Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto => Aiheen aloitti: Ruisku85 - 28.06.21 - klo:19:07
-
Olen pitkäaikainen lukija, ensikertalainen kirjoittaja.
Yksikerroksiseen omakotitaloomme (~170m2) asennettiin Lämpöässän V13 pumppu vuonna 2012. Järjestelmään kuuluu kaksi 300 metrin maakeruulenkkiä, eli yhteensä 600 metriä. Maakeruupiiri on asennettu sinne 120 sentin syvyyteen ja maa-aines on pääosin hyvin tiivistä savea.
Lämmitykseen järjestelmä on toiminut mitä mainioimmin, ainakin sen jälkeen kun saatiin keruupiiristä ilmakuplat pois. Ei moitteita.
Mutta nyt on herännyt ajatus käyttää järjestelmää myös talon viilentämiseen. Eri lähteistä olemme saaneet hiukan ristiriitaista tietoa liittyen tuohon maakeruupiirin riittävyyteen viilennykseen. Käytännössä pari putkifirmaa kertoo, että järjestelmä toimii, mutta noin heinäkuun puolessa välissä viileä maassa loppuu ja samalla loppuu teho konvektoreista. Lämpöässältä sanottiin, että kyllä se teho heikkenee, mutta kyllä sillä silti vielä taloa viilentää.
Kysymys kuuluukin, onko foorumilaisilla kokemuksia maakeruupiirin käytöstä talon viilennyksessä?
Tarkoitus ei ehkä olisikaan saada jääkaappilämpötilaa koko taloon, mutta jos hellejaksoista saisi pahimman tukaluuden pois ja yöllä jopa nukuttua.
-
Itselläni on suurinpiirtein samanlainen laitteisto.
Näillä helteillä ajattelin myös että saisiko tuosta systeemistä viileää sisälle.
Periaatteessahan jos lattiaputkiston liittäisi maalämpöputkistoon niin eikö silloin kylmä litku viilentäisi sisätiloja?
-
Paitsi että etanoli pohjaista litkua ei saa laittaa lattialämmityskiertoon. Mutta lämmönvaihtimen kautta kyllä.
Nähdäkseni ei olisi mikään isokaan operaation. Onko kokemuksia miten vanhaan maalämpöpumppuun sais liitettya lattiaviilennyksen.
Sama putkisto käynee. Joten ei tuossa muuta tarvita kuin lämmönvaihdin josta se kylmä saadaan lattiavesikiersoon.
-
Mua mietityttäisi
- laatassa on massaa paljon -> hitaus
- sisätiloissa ilma olisi kutakuinkin vastaava kosteus kuin ulkona ( kosteus ei pienene, toisin kuin kaivo-kylmän konvektorin kennon läpi puhallettaessa )
- kesällä voi yli 30 -asteen helteillä - ukonilman lähestyessä - ilman suhteellisen kosteuden kasvaessa - kastepiste olla tyyliin +25C
Jos ajattelisi laatta olisi esimerkiksi 18C (jotta sillä olisi jotain viilennystä), voi tulla haasteita kondenssin kanssa.
Voihan vastaavaa haastetta tulla jossain mittakaavassa huoneilmaakin viilennettäessä, jos rakenteet pitkän jäähdytyksen jäljiltä ovat kovin viileät.
-
No minullahan on nyt toista kesää käytössä itse tehty lattiaviilennys, on siis ihan kokemuksiakin, ja käppyröitäkin, ei tarvitse mutuilla.
Laatassa on massaa, mutta koska termostaatit on keksitty niin riittää että kerran asettaa arvot kohdalleen ja kytkee järjestelmän päälle kuten lämmityksessäkin ja suht tasaisena lämpö pysyy, noin puolen asteen sisään. Ja mikä ilahduttavinta niin talo on joka nurkasta tasaisen viileä, makkarissakin yöllä ovi kiinni.
Veikkaan että lämpö on tasaisempi kuin ilppilämmittäjillä edes siellä ilpin olintilassa, saati muualla talossa. Omakin käppyrä olisi vielä tasaisempi jos olkkarissa ei olisi kolmea verhotonta 2m leveetä ikkunaa lattiasta kattoon ja jos olisin löytänyt langattoman termarin jonka hystereesi on pienempi kuin 0.3c. Laittakaapa joku ilppi/konvektoriviilentäjä verrokkikäppyrä olkkarin lämmöistä viimeisen viikon ajalta.
Mutta siis, kesän alussa päälle ja syksyllä pois, termarit hoitaa.
Kosteus sisällä ei ole sama kun kosteus ulkona :D ainakaan suhteellinen
Olen pari kertaa pyytänyt josko joku ilppi/konvektoriviilentäjä laittaisi verrokiksi oman sisäkosteuskäppyrän niin voitaisiin ihmetellä onko tuo minun kämpän kosteus taivaissa, ei ole näkynyt. Nyt olisi taas hyvä tilaisuus laittaa viimeisen viikon käppyrä tähän verrattavaksi. Tuolla stiebeli osiossa on minun koko viime vuoden sisäkosteuskäppyrä. En kiistä etteikö kosteus olisi korkeampi mutta ei sillä ole väliä jos se kuitenkin pysyy riittävän alhaalla.
(http://img.aijaa.com/t/00918/14990207.t.jpg) (https://aijaa.com/Lp1Ic0)
(http://img.aijaa.com/t/00640/14990206.t.jpg) (https://aijaa.com/TBOHCB)
Kastepisteen kanssa ei tule mitään ongelmia, laattaa ei todellakaan ajeta 18c kylmäksi, sisällä jäätyisi.
Itselläni lattian pintalämpötila on jossain 20-20.5 välillä ja nyt on sentään 30c ja vähän ylikin lämpöjä ulkona ja tuolla saavutetaan ~22c sisälämpö joka sekin on useimmille liian kylmä.
Huoneilma on siis noin 1.5 astetta lämpimämpi kuin lattian pinta.
Tuo ihan alimmainen kuvaaja, ”maalämpö” kertoo lattiasta tulevan veden lämpötilan. Huomaa hyvin että joka yö termostaatti katkaisee viilennyksen.
Ilmanvaihto on normi teholla kokoajan, kosteustehostus tietty lähtee aina nostamaan kierroksia joka saunan tai suihkun jälkeen. Eikä valloxin vähäistä viileäntalteenottoa voikaan näköjään käyttää vanhassa talossa kun se tekee melkoisen kovan alipaineen, hajuhaittoja, jos antaa yöllä avata kennonohitusluukun. Tuo valloxi on kyllä surullinen.
-
Jos suhteellinen kosteus on 50% tienoissa, niin kastepiste on noin 9 astetta alle nykyisen lämpötilan. Jos taas RH on 80% niin kastepiste on noin 4 astetta alle lämpötilan.
Joten aika iso marginaali on 23 asteen sisälämpötilassa ja 50% suhteellisella kosteudella. Tietysti jos lähtee jäähdyttämään suoraan 30 asteen ja 80% lähtötilasta, niin heti ei ehkä kannata ajaa sitä 20 asteista vettä lattiaan. Tosin betonilattian viive voisi olla riittävä tuossakin.
-
^^ Alkoi ihan kiinnostamaan, miten saisi pienimmällä vaivalla ja rahalla lattiaan viilennyksen tai ainakin pienen lämpötilan pudotuksen.
Mulla iv-koneeseen integroitu tuloilman viilennys energiakaivon kierrolla joka pitää pahimmillakin pitkillä helteillä sisälämmöt alle 25C ja kosteus 40-45%. Makkarissa pari astetta viileämpää aina kun siellä pimennysverhot koko ajan kiinni ja sälekaihtimet ikkunoissa (toisin kuin muualla kämpässä).
Lattiat betonilla ja lattioissa kierto päällä kesälläkin, mitään mukavuuslämpöjä ei tarvita eli kierto vain tasoittelee lämpötiloja kaksikerroksisessa talossa. Termostaatteja ei ole missään käytössä, jakotukeilta hienosäädetty huonelämmöt tasapainoon ja MLP:n käyrällä sitten lämmöt kohdilleen. Hyvin toimii noilta osin.
Lattialämmityskierrossa lämpötila pysyttelee hyvin lähellä huonelämpötilaa kesällä eikä tuota kiertoa tarvitsisi kuin 2-3 astetta tiputtaa johonkin 22C asteen hujakoille jotta ehkä jo viilentäisi sisäilmaa iv-viilennyksen rinnalla sen tarvittavat pari astetta. 23C olisi aika optimi sisälämpö kesät talvet, viileämpi alkaa tuntumaan jo kylmältä.
MLP:n päältä lähtee lattialämmityksen menoputki joka sitten 1,5 metrin päässä haarautuu yläkertaan yhdelle ja alakertaan kahdelle jakotukille. Voisikohan tuohon menoputkeen ennen haarautumista kytkeä lämmönvaihtimen ja lämmönvaihtimeen toiselle puolelle sitten varastaisi viilennyskierron iv-koneelta palaavasta viilennyshaaralta eli sarjaan iv-viilennyksen kanssa. Iv-viilennyksen kiertopumpussa kyllä riittää potkua kierrättämään vaihtimenkin läpi litkua, tarvittaessa MLP:n sisäinen keruupumppu avustaa. Tuohon tarvittaisiin kyllä joku 3-tieventtiili säätämään kiertoa vaihtimen läpi/ohi lattiaan menevän kierron lämpötilan mukaan.
Liitteenä pro-mallinen paint-taideteos mitä hahmottelin päässäni. Toimisiko noin (sulkuja sinne tänne toki), olisiko tehtävissä (halvalla) ja onko näkyvissä ongelmia minkään suhteen? Kai tuollaisia 3-tiesäätöventtiileitä jotka säätävät itseään lämpötilan mukaan on valmiina saatavilla, kuvittelisi ainakin. 3-tieventtiilin saisi sitten talvella ohjattua iv-koneen viilennysohjauksen avulla siihen asentoon eli virrattomaksi että kierto menisi vaihtimen ohi.
Haluaisin iv-viilennyksen pitää pääviilennyksenä kun se hyvin toimii ja pitää ilmankosteuden kurissa. Tuo lattiaviilennys saisi sitten tyytyä iv-kierrosta tuleviin jämiin.
Asennus olisi kyllä aika helppo rasti kun kaikki putket hyvin näkyvillä sekä lähellä toisiaan ja tilaakin on. Noita on tullut jo jonkin verran itse itselleen tehtyä joten työkin olisi ilmaista ja takuu pitkä.
-
Nämä nyt ei vastaa kyselyihisi mutta jos niistä joku jotain irti saa niin laitan palikkaluettelon tiedoksi.
Lämmönvaihdin on kytketty kaivosta tulevaan putkeen ja siihen se menee puolen metrin päästä takaisinkin. Siinä välissä on sitten jättimäinen takaisku, perussettiä. Aluksi arvelutti kuinka paljon Stiebelin sisään kondensoi vettä kun tuo viina kiertää sitä kautta mennessään takaisin kaivoon mutta huoli oli turha, viina lämpee kennossa noin 20 asteiseksi, tietenkin, joten mitään kondenssia ei tapahdu.
Minulla on tuommoinen pumppu
https://lampotori.fi/tuote/kiertovesipumppu-wilo-stratos-para-25-1-11-t3-oh/
Se pyörii pienimmällä eli mittarinkin mukaan 8w teholla. Lattiaviilennys ei ainakaan vaadi viinapumpulta mitään. Jos laittaa vähänkään kierroksia niin kiertoon lähtee liian kylmää, olisi pitänyt ostaa pienempi pumppu.
Toimii toki noinkin mutta ei jää säätövaraa alaspäin.
Lämmönvaihtimena on tuo, halusin 11/4 liitännän, turhaan, pienempikin liitäntä olisi riittänyt juuri koska tuo ei vaadi kummoistakaan kiertoa. Muutenkin tuo fyysinen koko tuli ostettua ihan hatusta vetämällä, siinäkin olisi riittänyt varmaan puolet pienempi. Toisaalta nyt saa viilentää 8w teholla.
https://profil.fi/lammonvaihtimet-levylammonvaihtimet/lammonvaihdin-538-1631bar-vakioyhde-1-1-4
Sisätermostaattina toimii tuo, hystereesi iso mutta en löytänyt parempaakaan tuollain väärinpäin toimivana.
https://profil.fi/lattialammitys-v-k-l-lammityksen-ohjaus-and-saato/huonetermostaatti-a200-rth-langaton-vastaanotin
Tämä sitten puolestaan katkoo ettei kiertoon lähde liian kylmää vettä. Tämä tuntuu erikoisen hyvältä, helppokäyttöiseltä ja varmalta peliltä. Toimii jopa kännysovelluksella.
https://mallaspuoti.fi/verkkokauppa/inkbird-itc-308-wifi/
Nämä termarit on seikkaperäisesti sarjaankytketty ja kun molempien termareiden ehdot täyttyy niin kiertovesipumppu saa virtaa pyörimiseen. Tai kun jomman kumman ehdot ei täyty niin kiertovesipumppu ei saa virtaa. Itse kytkin :D
Noilla palikoilla Stiebelin lattiakiertovesipumpun täytyy olla täysillä, kierto 24.3 l/min, muuten taas lähtee liian kylmää matkaan. Pikkuisen liian puhdikkaan rojut ostin kun säädöt joutuu pitämään tapissaan mutta onneksi
toimii hyvin.
-
Toimisiko noin (sulkuja sinne tänne toki), olisiko tehtävissä (halvalla) ja onko näkyvissä ongelmia minkään suhteen?
Tuon tapaisen kytkennän saa taatusti toimimaan ja tuskin voi halvemmallakaan vastaavaa toteuttaa asiallisella tavalla. Saa toki miettiä, miten saa venttiilit toimimaan niin, että eivät falskaa talvella eivätkä kurista jäähdytystä liikaa tai liian vähän kesällä jäähdytystarpeesta riippuen, hoitaa ilmaukset asennusvaiheen jälkeen ja ennen muuta kehittää asiallisesti toimivan ohjauksen. Kolmitieventtiilit tai vaihtoventtiilit kummallakin kiertopuolella toki hoitavat homman ja saahan säädön toimimaan jopa ON/OFF-tyyliin (välillä liuoskierto lämmönvaihtimen kautta, välillä suoraan takaisin kaivoon). Jokin vakiolämmönsäätäjäkin hoitaisi homman portaattomasti, kunhan siihen olisi sisäänrakennettu jäähdytyksen ohjausmahdollisuus edes sillä tavalla, että venttiilimoottorin toimintasuunnat saa vaihdetuksi keskenään (venttiili auki, kun lämmitysvesi on tavoitetta lämpimämpi ja kiinni, kun lämmitysvesi on tavoitetta viileämpää). Automaation pitäisi mielellään myös sulkea liuoskierto kokonaan, kun ulkolämpötila laskee sanotaanko alle n. 15 ... 20 asteen, mitä saattaa olla vaikeampi kaivaa esille vakiolämmönsäätimistä, jotka toimivat juuri toisin päin, eli sulkevat venttiilin lämpötilan ylittäessä kesälle asetetun raja-arvon.
-
Kiitoksia vastauksista, selvensi asiaa niin systeemin kuin sen komponenttienkin osalta.
Kesä/talviasennon ohjauksen saisi suoraan IV-koneen jäähdytyksen ohjauksesta, toisinsanoen viilennyspiirin pumpun ohjauksesta (230V), tuo pyörii aina kun iv-viilennys on päällä. Lattialämmityspuolelle tulisi vaihtoventtiili joka virrattomana ohittaisi lämmönvaihtimen ja kun se saa virran viilennyspumpulta virtaus kääntyisi lämmönvaihtimen läpi. Viilennyspiirin 3-tiesäätöventtiilin saisi samalla ohjauksella virrattomaksi eli ohittamaan lämmönvaihtimen kun kytkisi viilennyspumpulta tulevan ohjauksen releelle joka katkaisisi 3-tiesäätöventtiilille tulevan syötön. Virrallisena 3-tiesäätöventtiili säätelisi keruunesteen virtausta lattialämmitysveden lämpötilan mukaan vaihtimen läpi, ohi tai sekoittaen.
IV-viilennys on sallittu kun ulkona on yli 11 astetta, tuon on pakko olla noin matala raja koska keväällä aurinko alkaa paahtaa isoista ikkunoista ja viilennys on jo silloin hyvä ratkaisu. Ei tuo täysillä kuitenkaan silloin viilennä portaattoman säädön ansiosta. Mutta tuolloin saattaa olla vielä lämmitystarvetta jolloinka viilennyspiirin 3-tiesäätöventtiili haistelisi mielestään liian korkeaa lattialämmitysveden lämpötilaa ja yrittäisi viilentää sitä, ei hjuva. Tuon voisi ehkä saada ratkaistua sillä, että MLP:n lähdöistä tai muualta sisuskaluista löytyisi signaali milloin lattialämmitysmoodi on päällä ja tuolla saisi viilennyksen 3-tiesäätöventtiilin myös virrattomaksi eli ohittamaan lämmönvaihdin kokonaan.
Eli talvella lattiaviilennys olisi virrattomana = ohitettu koska iv-viilennyskin on pois päältä ja 3-tiesäätöventtiili olisi varmasti virattomana eli levari ohitettu koska lattialämmitysmoodi päällä MLP:ssä. Keväällä ja syksyllä lattiaviilennys olisi osittain päällä sen mukaan onko viilenystarvetta ja/tai lattianlämmitystarvetta ja säätyisi viilennystarpeen mukaan. Kesällä lattiaviilennys olisi päällä ja säätyisi viilennystarpeen mukaan.
Lattialämmityksen putket ovat 28mm kuparia kuten myös iv-viilennyksen haarat. Eikös tuohon menisi silloin 1-tuuman lähdöillä oleva levari? Vai olisiko parempi laittaa 1 1/4 tuumaisilla lähdöillä ettei kurista, vai tuleeko tuossa sitten hankaluuksia säätöjen hakemisessa kuten Nakke Vaan:lla kävi? Ei ole mitään käryä miten paljon nuo levarit kuristaa virtausta, oletus on että ei hirveästi tulisi kuristusta.
Tuollaiset nyt alustavasti bongasin tuolta annetusta linkistä joilla homma voisi lähteä käyntiin:
Levari 1-tuuman lähdöillä: https://profil.fi/lammonvaihtimet-levylammonvaihtimet/lammonvaihdin-nb-138-20-vakioyhde-1?zenid=020116urjjee9sk1g6e929ir57
3-tievaihtoventtiili: https://profil.fi/venttiilit-moottoriventtiilit/3-tie-vaihto-venttiili-1-dn25-moottorilla?zenid=020116urjjee9sk1g6e929ir57
3-tiesäätöventtiili: https://profil.fi/lammityksen-automaatio-lammonsaatimet/saadin-promix-acc10?cPath=100_55&&zenid=020116urjjee9sk1g6e929ir57
Kyllä tuollekin paketille se 800€ rahteineen hintaa tulisi, siihen vielä kasa liittimiä ja sulkuja päälle niin tonni menee rikki. Tuo toki vasta yksi paikka mistä noita katsellut. Parempi etten sano hallitukselle mitään tästä pikku projektipähkäilystä :)
-
Levarin vastuksista sen verran että kun itselläni lattiaputkisto pyörii vapaasti, jos saa kaikkialla pyöriä niin se pyörii 33.72 l/min vauhdilla. Sitten kun laittaa kierron levarin kautta niin se on 27.42 l/min. Putket levarille on 32mm ja metrin pätkät, eli kyllä tuosta omasta levarista vastustakin selvästi tulee.
Paljonko sinulla on kaikkiaan lattiapiirien virtaus? Siis niiden mitä ehkä kuvittelisit viilentäväsi?
Ymmärsinkö oikein että hoitaisit levarin ja iv-kennon viinankierron yhdellä kiertovesipumpulla?
Onko se iv-kennon nykyinen pumppu kuinka kovalla teholla nyt käytössä, onko siinä nyt tehoja reservissä jos levari tarvii oman 1-4 l/min kiertonsa? Omassa levarissa viina virtaa siis 4.05 l/min. Paljonko iv-kennossa on nyt virtausta?
-
Vähän tuli suunnitelmiin muutoksia, kun noissa shunttitoimilaitteissa ei olekaan palautusjousta joten se ei toimi sähköttä kuten ajattelin, joten levarin lattiamenohaaraan tulisi nyt sitten vaihtoventtiili huolehtimaan, että levarissa kuumalla puolella on virtaus vain silloin kun siellä saa sitä olla ja muuten se ohitetaan. Säätöventtiili säätää lämmönkeruunesteen kiertoa levarin kylmällä puolella lattiakierron lämpötilan mukaan silloin kun iv-viilennys on sallittu ja tuolla ei taida paljoa olla väliä kiertääkö keruuneste levarin kautta vai ohittuuko silloin kun kuuma puoli on ohitettu.
Aika tasaiseen on noin 20 l/min kiertänyt lämmitysvesi lattioissa, MLP:n oman mittarin mukaan.
28mm kuparilla jakotukeille ja lattioissa Roth X-PERT S5 20 mm letkut joiden sisähalkaisija 16 mm.
IV-koneen viilennyspumppuna toimii Wilo Yonos PICO 25/1-8-130 joka taitaa nyt pyöriä 20W teholla eli olisiko 1/4...1/3 teholla vakiovirtausasetuksella. Tuota buustaa nyt myös MLP:n sisäinen keruupumppu 30% teholla ainakin näiden pahimpien helteiden yli kun se laskee tuloilmaa 0,5C ja keruuneste pysyy 9,5C tai alle.
IV-kennon virtausta en pysty mittaamaan, siinä on kyllä ahdistavana kohtana noin 1,5 metriä suuntaansa 15mm kuparivedot koneelle ja siitä sitten haarautuu kahdelle viilennyskennolle yhteensä 4 kpl 15mm kupariputkea viilennyspattereille.
Tässä kun asiaa ja noita virtauksia mietti, niin pitäisikö tuo viilennyshaaraan asennus kuitenkin unohtaa jos siitä ei riitä virtausta ja asentaa se kaivolta tulevaan linjaan samaan tapaan kuin se nyt olisi viilennyshaaraankin tulossa? Wilo antaa max 4 m3/h enkä sitä melun takia viitsi kyllä täysilläkään huudattaa. MLP:n keruupumppu ei paljoa ääntä pidä.
Onko täällä joku virtaus/enegialaskumaisteri joka osaisi lonkalta heittää mitä vaaditaan, että lattian vesi viilenisi 25-26C -> 22-23C kun sitä 8-10C keruuliuoksella yritetään viilentää. Lattiassa kiertää noin 270 litraa vettä tuolla 20 l/min virtauksella.
-
Onko täällä joku virtaus/enegialaskumaisteri joka osaisi lonkalta heittää mitä vaaditaan, että lattian vesi viilenisi 25-26C -> 22-23C kun sitä 8-10C keruuliuoksella yritetään viilentää. Lattiassa kiertää noin 270 litraa vettä tuolla 20 l/min virtauksella.
En ihan ymmärrä mitä tarkoitat mutta…….
Aika laiska virtaus tuo 20l/min, jos levari ahdistaa sitä samat ~20% mitä minulla niin jäädään sinne 16 l/min hujakoille.
Ajatellaan että lattian dt pitää olla pieni koska kylmää ei voi laittaa matkaan kondenssin takia, lasketaan tuolla samalla 1.7dt arvolla mitä minun pumput pystyy ylläpitämään, tehot on sitten mitä on. Nekin toki voi laskea.
Vaaditaan viinan virtaus 8c > 23c lämpenemällä 16/ (15 /1.7)~1.8 l/min
ja 10c > 22c lämpenemällä 16/ (12/1.7) ~2.3 l/min, käytännssä siis jotain tuolta väliltä.
Eli suuruusluokka on tuo, et tosin pääse tuolla 16 l/min virtaamalla tuohon 1.7dt arvoon, taitaa mennä yli kakkosen.
Mutta noilla laskettuna ollaan jossain 108-138 l/tunnissa, tuohon pystyy hyvin millä tahansa.
Tässä nyt oletettiin että levari toimii 100% hyötysuhteella mitä se ei varmaan ihan ole mutta edelleen lopputulema on jokatapauksessa että viinan virtauksen suuruusluokka on hyvin pieni.
Vaaditaan siis malttia ja hyvä säätö levarin viinankiertoon, ehkä joku pieni linjasäätöventtiili.
Tiedä sitten pystyisikö tuon kytkemään sarjaan sen iv-kennon kanssa, kuinkas kylmää sen paluuvesi on?
-
Onko täällä joku virtaus/enegialaskumaisteri joka osaisi lonkalta heittää mitä vaaditaan, että lattian vesi viilenisi 25-26C -> 22-23C kun sitä 8-10C keruuliuoksella yritetään viilentää. Lattiassa kiertää noin 270 litraa vettä tuolla 20 l/min virtauksella.
Minä laskisin sen näin:
Lattiasta "imetty" teho on: 0,33l/s*4,2 kJ/kgC*3C = 4,2 kW
Levari siirtää saman tehon keruupiiriin
Yhtälössä on yksi vakio, keruun lämpötila 9C, ja kaksi muuttuvaa tekijää Dt ja virtaus.
Annetaan keruunesteen lämmetä esim 20C:een -> Dt=11C
F*4,1*11=4,2 -> F=0,093 l/s = 5,6 l/min
Jos keruunesteen annetaan lämmetä esim 14 C:een on virtaus 0,20 l/s = 12,3 l/min
ATS
-
Kiitos taas.
Tuota juuri hain, että onko järkeä lähteä levaria sovittelemaan iv-patterin paluulinjaan eli sarjaan sen kanssa. Ilmeisesti se siinä toimisi, virtauksia sitten vaan säätelisi kohdilleen.
Mulla ei tosiaan iv-kierrosta tarkkoja datoja ole. On siinä juuri ennen konetta kaksi mekaanista lämpömittaria, mutta en oikein usko että kaivolta tulisi vielä tässäkin vaiheessa 4C ja viilennyspatterilta palaisi 7-8C. Tuo dt voisi kuitenkin olla lähellä oikeaa. Mlp:n mittaamana sen läpi kiertää 9,5-10C keruuneste, osa tuosta tulee viilennyshaarasta ja osa "raakana" kaivosta, ainakin oletan niin kun mlp:n keruupumppu on nyt käytössä.
Eiköhän tässä uskalla alkaa jo palikoita haalimaan ostoskoriin ostohousujen pukemista odottelemaan.. Taitaa kyllä pahimmat helteet hellittää ennen kuin systeemi on tulilla, mutta mieluummin tuon tänä kesänä teen jo seuraavaa kesää varten. Talvella tuon parissa askartelu ei oikein nappaakkaan.
-
Olen nyt mielestäni saanut mielessäni asennuksen suunniteltua (liite), tosin noita MLP:ltä mahdollisesti tulevia ohjaussignaaleja en ole vielä tutkinut, mutta kyllä ne jotakin kautta saa toteutettua.
Palikatkin on itseasiassa jo tilattu, siis levari ja venttiilit toimilaitteineen ::)
Pitää odotella, että kämppä tyhjenee pariksi päiväksi niin saa sitten rauhassa asennella kunhan kaikki tilpehööri on käsillä.
Edit. Tuon ulko/sisälämpötilarajan voisi korvata asteminuuttirajalla (taas jos siitä saa jonkun ulostulo MLP:ltä kaivettua), sillä olisi helpoin sallia lattiaviilennys kun samanaikaista iv-viilennys- ja lattialämmitystarvetta ei varmasti ole eli kun asteminuutit =100.
-
Nyt on kyllä hyvä kuva. En keksi mikseikö noilla kytkennöillä toimisi jos kerran viinakin on luokkaa 10c vielä kaivoon mennessään. Onhan siinä mistä kylmää ottaa kun ei virtauksen kovinkaan ihmeellinen tarvi olla.
Hienot systeemit tulee, itse laitan tepselin seinään ja käännän kolme hanaa toiseen asentoon kun viilennys alkaa.
Ja tietty Stiebelin lämmityspyynnin 5.0 asteeseen. Onneksi noita ei tarvitse kuitenkaan tehdä kun keväällä ja syksyllä mutta kyllähän täysautomaattinen järjestelmä olisi nykyaikaa.
-
Onkos tuolla väliä miten päin virtaukset tulee levarille? Piirrosteknisistä syistä noin päin piirretty, mutta olisiko parempi että lämpimin neste ja kylmin neste kohtaisi ensin toisensa?
-
Joo tietenkin vastavirtakytkentä. Mutta levareihin on merkattu ne joten ei voi väärin mennä.
-
Vielä tuosta kastepisteestä, kun valmiissa systeemeissä on kastepistesäätö.
Mitä nyt olen nettiä selaamalla lukenut, niin menoveden minimi suositellaan +18C. Kastepiste ei kait tuota korkeammaksi Suomessa nouse?
Eli kunhan pidän menoveden lähtölämpötilan asetuksen minimissään +20C (joka varmasti liian kylmä koska 22C huonelämpö = lattiassa sama lämpö, tuntuu jo liian kylmältä), ei pitäisi olla missään tilanteessa huolta kondenssista?
-
Vielä tuosta kastepisteestä, kun valmiissa systeemeissä on kastepistesäätö.
Mitä nyt olen nettiä selaamalla lukenut, niin menoveden minimi suositellaan +18C. Kastepiste ei kait tuota korkeammaksi Suomessa nouse?
Oli se pariin otteeseen muutaman tunnin ajan tänä kesänä ainakin Helsingin seudulla yli +21C ja käväisi muutama päivä sitten lähes +22C. Merivesihän oli avomerellä yli vuorokauden verran yli +25C, joten tuo ei ole edes mikään ihme. Varmempi olisi rakentaa kastepistesäätö (esim. niin, että kastepiste joko katsotaan jostakin luotettavasta lähteestä netissä tai sitten lasketaan itse varjoon asennettujen ulkolämpötilamittarin ja kosteusanturin lukemien perusteella; eli jonkinlainen halpa tietokone kuten jokin Raspberry Pi:n versio tarvitaan osaksi säätöjärjestelmää, jos meinaa pärjätä kohtuuhinnalla ja rakentaa systeemin itse).
-
Lattiaviilennys on kuitenkin vissiin siellä talon sisällä? Ulkona oleva lämpötila, kosteus ja kastepiste on käytännössä merkityksetön.
Sisällä on käytännössä paljon kuivempaa joten kastepiste ei tule olemaan ongelma.
-
Talo Pirkanmaalla ja keväästä syksyyn iv-viilennys pitää sisäkosteuden alle 50RH% ja lämmön alle 26C (worst case). Eli käytännössä kun menovesi yli 20C niin asiasta ei tarvitse murehtia.
-
Sisällä on käytännössä paljon kuivempaa joten kastepiste ei tule olemaan ongelma.
Yleensä kyllä sisällä on selvästi suurempi absoluuttinen kosteus kuin ulkona. Tietysti tehokkaalla IV-viilennyksellä voi suurella ulkoilman absoluuttisen kosteuden aikana sisällä olla alhaisempikin.
Yleensä arvioidaan, että asunnon kosteuslisä on n. 3 g/m3, mutta riippuu toki paljon ilmanvaihdosta ja siitä mitä asunnossa tehdään.
Kai sinne lattiaan pitää laittaa lattiaa kylmempää vettä, jos lattialla viilennetään?
Tällä voi näppärästi laskea kastepisteet ja miten ne muuttuvat kosteutta muutettaessa: http://www.humcal.com/
Eiköhän 18 C ole varsin turvallinen raja, varsinkin taloissa, joissa on IV-jäähdytys. Jos sitten parina päivänä vuodessa menisikin hiukan alle kastepisteen, eiköhän se kosteus ehdi hyvin kuivua muina päivinä.
-
Eiköhän 18 C ole varsin turvallinen raja, varsinkin taloissa, joissa on IV-jäähdytys. Jos sitten parina päivänä vuodessa menisikin hiukan alle kastepisteen, eiköhän se kosteus ehdi hyvin kuivua muina päivinä.
Valloxin IV-koneen mittauksista laskien, laittaisin minimiksi 20 astetta. Maksimi kastepisteet mitä noista laskin on ollut peräti 21,4C. Eli 57% ja 30C. Mittaustarkkuus aiheuttaa helposti asteen pari heittoja. Ja yksittäinen suihkussa käynti nostaa Valloxin arvoja.
Kosteuden poisto tuloilmasta olisi kyllä hyvä juttu. Jos kosteuskuorma talossa ja taloon on sama, eikä kosteutta poisteta mutta lämpötilaa lasketaan, niin suhteellinen kosteus kasvaa (eli lähestytään kastepistettä).
-
Yleensä kyllä sisällä on selvästi suurempi absoluuttinen kosteus kuin ulkona. Tietysti tehokkaalla IV-viilennyksellä voi suurella ulkoilman absoluuttisen kosteuden aikana sisällä olla alhaisempikin.
Yleensä arvioidaan, että asunnon kosteuslisä on n. 3 g/m3, mutta riippuu toki paljon ilmanvaihdosta ja siitä mitä asunnossa tehdään.
Kai sinne lattiaan pitää laittaa lattiaa kylmempää vettä, jos lattialla viilennetään?
Tällä voi näppärästi laskea kastepisteet ja miten ne muuttuvat kosteutta muutettaessa: http://www.humcal.com/
Eiköhän 18 C ole varsin turvallinen raja, varsinkin taloissa, joissa on IV-jäähdytys. Jos sitten parina päivänä vuodessa menisikin hiukan alle kastepisteen, eiköhän se kosteus ehdi hyvin kuivua muina päivinä.
Olet varmasti oikeassa. Oikeastaan mielessäni tarkoitin että silloin kun on nuo kriittiset hetket kastepisteen kannalta niin kosteus sisällä on pienempi kun ulkona.
Mielestä kriittinen paikka tuolle kosteuden tiivistymiselle on se jakotukki, ei lattia. Jakotukki on tietenkin kylmempi kuin lattia. Itselläni on Netatmon raadeltu anturi jakotukissa kiinni. Lämpöä mittaava komponentti on piitahnalla tukissa kiinni ja kosteusanturi vapaasti kiinni tukissa tai jossain millin päässä. En tiedä tarkemmin kun en tiedä mikä niistä osista mittaa kosteutta. Tuosta on sitten hälytys kännyyn jos kosteus, suhteellinen, nousee yli 80 prosentin. Vielä ei ole ole hälyä tullut, en tiedä onko tuo hyvä vai susi systeemi mutta muuta en keksinyt. Vuoden kun olen tilannetta seuraillut niin fiilis on että ei tuo kastepiste ole lähelläkään ikinä. Edes pannuhuoneessa missä ovi on usein ulos auki niin kosteus ei ole koskaan tiivistynyt lähteviin messinkeihin. Niissä minulla on sentin leveät sanomalehtipaperiliuskat teipattuna ja kova usko että niistä näkyisi jos olisivat joskus keränneet kosteutta.
Toki jos jostain löytyy valmis kastepistehälytin niin olen kiinnostunut.
-
Valloxin IV-koneen mittauksista laskien, laittaisin minimiksi 20 astetta. Maksimi kastepisteet mitä noista laskin on ollut peräti 21,4C. Eli 57% ja 30C. Mittaustarkkuus aiheuttaa helposti asteen pari heittoja. Ja yksittäinen suihkussa käynti nostaa Valloxin arvoja.
Kosteuden poisto tuloilmasta olisi kyllä hyvä juttu. Jos kosteuskuorma talossa ja taloon on sama, eikä kosteutta poisteta mutta lämpötilaa lasketaan, niin suhteellinen kosteus kasvaa (eli lähestytään kastepistettä).
Jos talossa on viilennys niin silloin 30c poistoilma ei liene mahdollista. Mutta muuten kyllä jos valloxin maksimeista laskee niin onhan tuo kastepiste korkea joka päivä kun käy suihkussa tai saunoo. Itselläni nyt viimeisen viikon suurin kastepistekin on melkoisen korkea, 19.3c, ja tuota luokkaa se valloxista laskien on melkein päivittäin nyt helteillä ollut. 24c 75% eli kastepiste 19.3c. Mutta tilanne olohuoneessa on tuolla samalla hetkellä ollut 21.8c ja 51% eli kastepiste 11.2c. Ei kai noista valloxin lukemista oikein ole mielekästä laskea kun se imaisee suihkun höyryt itseensä? Itselle muistiin jälkipuinteja varten tuo hetki, 11.7 klo 11.25
Mielestäni kastepisteen olemassaolo on kuitenkin hyvä tiedostaan, ymmärtää ja käyttää järjestelmää järjen kanssa. Koko idea perustuu mahdollisimman lämpimään menoveteen > mahdollisimman pieneen dt arvoon >mahdollisimman tehokkaaseen kiertoon. Mikään pikaviilennys jollain 12c vedellä ei ole hyvä idea tämän systeemin kanssa.
-
Lattiaviilennys on kuitenkin vissiin siellä talon sisällä? Ulkona oleva lämpötila, kosteus ja kastepiste on käytännössä merkityksetön.
Sisällä on käytännössä paljon kuivempaa joten kastepiste ei tule olemaan ongelma.
Kuten mm. Jmaja kirjoittikin, tuloilmaviilennys suojaa aika pitkälti (edellyttäen, että järjestelmää käytetään niin, että kenno todellakin maksimoi kosteuden keräämisen eikä kennoa esimerkiksi ohjailla niin, että shunttikierrolla kennon lämpötila voi ajoittain olla merkittävästi maaliuoksen lämpötilaa korkeampi. Lto-laitteen jälkeen asennettu viilennyskenno on tässä suhteessa yksinään arveluttava, kun taas esijäähdytys ennen talteenottokennoa sallii kennon pitämisen maksimaalisen viileänä koko kesäkauden jäähdyttämättä tuloilmaa ajoittain liikaa, kun tuloilma voidaan lämmittää jäteilman lämmöllä tarvittaessa uudelleen). Ilman tuloilman viilennystä sisäilman absoluuttinen kosteus nousee väistämättä ennen pitkää ulkoilman tasolle eikä laske yhtä nopeasti kuin ulkoilma kuivahtaa, eli on jokseenkin varmaa, että pinnat ajoittain kastuvat Suomen kesässä, jos lattiat viilentää alle 20 asteen, kun sisältäkin haihtuu auttamatta lisää kosteutta asukkaista, viherkasveista, tarjoiltavasta ruoasta yms.
-
Kuten mm. Jmaja kirjoittikin, tuloilmaviilennys suojaa aika pitkälti (edellyttäen, että järjestelmää käytetään niin, että kenno todellakin maksimoi kosteuden keräämisen eikä kennoa esimerkiksi ohjailla niin, että shunttikierrolla kennon lämpötila voi ajoittain olla merkittävästi maaliuoksen lämpötilaa korkeampi. Lto-laitteen jälkeen asennettu viilennyskenno on tässä suhteessa yksinään arveluttava, kun taas esijäähdytys ennen talteenottokennoa sallii kennon pitämisen maksimaalisen viileänä koko kesäkauden jäähdyttämättä tuloilmaa ajoittain liikaa, kun tuloilma voidaan lämmittää jäteilman lämmöllä tarvittaessa uudelleen).
Tämä alkoi kiinnostamaan, eli Nakenkin mainitsema kosteudenpoisto tuloilmasta. Itselläni on perinteiset peltiputket IV-putkina (höyrysulun sisällä, mutta eristämättöminä). En siis kuvittele ajavani sinne kylmää ilmaa, mutta ehkä viileämpää ja ainakin kuivempaa.
Jos vaikka tuollaisen MLV:n asentaa ennen Valloxin MV:tä, niin MV:ssä voisi lämmön nostaa kastepisteen yläpuolelle. Ja tuloilman kosteus olisi kuivattu ennen MV:tä.
Mitenkäs talvella tuloilman lämmitys, onko siitä kuinka paljon haittaa tuolle MLP:n hyötysuhteelle? Kaikki maapiirin neste ei kuitenkaan taida kiertää MLV:n kautta?
-
Mitenkäs talvella tuloilman lämmitys, onko siitä kuinka paljon haittaa tuolle MLP:n hyötysuhteelle? Kaikki maapiirin neste ei kuitenkaan taida kiertää MLV:n kautta?
Riippuu aivan maapiirin tai kaivon mitoituksesta. Jos keruupiirin lämpötila pakkaa laskemaan talvella lähellä kriittisiä pakkaslukemia, ei ehkä ole viisasta kuormittaa keruupiiriä lisää. Toisaalta kierron katkaiseminen altista kennon jäätymiselle tai ainakin hyhmääntymiselle, mistä se ei välttämättä halkea kuten veden tapauksessa, mutta vannomatta paras.
Jos maapiriin kylmenemisestä ei sen sijaan ole ongelmaa, maaliuoksella tehty etulämmitys saattaa parantaa lto-laitteen toimintaa poistamalla mahdolliset jäätymisongelmat ja nostamalla tuloilman lämpötilaa kovilla pakkasilla jopa asteilla (ilman jälkilämmitystä; jälkilämmtystarvekin tietenkin silloin vähenee). Pohjoisimmassa Suomessa voisi olla silloin järkevää rakentaa esilämmityskennolle maapiriä vahvemmalla liuoksella täytetty oma kiertopiirinsä jäätymisriskin eliminoimiseksi kokonaan, mutta tällöin tarvitaan lisäksi lämmönvaihdin esilämmityspiirin ja väliin ja jollei haluta vielä yhtä ylimääräistä kiertopumppua, maalämpöpumpun maapiirin kiertopumppu on kytkettävä kesäksikin jatkuvalle käynnille, jotta kosteuden poisto toimisi tarkoitetulla tavalla. Esilämmitys ei normaalisti lisää maapiirin kuormitusta kuin korkeintaan muutamalla kymmenellä prosentilla ja pienen osan tästä saa takaisin vähentyneenä lämmitystarpeena maalämpöpumpulla tai lisälämmönlähteellä (kuten vähentyneenä tuloilman jälkilämmitystarpeena) tuloilman lämpenemisen välityksellä.
-
Nyt alkaa olla hilut kasassa ja enää Esben 3-tieventtiilin säätölaitetta odotellaan saapuvaksi (piti tulla jo viikko sitten..).
Sain silti vähän mittailtua asemia vanhojen putkivetojen keskelle ja lattiapiirin vaihtoventtiili on nyt paikoillaan.
https://i.ibb.co/599hbcF/IMG-20210727-225450.jpg (https://i.ibb.co/599hbcF/IMG-20210727-225450.jpg)
Tuosta sulkujen jälkeen vielä tyhjät putket odottaa, että saan keruupiirin samaan jamaan. Sitten vaan lämmönvaihdin seinään/telineeseen kiinni ja putkitus loppuun. Eli karkeasti 1/3 osaa tehty.
Onko mitään moraalista tai käytönnön estettä laittaa joustoletkuilla lattiapiirin veto noilta suluilta lämmönvaihtimelle? Helpottaisi hommaa huomattavasti ja muutenkin ne saisi tarvittaessa sitten helposti pois tieltä jos vaikka tuota paisaria joskus pitää uusia tai vastaavaa remppaa lämmönvaihtimen kanssa.
https://i.ibb.co/vkz30fC/IMG-20210727-225450-2.jpg (https://i.ibb.co/vkz30fC/IMG-20210727-225450-2.jpg)
-
Ei kai joustoputkessa mitään esteitä ole jos satut vielä jostain löytämään happitiiviin ja murentumattoman niin miksei niitä voisi kaikkien sääntöjenkin mukaan käyttää. Tiedä sitten mikä on käytännön haitta vaikka ei olisi happitiivis, itselläni ainakin paisari ja sen orsi oli ihan ruskeata ruostevettä täynnä, varsinkin paisarista tuli aivan törkeän ruosteista vettä vaikka järjestelmä oli olevinaan happitiivis.
Olet jostain näköjään löytänyt rosterisen paisaritelineen, itsekin koitin mokomaa tilailla mutta eivät pystyneet toimittamaan joten laitoin paisarin suoraan seinään kiinni ja messinkiliittimistä sitten viritelmän mittarille ym. hiluille. Mistä löysit rosterisen?
-
Onko mitään moraalista tai käytönnön estettä laittaa joustoletkuilla lattiapiirin veto noilta suluilta lämmönvaihtimelle?
Mieleeni tulee lähinnä huomioitavina asioina:
- onko mahdollista kyseisillä kohdin on alipainetta missään tilanteessa (jolloin vetäisi ryttyyn letkut) - missä MLP:n oma pumppu on suhteessa kohtiin
- joustavan materiaalin tilavuus vaihtelee paineen mukaan - isot muoviputketkin pitkinä matkoina vaihtavat tilavuutta yllättävän paljon (ei liene merkityksellinen noin lyhyillä matkoilla)
- letkun muoto muuttuu enemmän paineen vaihdellessa (jos lähellä on jotain mihin ne voivat ottaa kiinni) - vrt. esim. kasteluletku
Samaa miettinyt itsekin, asennusvaiheissa, että olispa letkut tässä kohdin..
-
Ei kai joustoputkessa mitään esteitä ole jos satut vielä jostain löytämään happitiiviin ja murentumattoman niin miksei niitä voisi kaikkien sääntöjenkin mukaan käyttää. Tiedä sitten mikä on käytännön haitta vaikka ei olisi happitiivis, itselläni ainakin paisari ja sen orsi oli ihan ruskeata ruostevettä täynnä, varsinkin paisarista tuli aivan törkeän ruosteista vettä vaikka järjestelmä oli olevinaan happitiivis.
Olet jostain näköjään löytänyt rosterisen paisaritelineen, itsekin koitin mokomaa tilailla mutta eivät pystyneet toimittamaan joten laitoin paisarin suoraan seinään kiinni ja messinkiliittimistä sitten viritelmän mittarille ym. hiluille. Mistä löysit rosterisen?
Vähän oli sellaista haalean kusen väristä vettä kun putkea lorotin tyhjäksi. Reilu kolme vuotta vedet virranneet, aika ruostepitoisella vedellä täytetty joten einkai tuonne hirveästi happi ole mistään päässyt.
Paisaritelineen hommasi putkari, luultavasti Ahlselilta kun paisarin kyljessä Ahlselin labelli.
-
Mieleeni tulee lähinnä huomioitavina asioina:
- onko mahdollista kyseisillä kohdin on alipainetta missään tilanteessa (jolloin vetäisi ryttyyn letkut) - missä MLP:n oma pumppu on suhteessa kohtiin
- joustavan materiaalin tilavuus vaihtelee paineen mukaan - isot muoviputketkin pitkinä matkoina vaihtavat tilavuutta yllättävän paljon (ei liene merkityksellinen noin lyhyillä matkoilla)
- letkun muoto muuttuu enemmän paineen vaihdellessa (jos lähellä on jotain mihin ne voivat ottaa kiinni) - vrt. esim. kasteluletku
Samaa miettinyt itsekin, asennusvaiheissa, että olispa letkut tässä kohdin..
Letkut tulisi painepuolelle ja paineen vaihtelu niiden takia varmaan merkityksetöntä. Enää pitäisi siis löytää sopivat diffuusiosuojatut letkut
-
Vähän oli sellaista haalean kusen väristä vettä kun putkea lorotin tyhjäksi. Reilu kolme vuotta vedet virranneet, aika ruostepitoisella vedellä täytetty joten einkai tuonne hirveästi happi ole mistään päässyt.
Paisaritelineen hommasi putkari, luultavasti Ahlselilta kun paisarin kyljessä Ahlselin labelli.
Ei oo Ahlsellin valikoimissa rst telinettä.
Mutta noita joustavia asennusputkia kyllä
https://www.ahlsell.fi/34/lv/lammitys/kytkenta--ja-liitantaletkut/
-
Tuo näyttää olevan sama teline, en ole tuolta mitään kylläkään tilannut:
https://www.lvi-porssi.fi/lammitysjarjestelma-komponentteja/kalvopaisunta-astian-telineet/2357/kalvopaisunta-astian-rst-telineet-pikaliittimella
Ahlselilta laitoin tilaukseen 4 kpl noita eristettyjä diffuusiosuojattuja dn25 300mm letkuja, muita pituuksia en tähän hätään keksinyt. Noilla saan kyllä hyvin soviteltia putkivedot tarpeeksi syrjään kaikesta muusta mihin ehkä pitää päästä joskus vielä käsiksi.
-
Huhhei, juuri sain valmiiksi keruupuolen vaihtoventtiilin asennuksen ja levarikin on eristetty ja putkitettu, siinä myös kiinni 3-tiesäätöventtiili.
Eli seuraavaksi enää levari seinään kiinni, ilmausyhteet siihen ja putkitus niin että levarin saa kytkettyä joustoletkuilla putkiin kunhan letkut joskus saapuvat.
Eli helpoin osuus jäljellä, kun ei tarvitse lämmitys/keruupiirejä enää aukoa kun ovat nyt sulkujen takana saatavilla.
Pitää varmaan eristää tästä joku projektiosio sitten aikanaan, kun olen tämän ketjun törkeästi kaapannut asian päivittelyyn :-\
-
Nyt on systeemi tulilla, manuaalisäätöisenä toistaiseksi kun säätöventtiilin toimilaitetta ei Onniselta alkanut kuulua ja sen toimitus olisi vemynyt syyskuun alkuun. Tsekeistä löytyi varastosta samaan hintaan viikossa kotiin toimitettuna, eli siyä odotellessa vetelen iv-pumpulta jännitteen alakertaan vaihtoventtiileille.
Iv-koneen asetuksista saan säädettyä raitisilman eli noin ulkoilman mukaan milloin viilennys on sallittu, joten tuolla saan hienosäädettyä yhdessä mlp:n lämmityskäyrän kanssa homman niin ettei samaan aikaan lattiaa lämmitetä että jääähdytetä.
Aika tehokkaasti tuntuu lattiaan menevö vesi viilenevän nykyisillä tyhjäkäyntisäädöillä, eli lattian kiertopumppu 10% ja mlp leruupumppu 20% + iv-viiöemmyspumppu 25W/3,7m. Kun kaikki keruu kiersi levarin kautta, menovesi lattiaan viileni 23 asteesta 18 asteen paikkeille, en pitkään tuota pyörittänyt, ihan testiksi vaan, joten käytännön säädöt odottelee toimilaitetta ja helteitä.
Eipä tuolle nyt siis ole tarvetta niin säädin ihan minimivirtauksen levarin kautta jotta kaikki ilma poistuu varmasti piiristä.
Kaikenkaikkiaan opettavainen ja palkitseva rykäisy, ja toimiessaan tuosta on varmasti iloa tulevaisuudessa.
Kuvassa systeemi kytkettynä, vuotoja tarkkaillessa muutama kriittinen avattava liitin vielä paljaana. Nyt jos kokonaan eristetty.
https://i.ibb.co/N1z7Fj6/IMG-20210802-215459.jpg (https://i.ibb.co/N1z7Fj6/IMG-20210802-215459.jpg)
Aika paljon mapress-osia meni, joten hintaa kertyi kaikkineen lähemmäs 1500e kun itse kaiken teki. Jäi kyllä varaosiksikin mutkia, noikin sen 20-40e/kpl niin kyllähän sitä hintaa nopeasti kertyy. Elämä on.
-
Hieno homma että projektin maali näkyy. Ensi kesä meneekin sitten naureskellen ja ihmetellen että onpa uskomattoman hyvä systeemi. Kaikkialla tasaisen viileätä ilman mitään puhinoita. Itse jouduin jopa välillä laittamaan pitkäkseni lattialle ihan vaan koska se tuntui niin omituiselta.
-
Hyvin on viileä riittänyt maapiiristä tämänkin kesän helteisiin, sisälämpötila ollut säädettynä n 21-22ast koko ajan.
- Maapiiri 2*300m
- Ässä Cooling konvektori pienempi versio niistä mitä oli tarjolla vajaa 10v sitten.
- Asuin pa n 120m2
- Musta peltikate, talo aurinkoisella paikalla, ei varjoja.
-
Menee ensi kesälle lattiaviilennys projekti (toivottavasti on kuumaa) mutta palikoita voisi alkaa jo hankkia..
Ihan mielenkiinosta olisi kiva nähdä toteutuksista valokuvia.
Lähinnä putkien vetohan on se suuritöisin...
Tässä kuvassa näkyy maakierron tulo ja lähtöputket. Tuohon pitäisi saada se lämmönvaihdin kytkettyä.
Läpinäkyvä muoviletku tulee maaliuoksen täyttöastiasta
-
Hyvin pelittää maaviileä. Vähän tullut kokeiltua eri tavoitelämpöjä vaihtimelta lattiaan ja nyt kun ympärivuorokautinen ulkolämpötila alkaa olla sellaista 20...32 C niin lattiaan menee nyt 20 C vesi ja se tuntuu hyvin pitävän sisälämmöt alle 23 C melko tasaseen. Liian kylmistä lattioista ei ole tullut (vielä) keneltäkään valituksia.
IV-viilennys hönkii vielä 13,5 C tuloilmakanavaan kun ulkona yli 30 C, LTO tuossa kylläkin avittaa jonkin verran kun kiekko viilentää lämmintä raitisilmaa viileämmällä poistoilmalla. Sisäilman suhteellinen kosteus 45-50%.
Muistaessani pitää vielä ruuvata märkätilojen piirit kiinni jakotukeista viilennyskauden ajaksi, turhaan niitä viilentämään/viemään viilennystehoa.
Erityismainintana vielä se kirsikka kakun päälle, että joka huoneessa yhtä viileää (makkareissa vähän vielä viileämpi kun niissä kaihtimet + pimennysverhot ympäri vuorokauden kiinni), muiden huoneiden ikkunoista näkee läpi eli ei tarvetta kaihtimille/verhoille eikä seiniä korista hurisevat ja puhisevat laatikot :)
-
Aika samoilla lukemilla täällä mennään. Lattia rajoitettu termarilla nyt 20.0 asteiseksi ja yksi langaton huonetermari sitten antaa käskyä milloin järjestelmän viinapumppu saa käydä. Näyttää käyvän nyt noin puolet ajasta minimi 8w teholla joten reserviä löytyy reilusti, toisaalta se tuli selväksi jo viime kesänä jolloin öisinkin oli oikeasti lämmin ja silti laitteisto huilaili silloinkin useamman tunnin vuorokauden mittaan. Kosteissa tiloissa on sähköinen lattialämmitys kesän ja hetivalmis jolla saunotaankin joka päivä on tuomassa lämpökuormaa mutta noiden lämmön valloxi puhaltaa isolta osin pihalle raakana. Valloxi 77% tehoilla joten tuotakin hiljentämällä voisi helpottaa viilennyksen työtä mutta kun ei ole mitään tarvetta sitäkään tehdä. Kauimmaisessa tuloilmaventtiilissä on yksi netatmon anturi ja se näyttää vuorokauden lämmönvaihteluvälin olevan 22-27c välillä.
Nyt täällä on lattian pinta ir-mittarilla n20.8-21, sisälämpö 21.7-22 ja kosteus 48%. Näillä lukemilla hiukan jopa paleltaa mutta onpa sitä mukavempi mennä pihalle välillä lämmittelemään ja nauttimaan kesästä.
Minulla ei ole mitään kosteuspoistojärjestelmää, harkinnassa se on ja osatkin yli puoliksi hankittu mutta en ole aivan varma viitsinkö laittaa niitä kiinni kun tässä talossa se kostein hetki sattuu aina viikon pari viilennyskauden jälkeen ja silloinkin kosteus jää alle 60 prosentin.
Parastahan tässä tosiaan on se että joka huoneessa on tasaisen viileää oli sitten ovet kiinni tai auki. Makkarissakin voi nukkua ovi kiinni täydellisessä pimeydessä. Bonuksena se ettei tarvitse kuunnella ilmalämpöpumpun hurinaa jolla oli pakko yliviilentää olkkarin avointa tilaa että makkarit olisi edes jotenkin viilentyneet. Ei ole ikävä ilmalämpöpumppujen vetoa 17 vuoden huristelujen jälkeen, onneksi hajosivat.
Noita oli siis yksi kappale kerrallaan mutta kun kestävät sen vajaa kymmenen vuotta niin kaksi niitä tuli ajettua hautaan. Noilla en muuten lämmitänyt yhtään koska olivat olkkarissa eikä kukaan tykännyt siitä vedosta jota ei sentään talvella ollut pakko kestää koska oli öljylämmitys ja öljykin oli halpaa.
-
Taisi jäädä tämän kesä viilennykset vähän piippuun, 12 päivää taisi kestää viilennyskausi. Tänään ei enää termostaatti laittanut viilennystä päälle ja yölämpötilat on sen verran matalia ainakin seuraavat 15 päivää että ennemminkin joutuu alkaan lämmittään. Laitoin juuri viilennyksen kokonaan pois, minullahan se vaatii kolmen hanan kääntämisen eri asentoon.
-
Millasta vaihdinta suosittelette lattiaviilennykseen? Lähinnä tuo koko millä se haarukoidaan? 123 m2 talo. Suntteja löytyy omasta takaa ja ennestään on jo konvektorin sekä tuloilman viilennys eli on kiertovesipumputkin paikallaan.
Tosin aion rakentaa järjestelmän niin että märkätiloihin jää lämmitys myös kesäksi, muut tilat tulevat oman jälkisunttauksen taakse omalle jakotukilleen. Jälkisunttaus nyt juontaa tarinansa ihan lämmityskauteen että pääsen pitämään kylppärin lämpimänä ja tarvittaessa muuhun taloon ajaa viileämpää lämmitysvettä jos takkaa käyttää.
-
Miten olette nuo levylämmönvaihtimet mitoittaneet? Hinnat noissa profilin tuotteissa aika taivaissa ja pohdin tilaavani muualta.
Esim. tällainen vaikuttaisi menevät ~ sinne päin noiden profil speksien kanssa, hintaluokka on sellainen että voisi tilata samalla kaikille naapureille ja jäisi edelleen halvemmaksi. Onko mitään syytä miksi en laittaisi tällaista? Liitäntä ekassa vaihtoehdossa 3/4", kun keruupiiri tuumainen. Josko tiedustelemalla saisi tuumaisena.
https://nordictec-store.com/gb/ba-12-serie-0012mplate/66-299-plate-heat-exchanger-nordic-ba-12-20-34-45kw.html#/52-en_accessories-exchanger_only_without_accesories
Ja tästä tuumainen
https://nordictec-store.com/gb/ba-16-serie-0016mplate-1-thread/321-718-plate-heat-exchanger-nordic-ba-16-12-1-50kw.html#/52-en_accessories-exchanger_only_without_accesories
Äkkiseltään vaikuttaa, että molemmat (kuten tähän keskusteluun linkitetyt profil vaihtoehdotkin) ovat teholuokaltaan yliampuvia, mutten ole yhtään perehtynyt miten nuo teholuokat lasketaan enkä ole tarkistanut kuinka paljon jäähdytystehoa oikeasti tarvittaisiin. Sen tiedän, että viime kesänä tämä kivitalo oli sen verran kuuma, että asialle olisi hyvä tehdä jotain.
Pitääkö keruupiiri paineistaa tällaisen asennuksen yhteydessä ja jos pitää, niin miksi? Tuleeko tällaisesta vaihtimesta niin suuri vastus? Meillä siis keruupiiri paineistamaton.
-
Ite en juurikaan mitoittanut, lähinnä yhteiden/putkikoon mukaan 1" / 28mm tuli itselle valittua tämä levari:
https://profil.fi/lammonvaihtimet-levylammonvaihtimet/lammonvaihdin-nb-138-20-vakioyhde-1
Hyvin se on tuntunut toimivan, Esben 3-tieventtiili termarin ohjaamana pitää lähtevän litkun tasan halutussa ja tarpeen mukaan saa kyllä lattiat liiankin kylmiksi.
Mulla on paineeton systeemi, keruun muovinen paisuntasäiliö löytyy yläkerrasta systeemin korkeimmalta paikalta, tämä oli helppo järjestää kun IV-kone lattialla seisovaa mallia ja IV-koneelle menee tuloilmanviilennyspatterille myös putket.
-
Itse ostin kolme Swep-lämmönvaihdinta täältä: https://www.heat-exchangers.uk/
Käytännössä meni Tsekin myyntikonttorin kautta, jossa oli todella osaava kaveri. Tuolla sivustolla on mitoituslaskuri, mutta siinä ei ole kaikkia lämmönvaihtimia eikä se osaa laskea maaviinaa. Tuo kaveri teki tarjoukset ja laski muutaman vaihtoehtoisen lämmönvaihtimen hinnat ja suoritusarvot.
Käytössä on vasta pohjavesilämmönvaihdin, joka toimii juuri mitoituksen mukaisesti.
Vaikeinta tuossa on antaa oikeat mitoitusarvot. Miten lämmintä kaivosta tulee, mikä on sopiva virtaama, miten lämmintä tulee piiristä ja miten viileää sinne haluaa? Kolmas on uima-altaan lämmitykseen.
Minä mitoitin 3 kW teholle ja 0,2 l/s virtaamat molemmin puolin. Maaviinan lämpötila hyvin konservatiivisesti 15 C ja piiristä palaava 23 C. Tuolloin maaviina lämpenee 18,7 C ja piiri kylmenee 19,4 C lämpötilaan.
Oikeasti saan pohjavesilämmityksestä 8,5 C koko kesän, joten pääsen moninkertaiseen tehoon tai reilusti kylmempään menoon tarvittaessa. Virtaamaakin voi kasvattaa reilusti, sillä painehäviö tuolla on alle 4 kPa. Siis tuplavirtaamallakin alle 20 kPa.
Valittu lämmönvaihdin E5THx20/1P ja hinta 62€ ALV 0%. Kaksi muuta oli kalliimpia, 130 ja 400 €, kuljetus ilmainen. Tuon koko on 192x73x50 mm ja liittimet 3/4".
https://www.heat-exchangers.uk/shop/exchanger.php?vymenik=E5T&desek=20
-
Itse ostin kolme Swep-lämmönvaihdinta täältä: https://www.heat-exchangers.uk/
Käytännössä meni Tsekin myyntikonttorin kautta, jossa oli todella osaava kaveri. Tuolla sivustolla on mitoituslaskuri, mutta siinä ei ole kaikkia lämmönvaihtimia eikä se osaa laskea maaviinaa. Tuo kaveri teki tarjoukset ja laski muutaman vaihtoehtoisen lämmönvaihtimen hinnat ja suoritusarvot.
Käytössä on vasta pohjavesilämmönvaihdin, joka toimii juuri mitoituksen mukaisesti.
Vaikeinta tuossa on antaa oikeat mitoitusarvot. Miten lämmintä kaivosta tulee, mikä on sopiva virtaama, miten lämmintä tulee piiristä ja miten viileää sinne haluaa? Kolmas on uima-altaan lämmitykseen.
Minä mitoitin 3 kW teholle ja 0,2 l/s virtaamat molemmin puolin. Maaviinan lämpötila hyvin konservatiivisesti 15 C ja piiristä palaava 23 C. Tuolloin maaviina lämpenee 18,7 C ja piiri kylmenee 19,4 C lämpötilaan.
Oikeasti saan pohjavesilämmityksestä 8,5 C koko kesän, joten pääsen moninkertaiseen tehoon tai reilusti kylmempään menoon tarvittaessa. Virtaamaakin voi kasvattaa reilusti, sillä painehäviö tuolla on alle 4 kPa. Siis tuplavirtaamallakin alle 20 kPa.
Valittu lämmönvaihdin E5THx20/1P ja hinta 62€ ALV 0%. Kaksi muuta oli kalliimpia, 130 ja 400 €, kuljetus ilmainen. Tuon koko on 192x73x50 mm ja liittimet 3/4".
https://www.heat-exchangers.uk/shop/exchanger.php?vymenik=E5T&desek=20
Tilasitko maaviinan kanssa käytettäväksi "separation exchanger":n? Ihmettelen miksi ei-separation exchanger ei kelpaisi, eihän ehjässä levylämmönvaihtimessa nesteiden pitäisi sekaisin mennä. Tällainen maininta noissa erotteleviksi kelpaavissa: "The front and rear channel plates are reinforced".
Lattialämmityspiirin kanssa pitäisi mahdollisesti huomioida oksidit ja veden kovuus, jos haluaa pitkäkestoisen lämmönvaihtimen. Kuparijuotokset voivat olla aika ohkaisia näissä ja myös alttiita korroosiolle. Taitaa hinnat vaan moninkertaistua, jos juotosmateriaalina jotain kestävämpää.
-
Ei ollut puhetta mistään erityisestä separoinnista. Kai noi varsin pitkäikäisiä ovat? Toisella puolella hapetonta vettä ja toisella maaviinaa. Tuskin korroosia kummoista on.
Uima-altaan kloorivesi voi sitten olla haasteellisempaa, mutta ihan hyväkuntoiselta vaikuttivat -76 kupariputket ja teräs (HST?) sähkölämmitin.
-
Ei ollut puhetta mistään erityisestä separoinnista. Kai noi varsin pitkäikäisiä ovat? Toisella puolella hapetonta vettä ja toisella maaviinaa. Tuskin korroosia kummoista on.
Uima-altaan kloorivesi voi sitten olla haasteellisempaa, mutta ihan hyväkuntoiselta vaikuttivat -76 kupariputket ja teräs (HST?) sähkölämmitin.
Ei se käsittääkseni hapetonta ole, vähähappista kylläkin. Hanavedessä (jota siellä lattiapiirissäkin siis yleensä on) on myös luontaisesti rautaa jne. mukana, jotka aiheuttavat korroosiota (sekä kuparissa että myös ruostumattomassa teräksessä). Jos lattiapiirin vesi olisi ja pysyisi puhtaana, ei se vaihtaisi väriänsä mustaksi muutamassa vuodessa. Täällä päin tämä vesi kuivuu valkoisen ämpärin pohjalle ruskeaksi, joka epäilyttävästi näyttää ruostuneelta metallilta. Suomessa hanavedet tuppaavat myös olemaan happaman puoleisia ja tätä joko on tai ei ole kompensoitu alkaloinnilla, eli lisäämällä veteen lipeää, soodaa tai kalkkia. Näillä oma vaikutuksensa korroosiossa.
Jonkun valmistajan sivuilta lueskelin, että vaihtoväli on 8-12 vuotta levylämmönvaihtimelle, kun sen läpi ajellaan puhdistamatonta vettä. No, aika näyttää miten käy.
-
On se hapetonta, kun se vesijohtovedessä ollut pieni happimäärä kuluu pois.
Samanlaisia lämmönvaihtimia on lämpöpumpuissa. Kestäähän ne yleensä koko lämpöpumpun iän.
Tuo uima-allas on valtavasti pahempi ympäristö. On klooria ja suuri vesipinta, jonka kautta happea pääsee veteen.
-
Jos lattiapiirin vesi olisi ja pysyisi puhtaana, ei se vaihtaisi väriänsä mustaksi muutamassa vuodessa. Täällä päin tämä vesi kuivuu valkoisen ämpärin pohjalle ruskeaksi, joka epäilyttävästi näyttää ruostuneelta metallilta.
Ei asiallisista materiaaleista rakennetun maapiirin vesi mustu tai muutu ruskeaksi vuosienkaan käytössä, kuten ei nykyisin käytettyjen käyttövesiputkienkaan vesi pitkässäkään seisokissa, vaikka putkistosta suuri olisi happidiffuusiosuojaamatonta. Ruskeaksi tai mustaksi muuttuvalla vedellä viitannet lämmitysverkon veteen ja tuolla puolestaan syynä on tavallisesti piirin rautaosat, eli putkistot, kattilat, valurautakiertopumput tai radiaattorit esimerkkeinä. Tuota ilmiötä tuskin pystyy täysin välttämään, vaikka verkostosta olisi kaikki happi poistettu ja kiertovesi vielä terästetty hydratsiinilla alue- ja kaukolämpöverkkojen tapaan. Toisaalta pikimusta vesi viittaa (toisin kuin ruosteen väri) hapen kulumiseen vähiin sitoutumalle rautaferriiteiksi, jolloin raudan syöpyminenkin jokseenkin lakkaa.
-
Herätellään tätä threadia vähäsen.
Saataisiin iv-patteri edukkaasti eli olisiko ihan hölmö ajatus tehdä tästä pelkästään viilennys?
Tuloilma siis ulkoilmasta ja patteri seinään johon tulee maapiiristä keruulios. Patterista veto eteiseen oven yläpuolelle iv-putki ja laitepuhallin jolle laitettaisiin portaaton potikka.
Mitä mieltä?
-
Herätellään tätä threadia vähäsen.
Saataisiin iv-patteri edukkaasti eli olisiko ihan hölmö ajatus tehdä tästä pelkästään viilennys?
Tuloilma siis ulkoilmasta ja patteri seinään johon tulee maapiiristä keruulios. Patterista veto eteiseen oven yläpuolelle iv-putki ja laitepuhallin jolle laitettaisiin portaaton potikka.
Mitä mieltä?
Tarvitset ko. piirille myös maaliuoksen kiertopumpun ja haaroituksen takaiskulla maapiiristä. Patteriin kondensoituu vettä melkoisesti, joten se on johdettava viemäriin.
Parhaan viilennystehon saa mikäli patterin tuloilman otetaan sisältä, jolloin ei tarvitse kokoajan viilentää lämpimämpää ulkoilmaa.
-
Ei asiallisista materiaaleista rakennetun maapiirin vesi mustu tai muutu ruskeaksi vuosienkaan käytössä, kuten ei nykyisin käytettyjen käyttövesiputkienkaan vesi pitkässäkään seisokissa, vaikka putkistosta suuri olisi happidiffuusiosuojaamatonta. Ruskeaksi tai mustaksi muuttuvalla vedellä viitannet lämmitysverkon veteen ja tuolla puolestaan syynä on tavallisesti piirin rautaosat, eli putkistot, kattilat, valurautakiertopumput tai radiaattorit esimerkkeinä. Tuota ilmiötä tuskin pystyy täysin välttämään, vaikka verkostosta olisi kaikki happi poistettu ja kiertovesi vielä terästetty hydratsiinilla alue- ja kaukolämpöverkkojen tapaan. Toisaalta pikimusta vesi viittaa (toisin kuin ruosteen väri) hapen kulumiseen vähiin sitoutumalle rautaferriiteiksi, jolloin raudan syöpyminenkin jokseenkin lakkaa.
Maapiiri? Lattiapiirillä tarkoitin toki lämmitysverkkoa, eli lattiassa kiertävää nestettä. Kuten sanoit, ei epäpuhtauksia (jota siis happikin siellä on) pysty oikein välttämään kun sisään lasketaan yleensä vesi suoraan tontille tulevasta liittymästä sellaisenaan. Vesiyhtiötkin tuppaavat tarjoamaan jonkinnäköistä kannanottoa veden mukana tuleviin epäpuhtauksiin. Levylämmönvaihtimen käyttöikään toki vaikuttaa paljolti mistä materiaalista se on tehty, joista kuparijuotokset oletettavasti ne ohkaisimmat ja nopeimmin syöpyvät levylämmönvaihtimen rakennetta tarkisteltaessa. Jos haluaa, niin rahalla näyttäisi saavan levylämmönvaihtimia, joissa käyttöikää pidennetty mm. erinäköisillä pinnoitteilla tai vaihtoehtoisilla juotosmateriaaleilla. Jos nyt oikein muistelen nähneeni, niin käyttöiäksi oli arvioitu luokkaa 10 vuotta noilla käsittelemättömillä levylämmönvaihtimilla arvatenkin ilman takuuta. Aika lyhyt käyttöikä mielestäni ja jos riskinä on nesteiden sekoittuminen (joka tuolla rakenteella teoriassa mahdollista syöpymisen myötä), niin ehkäpä tuon mielellään vaihtaa etukäteen - tai ostaa suosiolla kalliimman pidemmällä elinajalla.
Totta kyllä tuo, että ajan kanssa syöpymisen pitäisi lakata. Itse en osaa ottaa kantaa millä aikavälillä tämä tapahtuu.
-
Millainen kiertopumppu pitää hankkia kierrättämään maaviinaa esilämmitys/jäähdytyspatterissa ja lämmönvaihtimessa? Virtaama ja nostokorkeus on hallussa (hyvin pieni riittää), mutta miten tuo ympäristöä kylmempi neste? Peruskiertovesipumpuissa vaikuttaa olevan rajoituksena, ettei neste saa olla ympäristöä kylmempää kondenssin takia.
Vinkkejä sopivasta pumpusta?
-
Millainen kiertopumppu pitää hankkia kierrättämään maaviinaa esilämmitys/jäähdytyspatterissa ja lämmönvaihtimessa? Virtaama ja nostokorkeus on hallussa (hyvin pieni riittää), mutta miten tuo ympäristöä kylmempi neste? Peruskiertovesipumpuissa vaikuttaa olevan rajoituksena, ettei neste saa olla ympäristöä kylmempää kondenssin takia.
Vinkkejä sopivasta pumpusta?
Pari vuotta sitten mulle tuli Wilo Varios PICO-STG 25/1-7.
Täällä sitä myydään nimenomaan maaviilennykseen:
https://kauppa.topwaymaakylma.fi/product/1823/wilo-varios-pico-251-8-a-energialuokan-kiertovesipumppueriste
Mutta kyllä se eristekotelosta huolimatta kerää kondenssivettä, tiputtelee kesällä alleen ruosteista vettä.
Pitäisi vielä eristää jotenkin ilmatiiviisti.
-
https://lampotori.fi/tuote/kiertovesipumppu-wilo-stratos-para-25-1-11-t3-oh/
Minulla on tuo, minimiteho on 8w ja siinäkin on ripaus liikaa omassa viritelmässä.
Kondessiongelman olen hoitanut teippaamalla armaflexin teipillä koko pumpun piiloon. Myös tuo muovilaatikko on teipattu etureunaa lukuunottamati. Tiedän että moottoria ei saisi valmistajan mukaan teipata mutta en näe siinä ylikuumenemisen riskiä kun viina on aina kylmää ja mikään ei voi estää viinaa virtaamasta. Tippaakaan ei ole ikinä kondensoinut.
-
En luota noihin valmistajan valmiisiin boxeihin, täyttöryhmäkin ihan hapettunut vaikka muka kondenssieristetyssä boksissaan. Armaa tosiaan omankin pumpun ympärillä ohjausboksin etulevyä lukuunottamatta, eikä ole tippaakaan kondensoinut.
-
Wilo näyttää speksaavan halvempiakin pumppujaan ympäristöä kylmemmälle nesteelle toisin kuin Grundfos, mutta molempia tunnutaan käyttävän.
Riittääkö siis 3 mm Armaflex-teippi?
-
Saattaahan se riittää, mutta itse liimasin 19mm armaflex-levystä kun jämäpalaa löytyi ja höyrynsulkuteipillä varmistin, kun ei ollut enää solukumiteippiä.
-
Minulla on pelkkää armaflexin teippiä mutta jo pelkästään asennusteknisistä syistä sitä on sikinsokin, ehkä keskimäärin kolminkerroin niin en tiedä riittäisikö yksi kerros.
-
Wilo nimenomaan kieltää teippaamasta ainakin Pico-malleja täysin umpeen, koska laitteeseen on suunniteltu valumisreikiä veden kertymisen varalta käämeihin, elektroniikkaan ja kytkentälaatikkoon (paine-eristyshän on staattorilevypakka-käämityksen ja roottorin välissä). Itsellä on kotona Stratos Para täysin ilman eristeitä (laitteessa on huomattavat kondenssiaukot pumppu- ja moottoriosan välissä) ja alla viemäröintiallas sekä mökillä Pico peruseristeiden kanssa, jolloin silläkin mahdoolinen kondenssi pääsee valumaan kondenssialtaaseen. Mielestäni pumppua ei pysty teippaamaan sillä tavoin luotettavan tiivisti, ettei jonnekin pääsisi muodostumaan tiivistymää ja jos vettä pääsee kertymään käämien alueelle (kondessiaukkojen kautta teippausvaipan sisällä), pumpun vioittumisriski kasvaa merkittäväksi.
-
Minulla on joutilaana pico minkä hankin kanavapatteria varten kun lattiaviilennyksellä talo on kuulemma kostea. Koska ilmankosteus on kuitenkin sama kuin ilmalämpopumpun aikaan niin en ole viitsinyt tuota asentaa. No, joka tapauksessa en näe tuossa mitään kondenssiaukkoja? Vai onko ne tuolla muovin sisällä kenties?
(http://img.aijaa.com/t/00867/15113520.t.jpg) (https://aijaa.com/yjCBRh)
(http://img.aijaa.com/t/00274/15113521.t.jpg) (https://aijaa.com/luJFM5)
(http://img.aijaa.com/t/00815/15113522.t.jpg) (https://aijaa.com/CIRtsr)
(http://img.aijaa.com/t/00325/15113523.t.jpg) (https://aijaa.com/exq3sr)
-
Asennusohje on tarkka mihin suuntaan ohjauspaneeli ja sen sähköliitäntä on. Kai sieltä sitten kondenssi valuu jostain.
-
Voisko olla itse liittimen takia, ettei sitä pitkin pääse ulkoinen kosteus? Vähän sama kun autojen tyhmät perinteiset releet, ei saa asentaa liittimet ylöspäin kun laatikko täyttyy vedestä releen lämpötilan vaihdellessa eikä vesi sitten pääse pois mitenkään. Vai mitenkäs tuo picon liittimen saikaan asentaa, kyljelleen ja alaspäinkö?
-
Liitin tai näyttö ei saa olla ylöspäin.
-
Tullut viimepäivät pohdittua jäähdytyksen toteutusta. Ymmärsinkö oikein, että Nakke vaanin toteutuksessa yksi huoneanturi pätkiii maaviinakiertoa ja sillä koko kämppä pysyy tasalämpöisenä? Linkki ei enää toiminut, mutta joku tällainen ilmeisesti https://profil.fi/lattialammitys-huonetermostaatit/ohjelmoitava-huonetermostaatti-a25rth-langaton-vastaanotin
Tuossa on NO ja NC eli käy sekä jäähdytykseen että lämmitykseen.
Lappanen systeemissä oli sitten kolme kolmetieventtiiliä (eikö kaksi riittäisi?). Oliko lämpötilasäätö siis maaviinapuolen kolmitiellä? Oliko mitään takaisinkytkentää huone- tai ulkolämpötilaan?
Kummallakaan ei mitään piirikohtaista säätöä eli ei mitään huonekohtaista säätöä?
Molemmilla siis koko lämmönjako jäähdytetään. Itse ajattelin jättää märkätilan ja uima-altaan lämmitysmahdollisuuden samaan aikaan kun muita tiloja jäähdytetään. Tämänkin voi toteuttaa kahdella tavalla. Jäähdyttävälle jakotukille menee oma syöttövesiputki. Sen menoveden voi ohjata lämmönvaihtimen läpi. Tällöin ei tarvita toista kiertovesipumppua, mutta paluu voi olla turhan viileää lämmitettäville piireille ja toisaalta jäähdytetään osin MLP:n tai piirien lämmittämää vettä.
Toinen vaihtoehto on erottaa kolmitieventtiilillä jäähdytyspiiri erikseen ja omalla pumpulla kierrättää lämmönvaihtimessa. Silloin lämmitettävät ja jäähdytettävät piirit eivät sekoitu.
Mullahan olisi kaikki jäähdytettävät piirit katossa + vintin lattia. Kaikki kevyitä ja lämmönluovutusleveillä. Vaatii ehkä tarkemman säädön kuin betonilattia, jossa on paljon massaa. Pitääköhän laittaa huonekohtainen säätö toimilaitteilla? Pitäisi sitten osata sekä jäähdytys että lämmitys.
Mulla tulisi maaviinapuolella lämmönvaihdin IV-patterin perään sarjaan. Tuohon siis pitäisi laittaa kolmitieventtiili, jolla säädetään ohittaako maaviina lämmönvaihtimen vai ei. Tarviikohan tuohon säädön vai riittääkö on/off. Mulla lämmönvaihdin on varsin pieni, joten reagoi nopeasti.
Miten Nakke vaanin on/off toimii tuossa? Meneekö meno liian kylmäksi eli onko kiertopumppu jatkuvassa on/off vai onko tuo vain hätävarana? Riippuu tietysti virtaamastakin, joka mulla on osin IV-patterin määräämä n. 0,2 l/s. 8 W teholla varmaankin vähemmän?
Talven varalle pitää keksiä myös joku hätävara, jotta silloin IV-esilämmitys ei vedä pohjavesilämmönvaihdinta jäähän, jos pohjavesikiertoon tulee häikkää. Tuo Nakke vaanin toinen termari ilmeisesti toimisi? Mittaisi siis maaviinaputken lämpötilaa ja sallii kierron vain sen ollessa vaikkapa yli 5 C.
-
Minulla on tuonnäköinen setti.
https://www.ceneo.pl/27593446
Profilista ostin mutta siellä ei näy enää tuota.
Vain tuo yksi termostaatti käytössä, sillä hoidetaan koko talo.
Tuo ensimmäinen termostaatti antaa siis käskyn tuolle.
https://lappo.fi/en/tuote/inkbird-itc-308-lampotilan-saadin/?gclid=CjwKCAiAhqCdBhB0EiwAH8M_Gt6RqR9GvEZ6vwKzOj9GAv3ymceT1WrArnxeBM2lAxFnIn3xt7ZiMBoClhQQAvD_BwE
Tämä toinen mittaroi lattialämmitysveden lämpötilaa jotta sinne ei lähde alle 20c vettä kastepisteriskin takia.
Nuo kaksi termostaattia on siis kytketty ikäänkuin sarjaan ja kun molempien ehdot täyttyy niin erillinen viinan kiertovesipumppu saa virtaa ja alkaa viilennys.
Minulla ei ole mitään piirikohtaista termostaattia viilennykseen.
Tuo Auraton niminen termostaatti on ihan ok mutta hystereesi saisi olla vielä pienempi. Kämpän lämmöt seilaa mutta alle asteen kuitenkin onneksi. Tuohon seilaukseen voi kyllä olla syynä sekin kun yö tulee ja laattalattia on viileä niin sisälämpö väkisin tippuu yön viiletessä.
Molemmat termarit osaa viilennyksenkin. Inkbird on parempi, pienempi hystereesi joka säädettävissä ja wifi.
Molemmissa 0.1 lämpötila säätö. Mutta koska toinen tarvitsi sisälämmön tiedon ja toisessa piti olla johdon päässä anturi niin tarvittiin erilaiset ja nuo valikoitui.
Minulla on sähkövastus kosteiden tilojen lattiassa kesää varten.
Tuohon iv-patterin ym. virtauksiin tai kytkentöihin en osaa sanoa mitään paitsi että oma viilennys pyörii tuolla 8w teholla ja sekin on liikaa, joku 4w olisi varmaan hyvä niin ei katkoisi niin kovasti vaikka ei se nyt oikeadtaan mitään haittaa, kiertovesipumppu kestänee sata kesää pätkäkäyntiäkin.
Itse en voi viilentää ja lämmittää samaan aikaan. Viilentäessä pitää käydä laittamassa kolme hanaa eri asentoon kun en ole noita viitsinyt automatisoida sen kummemmin. Lisäksi Stiebelin lämmityspyynti pitää tiputtaa 5c asteeseen jotta se ei sydämisty ja ala lämmittämään kun lattiassa virtaa 20c vesi.
Jos tekisin nyt kokonaan alusta loppuun tämän niin ehkäpä suunnitelisin siitä enemmän automaattisen vaikka ei noiden hanojen kääntö kesän aluksi ja lopuksi iso homma olekaan mutta voisihan tuo systeemi fiksumpi olla.
Silloin oli vaan niin kova into tehdä eikä kellään ollut jälkiaseteista lattiaviilennystä niin piti itse miettiä mitä osaa ja tehdä sen mukaan. Ei tiennyt edes että suurinpiirtein maailman pienin lämmönvaihdin ja kiertovesipumppu olisi riittänyt.
Lappasen järjestelmä on käsittääksi paljon fiksumpi.
-
Toi Auraton vaikuttaa kyllä todella fiksulta systeemiltä hintaisekseen. Oletko saanut sen myös etäseurantaan jotenkin?
Teillä molemmilla on niin jäykkä systeemi, että säätö on helppoa. Siis 20 C menolla lämpötila on 20-22 C kaikkialla, kun on älyttömäm pieni lämpötilaero vedestä ilmaan. Mulla väkisin tulee enemmän ja pelkään, että huoneiden välille tulee eroa (isot ikkunat länteen vai ei) ja menolämpöä pitänee säätää jäähdytystarpeen mukaan, jotta katot eivät ole jääkylmiä pienellä jäähdytystarpeella.
Auraton ei vaikuta taipuvan sekä jäähdytykseen että lämmitykseen, jos haluaa käyttää huonekohtaista säätöä.
Tosin en edes tiedä tarvitaanko koko kattojäähdytystä. Ei tuolla koskaan kovin kuuma ole ollut edes ilman IV-jäähdytystä.
-
Tuo auraton ei ole etäseurannassa, ei tuota varmaan saa kun siinä on vain bluetooth. Mutta tuo on sikälikin tosi hyvä että se kantaa tuonne pannuhuoneeseen ainoana bluetoothina ikinä.
Tuo toinen termostaatti on wifi malli ja sillä on sovellus ja sitä myötä seuranta. Tietty sillä voi seurata vain lattiaveden lämpötilaa, ei huonelämpöä. Säätääkin sillä voi mutta jos Auratoniin on laitettu vaikka 22c niin tuolla ei saa taloa tietenkään sen viileämmäksi.
Huonelämpöjä seurailen yhdeksällä netatmon lähettimellä.
Minulla kun on laattaa tupla tiheällä putkituksella kaikkialla niin tuo lämpötilaero vedestä huoneilmaan on tosiaan siksi pieni kesät talvet.
Nyt kun on -5 ulkona niin lähtevä vesi on tuossa on/off koneen käyrässä keskimäärin 27c, lattian pinta ir-mittarilla ~26.2c ja huoneilma 25.0c tasoa.
Kesällä ulkona ~30c niin lähtevä vesi heiluu 19.7-21 tasolla ja sisäilma 21.3-22.1 tasolla. Pintalämpöä tuohon ei nyt ole tarjota. Lähtevä vesi käy melkein huonelämmön tasolla kun tuo järjestelmä on liian tehokas eli pätkii kovasti viinapumppua jottei talo mene liian kylmäksi.
Itseni yllätti tuo jäähdytystarpeen pieni tarve. Tuo järjestelmä käy muistaakseni peruskäyntiä noin reilun 2Kwh teholla ja silti pätkii kovasti 30c helteessä. Olenhan minä vähän taloa koittanut lämpöeristellä, kaikki viisi ulko-ovea on ns. parhaita mahdollisia, seinissä 5cm uretaanilevy lisätty (ilman koolausta), katolle puhallusvillaa (yht +60cm), ikkunatkin ns. parhaat mahdolliset, 3sel-arg
(https://img.aijaa.com/t/00891/15114121.t.jpg) (https://aijaa.com/D73FJG)
Auratonilla on muuten tuommoinenkin, itselläni on makkarissa tuo mutta ei se ole käytännössä käytössä kun tykätään nukkuakin täyslämpöisessä. Tuo toimilaite osaa vain ajaa lämmityspiirin napin pohjaan jos tulee liian lämmin. Tietysti jos toiminta on toisinpäin napissa niin tuolla voisi viilentää. Kuitenkin hyvä, halpa, kaikesta muusta itsenäinen bluetooth yhteyden termostaatti toimilaite setti.
https://www.aleroma.ro/set-cap-termostatic-wireless-si-un-termostat-auraton-apus-set-200-tra-p3289
Muoks. Taitaa olla jotain radiotaajuus eikä bluetooth toimisia nuo Auraton vermeet.
-
On sinulla älyttömän pientä lämmitystarvekin, jos noin pieni ero on pintalämmöstä huonelämpöön. Reilut 10 W/m2 noilla luvuilla.
Jos 2 kWh jäähdytys pätkii, olisi voinut hoitua pelkällä IV-jäähdytyksellä.
4-lasiset ikkunat? Millainen säteilysuojaus niistä tulee?
-
Miksi muuten käytetään magneettiventtiilejä (ainakin Valloxin ohjeessa) IV-patterin kierrossa? Tietysti pitää joku olla, ettei jäähdytetä lämmityskaudella MLP:n keruupumpun aiheuttamalla paine-erolla takaiskussa. Mutta ei kai tuossa kiire ole, joten voisi laittaa palloventtiilin ohjauslaitteella. Etuina ei vie sähköä kuin käännön ajan (magneettiventtiili vie mallista riippuen 6-30 W aina ollessaan auki) ja painehäviötä vähemmän. Haittana hitaampi ja suurikokoisempi.
Oletkos Nakke vaan laskenut miten paljon kiertoa saat tuolla 8 W pumppauksella? Mainitset, että maaviina lämpenee hyvin eli ei tule kondenssiongelmia. Ei siis varmaankaan kovin suurta virtaamaa, jos teho kuitenkin oli 2 kW luokkaa. Mulla mitoitus lähtee MLV 250:n 0,17 l/s virtaamasta, jolla 2 kW tarkoittaisi vain 2,8 C dT:tä eli MLP:n sisälle menisi n. 10 C maaviinaa, kun mulla pohjavesivaihtimelta tulee aina 7-8 C. Toinen 2 kW lämmönvaihtimesta olisi vieläkin vain 13 C.
Tarviiko sitten tuota 0,17 l/s virtaamaa koskaan? Lämmönvaihdin on mitoitettu 3 kW teholle 0,2 l/s virtaamalle, 15 C tulevalle maaviinalle, jolla jaksaa tiputtaa 0,2 l/s vesivirran 23->19,4 C. Poistuva maaviina 18,7 C eli hyvin lähellä tuota menovettä. Jos tuleekin 10 C maaviinaa, teho on reilusti suurempi ainakin 5 kW. Tai 3 kW:llä riittäisi joku n. 0,1 l/s virtaama. Tuolla 0,1 l/s virtaamalla IV-patteri sitten tosin jo alkaa hyytymään, varsinkin kosteammalla ilmalla.
Tuo on siis varsin pieni lämmönvaihdin. Paino tyhjänä 1,08 kg, ulkomitat ilman yhteitä 192x73x49 mm.
-
4-lasiset ikkunat? Millainen säteilysuojaus niistä tulee?
Neljä lasia kyllä, noissa ikkunoissa oli monenlaisia arvoja mutta en muista niitä enkä löydä papereita enää vuosien jälkeen, noi lasit tuli 2014 tai 2015. Laseilla itsessään oli vaikka mitä prosenttilukuja alkaen siitä väritoistosta mikä led polttimoillakin on. Sitten oli jotain heijastus ym lukuja jotain tyyliin kymmenen kappaletta mutta en muista. Sen muistan että ne selektiivisyydetkin oli erilaiset lukemaltaan ulko ja sisäikkunassa.
Käytännössä kuitenkin estää yllättävän hyvin auringon lämpövaikutuksen, enää ei nouse hiki otsalle kun istuu keittiön pöydässä ison ikkunan vaikutusalueella. Käytännössä ei huomaa auringon lämmittävää vaikutusta iholla. Sama talvella toisinpäin, kämmenselällä ei tunne sentin päässä yhtään viileää nyt kun on viisi pakkasta.
-
Oletkos Nakke vaan laskenut miten paljon kiertoa saat tuolla 8 W pumppauksella? Mainitset, että maaviina lämpenee hyvin eli ei tule kondenssiongelmia. Ei siis varmaankaan kovin suurta virtaamaa, jos teho kuitenkin oli 2 kW luokkaa. Mulla mitoitus lähtee MLV 250:n 0,17 l/s virtaamasta, jolla 2 kW tarkoittaisi vain 2,8 C dT:tä eli MLP:n sisälle menisi n. 10 C maaviinaa, kun mulla pohjavesivaihtimelta tulee aina 7-8 C. Toinen 2 kW lämmönvaihtimesta olisi vieläkin vain 13 C.
Tarviiko sitten tuota 0,17 l/s virtaamaa koskaan? Lämmönvaihdin on mitoitettu 3 kW teholle 0,2 l/s virtaamalle, 15 C tulevalle maaviinalle, jolla jaksaa tiputtaa 0,2 l/s vesivirran 23->19,4 C. Poistuva maaviina 18,7 C eli hyvin lähellä tuota menovettä. Jos tuleekin 10 C maaviinaa, teho on reilusti suurempi ainakin 5 kW. Tai 3 kW:llä riittäisi joku n. 0,1 l/s virtaama. Tuolla 0,1 l/s virtaamalla IV-patteri sitten tosin jo alkaa hyytymään, varsinkin kosteammalla ilmalla.
Tuo on siis varsin pieni lämmönvaihdin. Paino tyhjänä 1,08 kg, ulkomitat ilman yhteitä 192x73x49 mm.
Olen laskenut mutta vähän muistamisongelmaa tässäkin on. Kun viilennys päällä niin karkeasti lattiaan menee 20.0c ja tulee 21.0c, virtaus on 35 l/min eli lattiapumppu täysillä ja Stiebelin näyttämä lukema.
Samalla kaivosta tulee 14.0c ja sinne menee 20.0c, virtausmittaria ei ole mutta eikös tuosta voi päätellä että kun dt on kuusi kertaa isompi niin virtaus on kuusi kertaa pienempi? Silloin olisi siis jotain 5.8 l/min viinan virtausta, siis 350 l/h. Onko tässä ajatusmallissa järkeä?
-
Onhan tuossa järkeä. Tehoa olisi silloin 2,5 kW. Pohjavesilämpö ei käytöstä tai kesästä lämpeä, joten tehoa on enemmän. Mutta tarvisee sitten myös porakaivopumpun eli viekin varmaan 300 W kaikkineen.
Ilmeisesti tuo kiertopumppusi ei taivu alle 20 kPa nostokorkeuteen, joten aika paljon on kuitenkin painehäviötä jossain noin pienellä virtaamalla. MLP:n keruupumppu ahdistaa? Mitä tapahtuu tuon käydessä käyttövesijaksoa?
Missä asennossa on Wilon tehonvalinta? Ilmeisesti tuolla T3-versiolla pienin teho tulisi "Ext in"-asennossa. Ehkä sillloin kävisi 1400 rpm, jolloin nostokorkeus olisi van 10 kPa tuolla virtaamalla.
-
Ei minunkaan kaivo lämpeä vaikka sieltä tulee 14c viina viilennykseen. Ilmeisesti se hitaasti kaivoon palaava 20c viina lämmittää tulevan viinan 14 asteiseksi. Kyllä siellä pohjalla kylmää, 7-8c, on kun täysillä pyörittää.
Varmasti sisäinen viinapumppu ahdistaa, lisäksi kun tein tämän lattiaviilennyksen niin siirsin kaikki ”ylimääräisen” tuohon lisälenkkiin missä ulkoinen viinapumppu on. Eli siinä on nyt se täyttöyhdekin (1”) sihteineen, paisarin lähtöhaara, lisälenkin ehkä vähän turhakin palloventtiili, levylämmönvaihdin ja muutama messinkimutka.
Käyttövesijakson alkaessa kun Stiebelin oma viinapumppu käynnistyy viina alkaa tietysti virrata voimakkaammin jolloin lisälenkin kohdalla olevassa alkuperäisessä putkessa oleva takaisku aukeaa ja viina virtaa pääosin sitä kautta. Kyllä se viilennyksen viinapumppukin jää pyörimään ja tavallaan auttaa tuota sisäistä pumppua. Sisäinen ja samalla ainut lämmönjaon pumppuhan kääntyy vaihtoventtiilin takia pyörittämään vettä vain kierukassa joka tietenkin tarkoittaa että lattiaviilennys on tauolla aina käyttövettä tehdessä eikä kumpikaan termostaatti siten anna pysäytyskäskyä tuolle viilennyspumpulle.
https://lampotori.fi/tuote/kiertovesipumppu-wilo-stratos-para-25-1-11-t3-oh/
Minulla on siis täsmälleen tuo pumppu ja sen katkaisija on tuossa myyntikuvan asennossa mutta niin pienellä kun menee. Jos katkaisijan laittaa suoraan eli ”Ext in” asentoon niin pumppu ei pyöri.
-
Lappanen systeemissä oli sitten kolme kolmetieventtiiliä (eikö kaksi riittäisi?). Oliko lämpötilasäätö siis maaviinapuolen kolmitiellä? Oliko mitään takaisinkytkentää huone- tai ulkolämpötilaan?
Kummallakaan ei mitään piirikohtaista säätöä eli ei mitään huonekohtaista säätöä?
Mulla viilennystä säätää IV-koneen tuloilman viilennys, lattiaviilennys on sarjassa tuloilman viilennyksen jälkeen. Logiikka on se, että lattiaviilennys ei saa mennä päälle jos tuloilman viilennys ei ole päällä, mahdollisen kondessiriskin takia.
Tuloilman viilennyksen patterilla on oma 3-tieventtiili. Tuo säätää virtausta portaattomasti tuloilman lämpötilan mukaan, kiinni ollessaan viilennyksen pumppu kierrättää hullunkierrolla patterin läpi ja auki ollessaan kierto on kaivolta tulevasta putkesta ja paluu MLP:lle/lattiaviilennykselle.
Lattiaviilennyksellä on sitten kaksi vaihtioventtiiliä, nuo vaihtavat asentoa silloin kun tuloilman viilennys on toiminnassa ja ohjaavat keruulitkun sekä lattialämmitysveden lämmönvaihtimen läpi, lepoasennossa ne siis ohittavat lämmönvaihtimen. Lämmönvaihdin on tuloilmaviilennykseltä tulevassa putkessa ennen MLP:tä.
Lattiaviilennyksellä on myös 3-tieventtiili, johon kytketty toimilaite säätää lattiaan menevän veden lämpötilaa asetusarvon mukaan (yleensä 20 astetta).
Mulla ei ole termareita jakotukeissa ja märkätiloilla ei ole omia tukkeja. Tänä kesänä suljin märkätilojen kierrot tukeista, ettei niitä turhaan viilennetä. Olen noihin hommannut jo on/off-toimilaitteet jotka automaattisesti sulkevat märkätilojen kierrot kun lattiaviilennys kytkeytyy päälle, pitäisi muistaa asennella ne ennen ensi kesää..
Tuloilmaviilennyksen pumppu riittäisi hoitamaan tuloilman- ja lattian viilennyksen, mutta saan tuloilmasta vielä pari astetta viileämpää kovilla helteillä kun MLP:n keruupumppu on 30% teholla. Lattioissa kiertää aina vesi 20% nopeudella ~17 l/min kun MLP tyhjäkäynnillä, olen tuota viilennyskäytössä nostanut 30% teholle ~20 l/min.
-
https://lampotori.fi/tuote/kiertovesipumppu-wilo-stratos-para-25-1-11-t3-oh/
Minulla on siis täsmälleen tuo pumppu ja sen katkaisija on tuossa myyntikuvan asennossa mutta niin pienellä kun menee. Jos katkaisijan laittaa suoraan eli ”Ext in” asentoon niin pumppu ei pyöri.
Linkissä oleva linkki Wilon dokumenttiin, jossa sivulla 25 on T3 tyyppimerkinnän merkitys. Sen mukaan ymmärsin "Ext in" = pumppu minimikierroksilla.
-
Lattiaviilennyksellä on sitten kaksi vaihtioventtiiliä, nuo vaihtavat asentoa silloin kun tuloilman viilennys on toiminnassa ja ohjaavat keruulitkun sekä lattialämmitysveden lämmönvaihtimen läpi, lepoasennossa ne siis ohittavat lämmönvaihtimen. Lämmönvaihdin on tuloilmaviilennykseltä tulevassa putkessa ennen MLP:tä.
Lattiaviilennyksellä on myös 3-tieventtiili, johon kytketty toimilaite säätää lattiaan menevän veden lämpötilaa asetusarvon mukaan (yleensä 20 astetta).
Eikö tuossa ole turhaa oikeastaan kaksi 3-tieventtiiliä? Vai ymmärsinkö oikein?
Menoveden säädönhän voi viilennyksessä tehdä joko säätämällä maaviinan tai menoveden kulkuosuutta lämmönvaihtimen läpi.
Jos maaviina ei virtaa IV-patterin läpi, ei se virtaa myöskään lämmönvaihtimen läpi. Miksi lämmönvaihdin pitää silloin ohittaa?
Yksinkertaisimmillaan lattiaviilennyksessä olisi vain yksi 3-tiesäätöventtiili. Se voi olla joko maaviina- tai menovesipuolella ja ohjaa mikä osuus virrasta menee lämmönvaihtimen ohi vs läpi. Silloin ei tarvittaisi yhtään vaihtoventtiiliä.
-
Eikö tuossa ole turhaa oikeastaan kaksi 3-tieventtiiliä? Vai ymmärsinkö oikein?
Menoveden säädönhän voi viilennyksessä tehdä joko säätämällä maaviinan tai menoveden kulkuosuutta lämmönvaihtimen läpi.
Jos maaviina ei virtaa IV-patterin läpi, ei se virtaa myöskään lämmönvaihtimen läpi. Miksi lämmönvaihdin pitää silloin ohittaa?
Yksinkertaisimmillaan lattiaviilennyksessä olisi vain yksi 3-tiesäätöventtiili. Se voi olla joko maaviina- tai menovesipuolella ja ohjaa mikä osuus virrasta menee lämmönvaihtimen ohi vs läpi. Silloin ei tarvittaisi yhtään vaihtoventtiiliä.
Nuo vaihtoventtiilit lämmönvaihtimen ohitukseen laitoin, että saan tuon vaihtimen myös manuaalisesti helposti ohitettua napin painalluksella katkaisemalla syötön vaihtiventtiileiltä, kun en vielä tiennyt että miten tuo käytännössä tulee pelittämään -> halutessa sen saa kokonaan erotettua systeemistä, ehkä turha optio mutta onpahan olemassa.
Muutenhan tuo on tuollainen mainitsemasi mahdollisimman yksinkertainen ratkaisu, eli lattiaviilennyksen 3-tieventtiili on menovesipuolella säätämässä kiertoon menevän lämpötilaa.
-
Linkissä oleva linkki Wilon dokumenttiin, jossa sivulla 25 on T3 tyyppimerkinnän merkitys. Sen mukaan ymmärsin "Ext in" = pumppu minimikierroksilla.
Näköjään joo, mutta ei tuo omani kyllä pyöri ”Ext in” asennossa. Outoa, mutta hyvä niin koska käytön sitä sammuttimena.
-
Levylämmönvaihtimia tuli nyt kaksi kappaletta puolasta kotiovelle asti ja pitäisi koittaa suunnitella kytkentöjä ja ohjausta vähän tarkemmin. Pystyn ohjaamaan maalämpöpumppua aikalailla kaikilta osin, mukaan lukien keruupiirin pumppua ja latauspumppua. Ulkopuolista pumppua meillä ei lattiakiertoon ole, latauspumppu on riittänyt hyvin. Onko mitään syytä miksi en käyttäisi näitä levylämmönvaihtimen kanssa viilennyksen operointiin? Ylimääräiset pumput tuntuvat mielestäni kovin ylimääräisiltä, jos kerran näitä pystyn ohjaamaan. LKV:n teon ajaksi voisi kytkeä kesäajaksi ohituksen tuolle lämmönvaihtimelle, ettei lähde liian kylmää kiertoon.
Keruupiirin pumppuna on Magna3 25-100 ja latauspumppuna UPM3 25-75.
Tulkintani mukaan Magna3 toimii vakiopaineohjauksella Grundfosin oletuskäyrän mukaisesti. Eniten henkisiä hikikarpaloita aiheuttava osuus tässä on, että pumpun ohjausmoodi on kytkettävä aina LKV:n teon ajaksi takaisin vakiopaineohjaukseen ja LKV:n teon päätyttyä manuaaliohjaukseen/tilavuusvirtaohjaukseen käyrän mukaisesti, kun halutaan viilentää. Maalämpöpumpun ohjausyksikkö ei tulkintani mukaan ole tästä ohjausmoodista tietoinen, vaan Magnalle tämä kerrotaan Modbusilla erikseen.
Levylämmönvaihtimiksi tilasin nämä, joista toinen siis lopulta tulee lattiapiiriin kiinni:
https://nordictec-store.com/gb/ba-12-serie-0012mplate/66-plate-heat-exchanger-nordic-ba-12-20-34-45kw.html
https://nordictec-store.com/gb/ba-16-serie-0016mplate-1-thread/152-plate-heat-exchanger-nordic-ba-16-22-1-100kw.html
Toinen lämmönvaihdin tulee sitten mahdollisesti IV esilämmitykseen / viilennykseen.
Tarkoitus on toteuttaa kastepisteohjaus IV-koneen avulla. IV-koneena Pandion Eco EDE ja sekin kytketty Modbusilla samaan ohjaukseen.