Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Thermia => Aiheen aloitti: Eskofd - 14.07.21 - klo:08:19
-
Huomasin online-sovelluksen kautta, että nyt heinäkuussa lattialämmön kierron meno- ja paluupiirit jatkuvasti sahaavat 60 ja 30 asteen välillä (kuva liitteenä). Lämmitystä ei pitäisi olla päällä, koska kesäkauden pysäytys on käytössä. Onkohan tämä normaalia toimintaa vai pitäisikö tästä olla huolissaan? Täytyy myöntää, että vasta tutustun maalämpökoneen toimintaan, ehkä tähän joku kokeneempi osaisi vastata? Toki kysyn sitten asentajalta vielä tarkemmin, mutten viitsi häntäkään turhaan vaivata.
Onko Thermia Calibrassa muuten lattialämpökierrolle erillinen pumppu, joka kierrättää vettä koko ajan lattioissa, vaikka kesäkauden pysäytys olisi päällä? Tavallisesta käyttäjän manuaalista en tätäkään löytänyt. Onkohan laitteelle olemassa joku tarkempi manuaali, missä näkisi myös etukannen takapuolella olevien osien nimiä?
Kiitos paljon avusta :)
-
Kaipa se vain lämmintä käyttövettä tekee, ja tuo näkyy.
-
Katso tuon kuukausinäkymän sijaan päivänäkymää, niin ei ole ihan noin rankkaa piikkigraafia ylösalas. Tosiaan nuo 60 piikit on käyttöveden teosta johtuneita.
-
Kiitos vastauksista. Näin itsekin ajattelin ja kun laitoin samaan graafiin käyttöveden lämpötilan niin samoihin aikoihinhan nuo nousevat.
Mutta onko tämä siis normaalia toimintaa, että käyttövettä lämitettäessä myös lattiakierron lämmöt nousevat? Tuo 60 astettahan on aika korkea parketit jne huomioiden. Lisäksi minulla on kesäajan pyösytys päällä eli lämpeneekö helteillä lattiat nyt turhaan?
Oletteko käyttäneet tuota kesäajan pysäytystä vai vain termostaateilta laittaneet olekelutilojen kierrot pienemmälle kesäisin? Mietin kylppäreiden lattialämmitystarvetta.
Jos kesäajan pysäytys on päällä, niin kiertäähän lattiapiirissä silti vesi? Eli missä on lattialämmityspiirin kiertovesipumppu ja sen ohjaus? Tässä onkin paljon opettelemista uusissa järjestelmissä.
-
En tiedä miten Calibra toimii, mutta ainakin Niben vaihtoventtiilipumppu kierrättää käyttövettä tehdessään kuuman veden vain koneen sisällä. Eli vaihtoventtiili sulkee lattiakierron siksi aikaa. Venttiilin kääntyessä lattiaan pääsee kuumaa vettä, mutta määrällisesti vähän. Ja meillä puskurivaraajan kautta.
-
Mikähän tuo kuvan järjestelmän pumppu on? Se oli seuraavlta sivulta katsottuna pois käytöstä. Pitäisiköhän sen olla päällä?
Onko kiertovesipumppu (LP) siis lattialämmityspiirin pumppu? Jos minullla on kesäpysäytys nyt helteillä päällä, pitäisikö tuo ”jatkuva käyttö” täpätä päälle, että kuitenkin lattiapiirissä kiertäisi vesi? Mikä on tällöin piirin lämpötila, jos kesäpysäytys päällä?
Mistäköhän näihin lisäasetuksiin löytäisi manuaalin. Perusmanuaalissa oli vain noista perusasetuksista tietoa.
-
Mikähän tuo kuvan järjestelmän pumppu on? Se oli seuraavlta sivulta katsottuna pois käytöstä. Pitäisiköhän sen olla päällä?
Onko kiertovesipumppu (LP) siis lattialämmityspiirin pumppu? Jos minullla on kesäpysäytys nyt helteillä päällä, pitäisikö tuo ”jatkuva käyttö” täpätä päälle, että kuitenkin lattiapiirissä kiertäisi vesi? Mikä on tällöin piirin lämpötila, jos kesäpysäytys päällä?
Mistäköhän näihin lisäasetuksiin löytäisi manuaalin. Perusmanuaalissa oli vain noista perusasetuksista tietoa.
Lisäasetuksiin ei varmaan ainakaan myyjän kautta saane ohjetta, jos ei tutun kautta "tiskin alta", kun noihin asetuksiin viime kesänä calibran asentaja ei antanut ainakaan minulle tunnusta.
Tunnuksen sain muuta kautta, mutta en ole muuttanut tunnuksen takana olevia asetuksia. Olen luottanut, että pätevä asentaja osasi laittaa ne kohdalleen.
Aikaisempaan pumppuun verrattuna on vuoden aikana sähköä kulunut arviolta 20-25 % vähemmän. Vuoden lopussa saan tarkemman luvun säästöstä ja jos vielä lämmitystarveluvulla korjaa, niin saa vielä tarkemman.
-
Mikähän tuo kuvan järjestelmän pumppu on? Se oli seuraavlta sivulta katsottuna pois käytöstä. Pitäisiköhän sen olla päällä?
Lainaan käyttäjän Maxxis vastausta omassa Atlas-keskustelussani.
Järjestelmän pumppu on patteriverkoston pumppu, eli sen voi kytkeä lämpöpumppuun. Itsellä kytkettynä, mutta kausittainen pysäytys minulla 40C jotta pysyy aina käynnissä kun on märkätilojen LL. Ja pumpussa oma äly jolla ohjaa virtausta.
Onko kiertovesipumppu (LP) siis lattialämmityspiirin pumppu? Jos minullla on kesäpysäytys nyt helteillä päällä, pitäisikö tuo ”jatkuva käyttö” täpätä päälle, että kuitenkin lattiapiirissä kiertäisi vesi? Mikä on tällöin piirin lämpötila, jos kesäpysäytys päällä?
Mistäköhän näihin lisäasetuksiin löytäisi manuaalin. Perusmanuaalissa oli vain noista perusasetuksista tietoa.
Tuo kiertovesipumppu (LP) on juurikin lämmityspiirin kiertovesipumppu. Omalla kohdalla olen laskenut pienimmän nopeuden tuosta 35% -> 15%, eli niin alhaiseksi kuin menee. Se rauhoitti käyntiä huomattavasti. Jatkuva käyttö on päällä, jolloin tuo kiertovesipumppu on päällä silloinkin kuin kompressori on sammuksissa. Muussa tapauksessa kiertovesipumppu ei ole päällä kuin kompressorin ollessa päällä, ja vesi kiertää verkostossa vain silloin. Siellä "Kiertovesipumppu (LP)" kakkossivulla oleva "Virtauksen valmiustila" voi laskea samassa yhteydessä 35% -> 15%.
-
Kiitos vastauksista!
Patteriverkostoa talossa ei siis ole. Mitähän maxxis tarkoitti, että sen voi kytkeä lämpöpumppuun? Mitä hyötyä siitä siis on? Onkohan se nyt kytkemättä, kun patteriverkostoa ei ole?
Lattialämmön kiertovesipumppu on siis normaalisti päällä vain kun kompura käy. Olisin luullut, että lattioissa on jatkuva kierto. Paljonkohan tuossa pumpussa on kulutus, jos sen laittaisi jatkuvalle käytölle? Vai kuinka usein kompressori käy per vuorokausi lämmityskaudella eli kuinka usein vesi kiertää lattioissa per vuorokausi? Noin keskimäärin? Ensimmäinen syksy/talvi vasta täällä maalämmöllä tulossa ja kaikki uutta.
-
Kiitos vastauksista!
Patteriverkostoa talossa ei siis ole. Mitähän maxxis tarkoitti, että sen voi kytkeä lämpöpumppuun? Mitä hyötyä siitä siis on? Onkohan se nyt kytkemättä, kun patteriverkostoa ei ole?
Lattialämmön kiertovesipumppu on siis normaalisti päällä vain kun kompura käy. Olisin luullut, että lattioissa on jatkuva kierto. Paljonkohan tuossa pumpussa on kulutus, jos sen laittaisi jatkuvalle käytölle? Vai kuinka usein kompressori käy per vuorokausi lämmityskaudella eli kuinka usein vesi kiertää lattioissa per vuorokausi? Noin keskimäärin? Ensimmäinen syksy/talvi vasta täällä maalämmöllä tulossa ja kaikki uutta.
Se järjestelmän pumppu saa olla pois päältä. Se on minullakin poissa päältä, vaikka on pattereilla yläkerta. Patteriverkostoon on ulkoinen kiertovesipumppu, joka hoitaa työn.
Ei se "Kiertovesipumppu (LP)" sähköä juurikaan syö vaikka on jatkuvalla käytöllä. Alimmalla nopeudella 15% ei taida montaakaan wattia viedä tunnissa. Kompressori ei käy lämmityskaudella kovinkaan montaa tuntia. Katselin Onlinesta niin 2-3 tuntia per päivä on käynyt kompressori heinäkuussa, ja nekin on näitä noin 30min käyntikertoja joilla lämmitetään joko puskurivaraaja lämpimäksi taikka käyttövesi kuumaksi.
Kesäkuussa minulla maalämpöjärjestelmä vei 162 kWh, eli pyöreästi 5,4kWh / päivä, ja kompressori oli päällä 85 tuntia joista 36 tuntia oli käyttöveden tekoa ja loput puskurivaraajan (märkätilojen lattialämmityksen) lämmittämistä.
Eli ei muutakuin lämmityspiirin kiertovesipumppu jatkuvalle käytölle ja tipauttaa sen alimman nopeuden siitä 35% -> 15% sekä virtauksen valmiustilan 35% -> 15%, niin Calibralla on koko nopeusreservi käytössään mistä se hakee aina sopivimman nopeuden jolla kierrättää vettä. :)
-
Eli ei muutakuin lämmityspiirin kiertovesipumppu jatkuvalle käytölle ja tipauttaa sen alimman nopeuden siitä 35% -> 15% sekä virtauksen valmiustilan 35% -> 15%, niin Calibralla on koko nopeusreservi käytössään mistä se hakee aina sopivimman nopeuden jolla kierrättää vettä. :)
Jes, näinpä taidan tehdä. Mutta nyt kun on ollut helteitä ja kesäpysäytys päällä, niin minkäasteista vettä lattialämpöpuirissä siis kiertää, jos laitan lämmityspiirin kierron jatkuvalle käytölle? Sitä mikä laatankin/sisätilojen lämpötila? Onko siitä jotain hyötyä, että kierto päällä koko ajan? Onko sulla kesäpysäytystä aktivoitu? Pitäisiköhän kesäpysäytys ottaa kokonaan pois märkätilojen takia? Silloin pitäisi huonetermostaatit laittaa kiinni/pienimmälle.
-
Jes, näinpä taidan tehdä. Mutta nyt kun on ollut helteitä ja kesäpysäytys päällä, niin minkäasteista vettä lattialämpöpuirissä siis kiertää, jos laitan lämmityspiirin kierron jatkuvalle käytölle? Sitä mikä laatankin/sisätilojen lämpötila?
Lattialämpöpiirissä kiertää juuri sen lämpöistä vettä, kuin lämpökäyrästä olet määrittänyt. Eli lämpökäyrän alapäätä vain ylöspäin, koska oletuksena se alapää on jossain 17-20 asteessa? Minulla on nyt asetettuna kaikki neljä ensimmäistä täppää (eli tuohon 0c kohtaan asti) 30 asteeseen, niin märkätiloissa kiertää ihan sopiva vesi.
Onko siitä jotain hyötyä, että kierto päällä koko ajan? Onko sulla kesäpysäytystä aktivoitu? Pitäisiköhän kesäpysäytys ottaa kokonaan pois märkätilojen takia? Silloin pitäisi huonetermostaatit laittaa kiinni/pienimmälle.
Onhan siitä jatkuvasta kierrosta se hyöty, että siellä sinun märkätiloissasi kiertää silloin kokoajan se lämmin vesi joka kuivattaa sieltä märkätiloista sitä kosteutta pois. Ellei kierto olisi päällä kuin kompressorin ollessa päällä, niin ei siellä piirissä kiertäisi vettä kuin tunnin pari hyvällä tuurilla päivän aikana, luoja ties mihin kellonaikaan. Erittäin epätodennäköisesti silloin, kun on suihkussa käyty tai saunottu.
Tarkoitat tuolla "kesäpysäytys" kausittainen pysäytys? Se on omalla kohdalla 40 asteeseen asetettu, eli lämmitysvalmius on aina päällä. Jos tuo kausittainen pysäytys olisi vaikka 20 astetta, niin kone ei tekisi tuon 20 asteen ulkolämpötilan jälkeen lämmintä vaikka märkätiloissa olisikin tarve. Suosittelenkin, että laitat tuohon kausittaiseen pysätykseen tuon 40 astetta, eli suurin mahdollinen. Minulla ei ole alakerrassa missä on lattialämmitys ollenkaan huonetermostaatteja. Olen sulkenut kaikki muut lattiapiirit paitsi märkätilojen piirit, niin ainoastaan märkätiloissa kiertää vesi.
-
Tarkoitat tuolla "kesäpysäytys" kausittainen pysäytys? Se on omalla kohdalla 40 asteeseen asetettu, eli lämmitysvalmius on aina päällä. Jos tuo kausittainen pysäytys olisi vaikka 20 astetta, niin kone ei tekisi tuon 20 asteen ulkolämpötilan jälkeen lämmintä vaikka märkätiloissa olisikin tarve. Suosittelenkin, että laitat tuohon kausittaiseen pysätykseen tuon 40 astetta, eli suurin mahdollinen. Minulla ei ole alakerrassa missä on lattialämmitys ollenkaan huonetermostaatteja. Olen sulkenut kaikki muut lattiapiirit paitsi märkätilojen piirit, niin ainoastaan märkätiloissa kiertää vesi.
Tarkoitin kausittaista pysäytystä. Meillä on termostaatit, jotka ohjaavat jakotukkeja. Jos laitan termostaatit pienimmälle niin sulkeeko se koko em. lattiapiirin? Vai tarviiko käsin jakotukilta vielä jotenkin sulkea piiri, ettei nyt kesällä päädy lämmittämään muita kuin märkätiloja? Oletko siis itse kesän ajaksi sulkenut käsin jakotukilta muut paitsi märkätilat? Pitääkin laittaa tuo kausittainen pysäytys 40 asteeeseen ja tosiaan jatkuva kierto päällle.
Paljonkohan tuohon maksaisi hommata oma mittari lämpöpumpulle niin pysyisi kulutuksen kanssa paremmin kärryillä?
-
Jos termostaatit ja toimilaitteet jakotukilla ovat kunnossa, kierto katkeaa niiden ohjaamilta lämmityspiireiltä ilman jakotukeilla vaadittavia käsioperointeja. Meilläkin kesäaikana kierto on vain märkätiloissa. Asuinhuoneiden lämmitys loppuu termostaattien ohjaamana automaattisesti keväällä ja alkaa taas syksyllä kun lämmitystarvetta on.
Sähkömittariksi meille laitoin tämän:
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/carlo-gavazzi-em340-3-vaihe-energiamittari
Siihen lisäksi joku moduulikotelo, ellei mittaria saa sopimaan suoraan keskukseen.
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/onnline-3469005-pinta-moduulikotelo
Kai tuon sähkäri tunnissa asentaa, ellei oma pätevyys riitä.
-
Tarkoitin kausittaista pysäytystä. Meillä on termostaatit, jotka ohjaavat jakotukkeja. Jos laitan termostaatit pienimmälle niin sulkeeko se koko em. lattiapiirin? Vai tarviiko käsin jakotukilta vielä jotenkin sulkea piiri, ettei nyt kesällä päädy lämmittämään muita kuin märkätiloja? Oletko siis itse kesän ajaksi sulkenut käsin jakotukilta muut paitsi märkätilat? Pitääkin laittaa tuo kausittainen pysäytys 40 asteeeseen ja tosiaan jatkuva kierto päällle.
Paljonkohan tuohon maksaisi hommata oma mittari lämpöpumpulle niin pysyisi kulutuksen kanssa paremmin kärryillä?
Täällä on taloa rakentaessa tehty näinkin sippelisti asiat lattian osalta. Aiemmin oli märkätilat omana piirinään, mutta maalämmön yhteydessä tuosta luovuttiin, kuten uusista putkista huomaakin. :)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20210731_114139_lattialammitysputket.jpg)
Mittariksi käy hyvin tuo Nikken mainitsema Carlo Gavazzi. Minulla on ABB:n C13 mittarina. Ei kauaa kestä sähkömiehen tosiaan asentaa tuota sähkökaappiin. Meillä tuo asennettiin samassa yhteydessä maalämmön kanssa, jolloin on mitannut kulutuksen ensikäynnistyksestä lähtien.
https://www.finnparttia.fi/DIN-KWH-3-ABB-energiamittari (https://www.finnparttia.fi/DIN-KWH-3-ABB-energiamittari)
https://new.abb.com/products/fi/2CMA103575R1000/c13-110-301-iec (https://new.abb.com/products/fi/2CMA103575R1000/c13-110-301-iec)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201117_172016_kwh-mittari.jpg)
-
Nuo mittarit varmasti hyviä vaihtoehtoja.
Miten muuten ylipäänsä tuo lattialämmössä kiertävä vesi lämmitetään. Tehdäänkö lämmintä käyttövettä ja käyttövesisäiliöstä ohjataan sitten lattialämpökiertoon vettä? Vai käykö talvisaikaan kompressori erikseen lämmittämässä lattiakierron vedet ja erikseen tekee käyttövettä? Ehkä avaamalla tuo etupaneeli selviäisi konkreettisemmin piirien kierrot. Tuo käyttäjän manuaali on kyllä varsin niukka.
En muuten löytänyt edes asentajatunnuksilla noita täälläkin foorumilla paljon puhuttuja integraaliarvoja mistään. Oletteko Thermiassa niitä muokanneet vai voiko/kannattaako niitä edes muokata?
-
...Miten muuten ylipäänsä tuo lattialämmössä kiertävä vesi lämmitetään. Tehdäänkö lämmintä käyttövettä ja käyttövesisäiliöstä ohjataan sitten lattialämpökiertoon vettä? Vai käykö talvisaikaan kompressori erikseen lämmittämässä lattiakierron vedet ja erikseen tekee käyttövettä?...
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/Tyypit.jpg)
Ylläolevan kuvan keskiosassa on toimintakaaviokuva VAIHTOVENTTIILIPUMPPU.
Siitä ilmenee juuri, kuten itsekin oletit, että lämmitetty vesi ohjataan joko lämmitykseen tai kuuman veden tuottamiseen.
Punaisen ympyrän sisällä on ns. vaihtoventtiili, joka ohjaa lämmönvaihtimelta sähkövastusten kautta tulevan kiertoveden joko lämmönjakoon (lattialämmitykseen) tai kuumavesivaraajaan.
Vaihtoventtiili kääntyy maalämpökoneen tietokoneen ohjaamana sähkömottorin tai sähkömagneetin avulla.
Kuumavesivaraajan sisällä on pitkästi putkea, jonka läpi kiertovesi virtaa ja lämmittää varaajassa olevan käyttöveden.
-
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/Tyypit.jpg)
Ylläolevan kuvan keskiosassa on toimintakaaviokuva VAIHTOVENTTIILIPUMPPU.
Siitä ilmenee juuri, kuten itsekin oletit, että lämmitetty vesi ohjataan joko lämmitykseen tai kuuman veden tuottamiseen.
Punaisen ympyrän sisällä on ns. vaihtoventtiili, joka ohjaa lämmönvaihtimelta sähkövastusten kautta tulevan kiertoveden joko lämmönjakoon (lattialämmitykseen) tai kuumavesivaraajaan.
Vaihtoventtiili kääntyy maalämpökoneen tietokoneen ohjaamana sähkömottorin tai sähkömagneetin avulla.
Kuumavesivaraajan sisällä on pitkästi putkea, jonka läpi kiertovesi virtaa ja lämmittää varaajassa olevan käyttöveden.
Kiitos, selkeä kuva! Tuossa on nyt ilmeisesti kolme pumppua. Yksi kierrättää maapiirin litkua (se lienee thermian ulkopuolella?). Ovatko nuo kaksi kiertopumppua (hullunkierto ja tuo oikealla alhaalla) Thermian sisällä?
Onkohan toi hullunkiertopumppu se ”Kiertovesipumppu (LP)”, minkä realii kehoitti laittamaan jatkuvasti päälle? Mutta miten siinä voi olla edes jatkuvasti kiertoa, jos vaihtoventtiili olisikin toisessa asennossa kuin kuvassa?
Onko sitten tuo kuvan oikean alaosan pumppu päällä vain kun käyttövettä tehdään?
-
...Onko sitten tuo kuvan oikean alaosan pumppu päällä vain kun käyttövettä tehdään?...
Oikean alaosan pumppu on varsinainen lämmityksen kiertopumppu ja hullunkierronpumppu on olemasa niissä systeemeissä, missä on järjestetty ns. hullunkierto.
Kuvassa ei ole hullunkierron liitäntäputkea.
Hullunkierto toimii silloin, kun tehdään lämmintä käyttövettä.
-
Oikean alaosan pumppu on varsinainen lämmityksen kiertopumppu ja hullunkierronpumppu on olemasa niissä systeemeissä, missä on järjestetty ns. hullunkierto.
Kuvassa ei ole hullunkierron liitäntäputkea.
Hullunkierto toimii silloin, kun tehdään lämmintä käyttövettä.
Aivan, tuo selkensi. Eli vaikka laittaisin lattialämmön kiertovesipumpun Thermiasta jatkuvasti päälle kuten realiii ehdotti, niin kuitenkin se on sen hetken kun lämmintä käyttövettä tehdään niin pois päältä (olettaen että hullu kiertoa ei ole).
-
Vielä mietityttää lattiakierto. Pyynti lattialämmölle on 22 astetta, mutta ilmeisesti heti tuon käyttöveden lämmityksen piikin jälkeen sekä meno- että paluuveden lämpötila lähtee nouseemaan hitaasti, kunnes tulee uusi piikki käyttöveden lämmityksestä. Ja jostain syystä paluuvesi on jopa lämpimämpää kuin lattioihin menevä vesi? Kuulostaa kummalliselta. Vai liittyykö tämä nyt siihen, että lattiakierrossa kiertää vesi vain kun kompressori on päällä (eli tekee käyttövettä)?
-
Kun vuosi siten vanhan Ekowell pumpun tilalle tuli calibra, niin ihmetellyt lattiakierron lämpötiloja.
Vanhassa pumpussa lattiakierron meno-ja paluuveden lämpötilan mittaus oli koneen ulkopuolella, niin näytti aina oikein lämpötilat. Calibrassa lienee anturit selaisessa paikassa koneen sisällä, että kun alkaa kone lämmittämään käyttövettä, niin "hohkaa" lämmintä myös menoveden lämpöanturille saakka.
-
Kun vuosi siten vanhan Ekowell pumpun tilalle tuli calibra, niin ihmetellyt lattiakierron lämpötiloja.
Vanhassa pumpussa lattiakierron meno-ja paluuveden lämpötilan mittaus oli koneen ulkopuolella, niin näytti aina oikein lämpötilat. Calibrassa lienee anturit selaisessa paikassa koneen sisällä, että kun alkaa kone lämmittämään käyttövettä, niin "hohkaa" lämmintä myös menoveden lämpöanturille saakka.
Taitaa kyse olla siitä että samat anturit mittaa kaksia asioita, lämmityksen aikaiset mittaukset lattian lämmityksen aikana ja LV teon aikaiset mittaukset...on vain 2 anturia ja vaihtoventtiilin kautta lämmitetään kahta asiaa eriaikaisesti.
-
Kun vuosi siten vanhan Ekowell pumpun tilalle tuli calibra, niin ihmetellyt lattiakierron lämpötiloja.
Vanhassa pumpussa lattiakierron meno-ja paluuveden lämpötilan mittaus oli koneen ulkopuolella, niin näytti aina oikein lämpötilat. Calibrassa lienee anturit selaisessa paikassa koneen sisällä, että kun alkaa kone lämmittämään käyttövettä, niin "hohkaa" lämmintä myös menoveden lämpöanturille saakka.
Menoveden anturi on sähkövastuksen jälkeen ennen vaihtoventtiiliä. Varmaan kuitenkin aika olleellista tietää myös käyttöveden lämmityksen lämpötila-arvot? Käyttövettä tehdään ehkä pari kertaa päivässä ja muulloin näkyy nuo talonlämmityksen arvot.
-
Tekeekö teillä muuten kuinka monta kertaa päivässä pumppu lämmintä käyttövettä? Olen nyt jonkin aikaa seurannut ja keskimäärin näyttäisi olevan neljä kertaa vuorokaudessa. Jostain syystö tekee myös keskellä yötä melko usein, vaikka silloin kukaan ei kyllä käytä vettä. Mistähän tämä johtuu?
En ole vielä kertaakaan nähnyt, että pumppu lähtisi lattiakierron lämmitystä varten päälle. Tekeekö se käyttöveden sivutuotteena myös tuon lattialämmitysveden näin syksyisin, kun ei ole vielö kovaa lämmitystarvetta?
Jakotukkien virtausmittari näyttää muutamassa piirissä jatkuvasti nollaa, vaikka kiertovesipumpun pitäisi olla jatkuvasti päällä. Onkohan virtausmittari viallinen? Mitähn sille voisi tehdä?
-
Tekeekö teillä muuten kuinka monta kertaa päivässä pumppu lämmintä käyttövettä? Olen nyt jonkin aikaa seurannut ja keskimäärin näyttäisi olevan neljä kertaa vuorokaudessa.
Minulla tekee noin 2-3 kertaa päivässä käyttövettä. Olen asettanut käyttöveden käynnistyksen alarajaksi 50 astetta ja ylärajassa on se 60 astetta. Ellei käyttövesijaksojen välissä suihkutella, niin kestää semmoinen noin 11 tuntia, jotta tuo 60 astetta on laskenut 50 asteeseen ja kone lämmittää uudelleen käyttöveden.
Jostain syystö tekee myös keskellä yötä melko usein, vaikka silloin kukaan ei kyllä käytä vettä. Mistähän tämä johtuu?
Pumppu alkaa tekemään käyttövettä silloin, kun käyttöveden lämpötila on laskenut asetetun käynnistyslämpötilan kohdalle. Tämä siis ei ole kellonaikasidonnainen asia, joten kone voi tehdä yölläkin käyttövettä.
-
Tekeekö teillä muuten kuinka monta kertaa päivässä pumppu lämmintä käyttövettä? Olen nyt jonkin aikaa seurannut ja keskimäärin näyttäisi olevan neljä kertaa vuorokaudessa. Jostain syystö tekee myös keskellä yötä melko usein, vaikka silloin kukaan ei kyllä käytä vettä. Mistähän tämä johtuu?
En ole vielä kertaakaan nähnyt, että pumppu lähtisi lattiakierron lämmitystä varten päälle. Tekeekö se käyttöveden sivutuotteena myös tuon lattialämmitysveden näin syksyisin, kun ei ole vielö kovaa lämmitystarvetta?
Jakotukkien virtausmittari näyttää muutamassa piirissä jatkuvasti nollaa, vaikka kiertovesipumpun pitäisi olla jatkuvasti päällä. Onkohan virtausmittari viallinen? Mitähn sille voisi tehdä?
Riippuu paljon lämpimän käyttöveden käytöstä miten usein lämittää käyttövettä. Katsoin juuri sellaisen aikajakson, että kotona ei ollut ketään, niin lämpimän käyttöveden lämmitysväli on ollut n. 31 tuntia.
-
Riippuu paljon lämpimän käyttöveden käytöstä miten usein lämittää käyttövettä. Katsoin juuri sellaisen aikajakson, että kotona ei ollut ketään, niin lämpimän käyttöveden lämmitysväli on ollut n. 31 tuntia.
Itse katsoin samanlaisen jakson, missä olimme pois kotoa, niin kolme kertaa 24 h aikana tehnyt käyttöveden. Minkälaiset asetukset sinulla on? Paljonhan sähköä tuo yhden kerran käyttöveden tekeminen keskimäärin vie? Onkohan minulla joku päivittäinen ”legionella” asetuskin jäänyt päälle?
Liittämäni kuvan mukaan kestää vain 6 tuntia, että lämpötila laskenut 60 -> 42 asteeseen. Vaikuttaakohan lämpimän käyttöveden kierto tähän jotenkin? Onko sinulla sellaista, jos lämmitysväli jopa 31 h?
-
Tuosta käyrästä kun ottaa aikoja niin LV nosto kestää 50min ja sitä tehdään 415min välein.
Eli mikä lie tuon pumpun kierrokset/antoteho LV teon aikana?
Arvaan 6kW, siitä seuraa että energiaa kertyy 300kWmin LV noston aikana, tuosta taas seuraa että tuon verran sitä häviää syklien välillä eli 300kWmin/(415+50min) = 645W teholla sitä hävitetään LV kiertoon ja muihin häviöihin, josta edelleen seuraa että vuorokaudessa se kuluttaa 645W*24 = 15,5kWh, josta edelleen seuraa että sähköä verkosta poltetaan siihen cuorokaudessa 15,5kWh/2.8cop = 5,52kWh joka maksaa sitten 5,52kWh*0,12€/kWh*365 = 242€ ja 2420€/10v.
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=10203.0;attach=14657;image)
-
Itse katsoin samanlaisen jakson, missä olimme pois kotoa, niin kolme kertaa 24 h aikana tehnyt käyttöveden. Minkälaiset asetukset sinulla on? Paljonhan sähköä tuo yhden kerran käyttöveden tekeminen keskimäärin vie? Onkohan minulla joku päivittäinen ”legionella” asetuskin jäänyt päälle?
Liittämäni kuvan mukaan kestää vain 6 tuntia, että lämpötila laskenut 60 -> 42 asteeseen. Vaikuttaakohan lämpimän käyttöveden kierto tähän jotenkin? Onko sinulla sellaista, jos lämmitysväli jopa 31 h?
Minun Calibrassa kv:n lämpötila on laskenut 56 -> 41 asteeseen tuossa 31 tunnissa. Kiertovesipumppu ei ole käytössä. Näkyy minun koneessa muutamalla asteella vaihtelevan, että missä kv:n lämpötilassa alkaa lämmittämään ja lopettaa lämmittämisen.
Kiertovesipumpulla on merkittävä vaikutus, niin kuin Rookerin laskelmat osoittavat. Jollakin tarkkuudella voi kaskea kun tietää virtaaman ja ajan, että paljonko joutuu valuttamaan ennen kuin tulee halutun lämpöisenä vettä hanasta. Tai laskee mitta-astiaan "hukkaan" menevän veden. ;)
-
Mitäköhän nyt on pumpulle tapahtunut; Huomasin, että syyskuussa kompressori on päivittäin ollut päällä keskimäärin yli 15 tuntia vuorokaudessa. Onko tämä normaalia toimintaa? Kuulostaa melko paljolta. Aiempaa kokemusta lämmityskaudesta ei vielä ole, koska muutimme taloomme nyt heinäkuussa.
Onko teillä muilla kuinka paljon kompressorille tullut tunteja per vuorokausi esim. nyt syyskuussa?
Mikäköhän voisi olla taustalla, että kompressori on noin paljon päällä? Lämminvesikierto on, tekee lämmintä vettä noin 4 x vuorokaudessa. Vesikiertoinen lattialämmitys. Lämmintä talossa on ihan normaalisti ollut.
-
Kyllä taas vähän taustatietoja tarvitsisi enemmän. Mitä enemmän kerrot heti alussa, sen vähemmän tarvitsee kysellä tarkentavia.
Minkälainen lämpökäyrä lattialle? Minkälaiset käyttövesiasetukset? Lämmintä vettä noin 4 kertaa vuorokaudessa on aika paljon, mikä voi selittyä tuolla käyttövesikierrolla.
-
Lämpökäyrä lattialle on 32 eli ulkolämpötilan asteessa 0 menolämpö on 32. Kun ulkona -25, menolämpö 40 ja kun ulkona 17, menolämpö 23. Menojohdon pienin arvo 22 ja suurin arvo 44. Vaihteen asennon viive ja laskettu tarpeen käynn./pys.raja kuten kuvassa (onkohan nämä arvot oikein?). Kausittainen pysäytys 21 astetta, lämmitysaika 0:30:00 ja mukavuustekijä 3x.
Käyttävesi käynnistys 42 astetta, pysäytys 60 astetta. "Käynnistys lämpötilan laskiessa" täppä on päällä. Käyttövesi yläraja 58.4, painotettu 57.2 ja alaraja 56.5. Anturin vaikutus ja käyttöveden aika kuten kuvassa (onkohan näillä vaikutusta kuinka?).
Kiitos todella paljon avusta, jos joku jaksaa vastata. Olen saanut täältä foorumilta jo tähän mennessä todella paljon apuja. Selvisi mm. että lämminvesikierto on vahingossa vedetty väärin. Korjaaja on tulossa nyt seuraava tiistaina ja hän on asentanut myös maalämpökoneen, joten jos osaisin häneltä teidän avulla vielä tarkemmin kysellä kompressorin toiminnasta niin se auttaisi kyllä paljon. Tosiaan jonain päivinä tullut syyskussa tunteja kompressorille yli 20 (!) vuorokaudessa. Tuntuu liian paljolta.
-
Vieläkin mietityttää nuo kompressorin käyttötunnit. Säädöt kuten yllä mainittu.
Kompressorin käyttötunnit 5.10.21 ottamani kuvan mukaan tuolloin 4151h ja nyt tänään mittarissa 5126h. Välissä on 45 päivää ja kompressori on tässä välissä käynyt 975 tuntia eli kokonaisissa vuorokausissa laskettuna yhtä mittaa 40,6 vuorokautta. Lähes siis yhtämittaa päällä.
En yhtään tiedä, onko tämä sitten normaalia vai epänormaalia. Puskurivaraajaa tms ei ole.
Kuvasta hyvin muuten näkee, kuinka maapiiriin lämpötila talvea kohden alkaa tippumaan. Pumpulta takaisin porakaivoon palaava ollut jo pari astetta pakkasen puolella?
-
Tämä Calibra on invertterimalli. Eli koneen teho muuttuu tarpeen mukaan. Kun talon lämmitystarve ylittää koneen minimitehon, kone käy jatkuvana. Kelien vielä hieman kylmentyessä ei tule lainkaan katkoja käyntiin.
-
Vieläkin mietityttää nuo kompressorin käyttötunnit. Säädöt kuten yllä mainittu.
Kompressorin käyttötunnit 5.10.21 ottamani kuvan mukaan tuolloin 4151h ja nyt tänään mittarissa 5126h. Välissä on 45 päivää ja kompressori on tässä välissä käynyt 975 tuntia eli kokonaisissa vuorokausissa laskettuna yhtä mittaa 40,6 vuorokautta. Lähes siis yhtämittaa päällä.
En yhtään tiedä, onko tämä sitten normaalia vai epänormaalia. Puskurivaraajaa tms ei ole.
Kuvasta hyvin muuten näkee, kuinka maapiiriin lämpötila talvea kohden alkaa tippumaan. Pumpulta takaisin porakaivoon palaava ollut jo pari astetta pakkasen puolella?
Minulla on boschin invertterimalli ja kun kelit alkaa olla lähellä 0 astetta niin pumppu käy tauotta. Eli normaalia myös sinun calibralle. En olisi vielä huolissani jos kaivoon menevä liuos on hieman pakkasella. Tällöin kaivosta pitäisi tulla vielä +1 sisään jos 3dt arvolla ollaan. Jos kaivosta tuleva menenee -2 tai sitä kylmemmäksi sitten voi tulla ongelmia kun putkien ympärille muodostuu jäävaippa ja se voi nostaa putkia ylös tai aiheuttaa muita ongelmia..
Miten iso talo ja mite syvä kaivo?
-
Itse olisin kyllä hieman huolissani, jos kaivoon menee jo nyt -2 C. Eikös kyse ole kuitenkin uudesta kaivosta? Tuosta se laskee vielä reilusti lopputalvea kohti ja muutaman vuoden päästä vielä lisää.
Miten kaivo on mitoitettu?
-
Itse olisin kyllä hieman huolissani, jos kaivoon menee jo nyt -2 C. Eikös kyse ole kuitenkin uudesta kaivosta? Tuosta se laskee vielä reilusti lopputalvea kohti ja muutaman vuoden päästä vielä lisää.
Miten kaivo on mitoitettu?
Totta. Kylmänä kaivo käy näin syksylle ja kun pakkaset tulee tehoja otetaan enemmän on oletettavaa, että keruu menee reilusti pakkaselle. Tärkeintä nyt on saada tietää missäpäin suomea talo sijaitsee ja minkälainen mitoitus on tehty.
-
Olis kauheen kiva kun kaikilla olis tuolla allekirjoituksessa kerrottuna yleispätevästi tiedot, niin ei tarttis aina kysellä, arvailla ja etsiä koko viestiketjusta mahdollisia vastauksia. ;)
-
Olen sen verran vielä näissä hommissa amatööri, etten välttämättä edes tiedä, mitä kaikkia arvoja tähän pitäis ilmoittaa. Kyse on uudesta kaivosta, muutettu heinäkuun alussa. Thermia Calibra 12 400V 185l vesisäiliö, ei puskuria. Maalämpökaivo 220m syvä, tehnyt Pohjanmaan Energiaporaus. Talon sijainti on Pirkanmaa, rakvuosi 2021, runkomateriaali hirsi ja lämmitetty nettoala 186m^2, rakennustilavuus 792m^3, maanpäälliset kerrosalat yht 205m^2. Vesikiertoinen lattialämmitys lämmitysmuotona.
Toivottavasi tuli kaikki tieto, yritin katsella noita teidän allekirjoituksia ja sieltä kopioida vastaavia. :)
-
Olen sen verran vielä näissä hommissa amatööri, etten välttämättä edes tiedä, mitä kaikkia arvoja tähän pitäis ilmoittaa. Kyse on uudesta kaivosta, muutettu heinäkuun alussa. Thermia Calibra 12 400V 185l vesisäiliö, ei puskuria. Maalämpökaivo 220m syvä, tehnyt Pohjanmaan Energiaporaus. Talon sijainti on Pirkanmaa, rakvuosi 2021, runkomateriaali hirsi ja lämmitetty nettoala 186m^2, rakennustilavuus 792m^3, maanpäälliset kerrosalat yht 205m^2. Vesikiertoinen lattialämmitys lämmitysmuotona.
Toivottavasi tuli kaikki tieto, yritin katsella noita teidän allekirjoituksia ja sieltä kopioida vastaavia. :)
Ilmeisesti kaivo liian matala, tuossa yksi "tomppelin" mitoitus Tampere, Pirkanmaa kaivo 268m. Talo 146+ at 55m2, eli aika lailla vastaava.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9170.0
Ei riitä kaivossa lämpö n. 4.5 kW jatkuvaa lämmöntuottotehoa, mutta hirsitalo sitä syö reippaasti.
Itsellä vastaava kaivo 204m2 lämmitettävää ja kaivosta tuleva nyt 5.4 astetta, paikkakunta Tampere.
Katsele yksi talvi, jos menee pumppu vastuksille ja kaivo jäähän niin sitten miettimään toisen kaivon porausta.
-
Pari lisätietoa olisi hyvä olla. Mikä on kaivon aktiivisyvyys eli paljonko tuosta 220 m on kalliota, jossa vettä.
Uudesta talosta löytynee energiatodistus, josta selviää rakennuksen energiatarve. Tilavuus kuulostaa suurelta. Ilmeisesti huonekorkeus on poikkeuksellisen suuri, mikä hirsitalossa lisää erityisen paljon energiantarvetta, koska hirsiseinä on surkea eriste.
Tuliko MLP-asennus tai koko talo avaimet käteen? Silloin vastuu riittävästä mitoituksesta on toimittajalla. Vielä on aikaista sanoa, mutta ikävän viileä on kaivo jo nyt.
-
Aktiivisyvyys täytynee kysyä Pohjanmaan Energiaporaukselta, koska sitä en itse tiedä. Energiatodistuksesa on monta erilaista energiatarvekohtaa, mutta esim. rakennuksen kokonaisenergian kulutus on yhteensä 60.02 kWh/(m^2 a) ja E-luku 72.05 kWh/(m^2a). Vai mitähän lukua tässä tarvitsee katsoa?
Kesällä pidin kattokonvektoria kyllä aika lailla koko ajan päällä, josko se olisi porakaivoon vähän lämpöä varastoinut. Ilmeisesti sen merkitys on varsin minimaalinen. Lisäksi talossa on lämminvesikierto, minkä takia lämmintä käyttövettä näköjään lämmitetään 4x vuorokaudessa, minkä takia lämpöpumppu käynee varmaan jonkin verran enemmän. Toki tämä 'hukkalämpö' lämminvesikierrosta päätyy kyllä talon lämmittämiseen eli sen ei pitäisi vaikutaa.
Huonekorkeus on suuri, selittänee tuota suurta tilavuutta.
Talo on 'avaimet käteen' myös lämmityksen/porakaivon jne. osalta. Jos selviäisi, että mitoitus on tehty väärin, niin ehkä sille pystyisi vielä jotain tekemäänkin. Jonkin verran haastavia nämä asiat vain tuntuvat maallikolle olemaan..
-
2v takuuajan sisällä tuosta pitäisi reklamoida, sitten alkaa ns. "perävalotakuu".
Jos saat tarkemmat tiedot huonekorkeudesta ym. kts. aiempi linkki esimerkkilaskelmasta niin "Tomppeli" voisi tehdä vertailulaskelman. Toki talotoimittaja on voinut mitoittaa maalämmön osateholla, jolloin on vaikeampi reklamoida. Mutta jos kaivo jäätyy ja putket nousee kaivosta ylös niin eiköhän siitä voisi toiseen kaivoon rahaa talotoimittajalta saada.
Edit Tuossa yksi yli 100 teur tarina alimitoituksesta ja ohje reklamointiin:
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/art-2000007257406.html
-
Tuo 60 kWh/m2 on sähkönkulutus. MLP tuottaa lämpöä paljon enemmän. Pikaisesti tuota vastaavaksi tehdyllä energiatodistuksella sain MLP:n tuotoksi 27 000 kWh (lämmitys + käyttövesi). 220 m kaivo ei kuullosta pahasti alimittaiselta, itse olin porauttamassa 230 m kaivoa Espooseen 30 000 kWh tuottotarpeelle. Siinä oli tiedossa, että kallio alkaa heti, mutta vesi on 10 m syvällä eli aktiivisyvyyttä 220 m.
Poraajan pitäisi toimittaa sinulle ja rakennusvalvontaan raportti, josta selviää maaporaus, putkituksen pituus ja kokonaissyvyys ainakin.
Sinänsä muuten huvittavaa, että tuo mun 30 000 kWh on laskettu 185 m2 -76 talolle + 48 m2 202X autotallille. Aika paljon 27 000 kWh uudelle talolle!
Kaivon mitoitukselle ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä "oikeaa" mitoitusta. Siksi menee vaikeaksi siitä riitely ellei tapahdu jotain selkeästi osoitettavaa kuten kaivon paha jäätyminen tai reilu vastuskäyttö. Jälkimmäinenkin on virhe vain, jos on myyty täystehomitoituksena.
Valitettavasti kaivon jäätyminen tai reilu vastuskäyttö ilmenee aikaisintaan keskitalvella ja myöhäisintään vasta vuosien kuluttua, kun kallio kaivon ympäriltä on vuosien saatossa jäähtynyt ja sattuu tulemaan kovempia pakkasia.
Jälkiviisaana olisi ollut hyvä pyytää täältä laskelma ja painostaa toimittajaa poraamaan syvempi kaivo tai itse maksaa tonni 30 lisämetristä.
-
Olen sen verran vielä näissä hommissa amatööri, etten välttämättä edes tiedä, mitä kaikkia arvoja tähän pitäis ilmoittaa. Kyse on uudesta kaivosta, muutettu heinäkuun alussa. Thermia Calibra 12 400V 185l vesisäiliö, ei puskuria. Maalämpökaivo 220m syvä, tehnyt Pohjanmaan Energiaporaus. Talon sijainti on Pirkanmaa, rakvuosi 2021, runkomateriaali hirsi ja lämmitetty nettoala 186m^2, rakennustilavuus 792m^3, maanpäälliset kerrosalat yht 205m^2. Vesikiertoinen lattialämmitys lämmitysmuotona.
Toivottavasi tuli kaikki tieto, yritin katsella noita teidän allekirjoituksia ja sieltä kopioida vastaavia. :)
Noilla lainauksen tiedoilla ei voi kovinkaan tarkkaa laskelmaa tehdä.
Ovatko nuo neliöt yhdessä, vai kahdessa kerroksessa?
Jos ovat kahdessa kerroksessa, mikä on alakerran lämmin ala (se ala, joka on ulkoseinien sisäpuolella, väliseiniä pois laskematta).
Huonekorkeus tarvitaan, paitsi jos tuo "rakennustilavuus 792m^3" on sisätilavuus, saa siitä laskettua huonekorkeuden.
Arvelen kuitenkin, että tuo 792 m3 on rakennusluvasta otettu bruttotilavuus, josta ei ole mitään hyötyä lämmitystarvelaskennassa.
Myös ikkunoiden yhteispinta-ala on tarpeellinen tieto.
Yksi syy lämmönkeruun ongelmiin voi olla liian pieniläpimittainen keruupiirin putkitus.
Tässä tarvitaan maalämpökoneen ja kaivon välille 50 mm liitäntäputket ja kaivoon 45 millinen keräin.
-
Noilla lainauksen tiedoilla ei voi kovinkaan tarkkaa laskelmaa tehdä.
Ovatko nuo neliöt yhdessä, vai kahdessa kerroksessa?
Jos ovat kahdessa kerroksessa, mikä on alakerran lämmin ala (se ala, joka on ulkoseinien sisäpuolella, väliseiniä pois laskematta).
Huonekorkeus tarvitaan, paitsi jos tuo "rakennustilavuus 792m^3" on sisätilavuus, saa siitä laskettua huonekorkeuden.
Arvelen kuitenkin, että tuo 792 m3 on rakennusluvasta otettu bruttotilavuus, josta ei ole mitään hyötyä lämmitystarvelaskennassa.
Myös ikkunoiden yhteispinta-ala on tarpeellinen tieto.
Yksi syy lämmönkeruun ongelmiin voi olla liian pieniläpimittainen keruupiirin putkitus.
Tässä tarvitaan maalämpökoneen ja kaivon välille 50 mm liitäntäputket ja kaivoon 45 millinen keräin.
Kahdessa kerroksessa. Alakerran lämmin ala on 106 m^2. Huonekorkeus on alakerrassa ja yläkerrassa 2,6m paitsi talossa on porrastettu ensimmäinen kerros, jonka takia alakerran pinta-alasta 46m^2 on korkeampaa 3,5m huonekorkeutta. Ikkunoita on 48m^2 (olohuoneessa on isot ikkunat), niiden U-arvo on 0,80W/(m^2K).
Porausraportin mukaan kallioporauksen metrimäärä on 218m ja maaosuus siis 2m (suoraporaus). Lämmönkeruuputkiston materiaali on 40*2,4mm muoviputki pn8 (en tiedä, mitä tämä tarkoittaa).
Kaivon halkaisija 115mm. Suojaputki 139,7*5mm S355J2H. Suojaputkiporauksen metrimäärä 3m. Lämmönsiirtoaine Altia Naturet Safe (laimennettu veteen 1 osa etanolia ja 2 osaa vettä). Porauksen on siis tehnyt Pohjanmaan Energiaporaus Oy (ovat kyllä tehneet paljon tälle alueelle, en ole moitteita kuullut). Oikein muita tietoja tuossa porausraportissa ei ole.
-
Kaivosta olisi hyvä vielä tietää vedenpinnan etäisyys maasta. Maaporaus on lyhyt, joten se ei ainakaan selitä kylmää keruuta.
Mitkäs tarkemmin ovat keruun meno ja paluu? Kuvasta puuttuu nollaviiva, joten on aika vaikea siitä nähdä.
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn. (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=10203.0;attach=15345)
Lähtötiedoissa voi olla virheellisyyttä, jota voi aiheutua rakennuksen porrasmaisesta rinnerakenteesta.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Hirsitalo ”Eskofd” TAMPERE (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 31 °C - menovesi lämpötila max 36 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -28 °C
- Talon alakerta 2021: Lattialämmitys, 22°C, 106 m2, 318 m3 48,8 W/m2 5,17 kW 15 539 kWh
- Talon yläkerta 2021: Lattialämmitys, 22°C, 80 m2, 208 m3 48,2 W/m2 3,86 kW 10 344 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 49 W/m2 9,03 kW 25 883 kWh
• Kiinteistö, 186 m2, 526 m3 5,7 COP 8,67 kW 25 883 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,231 m3 / 50 °C 2,9 COP 1,50 kW 5 200 kWh
- Yhteensä 4,9 SCOP 10,2 kW 31 083 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 688 kWh 0,55 kW 29 395 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 29 395 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 10,20 kW 29 395 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 186 m2 158 kWh/m2 4,9 SCOP 10,2 kW 29 395 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 10,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 10,2 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -28 °C
- Maasta kerätään ( 4,9 COP) 8,4 kW 23 370 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 6 025 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 6 025 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa 1 632 kWh
• Tarvitaan vähintään 244 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 5 m vedetöntä ja 3 m maaporausta. Poraussyvyys 244 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 244 metriä. Putkea kaivossa yhteensä 488 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 10 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,62 l/s = 37,2 l/min = 2232 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,62 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 511 litraa 118 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,62 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 645 litraa 66 kPa = Ok?
- Kaivo, painehäviö 0,62 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 796 litraa 41 kPa = 0,41 bar
Tai vaakakeruulla:
- kostea savi, 550 m = 2 x 280 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 552 litraa 33 kPa = 0,33 bar
...
Lämpökaivon syvyys vaikuttaisi olevan suunnilleen riittävä, ehkä lievästi alimittaisen rajalla. Laskelman epätarkkuuden takia varmuutta ei ole.
Tampereen seudulla on joskus aikaisemmin ilmennyt kaivoja, joiden syvyys piti olla riittävä, mutta silti kaivo on mennyt kylmäksi. Voi johtua kallioperän kiviaineksen alhaisesta lämmönjohtavuudesta, tai siitä, että veden pinta on kohteen korkean sijainnin takia alhaalla ja kaivon yläosaan jää paljon kuivaa osuutta.
Tässä kohteessa keruupiirin putkitus on ilmeisesti liian pieniläpimittainen ja siitä aiheutuu varsinkin kovimmilla pakkasilla korkea keruun dT -arvo (= keruupiirin meno- ja paluulämpötilojen erotus).
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Tuohon laskelmaan nähden puuttuvat 24 m eivät mielestäni selitä sitä, että kaivo on jo nyt noinkin kylmä. Uusi talo voi tietysti kuivuessaan viedä enenmmän energiaa, mutta eihän talvi ole vielä edes alkanut ja MLP käynee vasta pienellä teholla.
Laskelman mukaan Calibran minimiteho ylittyy 5-10 C paikkeilla, mikä on vastaa havaittua lähes jatkuvaa käyntiä viimeisen reilun kuukauden ajalta.
-
Kannanpa oman ohuen korteni tähän kekoon kaivon osalta ja selitän miten oma kaivo käyttäytyy.
Nyt kun on menty pikku pakkasille, niin kylmin lukema kaivon palaavan nesteen osalta on ollut jo -2,6 astetta. Tämä -2,6 astetta säilyy läpi talven, vaikka olisi -15 pakkasta ulkona. No, välillä saatetaan käydä -3,1, mutta harvoin.
Olen miettinyt, että miksi käy näin.
Onko niin, että nyt liikutaan sellaisella tehoalueella , että kaivosta revitään enemmän irti? Ja sitten talvella, vaikka kone luonnollisesti käy enemmän, niin kuitenkin, kun joudutaan puskemaan paljon lämpimämpää vettä verkkoon, niin hyötysuhde laskee ja kaivostakin otetaan vähemmän tehoa ja sähköverkosta enemmän?
Tämä nyt vain omana esimerkkinä. Mutta pointtina siis, että ei kai se kaivon kuormitus ole mitenkään lineaarisesti suhteessa käyntiaikaan tai ulkolämpötilaan?
Joten huoli liian kylmästä kaivosta saattaa olla ihan aiheeton ketjun aloittajankin tapauksessa. Ja monissa muissakin tapauksissa. Toki aikahan tämän näyttää, miten juuri tuo kaivo toimii.
-
OilToSoililla on on-off kone käsittääkseni. Sen tehohan ei muutu, vain käyntiaika pitenee ilmojen kylmetessä. Lisäksi on patterilämmitystä, jolloin menovesi voi jo sen verran kuumentua, että COP laskee merkittävästi ja samalla kaivosta otettava osuus. Ehkä MLP:n antotehokin laskee tuolloin?
Eskofd:llä on invertterikone ja lattialämmitys. Nyt kaivosta otetaan vasta alle puolet siitä tehosta, joka pitää ottaa kovilla pakkasilla. Menoveden lämpö ei nouse niin korkealle, että sillä olisi juuri merkitystä kaivosta otettavalle osuudelle. Onko se sitten 3/4, 4/5 vai peräti 5/6 tuotetusta tehosta vaikuttaa aika vähän. Ääripäiden ero on vain 10% ja alle 4:n COP tuskin menee lattialämmöllä ellei kaivosta tule reilusti pakkasella olevaa.
Muutamassa tunnissa keruuputki löytää tasapainon hetkellisen tehon ja keruuneste vs. kallio dT:lle. Sitten talven aikana kalliokin hieman kylmenee. Nyt Eskofd:llä on ajeltu vasta pienillä tehoilla. Täydellä teholla keruu kylmenee varmasti lisää, vaikka kallio ei kylmenisikään. Ja se kalliokin kylmenee talvella ja vuosien saatossa ellei satu olemaan hyvä tuuri ja pohjavesi kiertää kaivossa tehokkaasti.
-
Eipä taida Eskofd:llä olla muita vaihtoehtoja kuin kaivo on kuiva (pohjavesi alhalla) tai sitten lattiamateriaalista ei tule lämpö läpi, millaiset lattiat?
-
OilToSoililla on on-off kone käsittääkseni. Sen tehohan ei muutu, vain käyntiaika pitenee ilmojen kylmetessä. Lisäksi on patterilämmitystä, jolloin menovesi voi jo sen verran kuumentua, että COP laskee merkittävästi ja samalla kaivosta otettava osuus. Ehkä MLP:n antotehokin laskee tuolloin?
Eskofd:llä on invertterikone ja lattialämmitys. Nyt kaivosta otetaan vasta alle puolet siitä tehosta, joka pitää ottaa kovilla pakkasilla. Menoveden lämpö ei nouse niin korkealle, että sillä olisi juuri merkitystä kaivosta otettavalle osuudelle. Onko se sitten 3/4, 4/5 vai peräti 5/6 tuotetusta tehosta vaikuttaa aika vähän. Ääripäiden ero on vain 10% ja alle 4:n COP tuskin menee lattialämmöllä ellei kaivosta tule reilusti pakkasella olevaa.
Muutamassa tunnissa keruuputki löytää tasapainon hetkellisen tehon ja keruuneste vs. kallio dT:lle. Sitten talven aikana kalliokin hieman kylmenee. Nyt Eskofd:llä on ajeltu vasta pienillä tehoilla. Täydellä teholla keruu kylmenee varmasti lisää, vaikka kallio ei kylmenisikään. Ja se kalliokin kylmenee talvella ja vuosien saatossa ellei satu olemaan hyvä tuuri ja pohjavesi kiertää kaivossa tehokkaasti.
Totta kyllä, invertteri on ihan eri tapaus kuin meikäläisen on/off-kone. Lupasinkin tarjota ohutta kortta kekoon. 😀
-
Eli Tomppelin laskelman mukaan ei nyt kauheasti ainakaan alimittainen pitäisi olla poraus. Silti keruupiiriin lämmöt huimasti laskeneet tuolta kesän lukemista. Laitoin vielä uuden kuvan marraskuun datasta, nollaviivaa ei Thermian ohjelmisto näköjään osaa tuohon piirtää.
Kompressori on siis päällä vuorokaudessa melkein 20-22 tuntia. Onko tämä normaalia toimintaa? Olen tätä nyt jo pidempään miettinyt, miksi se noin paljon on päällä. Meillä on lämminvesikierto, jonka takia lämmintä käyttövettä pumppu lämmittää 4x vuorokaudessa vaikkei vettä käytetäisiinkään. Voiko tämä yksinomaan selittää jotain? Toisaalta lvk:sta hukkaan menevä lämpö pitäisi kuitenkin päätyä lämmittämään taloa. Mutta ilmeisesti kyse vain siitä, että kone on invertterimallia ja säätänyt itsensä siten, että käy matalalla teholla lähes tauotta, mikä on parempi kuin pätkittäinen käynti?
Mistä voin tietää, jos kaivo on kuiva (pohjavesi alhaalla)? Alakerrassa on lattia jätetty betonille, ei pitäisi olla ongelma. Yläkerrassa on parkettia. Nyt nollan tuntumassa pitäisi lattioille mennä noin 30 asteista, lattiat tuntuvat ihan sopivan lämpimiltä ja sisällä on noin 22 astetta lämmintä.
Laitoin vielä kuvan heinäkuusta tähän päivään, jossa näkyy samassa graafissa keruupiirien lämmöt sekä ulkolämpötila. Näyttää melkein siltä, että kaivosta tulee samanasteista kuin mitä ulkona on lämpötila?
-
Invertteri pyrkii olemaan mahdollisimman paljon käynnissä. Mitoituksesta riippuen aloittaa 0-10 C ulkolämpötilassa jatkuvan käynnin. Calibra 12:sta minimiteho on nimellisesti 3 kW, mutta voi käytännössä olla enemmän. Jos lämmöntarve on vähintään tuon, käy jatkuvasti.
-
Eskofd, porausraportissa pitäisi olla maininta veden tulosta m3/h ja pohjaveden korkeudesta. Kannattaa kysellä porarilta mkä oli kaivon tilanne porauksen jälkeen. Itsellä myös nuo 40mm putket, eivät riitä huipputehoon asti, mutta n. 10kW tehoon riittää. Mystinen homma kerta kaikkiaan tuo kaivon viileys, vaikka metrit vähän vajaat pitäisi kyllä riittää melko korkeille tehoille tuo kaivo. Lattiat ok, lämmön pitäisi tulla melkein esteettä.
Mulla menee nyt 34 asteistal lattiaan mutta sisälämmön pyynti 24 astetta. Kaivosta tulee 5.1 ja menee 2.2. Käyntijaksot myös pitkiä kun on pakkasta. Tutki vielä tuo käyttöveden lämmitys onko asetukset ok?
Näkeekö thermiasta millaisilla tehoilla pumppu käy?
-
Aksture on melko epätavallinen referenssi eli reilusti ylitehoinen invertteri, tarvittavaan tehoon nähden syvä kaivo ja ilmeisesti vielä onnea ollut pohjavesivirtausten kanssa.
Kyllä muut invertterit käyvät jo tauotta noissa lämpötiloissa eikä noin lämmintä kaivosta tule ja mene. Mutta -3 kaivoon marraskuussa on taas toisesta ääripäästä. Käyristä vaikea nähdä, mutta ilmeisesti kaivosta tuleva on pysynyt vielä nollassa tai yli.
-
Sama leveyspiiri, mitoitusteho sama 10 kW, kaivo suunnilleen vastaavan syvyinen, mutta rakennuksen tehontarve toki eriainen kuin Eskofd:lla. Mulla toki hyvä pohjaveden virtaus, mutta näillä keleillä pirkanmaalla pitäisi olla kaivo vielä reilusti plussalla esim. +3 / 0 tulo meno.
Edit tuo hieman ihmetyttää "Suojaputkiporauksen metrimäärä 3m" En ole koskaan kiinteistöpuolella nähnyt että putkea olisi laitettu alle 6m, tyypillisesti sitä laitetaan 6-12m vaikka kalllio olisi melko pinnassa :o
Itsellä kallio oli 5m syvyydessä, silti suojaputkea 12m. Porari sanoi että sitä kannattaa laittaa reilusti jos hyvän kaivon haluaa. En tiedä mitä merkitystä kun en kysellyt tarkemmin. Estää ilmeisesti pintavesien valumisen kaivoon.
-
Täällä myös invertteri ja kainuussa aamulla -13.7 pakkasta. 50% tehoilla kävi boschi ja 2.6 tulo kaivosta ja -0.3 kaivoon. Tosin talo on huomattavasti pienempi ja ei hirsitalo. 31 asteista teki lattiaan tuolla pakkaslukemalla. Sisälämpö 21.7
Jotain oltava kyllä Eskofd:n kaivossa pielessä kun noin kylmänä käy jo nyt. Kannattaa olla poraajaan yhteyksissä. Talo ilmeisesti rakennettiin avaimet käteen periaatteella? Kyllähän jos tässä mitoitus ei ole onnistunut tai kaivon kanssa probleemaa niin takuuhommilta kuulostaa. Tuleva talvi näyttää miten kylmäksi menee.
-
Avaimet käteen toimitus siis kyseessä ollut. Pitänee olla yhteydessä poraajaan, mutta en usko, että he porausraporttia enempää tietoja osaavat/muistavat antaa. Porausraportissa ei ollut tietoja veden tulosta eikä pohjaveden korkeudesta. Kyseinen firma on kyllä paljon porauksia tänne seudulle tehnyt.
Poraus on tehty 11/2020 puolella jo, joten vaikka pääsimme muuttamaan taloon vasta kesällä, niin maalämpökone on ollut käynnissä siis jo 2020-2021 vuodenvaihteesta. Tuolta jaksolta minulla ei valitettavasti ole käyntitietoja tallessa. Laitoin kuvan porakaivosta, ilmeisesti noita mustia putkia pitkin kaivolta piirit kulkevat vähän matkaa autokatoksen maanpinnan alla autokatoksen takana olevaan varastoon, jossa maalämpökone. Niitä varten oli vedetty harmaat isot suojaputket.
Mitä tuo suojaputkiporaus ja sen lyhyt metrimäärä tarkoittavat?
Aksutre, mitä tarkoitit, että tutkisin käyttöveden asetukset? Nyt ne ovat käynnistys 42 astetta, pysäytys 60 astetta. Anturin vaikutus 0.65, käyttöveden aika 1:00:00. Vaihteen asennon viive 0:05:00 ja laskettu tarpeen käyn/pys. raja 4.0.
-
Poraus aloitetaan suojaputkella maaporauksena. Sitten kun putki on tukevasti kalliossa siirrytään kallioporaukseen putken läpi työnnettävällä poralla. Alussa siis itse putki on "pora" ja se porataan kallioon niin syvälle kuin on tarvis tiukkaan kalliokytkentään. Suojaputki on yleensä 3 m pätkissä eli sitä tulee 3 m kerrannaisen verran ja 3 m on minimi.
Suojaputken pituudella sinänsä ei ole väliä, jos se on kalliossa. Suojaputkea käytetään lähinnä maassa pahimmillaan voisi olla kymmeniä metrejä maata ennen kalliota. Maasta lämpöä saa paljon huonommin, mikä olisi voinut selittää kylmän keruun.
Suojaputjella poraus on paljon hitaampaa, putket maksavat ja ne pitää hitsaa toisiinsa. Siksi se on kallista.
Tilanne on parempi, kun määlämpö on ollut jo kylmän talven käytössä. Kaivoa on siis jo kuormitettu. Näetkö valikoista miten paljon vastuksia on käytetty? Entä kompuran käyttötunnit ja tuottama kWh?
-
Maaperän pitäisi olla aika kallioista tällä alueella. Tontit on tiuhasti vierekkäin ja melkein kaikilla maalämpö, mutta meidän toisella puolella ei ole naapuria ja toisen puolen naapurin tontti vielä rakentamatta. Tontille tehtiin rakennusvaiheessa maaperätutkimus, jossa sanottiin seuraavaa: "Maaperän pintaosa on pääsääntöisesti humusta, jonka vahvuus on n. 0,2 m. Maaperä jatkuu tiiviinä silttinä tai moreenina, päätyen kiveen, lohkaree- seen tai kallioon viimeistään n. 1,2 m syvyydessä maanpinnasta." Kallion pitäisi olla siis melkolailla pinnassa.
Auxillary Heater 1 on käytetty 257h ja Auxillary Heater 2 on käytetty 22h. Nämä käyttötunnit ovat tunneet ennen kesän muuttoamme, en tarkasti näe, mihin ajankohtaan ne ajoittuvat, mutta maalämpökone oli huolehtimassa ennen porakaivon porausta jo talon lämmityksestä eli olettaisin, että nuo lukemat ovat ainakin pääosin tulleet ajalta ennen porakaivon olemassaoloa. Kompressori on ollut käynnissä ennen muuttoa 3406h. Nyt olemme asuneet talossa kuusi kuukautta muutosta ja kompressorin lukema on tällä hetkellä 5227h. Kompressori on ollut siis käynnissä asumisemme aikana 1821h. Asumisemme aikana Aux. Heater 1 tai 2 ei ole ollut käytössä, niissä lukemat ovat säilyneet siis samoina kuin ennen muuttoa niissä jo oli. Lämmintä käyttövettä on tehty 6 kuukauden aikana yhteensä 496 tuntia (se lienee paljon ja tätä uskoakseni selittää paljolti lämminvesikierto). Ehkä otan ainakin tulevaksi kesäksi lämminvesikiertopumpun pois päältä.
Mistäköhän tästä Thermiasta näkee kWh tuoton? Sitä en löytänyt mistään.
-
Mitä tuo suojaputkiporaus ja sen lyhyt metrimäärä tarkoittavat?
Aksutre, mitä tarkoitit, että tutkisin käyttöveden asetukset? Nyt ne ovat käynnistys 42 astetta, pysäytys 60 astetta. Anturin vaikutus 0.65, käyttöveden aika 1:00:00. Vaihteen asennon viive 0:05:00 ja laskettu tarpeen käyn/pys. raja 4.0.
Tuo suojaputkitus estää pintaveden valumisen kaivoon, harvoin kallio on heti kovaa, siinä esiintyy railoja joista pääsee pintavesi virtaamaan. Noissa maaporauksissa kannattaa yleensä pelata varman päälle. Tuo pintavesi saattaa jäähdyttää pohjalta tulevaa keruunestettä, lämpö kun siirtyy kylmempään aineeseen.
Kannattaa ehkä nostaa kv alarajaa korkeammalle 50 ? , tulee lyhempi käyntijakso eikä tehoa tarvita niin paljoa. Tuollainen 40->60 astetta kestää kuitenkin jonkin aikaa. Boschin pumppu tekee käyttövettä 48->56 kolme kertaa päivässä aloittaa 7.5 -> ja lopettaa 3.8 kW teholla.
-
Tuosta käyttövedestä tulee mieleen että onkohan se tehty betonivaluun ihan niin kuin lattialämmitys putketkin. Sehän pitäisi olla sulatettuna styroksin uraan eristeen välissä. Olen tavannut talon jossa keittiö ja pesuhuone on lämmitetty käyttövedellä. Siellä on paljon käyttövesi startteja. Valikosta 8/15 näkee tehdyt kwh:t ja niitä on paljon. Kyseessä on Niben pumppu.
-
Lämmintä käyttövettä on tehty 6 kuukauden aikana yhteensä 496 tuntia (se lienee paljon ja tätä uskoakseni selittää paljolti lämminvesikierto). Ehkä otan ainakin tulevaksi kesäksi lämminvesikiertopumpun pois päältä.
Mistäköhän tästä Thermiasta näkee kWh tuoton? Sitä en löytänyt mistään.
Täällä käyttövettä tehty 12 kuukauden aikana 356 tuntia, niin on tuo 496 tuntia aika paljon 6 kuukaudelle. Toki Atlaksessa on tuo HGW josta apua käyttöveden kanssa lämmityskaudella. Parhaillaan on aktiivisena, kun ulkona on -3c ja pitää käyttöveden lämpötilan tällä hetkellä 64c.
Thermiasta ei suoraan näe kWh-tuottoa. Se on kyllä ikävä miinus, ettei kerro missään kulutettua ja tuotettua energiaa.
-
Käyttöveden tunnit tietysti riippuu kulutuksesta ja tehosta. Calibra 12 tekee varmaankin käyttövettä n. 6 kW tuottoteholla. Normikulutus 4-henkiselle perheelle 5000 kWh ja päälle vielä varaajahäviöt 500 kWh. Tuon tekemiseen tarvitaan vuodessa 900 tuntia.
Tuossa ei ole mukana vielä käyttöveden kiertoa, joka moninkertaistaa häviöt eli voi tarvita muutama sata tuntia lisää.
500 tuntia ei siis ole paljoa puolessa vuodessa, vaan aika vähän käyttöveden kierron kanssa.
Vertailun vuoksi mulla on 12 kW Bosch tarvinnut 11 tuntia kolmessa viikossa, vaikka vettä ei ole käytetty juuri lainkaan (keittiössä ainoa vesipiste toistaiseksi, ei asuta). Tuostakin tulisi jo lähes 200 tuntia vuodessa. Luultavasti noin puolet on tuossa häviöitä.
-
Käyttöveden tunnit tietysti riippuu kulutuksesta ja tehosta. Calibra 12 tekee varmaankin käyttövettä n. 6 kW tuottoteholla. Normikulutus 4-henkiselle perheelle 5000 kWh ja päälle vielä varaajahäviöt 500 kWh. Tuon tekemiseen tarvitaan vuodessa 900 tuntia.
Oho. Täällä on sit menty ihan pyhällä hengellä tuo ensimmäinen vuosi. :o Harmi kun nuo HGW-aktiivisena tunnit ei tallennu mihinkään. Vai saisikohan nekin kaivettua jollain Pi + nodered + grafana jne. viritelmällä?
-
Kajakille vastauksena lämminvesikierron putket on tehty samoin kuin muutkin käyttövesiputket eli kuvan mukaisesti ovat tuolla styroksiin kaivetussa pienessä urassa ja lattialämpöputket sitten ylempänä. Tästä huolimatta kyllä hyvin selvästi jalallakin huomaa, missä kohdin lattiaa lämminvesikierron putki kulkee - tämä kohta on paljon muuta lattiaa lämpimämpi.
Voin toki yrittää nostaa lämpimän veden lämmityksen 42 asteesta esim. 50 asteeseen kuten aksutre ehdottaa, mutta kuvittelisi että sitten lämmityskäynnistyksiä olisi vieläkin enemmän. Mutta ehkä kokonaisuutena parempi ratkaisu, jos tehoa tarvitaan tällöin siis vähemmän?
Mistähän saisi nyt sitten selville, että onko tuo kaivo kuiva vai ei? Onko se jotenkin maallikon selvitettävissä?
Ja onko tuo keruupiirin maalämpökoneelle tulevan nesteen lämpötilan ja maalämpökoneelta takaisin kaivoon poistuvan nesteen lämpötilan suuri ero (dT) siis huono juttu? Luulisi, että jos eroa on paljon niin maalämpökone saa hyvin 'irroitettua' nesteestä energiaa? Paljon on optimaalinen dT? Voiko tähän jotenkin asetuksissa vaikuttaa?
-
Paljonkos teillä kuluu vettä? Tuo "normi" taitaa olla 4-henkiselle perheelle, joka käyttää 150 l/vrk/h vettä, josta 40% lämmintä, jota lämmitetään 45 C. Noilla luvuilla saa vedenkulutukseksi 220 m3/v, josta lämmintä 90 m3 ja jonka lämmittäminen vaatii 5000 kWh.
-
Jäikös tuo ura, jossa LKV-putket, auki ylös eli on kiinni betonissa? Vai täytettiinkö ura eristeellä?
No kuten jo kirjoitin, ei käyttövesitunnit kuulosta poikkeuksellisen suurilta.
Onko kaivossa vettä selviää vain kaivoon kurkkaamalla, jos ei kukaan sitä ole kirjannut ennen kaivon sulkemista. Tietysti siellä on vettä, mutta onko pinta muutaman metrin vai muutaman kymmenen metriä maan alla.
Kaivoon kurkkaaminen ei ole mitenkään erityisen vaikeaa, mutta todennäköisesti putkia pitää nostaa hieman, jotta kansi raottuu. Vedenpinnan voi kuulostella laittamalla kaivoon pienen painon siimakelalla. Loiskahdus kuuluu helposti, kun tuota heiluttelee pinnan lähettyvillä. Voi myös kaiun viiveestä laskea miten kaukana vesi on, mutta silloinkin kansi on avattava.
Miten Calibra ajaa keruupumppua? Näkeekö sen kierrokset jostain ja onko sille joku säätö? Osateholla pystyy taatusti halutessaan pitämään dT:n pienenä. 40 mm keräimellä täydellä teholla dT menee ehkä hiuka yli 4 C. Mutta harvemminhan tuo täydellä teholla kompuraa käyttää, joten yleensä hyvänä pidetty n. 3 C on saavutettavissa, jos Calibra näkee sen tarpeelliseksi tai säädöt sen mahdollistavat. Keruupumpun tehosta se ei jää kiinni ennen kuin lähellä kompuran maksimikierroksia.
-
Paljonkos teillä kuluu vettä? Tuo "normi" taitaa olla 4-henkiselle perheelle, joka käyttää 150 l/vrk/h vettä, josta 40% lämmintä, jota lämmitetään 45 C. Noilla luvuilla saa vedenkulutukseksi 220 m3/v, josta lämmintä 90 m3 ja jonka lämmittäminen vaatii 5000 kWh.
Juu ei täällä kulu lähellekään 220m3/v. Hyvä jos 130m3/v menee.
Miten Calibra ajaa keruupumppua? Näkeekö sen kierrokset jostain ja onko sille joku säätö? Osateholla pystyy taatusti halutessaan pitämään dT:n pienenä. 40 mm keräimellä täydellä teholla dT menee ehkä hiuka yli 4 C. Mutta harvemminhan tuo täydellä teholla kompuraa käyttää, joten yleensä hyvänä pidetty n. 3 C on saavutettavissa, jos Calibra näkee sen tarpeelliseksi tai säädöt sen mahdollistavat. Keruupumpun tehosta se ei jää kiinni ennen kuin lähellä kompuran maksimikierroksia.
Asentajakoodilla pääsee säätämään keruuliuospumpun minimi - maksimi, esitetty prosentteina. Alin mahdollinen vaihtoehto 35% ja suurin 100% (tehdasasetukset 50% - 100%).
-
Kajakille vastauksena lämminvesikierron putket on tehty samoin kuin muutkin käyttövesiputket eli kuvan mukaisesti ovat tuolla styroksiin kaivetussa pienessä urassa ja lattialämpöputket sitten ylempänä. Tästä huolimatta kyllä hyvin selvästi jalallakin huomaa, missä kohdin lattiaa lämminvesikierron putki kulkee - tämä kohta on paljon muuta lattiaa lämpimämpi.
?
Tuo on hyvä kuva putkista. Siinä ne on urassa mutta koska lattiassa tuntuu lämpö putken selkä säteilee betoniin.
-
Laitan vertailun vuoksi meidän Atlaksen keruuliuoksen lämpötilakäyrät. Pumppu on asennettu kesäkuun alussa.
Allekirjoituksessa näkyy kohteen tiedot.
Täällä etelärannikon pikkupakkasilla pumppu vielä huilailee välillä tunnin verran, sitten taas lämmittää 3-3,5 tuntia.
-
Laitetan itsekin tänne vähän käppyröitä omasta Atlas-pumpusta eiliseltä (25.11.). Talo on 70-luvulla rakennettu ja vesikiertoisilla pattereilla lämmitetty. Pumppu asennettiin tämän vuoden elokuussa vanhan öljylämmityksen tilalle.
Vielä suht tuoreena maalämmön käyttäjänä mielenkiintoinen havainto tuossa itselle, että käyttöveden lämpötila pysyy nyt pikkupakkasilla selvästi tasaisempana kuin aiemmin syksyllä kun pumppu piti vielä pidempiä taukoja. Tällä hetkellä se käy lähes koko ajan.
-
Laitetan itsekin tänne vähän käppyröitä omasta Atlas-pumpusta eiliseltä (25.11.). Talo on 70-luvulla rakennettu ja vesikiertoisilla pattereilla lämmitetty. Pumppu asennettiin tämän vuoden elokuussa vanhan öljylämmityksen tilalle.
Vielä suht tuoreena maalämmön käyttäjänä mielenkiintoinen havainto tuossa itselle, että käyttöveden lämpötila pysyy nyt pikkupakkasilla selvästi tasaisempana kuin aiemmin syksyllä kun pumppu piti vielä pidempiä taukoja. Tällä hetkellä se käy lähes koko ajan.
Pysyypä tosiaan tasaisena tuo käyttöveden lämpötila. Missä asteessa sinulla on käyttöveden lämmityksen käynnistys? Ilmeisesti tuossa välillä käyttövettä ei ole pumppu lämmittänyt vaan pysynyt vain hyvin tasaisena tuo lämpötila? Itsellä huomaa, kuinka lämminvesikierron mukana käyttöveden lämpötila laskee neljä kertaa vuorokaudessa käynnistysrajaan saakka. Ehkä voisi kokeilla olla muutaman päivän ilman lämminvesikiertoa ja katsoa, kuinka usein käyttövettä joutuisi silloin lämmittämään.
-
Taitaa tuossa kuvassa atlaksen hgw pitänyt käyttövettä lämpösenä.
Mikäli kiertovesipumppusi on pistotulppa liitännällä niin siihen väliin tuollainen halpa (muutamalla eurolla saa halvan ja kympillä-parilla hyvän) ajastinkellon mitä myydään esim autojen lämmitykseen. Siitä saa naksuteltua sitten kiertoa pois niiltä tunneilta kun käyttöä ei ole. Esim yöt ja mikäli työaikana ei päivällä tarvetta.
-
Taitaa tuossa kuvassa atlaksen hgw pitänyt käyttövettä lämpösenä.
Mikäli kiertovesipumppusi on pistotulppa liitännällä niin siihen väliin tuollainen halpa (muutamalla eurolla saa halvan ja kympillä-parilla hyvän) ajastinkellon mitä myydään esim autojen lämmitykseen. Siitä saa naksuteltua sitten kiertoa pois niiltä tunneilta kun käyttöä ei ole. Esim yöt ja mikäli työaikana ei päivällä tarvetta.
Onpa erittäin hyvä idea! Lämmityskuluissa huomattavat säästöt, jos edes yöksi saisi pois päältä. Se on semmoisella kiertovesipumpun omalla pienemmällä pistokkeella, ei tavallisen pistokkeen näköinen - voi tulla ongelma.
-
Mitähän nyt tapahtuu siinä tilanteessa, että porakaivosta tuleva liuos on pakkasen puolella? Nyt ollaan jo hyvin lähellä nollaa astetta. Osaako kone hoitaa/aistia tilanteen? Mikä on alin lämpötila, mitä kaivosta voi tulla ja mitä kone voi vielä hyödyntää? Rupeaako se sitten tuottamaan vain vastuksilla lämpöä, jos liuos liian kylmää? Eihän tuo voi jäätyä tuo kaivo?
Onko teillä muilla jouduttu turvautumaan noihin sähkövastuksiin kovilla pakkasilla? Millä astelukemalla yleensä?
-
Ei mitään tapahdu juuri nollassa. Putkissa virtaava maaviina jäätyy -17 C paikkeilla. Maaviinasta kaivon veteen on lämpötilaero. Monet kaivot menevät hieman pakkaselle talvella. Siis kaivosta voi tulla -1 - -3 ja kaivoon mennä -4 - -6.
Calibra osaa rajoittaa tehoa ja lopulta sammuttaa kompressorin, jos kaivo kykylmenee liikaa. Yleensä kaivoon menevä rajoitetaan -8 C:hen ja tehoa rajoitetaan jo 1-2 C aiemmin niin, ettei -8 C:tä saavutettaiasi.
Kaivo voi jäätyä ja siitä voi seurata ongelmia tai ei. Jää kelluu ja laajenee. Se voi rutata putkia tai nostaa niitä ylös kaivosta. Toisaalta jää johtaa lämpöä paljon (paikallaan olevaa) vettä paremmin, mikä estää lisäjäähtymustä tehokkaasti.
Ongelmallisen kylmä kaivo näkyy inverttereillä yleensä vastuskäytön lisääntymisenä, kun kompressoria rajoitetaan. Jäätyminen voi näkyä keruupiiriin paineen kasvuna ja virtausvastuksen lisääntymisenä, mikä näkyy keruupumpun kierroksista ja keruun lämpötilaerosta. Invertterillä nuo kaksi viimeistä riippuvat myös kompressorin kierroksista, joten niitä pitää verrata vastaavilla kierroksilla.
-
Pysyypä tosiaan tasaisena tuo käyttöveden lämpötila. Missä asteessa sinulla on käyttöveden lämmityksen käynnistys? Ilmeisesti tuossa välillä käyttövettä ei ole pumppu lämmittänyt vaan pysynyt vain hyvin tasaisena tuo lämpötila? Itsellä huomaa, kuinka lämminvesikierron mukana käyttöveden lämpötila laskee neljä kertaa vuorokaudessa käynnistysrajaan saakka. Ehkä voisi kokeilla olla muutaman päivän ilman lämminvesikiertoa ja katsoa, kuinka usein käyttövettä joutuisi silloin lämmittämään.
En ole arvoja muuttanut siitä, mihin ne asennuksen jälkeen elokuussa laitettiin. Laitteen paneelista näkyy, että käynnistys on asetettu 45C ja pysäytys 55C. Tosiaan toistaiseksi olen lähinnä seuraillut, miten laite käyttäytyy eri lämpötiloissa ja tutkaillut, onko tarvetta tehdä muutoksia asetuksiin. Yllättävän hyvin se on toistaiseksi toiminut koskematta mihinkään säätöihin.
Syyskuun alussa, kun ulkolämpötilat olivat vielä selvästi korkeampia, vastaava kuvaaja näytti samoilla asetuksilla tältä.
-
Syyskuun alussa, kun ulkolämpötilat olivat vielä selvästi korkeampia, vastaava kuvaaja näytti samoilla asetuksilla tältä.
Erona laitteen käyntiajassa se, että 1.9. kompressori kävi 7 tuntia ja tällä hetkellä se käy jatkuvasti.
-
Lämpökäyrä lattialle on 32 eli ulkolämpötilan asteessa 0 menolämpö on 32. Kun ulkona -25, menolämpö 40 ja kun ulkona 17, menolämpö 23. Menojohdon pienin arvo 22 ja suurin arvo 44. Vaihteen asennon viive ja laskettu tarpeen käynn./pys.raja kuten kuvassa (onkohan nämä arvot oikein?). Kausittainen pysäytys 21 astetta, lämmitysaika 0:30:00 ja mukavuustekijä 3x.
Käyttävesi käynnistys 42 astetta, pysäytys 60 astetta. "Käynnistys lämpötilan laskiessa" täppä on päällä. Käyttövesi yläraja 58.4, painotettu 57.2 ja alaraja 56.5. Anturin vaikutus ja käyttöveden aika kuten kuvassa (onkohan näillä vaikutusta kuinka?).
Kiitos todella paljon avusta, jos joku jaksaa vastata. Olen saanut täältä foorumilta jo tähän mennessä todella paljon apuja. Selvisi mm. että lämminvesikierto on vahingossa vedetty väärin. Korjaaja on tulossa nyt seuraava tiistaina ja hän on asentanut myös maalämpökoneen, joten jos osaisin häneltä teidän avulla vielä tarkemmin kysellä kompressorin toiminnasta niin se auttaisi kyllä paljon. Tosiaan jonain päivinä tullut syyskussa tunteja kompressorille yli 20 (!) vuorokaudessa. Tuntuu liian paljolta.
Hiukan myöhäistä kommentointia, mutta maalämpöpumpulla tehtävä käyttövesi riittää mainiosti esim. 55 asteisena. Turha pyörittää pumpulla vesi 60 asteiseksi. Tehokas pumppu tekee nopeasti lisää lämmintä vettä. Minulla 300 l varaaja ja käynnistys 44 ja sammutus 54 astetta. Porukkaa peseytyy 5 henkeä ja välillä lapset kylpee poreammeessa (n. 300l). Ennen poreita boost toimintopäällä 60-90 min. Hyvin on riittännyt lämmin vesi.
-
Ei myöhäistä suinkaan. Pitääpä laittaa kokeiluun tuo esim. 55 astetta, kiitos vinkistä! Ilmeisesti tuo boost -toiminto ottaa avuksi sitten kuitenkin vastukset vai mitä se tarkoittaa? Tarkistin nyt vuodenvaihteessa käyttötunnit kompressorilta, niin jostain syystä sisäinen uppolämmitin (porras 2) oli käynyt lokakuun jälkeen kaksi tuntia. Mistäköhän tämä johtuu? Mitään boost tm. toimintoja en ole käyttövedelle laittanut ainakaan päälle. Onko teillä muilla tullut nyt talvesta tunteja uppolämmittimiin?
-
Hiukan myöhäistä kommentointia, mutta maalämpöpumpulla tehtävä käyttövesi riittää mainiosti esim. 55 asteisena. Turha pyörittää pumpulla vesi 60 asteiseksi. Tehokas pumppu tekee nopeasti lisää lämmintä vettä. Minulla 300 l varaaja ja käynnistys 44 ja sammutus 54 astetta. Porukkaa peseytyy 5 henkeä ja välillä lapset kylpee poreammeessa (n. 300l). Ennen poreita boost toimintopäällä 60-90 min. Hyvin on riittännyt lämmin vesi.
Millä jatkuvalla teholla 3-12 calibra tekee maksimissaan käyttövettä? Tarkoitan sellaista asetusta mikä pysyy ikuisesti päällä jos siinä nyt edes on jotain hetkellistä boostia ylipäätään olemassakaan.
-
Millä jatkuvalla teholla 3-12 calibra tekee maksimissaan käyttövettä? Tarkoitan sellaista asetusta mikä pysyy ikuisesti päällä jos siinä nyt edes on jotain hetkellistä boostia ylipäätään olemassakaan.
Mistä Nakke tämän tiedon näkisi? Luulen, että tuolla boost -toiminnolla tarkoitettiin sitä, että voi käydä koneelta näppäisemässä kertaalleen "lisälämmitys"-toiminnon päälle, jos tulee vaikka iso porukka saunomaan, niin kone tekee kertaalleen varmaan vastuksilla nopeasti lisäkäyttövedet.
Nyt taas kovemmat pakkaset. Tulee keruupiiriltä -1, lähtee -4. Lattiaan menee 35 ja tulee takaisin 30. Olenko ymmärtänyt oikein, että pitäisi tarkkailla noita em. arvojen erotuksia? Keruupiirin delta on ilmeisesti kolme ja lattiapiirin delta 5. Mitä näiden pitäisi optimaalisesti olla ja miksi on joku optimaalinen arvo näille "keksitty"?
-
Nyt taas kovemmat pakkaset. Tulee keruupiiriltä -1, lähtee -4. Lattiaan menee 35 ja tulee takaisin 30. Olenko ymmärtänyt oikein, että pitäisi tarkkailla noita em. arvojen erotuksia? Keruupiirin delta on ilmeisesti kolme ja lattiapiirin delta 5. Mitä näiden pitäisi optimaalisesti olla ja miksi on joku optimaalinen arvo näille "keksitty"?
Liuospuolella 3 - 5 asteen erotus on hyvä, lämmöjaossa joku 5-8 tms... Ei nuo nyt niin justiinsa ole, toimii hyvin tuossa haarukassa.
-
Tämä pumppu säätää nuo erot automaattisesti kohdalleen.
Kuten kaivolta paluusta nähdään hyötysuhteet on todella kovat ja kaivometrejä pitää olla reippaasti.
Tuo boost lataa varaajan kuumaksi kompuralla eli siellä on maksimi kuormituksenkesto kun aletaan käyttämään vettä. Ei vastuksia käytetä käyttövedessä kuin legionellaan ja käyttövettä lämmittettäessä kun talonlämmityskin niitä tarvii avuksi.
-
Mistä Nakke tämän tiedon näkisi?
En tiedä kun on vieras kone. Jos se piirtää käppyrää niin ehkä niistä hertzeistä voisi päätellä. Jos ei niin sitten pitäisi varmaan seurata yksi lämmityssykli koneen näytöltä niitä hertzejä tai jos se näyttää virtaaman ja lämpötilat niin niistä laskeskella.
Eihän tuolla käyttöveden tekoteholla ole merkitystä jos se lämmin vesi riittää käytännössä, eikä kämppä viilene sillä välin. Itseäni vain kiinnostaa tuon kokoluokan inverttereistä tuo käyttöveden tekoteho kun itselläni sitä menee paljon ja sitten kun oma kone hajoaa niin tiedän mitä hankin tilalle. Minun käyttöön sen keskitehon täytyy olla ainakin 10kw, mieluusti kaikki pelissä.
-
Mistä Nakke tämän tiedon näkisi? Luulen, että tuolla boost -toiminnolla tarkoitettiin sitä, että voi käydä koneelta näppäisemässä kertaalleen "lisälämmitys"-toiminnon päälle, jos tulee vaikka iso porukka saunomaan, niin kone tekee kertaalleen varmaan vastuksilla nopeasti lisäkäyttövedet.
Nyt taas kovemmat pakkaset. Tulee keruupiiriltä -1, lähtee -4. Lattiaan menee 35 ja tulee takaisin 30. Olenko ymmärtänyt oikein, että pitäisi tarkkailla noita em. arvojen erotuksia? Keruupiirin delta on ilmeisesti kolme ja lattiapiirin delta 5. Mitä näiden pitäisi optimaalisesti olla ja miksi on joku optimaalinen arvo näille "keksitty"?
Tuo 42-60 väli varaajassa on turhan suuri. Pienennä väliä. Jos on vastuskäyttöä niin se on legionellatappoa tai kompressorin puhti eii han riitä tuohon 60 asteeseen. Joka tapauksessa tunnin kv käyntijakso, pienempi esim. Boschin 48-56 väli menisi alta puolen tunnin. Kiinteistöpuolella jossa kv tarve on suuri mennään yleensä 50-55 asetuksella.
Tuo delta 5 astetta lämmönjaossa perustuu EN 14511-2 mittauksiin.
-
Ei myöhäistä suinkaan. Pitääpä laittaa kokeiluun tuo esim. 55 astetta, kiitos vinkistä! Ilmeisesti tuo boost -toiminto ottaa avuksi sitten kuitenkin vastukset vai mitä se tarkoittaa? Tarkistin nyt vuodenvaihteessa käyttötunnit kompressorilta, niin jostain syystä sisäinen uppolämmitin (porras 2) oli käynyt lokakuun jälkeen kaksi tuntia. Mistäköhän tämä johtuu? Mitään boost tm. toimintoja en ole käyttövedelle laittanut ainakaan päälle. Onko teillä muilla tullut nyt talvesta tunteja uppolämmittimiin?
Minulla käytön alusta (29.1.2021) alkaen Lisälämpö 1 vastus tehnyt 6 h ja lisälämpö 2 vastus 4h. Nämä tunnit ei ole muuttunut alun jälkeen minulla mihinkään. Käyttänyt vastuksia ilmeisesti vain aivan alussa, kun varaaja täytettiin kylmällä vedellä. 3 vastusta ei ottanut silloin alussa mukaan. Boost tominnolla ilmeisesti käyttää tuota kolmosta, koska nyt siinä tunnit 10h.
-
Millä jatkuvalla teholla 3-12 calibra tekee maksimissaan käyttövettä? Tarkoitan sellaista asetusta mikä pysyy ikuisesti päällä jos siinä nyt edes on jotain hetkellistä boostia ylipäätään olemassakaan.
Se millä vaiheella tekee vettä vaihtelee. Economy asennossa ei taida tehdä 5 vaihetta isomalla. Meillä valintana Normal, koska muuten lämmin vesi ei riitä. Juuri nyt näyttää tekevän vaiheella 9. Tom Allen Seneran kaverilta kun kysyin, että onko vaihe sama kuin teho eli kWh, niin ei kuulemma ole. Koneesta boost laitetaan päälle tuosta käyttöveden tehostus napista, mutta yleensä käytän puhelimen appia, jossa tehostus on Boost.
-
Minulla käytön alusta (29.1.2021) alkaen Lisälämpö 1 vastus tehnyt 6 h ja lisälämpö 2 vastus 4h. Nämä tunnit ei ole muuttunut alun jälkeen minulla mihinkään. Käyttänyt vastuksia ilmeisesti vain aivan alussa, kun varaaja täytettiin kylmällä vedellä. 3 vastusta ei ottanut silloin alussa mukaan. Boost tominnolla ilmeisesti käyttää tuota kolmosta, koska nyt siinä tunnit 10h.
Sam68 taitaa olla tuossa ihan oikeassa. Nyt kun muistelen, että kun seurasin mitä tekee boos toiminnolla, niin kyllä se sen kompuralla jauhaa. Olikohan kylmemmät kelit viimeksi, niin näkyi näytössä myös vastuksen kuva. Jostakin aikanaan katsoin, että 1 vastus on 3kWh, 2 vastus 6kWh ja 3 vastus 9kWh. Saattaa ottaa vastusta mukaan myös legionellaan. En ole seurannut sitä sen tarkemmin vielä.
-
Jostakin aikanaan katsoin, että 1 vastus on 3kWh, 2 vastus 6kWh ja 3 vastus 9kWh.
Taitaakin olla niin, että varaajassa on yksi spiraali varaajan keskellä, joka käyttää tarpeen mukaan kolmea eri tehoaluetta.
-
Tuon Boost kun painaa päälle, niin kone alkaa samantien tekemään käyttövettä riippumatta siitä onko käyttöveden lämpötila 42c vai 55c. Samalla tuon Boost painaminen aktivoi legionellatapon, mutta ellei halua legionellatappoon asti mennä, niin painaa Boost pois päältä jolloin kone tekee ainoastaan käyttöveden kuumaksi.
Täällä ainakin Atlas jaksaa hienosti tehdä legionellatapon ilman vastuksia, eikä taida Calibrakaan poikkeusta tehdä.
Tuo vaihe tosiaan ei ole sama kuin teho. Mä vähän tuossa keräsin omasta Atlaksesta noita tietoja, ja HGW:stä johtuen nämä eivät ole suoraan verrattavissa Calibran kanssa. Vaiheet 9 sekä 11 ei ole ylhäällä tietoa.
Eli alla on listattuna kompressorivaihe, sähkönkulutus, kompressorin kierrosluku sekä päivämäärä jolloin olen tiedon ottanut itselleni ylös.
Vaihe 1 - 648W (1198rpm 30.10.2021) - 729W (1200rpm 23.10.2021)
Vaihe 2 - 920W (1508rpm 04.12.2021)
Vaihe 3 + HGW - 1174W (1808rpm 06.12.2021)
Vaihe 4 + HGW - 1300W (2108rpm 06.12.2021)
Vaihe 5 + HGW - 1435W (2410rpm 04.12.2021)
Vaihe 6 + HGW - 1780W (2948rpm 02.12.2021) - 1990W (2948rpm 05.12.2021)
Vaihe 7 + HGW - 1960W (3198rpm 30.11.2021)
Vaihe 8 + HGW - 2500W (3698rpm 05.12.2021)
Vaihe 10 + HGW - 3200W (4298rpm 08.12.2021)
Vaihe 12 + HGW - 3850W (5298rpm 08.12.2021)
-
Joka tapauksessa tunnin kv käyntijakso, pienempi esim. Boschin 48-56 väli menisi alta puolen tunnin.
Atlaksella käyttöveden lämmitys 50.1c -> 61.3c kokonaisuudessaan kompressorilla. Vaikka nostaa käyttöveden ylärajan tuonne asti, niin mukana ei ole legionellatappoa.
Käyttöveden teon aikana kompressori oli vaiheella 5 (eli about 2400rpm jolloin maalämpöpumpun sähkönkulutus se about 1.4kWh). Tämä käyttövesijakso kesti 36 minuuttia, joten Elon laskuopin mukaan tuosta tulee 840W verran sähkönkulutusta käyttöveden lämmitykselle 50c -> 61c.
2022-01-15 11:26 Käyttövesi
2022-01-15 12:02 Lämmitys
Käyttöveden tekeminen ei myöskään ehtinyt vaikuttamaan käytännössä mitenkään keruuliuoksen lämpötiloihin. Alla oleva kuva on otettu samantien käyttövesijakson päätteeksi, jolloin kone oli vaihtanut takaisin lämmitykselle.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20220115_120358_kayttovesi_lammonkeruu.jpg)
-
Mitkä realii sulla on käynnistys ja pysäytys? Kaipa se täytyy sitten kokeilla laskea tuo pysäytys tuolta 60 esim. 50-55 tasolle, jos sähkönkulutus vähän laskisi. Nykyasetuksilla neljälle hengelle hyvin vesi riittänyt. Mitä tuo käyttöveden aika ja anturin vaikutus tarkoittavat? Pitäisikö niitä säätää? Mitä tapahtuu, jos otan täpän pois ”käynnistys lämpötilan laskiessa”? Lämminvesikierron takia tosiaan on vuorokaudessa paljon enemmän käyttövesikäynnistyksiä kuin ilman sitä olisi. Kesäksi täytyy ainakin ottaa lämminvesikierron pumppu töpselistä irti..
-
Ja näkyykö muuten teillä muillakin (vaikka ei olisi lämminvesikiertoa) kiertovesipumpum (LP) ekalla sivulla pienin ja suurin nopeus ja toisella sivulla käyttöveden pienin ja suurin nopeus? Onko toinen lattialämpökierron pumpun asetus ja toinen lämminvesikierron? Mutta miksi lämminvesikierron asetukset näkyisivät thermiassa, kun pumppu on erillisenä tuossa koneen vieressä? Vai ohjaako thermia jotenkin myös sitä? Luulin, että siinä on vain on/off -asetus. ::)
-
Mitkä realii sulla on käynnistys ja pysäytys? Kaipa se täytyy sitten kokeilla laskea tuo pysäytys tuolta 60 esim. 50-55 tasolle, jos sähkönkulutus vähän laskisi. Nykyasetuksilla neljälle hengelle hyvin vesi riittänyt. Mitä tuo käyttöveden aika ja anturin vaikutus tarkoittavat? Pitäisikö niitä säätää? Mitä tapahtuu, jos otan täpän pois ”käynnistys lämpötilan laskiessa”? Lämminvesikierron takia tosiaan on vuorokaudessa paljon enemmän käyttövesikäynnistyksiä kuin ilman sitä olisi. Kesäksi täytyy ainakin ottaa lämminvesikierron pumppu töpselistä irti..
Minulla on tällä hetkellä käyttövedessä käynnistys 50 ja pysäytys 60. Tosiaan vähän yli 30minuuttia sekä 840W sähköä ottaa tuo veden lämmittäminen tuon kymmenisen astetta. Näin talvella taas minulla on hyötyä tuosta HGW:stä, kun on patterit yläkerrassa, niin HGW pitää käyttöveden kuumana samalla kuin lämmönjaon. Harvemmin pumppu hyppää käyttöveden teolle. Toki nyt kun on lauhaa, niin napsautan tuon pois päältä, kun tuppaa aiheuttaan vähän kuusimaista käyrää. Olen todennut tuon HGW:n toimivan parhaiten, kun ulkolämpötila on -5 tai kylmempää, ainakin näin perinteisellä patterikäyrällä missä 0c lämpötilassa pattereille ajetaan 37c vettä.
Käyttöveden aika tarkoittaa kauanko pumppu tekee enimmillään käyttövettä jonka jälkeen vaihtaa lämmitykselle. Jos pumppu saavuttaa halutun lämpötilan nopeammin kuin tuossa on aikamääre, niin tottakai vaihtaa lämmitykselle aiemmin. Jos taas pumppu ei saavuta haluttua lämpötilaa asetetussa aikamääreessä, niin käyttövedeltä kun on hetkeksi vaihtanut lämmitykselle, pumppu vaihtaa takaisin käyttövedelle ja lämmittää veden siihen haluttuun arvoon.
Anturin vaikutuksesta en osaa sanoa mitä se tarkoittaa. Olen antanut olla oletusasetuksella.
-
...Olen todennut tuon HGW:n toimivan parhaiten, kun ulkolämpötila on -5 tai kylmempää, ainakin näin perinteisellä patterikäyrällä missä 0c lämpötilassa pattereille ajetaan 37c vettä.
Mikä menovesilämpö toimintaraja tuolle HGW:lle tuossa tuossa -5°C ulkolämmössä tulee?
Aika vähän tuota HGW aikaa tulee, omassa kotona olen ajatellut että tuo ei ole hyödyllinen tai sanotaan että ei siitä maksaa viittis.
-
Mikä menovesilämpö toimintaraja tuolle HGW:lle tuossa tuossa -5°C ulkolämmössä tulee?
Aika vähän tuota HGW aikaa tulee, omassa kotona olen ajatellut että tuo ei ole hyödyllinen tai sanotaan että ei siitä maksaa viittis.
Kyllähän tuo HGW siis aktiiviseksi tulee vaikka olisi lauhempaa, mutta se tosiaan tuppaa lauhemmalla säällä vähän sitten aiheuttavan pientä kompressorin seilausta pienemmältä vaiheelta vähän isommalle ja taas pienemmälle (eli esimerkiksi vaiheelta kaksi mennään hetkeksi vaiheelle kolme ja taas vaiheelle kaksi, kun HGW ylläpitää käyttöveden lämpötilaa), niin aiheuttaa ruman näköistä trendiä. Eli ongelma oikeasti on vain katsojan silmissä, ei HGW:ssä. :D Tosiaan heti kun on vähän kylmempää, niin moista seilausta ei tapahdu.
Voisi sen kokoajan pitää aktiivisena, ellei tuo pieni seilaus trendissä häiritse. Kävinkin nyt napsauttamassa aktiiviseksi tuon, mutta lämpötilaero ei vielä ottanut HGW:tä käyttöön.
Kyllähän tuo HGW aika aktiivisesti pitää käyttöveden kuumana (parhaimmaan joulukuussa varaajan yläraja 76c -20c pakkasilla ja sitten näillä -5c pakkasilla 67c), ja muutos on huomattavissa hyvin kun katsoo kuukausittaisia käyttöveden tunteja. Kuitenkin vedellä lotraamisen määrä on ollut aika vakio joka kuukausi. Toisaalta taas käyttöveden tekemisessä kun ei kauaa kestä, niin voi olla toki vaikea perustella miksi käyttöveden jatkuvasta kuumana pitämisestä maksaisi extraa.
Elokuu 38 tuntia
Syyskuu 29 tuntia
Lokakuu 20 tuntia
Marraskuu 12 tuntia
Joulukuu 10 tuntia
Tammikuu tähän mennessä 6 tuntia.
Olisi mukava, jos kone kertoisi käyttöajoissa myös tuon HGW:n tuntimäärän, että paljonko se on ollut päällä. Eipä se olisi kuin yksi rivi lisää tuonne tietoihin.
-
Ja näkyykö muuten teillä muillakin (vaikka ei olisi lämminvesikiertoa) kiertovesipumpum (LP) ekalla sivulla pienin ja suurin nopeus ja toisella sivulla käyttöveden pienin ja suurin nopeus? Onko toinen lattialämpökierron pumpun asetus ja toinen lämminvesikierron? Mutta miksi lämminvesikierron asetukset näkyisivät thermiassa, kun pumppu on erillisenä tuossa koneen vieressä? Vai ohjaako thermia jotenkin myös sitä? Luulin, että siinä on vain on/off -asetus. ::)
Näkyy juu. Se ensimmäinen sivu on tosiaan Calibran sisäisen kiertovesipumpun nopeusasetuksia jolla pumppu pyöräyttää vettä lämmitysverkostoon ja tuolla toisella sivulla sitten nuo käyttöveden nopeudet.
En aivan varma ole, mutta ilmeisesti nuo käyttöveden nopeudet pätevät ainoastaan Calibran pumpulta ulkoiselle syöttösekoitusventtiille tai ulkoiselle lämminvesikierron pumpulle asti. Viisaammat voivat korjata tai tarkentaa tuota. :)
-
Kyllähän tuo HGW siis aktiiviseksi tulee vaikka olisi lauhempaa, mutta se tosiaan tuppaa lauhemmalla säällä vähän sitten aiheuttavan pientä kompressorin seilausta pienemmältä vaiheelta vähän isommalle ja taas pienemmälle (eli esimerkiksi vaiheelta kaksi mennään hetkeksi vaiheelle kolme ja taas vaiheelle kaksi, kun HGW ylläpitää käyttöveden lämpötilaa), niin aiheuttaa ruman näköistä trendiä. Eli ongelma oikeasti on vain katsojan silmissä, ei HGW:ssä. :D Tosiaan heti kun on vähän kylmempää, niin moista seilausta ei tapahdu.
Voisi sen kokoajan pitää aktiivisena, ellei tuo pieni seilaus trendissä häiritse. Kävinkin nyt napsauttamassa aktiiviseksi tuon, mutta lämpötilaero ei vielä ottanut HGW:tä käyttöön.
Kyllähän tuo HGW aika aktiivisesti pitää käyttöveden kuumana (parhaimmaan joulukuussa varaajan yläraja 76c -20c pakkasilla ja sitten näillä -5c pakkasilla 67c), ja muutos on huomattavissa hyvin kun katsoo kuukausittaisia käyttöveden tunteja. Kuitenkin vedellä lotraamisen määrä on ollut aika vakio joka kuukausi. Toisaalta taas käyttöveden tekemisessä kun ei kauaa kestä, niin voi olla toki vaikea perustella miksi käyttöveden jatkuvasta kuumana pitämisestä maksaisi extraa.
Elokuu 38 tuntia
Syyskuu 29 tuntia
Lokakuu 20 tuntia
Marraskuu 12 tuntia
Joulukuu 10 tuntia
Tammikuu tähän mennessä 6 tuntia.
Olisi mukava, jos kone kertoisi käyttöajoissa myös tuon HGW:n tuntimäärän, että paljonko se on ollut päällä. Eipä se olisi kuin yksi rivi lisää tuonne tietoihin.
Niin mitä se menolämpö siinä -5c ulkolämmössä on?
-
Niin mitä se menolämpö siinä -5c ulkolämmössä on?
Aa totta, unohtui sanoa. Menojohto on 43c -5c ulkolämmössä. Tuossa alla on hyvä esimerkkipäivä siitä, kun HGW ylläpitää käyttövettä. Päivän alin lämpötila -7c ja ylin lämpötila -5c.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20220116_130736_hgw_pomppuja.jpg)
-
Tuota kai voi säätää, mutta oletusarvoisesti HGW otetaan käyttöön vasta 49 C lämpötilassa eli ei koskaan lattialämmityskohteessa ja matalan menolämmön pattereilla.
Oiskohan sitten edes järkevää ottaa käyttöön 30 C menolämmöllä, kun oletusarvo on noin korkea. Tuolla perusteella hylkäsin Atlaksen ja sitten myöhemmin myös Calibran.
-
Aa totta, unohtui sanoa. Menojohto on 43c -5c ulkolämmössä. Tuossa alla on hyvä esimerkkipäivä siitä, kun HGW ylläpitää käyttövettä. Päivän alin lämpötila -7c ja ylin lämpötila -5c.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20220116_130736_hgw_pomppuja.jpg)
Ihan nätisti puksuttaa tuossa, suurinpiirtein olis sitten samat käyntiarvot meikkiksellä, meno 41°C@-5°C ulko. Ehkä kuitenkin ihan perinteinen riittää meille.
-
Elokuu 38 tuntia
Syyskuu 29 tuntia
Lokakuu 20 tuntia
Marraskuu 12 tuntia
Joulukuu 10 tuntia
Tammikuu tähän mennessä 6 tuntia.
Mitäköhän meillä tapahtuu... Katsoin huvikseni käyntiajat käyttövedelle.
Elokuu 119h
Syyskuu 132h
Lokakuu 95h
Marraskuu 164h
Joulukuu 105h
Tammikuu per 16.1. 62h
Toki teinien suihkuaika 10 min. ja muutoinkin käydään saunassa monta kertaa viikossa, mutta ero on huima noihin sinun käyntiaikoihin.
-
Keskimäärin käyttöveteen menee Suomessa n. 5000 kWh/a. Jos MLP tekee käyttövettä keskimäärin 5 kW teholla, pitäisi vuodessa tulla 1000 h ja kuukaudessa 80 h käyttövettä. Päälle vielä varaajahäviöt, jotka vaativat n. 10 h/kk.
realiilla on HGW eli kuuman menoveden aikana käyttövettä syntyy ilman käyttövesituntien kertymistä. Siksi talvella noin pienet tunnit, mutta on eroa myös käytössä.
Vai onko Vartsikkalla käyttöveden kierto?
-
Keskimäärin käyttöveteen menee Suomessa n. 5000 kWh/a. Jos MLP tekee käyttövettä keskimäärin 5 kW teholla, pitäisi vuodessa tulla 1000 h ja kuukaudessa 80 h käyttövettä. Päälle vielä varaajahäviöt, jotka vaativat n. 10 h/kk.
realiilla on HGW eli kuuman menoveden aikana käyttövettä syntyy ilman käyttövesituntien kertymistä. Siksi talvella noin pienet tunnit, mutta on eroa myös käytössä.
Vai onko Vartsikkalla käyttöveden kierto?
Ymmärrän toki, että HGW tekee todella tehokkaasti lämmintä vettä, mutta yllätti tuo tehokkuus. Elokuun käynti todella matala, vaikka lämmityskausi ei vielä kunnolla alkanut. Jos ymmärsin oikein, että HGW tulisi tehokkaammin mukaan vasta -5 jälkeen.
Meillä tulee tasan vuosi täyteen 29.1. Käyttövettä tehnyt per tänään 1360h. Kiertovesipumppu on tosiaan päällä, pienimmällä mahdollisella teholla (7w).
-
Onko HGW tehokas? Siis säästääkö se? Onhan tuo lämpö pois lämmönjaosta. Ei se ilmeisesti mikään ylivoimaisen tehokas ole, kun ei sitä juuri käytetä.
Kierto voi helposti viedä enemmäm energiaa kuin varsinainen käyttö.
-
Meillä on nyt ollut käyttövesi päällä reilu puoli vuotta, tunteja on tullut 650h.
Onko siis niin, että koska meillä on lattialämmitys, niin ei ole mahdollisuutta käyttää tuota HGW:tä? Reaaliilla pysyy kyllä hyvinkin tasaisena tuo käyttöveden lämpötila, meillä käyrä seilaa huomattavasti ilmeisesti johtuen tuosta lämminvesikierrosta. Katsoin tuota lämminvesikiertopumppua ja siinä ei näy mitään säätönappuloita, ilmeisesti en pysty säätämään sitä esim. pienemmälle?
-
Calibrassa ei ole HGW:tä. Se on vain Atlaksessa ja joissain vanhemmissa Thermioissa.
Atlaksessa HGW otetaan oletusarvoisesti käyttöön 40 C menovedellä, jollaista ei koskaan esiinny lattialämmityksessä ellei pintamateriaalina ole paksu puu. Matalemmilla menolämmöillä Atlas toimii vaihtoventtiilikoneena eli käyttövettä tehdään jaksoissa ja sen lämpötila vaihtelee.
-
Onlinen kautta kun katsoo graafia, niin kesällä jolloin lämmitys pois on kompressorin tunnit sama kuin käyttövesi.
Pitääkö paikkansa, että käyttöveden tunnit on mukana myös tuossa kompressorin tunneissa? Näin tulkitsisin asiaa tuon onlinen datan perusteella.
-
Onlinen kautta kun katsoo graafia, niin kesällä jolloin lämmitys pois on kompressorin tunnit sama kuin käyttövesi.
Pitääkö paikkansa, että käyttöveden tunnit on mukana myös tuossa kompressorin tunneissa? Näin tulkitsisin asiaa tuon onlinen datan perusteella.
Pitää paikkaansa. Joskus jos satut olemaan koneen vieressä sen tehdessä käyttövettä, niin katso tuota sivua. Huomaat molemmissa ajan lisääntyvän. :)
-
Pitää paikkaansa. Joskus jos satut olemaan koneen vieressä sen tehdessä käyttövettä, niin katso tuota sivua. Huomaat molemmissa ajan lisääntyvän. :)
Näin se oli pääteltävissä ja olisi voinut tosiaan todentaa katsomalla käyttöaikoja kun tekee vettä... :)
-
Täällä ainakin Atlas jaksaa hienosti tehdä legionellatapon ilman vastuksia, eikä taida Calibrakaan poikkeusta tehdä.
Eilen käytiin poreissa ja otin uteliaisuuttani ennen ja jälkeen kuvat käyntiajoista. Oli tehnyt käyttövettä juuri ennen, koska kv lämmöt 56C. Käyttöveden tehostus päälle, joka on käytännössä sama kuin legionella tappo. Reilun tunnin päästä sammutin tehostuksen (ei ollut vielä ehtinyt automaattisesti loppua), koska oli nostanut lämmöt 65C.
Porras 1 ollut päällä 14 sek.
Porras 2 ollut päällä 15 sek.
Porras 3 ollut päällä 17 min. 40 sek.
Calibra näköjään käyttää tehostuksessa kuitenkin vastuksia apuna, niin kuin vähän epäilin. Tosin ei kovin paljoa per kerta. Olisi automaattisesti sammunut pian, olen säätänyt legionellan 14 vrk välein lämmitys 64C/ 15 min.