Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: maalämmittää - 06.04.21 - klo:10:30
-
Täällä on legionellan häätäminen epäonnistunut noin puolen vuoden ajan, eli erillisen varaajan VPB200 BT6 ei saavuta enää tavoitelämpötilaa (55C).
Lämmön siirtyminen on siis heikentynyt.
Laitteisto on ollut käytössä reilu 9 vuotta.
Legionella-ajon keskeyttää lauhduttimen korkea tulolämpötila 65C.
Joissain on tullut virheilmoitus 334, mutta yleensä 163.
Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Miten asiaa lähtisi ratkaisemaan?
-
Sullon patterit, oliskos sitten vaan sieltä pikkuhiljaa siirtynyt rosterihaitariin möhnää ja siirto huonontonut?
Magneettisuodatinta ei liene...mahtaiskos tuo estää!?
Mitä näitä nyt on Vortex, Sentinel, Boilermag, Dirtmag jne...
https://www.youtube.com/watch?v=yuBkME9Ak68
-
Voisiko olla anturivika, tai muu mittausvika?
-
Tällainen on paluulinjassa.
-
Sullon patterit, oliskos sitten vaan sieltä pikkuhiljaa siirtynyt rosterihaitariin möhnää ja siirto huonontonut?
Joo, vanhat patterit on.
Miten tuota haitaria voi puhdistaa?
-
Tällainen on paluulinjassa.
Tuo ei sitä möhnää estä...lieneen semmonen verkkosuodatin
-
Voisiko olla anturivika, tai muu mittausvika?
Nibe ja erilliset mittarit ja IR mittari näyttää asteen tarkkudella samaa. Niin tässä vaiheessa sulkisin tuon vaihtoehdon pois.
-
Legionella-ajon keskeyttää lauhduttimen korkea tulolämpötila 65C ...
Sitten tuo ei pääse siihen varaajaan..
Mikähän estää, onko kiertopumppu kunnossa, entä vaihtoventtiili?
-
Sitten tuo ei pääse siihen varaajaan..
Mikähän estää, onko kiertopumppu kunnossa, entä vaihtoventtiili?
Ei pääse ei. Joku hannaa vastaan, ehkä on likaa putkessa.
BT25 (puskurivaraajan jälkeinen lämpötila) laskee koko legionellatalkoon ajan, eli ei ainakaan paljon valskaa lämmityksen puolelle.
Lähes vertailukelpoiset vedenlämmitysnopeudet:
2016: 0,39C/min
2020: 0,31C/min
-
Vastuksellako noita talkoita hoidetaan?
Onko tietoa Dt:n, BT2-BT3, kehityksestä?
ATS
-
Vastuksellako noita talkoita hoidetaan?
Onko tietoa Dt:n, BT2-BT3, kehityksestä?
ATS
Ensin kompuralla kunnes sen suojaukset lopettaa ja sitten vastuksilla.
Delta lopussa on laskenut.
2016: 5,0C
2018: 4,5C
2021: 4,9C Edit: korjattu 7.4 6kW tehoiseksi kuten ylemmät
Pumpun nopeus on pysynyt samana 30%.
Kuvassa tehokorjattu vastuskäytön delta.
-
Jos vastus lykkää vakioteholla lämpöä eikä se mene varaajaan niin johonkin sen pitää mennä eli se jää kiertävään veteen.
Tämän kierron tilavuus on korkeintaan ämpärillinen tai pari eli tämän pitäisi lämmetä raketin lailla.
Varaajan lämpiämisnopeudesta voi laskea käytetyn tehon
- 0,39 C/min -> 5,2 kW
- 0,31 C/min -> 4,1 kW
Samanaikaisesti on Dt vastuksen yli laskenut. 5,0 ->3,6 C
Teho on laskenut suuruusluokaltaan samassa suhteessa kuin Dt.
Näistä voi tehdä johtopäätöksen että vastuksen toiminnassa olisi jotain häikkää.
Mittaa että kaikki elementit saavat virtaa ja että kaikki elementit ovat kunnossa.
Lisäksi tarkasta että kaikki tehoportaat toimivat.
ATS
-
Jos vastus lykkää vakioteholla lämpöä eikä se mene varaajaan niin johonkin sen pitää mennä eli se jää kiertävään veteen.
Tämän kierron tilavuus on korkeintaan ämpärillinen tai pari eli tämän pitäisi lämmetä raketin lailla.
Varaajan lämpiämisnopeudesta voi laskea käytetyn tehon
- 0,39 C/min -> 5,2 kW
- 0,31 C/min -> 4,1 kW
Samanaikaisesti on Dt vastuksen yli laskenut. 5,0 ->3,6 C
Teho on laskenut suuruusluokaltaan samassa suhteessa kuin Dt.
Näistä voi tehdä johtopäätöksen että vastuksen toiminnassa olisi jotain häikkää.
Mittaa että kaikki elementit saavat virtaa ja että kaikki elementit ovat kunnossa.
Lisäksi tarkasta että kaikki tehoportaat toimivat.
ATS
Noissa vertailukelpoisissa lämmitysnopeuksissa ei ole vastuksia mukana.
Huomasin vasta, että 2021 otoksessa oli 5kW max sähköteho.
Sähkötehon 5kW deltat ovat melko tarkkaan samoja.
Laitan aamulla legionellan ajoon ja katson virtamittauksista ottaako vastukset loogisesti virtaa.
-
Kuvissa 2020 legionellojen loppulämpötilat ja delta.
Max teho on ollut koko vuoden 5kW.
-
Ensin kompuralla kunnes sen suojaukset lopettaa ja sitten vastuksilla.
Delta lopussa on laskenut.
2016: 5,0C
2018: 4,5C
2021: 3,6C
Kait tuo on dT:n lasku on mahdollista jos teho ei siirry haitariputkesta enää niin hyvin siihen veteen jos kerran vesikierto pysynyt samana.
Jos kierto huonontuisi se nostaisi dT ylös...
-
Mittaa että kaikki elementit saavat virtaa ja että kaikki elementit ovat kunnossa.
Lisäksi tarkasta että kaikki tehoportaat toimivat.
ATS
Ei ole mittaria, mutta katsoin Niben näytöstä vaihemittausten arvoja ja ne vaikuttivat loogisilta
1kW L1=0,3 L2=4,1 L3 1,0
2kW L1=0,2 L2=0,2 L3 8,3
3kW L1=0,2 L2=4,1 L3 8,5
4kW L1=0,3 L2=8,4 L3 8,4
5kW L1=0,2 L2=15 L3 11
6kW L1=7,5 L2=8,0 L3 8,0
Virtamittaukset heittelevät useita ampeereita, eli mittausten luotettavuus ei ole hyvä.
Summavirrat suunnilleen:
3kW 12-15A
4kW 15-21A
5kW 18-26A
6kW 23-28A
-
Kait tuo on dT:n lasku on mahdollista jos teho ei siirry haitariputkesta enää niin hyvin siihen veteen jos kerran vesikierto pysynyt samana.
Jos kierto huonontuisi se nostaisi dT ylös...
Delta ei ole juurikaan muuttunut, korjaus yllä.
Pari vuotta sitten oli huhua, että tulee tehomaksu max käytettyn tehon perusteella.
Kokeilin toimiiko 5kW raja meillä ja asetus jäi päälle :(
-
BT2-BT3 on lämmönlähteen (lauhdutin +vastus) Dt
Jos Dt ei ole laskenut niin silloin lämmönlähde toimii kuten aiemminkin.
Johonkin sen lämmön on mentävä. Jos mittauksesi mukaan KV-säiliö ottaa vastaan huonommin kuin aiemmin niin tämä erotus lämmittää kiertoa: lauhdutin->vastus->vaihtoventtiili->KV-säiliön kierukka ->lauhdutin.
Aloitusviestissä kerroit että legionellatalkoot päättyvät lauhduttimelle menevän veden korkeaan lämpötilaan (BT3)
Tästä voisi tehdä johtopäätöksen:
KV-säiliön lämmityskierukan lämmönsiirto on heikentynyt.
Jos saat legoinellatalkoiden loppupuolelta, ennen ja nyt, lämpötilaerot BT3-BT6 ja BT3-BT7, se sevittäisi asiaa
Jos lämpötilaerot ovat kasvaneet on lämmön siirto KV- säiliöön huonontunut.
ATS
-
Jos saat legoinellatalkoiden loppupuolelta, ennen ja nyt, lämpötilaerot BT3-BT6 ja BT3-BT7, se sevittäisi asiaa
Jos lämpötilaerot ovat kasvaneet on lämmön siirto KV- säiliöön huonontunut.
ATS
On huonontunut.
EDIT: Otin vielä näytteen käyrään vuodelta 2012.
-
Teehän vielä vastaavat trendit kuin yllä
- BT2-BT6
- BT2-BT7
Mitä trendien X-akselin lukuarvot tarkoittavat?
ATS
-
Tässä käyrät.
Asteikko on minuutteja ja jotta erot näkyy selkeämmin olen sovittanut niin, että kaikki päättyvät samaan aikaan kun vastuskäyttö loppuu.
Alussa tehdään kompressorilla niin paljon kuin rahkeet antaa ja sitten pelkällä vastuksella. Moodin vaihtosta tulee huojuntaa.
Niben lokitus antaa hyvät välineet, sekä lyhyen että pitkän aikavälin seurantaa.
Kiitos analysointiavusta !
Sihdin puhdistus ja lämmityskierukan huuhtelu lienee nyt paikallaan.
-
Nyt on verrattu KV-säiliön kahta mittausta kahteen lämmityspiirin mittaukseen ja kaikki näyttävät että lämmönsiirto olisi heikentynyt.
Onko karsta kierukan ulko- vai sisäpinnalla?
Mistä käyttövesi tulee?
Onko lämmönjakopiiri tiivis vai pitääkö lisätä vettä säännöllisesti?
ATS
-
Nyt on verrattu KV-säiliön kahta mittausta kahteen lämmityspiirin mittaukseen ja kaikki näyttävät että lämmönsiirto olisi heikentynyt.
Onko karsta kierukan ulko- vai sisäpinnalla?
Mistä käyttövesi tulee?
Onko lämmönjakopiiri tiivis vai pitääkö lisätä vettä säännöllisesti?
ATS
Jos karsta on kierukan ulkopinnalla (käyttövesipuolella), niin varaajan vaihto lienee edessä.
Jos karsta on kierukan sisäpinnalla, niin sitä voinee huuhdella.
Käyttövesi on Rauman vesijohtovettä.
Sanoisin että on tiivis, ei ainakaan lisätä säännöllisesti. Muistaakseni 1-2 vuotta sitten on lisätty.
Lämmitysputkisto on hyvä hässäkkä vapaan kierron isoa putkea ja siitä pienempää talon laajennusten myötä tullutta.
Tänä talvena on yhtä patteria ilmattu ainakin 4 kertaa.
Kannattaako magneettisuodatin asennuttaa?
-
[quote author=maalämmittää link=topic=10060.msg131444#msg131444 date=1618022
Tänä talvena on yhtä patteria ilmattu ainakin 4 kertaa.
Kannattaako magneettisuodatin asennuttaa?
[/quote]Kun talven aikana on pitänyt ilmata patteria usein on verkossa ilmaa kierrossa. Onko varaajalle menevä putki koukattu yläkautta ilman ilmanpoistomahdollisuutta. Olisiko sinne keräytynyt ilmakupla kiertoa haittaamaan?
-
Ilmanpoistoja on ylimmissä putkissa kellarin pannuhuoneessa.
-
Kuinka monta kerrosta talossa on?
Paljonko on verkoston paine?
ATS
-
Kuinka monta kerrosta talossa on?
Paljonko on verkoston paine?
ATS
Kellari ja asuinkerros.
0,6 bar.
-
Vähän on kinthaalla paine. Uskaltaistko nostaa 1 baariin. Kunnon ollut sitä ilmaamistakin.
-
Ilmanpoistoja on ylimmissä putkissa kellarin pannuhuoneessa.
Siis onko lämpöpumpun ja varaajan välisessä putkessa ilmanpoistoa?
Jos on, onko käsi vai automaatti?
ATS
-
Vähän on kinthaalla paine. Uskaltaistko nostaa 1 baariin. Kunnon ollut sitä ilmaamistakin.
Olen pitänyt 0,5 - 1 bar välissä paineen.
Nostan aamulla.
-
Siis onko lämpöpumpun ja varaajan välisessä putkessa ilmanpoistoa?
Jos on, onko käsi vai automaatti?
ATS
Käsikäyttöiset on molemmissa menoputkissa (lämmitys ja KV) ja paluuputkessa.
-
Lämmönjakopiirin paine on nostettu 0,6->1,0 Bar.
Vettä meni 2,7 litraa.
-
Lämmönjakopiirin paine on nostettu 0,6->1,0 Bar.
Vettä meni 2,7 litraa.
Paineen nostolla ei vaikutusta.
-
Jos kierukka on karstoittunut magnetiitilla tai jollain muulla töhnällä, niin siinä ei taida auttaa kuin kemiallinen pesu mutta se onkin sitten vaikeampi juttu.
Vielä yksi kysymys:
Onko KV-säiliön lämmityspiirissä taipuisia punosvahvistettuja letkuja?
Lisäksi jos saisit kerättyä muistitikulle kaikki Niben mittaukset 1 min keruuvälillä 1 vrk ajalta, mihin sisältyy legionellajakso, niin siitä voisi vielä pähkäillä laitteiston sielunelämää.
ATS
-
Onko pattereissa kiertävä vesi kovin mustaa? Se on kuitenkin vanha öljylämmitystalo. Kait.
-
Jos kierukka on karstoittunut magnetiitilla tai jollain muulla töhnällä, niin siinä ei taida auttaa kuin kemiallinen pesu mutta se onkin sitten vaikeampi juttu.
Tuollaisesta vesi-paineilmapuhdistus menetelmästä saattaisi olla apua ;)
https://www.spcvesitekniikka.fi/putkienpuhdistus/paineilma-vesipuhdistus
-
Jos kierukka on karstoittunut magnetiitilla tai jollain muulla töhnällä, niin siinä ei taida auttaa kuin kemiallinen pesu mutta se onkin sitten vaikeampi juttu.
Vielä yksi kysymys:
Onko KV-säiliön lämmityspiirissä taipuisia punosvahvistettuja letkuja?
Lisäksi jos saisit kerättyä muistitikulle kaikki Niben mittaukset 1 min keruuvälillä 1 vrk ajalta, mihin sisältyy legionellajakso, niin siitä voisi vielä pähkäillä laitteiston sielunelämää.
ATS
Ei ole punosvahvistettuja letkuja.
Liitteenä 2 lokia.
21031301 - lokissa kohdassa 2021-04-14 07:35:39 alkaa (käsin käynnistetty) legionellan poisto.
Nibe yrittää kolmeen otteeseen saada tavoitelämpötilaa aikaiseksi vastuksilla.
-
Onko pattereissa kiertävä vesi kovin mustaa? Se on kuitenkin vanha öljylämmitystalo. Kait.
Kuvasta näkee millaista vesi on.
Alunperin talossa (1960) valurautakattila ja sitä on lämmitetty pääosin puilla, mutta koksiakin löytyi polttoainevarastosta.
Öljypoltin on joskus laitettu vr-kattilaan.
VR kattila vaihdettiin 1991 Arimaxiin.
Arimax vaihdettiin Nibeen 2011.
Toinen kuva on noin 3 h laskeutumisajan jälkeen.
-
Eihän tuo nyt niin sakeaa ole. Perus liemi.
-
Vähän sotken aihetta; empä sotkekkaan vaan perustin uuden aiheen.
-
Vähän sotken aihetta, .....
Älä sotke, tee oma ketju.
-
Täällä on legionellan häätäminen epäonnistunut noin puolen vuoden ajan, eli erillisen varaajan VPB200 BT6 ei saavuta enää tavoitelämpötilaa (55C).
Lämmön siirtyminen on siis heikentynyt.
Laitteisto on ollut käytössä reilu 9 vuotta.
Legionella-ajon keskeyttää lauhduttimen korkea tulolämpötila 65C.
Joissain on tullut virheilmoitus 334, mutta yleensä 163.
Trendien mukaan nuo sinisellä korostetut ovat totta
Punaisella korostettua ei ole vielä aukottomasti todistettu.
Jos saisi samanlaisen loggauksen ajalta milloin legionellan häätö toimi normaalisti, niin voisi verrata mikä on muuttunut, onnistuuko?
Muutenhan kone näyttää toimivan kuin "junan vessa"
Trendin mukaan on legionellatapon keskeyttävän lämpötilan BT3 ja KV-säiliön tavoitelämpötilan BT6 välinen ero n. 10 C.
Jos KV-säiliön lämmitysvirtausta pienentää, niin silloin BT3 ja BT6 välinen ero pienenee ja tapon keskeyttämiseen tulee enemmän marginaalia.
Mutta tällaisissa prosesseissa jos muuttaa yhtä suuretta niin samalla muuttuu moni muukin.
Onko tällä toivottu lopputulos selviää vain kokeilemalla.
Tehtäessä kompressorilla käyttövettä vaihtelee kiertovesipupun teho 25-27 % välillä
Legionellaa tapettaessa on pumpun teho vakio 30%
Normaali lämmityskäytöllä 20 %.
Jos saisi pudotettua tehon esim 20 %:iin leginellatapon vastuskäytön aikana, niin näkisi onko sillä vaikutusta.
ATS
-
Kiitos analysoinnista.
Lokeja on tallessa 2012 alkaen.
Laitan tiistaina.
KV-pumpun nopeutta leginollatilassa ei voi muistaakseni säätää. Tsekkaan vielä.
-
Olen pyöritellyt noita trendejä
Näyttäisi että mittakset käyttäytyvät loogisesti paitsi BT2
Mitä lämpimämpää sitä enemmän näyttää liian vähän tosin vain pari astetta
Ymmärtääkseni tätä mittausta ei käytetä mitenkään legionellan häätöön.
Tarkasta anturin kiinnitys ja että lämpöeristys on kunnossa.
Samalla voisi tarkastaa KV-säiliön BT6 mittauksen anturin.
ATS
-
Patterivesi on viikon laskeutunut.
Töhkää on, mutta onko yli sallitun on sitten toinen juttu.
Huomaa vahti purkin vieressä ;)
Töhkä ei liikkunut, kun liikutin magneettia purkin pohjassa.
Ehkä se hiukan kasaantui, muttei liikkunut.
-
Jos saisi samanlaisen loggauksen ajalta milloin legionellan häätö toimi normaalisti, niin voisi verrata mikä on muuttunut, onnistuuko?
ATS
Liitteenä lokeja noin puoli vuotta Niben käyttöönoton jälkeen.
LJ-pumpun nopeus silloin käyttövesimoodissa on ollut 55%, mutta legionellanopeudesta ei ole tietoa.
Delta BT12-BT2 vastuskäytön lopussa 2012 n. 4,1C ja 2021 noin 5,8C.
-
KV-pumpun nopeutta leginollatilassa ei voi muistaakseni säätää. Tsekkaan vielä.
En löytänyt säätömahdollisuutta.
-
Taas on pyöritelty trendejä.
Vertasin 6/2012 ja 4/2021 legionellantappoja keskenään, katso oheista trendistöä (x-akseli on minuutteja)
Muutamia havaintoja:
- BT3-BT6 ero on kasvanut. KV-säiliön alaosa lämpiää huonommin kuin aiemmin.
- BT6 KV-alaosa kylmempi kuin aiemmin vaikka BT2 kierukkaan menevä lämpötila on ennallaan.
- Vastusta käytetään nyt 5 kW teholla, aiemmin 6 kW teholla.
- BT2-BT12 Dt vastuksen yli ei ole muuttunut -> tästä seuraa että virtaus on muuttunut.
- Nyt LJ-pumppu käy 30% teholla, aiemmasta tehosta ei tietoa.
- Koska vastuksen teho on laskenut seuraa siitä automaattisesti että myös KV-kierukan teho on laskenut.
- Teho ja virtaus laskeneet.
- Selittääkö tämä sen että BT3 nousee suojausrajaan ennen kuin KV-varaajan lämpötila saavuttaa tavoitelämpötilan?
Edellinen perustuu vain kahteen legionellatapaukseen.
Pitäisi saada vielä pari lisää, yksi kun kaikki oli OK ja toinen nykytilanteesta.
Mieluummin sellaiset missä on LJ-pumpun teho mukana.
ATS
-
Taas on pyöritelty trendejä.
Vertasin 6/2012 ja 4/2021 legionellantappoja keskenään, katso oheista trendistöä (x-akseli on minuutteja)
Muutamia havaintoja:
- BT3-BT6 ero on kasvanut. KV-säiliön alaosa lämpiää huonommin kuin aiemmin.
- BT6 KV-alaosa kylmempi kuin aiemmin vaikka BT2 kierukkaan menevä lämpötila on ennallaan.
- Vastusta käytetään nyt 5 kW teholla, aiemmin 6 kW teholla.
- BT2-BT12 Dt vastuksen yli ei ole muuttunut -> tästä seuraa että virtaus on muuttunut.
- Nyt LJ-pumppu käy 30% teholla, aiemmasta tehosta ei tietoa.
- Koska vastuksen teho on laskenut seuraa siitä automaattisesti että myös KV-kierukan teho on laskenut.
- Teho ja virtaus laskeneet.
- Selittääkö tämä sen että BT3 nousee suojausrajaan ennen kuin KV-varaajan lämpötila saavuttaa tavoitelämpötilan?
Edellinen perustuu vain kahteen legionellatapaukseen.
Pitäisi saada vielä pari lisää, yksi kun kaikki oli OK ja toinen nykytilanteesta.
Mieluummin sellaiset missä on LJ-pumpun teho mukana.
ATS
Laitan legionellan päälle, niin saadaan aamulla tuore näyte.
15.4 legionellassa 00:00 oli vain 5kW tehoa, mutta siinä edellisesssä 2021-04-14 07:35:39 oli 7kW.
Kummallista, asetukset ei pitäisi estää. Ehkä aamulla ollaan viisaampia.
Pumppujen tehot tuli näkyviin vasta 2016.
-
Laitan legionellan päälle, niin saadaan aamulla tuore näyte.
Tämäkin kelpaa, mutta mieluummin sellaisia historiasta mitkä ovat käynnistyneet automaattisesti ajastimen ohjaamina puolen yön aikaan.
ATS
-
Tämäkin kelpaa, mutta mieluummin sellaisia historiasta mitkä ovat käynnistyneet automaattisesti ajastimen ohjaamina puolen yön aikaan.
ATS
Laitoin tiheydeksi 1 vrk, niin Niben pitäisi käynnistää häätö myös ensi yönä 00:00.
Lähiajan aiemmissa on se itseaiheutettu 5kW tehorajoitus.
-
Lähes vertailukelpoiset vedenlämmitysnopeudet:
2016: 0,39C/min
2020: 0,31C/min
Nämä vedenlämmitysnopeudet ovat veden lämpimänäpitämisen tilanteita.
Eli ei ole kulutusta, vaan varaaja jäähtyy hiljakseen häviöiden myötä.
-
Yöllinen leginellahäätö ei ottanut kuin 5kW, eli ei ole vertailukelpoinen.
Klo 17 käsikäynnistetty häätö otti 1. yrityksellä 5kW ja 2. yrityksellä 7kW ja 3&4 yrityksillä 4kW.
Jätin legionellahäädön nyt jokaöiseksi, niin katsotaan josko parin päivän kuluttua häätö olisi häiriötön ja vertailukelpoinen.
Lämmityksen lopettamisen jälkeen kierukkaan jäävä kuumaa vesi lämmittää ja BT6 päätyi 54,9C.
-
Yöllinen leginellahäätö ei ottanut kuin 5kW, eli ei ole vertailukelpoinen.
15.4.2021 klo00 häädön teho oli myös 5 kW joten sen kanssa viimeöinen on vertailukelpoinen.
Laitahan siitä logia niin katsotaan mitä siitä irtoaa.
Pumppujen tehot tuli näkyviin vasta 2016.
Jos löydät tältä aikaa pari häätöä, mieluummin lämmityskauden ajalta, ei kesähelteiltä.
ATS
-
Viimeöinen loki ja pari 2016 lopulta.
Helppo homma, loggaus on koko ajan päällä ja otan lokit suunnilleen kerran kuussa koneelle. ;)
Tarkastin sihdin aamulla. Yksi pieni muru, ei muuta.
-
Taas on askarreltu numeroiden kanssa ::)
Tällaisessa paletissa on niin monta muuttujaa että on vaikea sanoa mikä on syytä ja mikä seurausta.
Alkuvuosina legionellaa häädettiin
- 6 kW vastusteholla ja 50% kiertovesipumpun teholla
Tänä vuonna
- 5 kW vastusteholla ja 30% kiertovesipumpun teholla.
Näyttäisi kuitenkin siltä että näillä ei olisi vaikutusta KV-säiliön lämpiämisen heikkenemiseen.
Minä kallistun siihen teoriaan että KV-säiliön kierukan lämmönsiirto on heikentynyt.
Oheisen kuvan taulukossa olevat lukuarvot ovat vastusjakson kahden viimeisen minuutin keskiarvoja.
ATS
-
Käsikäyttöiset on molemmissa menoputkissa (lämmitys ja KV) ja paluuputkessa.
KORJAUS: Peränurkasta paisuntasäiliön "oksasta" löytyi yksi automaatti-ilmain.
-
Taas on askarreltu numeroiden kanssa ::)
Tällaisessa paletissa on niin monta muuttujaa että on vaikea sanoa mikä on syytä ja mikä seurausta.
Alkuvuosina legionellaa häädettiin
- 6 kW vastusteholla ja 50% kiertovesipumpun teholla
Tänä vuonna
- 5 kW vastusteholla ja 30% kiertovesipumpun teholla.
Näyttäisi kuitenkin siltä että näillä ei olisi vaikutusta KV-säiliön lämpiämisen heikkenemiseen.
Minä kallistun siihen teoriaan että KV-säiliön kierukan lämmönsiirto on heikentynyt.
Oheisen kuvan taulukossa olevat lukuarvot ovat vastusjakson kahden viimeisen minuutin keskiarvoja.
ATS
Iso kiitos analysoinnista!
Näillä tiedoilla on helpompi lähestyä huoltoa.
Magnettisuodattimen lisäämisen tarve jäi hiukan askarruttamaan.
Töhkää on, mutta taitaa olla kaikissa vanhoissa asennuksissa.
Käytetäänkö niitä kotilaitteistoissa?
Voisiko sillä merkittävästi parantaa tilannetta?
-
Jokin aika sitten pudotin max. vastustehon 3kW ja sen jälkeen legionellat on häätyneet.
Ainakaan ilmoitusta ei ole näkynyt.
En saanut silloin nostettua max. vastustehoa 5->7, niin laskin 5->3 ja kas se auttoi.
Pitää syksyllä tutkia miksei nosto onnistunut.