Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Maajuzzi - 10.04.21 - klo:09:02
-
Moi
Harkinnassa siirtyä hyvinkin toimivasta puulämmityksestä pois.
Kellarillinen 1 1/2 okt kuutio. (12x8m)
Seinät 200mm ja yläpohja n. 550 mm selluvillaa (yläkerran sivuseinissä ehkä 300mm)
Lto kennolla (ilto 400?)
Yläkerta pattereilla (aula + 3 mh) n 85m2 n 200m3
Alakerta n 95 m2 lattialämmitys (n 40m2 kellarin yläpuolella eristämätöntä 130mm betonia) n 250m3
Kellari n 40 m2 teknistä ilman varsinaista lämmitystä / puukattila + 3000l varaaja n100m3
Jatkossa kellarin lämpötila mietityttää, nyt se on ollut n 20c
Normaalit lämpölasi ikkunat.
4 hlö lämpöiset vedet.
Energian kulutus hankalampi juttu, mutta arviolta maksimi 170l puuta/ vrk. Tai sitten 3000 l varaajan keskilämpötilan
pudotus / vrk 30 - 40 c taitaa johtaa n 105-135 kwh / vrk ?
Ja sitten se miten asia mahdollisesti toteutetaan taitaa kuulua toiseen osioon oletan.
-
Lähetin sinulle sähköpostia..
-
Moi
Koitan tarkentaa tietoja
Rakennettu 2008-2010.
Alakerta k+oh+mh+khh+s+ph+wc+pieni eteinen n.91 m2 ( pieni eteinen jäi ulkomitoista ensin pois).
Käytännössä samaa lämpötilaa, mikä liian usein n 23C.
Yläkerta vähän pienempi 1 1/2 kerros ratkaisu n 85 m2. Täällä lämpötila n 19-20C (patterikiertoa ei juuri ole).
Alakerta n 40m2 400mm eristeharkkoa (100mm styrox). Seinäpinta-alasta 2/3 maan alla. Tilavuus n 100m3.
Kellarin katossa (130mm betoni) ja ei eristeitä nyky ratkaisussa. Yläpuolella keittiö/ osa olohuonetta.
Kellarissa 3000l varaaja vastoin suunnittelijan 2500l tahtoa ja Arimax 35 Kw.
Energian kulutusta ei ole ikinä mitattu. Arvio 25 m3 pinokuutiota vuodessa, eikä juuri koivua.
Oma arvio energian tarpeesta -25C tuo 105-135 KWh/ vrk.
Pahoittelen epätarkkoja tietoja. Ajatuksissa siintää n. 12 Kw invertteri, mutta kaivon ja putkien mitoista ei käsitystä.
Eikä myöskään siitä,vaikka tämä toteutuisi, että uskaltaako/kannattaako puulaitteita heti heivata pihalle.
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=10067.0;attach=14164).
Kiitos täydennystiedoista!
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 6,5 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Maajuzzi” TAMPERE (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 44 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
- Kellari 2008: Patterilämmitys, 15°C, 40 m2, 88 m3: 0,88 kW 3 883 kWh
- Keskikerros 2008: Lattialämmitys, 23°C, 95 m2, 247 m3: 2,88 kW 9 674 kWh
- Talon yläkerta 2008: Patterilämmitys, 21°C, 85 m2, 196 m3: 1,59 kW 4 180 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 5,35 kW 17 737 kWh
• Kiinteistö, 220 m2, 531 m3 3,7 COP 4,96 kW 17 737 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,178 m3 / 50 °C 2,8 COP 1,15 kW 4 800 kWh
- Yhteensä 3,4 SCOP 6,1 kW 22 537 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 960 kWh 0,53 kW 20 577 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 20 577 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 6,50 kW 20 577 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä ( epävirallinen E luku = 72 Luokka = A ) 20 577 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 6,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 6,5 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -31 °C
- Maasta kerätään ( 3,4 COP) 4,7 kW 14 563 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 6 014 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 6 014 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa 2 448 kWh
• Tarvitaan 160 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 15 m maaporausta. Poraussyvyys 160 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 160 metriä. Putkea kaivossa yhteensä 320 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3,6 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,39 l/s = 23,4 l/min = 1404 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,39 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 347 litraa 30 kPa = 0,3 bar
Tai;
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 343 metriä = 2 x 200 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m 13 kPa = 0,13 bar
...
Maalämpökone tulee ilmeisesti kellarikerrokseen. Laite lämmittää sitä tilaa jonkin verran.
Kellarin ja asuinkerroksen välipohjan kautta tulee myöskin lämpöä kellarikerrokseen.
Valitsin sinne lämpötilaksi +15 C.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
...
Ja sitten se miten asia mahdollisesti toteutetaan taitaa kuulua toiseen osioon oletan.
Foorumilla ei ole mitään sääntöjä tällaisesta.
Kuitenkin yritämme pysyä aiheessa, mutta ei se aina onnistu, eikä sellaiseta mitään huolta kannata ottaa.
Asiassa yritämme pysyä ja varomme luokkaamasta toisiamme.
Leppoisa keskustelu on tarkoituksenamme.
Jatkossakin voit mielellään kertoa projektin vaiheista tässä samassa, aloittamassasi viestiketjussa.
Lukijoille on helpompaa seurata aihetta, kun koko stoori on täällä samassa paikassa.
Palstallamme on tiettyjä erityisaiheita, kuten etäseuranta ja vikatapaukset. Niihinkin voi toki poiketa kirjoittelemaan.
Toivottavasti ei ilmene aihetta vioista kertomiseen.
-
Moi
Kiitoksia laskennasta.
Tehon tarve olikin mutua pienempi. Ymmärrän että antamani tiedot johtaa tuohon. Pitää miettiä niiden oikeellisuutta vielä.
Amatööri kyselyä perään kun en mistään helposti oivaltanut. Onko lämpöisen veden teko prosessi laitteissa yleensä sama?
Lähinnä siis tehdäänkö kaikki vesi ensin esim 50 C ja sitten suntataan vaikka 30C, mikä ei kuulosta järkevälle?
Onko mahdollista tai normaalia että tehdään 30C eri osastolle ja 50C eri osastolle ja sitten esim lämmin käyttövesi
esilämmitetään 30C osiossa ja sitten loppu 55-60C osastolla. No tuolla ei taida kyllä olla energian kulutus merkitystä
tehdäänkö kuuma kerrasta vai kahdessa vaiheessa, mutta tarpeettoman/turhalla lämpötilan nostolla lienee.
Lämmin käyttövesi/patteripiirin tuotanto kuvio siis epäselvä.
-
Moi
Kiitoksia laskennasta.
Tehon tarve olikin mutua pienempi. Ymmärrän että antamani tiedot johtaa tuohon. Pitää miettiä niiden oikeellisuutta vielä.
Amatööri kyselyä perään kun en mistään helposti oivaltanut. Onko lämpöisen veden teko prosessi laitteissa yleensä sama?
Lähinnä siis tehdäänkö kaikki vesi ensin esim 50 C ja sitten suntataan vaikka 30C, mikä ei kuulosta järkevälle?
Onko mahdollista tai normaalia että tehdään 30C eri osastolle ja 50C eri osastolle ja sitten esim lämmin käyttövesi
esilämmitetään 30C osiossa ja sitten loppu 55-60C osastolla. No tuolla ei taida kyllä olla energian kulutus merkitystä
tehdäänkö kuuma kerrasta vai kahdessa vaiheessa, mutta tarpeettoman/turhalla lämpötilan nostolla lienee.
Lämmin käyttövesi/patteripiirin tuotanto kuvio siis epäselvä.
Tehon tarve laski siksi, että pudotin lämpöeristämättömän kellarikerroksen huonelämpötilaa.
Silti laskelmassa saattaa olla virheellisiä lähtötietoja ja olisi siksi hyvä, että tarkastat ne. Ilmoita virheistä, niin korjaan ne.
Tässä kaaviokuvia erilaisista maalämpöpumpuista:
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/Tyypit.jpg)
Huomaa kahdessa ylimmäisessä oleva vaihtoventtiili. Sen avulla lämpöä jaetaan kahteen kohteeseen, lämminvesivaraajaan ja lämmityskiertoon.
Sinulla tulisi lämmityskierto vielä jakautumaan kahteen osaan, patteriverkostoon, jonne tarvitaan ulkolämpötilasta riippuen 20 - 55 asteinen kiertovesi.
Tämän veden lämpötilaa laimennetaan kolmitiesekoittajan avulla lattiakiertoon, jonne tarvitaan 20 - 35 asteinen kiertovesi.
Lattialämmitykseen tarvitaan oma kiertopumppu.
Patterikierron hoitaa maalämpökoneen sisällä oleva kiertopumppu.
-
Pahoittelen epätarkkoja tietoja. Ajatuksissa siintää n. 12 Kw invertteri, mutta kaivon ja putkien mitoista ei käsitystä.
Eikä myöskään siitä,vaikka tämä toteutuisi, että uskaltaako/kannattaako puulaitteita heti heivata pihalle.
Itsellä samanikäinen talo, sähköstä siirryin maalämpöön. Kun miettii kuluja nyt viime syyskuusta alkaen, lämmitykseen on mennyt 14530 kWh ja sähköä on kulunut 2965 kWh Cop nyt 4.9. Eli kova pakkastalvi on vienyt rahassa alle 300 eur lämmitykseen. Sillä ei kyllä osta montaa pinokuutiota puuta.
Maalämpö on vaivaton, ei tarvi puita kattilaan latoa jää aikaa muuhunkin :)
Investointi on kallis, mutta vuosien mittaan tuo rahaa takaisin. Isommankin pumpun ja kaivon voit laittaa se on budjetista kiinni. Jos äänellä on merkitystä niin isommat invertterit ovat lähes äänettömiä normaalikäytössä, alle 40 dB kun käyvät pienellä teholla. Toki kaivoon sitten metrejä vähän isää. Puulämmityskamat voi huoletta heivata maalämmön tieltä.
-
Moi
No nyt sitten mielen puntarissa on/off laite. Tila ongelmaa kun ei ole mietin jos jätänkin toistaisesti puulaitteet ja 3000l varaajan paikoilleen. 3000l puskurivaraajaksi ja sen alempi lv kierukka esilämmitykseen ja sieltä ml pumpun kautta lv piiriin.
Ml pumpulle meno tietty varaajan alaosasta. Mutta mitäköhän jos ml pumpun tulon laittaisi t haaralla varaajan shunttien väliin.
Simppeli putkitus teoriassa.
Jos tuo on ok seuraava mietintä voiko Oumannin jättää paikoilleen ja miten ml pumpun on ja off kannattaa tehdä.
Pumppukandinaatit hakusessa mutta Oilonin Cube (Easy Ace) on yksi mahdollinen.
-
Moi
Päivitystä projektiin. Tuli sitten porautettua 230 m reikä eikä laitteita ole vielä valittu.
Mutta laiton lämmityksen sähkölle ja kirjasin kulutuksia n -16c- -18c ulkolämmöllä ja juuri ja juuri hyväksyttävällä sisälämmöllä (20-21c). Saunaa tai muuta merkittävää kulutusta ei ollut päällä ja 10h yön keskikulutukseksi tuli 4,7 kw/h.
(varaajaa oli lämmitetty 12h sähköllä ennen tätä eli luulisi arvojen olevan oikein)
Mitäs tämä nyt sitten tarkoittaa mitoituksen suhteen jos tyydytään samaan sisälämpöön -30c ulkolämmöllä.
Siis dT + -15c nyt mitattuun kulutukseen. No varmaan ehkä sen itsekin kaavoista keksisin?
Kysytään kuitenkin varmuudeksi. Ja sitten kun kaivosta tuli 230m syvä mitä pitää huomioida pumpun valinnassa (liuospumpun tehon suhteen jne.)
Kiitoksia tukipohdinnoista ja mielipiteistä.
-
204 m2 lämmitettävää neliötä itsellä. sama paikkakunta. Eilen kun oli -18 pakkasta max tehontarve oli n.9 kW.
Pääosin porskuttaa 4.8-6 kW teholla (-10 asti ). Nyt -14 ja minimiteholla menee, 4.8 kW. Kämpässä pyynti 24 astetta sisälämmöksi.
Taisi viime vuonna olla vuorokauden alin keskilämpö -18, muuten oli paljon lämpimämpää, vaikka oli kova pakkastalvi. Liite lämpötilat Tampere 2021.
-30 astetta mitotuslämmöksi on siis melko lailla yläkanttiin, jos tuolloin 3-12 kW invertterin teho e riitä, tulevat sähkövastukset avuksi +9 kW. Ei tarvitse palella :)
-
Mitäs tämä nyt sitten tarkoittaa mitoituksen suhteen jos tyydytään samaan sisälämpöön -30c ulkolämmöllä.
Siis dT + -15c nyt mitattuun kulutukseen. No varmaan ehkä sen itsekin kaavoista keksisin?
Jos tehon tarve kasvaa suoraviivaisesti pakkasen kiristyessä, on tehon tarve -30 C pakkasella 7,8 kW
ATS
-
... kirjasin kulutuksia n -16c- -18c ulkolämmöllä ja juuri ja juuri hyväksyttävällä sisälämmöllä (20-21c). Saunaa tai muuta merkittävää kulutusta ei ollut päällä ja 10h yön keskikulutukseksi tuli 4,7 kw/h.
"keskikulutukseksi tuli 4,7 kw/h n -16c- -18c ulkolämmöllä".
Osuu aika samaan, kuin Maajuzzi :lle tehdyssä laskelmassakin (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=10067.msg131446#msg131446), joka tässä liitekuvana.
Lämpökaivoon tuli ainakin riittävästi syvyttä.
-
No
Niin siinähän se/ Kiitoksia.
-
Päätös tehty
Pumpuksi tulee Bosch 7800i 3-12kw.
Alkuperäisen kotimaisen suosikin järjestelmät nyt jäivät pois syistä joita voin vain arvailla( kiire, haluttomuus, ongelmien pelko jne??) josta päättelin ettei organisaatiossa ole kaikki kunnossa.
Nibe oli positiivinen yllätys maahantuojan yhteistyö/tuki tuntuman suhteen.
Bosch kuitenkin valittiin pitkän takuun ja vähän tuurillakin löytyneen yhteistyö kykyisen lämpömestarin perusteella.
Vähän tuntuu olevan ylikuumentunut sektori nyt lämpöpumppuala.
Katsotaan milloin laitteet saadaan ja tuleeko yllätyksiä odotuksiin nähden toiminnan suhteen.
Näin maallikon kannalta tästä foorumista oli paljon apua näkökantojen löytymisen ja omien ajatusten järjestykseen saamisessa.
Tuskin ikinä selviää oliko päätökseni paras, nyt se tuntuu hyvältä ja järkevältä pitkällä tähtäyksellä.
Järjestelmän optimoinnin suhteen varmasti ilmenee asioita mitä ei vielä tullut mieleen ja niihin varmasti joutuu palaamaan.
Kiitos
-
No niin
Nyt on putket ja sähköt kytketty ja koitetaan päästä kärryille laitteen toiminnasta. Asetusten sanallisten lyhenteiden merkitys ei monin paikoin aukene ja hankaloittaa siten järkevien säätöjen hakua.
Esim. valikon minimi virtaus ei aktiivinen/ tai valittavissa +10c -> merkitys.
Vika ja huoltohäiriöitä tulee joitain, viimeisin termistä desinfiointia ei voitu suorittaa. Ilmeisesti joku asetusristiriita.
Lämpöä kyllä tulee.
Melko varmaan jotain apua tarvitaan jossain vaiheessa ja laitan ehkä ne Bosch merkin alle.