpun max teho.
Lisäksi nähdään mitenkä kaivon lämpötilat käyttäytyvät - huolestuttavasti
Itse lämpöpumpun mitoitus näyttäisi olevan kohdillaan mutta kaivo ei.
ATS
-
Itsellä -18 asennettu F1255-12. Kysyin Niben huollosta tämän koneen maksimitaajuutta ja vastauksena sain 94Hz. 94Hz myös maksimi estotaajuuksissa.
Katsohan vaan! Nyt täytyy vielä huomenna tarkastaa tuo etten puhu enempää läpiä. Vahva muistihaju oli kun katsoin rajoitukset, palataan tähän..
edit. ja tein lineaarisovitukset S1255-12 mallista, siinähän on ohjekirjan mukaan samat COP/teholukemat kuin F-sarjassa, eli täytynee muistin pettää, mutta tarkastan kun pääsen rakennukselle taas huomenna. 115 Hz olisi jo n. 16 kW laskennallisesti sovituksen mukaan..
-
Katsohan vaan! Nyt täytyy vielä huomenna tarkastaa tuo etten puhu enempää läpiä. Vahva muistihaju oli kun katsoin rajoitukset, palataan tähän..
edit. ja tein lineaarisovitukset S1255-12 mallista, siinähän on ohjekirjan mukaan samat COP/teholukemat kuin F-sarjassa, eli täytynee muistin pettää, mutta tarkastan kun pääsen rakennukselle taas huomenna. 115 Hz olisi jo n. 16 kW laskennallisesti sovituksen mukaan..
Noniin S1255-12 mallissa maksimitaajuus olisikin sitten 120 Hz. Tämähän oli väärin muistelemani mukaan, mutta poikkeaa siis suuresti tuosta F1255:n taajuusmaksimista. Kun puran logit, niin pääsen sovittamaan sitten miten tuo taajuus/tehoalue asettuu. Eli onko tuossa vaan tarkempi taajuusalue säädölle vai olisiko muka aina 16 kW asti tehoaluetta, tuskin sentään. Olihan noissa 12 ja 16 kW versioissa eroja fyysisestikkin.
Muistellaan kuitenkin vanhaa F1255-6 mallia, josta sai tosiaan tehoalueen/taajuuksien rajoitukset poistaen tehoalueen nostettua 8 kW:iin.
-
Itsellä -18 asennettu F1255-12. Kysyin Niben huollosta tämän koneen maksimitaajuutta ja vastauksena sain 94Hz. 94Hz myös maksimi estotaajuuksissa.
Tämä onkin kummallista; täällä F1255-16, asennettu 2019. Katsoin valikosta suurimman mahdollisen estotaajuuden ja näytti 120 Hz. On uusin valikkosoftaversio. Netistä hakemalla en löytänyt tietoa asiasta. Tuo arvo voi toki olla vain jokin Niben koodarien yleisesti käyttämä arvo.
Tuo ei tarkoita että minun kone koskaan voisi oikeasti ottaa noin suuria kierroksia. Sen estää muut rajoitukset, lähinnä keräyspumpun tehon loppuminen kesken.
-
Tässä vielä pari kuvaa
1) Kuvassa esitetään lämmönjakoon syötetty teho (= talon lämmitysteho) kompressorin taajuuden funktiona
Nähdään että kompressorin max taajuudella 94 Hz on teho 12 kW
Näinhän sen pitäisikin olla.
2) Kuvassa esitetään talon lämmitysteho ulkoilman lämpötilan funktiona
Nähdään että -17 C pakkasella talo kuluttaa lämpöä n. 8 kW teholla.
Jos talon kulutus kasvaa suoraviivaisesti pakkasen kiristyessä niin n. -30 C pakkasella kulutus on sama kuin lämpöpumpun max teho.
Lisäksi nähdään mitenkä kaivon lämpötilat käyttäytyvät - huolestuttavasti
Itse lämpöpumpun mitoitus näyttäisi olevan kohdillaan mutta kaivo ei.
ATS
Tipuin jo kärryiltä, puhutaanko tässä minun kaivosta ja pumpusta? :'(
Aloin miettimään mitä tässä olisi viisain tehdä, kaivolle ei liene mitään tehtävissä? Rototec on porannut tuon, miten tuon suojauksen kanssa onko se riittävä, jos lähtisi kopistelemeaan sinnepäin
-
Tipuin jo kärryiltä, puhutaanko tässä minun kaivosta ja pumpusta? :'(
Aloin miettimään mitä tässä olisi viisain tehdä, kaivolle ei liene mitään tehtävissä? Rototec on porannut tuon, miten tuon suojauksen kanssa onko se riittävä, jos lähtisi kopistelemeaan sinnepäin
Kyllä nämä kuvat on piirretty @turskan logien mittausarvoista 16.11.2021 - 24.11.2021 väliseltä ajalta.
Oulussa on ollut viime päivivinä varsin kylmää ja samanlaisena näyttäisi vielä jatkuvan.
Kuinka kylmää?
Mikä on Ilmatieteen laitoksen lähin mittausasema?
Laitatko logia muutaman päivän sisällä niin nähdään mitenkä Nibe on selvinnyt pidemmästä pakkasjaksosta.
ATS
-
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40953/YO_2013.pdf
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Energiakaivoopas_antaa_suositukset_maala(25347)
YM:n lämpökaivo-opas 2013:
"Kaivon yläosaan maaperäkerroksen osuudelle asennetaan suojaputki, jonka tehtävä on estää
irtoaineksen pääsy kallioon porattuun reikään ja sitä kautta pohjaveteen. Suojaputki upotetaan
2–6 metrin verran kiinteään kallioon. Upotussyvyys vaihtelee kalliopinnan kiinteyden mukaan.
Pohjavesialueella suojaputki upotetaan kiinteään kallioon aina vähintään 6 metriä".
Jos olet pohjavesialueella homma on selvä suojaputkitus ei ole riittävä, muutoin tuo 2m on valitettavasti minimi joka hyväksytään. Hyvällä tuurilla toimenpideluvassa voi olla paikallisen rakennusvalvonnan asettamia tiukempia ehtoja suojaputkituksen osalta, tarkista siitä.
-
Tipuin jo kärryiltä, puhutaanko tässä minun kaivosta ja pumpusta? :'(
En panikoisi, vaan seuraisin kaivon tilannetta.
Pitäisin loggauksen käynnissä aina ja kovien & pitkien pakkasjaksojen jälkeen lokien tutkintaa.
Suosittelen asentamaan PC:lle logintutkija-ohjelma täältä foorumilta ja opetella sen peruskäyttö.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.0 (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.0)
Invertterissä on fiksut suojaukset liian kylmää keruunestettä varten.
-
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40953/YO_2013.pdf
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Energiakaivoopas_antaa_suositukset_maala(25347)
YM:n lämpökaivo-opas 2013:
"Kaivon yläosaan maaperäkerroksen osuudelle asennetaan suojaputki, jonka tehtävä on estää
irtoaineksen pääsy kallioon porattuun reikään ja sitä kautta pohjaveteen. Suojaputki upotetaan
2–6 metrin verran kiinteään kallioon. Upotussyvyys vaihtelee kalliopinnan kiinteyden mukaan.
Pohjavesialueella suojaputki upotetaan kiinteään kallioon aina vähintään 6 metriä".
Jos olet pohjavesialueella homma on selvä suojaputkitus ei ole riittävä, muutoin tuo 2m on valitettavasti minimi joka hyväksytään. Hyvällä tuurilla toimenpideluvassa voi olla paikallisen rakennusvalvonnan asettamia tiukempia ehtoja suojaputkituksen osalta, tarkista siitä.
Mitähän tässä yritetään sanoa @turskan ongelman ratkaisemiseksi?
Jos ratkaisu löytyy, niin kerro miltä tämän 64 sivisen oppaan sivulta ratkaisu löytyy.
Suojaputken upotussyvyydestä se ei ainakaan löydy.
Eiköhän Rototec suurena toimijana nämä asiat hallitse.
ATS
-
Jos sijainti pohjavesialueella niin 2m suojaputki kalliossa ei riitä. Noissa toimenpideluvissa yleensä nuo YM:n ohjeet määräävinä. Eli jos 2m putkella pohjavesialueella niin todennäköisesti Rototec porailee uuden kaivon ilmaiseksi :)
-
Maaperätutkimuksen mukaan näin:
3. TUTKIMUSTULOKSET
Maaperän kerrosjärjestys rakennusalueella on seuraava:
- pinnassa noin 0,3- 0,5 metriä turvetta/humusmaata
- humusmaan alla
- löyhää, lievästi routivaa, hienoa hiekkaa noin 1,1 metrin syvyydelle maanpinnasta
- löyhän pintahiekan alla tiivistä hiekkaa/hiekkamoreenia kairatulle syvyydelle saakka
- kairaukset lopetettiin noin 2,2 metrin syvyydessä tiiviiseen, hiekkaiseen kivennäismaahan
Pohjavesi oli noin 1,2 metrin syvyydessä. Tutkimusten yhteydessä ei havaittu maaperän pilaan-
tuneisuutta. Oulun ympäristössä maaperä ei luonnostaan ole radonpitoista eikä kohteen pohja-
maan maa-aines ole radonkaasua herkästi johtavaa. Mahdollista radonhaittaa voidaan pienentää
asentamalla sokkelin ja seinän liittymäkohtaan tiivistyskaista.
Tuossa aiemmassa viestissäni oli Rototecin raportti ja tiedot(kuvana), jonka mukaan ymmärtäisin asian olevan OK?
-
Jos sijainti pohjavesialueella niin 2m suojaputki kalliossa ei riitä. Noissa toimenpideluvissa yleensä nuo YM:n ohjeet määräävinä. Eli jos 2m putkella pohjavesialueella niin todennäköisesti Rototec porailee uuden kaivon ilmaiseksi :)
Ja samalla valaa vanhan kaivon täyteen betonia.
Turha se on spekuloida tuollaisella asialla, jos ei ole varmaa tietoa.
Luulo ei ole tiedon väärtti.
ATS
-
Jos sijainti pohjavesialueella niin 2m suojaputki kalliossa ei riitä. Noissa toimenpideluvissa yleensä nuo YM:n ohjeet määräävinä. Eli jos 2m putkella pohjavesialueella niin todennäköisesti Rototec porailee uuden kaivon ilmaiseksi :)
Ai tämä on jossittelua @turskan tapauksessa ... ei siis todellista
-
Aina kannattaa toimenpideluvan määräykset tarkistaa. Ei ole eka kerta kun porataan ilmaisia kaivoja. Aina silloin tällöin käy niin että kaivo on kiireessä porattu ja lupa ja sen ehdot tulee perästä. Etenkään talopakettitoimittajaan ei kannata 100% luottaa. eli rakennusvalvonnasta luvasta kopio (yleensä saa sähköisenä ) ja tarkistus.
Jos työ toimenpideluvan mukainen niin poraajalle on turha reklamoida. Muussa tapauksessa näyttöä pitää hankkia ja reklamaatiota sitten talotoimittajalle kahden vuoden takuuajan sisällä. Jos näyttöä ei ole niin sitten toinen kaivo on omakustanteinen, ei voi mitään :'(
-
Mitenkä Oulussa on pärjätty?
Kovimmat pakkaset näyttäisi olevan tulevana sunnuntai - maanantai aikana
ATS
-
Nyt alkaa olla Oulussakin takana päin kunnon pakkaskausi.
Kun näistä saa logit, niin niistä varmaankin selviää mihinkä Nibe pystyy.
ATS
-
Nyt on lokit purettu drivelle, linkki ensimmäisessä viestissäni.
Lisäksi tässä:
https://drive.google.com/drive/folders/1O2ML6U5DJYUUXHfbnHtUuOiZl2sf9_1R?usp=sharing
Kovan pakkasjakson aikana tuli muistaakseni 5.12 hälytys liuoksen alhaisesta lämpötilasta.(oisko ollut -8.5C?).
Sittemmin noussut ja tällä hetkellä tulee 0.2C takaisin, meno -2,4C.
Jään mielenkiinnolla odottamaan kommentteja. Tärkeimpänä, pitäisikö(voiko edes) tehdä säätöjä?
Kiitos etukäteen.
-
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40953/YO_2013.pdf
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Energiakaivoopas_antaa_suositukset_maala(25347)
YM:n lämpökaivo-opas 2013:
"Kaivon yläosaan maaperäkerroksen osuudelle asennetaan suojaputki, jonka tehtävä on estää
irtoaineksen pääsy kallioon porattuun reikään ja sitä kautta pohjaveteen. Suojaputki upotetaan
2–6 metrin verran kiinteään kallioon. Upotussyvyys vaihtelee kalliopinnan kiinteyden mukaan.
Pohjavesialueella suojaputki upotetaan kiinteään kallioon aina vähintään 6 metriä".
Jos olet pohjavesialueella homma on selvä suojaputkitus ei ole riittävä, muutoin tuo 2m on valitettavasti minimi joka hyväksytään. Hyvällä tuurilla toimenpideluvassa voi olla paikallisen rakennusvalvonnan asettamia tiukempia ehtoja suojaputkituksen osalta, tarkista siitä.
Geopudas on tehnyt maaperätutkimuksen, siinä sanotaan näin:
"
3. TUTKIMUSTULOKSET
Maaperän kerrosjärjestys rakennusalueella on seuraava: - pinnassa noin 0,3- 0,5 metriä turvetta/humusmaata
- humusmaan alla
- löyhää, lievästi routivaa, hienoa hiekkaa noin 1,1 metrin syvyydelle maanpinnasta
- löyhän pintahiekan alla tiivistä hiekkaa/hiekkamoreenia kairatulle syvyydelle saakka
- kairaukset lopetettiin noin 2,2 metrin syvyydessä tiiviiseen, hiekkaiseen kivennäismaahan
Pohjavesi oli noin 1,2 metrin syvyydessä. Tutkimusten yhteydessä ei havaittu maaperän pilaan-
tuneisuutta. Oulun ympäristössä maaperä ei luonnostaan ole radonpitoista eikä kohteen pohja-
maan maa-aines ole radonkaasua herkästi johtavaa. Mahdollista radonhaittaa voidaan pienentää
asentamalla sokkelin ja seinän liittymäkohtaan tiivistyskaista."
Seuraavaksi pitäisi saada tuo toimenpidelupa tarkistettua, minulla ei ole enään pääsyä Oulun kaupungin rakennusvalvonnan järjestelmään, varmaan pitää erikseen pyytää :(
-
Nyt on lokit purettu drivelle, linkki ensimmäisessä viestissäni.
Lisäksi tässä:
https://drive.google.com/drive/folders/1O2ML6U5DJYUUXHfbnHtUuOiZl2sf9_1R?usp=sharing
Kovan pakkasjakson aikana tuli muistaakseni 5.12 hälytys liuoksen alhaisesta lämpötilasta.(oisko ollut -8.5C?).
Sittemmin noussut ja tällä hetkellä tulee 0.2C takaisin, meno -2,4C.
Jään mielenkiinnolla odottamaan kommentteja. Tärkeimpänä, pitäisikö(voiko edes) tehdä säätöjä?
Kiitos etukäteen.
Kone näytti 5.12 lokin mukaan selviävän ilman vastusta lyhytaikaisesta -27C pakkasesta.
Silloin oli 94Hz käytössä, siis pieni pelivara vielä
Kaivolta tuli alimmillaan -3,0C.
Varsin kylmää, mutta kun kaivo on siitä toipunut niin en olisi huolissani.
Varsinkin, kun kone osaa tarvittaessa keventää kaivon kuormaa.
5-8.12 oli hyvää pakkasta ja pienenä kauneusvirheenä (KUVA) voisi pitää asteminuuttien ajautumista pariin otteeseen nollaan ja koneen "turhaa" pysäyttämistä, vaikka tilanteen olisi voinut hoitaa taajuutta laskemalla.
Muistaisin että fooromilla on aiheesta keskusteluja. Kannattaa tsekata.
Nibe ei näiden tietojen valossa ole suurkuluttaja.
Mitä kiinteistön sähkönkulutus on sähkölaitoksen mittausten perusteella ollut?
-
Kone näytti 5.12 lokin mukaan selviävän ilman vastusta lyhytaikaisesta -27C pakkasesta.
Silloin oli 94Hz käytössä, siis pieni pelivara vielä
Kaivolta tuli alimmillaan -3,0C.
Varsin kylmää, mutta kun kaivo on siitä toipunut niin en olisi huolissani.
Varsinkin, kun kone osaa tarvittaessa keventää kaivon kuormaa.
5-8.12 oli hyvää pakkasta ja pienenä kauneusvirheenä (KUVA) voisi pitää asteminuuttien ajautumista pariin otteeseen nollaan ja koneen "turhaa" pysäyttämistä, vaikka tilanteen olisi voinut hoitaa taajuutta laskemalla.
Muistaisin että fooromilla on aiheesta keskusteluja. Kannattaa tsekata.
Nibe ei näiden tietojen valossa ole suurkuluttaja.
Mitä kiinteistön sähkönkulutus on sähkölaitoksen mittausten perusteella ollut?
Sähkönkulutuksen dataa tässä csv ja excel muodossa ajalta 13.11.2021 - 16.12.2021
https://drive.google.com/drive/folders/1d1QBbFc9gfLFFp4-NybEePFkbOdD1RVV?usp=sharing
5.12 - 9.12 on ollut kovempaa sähkönkulutusta, 6.12 on ollut yksittäinen päivä jolloin päivän kokonaiskulutus yli 100kWh (111,13).
Mitään muutoksia ei ole tehty sähkön käyttämisen mielessä, saunottu kylläkin vähemmän. :D
Seuraavaksi lienee sitten syytä porautua yksittäisten sähkölaitteiden sähkönkulutukseen.
Mistä kannattaisi aloittaa ja mikä paras (lue halvin :D) tapa seurata yksittäisiä laitteita?
-Teknisestä tilasta? (MLP, tuloilman jäähdytys, yms. laitteet siellä)
-Varastot. 2kpl (sähköpatterit, säädetty pitämään +15 ja +5 )
-Poreallas: olen pitänyt kesämoodissa(1h päällä, 3h pois päältä) nimellisteho 3kWh.
-Kiuas (näkyy selkeästi sähkönkulutuksessa piikkinä)
-Kodinkoneet & laitteet: liesi,uuni, pesukone, kuivausrumpu, jkp, pakastin, valaistus(winledin ledit koko talossa + 4kpl "perus" lamppuja), 4kpl TV(kaksi käytännössä käyttämättöminä), 2 pöytätietokonetta, pleikkari, wlan purkki + satelliitti... onhan noita ;)
Tsekkasin talon piirrustuksista + dokumenteista, että vuosikulutukseksi on arvioitu 20 000kWh,joka on käytännössä joulukuun 16 mennessä saavutettu. Talo on vain syöppö ilmeisesti, koska neliöitä on reippaasti.
Kiitos etukäteen avusta, hienoa, että saa apua!
-Turska
-
Exell'kin jo hämmästeli että mitä tässä piäisi tehdä.
Kun syötin Exell'iin uudet loggaukset, tuli sinne yhteensä 1 558 238 lukuarvoa ::)
Parit havainnot
Jakson kylmin lämpötila 5.12. 2021 oli -26,8 C
Ja saman vuorokauden keskilämpötila oli -23,9 C
Vastuksia (lisälämpö) ei käytetty lainkaan koko jakson aikana.
Tähän todennäköisesti vaikutti se että menoveden lämpötilalle on asetettu max arvoksi 35 C ??
Tämän arvon menovesi saavuttaa pakkasen laskiessa alle n. -15 C
Mikä on peruste tälle max 35 C menoveden lämpötilalle?
- Onko jäänyt jokin tehdasasetus päälle?
- Tuleeko ehkä lattiapinnotteista tämä rajoitus?
Lämpötilan laskiessa -15 C:een asti kasvoivat suoraviivaisesti menoveden lämpötila, antoteho sekä kompressorin taajuus
Lämpötilan laskiessa -15 C:sta edelleen yllä mainitut suureet eivät muuttuneet
Koska antoteho ei kasvanut olisi tämän pitänyt näkyä huonelämpötilan laskuna.
Onko havaintoa että huonelämpötilat olisivat laskeneet? Olihan pakkanen sentään n. 6 vrk ajan alle -15 C.
Keruu kävi varsin kylmänä mutta siitä myöhemmin
ATS
-
Exell'kin jo hämmästeli että mitä tässä piäisi tehdä.
Kun syötin Exell'iin uudet loggaukset, tuli sinne yhteensä 1 558 238 lukuarvoa ::)
Parit havainnot
Jakson kylmin lämpötila 5.12. 2021 oli -26,8 C
Ja saman vuorokauden keskilämpötila oli -23,9 C
Vastuksia (lisälämpö) ei käytetty lainkaan koko jakson aikana.
Tähän todennäköisesti vaikutti se että menoveden lämpötilalle on asetettu max arvoksi 35 C ??
Tämän arvon menovesi saavuttaa pakkasen laskiessa alle n. -15 C
Mikä on peruste tälle max 35 C menoveden lämpötilalle?
- Onko jäänyt jokin tehdasasetus päälle?
- Tuleeko ehkä lattiapinnotteista tämä rajoitus?
Lämpötilan laskiessa -15 C:een asti kasvoivat suoraviivaisesti menoveden lämpötila, antoteho sekä kompressorin taajuus
Lämpötilan laskiessa -15 C:sta edelleen yllä mainitut suureet eivät muuttuneet
Koska antoteho ei kasvanut olisi tämän pitänyt näkyä huonelämpötilan laskuna.
Onko havaintoa että huonelämpötilat olisivat laskeneet? Olihan pakkanen sentään n. 6 vrk ajan alle -15 C.
Keruu kävi varsin kylmänä mutta siitä myöhemmin
ATS
Menovesi asetettu max 35C tämän foorumin ehdottamana. Asetus on vaihdettu 29.9, aiemmin oli. 39C
Huonelämmöstä: nyt kun kysyit niin kyllä, jotakuinkin tuohon -15 ulkolämpötilaan asti tuntui "normilta" sisälämpötila(nousi 24C:n), sen jälkeen laski 22-23C tuntumaan.(ei tarkkaa tietoa tästä). Mutta, sen voin sanoa, että juuri noin käy, eli alkaa "viilenemään" kun menee -20 hujakoille.
-
Jatkoa...
Mittausarvoisata voitaneen päätellä että kompressorin max taajuus on 94 Hz
- Tasaisen vauhdin taulukon mukaan tämä 94 Hz tulee vastaan n. -28 C pakkasella.
- Edelleen tasaisen vauhdin taulukon mukaan on keruun lämpötilat tällöin -3,8 / -6,0 C riippuen kuitenkin pakkasjaksojen pituudesta.
- Antoteho on laskenut n. 10 kW:iin
- Ja menovesi on noussut 39,5 C:een
Menoveden max rajan voi hyvin nostaa takaisin 39 C:een
Näyttää siltä että itse lämpöpumppu toimii niin kuin pitääkin
Rajat tulee vastaan n. -30 C pakkasella, minkä jälkeen tulee sähkövastus avuksi.
Kaivo on selvästi alamittainen ja on todennäköisesti yläpäästään jäässä.
Kaivon jäätymisestä ei yleensä ole haittaa, jää johtaa jopa paremmin lämpöä kuin vesi.
Keruupiiristä kannattaa kuitenkin seurata
- Painetta tai paisunta-astian pintaa, riippuen paisunta-astian tyypistä
- Keruun lämpötilaeroa.
ATS
-
Kiitos kattavasta tiedosta.
Täytyy ottaa seurantaan. Onko paisuntasäiliössä tai paineessa jotain raja-arvoa tai heilumista, jonka lähestyessä pitää huolestua ja alkaa tutkimaan tarkemmin?
Miten keruun lämpötilaerojen kanssa tulisi toimia?
Nostan menoveden max rajan takaisin 39C:n tänään illalla.
-
Täytyy ottaa seurantaan. Onko paisuntasäiliössä tai paineessa jotain raja-arvoa tai heilumista, jonka lähestyessä pitää huolestua ja alkaa tutkimaan tarkemmin?
Miten keruun lämpötilaerojen kanssa tulisi toimia?
Minkälainen paisunta-astia?
-Tasopaisunta ja paineistamaton keruu?
-Kalvopaisunta Ja paineistettu keruu?
Jos paineen tai pinnan käyttäytyminen poikkeaa normaalista niin syy pitää selvittää.
Nämä käyttäytyvät eri lämpöpumpuissa vähän eri tavalla.
Pinta tai paine vaihtelee yleensä varsin vähän
Jos pinta tai paine nousee huomattavasi normaaliarvoa korkeammalle, on se merkki siitä että tietynlainen kaivon jäätymisilmiö puristaa putkia ruttuun.
Yleensä jäätyminen ei aiheuta ongelmia. Putkien pinnalle jäätyvä jää ei purista putkia.
Ainoastaan siinä tapauksessAa, jos kaivoon muodostuu kaksi jäätulppaa ja näiden väliin loukkuuntunut vesi jäätyy, nousee paine ja putket puristuvat lyttyyn.
Jos keruun lämpötilaero
- Kasvaa voi se olla merkki siitä että putket ovat puristumassa lyttyyn
- Pienenee, voi se olla merkki siitä että koneen hyötysuhde on laskenut ja syynä voi olla keruun matala lämpötila
- Tosin automatiikka pyrki pitämään lämpötilaeron n. 3 C:ssa.
Kun olet nostanut menoveden max arvon 39 C:een pitää seurata koneen käyttäytymistä kun pakkanen kiristyy alle -15C.
ATS
-
Tutkistelin ulkolämpötilan vaikutusta sähkön kulutukseen 13.11. - 16.12. 2021 väliseltä ajalta.
Tutkin yön, päivän ja illan kulutuksia
Yön kulutukseen on hyvä verrata päivän ja illan kulutuksia. Yöllä kun ei ole normaalin asumisen lisäkulutuksia ainoastaan Nibe, poreallas ja talon normaali peruskulutus.
Oheisesta trendistä nähdään että yö-kulutus kasvaa suoraviivaisesti ilman jäähtyessä 0,7 kW/10C
Samoin päivä ja iltakulutus kasvaa suoraviivaisesti saman 0,7 kW/10C
Päiväkulutus on n. 0,7 kW suurempi kuin yökulutus
Iltakulutus on n. 1,2 kW suurempi kuin yökulutus.
Yö, päivä ja iltakulutuksien erot toisiinsa nähden pysyvät samoina riippumatta lämpötilasta.
Tästä voi päätellä että päivällä ja illalla ei ole yöhön verrattuna muita lämpötilariippuvaisia kulutuksia.
Esim -10 C lämpötilassa on peruskulutus n. 60 kWh/vrk
Tämän lisäksi tulee asumisesta aiheutuva kulutus n. 30kWh/vrk
Yhteensä n. 90 kWh/vrk
Edit: Tässä tuli pieni ajatusvirhe
Päivä- ilta-ajan asumisesta tuleva lisäkulutus on n. 15 kWh/vrk
Eli yhteensä n. 75 kWh/vrk
ATS
-
Vertasin @turskan talon kulutusta pojan talon kulutukseen
Pojalla kulutus selvästi suurempi kuin @turskalla
Talo ja lämpöpumppu vuodelta 2000
Asukkaita 2+4(teini-ikäistä)
Mielestäni siellä ei ole lämmityksen lisäksi mitään selkeäitä suuria yksittäisiä kuluttajia vaan "miljoona" pientä, joista sitten kertyy summana paljon.
Seuraavaksi lienee sitten syytä porautua yksittäisten sähkölaitteiden sähkönkulutukseen.
Näinhän se on tehtävä
Mistä kannattaisi aloittaa ja mikä paras (lue halvin :D) tapa seurata yksittäisiä laitteita?
Suurimpiin yksittäisiin jatkuvasti käytössä oleviin kuluttajiin pitäisi laittaa omat sähkömittarit, lämpöpumppu ja poreallas, onko muita?
Lisäksi kannattaa hankkia muutama pistorasiaan laitettava parikymppiä maksava mittari, joilla mittaa yksittäisiä laitteita.
Mittari pari kolme päivää kerrallaan laitteesa kiinni, niin siitä saa jo hyvän kuvan vuorokausikulutuksesta.
Ja sitten hyvä kirjanpito tehdyistä mittauksista
-Teknisestä tilasta? (MLP, tuloilman jäähdytys, yms. laitteet siellä)
-Varastot. 2kpl (sähköpatterit, säädetty pitämään +15 ja +5 )
-Poreallas: olen pitänyt kesämoodissa(1h päällä, 3h pois päältä) nimellisteho 3kWh.
-Kiuas (näkyy selkeästi sähkönkulutuksessa piikkinä)
-Kodinkoneet & laitteet: liesi,uuni, pesukone, kuivausrumpu, jkp, pakastin, valaistus(winledin ledit koko talossa + 4kpl "perus" lamppuja), 4kpl TV(kaksi käytännössä käyttämättöminä), 2 pöytätietokonetta, pleikkari, wlan purkki + satelliitti... onhan noita ;)
Tsekkasin talon piirrustuksista + dokumenteista, että vuosikulutukseksi on arvioitu 20 000kWh,joka on käytännössä joulukuun 16 mennessä saavutettu. Talo on vain syöppö ilmeisesti, koska neliöitä on reippaasti.
Eikös tämä ole lohdullinen tieto, kun ottaa vielä huomioon että tämä vuosi on ollut keskimääräinen lämpötilojen suhteen ja joulukuu normaalia kylmempi.
Viime loggauksen jälkeen on ollut muutaman kerran yli -20 C pakkasia
Onko havaintoa vastusten käytöstä?
Sääennusteen mukaan nyt on tulossa useamman viikon pikkupakkasten jakso.
Laittaisito viimeisimmät loggaukset tänne niin näkisi tilanteen kun menovesi max on palautettu 39C:een ja pakkasta -20C.
ATS
-
-Poreallas: olen pitänyt kesämoodissa(1h päällä, 3h pois päältä) nimellisteho 3kWh
Tuntikohtaisissa kulutuksissa on havaittavissa selvä n. 1 kWh piikki klo 00, 05, 10, 15 ja 20 tuntien kohdalla.
Johtuisikohan tämä porealtaan lämmityksestä?
Jos näin on, niin poreallas kuluttaisi n. 5 kWh/vrk?
ATS
-
Kyllä, poreallas lähtee päälle mainittuina aikoina tunniksi.
-
Mitenkä Nibe selvisi alkukuun pakkasjaksosta?
Käyttikö vastuksia?
ATS