Maalämpöfoorumi

Yleistä => Uutiset => Aiheen aloitti: mnk - 17.03.21 - klo:10:35

Otsikko: Energiahuollon tulevaisuus - ripaus energia- ja päästöpolitiikkaa
Kirjoitti: mnk - 17.03.21 - klo:10:35
Helsingin sanomat otsikoi aamun lehdessä  17.3.2021    "Sinnenmäki  tyytyväinen energiakilpailun tuloksiin"  ja "Helsinki kokosi ideoita  päästä eroon  kivihiilestä"  2029 mennessä, "Uudistaako elpymispaketti taloutta ja torjuuko se ilmastonmuutosta"

Noihin liittyviin energiaasioihin omana subjektiivisena kommenttina toteaisin, että
- on hölmöläisten hommaa tuottaa maalämmöllä kaukolämpöverkkoon energiaa, koska hyötysuhde laskee huomattavasti
- maalämmöllä otetaan luonnon aurinkoenergiaa maasta: maalämmöllä  tai kaukolämmöllä on hölmöä ladata  kalliossa olevaa maa-akkua ellei sitä tehdä paikallisesti maakylmällä kesällä omaan lähituotantopisteen välittömään läheisyyteen
- akkutilojen louhiminen maahan JA siihen liitettävä pitkä lämmön siirtotie on kallista  hommmaa...
- kaukolämpöverkon putkistojen tekninen eristys on huono hyvän hyötysuhteen vinkkelistä (lumi sulaa linjoilta  jo talviaikana paljastaen linjahäviöitä)
- jos asiantuntija sanoo, "ettei panisi omia rahojaan likoon siitä , että tämä (HS 17.3 elpymisenergiapaketti) onnistuu " kertoo aika karua kieltä Suomen hallituksen suunnitelmista
- Maksa 6.6mrd €  ja osta 2mrd €.  Hallituksen kannattaisi opetella ja katsoa television mainoksia, jossa kansankielellä opetetaan mitenpäin noiden lukujen olisi mentävä.
- Sinisilmäen olisi hyvä oivaltaa, että paikallisesti tuotetun sähkötuotaannon myyminen pienihävikkiseen jakeluverkkoon on hippasen eri asia kuin paikallisesti tuotetun maalämmön myyminen häviölliseen kaukolämmön jakeluverkkoon
- on hölmöä tuottaa maalämmöllä ylilämpöä, koska hyötysuhde on paras kun tehdäänlämpöä  juuri oikeaan tarpeeseen lämpökäyrän mukaisesti

Voisiko olla jotain  hieman parempaa? 

Optimoitu energiapolitiikka tarkoittaa sitä, että yksilö tai yhteisö maksaa itse, kärsimme investoinnin  mahdolliset riskit ja poimimme investoinnin hyödyt pienempänä energiankulutuksena.  Eli  ajetaan aidosti omalla rahalla Suomen omaa etua ja laitetaan politikointi ja poliittiset virkanimitykset syrjään.

Uus - Energiantuotantoinvestointien hajauttaminen kaupungilta yksityisille talouksille ja kiinteistöille  eli reipas yksityistäminen ja hyödyt maksajalle
- säästäisi kaupungin varoja hölmöiltä huonon tuoton piiperrysinvestoinneilta
- kiihdyttäisi yksityistä investoimista, koska tuotanto saataisiin sinne, missä kulutuspiste. Eli nopean muutoksen tie ja rahoituksen oiva hajauttaminen ja sopivat avustukset: esim alennettu kiinteistöveroprosentti
- työllistävä vaikutus LVI- perusinvestointeihin ja Suomalaisen työn tekemiseen
- Suomalaisen maalämpöpumppualan  tukeminen ja työllistäminen sekä tarpeelliset peruskorjausinvestoinnit
- paikallisella kulutuspisteen maalämpötuotannolla hyötysuhde paranisi reippaasti.  On turha lämmittää energiasiirron hukkalämpöhäviöillä ilmakehää  (global warming)
- yksityisillä investoijilla motiivi on selvä, koska etu tulee täysimääräisenä itselle ja asumisyhteisölle ja asumiskulut laskevat pitkässä juoksussa

Ansiokkaissa opinnäytetöissä: Maalämmön kannattavuus kiinteistökokoluokassa, Maalämmön kannattavuus teollisuuskiinteistössä valoitetaan investoinnin problematiikkaa
Julkaisujen osoitteet:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051335439
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7025.0
lue myös https://lahienergia.org/tutkijoiden-blogikirjoituksia-energiamurroksesta/

- Helsingin energian tavoitteena on olla hiilineutraali 2035 ja kivihiilestä luovutaan viimeistään vuonna 2029
- Hanasaaren voimalaitos suljetaan vuoden 2024 ja  lämmöntuotantoa korvataan lämpöpumpuilla, energian varastoinnilla sekä biolämpölaitoksella
- Biolämpölaitoksen teho on 260 MW. Hankkeen investointiarvo on noin 250 miljoonaa euroa.
- https://www.helen.fi/uutiset/2019/helen-investoi

Voimalaitokset ja niiden   https://www.helen.fi/helen-oy/energia/energiantuotanto/voimalaitokset/voimalaitosten-tuotantotehot
Sähköteho MW & Lämpöteho MW   web sivun mukaan vuonna 2021
Vuosaari A   160   165
Vuosaari B   485   430
Hanasaari B   220   420
Salmisaari B   160   300
Yhteensä   1025MW   1315MW

=> ei taida suunnitellun yhden biovoimalan teho  riittää ja suunnitelmat ja toteutus hieman kesken seuraavalle kahdeksalle vuodelle ja energiantuotanto on siitä metkaa, että poltti mitä tahansa niin siitä syntyy CO2:sta, jota tuo biovoimalatuotantokin edustaa. Parasta tuossa on hiilen pienhiukkaspäästöjen väheneminen. Taitaa tarvita 5kpl  uusia biovoimaloita ja arviolta 1,3mrd€ investointikuluihin eli kyllä  Helenin energian hinnan on noustava Helsingissa, koska Helsinkiläisten veronmaksajien osuus Suomen hallituksen "koronalahjoituksesta EU:lle"   on noin 0,52mrd€   jolla olisi kummasti rahoittanut uusia voimaloita.

Kiina ja Intia rakentavat edelleen kolossaalisen suuria hiilivoimaloita maailmalla. Vertailun vuoksi Suomen liikenteen päästöt ovat vain 11,3% kokonaispäästöistä  (https://www.stat.fi/til/khki/2019/khki_2019_2020-12-21_tie_001_fi.html).   
Liikenteen rankaiseminen raippaverotuksella vaikuttaa hyvinvointiin, koska päästöjen iso ongelma on toisaalla. Peltilehmät ruostuvat, joten myös Suomalaiset siirtyvät pikkuhiljaa uudempaan autokantaan ilman polttoaineen raippaveroja.

Lähteitä:
https://www.reuters.com/article/us-china-coal-idUSKBN2A308U
https://www.carbonbrief.org/mapped-worlds-coal-power-plants
https://www.statista.com/statistics/530569/installed-capacity-of-coal-power-plants-in-selected-countries/

Sähkönkulutus taitaa maalämmöllä ja ilmalämpöpumpuilla nousta ja sähkö & hybrid autojen lisääntyminen ja mahdolliset polttomoottoriautokiellot  suunnitelmissa tarkoittavat sitä, että lisäydinvoimalan rakentaminen olisi pitänyt aloittaa jo 10v sitten, koska tuo uusinkaan rakenteiila oleva ei ole vielä valmis ja reaktorirakentaminen on melko hidasta.  Kannattaa muuten katsoa Tsernobil sarja, joka kertoo kuinka huonosti tietyn linjan poliittinen mädännäisyys ohjaa energiatuotantoa ja vapaata päätöksentekoa. 

Talvisilla keleillä aika ajoin pakkanen paukuttaa  - 20C - -35C  Suomenniemessä, joten sähkövetoista (maa-)lämpöä pitää olla ja töihin pitää päästä kelillä kuin kelillä, ettei hymy hyydy joten miettikää minkä puolueen ajamia voimaloita rahoitatte verorahoillanne pääkaupunkiseudulla tai maakunnissa tulevissa kuntavaaleissa.   :-\
Otsikko: Vs: Energiahuollon tulevaisuus - ripaus energia- ja päästöpolitiikkaa
Kirjoitti: jmaja - 17.03.21 - klo:11:02
Kaukolämmön jakeluverkon hyötysuhde on n. 90% eli sinne laitetusta energiasta 90% saadaan lämmönjakohuoneen energiamittariin vuositasolla. Häviöt siis eivät ole mitenkään kamalan suuret.

Suuri ongelma tuossa on korkeat lämpötilat. Kesälläkin 65 C ja kovimmilla pakkasilla 115 C. Tämä tekee lämpöpumppujen hyötysuhteista varsin huonon, mutta sallii pienemmät virtaamat eli halvemmat putket ja pienemmät pumppaushäviöt. Sekä myös halvemman lämmönjaon asuntoihin, kun menolämmöt voivat olla korkeat.

Mitenhän nyt toimittaisiin, jos suunniteltaisiin kokonaan puhtaalta pöydältä kaukolämpöverkkoa? Siis ilman talojakin. Mikä olisi lämpötilataso ja siten putkikoko? Onko suuremmat putket niin kalliit, ettei kannattaisi pyrkiä matalampaan lämpötilaan? Käyttövesi vaatii 60 ehkä 65 C, mutta pitäisihin tuolla helposti lämmityskin hoitua nykypäivänä. Virtaamaa vain säädettäisiin tehontarpeen mukaan. Tämä sallisi aivan erilaisen lämpöpumppujen hyödyntämisen.

Onhan se lähtökohtaisesti hölmöläisen hommaa siirtyä kaukolämmöstä kiinteistökohtaiseen MLP- tai VILP-ratkaisuun, mutta nykyisillä hinnoilla tuo on selvästi kannattavaa,
Otsikko: Vs: Energiahuollon tulevaisuus - ripaus energia- ja päästöpolitiikkaa
Kirjoitti: tomppeli - 17.03.21 - klo:17:18
...Noihin liittyviin energiaasioihin omana subjektiivisena kommenttina toteaisin, että
- on hölmöläisten hommaa tuottaa maalämmöllä kaukolämpöverkkoon energiaa, koska hyötysuhde laskee huomattavasti
- maalämmöllä otetaan luonnon aurinkoenergiaa maasta: maalämmöllä  tai kaukolämmöllä on hölmöä ladata  kalliossa olevaa maa-akkua ellei sitä tehdä paikallisesti maakylmällä kesällä omaan lähituotantopisteen välittömään läheisyyteen
- akkutilojen louhiminen maahan JA siihen liitettävä pitkä lämmön siirtotie on kallista  hommmaa....


Vaasassa on käytössä lämpöluola, johon ladataan kaukolämpöä ja muutenkin tuotettua lämpöenergiaa.
Ovat kertoneet lämpöpumppujenkin käytöstä siinä yhteydessä. Ilmeiseti lämpöä kerätään viemärilaitokseltakin.
En tunne asiaa paremmin.

Klikkaa linkki: https://yle.fi/uutiset/3-11569542
Otsikko: Vs: Energiahuollon tulevaisuus - ripaus energia- ja päästöpolitiikkaa
Kirjoitti: mnk - 24.05.21 - klo:08:06
Kaukolämpöuutisena kuulin viikonloppuna, että vanha kerrostaloyhtiö  pääkaupunkiseudulla  siirtyy kaukolämmöstä  maalämpöön ja tekevät sen niin, että saavat  rakennuslupamuutoksella rakentaa vanhalle tontille 3 uutta kerrostaloa. Saaduilla grynderirahoilla vanhoille 150:lle huoneistolle (3 kerrostaloa)  tulee maalämpö kaukolämmön tilalle.  Eli kaupunki ei pistä hanttiin kaukolämmöstä pois siirtymiselle ja asiakkaan menettämisestä ei oteta paiseita. 

Todennäköisesti pattereita joudutaan vaihtamaan isompiin  jossain määrin.  Kuulemma oli laskelmat niin, että ilman tuota tonttijättipottia investointi olisi maksanut lainarahalla itsensä takaisin järjellisessä ajassa, koska korkotaso on toistaiseksi edullinen.

Tuo on on hyödyllistä käytännön päästövähennyspolitiikkaa verrattuna liikennepäästö/verotuspoliittisiin hölmöilyihin.  Suomessa on edelleen kylmää talvella verrattuna eteläiseen eurooppaan ja  energiankulutus on suurta sekä vanhaa uudistettavaa asuntokantaa riittää ja kaukolämmön hiili -  happosade - pienhiukkas - päästöistä on hyvä päästä eroon.  Eli se joka investoi uuteen KORVAUSinvestointitekniikkaan saa porkkanahyödyt ilman piiskaa niskaan  ja laskelmatkin puoltavat järkitekoihin.   
Otsikko: Vs: Energiahuollon tulevaisuus - ripaus energia- ja päästöpolitiikkaa
Kirjoitti: kotte - 24.05.21 - klo:22:19
Tuo on on hyödyllistä käytännön päästövähennyspolitiikkaa verrattuna liikennepäästö/verotuspoliittisiin hölmöilyihin.  Suomessa on edelleen kylmää talvella verrattuna eteläiseen eurooppaan ja  energiankulutus on suurta sekä vanhaa uudistettavaa asuntokantaa riittää ja kaukolämmön hiili -  happosade - pienhiukkas - päästöistä on hyvä päästä eroon.  Eli se joka investoi uuteen KORVAUSinvestointitekniikkaan saa porkkanahyödyt ilman piiskaa niskaan  ja laskelmatkin puoltavat järkitekoihin.
Ehkä olisi kumminkin parempi jättää hehkuttamatta siirtymistä kaukolämmöstä maalämpöön esimerkiksi pääkaupunkiseudun suurien lämpöyhtiöiden verkkoaluleella muka päästövähennyksenä ja hiilipäästöjen vähenemisenä. Hiili ajetaan joka tapauksessa alas siihen mennessä, kun muutoksen kulut on kuoletettu ja toisaalta maalämpökin tarvitsee talvikaudella enemmän sähköä kuin vuoden ajalla keskimäärin. Tuo sähkö taas on tuotettava jotenkin ja kaukolämmön yhteistuontanto on oikeastaan ainoa luonteva lähde tuottaa tuo ylimääräinen sähkö muulloin kuin poikkeuksellisten myrskyjaksojen aikaan. Kaukolämpöverkossa nopeasti lisääntyvä lämpöpumppukapasiteetti yhdistettynä erilaisiin lämpövarastoihin päin vastoin antaa kulutusjoustomahdollisuuksiakin kiinteistökohtaisen lämpöpumppulämmityksen säästä riippuvan kulutuksen kattamiseen tai tasapainottamiseen. Esimerkiksi Helsingissä kaukolämpöverkossa on jo toista sataa megawattia lämpöpumppukapasiteettia kaukolämmön tuotantoon ja lisää on tulossa. Siirtymää ei ainakaan nopeuta yksittäisten kiinteistöjen siirtyminen kiinteistökohtaiseen maalämpöön, vaikkakaan asialla ei kokonaisuuden kannalta ole suurta merkitystä, sillä moiset muutokset ovat kuitenkin osoittautuneet harvinaisiksi.
Otsikko: Vs: Energiahuollon tulevaisuus - ripaus energia- ja päästöpolitiikkaa
Kirjoitti: mnk - 04.05.23 - klo:07:47
Aihe lämmittää edelleen  ja uutena piirteenä on kulutusta kannustavasti ohjaava pörssisähköhinnoittelu.ja että OL3 on vihdoin tuotannossa ja laski  sähkön hintatasoa talvikeleillä vaikka ei  tuulisi tai aurinkokennot olisi pimeänä.

Kotte ja Jmaja kun olette osaamiseltanne lähellä kaukolämmön tekniikan tuntemusta,  niin miten arvioisitte Helenin hiilivoimaloiden / yhteisvoimalatuotannon (kaukolämpövoimala tuottaa sekä lämpöä, että sähköä)  loppumisen  vaikuttavan sähkön hintakehitykseen tuleville talville kun Helenin  hiilivoimaa ajetaan alas nopeutetusti ja korvataan sähköpannuilla, lämpöpumppuvoimalla ja biokaasun poltolla. Helenin   poistuvan sähkötuotannon määrä on karkeasti  noin 60 - 70%  OL3 teholisäyksestä ja   ja uudet korvaavat sähkökattilat kaukolämpötuotantoon  vaativat  lisäksi uutta sähköenergiaa tuottaakseen kaukolämpöenergiaa, jolle on hyvä kysyntä pääkaupunkiseudulla.

Oman logiikan mukaan OL3:sta olisi väliaikainen lisätuotantohyöty /  lisäkapasiteetti liki syöty Heleninin vihreän kaukolämpöpolitiikan takia ja sähkön hinta lähtisi talvikausina   nousuun. Futuurit ei tuota vielä näytä   koska niiden  aika-ikkuna on lyhyt.  Nousujohteisuuteen   vaikuttaa myös se, että terästeollisuus siirtyy vihreämpään tuotantotekniikkaan ja tarvittaisiin lisää ydinvoimaa talvikuukausille.

Soinivaara kuulemma siirtyi  uusiin johtotehtäviin ja Helenin hallituksen puheenjohtaja vaihtuu mutta väri säilyy.  Kiina, Intia ja Saksakin lisäävät hiilivoiman käyttöä sähkötuotantoon entisestään, koska se on nopeata ja helppoa...

Otsikko: Vs: Energiahuollon tulevaisuus - ripaus energia- ja päästöpolitiikkaa
Kirjoitti: kotte - 06.05.23 - klo:21:31
miten arvioisitte Helenin hiilivoimaloiden / yhteisvoimalatuotannon (kaukolämpövoimala tuottaa sekä lämpöä, että sähköä)  loppumisen  vaikuttavan sähkön hintakehitykseen tuleville talville kun Helenin  hiilivoimaa ajetaan alas nopeutetusti ja korvataan sähköpannuilla,
En usko, että vaikutus sähkön hintaan on kovin dramaattinen, vaikka jonkin verran vaikutusta onkin. Hiiliyhteistuotanto loppuu lähivuosina, mutta sen sähköntuotantokyky (oik. ns. rakennusaste) ei ole kovin korkea. Maakaasuyhteistuotanto säilyy tai ainakaan ei ole aikatauluja näiden voimaloiden alasajosta. Vaikutus sähkön hintaan riippuu tässä enemmänkin maakaasun (LNG) hinnasta. Tuosta riippuen sähkön hinnan mahdollisesti on oltavakin korkeita, jotta laitoksia kannattaa pitää käynnistä. Sähkökattiloita ei käytetä, kun sähkön tukkuhinta on korkealla ja lämpöpumppujen käyttöä rajoitetaan. Korvaavaa lämpöä tuotetaan silloin suuremmalta osin bioenergialla, puretaan lämpövarastosta ja ehkä tuotetaan varalämpölaitoksilla (Helenin tapauksessa öljyllä tai maakaasulla) tai mahdollisesti ostetaan ulkoa (esim. Vantaalta, jossa on saatavilla edullista jätepolttoenergiaa).

Paljon enemmän sähkön hintaan vaikuttaa tuulisuus ja sääolosuhteet yleisemminkin Suomessa ja naapurimaissa, osin kauempanakin (vaikuttaa tuontisähkön tarpeeseen, hintaan ja saatavuuteen).
Otsikko: Vs: Energiahuollon tulevaisuus - ripaus energia- ja päästöpolitiikkaa
Kirjoitti: aksutre - 07.05.23 - klo:08:32
OL 3 tasapainottaa sähkön hintaa talvella ja sen sitä ajetaan tämä vuosi vajaalla teholla 1440 MW. Nyt lisäksi OL2 on vuosihuollossa 17.5. asti, silti sähkön hintaan ei ole hyppäystä tullut aiempien vuosihuoltojen tapaan vaikka nyt on yli 1000MW ydinvoimaa poissa pelistä. Spot on ollut nyt alkukuun ajan 8-9 snt/kWh.Markkinat toimivat vakaammin kun tuotantokapasiteettia on ja hinnat pysyvät järkevällä tasolla.

Uusia teknologioita kehitetään koko ajan. Vedyn hyödyntäminen energiavarastona ja sen siirrettävyys on lupaavinta teknologiaa tällä hetkellä. Sitä voidaan hyödyntää esim. tuulivoiman kapasiteetin tasapainoittamisessa. Kun prosessin tehokkuus saadaan kohdalleen niin esim. Nordpolin alueella sähkön tarjonta on tasaista ja hinnat kohtuullisia, kun esim. tuulivoimaa voidaan varastoida power to gas menetelmällä vaikka eri maiden välillä.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/137025/KanervaAlex.pdf?sequence=2