Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Nanozek - 13.03.21 - klo:14:59
-
Moi,
Pyysin nimimerkiltä tomppeli mitoitusta s.postiin ja sellainen tuli. Siirrän jutun tänne foorumille ja esitän vielä kuhan kerkiän kysymyksiä ja pyydän mielipiteitä.
Tässä vastaus kyselyyni:
Tervetuloa mukaan foorumille!
Toivon, että nämä laskentapyynöt esitetään foorumila, jolloin niistä voisi mahdollisesti olla hyötyä muillekin samantapaisen kohteen kanssa pähkäileville.
Koetin tehdä laskelman. Laskelma voi olla epäluotettava vähäisten lähtötietojen takia.
Lähtötiedoissa voi olla virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa. Mieluummin siirrytään foorumille.!
...
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 13 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
...
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Nanozek” KUUSAMO (Pohjois-Pohjanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 44 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -35 °C
- Talon alakerta 2000: Lattialämmitys, 21°C, 122 m2, 311 m3: 4,97 kW 16 513 kWh
- Talon yläkerta 2000: Lattialämmitys, 21°C, 122 m2, 311 m3: 5,01 kW 14 222 kWh
- Ulkorakennus 2000: Lattialämmitys, 16°C, 40 m2, 92 m3: 2,03 kW 5 675 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX8 QUADRIGA H32+32/S32+22/142, +50°C, 15 m: 0,18 kW 1 563 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 12,19 kW 37 972 kWh
• Kiinteistö, 284 m2, 714 m3 3,7 COP 11,71 kW 37 972 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,201 m3 / 50 °C 2,8 COP 1,37 kW 6 000 kWh
- Yhteensä 3,5 SCOP 13,1 kW 43 972 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -2 472 kWh 0,74 kW 41 500 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 41 500 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 13,00 kW 41 500 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä ( epävirallinen E luku = 125 Luokka = C ) 41 500 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 13,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 13,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -35 °C
- Maasta kerätään ( 3,5 COP) 9,5 kW 29 682 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 11 818 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 11 818 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan 2 kpl 248 m kaivoa. Kaivojen yläosassa 4 m vedetöntä ja 10 m maaporausta. Poraussyvyys 248 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 248 metriä. Putkea kaivossa yhteensä 496 m
- Liitäntä pumpulta kaivoille. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 4 kPa) 2 kpl PE50x4.6 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla painehäviö virtauksella 0,7 l/s (virtaus kaivoa kohden on 0,7 / 2 = 0,35 l/s = 21 l/min = 1260 l/h):
- Kaivo, painehäviö 0,35 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 38 kPa = 0,38 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 946 metriä = 4 x 250 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,5 m 14 kPa = 0,14 bar
...
Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä. Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Sitten kysymys:
Puu lämmityksestä jää 2000 litran varaaja. Varaajasta on lähdöt talon lämmityspiireihin eli erilliseen taloon ja sitten ulkorakennuksen varastoihin sekä myös lämmin käytyövesi lähtee varaajasta kahden kierukan kautta. Varaajassa on 3 sähkövastusta. Lämmitystä ohjataan Oumanin säätimillä.
Kysymys:
- kannattaako varaaja jättää käyttöön?
Itse olen sitä mieltä, että olisi hyvä jättää. MLP:n voisi helposti kytkeä varaajaan. Pitäisi vain löytää pumppu, jossa ei välttämättä olisi lämpimän käyttöveden tuottoa. Käsittääkseni voisi olla mahdollista, että maalämpö lämmittäisi varaaja ja muuten käyttö jäisi entiselleen? Vai oonko ihan hakoteillä?
-
Meni vähän ajatukset sekaisin tuon laskelman kanssa. Patterilämmitys ja laskelmissa lattialämpö. COP ja SCOP ei voi pitää paikkaansa lattialämmitystalossa. Mikä varaaja? Onko laippoja? Energiantarve melkoinen myös, kun meillä on laskenta 350 neliötä ja 35 000 kWh max 1990 rakennettu. Ehkä voisi pieni tarkennus olla paikallaan teidän huushollista, kun ei noista YV keskusteluista tiedä mitään.
-
Kun ollaan noin pohjoisessa, kallioperästä irtoaa GTK:n mukaan 300m kaivosta vain 3578W. Eli 2x250m voisi riittää 12-13 kW:n pumpulle. Todennäköisesti 16kW invertteri riittäisi noille kaivoille kun ottaa aika tasaisesti tehoa 40-50% 6-8 kW. Ei sillä kuitenkaan kahden kuution varaajaa järkevästi voi lämmitellä. 4x200m ja 17kw pumpulla voisi 2m3 varaajaa lämmitellä, tosin iso siihenkin. Eikös nuo puukattilat ole yleensä vähintään 20-25kW?
Kannattaa tarkistaa nuo lähtötiedot ja huomioida ainakin patterilämmitys. Kova on talossa kulutus.
-
Meni vähän ajatukset sekaisin tuon laskelman kanssa. Patterilämmitys ja laskelmissa lattialämpö. COP ja SCOP ei voi pitää paikkaansa lattialämmitystalossa....'
Hyvä havainto.
Talossa näin: "Alakerrassa lattialämmitys, yläkerrassa pesutiloissa lattialämmitys, aula ja makuuhuoneet pattereilla."
Laskentaohjelmassa on virhe siinä.
Kun on tällainen kohde (Talon yläkerta):
Lattialämmitys lämmin tila 20,0 m2
Patterilämmitys rossipohja 102,0 m2
Ohjelma valitsee ensimmäisen rivin mukaisesti Lattialämmitys.
Muutan asian, mutta en nyt. Itselläni on parhaillaan koneeni LibreOfficessa joku vika, jota ei ole vielä selvitetty.
-
Kohteen tiedot:
- talo kaksikerroksinen, rakennusvuosi 1993
-asuinpinta-ala 244 m2, lisäksi ulkorakennuksessa puolilämpinä 2 varastoa n. 50 m2 sekä pannuhuone
- talossa alakerta n.130 m2 lattialämmityksellä. Yläkerrassa pasutilat, wc, sauna lattialämmityksellä (eli noin 20m2) sekä aula ja makuuhuoneet (yhteensä noin 100m2) patterilämmityksellä
- pannuhuoneessa Akvaterm 2000 L varaaja. Varaajaa lämmitetty puilla, mutta kattila 35 kw hajosi. Nyt lämpiää sähköllä
- varaajasta lähtö lämmityspiireihin ja lisäksi käyttöveden lämmitys kierukalla. Kierukassa toinen osa varaajan alaosassa, josta se jatkaa matkaa yläosan kierukkaan ja sieltä edelleen hanoille.
- lämmitykseen on kulunut vuodessa noin 30-35 pinom3 koivuhalkoa.
- lisäksi käyttösähköä on kulunut n. 8500 kwh. (sisältää 5 kiertovesipumpun sähköt)
-
1 pino m3 koivua on 1700 kwh. 30x1700= 51000 kWh + sähkö 8500kwh= n. 60000kWh.
Onkohan nuo tiedot oikein, maalämmön mitoitus aika alakanttiin jos tuo on todellisuus. Toki vanhassa puukattilassa on voinut hyötysuhde olla alhainen, mutta kuitenkin melkoinen kulutus. Tarkkana mitoituksessa ettei tule alimitoitusta ja sen tuomia ongelmia lämmön suhteen.
-
Hyvän kattilan hyötysuhde on 80%, joka voisi olla laskentaan aika kohdallaan. 93% kattiloita löytyy vain valmistajien laboratorien nurkasta koekäytössä. Sama, kuin öljykattiloiden kanssa totuus löytyy hyvin läheltä 80% lukemaa. Oma mitattu huippu oli 86% nuohouksen ja uuden polttimen vaihdon jälkeen ja laski siitä 83%:iin seuraavana vuonna.
Mitoitus kuulostaa ihan oikealta, kun meillekin saatiin 12,9 kW malli kohdalleen. Itse vain tuli oikeastaan turhaan pyyhkäistyä tuo 17 kW kone, kun ei ole tuo 80 neliön autotalli vieläkään tullut laitettua maalämmölle. Tuo puun määrä vain tuntuu korkealta, kun omaan kyökkiin vertaa. Ehkä sieltä on jotain hieman päässyt karkuun matkalla. Paras ratkaisu olisi saada tuo MLP sinne kanaalin toiseen päähän ja jättää varaaja omiin oloihinsa, tai poistaa kokonaan. Lämmityksen osalta lienee vielä käyttökelpoinen , mutta lämminvesi voi alkaa tökkimään, kun on vielä kanaalin päässä. Ainakin vaaditaan jo kohtuullisen kokoinen sähkökattila talon puolelle ja tulee pitkä veto esilämmittää käyttövettä. Muussa tapauksessa COP tosiaan lähentelee ennemmin 3:a, kuin 4:ää.
-
Kohteen tiedot:
- talo kaksikerroksinen, rakennusvuosi 1993
-asuinpinta-ala 244 m2, lisäksi ulkorakennuksessa puolilämpinä 2 varastoa n. 50 m2 sekä pannuhuone
- talossa alakerta n.130 m2 lattialämmityksellä. Yläkerrassa pasutilat, wc, sauna lattialämmityksellä (eli noin 20m2) sekä aula ja makuuhuoneet (yhteensä noin 100m2) patterilämmityksellä
- pannuhuoneessa Akvaterm 2000 L varaaja. Varaajaa lämmitetty puilla, mutta kattila 35 kw hajosi. Nyt lämpiää sähköllä
- varaajasta lähtö lämmityspiireihin ja lisäksi käyttöveden lämmitys kierukalla. Kierukassa toinen osa varaajan alaosassa, josta se jatkaa matkaa yläosan kierukkaan ja sieltä edelleen hanoille.
- lämmitykseen on kulunut vuodessa noin 30-35 pinom3 koivuhalkoa.
- lisäksi käyttösähköä on kulunut n. 8500 kwh. (sisältää 5 kiertovesipumpun sähköt)
Onko tuo tummennettu ollut olemassa kovillakin pakkasilla...meinaan näet sitten talon tarvitseman tehontarpeen verkkoyhtiön palvelusta vrk/tunti kulutetuista kWh määristä kompensoituna tuolla taloussähkön määrällä.
-
Kysymys:
- kannattaako varaaja jättää käyttöön?
Jos puukattila on hajalla eikä uutta laiteta niin ei 2000l:n varaajaa kannata maalämpösysteemiin enää yhdistää kun siitä ei ole oikein ole mitään hyötyä.
Järkevintä olisi hankkia täysteho invertteripumppu jossa koneikossa on integroitu käyttövesivaraaja. ;)
-
Onko tuo tummennettu ollut olemassa kovillakin pakkasilla...meinaan näet sitten talon tarvitseman tehontarpeen verkkoyhtiön palvelusta vrk/tunti kulutetuista kWh määristä kompensoituna tuolla taloussähkön määrällä.
Näin kävi, jotta kattila kosahti.
Mennyt viikko oli meillä kyllä, öisin alimmillaan oli tiistai aamuna -36 astetta ja päiväksi laihtui sinne -12-15 asteeseen. Sen päivän kulutus oli yhteensä 249,730 kWh. Yöllä kulutus oli n. 16-17 kWh tunnissa kun varaajaa latasi, päivällä oli päivävastus päällä ja silloin ihan aamua lukuunottamatta nappasi n. 9 kWh:a. Aamulla tieten vähemmän kun purkasi yön latausta.
-
...Mennyt viikko oli meillä kyllä, öisin alimmillaan oli tiistai aamuna -36 astetta ja päiväksi laihtui sinne -12-15 asteeseen. Sen päivän kulutus oli yhteensä 249,730 kWh.
Tuon ylempänä olevan laskelman mukaan 24 tunnin kulutus -36 C ulkolämpötilalla olisi 295 kWh.
Laskelma olisi siis vähän ylimitoittava!
-
Taitaa olla ihan rajalla noiden 12 kW ja 16 kW invertterien kanssa. Riippuen mukavuustarpeista ajatellen käyttövettä tässä voi jo harkita jopa erillisiä laitteitakin. Eli laite ja isompi lämminvesivaraaja. Toisaalta sitten, jos tarvitaan pattereiden takia puskurivaraaaa, niin siinä voi myös harkita isompaa puskuria, johon voi laittaa esilämmityskierukan. Pienen ja ison puskurin hintaero ei enää ihan mahdoton ole, jos kuitenkin sen tarvitsee.
-
Tuon ylempänä olevan laskelman mukaan 24 tunnin kulutus -36 C ulkolämpötilalla olisi 295 kWh.
Laskelma olisi siis vähän ylimitoittava!
Tarkoitatko että se tekemäsi laskelma on ylimitoittava???
Jos niin, niin minkä osalta? Kaivojen syvyyden vai tehon vai jonkin muun.
-
Ennekuin sen enempää ratkaisuja tsiikaillaan pönttöjä sun muita niin
tuo tehontarve määritys jäi vähän mielestäni vajaaksi...
Oliko taloussähkö huomattu, mikä oli tuntien lämpötilat eli tavallan keskiarvo, onko paikkansa pitävä lämpötilatieto verkkoyhtiöllä saatavissa tai joku muu paikka?
-
Taloussähköä kuluu keskimäärin 30 kWh vuorokaudessa.
Liitteenä lämpökäppyrää, mistä näkyy kuluvan viikon lämpötiloja. Meillä on vielä yleensä asteen kaksi kylmempää kuin tuossa Kuusamon lentoaseman mittauspisteessä.
Kuluvan viikon vuorokauden keskiarvot kWh:
Ma 11,29
Ti 10,41
Ke 11,61
To 9,16
Pe 7.97
-
Taloussähköä kuluu keskimäärin 30 kWh vuorokaudessa.
Liitteenä lämpökäppyrää, mistä näkyy kuluvan viikon lämpötiloja. Meillä on vielä yleensä asteen kaksi kylmempää kuin tuossa Kuusamon lentoaseman mittauspisteessä.
Kuluvan viikon vuorokauden keskiarvot kWh:
Ma 11,29
Ti 10,41
Ke 11,61
To 9,16
Pe 7.97
Onko verkkoyhtiöllä lämmöt palvelussaan ja pitääkö kutinsa?
Koska se sähkölämmitys alkoi?
Hetkinen, mitä noi kWh:t oli tuossa lainatussa viestissä...eikun tarkoitat tehoja, vai [kW]?
Onko niistä jo karsittu taloussähkö pois?
Oma verkkoyhtiö ainakin jakaa tämmöstä tietoa:
Ajankohta Laskutettava kulutus (kWh) Ulkolämpötila (°C)
sunnuntai 7.3.2021 00:00 2,29 -2,2
sunnuntai 7.3.2021 01:00 0,41 -3,1
sunnuntai 7.3.2021 02:00 2,36 -3,2
sunnuntai 7.3.2021 03:00 0,35 -3,1
sunnuntai 7.3.2021 04:00 2,39 -3,2
sunnuntai 7.3.2021 05:00 0,34 -3,7
sunnuntai 7.3.2021 06:00 2,52 -3,9
sunnuntai 7.3.2021 07:00 0,51 -4,1
sunnuntai 7.3.2021 08:00 2,46 -3,9
sunnuntai 7.3.2021 09:00 0,63 -3,3
sunnuntai 7.3.2021 10:00 2 -2,3
sunnuntai 7.3.2021 11:00 0,6 -1,5
sunnuntai 7.3.2021 12:00 0,56 -1,2
sunnuntai 7.3.2021 13:00 1,1 -1,1
sunnuntai 7.3.2021 14:00 1,6 -1,4
sunnuntai 7.3.2021 15:00 0,84 -1,8
sunnuntai 7.3.2021 16:00 0,22 -2,7
sunnuntai 7.3.2021 17:00 2,14 -3,3
sunnuntai 7.3.2021 18:00 0,93 -3,9
sunnuntai 7.3.2021 19:00 2,52 -4,2
sunnuntai 7.3.2021 20:00 0,71 -4,2
sunnuntai 7.3.2021 21:00 2,5 -4,4
sunnuntai 7.3.2021 22:00 0,82 -5
sunnuntai 7.3.2021 23:00 1,78 -4,7
-
Käsittääkseni nuo on vuorokauden keskiteho/kulutus tunnissa. Ainaki ku 24 kertoo niin saa vuorokausikilutuksen. Ja nuilla keskimääräisillä kulutuksilla torppa pysyy lämpimänä ja hanasta tulee kuumaa vettäkin.
On niillä palvelussa lämpötila, mutta se ottaa sen Rukalta ja se on yli 10 astetta lämpimämpi ku täällä kirkolla.
Sähkölämmitys alko sunnuntai iltana.
Niin ja taloussähkö on mukana noissa luvuissa.
-
Taloussähköä kuluu keskimäärin 30 kWh vuorokaudessa.
Liitteenä lämpökäppyrää, mistä näkyy kuluvan viikon lämpötiloja. Meillä on vielä yleensä asteen kaksi kylmempää kuin tuossa Kuusamon lentoaseman mittauspisteessä.
Kuluvan viikon vuorokauden keskiarvot kWh:
Ma 11,29
Ti 10,41
Ke 11,61
To 9,16
Pe 7.97
Vaikka yöt ovat kylmiä ( AccuWeather), päivät ovat Kuusamossa lämpimiä. Tämä tilanne on juuri ihanteellinen invertteripumpulle, yöt pumppu käy ja päivällä pumppu ja kaivo lepää. Kts. kuva liitteenä omasta pumpustani, päivällä -20 pakkasen jälkeen 7h tauko kun pakkanen putosi -10 asteeseen. Voit hyödyntää yöaikaan halpaa pörssisähköä 2-3 snt/kWh.
https://www.nordpoolgroup.com/Market-data1/Dayahead/Area-Prices/FI/Hourly/?view=table
Ma 11,29 -7/-22
Ti 10,41 -12/-30
Ke 11,61 -12/-35
To 9,16 -10/-27
Pe 7.97 -8/-23
16 kW invertteripumppu pystyy vaivatta tuottamaan riittävän tehon, toki patterilämmitys pudottaa tehoa 1.0-1.5 kW, toisaalta lämmin kaivo nostaa sitä vastaavasti. Tarvitset puskurivaraajan, jotta patterilämmityksessä ei esiinny napsumiseta johtuvaa äänihaittaa ja noita taukoja voi hyödyntää ja käyttövesi varmasti riittää. 300l rst puskurivaraaja Boschilla n. 1700 eur.
2x250mkaivo Kuusamossa vastaa Etelä-Suomen 200m kaivoa, joten poratessa kannattaa varmistaa riittävät metrit. Suurimman osan vuodesta -5_+5 invertteri käy 30-40% teholla, jolloin ei ota enempää kaivosta kun se tuottaa. Viime kuun 4 viikon kova pakkasjakso saattaa pudottaa kaivon lämpöä 2 astetta, mutta palautuu nopeasti eikä aiheuta ongelmia.
Tossa vielä LUT:in kandityö puulämmityksen vaihtamisesta maalämpöön. 8 kW tehontarpeeseen valittiin 16 kW invertteri, "Niben pumppuratkaisu on rakennuksen lämmöntarpeeseen nähden reilusti mitoitettu" ;D 200m kaivo. Invertteri on joustava ja kompressorin virrankulutus osateholla pieni.
https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/159558/Kandidaatinty%C3%B6_Juha%20Vahvanen.pdf?sequence=1&isAllowed=y
-
Tarkoitatko että se tekemäsi laskelma on ylimitoittava???
Jos niin, niin minkä osalta? Kaivojen syvyyden vai tehon vai jonkin muun.
En uskalla mennä kuitenkaan ehdottamaan muutoksia laskelmaan, kun ilmoitat: "Sen päivän kulutus oli yhteensä 249,730 kWh. "
Toisaalta kerrot, että : "Yöllä kulutus oli n. 16-17 kWh tunnissa kun varaajaa latasi"
Joudun melkein perumaan väitteeni ylimitoittamisesta, kun voikin olla niin, että lataat varaajaa lähinnä yösähköllä, jolloin tuntikulutuskaan ei oikeastaan kerro mitään.
Jos saisit vuorokauden keskikulutuksen ja saman vuorokauden keskilämpötilan, saisi niistä aika hyvän varmistuksen.
Koivuhalkojen määrää, ("vuodessa noin 30-35 pinom3") voi pitää jonkinlaisena mittarina. Laskelma olisi suunnilleen samoilla hehtaareilla halkojen kulutuksen perusteella, mutta siihenkin jää epävarmuutta, kun kuutiomäärä on noin suunnilleen ja ei ole tiedossa halon polttamisen hyötysuhde.
16 kW invertterikone saattaisi olla hyvä valinta.
-
Kulutuksesta:
-polttopuun kulutus on arvio, itse en omista metsää eli kaikki on ollut ostopuuta. Tarkistin tontille ostamani puun vuodesta 2010 lähtien ja sitä on ostettu 349 pinom3. Siitä jäi nyt sitten polttamatta 40 pinom3. Kulutus olisikin siis ollut 28 pinom3 vuodessa. Tuon tarkemmmin en pysty sitä laskemaan.
- sähkönkulutuksesta
* käyttösähköä on puun rinnalla kulunut vuodessa siis noin 8500 kwh, sähköyhtiön sivuilta kun asiaa katseli, vuoden 2019 keskikulutus kuukaudessa oli 777,5 kWh. Vuoden alin oli heinäkuu 669,4 kWh ja korkein 1047,8 kWh (kinkunpaistoa, valoja saunaa...) Tuona vuona ei lmmitetty sähköllä ollenkaan, ei edes satunnaisia öitä. Tuo on siis käyttösähkö taloudessamme.
* Kattila hajosi siis viime sunnuntaina ja nyt on viikko lämmitetty sähköllä ja nuissa luvuissa on tietysti mukana käyttösähkö
Vuorokausi kulutukset on olleet:
Ma 8.3. 270,94, vuorokauden keskilämpötila -20,1
Ti 9.3. 249,73, vuorokauden keskilämpötila -22,0
Ke 10.3. 278,68, vuorokauden keskilämpötila -18,5
To 11.3. 219,89, vuorokauden keskilämpötila -13,4
Pe 12.3. 191,16, vuorokauden keskilämpötila - 9,6
Liitteenä Ilmatieteenlaitoksen havaintohistoria.
Ja lisätietona patterilämmityspuoleen liittyen: Patterilämmitykselle menee pannuhuoneesta lähtenyt vesi, jota ohjataan Oumanin säätimillä. Talon sisällä siitä "kuristetaan" Oumanin säätimellä lattilämmityspiireihin menevä vesi. Kuristus on olematon eli pattereille yläkertaan menee vain hiukan lämpimämpi vesi kuin lattiapiiriin.
-
Kulutuksesta:
-polttopuun kulutus on arvio, itse en omista metsää eli kaikki on ollut ostopuuta. Tarkistin tontille ostamani puun vuodesta 2010 lähtien ja sitä on ostettu 349 pinom3. Siitä jäi nyt sitten polttamatta 40 pinom3. Kulutus olisikin siis ollut 28 pinom3 vuodessa. Tuon tarkemmmin en pysty sitä laskemaan.
- sähkönkulutuksesta
* käyttösähköä on puun rinnalla kulunut vuodessa siis noin 8500 kwh, sähköyhtiön sivuilta kun asiaa katseli, vuoden 2019 keskikulutus kuukaudessa oli 777,5 kWh. Vuoden alin oli heinäkuu 669,4 kWh ja korkein 1047,8 kWh (kinkunpaistoa, valoja saunaa...) Tuona vuona ei lmmitetty sähköllä ollenkaan, ei edes satunnaisia öitä. Tuo on siis käyttösähkö taloudessamme.
* Kattila hajosi siis viime sunnuntaina ja nyt on viikko lämmitetty sähköllä ja nuissa luvuissa on tietysti mukana käyttösähkö
Vuorokausi kulutukset on olleet:
Ma 8.3. 270,94, vuorokauden keskilämpötila -20,1
Ti 9.3. 249,73, vuorokauden keskilämpötila -22,0
Ke 10.3. 278,68, vuorokauden keskilämpötila -18,5
To 11.3. 219,89, vuorokauden keskilämpötila -13,4
Pe 12.3. 191,16, vuorokauden keskilämpötila - 9,6
Liitteenä Ilmatieteenlaitoksen havaintohistoria.
Ja lisätietona patterilämmityspuoleen liittyen: Patterilämmitykselle menee pannuhuoneesta lähtenyt vesi, jota ohjataan Oumanin säätimillä. Talon sisällä siitä "kuristetaan" Oumanin säätimellä lattilämmityspiireihin menevä vesi. Kuristus on olematon eli pattereille yläkertaan menee vain hiukan lämpimämpi vesi kuin lattiapiiriin.
Noiden perusteella kun ottaa pois taloussähkön 23kWh/vrk tulee tommoset tehokäyrä...vähän on tietysti niukasti pisteitä mutta noiden mukaan 16kW invertteri taitaa osua jos kerran patterit on lämmön jakona...
Lisää vaan pisteitä päivittäen niin katsoo alkaako käyrä kääntyä jotenkin...tuskin isosti kääntyy...
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=10001.0;attach=13871;image)
-
Hyvät on nyt tiedot huipputehon määrittämiseksi. 16kW invertterille jää hieman varaakin, mutta ei sen ole tarkoituskaan pyöriä kuin 30-70% tehoilla parhaan tehokkuuden saavuttamiseksi. Kaivot voi vielä tarkastaa, mutta lisämetreistä ei taida paljon hyötyä olla. Toki jos poraus ei jostain syystä onnistu 248m/kaivo niin sitten kolmas kaivo jotta metrit 496m täyttyy.
-
Tein laskelman uudelleen ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=10001.0;attach=13875).
Kiitos lisätiedoista, tein ensimmäisen laskleman kovastikin arvauspohjaisena.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 13,5 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Nanozek” versio C KUUSAMO (Pohjois-Pohjanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 44 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -35 °C
- Talon alakerta 2000: Lattialämmitys, 21°C, 130 m2, 332 m3: 5,35 kW 18 313 kWh
- Talon yläkerta 2000: Patterilämmitys, 21°C, 114 m2, 291 m3: 4,95 kW 14 075 kWh
- Ulkorakennus 2000: Lattialämmitys, 15°C, 50 m2, 115 m3: 2,20 kW 5 139 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX7 QUADRIGA H32+32/S28+22/142, +50°C, 15 m: 0,17 kW 1 486 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 12,67 kW 39 013 kWh
• Kiinteistö, 294 m2, 737 m3 3,7 COP 12,18 kW 39 013 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,201 m3 / 50 °C 2,8 COP 1,37 kW 6 000 kWh
- Yhteensä 3,5 SCOP 13,5 kW 45 013 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -2 552 kWh 0,77 kW 42 461 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 42 461 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 13,50 kW 42 461 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä ( epävirallinen E luku = 124 Luokka = C ) 42 461 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 13,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 13,5 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -35 °C
- Maasta kerätään ( 3,5 COP) 9,8 kW 30 381 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 12 080 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 12 080 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan 2 kpl 252 m kaivoa. Kaivojen yläosassa 4 m vedetöntä ja 10 m maaporausta. Poraussyvyys 252 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 252 metriä. Putkea kaivossa yhteensä 504 m
- Liitäntä pumpulta kaivoille. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 4,4 kPa) 2 kpl PE50x4.6 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla painehäviö virtauksella 0,73 l/s (virtaus kaivoa kohden on 0,73 / 2 = 0,37 l/s = 22 l/min = 1314 l/h):
- Kaivo, painehäviö 0,37 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 42 kPa = 0,42 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 969 metriä = 4 x 250 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,5 m 15 kPa = 0,15 bar
...
Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä. Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Eiköhän se ole siinä :)
Kaivon putkien halkaisijaa voi vielä miettiä jos porari suostuu isompia laittamaan. Liuospumput vievät tehoa, 45mm 50mm tai GeoDuo putkilla pienempi vastus ja putket menevät lähemmäksi kaivon seinämää ja antavat enemmän tehoa. Tuo on sitten sellaista hienosäätöä mutta kannattaa jos kulut luokkaa 1 eur/m.
Tuollaisen puumäärän latominen kattilaan talven aikana on valtava työ, sitä ei varmasti tule ikävä.
Maalämmöllä kännykkä tai läppäri käteen ja tarkistus kuinka sujuu. Helppoa kuin DNA:n mainoksessa. :)
-
Eli summa summarum:
- n. 16 kW pumppu
- 2 tolkuttoman syvää kaivoa
- ja puulämmityksestä jäävälle varaajalle ei mitään käyttöä systeemissä
Itse kuvittelin, että tuo varaaja olisi voinut hoitaa puskuroinnin, käyttöveden esilämmityksen ja samalla hiukan hukkalämmöllä huolehtinut pannuhuone lämmityksestä. Nythän pitää rakentaa uudet lähdöt ja laittaa sitten patteri lämmittämään huonetta.
Mutta näillä mennään....
-
En nyt näillä tiedoilla ainakaan pysty sanomaan mitä sille varaajalle tekisin...ja muutenkaan mikä ratkaisutapa...
Oliko LV-kierto...taisi nuo vehkeet olla eri rakennuksessa?
-
Eli summa summarum:
- n. 16 kW pumppu
- 2 tolkuttoman syvää kaivoa
- ja puulämmityksestä jäävälle varaajalle ei mitään käyttöä systeemissä
Itse kuvittelin, että tuo varaaja olisi voinut hoitaa puskuroinnin, käyttöveden esilämmityksen ja samalla hiukan hukkalämmöllä huolehtinut pannuhuone lämmityksestä. Nythän pitää rakentaa uudet lähdöt ja laittaa sitten patteri lämmittämään huonetta.
Mutta näillä mennään....
Toi varaaja on vaan niin tolkuttoman iso. Yhteen kiinteistöön tulossa 1000l+1000l varaajat ja maalämmön pumpputeho 2x 40kW=80 kW, kaivometrejä 1.7 km. Tollasilla tehoilla ja metreillä pari kuutiota vettä lämpiää järkevästi maalämmöllä.
Omakotitaloihin yleensä 200l-500l varaajat. Tehot ei oikein riitä suurempiin. Tapauksessasi 16kW maksimiteholla ei voi pitkään yhteensä 6kW kaivoja kuormittaa. 300l varaajalle riittää 5-7 kW.
-
Toi varaaja on vaan niin tolkuttoman iso. Yhteen kiinteistöön tulossa 1000l+1000l varaajat ja maalämmön pumpputeho 2x 40kW=80 kW, kaivometrejä 1.7 km. Tollasilla tehoilla ja metreillä pari kuutiota vettä lämpiää järkevästi maalämmöllä.
Omakotitaloihin yleensä 200l-500l varaajat. Tehot ei oikein riitä suurempiin. Tapauksessasi 16kW maksimiteholla ei voi pitkään yhteensä 6kW kaivoja kuormittaa. 300l varaajalle riittää 5-7 kW.
Onhan se iso muttei nyt kumminkaan kummallinen...oma 700L varaaja heilahtaa 8kW on/off pumpulla 20min jaksolla semmoseksi että voi huilia odottamaan seuraavaa jaksoa...
Eikä tuo esimerkkisi korreloi millään lailla tätä kohdetta, mitähän varten siellä on 80kW pumppua @ 1.7km kaivoa...ei ainakaan noita varaajia varten vaan sen kiinteistön kulutusta varten.
Usein isosta varaajasta luullaa että se on kauhiaa tommosta isoa vesimäärää lämmittää...käytännössä kylläkin lämmitetään niitä asuintiloja jotka sen lämmön imee siitä varaajasta.
Tämä nyt ajateltu 16kW kone joutuu tuon varaajan takia tekemään lämpöä ehkä joitakin satoja watteja jotka todennäköisesti kuluu tuon tilan lämmittämiseen muutoinkin eli toimittaa patterin virkaa, kattila kun poistuu niin johan viilenee tila, voi olla jopa että tarvitaan lisää lämmönluovuttajaa ehkä...
Kyllä tuon 2000L varaajan suhteen pitää ajatella kokonaisuutta mitä tehdään, etuja/haittoja mitä se tuo tai sen poisto aiheuttaa...kuluja sen poisto ainakin tuo, jos joskus taas halutaan varastoida lämpöä.
Se on sitten eri asia jos tuo on kehäraakki joka on hajoamassa jollakin lyhyehköllä aikajänteellä...
Tuosta en saa mitään otetta että 16kW koneella ei saisi muka pitkää aikaa kuormittaa kohteeseen määriteltyjä kaivoja ???
-
Boschin oma 180l integroitu varaaja 7 kW teholla 46->56 astetta 20 min, jos vesimäärä 11x suuremoi niin kyllä kestää, eikä iso teho 16 kW ole invertterille kovinkaan taloudellinen. Siksi pienempi varaaja järkevämpi, kun joudutaan siirtämään lämpöä varaajasta patteriverkostoon korkealla lämpötilalla. Menee inverter pumpusta koko toiminta-idea, sen nopea mukautuvuus lämpötilamuutoksiin siirtämällä lämmönjakopiiriin vain tarvittava määrä lämpöenergiaa. Patterin tekniseen tilaan joutuu todennäköisesti kuitenkin laittaman.
Jos otetaan paljon tehoa jota kaivosta ei ole otettavissa, liuoksen lämpötila ja sitä kautta sekä pumpun teho että COP laskee verrattuna tasaiseen kuormitukseen. Inverterin etuja tämäkin.
https://blog.bosch-climate.fi/puskurivaraajan-hyodyt
-
Ymmärrän kyllä, että varaaja on liian iso MLP käyttöön mutta....
Sitä en ymmärrä, että jos esim. 16 kW mlp jaksaa lämmittää talon, niin miksi se ei jaksaisi jäjestelmän välissä olevan "vesikuulan" pitämistä lämpimänä. Sehän ei vaikuta millään lailla talon energiatarpeeseen. Kuin ehkä siihen, että hiukan luovuttaa lämpöä muuten ilman lämmitystä jäävään pannuhuoneeseen. Jollakin sekin tila pitäs lmmittää...Jotenki tuntus, että tuollanen puskuri tasaisi lämmitystä, varmistaisi riittävän lämpimän käyttöveden ja antaisi pumpulle mahdollisuuden työskennellä hyvällä hyötysuhteella silloin kun on päällä. Käyntijaksot harvenisi, mutta olisivat pitempiä. Voisi säästää pumppuakin.
En kyllä pumpuista mitään vielä tiedä, mutta voisin kuvitella että niitä voisi ohjata myös varaajan lämpötilamuutoksen mukaan.
Tekisi mieli hyödyntää hyvä varaaja, mutta jo se estää maalämmön käytön, niin se pittää tyhjentää ja jättää vapaaherraksi pannuhuoneen nurkkaan. Eihän sitä sieltä ulos saa ko pilkkomalla.
Pittää vielä selvitellä asiaa pumpputarjoajien kanssa.
Kiitos mukavista pohdinnoista suuntaan ja toiseen.
-
inverter pumpun lämpökerroin on n. 20-25% parempi verrattuna perinteiseen on/off pumppuun. Se perustuu juuri tuohon mukautuvuiteen ulkolämpötilojen vaihdellessa. Ei tuoteta yhtään turhaa energiaa varastoon. Varaaja ei ole välttämätön noissa uusissa inverttereissä edes patteriverkostossa kun laitetaan ohitusputki ja ulkoinen kiertovesipumppu kuten Boschin videossa selostetaan. Pienllä teholla ja kaivon tasaisella kuormituksella saadaan paras lämpökerroin, usein lähes 5.0 tai jopa yli.
-
Sitä en ymmärrä, että jos esim. 16 kW mlp jaksaa lämmittää talon, niin miksi se ei jaksaisi jäjestelmän välissä olevan "vesikuulan" pitämistä lämpimänä. Sehän ei vaikuta millään lailla talon energiatarpeeseen.
Jos kovemmilla pakkasilla talon lämmönkulutus on n 13kw ja lämpöpumpun teho 16kw niin lämmitysteho riittää hyvin.
Jos talon lämmönkulutuksen lisäksi joutuu 2000l:n varaajan lämpötilaa nostamaan samanaikaisesti niin siitä tulee kovemmilla pakkasilla tilanne ettei talon lämmitykseen riitä lämmitystehoa silloin kun sitä menee myös varaajan lämpötilan nostamiseen. ;)
edit:
Jos maalämpökoneeksi valitaan vanhempi on/off versio niin isosta varaajasta tulee hyötyä pienemmän lämmönkulutuksen ja kesän aikana kun kompressorin lämmitystehoa voidaan varata varaajan vesitilaan ja kompressorin taukojakson aikana lämmitysteho otetaan varaajasta.
Tällä saadaan harvat käyntijaksot eikä haitallista pätkäkäyntiä tule kun myös käyntijaksot saadaan ison varaajan ansiosta kohtuulisen pitkiksi.
Harvahkoilla käynnistyksillä ja pitkillä käyntijaksoilla uskotaan olevan kompressorin käyttöikää pidentävä vaikutus,esim meillä on nyt 23 vuotta lämpöpumppu käynyt häiriöittä kun 1,2m3 varaajan ansiosta kompressori käynnistyy 6 kertaa/vrk ympäri vuoden.
Koska maalämpökoneet kuitenkin on kehittyneet ja nykyisin säädettävyydeltään ylivertainen invertteri lämpöpumppu on yleistymässä niin pitäisin sellaisen valintaa tällä hetkellä parhaana vaihtoehtona valintaa tehtäessä.
Hyötysuhde on korkeampi paremman säädettävyyden ansiosta ja mahdollisissa häiriötilanteissa niissä on sähkövastukset pumpun koneikossa varalla niin ei kummempaa varalämmitystä tarvita.
-
Ymmärrän kyllä, että varaaja on liian iso MLP käyttöön mutta....
Sitä en ymmärrä, että jos esim. 16 kW mlp jaksaa lämmittää talon, niin miksi se ei jaksaisi jäjestelmän välissä olevan "vesikuulan" pitämistä lämpimänä. Sehän ei vaikuta millään lailla talon energiatarpeeseen. Kuin ehkä siihen, että hiukan luovuttaa lämpöä muuten ilman lämmitystä jäävään pannuhuoneeseen. Jollakin sekin tila pitäs lmmittää...Jotenki tuntus, että tuollanen puskuri tasaisi lämmitystä, varmistaisi riittävän lämpimän käyttöveden ja antaisi pumpulle mahdollisuuden työskennellä hyvällä hyötysuhteella silloin kun on päällä. Käyntijaksot harvenisi, mutta olisivat pitempiä. Voisi säästää pumppuakin.
Oikeassa olet, ei se varaaja siinä rasita pumppua muutakuin häviöidensä verran ja ne lämmittää sitä pannuhuonetta.
Sitten kun ulkolämötila laskee niin silloin pumppu lähtee nostamaan tietysti tuottolämpötilaa verkostoa varten ja sen takia nostaa tuottotehoa, kun siinä on se 2000L 'lisävesimäärä' niin se tuo vähän hitautta siihen nostoon ja sen hitauden kautta pumppu ehkä vähän joutuu nostamaan ylitehon puolelle että saa lämpövajauksen kiinni. Sitten toisaalta kun ulkolämpötila nousee niin varaajassa on hetkeksi aikaa ylimääräistä energiaa ja pumppu pudottaa tuottotehoa tarvetta pienemmäksi.
Kyllä noihin varaajien kanssa toimimiseen ratkaisuja pumppuvalmistajilta löytyy, varaajaan anturi joka kyttää sen lämpötilaa.
Onko sulla jo selvä käsitys haluatko invertterin vai on/off koneen?
Tuo 20-25% paremmuus invertterille on kyllä puppua, ei se kyllä noin paljoa ole...jos olisi niin kaivosyvyyttäkin tarvittais paljon enemmän.
Patterikohteessa on turha odotella mitään yli 5 vuosiCOPpeja, riippuen max menovesitarpeesta ehkä 4 voi saada pysymään.
Tekisi mieli hyödyntää hyvä varaaja, mutta jo se estää maalämmön käytön, niin se pittää tyhjentää ja jättää vapaaherraksi pannuhuoneen nurkkaan. Eihän sitä sieltä ulos saa ko pilkkomalla.
Pittää vielä selvitellä asiaa pumpputarjoajien kanssa.
Eli varaaja on sitten kelvollisessa kunnossa...
Aika tavallista on että tarjoajat haluavat lisää töitä ja haluavat tuon pilkkomisurakan myös... ;)
-
Aloittajalle.
Jätä se varaaja ja liitä siihen erillispumppu esim. Viessmann 300-G. Varaajassa jo kaikki kytkennät tehty, miksi purkaa toimivaa pakettia pois ? Jos tilaa löytyy, niin käyttövedelle erillisvaraaja josta esilämpiää ison varaajan kierukoiden kautta tai joku 60 L sähkövaraaja priimaukseen. tällä tavalla saat toimivan systeemin ja edullisesti.
Jos tonttia löytyy niin maapiiri paras 2x400 M.
Itsellä vastaava systeemi jo vuodesta 1997 lähtien ja olen asiakkailleni asentanut useita vastaavia.
Etuna on pumpun pitkät ja harvat käyntijaksot ja varaajaa voi hyödyntää esim. aurinkokeräimillä tai sähköpaneeleilla.
-
Iman varaajaa=invertteri.
Varaajan kanssa=on/off kone.
Muista kuitenkin että kaivosta se lämpö pitää ottaa. Etelässä tuo 2x250m antaisi enemmän kuin riittävästi, Kuusamossa jää pahasti vajaaksi kun talvella käyntijaksot pitkiä.
Teho otetaan kaivosta pääasiassa kylmäaineen lauhtumisella lauhduttimessa 50->40 astetta, tuo tulistuksen poisto esim. 70-> 50 antaa lauhtumiseen verrattuna huonosti energiaa. Siksi esim. Boschin 4-16 inverterin ilmoitettu COP on käyttöveteen 2.8 lattialämmitykseen 5.55 ja patteripiiriin 4.28. Tapauksessasi vuositasolla 2/3 lattialämmitys ja 1/3 patterilämmitys mahdollistaa sen että max. 40 asteinen vesi lämmityspiiiin riittää varsin pitkälle ja sitä voidaan tuottaa matalilla lauhtumislämpötiloilla ja ero COPissa on merkittävä verrattuna on / off koneeseen. Eli käyttökustannukset ovat merkittävästi alemmat. Tosiaan tuo LWN invertteri ei vaadi välttämättä lainkaan varaajaa tuolla ohitusputkella.
-
Ison varaajan lämpöhäviöistä sellaista että aikoinaan pidin 1250l:n varaajaa kesäaikaan käyttövesivaraajana (varaajassa 2kpl käyttövesikierukkaa),veden lämpötila 50-55 astetta.
Kerran viikon lomareissun aikana kun talo oli tyhjänä ja varaajassa edelleen samat lämmöt niin tuon viikon aikana varaaja lämpöhäviöt oli n 7kwh/vrk (jonka tuottamiseen kului lämpöpumpulla sähköä n 2-2,5kwh)
Varaaja on Jämän uretaanieristetty (10cm) kantikas ja kattilahuoneen lämpötila kesällä 22-24 astetta.
Lämmöntuoton mittaukseen lauhduttimen ja varaajan välisessä putkessa Pollucom Qn2,5 energiamittari josta tuo lukema saatiin.
Joskus aikoinaan lämmityksen remontin aikana lämmitettiin käyttövesi 160l käyttövesivaraajassa sähkövastuksilla niin 3hlö:n kulutus oli 10kwh/vrk ja tuohon sisältyy tuon käyttövesivaraajan häviöt. ;)
-
Iman varaajaa=invertteri.
Varaajan kanssa=on/off kone.
Muista kuitenkin että kaivosta se lämpö pitää ottaa. Etelässä tuo 2x250m antaisi enemmän kuin riittävästi, Kuusamossa jää pahasti vajaaksi kun talvella käyntijaksot pitkiä.
Teho otetaan kaivosta pääasiassa kylmäaineen lauhtumisella lauhduttimessa 50->40 astetta, tuo tulistuksen poisto esim. 70-> 50 antaa lauhtumiseen verrattuna huonosti energiaa. Siksi esim. Boschin 4-16 inverterin ilmoitettu COP on käyttöveteen 2.8 lattialämmitykseen 5.55 ja patteripiiriin 4.28. Tapauksessasi vuositasolla 2/3 lattialämmitys ja 1/3 patterilämmitys mahdollistaa sen että max. 40 asteinen vesi lämmityspiiiin riittää varsin pitkälle ja sitä voidaan tuottaa matalilla lauhtumislämpötiloilla ja ero COPissa on merkittävä verrattuna on / off koneeseen. Eli käyttökustannukset ovat merkittävästi alemmat. Tosiaan tuo LWN invertteri ei vaadi välttämättä lainkaan varaajaa tuolla ohitusputkella.
Ei kyllä ymmärrä näitä juttuja, kun on kaivo mitoitettu asianmukaisesti ja oletettavasti oikein....niin miksi ihmeessä pystyt yhtäkkiä väittämään että "Kuusamossa jää pahasti vajaaksi" :o
Sitten tuo että on sekasysteemi LL+PL, niin on coppien sun muiden kannalta käytännössä niin että toimitaan patterilämmityksen ehdoilla (menovesillä) eli se määrää säästöt yms. LL tulee siellä perässä roikkuen...se ei siellä paranna coppia vaikka sitä olisi kuinka paljon.
-
Ison varaajan lämpöhäviöistä sellaista että aikoinaan pidin 1250l:n varaajaa kesäaikaan käyttövesivaraajana (varaajassa 2kpl käyttövesikierukkaa),veden lämpötila 50-55 astetta.
Kerran viikon lomareissun aikana kun talo oli tyhjänä ja varaajassa edelleen samat lämmöt niin tuon viikon aikana varaaja lämpöhäviöt oli n 7kwh/vrk.
Varaaja on Jämän uretaanieristetty (10cm) kantikas ja kattilahuoneen lämpötila kesällä 22-24 astetta.
Tuon mukaan varaajan lämpöhäviöt = pannuhuoneen lämmitysteho = ~300W talvikautena tosi kylmällä kelillä eli tuon verran se vie pumpun habaa. Kesällä se tietysti tippuu paljon tuota pienemmäksi kun varaajan lämpökin tippuu. Omasta mielestä tuo edustaa ei yhtikäs mitään kun kerran se pannuhuonekin pitää lämpösenä pitää...voi olla jopa ettei riitä.
-
Puu lämmityksestä jää 2000 litran varaaja. Varaajasta on lähdöt talon lämmityspiireihin eli erilliseen taloon ja sitten ulkorakennuksen varastoihin sekä myös lämmin käytyövesi lähtee varaajasta kahden kierukan kautta. Varaajassa on 3 sähkövastusta. Lämmitystä ohjataan Oumanin säätimillä.
Kysymyksiä:
-Montako lämmityspiiriä, Oumannia?
-Minkälaiset käyrät, max menovesi lämpö?
-LV kierto onko ja monestako paikasta?
-Onnistuuko vaakakeruu, RJM vinkki?
-Käykö mielessä mahdollisesti lisävaihtoehdot mm auringon hyödyntäminen, RJM vinkki?
-
Ei kyllä ymmärrä näitä juttuja, kun on kaivo mitoitettu asianmukaisesti ja oletettavasti oikein....niin miksi ihmeessä pystyt yhtäkkiä väittämään että "Kuusamossa jää pahasti vajaaksi" :o
Sitten tuo että on sekasysteemi LL+PL, niin on coppien sun muiden kannalta käytännössä niin että toimitaan patterilämmityksen ehdoilla (menovesillä) eli se määrää säästöt yms. LL tulee siellä perässä roikkuen...se ei siellä paranna coppia vaikka sitä olisi kuinka paljon.
Etelä-Suomessa 2x250m antaa jatkuvasti uusiutuvaa lämmöntuottotehoa n. 13kW. Siinä voi 13kW pumppu käydä vaikka koko ajan, kaivo ei kylmene, lämpöä tulee kallioperästä samaa tahtia kun sitä otetaan. Ei vaikuta tehoon /kaivon lämpörilaan mitenkään.
Kuusamossa vastaava 2x250m antaa n. 6kW jatkuvasti uusiutuvaa lämmöntuottotehoa. Rittää melkein 13 kW pumpulle 50% käyntiaikasuhteella. Jos rakennuksen energiantarve on n. 11kw pakkaspäivinä pumppu käy koko ajan ja kaivo jäähtyy-> liuos jäähtyy->pumpun teho putoaa jopa alle vaaditun 11kw:n tehon. Silloin ei riitä riittävästi lämpöä edes sisälle ja millä sitten tuo 2m3 varaaja ladataan? Käyntiaika vaan lisääntyy koko ajan jo pelkällä lämmitysteholla kun kaivo kylmenee.
Lattialämmitys on tehokkaampaa voidaan "kuristaa" tai "hidastaa" kiertoa jolloin tehontarve on pienempi kuin patterilämmityksessä. Pääosahan täällä oli lattialämmityksessä.
-
Iman varaajaa=invertteri.
Varaajan kanssa=on/off kone.
Muista kuitenkin että kaivosta se lämpö pitää ottaa. Etelässä tuo 2x250m antaisi enemmän kuin riittävästi, Kuusamossa jää pahasti vajaaksi kun talvella käyntijaksot pitkiä.
Teho otetaan kaivosta pääasiassa kylmäaineen lauhtumisella lauhduttimessa 50->40 astetta, tuo tulistuksen poisto esim. 70-> 50 antaa lauhtumiseen verrattuna huonosti energiaa. Siksi esim. Boschin 4-16 inverterin ilmoitettu COP on käyttöveteen 2.8 lattialämmitykseen 5.55 ja patteripiiriin 4.28. Tapauksessasi vuositasolla 2/3 lattialämmitys ja 1/3 patterilämmitys mahdollistaa sen että max. 40 asteinen vesi lämmityspiiiin riittää varsin pitkälle ja sitä voidaan tuottaa matalilla lauhtumislämpötiloilla ja ero COPissa on merkittävä verrattuna on / off koneeseen. Eli käyttökustannukset ovat merkittävästi alemmat. Tosiaan tuo LWN invertteri ei vaadi välttämättä lainkaan varaajaa tuolla ohitusputkella.
Tätä olet aiemminkin esittänyt.
Kerro selvällä Suomen kielellä mihin trmodynaamiseen tai tekniseen seikkaan tämä perustuu.
ATS
-
Niin no. Eihän tuo täysin poissuljettua tarvitse olla tuon 2000 L varaajankaan kanssa. Jos sinne tosiaan riittäisi joku 40 asteen lämpö, niin saattaa nuo lämpöhäviöt olla sekä kanaalissa, että ulkorakennuksessa jo varsin maltillisia. Esilämmitys käyttövedelle 2:den kierukan kautta ja kaappikoneessa riittäisi vettä kyllä, jos olisi vähän enemmänkin virtaamaa tarvis järjestää. Invertterillä voisi pitää niin pientä Dt:tä varaajassa, kuin pystyy ja ulkolämpötila määrää tason. Aika yksinkertainen, kun on vain tuo varaaja lämmityspiirinä. Paras hommassa lienee, että rakentelu olisi ihan minimissä. Kuumanveden kiertoon vain pieni boileri, kun ei taida olla järkevää kierrättää sitä kanaalia pitkin.
-
Tuon mukaan varaajan lämpöhäviöt = pannuhuoneen lämmitysteho = ~300W talvikautena tosi kylmällä kelillä eli tuon verran se vie pumpun habaa. Kesällä se tietysti tippuu paljon tuota pienemmäksi kun varaajan lämpökin tippuu. Omasta mielestä tuo edustaa ei yhtikäs mitään kun kerran se pannuhuonekin pitää lämpösenä pitää...voi olla jopa ettei riitä.
Siihen suuntaan menee,talvella ei ole varaajan häviöitä tutkittu mutta kattilahuoneen lämpötila laskee pakkasilla +15 asteen paikkeille pelkästään varaajan lämpöhäviöllä.Lämpöpumppu ei siis ole kattilahuoneessa ;)
-
Aksutrelle tuosta lauhduttimesta:
Teho otetaan kaivosta höyrystimellä. Lauhduttimella poistetaan kerätty energia kohteeseen. Saatavan energian määrää säätelee kiertävän kylmäaineen määrä. Kiertämiseen käytettävän energian määrää säätelee höyrystymis- ja lauhtumislämpötilojen erotus. Tai suurinpiirtein noin.
-
Sitten tuo että on sekasysteemi LL+PL, niin on coppien sun muiden kannalta käytännössä niin että toimitaan patterilämmityksen ehdoilla (menovesillä) eli se määrää säästöt yms. LL tulee siellä perässä roikkuen...se ei siellä paranna coppia vaikka sitä olisi kuinka paljon.
Ei kai se nyt ihan noinkaan mene? LL mahdollistaa kylmemmän paluun, joka samalla menolla parantaa COPia. Kuinka paljon riippunee pumpusta. Yhdessä julkaisussa väitettiin 2/3 meno ja 1/3 paluu.
-
Siihen suuntaan menee,talvella ei ole varaajan häviöitä tutkittu mutta kattilahuoneen lämpötila laskee pakkasilla +15 asteen paikkeille pelkästään varaajan lämpöhäviöllä.Lämpöpumppu ei siis ole kattilahuoneessa ;)
Eihän tuohon talvea tarvita, sanoit tuolla että "veden lämpötila 50-55 astetta" varaajassa, tuo riittää kuvaamaan AP:n tapausta talvella varaajahäviön osalta...
-
Jos talon lämmönkulutuksen lisäksi joutuu 2000l:n varaajan lämpötilaa nostamaan samanaikaisesti niin siitä tulee kovemmilla pakkasilla tilanne ettei talon lämmitykseen riitä lämmitystehoa silloin kun sitä menee myös varaajan lämpötilan nostamiseen. ;)
Ei kai se joudu nostamaan varaajan lämpötilaa samanaikaisesti. Mulla on 3 kuution varaaja viessmannin onoffin seurana. Pumpulta lähtevä lämmin menee varaajasta lähtevään lämmityskiertoputkeen. Eli shuntin asennosta riippuen pumpun tuottama lämpö menee joko kokonaan tai osittain lämmityspiiriin. Jos oumanni pyytää vähemmän lämpöä kuin pumpun käyrä pyytää niin osa pumpulta tulevasta menee varaajaan. Varaajaan tulevasta lämmityskierron paluuputkesta lähtee paluuputki pumpulle. Toiminut moitteetta, lauhoillakin keleillä pitkät käyntijaksot, koska lataa varaajaa "ylijäämäteholla", jota lämmityspiiri ei tarvitse. Olen säätänyt pumpun käyrän hieman kuumemmaksi kuin lämmityskierron oumannin.
Käyttövesi esilämpiää varaajan kierukoissa, joten pumppu joutuu tekeen käyttövettä harvoin eikä lämminvesi ihan hetkessä lopu. Jos on hyväkuntoinen varaaja, niin miksi purkaa pois ja ostaa ja asentaa uusi puskurivaraaja tilalle. Kustannuksia tulee äkkiä tonnikaupalla. Ei ikinä maksa itseänsä takaisin.
Nyt kolmen kk käytön jälkeen koneen ilmoittama cop 4,9. Ja on ollut vanha kunnon pakkastalvi.
-
Ei kai se nyt ihan noinkaan mene? LL mahdollistaa kylmemmän paluun, joka samalla menolla parantaa COPia. Kuinka paljon riippunee pumpusta. Yhdessä julkaisussa väitettiin 2/3 meno ja 1/3 paluu.
Jos hifistellä haluaa, voisi tehdä kytkennät niin,että lattiata lämmitetään suoraan lämpöpumpulla ja pattereita varaajaan kautta niin, että varaajaa ladataan vaihtoventtilin avulla ajoittain pattereiden vaatimaan lämpötilaan. Eikös uima-allaskytkennätkin usein tehdä näin?
Tällä voisi saada parhaat COP luvut.
-
Ei kai se nyt ihan noinkaan mene? LL mahdollistaa kylmemmän paluun, joka samalla menolla parantaa COPia. Kuinka paljon riippunee pumpusta. Yhdessä julkaisussa väitettiin 2/3 meno ja 1/3 paluu.
Kyllä se vaan niin pääperiaatteeltaan menee, ei se pumppu LL paluuta saa vaan sinne palaa 'patteri paluu' (+pieni määrä LL paluu), ei se pumppu pystyisi tekemään LL paluulämmöstä PL menolämpöä eli dT pumpun yli olisi jossain tilanteessa ~55-30ºC eli ~25K. LL:lle on shunttaus tietysti normaalisti ja se palauttaa hyvin vähän sitä LL paluuta pumpulle koska suurin osa menee shuntille viilentämään sitä shuntin kuuma haarasta tulevaa niin kuumaa vettä eli tavallaan LL:ssä on paljon 'sisäkiertoista' vettä ja vain pieni osa tulee/menee pumpulle, sitä vähemmän mitä kuumempaa pumppu joutuu tekemään PL:lle.
Noissa pumpuissa yleensä valitaankin onko pelkkä LL vai PL vai LL+PL ja kaikille noille on eri dT ohje mitä pumppu duunaa, LL matala dT ja PL korkea dT.
-
Jos hifistellä haluaa, voisi tehdä kytkennät niin,että lattiata lämmitetään suoraan lämpöpumpulla ja pattereita varaajaan kautta niin, että varaajaa ladataan vaihtoventtilin avulla ajoittain pattereiden vaatimaan lämpötilaan. Eikös uima-allaskytkennätkin usein tehdä näin?
Tällä voisi saada parhaat COP luvut.
Periaatteessa varmaan juu...ei vain taida millään merkillä olla ainakaan kotitalousluokassa kahden tason läämmitysmoodia tuohon tapaan...
-
Ei kai se joudu nostamaan varaajan lämpötilaa samanaikaisesti. Mulla on 3 kuution varaaja viessmannin onoffin seurana. Pumpulta lähtevä lämmin menee varaajasta lähtevään lämmityskiertoputkeen. Eli shuntin asennosta riippuen pumpun tuottama lämpö menee joko kokonaan tai osittain lämmityspiiriin. Jos oumanni pyytää vähemmän lämpöä kuin pumpun käyrä pyytää niin osa pumpulta tulevasta menee varaajaan. Varaajaan tulevasta lämmityskierron paluuputkesta lähtee paluuputki pumpulle. Toiminut moitteetta, lauhoillakin keleillä pitkät käyntijaksot, koska lataa varaajaa "ylijäämäteholla", jota lämmityspiiri ei tarvitse. Olen säätänyt pumpun käyrän hieman kuumemmaksi kuin lämmityskierron oumannin.
Näin juuri, kytkentätapakin vaikuttaa asiaan...
-
Ei kai se joudu nostamaan varaajan lämpötilaa samanaikaisesti. Mulla on 3 kuution varaaja viessmannin onoffin seurana. Pumpulta lähtevä lämmin menee varaajasta lähtevään lämmityskiertoputkeen. Eli shuntin asennosta riippuen pumpun tuottama lämpö menee joko kokonaan tai osittain lämmityspiiriin. Jos oumanni pyytää vähemmän lämpöä kuin pumpun käyrä pyytää niin osa pumpulta tulevasta menee varaajaan. Varaajaan tulevasta lämmityskierron paluuputkesta lähtee paluuputki pumpulle.
Tuossahan on suorastaan nerokas systeemi,täytyypä miettiä muuttaisinko meille samalla tavalla.
Nyt meillä pumpusta tulee suoraan varaajaan sen meno ja paluu omilla putkilla ja lämmityspuoli samoin omilla putkilla varaajan toisesta päästä shuntin säätelemänä.
Siis tuossa Hh evp:n systeemissä varaajasta lämmitysverkon shuntille lähtevässä putkessa vaihtuu virtaussuunta silloin kun kompressori käy..jos oikein ymmärsin?
-
Mullahan on 3 piiriä kytkettynä. Eli varaaja + alakerran lattiat + yläkerran lattiat. Lämpimin vesi tarvitaan alakerran öljyaikaisiin betoneihin ja yläkertaa joutuu himmaamaan jo selvästi. Varaajan piiri toimii aika lähellä samaa, mitä alakerran lattia, joten latauksen alkaessa se on kokonaan auki ja lämmöt menee ensialkuun sinne. Yleensä yläkerran shuntti on lähes kokonaan myös auki ja alkaa siitä kohtuu nopeasti menemään kiinni, kun lataus etenee. Kesällä aurinkokennot lämmittää varaajaa ja saan sieltä usein jo ylilämpöä reilusti ja sen saa hävitettyä törkeään esilämmitykseen käyttövedelle ja pesutilojen lattioihin. Eli meillä on nuo varaajatkin hieno juttu olemassa. Ja kun ei tilasta ole puutetta, niin sen parempi. Täällä tullut hyvin esille muutama varaajan oikea käyttäjäkin ja voisi melkein jo ajatella uudestaan sen 2000 L varaajan käyttöönottamista kuitenkin hyvänä juttuna. Ylimääräinen rakentelu nyt ensimmäisenä jo jäisi pois.
Meillä on tosin myös oma kiertovesipumppu kummassakin lämmityspiirissä, jotka kierrättää siis itsenäisesti piiriä. Shuntti sitten haukkaa lisääntyvästi lämpöä, kun MLP ei ole päällä. Kun varaajasta lämmöt vähenee käynnistyy pumppu työntämään lämpöä lisää ja piirien pumput imee niihin ensin lämpöä ja jatkaa varaajan lataamista, kun shuntti menee kiinni. Piirien moottorit pyörittää vettä oli sitten shuntti kiinni, tai auki. Jos myös termarit alkaa sulkeutua, niin pumppujen teho putoaa vastaavasti. MLP n kiertopumppu toimii vain latauksessa, eikä osallistu lämmityksen kierrätykseen ollenkaan.
-
Nykyinen toiminta lähtee varaajalta lämmityspiiriin ja jakaantuu heti saman ulkorakennuksen varastoille ja asuintaloon. Asuintaloon menevän veden lämpötilaa säätää Ouman (B-käyrällä ja puolinapsua hienosäätöä) ja se menee yläkerran patterielle. Talon sisällä tätä tuloa "kuristetaan" Oumanilla (B-käyrä) sitten lattilämmitykseen. Lattian ja pattereiden menevän veden lämpötilaero on 2-4 astetta. Muistaakseni maksimi kiertoveden lämpötila on asetettu 45 asteeseen. Vararastojen lattiaan menevän veden lämpötilaa säädetään ihan manuaalisuntilla. Ei ole niin tarkkaa, kuhan on jossain lämmössä pysynyt. Kaikilla piireillä on omat kiertovesipumput eli pannuhuoneessa 2 pumppua (varastojen lattia + siirto taloon) ja talossa vielä omat pumput pattereille ja lattioille. Pumppujen ainakin luulisi riittävän.
Yksi yritys oli sitä mieltä, ettei kannata varaajaa poistaa vaan hyödyntää sitä käyttöveden esilämmitykseen sekä hyödyntää siitä valmiina olevat lämmityspiirilähdöt. Suositteli varaajaan kytkettäväksi on/off pumpun.
Tuo kaivojen syvyys aiheuttaa päänvaivaa. Tomppelin mitoitus ilmoitti 252 meträ, mutta nyt esille tulleet tarjoajat vakuuttvat että 200 metrin kaivot riittävät. Maalampo.fi sivustolla ilmoitetaan alueelle 5 (jossa Kuusamo) vastaavan energiakulutuksisen talon tarpeeksi 2x190 metriä. ::) Kuva kaaviosta liitteenä.
No tuon asian kanssa ei tietysti ole leikkimistä...
Mutta alkaa kyllä pää olla aika sekaisin tätä asiaa, kohta ei tiedä uskaltaako maalämpöä haaveillakaan. Klapikattilan kanssa tuo varaajaki oli helpompi ymmärtää ;D Mutta kovaa hommaahan se klapien merkintä hanskoilla on...
Mielenkiintoista pohtia ja kuulla eri versioita asioihin. Kaikille voi jopa tulla jotain uutta...
-
Kaivon porauksesta on muistaakseni 80 % työtä, eli se menee kotitalousvähennykseen aika hyvin. 100 m erotus ei tunnukaan enää järkyttävältä. Tämä kaivojen osuus tuntuu olevan aina se vaikein rasti maalämmön laitossa.
-
Tuossahan on suorastaan nerokas systeemi,täytyypä miettiä muuttaisinko meille samalla tavalla.
Nyt meillä pumpusta tulee suoraan varaajaan sen meno ja paluu omilla putkilla ja lämmityspuoli samoin omilla putkilla varaajan toisesta päästä shuntin säätelemänä.
Siis tuossa Hh evp:n systeemissä varaajasta lämmitysverkon shuntille lähtevässä putkessa vaihtuu virtaussuunta silloin kun kompressori käy..jos oikein ymmärsin?
Ei vaihu virtaussuunta. Kun kompressori ei käy niin oumanni avaa vaan shunttia isommalle sitä mukaa kun varaaja jäähtyy. Kun lämpötila varaajassa laskee tarpeeksi niin pumppu lähtee puskurivaraajan lämpötila-anturin perusteella käyntiin ja oumanni rupiaa vääntään shunttia pienemmälle.
Yksinkertainen systeemi kytkeä, mahollisimman vähän liikkuvia osia, kuten esim erilaisia sekoitusventtiileitä tai kv-pumppuja. Tuossa kuvassa ei näy sulkuhanat joilla voi halutessa/tarvittaessa ohittaa varaajan.
-
Ihan mielenkiinnosta kysyn kun tässä Kuusamon naapurissa olen että miksi Nanozekille on laskettu että lämpöpumpun teho riittää -35 asteeseen ja minulle laskettiin että riittää -40?
-
Inverter vs. on/off erot kylmäaineprosessissa.
Tulistuksen poisto 70->50 asteen lämpötilassa tuo vain vähän tehoa esimerkissä 1.08 kW
Varsinainen kylmäineen lauhtuminen lauhduttimessa 50-> 42 tuo varsinaisen lämpötehon, esimerkissä 6.8 kW. Lopuksi alijäähtyminen tuo vielä 0,54 kW.
Inverter pumppu pitää kuumakasun lähellä lauhtumislämpötilaa 54 astetta liite 5 kW, on/offilla se karkaa 82 asteeseen liite 6 kW. Eli on/off käyttää komptessorin korkeaa tehoa ja puristaa turhaan kuumakaasun lämpötilan korkealle, jolloin tulistumisen poistosta saadaan huonosti tehoa verrattuna varsinaiseen lauhtumiseen jota inverter matalalla lämpötilalla hyödyntää tehokkaasti.
Eli inverter ei hukkaa tehoa korkeaan kuumakaasun lämpötilaan kuin käyttöveden teossa, jolloin COP esim. bosch invertterit 2.8
Kylmäaineissa on pieniä eroja muttei kovin merkittäviä kokonaisuuden kannalta.
407 410
lähtöpaine 3 8
loppupaine 20 30
höyryn lämpötila 65 65
lauhtumislämpötila 48 48
höyrystyslämpötila 0 0
höyrystysenergia 170 185
kompressorin energia 40 35
lauhduttimen energia 210 220
COPin yläraja 210/40 220/35
-
Nykyinen toiminta lähtee varaajalta lämmityspiiriin ja jakaantuu heti saman ulkorakennuksen varastoille ja asuintaloon. Asuintaloon menevän veden lämpötilaa säätää Ouman (B-käyrällä ja puolinapsua hienosäätöä) ja se menee yläkerran patterielle. Talon sisällä tätä tuloa "kuristetaan" Oumanilla (B-käyrä) sitten lattilämmitykseen. Lattian ja pattereiden menevän veden lämpötilaero on 2-4 astetta. Muistaakseni maksimi kiertoveden lämpötila on asetettu 45 asteeseen. Vararastojen lattiaan menevän veden lämpötilaa säädetään ihan manuaalisuntilla. Ei ole niin tarkkaa, kuhan on jossain lämmössä pysynyt. Kaikilla piireillä on omat kiertovesipumput eli pannuhuoneessa 2 pumppua (varastojen lattia + siirto taloon) ja talossa vielä omat pumput pattereille ja lattioille. Pumppujen ainakin luulisi riittävän.
Yksi yritys oli sitä mieltä, ettei kannata varaajaa poistaa vaan hyödyntää sitä käyttöveden esilämmitykseen sekä hyödyntää siitä valmiina olevat lämmityspiirilähdöt. Suositteli varaajaan kytkettäväksi on/off pumpun.
Tuo kaivojen syvyys aiheuttaa päänvaivaa. Tomppelin mitoitus ilmoitti 252 meträ, mutta nyt esille tulleet tarjoajat vakuuttvat että 200 metrin kaivot riittävät. Maalampo.fi sivustolla ilmoitetaan alueelle 5 (jossa Kuusamo) vastaavan energiakulutuksisen talon tarpeeksi 2x190 metriä. ::) Kuva kaaviosta liitteenä.
No tuon asian kanssa ei tietysti ole leikkimistä...
Mutta alkaa kyllä pää olla aika sekaisin tätä asiaa, kohta ei tiedä uskaltaako maalämpöä haaveillakaan. Klapikattilan kanssa tuo varaajaki oli helpompi ymmärtää ;D Mutta kovaa hommaahan se klapien merkintä hanskoilla on...
Mielenkiintoista pohtia ja kuulla eri versioita asioihin. Kaikille voi jopa tulla jotain uutta...
Tossa vielä hyvästä diplomityöstä suositus kaivolle Oulun korkeudelle , lämmönsiirtonesteen keskilämpötila 0 ja lämpökerroin SPF 3 = 4x200m hyvän kaivon mitat. aika kaukana on tuo 2x190m :'(
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/123456789/21943/Lahti.pdf?sequence=3&isAllowed=y
-
Ihan mielenkiinnosta kysyn kun tässä Kuusamon naapurissa olen että miksi Nanozekille on laskettu että lämpöpumpun teho riittää -35 asteeseen ja minulle laskettiin että riittää -40?
Laskentapohja käyttää Ilmatieteenlaitoksen julkaisemaa säädataa viimeisten 12 -vuoden ajalta ja tämä on muuttanut paikallisia MUT- ja muitakin sääarvoja.
Aluksi käytin Motivan MUT suositusarvoja, mutta ne ovat hyvin karkeajakoisia.
Tämä kulunut talvi taitaa taasen muuttaa arvoja vähän konservatiivisempaan suuntaan.
Tämä on selitys muuttuneille arvoille.
-
Nykyinen toiminta lähtee varaajalta lämmityspiiriin ja jakaantuu heti saman ulkorakennuksen varastoille ja asuintaloon. Asuintaloon menevän veden lämpötilaa säätää Ouman (B-käyrällä ja puolinapsua hienosäätöä) ja se menee yläkerran patterielle. Talon sisällä tätä tuloa "kuristetaan" Oumanilla (B-käyrä) sitten lattilämmitykseen. Lattian ja pattereiden menevän veden lämpötilaero on 2-4 astetta. Muistaakseni maksimi kiertoveden lämpötila on asetettu 45 asteeseen. Vararastojen lattiaan menevän veden lämpötilaa säädetään ihan manuaalisuntilla. Ei ole niin tarkkaa, kuhan on jossain lämmössä pysynyt. Kaikilla piireillä on omat kiertovesipumput eli pannuhuoneessa 2 pumppua (varastojen lattia + siirto taloon) ja talossa vielä omat pumput pattereille ja lattioille. Pumppujen ainakin luulisi riittävän.
Yksi yritys oli sitä mieltä, ettei kannata varaajaa poistaa vaan hyödyntää sitä käyttöveden esilämmitykseen sekä hyödyntää siitä valmiina olevat lämmityspiirilähdöt. Suositteli varaajaan kytkettäväksi on/off pumpun.
No tuo ehdotettu vaihtoehto on yksi ihan hyvä semmonen yhdeksi vaihtoehdoksi, ei tule turhia purku>uusi kustannuksia, kone varmaankin sisäisellä LV-varaajalla ehdotettu?
Eli 1. shuntti on ulkorakennuksessa ja talossa toinen, kö?
Tuo Ouman B-käyrä oikeastaan mitään kerro kun ei tommosta Oumannia omista, mutta ilmeisesti kuitenkin max 45ºC menee MUT-35ºC tilassa ja LL talossa muutama aste alle...kohtuu kuumaa sitten LL:een...nuo on ihan hyvän matalat menovesi tarpeet maalämmölle.
Kuinkas se LV-kierto onko semmonen olemassa?
-
Inverter vs. on/off erot kylmäaineprosessissa.
Tulistuksen poisto 70->50 asteen lämpötilassa tuo vain vähän tehoa esimerkissä 1.08 kW
Varsinainen kylmäineen lauhtuminen lauhduttimessa 50-> 42 tuo varsinaisen lämpötehon, esimerkissä 6.8 kW. Lopuksi alijäähtyminen tuo vielä 0,54 kW.
Inverter pumppu pitää kuumakasun lähellä lauhtumislämpötilaa 54 astetta liite 5 kW, on/offilla se karkaa 82 asteeseen liite 6 kW. Eli on/off käyttää komptessorin korkeaa tehoa ja puristaa turhaan kuumakaasun lämpötilan korkealle, jolloin tulistumisen poistosta saadaan huonosti tehoa verrattuna varsinaiseen lauhtumiseen jota inverter matalalla lämpötilalla hyödyntää tehokkaasti.
Eli inverter ei hukkaa tehoa korkeaan kuumakaasun lämpötilaan kuin käyttöveden teossa, jolloin COP esim. bosch invertterit 2.8
En minä sitä väitä että invertteri huono olisi, todennäköisesti parempi kuin on-off.
Minua kiinnostaa taas "pajonko on paljon"?
Ylläolevassa viestissä olleet kolme esimerkkiä olivat niin paljon eri tilanteista että niistä ei voi tehdä johtopäätöksiä.
Pitäisiköhän tätä keskustelua on-off vastaan invertteri jatkaa jossain teknisten kysymysten osiossa?
ATS
-
No tuo ehdotettu vaihtoehto on yksi ihan hyvä semmonen yhdeksi vaihtoehdoksi, ei tule turhia purku>uusi kustannuksia, kone varmaankin sisäisellä LV-varaajalla ehdotettu?
Eli 1. shuntti on ulkorakennuksessa ja talossa toinen, kö?
Tuo Ouman B-käyrä oikeastaan mitään kerro kun ei tommosta Oumannia omista, mutta ilmeisesti kuitenkin max 45ºC menee MUT-35ºC tilassa ja LL talossa muutama aste alle...kohtuu kuumaa sitten LL:een...nuo on ihan hyvän matalat menovesi tarpeet maalämmölle.
Kuinkas se LV-kierto onko semmonen olemassa?
Pannuhuoneella on suntti, josta vesi tulee sisälle ja menee sen Oumanin sunttauksen mukaan pattereille. Siitä lähtee toisen suntin (Oumanin säätämänä) kautta talon sisällä lattiakiertoon. Tuo B-käyrä on kohtuullisen loiva eli ei mitenkään korkeat kiertoveden lämpötilat. Noin -30 asteen paikkeilla kiertoon menee 40 asteinen vesi. Talvikeli -5--10 astetta kiertovesi on 25-28 astetta. Viime viikon kovilla (-36) pakkasilla työnsi pattereille 45 asteisena.
LV kierto on kahden kierukan kautta varaajassa ja sieltä omalla pumpulla talon hanoille.
-
Pannuhuoneella on suntti, josta vesi tulee sisälle ja menee sen Oumanin sunttauksen mukaan pattereille. Siitä lähtee toisen suntin (Oumanin säätämänä) kautta talon sisällä lattiakiertoon. Tuo B-käyrä on kohtuullisen loiva eli ei mitenkään korkeat kiertoveden lämpötilat. Noin -30 asteen paikkeilla kiertoon menee 40 asteinen vesi. Talvikeli -5--10 astetta kiertovesi on 25-28 astetta. Viime viikon kovilla (-36) pakkasilla työnsi pattereille 45 asteisena.
LV kierto on kahden kierukan kautta varaajassa ja sieltä omalla pumpulla talon hanoille.
Ok, ymmärrän tuon nyt niin että sulla ei sitten ole LV-kiertoa...se tarkoittaa semmosta vesipumpulla ajettavaa kiertoa vaikka sieltä talosta takaisin ulkorakennukseen...noita laitetaan monasti näissä erillisrakennus komboissa jotta saadaan talossa tulemaan kuumavesi heti hanoilta ettei tarvii lirutella turhaan ja odottaa sitä kuumaa vettä.
Ihan hyvä on kyllä tuo lämmönjakoverkosto maalämmöllä hoidettavaksi...
-
Ok, ymmärrän tuon nyt niin että sulla ei sitten ole LV-kiertoa...se tarkoittaa semmosta vesipumpulla ajettavaa kiertoa vaikka sieltä talosta takaisin ulkorakennukseen...noita laitetaan monasti näissä erillisrakennus komboissa jotta saadaan talossa tulemaan kuumavesi heti hanoilta ettei tarvii lirutella turhaan ja odottaa sitä kuumaa vettä.
Ihan hyvä on kyllä tuo lämmönjakoverkosto maalämmöllä hoidettavaksi...
LV:llä oma pumppu ja kierto. Heti tulee hanasta kuumaa. Toki yöksi ja osin päiväksi kierto pois kellokytkimellä. Silloin jos tarvii kuumaa vettä niin hetki menee.
-
Jos lämpöä pystyisi laskemaan pattereille lisäämällä kiertoa, niin aina parempi. Käyttövesi ei oikein käy kierrättää tuolta kanaalin päästä, mutta pienikin boileri hoitaisi kierron talossa, jos nyt yleensä laittaa ollenkaan. Varmaan tuosta saa edullisimmin tehtyä säästämällä paljon vanhaa ja järkeilemällä lämpöjä alas kaikessa siirrossa. Korkea lämpö pitää vain korvata siirron määrällä, niin yhtälö pelaa entistä paremmin. Voipi jopa olla, että pelletit on tuprutellu suuret määrät kaloreita hukkaan ja pääset uudelle tasolle energian määrässä. Varaajasta poistuu 20 astetta ja korvausilma imurointi ulkoa loppuu kokonaan. Omalla kohdalla tuli selvä muutos noista. Tällä hetkellä esim suklaalevyjäkin voi säilyttää käyttövesivaraajan päällä ja vielä saa murtaa levystä. Öljyaikaan olisi saanut nuolla lattialta.
-
LV:llä oma pumppu ja kierto. Heti tulee hanasta kuumaa. Toki yöksi ja osin päiväksi kierto pois kellokytkimellä. Silloin jos tarvii kuumaa vettä niin hetki menee.
Tuota ehkä kannattaa miettiä saisko talolle pikku sähkövaraajan tuon kierron tilalle...nuo LV-kierrot monasti kovia energiasyöppöjä vaikka olet sitä nyt jo rajoittanutkin kellolla.
-
En minä sitä väitä että invertteri huono olisi, todennäköisesti parempi kuin on-off.
Minua kiinnostaa taas "pajonko on paljon"?
Ylläolevassa viestissä olleet kolme esimerkkiä olivat niin paljon eri tilanteista että niistä ei voi tehdä johtopäätöksiä.
Pitäisiköhän tätä keskustelua on-off vastaan invertteri jatkaa jossain teknisten kysymysten osiossa?
ATS
Vaikea löytää vertailulukuja, mutta tuossa Boschin esitteessä on EN14511 mukaiset lukemat invertterille ja on/off pumpulle.
https://www.bosch-climate.fi/globalassets/fi-dokumentit/ladattavat-dokumentit/oppaat-ja-esitteet/maalampo/maalampoesite_bosch_26.7.2019_pieni.pdf
4-16 lattialämmityksen 0/35Cop on 4.7 ja vastaava 5000 LW 17 on 4.0. Ero on siis laboratoriomittauksissa 15% invertterin hyväksi. Jos mennään patterilämmitykseen 55 astetta niin ero kapenee muutamaan kymmenyksen.
Tästä voi päätellä että lattialämmitykseen invertteri on parempi ratkaisu, patterilämmityksessä ero on marginaalinen ettei sillä ole laboratorio olosuhteissa käytännön merkitystä. Tosielämä on sitten toinen juttu, kaivon mitoitukset ym. Toisella menee suunnilleen samankokoisen ja samanikäisen talon lämmitykseen 5000 kWh ja toisella 15000 kwh. Pumppujen tekniikoista tuo ei johdu vaan jostain muusta.
Todennäköinen syy on kaivon mitoitus.
-
Pannuhuoneella on suntti, josta vesi tulee sisälle ja menee sen Oumanin sunttauksen mukaan pattereille. Siitä lähtee toisen suntin (Oumanin säätämänä) kautta talon sisällä lattiakiertoon. Tuo B-käyrä on kohtuullisen loiva eli ei mitenkään korkeat kiertoveden lämpötilat. Noin -30 asteen paikkeilla kiertoon menee 40 asteinen vesi. Talvikeli -5--10 astetta kiertovesi on 25-28 astetta. Viime viikon kovilla (-36) pakkasilla työnsi pattereille 45 asteisena.
LV kierto on kahden kierukan kautta varaajassa ja sieltä omalla pumpulla talon hanoille.
Noilla lämpötiloilla pärjäät mainiosti inverter pumpulla vaikka ilman varaajaa, max vain 45 astetta.
Maalämpöprojektissa ei kannata hosua, virheiden korjaus jälkikäteen on kallista ja hankalaa.
Käy tarjoajien kanssa läpi tuo varaajan kohtalo, kannattaako pitää vai ei.
Tomppelin mitoitukset olleet yleensä kohdallaan, tuolla 2x252m saa varmaankin sellaisen kaivon jonka liuoksen tulolämpötila pysyy kovimpia pakkasjaksoja lukuunottamatta plussalla. ( vrt EED laskelma 0, SPF2 =3x196m)= 588m, tomppeli 504m. Tuossa diplomityössä tarkastajana on toiminut jäähdytys- ja lvi tekniikan professori. Älä lähde missään tapauksesssa 2x190m kaivoilla projektia toteuttamaan!
-
Vaikea löytää vertailulukuja, mutta tuossa Boschin esitteessä on EN14511 mukaiset lukemat invertterille ja on/off pumpulle.
https://www.bosch-climate.fi/globalassets/fi-dokumentit/ladattavat-dokumentit/oppaat-ja-esitteet/maalampo/maalampoesite_bosch_26.7.2019_pieni.pdf
4-16 lattialämmityksen 0/35Cop on 4.7 ja vastaava 5000 LW 17 on 4.0. Ero on siis laboratoriomittauksissa 15% invertterin hyväksi. Jos mennään patterilämmitykseen 55 astetta niin ero kapenee muutamaan kymmenyksen.
Tästä voi päätellä että lattialämmitykseen invertteri on parempi ratkaisu, patterilämmityksessä ero on marginaalinen ettei sillä ole laboratorio olosuhteissa käytännön merkitystä. Tosielämä on sitten toinen juttu, kaivon mitoitukset ym. Toisella menee suunnilleen samankokoisen ja samanikäisen talon lämmitykseen 5000 kWh ja toisella 15000 kwh. Pumppujen tekniikoista tuo ei johdu vaan jostain muusta.
Todennäköinen syy on kaivon mitoitus.
Tässä suurin ero tulee siitä, että sinun vertaamat invertteri on uusinta tekniikka ja on/off vanhaa. Jos ottaa vertailuun minkä tahansa teknisesti uudemman on/off:n niin ollaan ihan samoissa luvuissa.
Nibe F1245 10kW B0/W35 COP 5.03
Viesmann 300G 13kW B0/W35 COP 5.00
Viesmann 300G 17kW B0/W35 COP 4.73
Stiebel Eltron WPC 13kw B0/W35 COP 4.83
-
Vaikea löytää vertailulukuja, mutta tuossa Boschin esitteessä on EN14511 mukaiset lukemat invertterille ja on/off pumpulle.
https://www.bosch-climate.fi/globalassets/fi-dokumentit/ladattavat-dokumentit/oppaat-ja-esitteet/maalampo/maalampoesite_bosch_26.7.2019_pieni.pdf
4-16 lattialämmityksen 0/35Cop on 4.7 ja vastaava 5000 LW 17 on 4.0. Ero on siis laboratoriomittauksissa 15% invertterin hyväksi. Jos mennään patterilämmitykseen 55 astetta niin ero kapenee muutamaan kymmenyksen.
Tästä voi päätellä että lattialämmitykseen invertteri on parempi ratkaisu, patterilämmityksessä ero on marginaalinen ettei sillä ole laboratorio olosuhteissa käytännön merkitystä. Tosielämä on sitten toinen juttu, kaivon mitoitukset ym. Toisella menee suunnilleen samankokoisen ja samanikäisen talon lämmitykseen 5000 kWh ja toisella 15000 kwh. Pumppujen tekniikoista tuo ei johdu vaan jostain muusta.
Todennäköinen syy on kaivon mitoitus.
Paitsi että tähän paremmin Boschilta ehkä sopii 14kW on/off, cop erot B0W35 siis 4.4<>4.7 ja tuosta eroksi 6-7% ... ehkä jostain muualta löytyy valinnan avain.
Jostain syystä 7001i scop on huonompi kuin pienempien sisarmallien, johtuisiko tiukemmista komponentti mitoituksista...voi olla jopa niin että on samat vaihtimet kuin pikkusiskolla (12kW)...
-
Tässä suurin ero tulee siitä, että sinun vertaamat invertteri on uusinta tekniikka ja on/off vanhaa. Jos ottaa vertailuun minkä tahansa teknisesti uudemman on/off:n niin ollaan ihan samoissa luvuissa.
Nibe F1245 10kW B0/W35 COP 5.03
Viesmann 300G 13kW B0/W35 COP 5.00
Viesmann 300G 17kW B0/W35 COP 4.73
Stiebel Eltron WPC 13kw B0/W35 COP 4.83
Tuo on ihan totta että on/off Boschit on jääneet junasta ja luulen että ajattelevat enemmän laittavansa paukut tuonne invertteripuolelle eikä on/off puolelle.
-
Jostain syystä 7001i scop on huonompi kuin pienempien sisarmallien, johtuisiko tiukemmista komponentti mitoituksista...voi olla jopa niin että on samat vaihtimet kuin pikkusiskolla (12kW)...
Postasinkin 5.3 tuon mitoituslaskelman. Sen mukaan nuo vuosikulutuksen mukaan lasketut COP lukemat olivat isomman hyväksi, kumma kyllä.
-
Tässä suurin ero tulee siitä, että sinun vertaamat invertteri on uusinta tekniikka ja on/off vanhaa. Jos ottaa vertailuun minkä tahansa teknisesti uudemman on/off:n niin ollaan ihan samoissa luvuissa.
Nibe F1245 10kW B0/W35 COP 5.03
Viesmann 300G 13kW B0/W35 COP 5.00
Viesmann 300G 17kW B0/W35 COP 4.73
Stiebel Eltron WPC 13kw B0/W35 COP 4.83
Noita kyllä pitää verrata saman standardin mukaan, edellisessä listassa esim. Niben arvo EN 205 mukaisesti.
Vertailukelpoiset:
SCOP (EN 14825) NIBE F1245-12 4.9 vs Bosch 3-12 5.85 ero 16%
SCOP (EN 14825) Stiebel Eltron WPC 13kw 5.28 Bosch 3-12 5.85 ero 10%
Viesmann ei ilmoita SCOP arvoja kuin inverttereille.
Fakta on, että Boschin invertteri hakkaa reippaasti tuon kovasti hehkutetun Stiebelin pumpunkin.
Eli on/off pumppu ei pärjää invertterille vaikka vertaisi noihin parhaisiin on/off pumppuihin.
Löytyi nuo Viesmannitkin:
SCOP (EN 14825)Viesmann 300G 13kW B0/W35 COP 4.98 ero 15% ( Bosch 3-12 )
SCOP (EN 14825)Viesmann 300G 17kW B0/W35 COP 5.10 ero 8% ( Bosch 4-16 )
-
Postasinkin 5.3 tuon mitoituslaskelman. Sen mukaan nuo vuosikulutuksen mukaan lasketut COP lukemat olivat isomman hyväksi, kumma kyllä.
Joo, olis kyllä mielenkiintoista nähdä invertteri pumpuista se data jossa on antoteho [kW] X-akselilla ja COP Y-akselilla eri lämpöisillä menovesillä B0W30-B0W55ºC W5ºC välein.
Tuosta näkisi missä kohtaa on ko. vehkeen paras toiminta alue. Joillakin pumpuilla on noista jonkilaisia taulukko-arvoja olemassa monella kyllä niin harvoilla luvuilla ettei oikein anna kuvaa.
-
Tomppelin mitoitukset olleet yleensä kohdallaan, tuolla 2x252m saa varmaankin sellaisen kaivon jonka liuoksen tulolämpötila pysyy kovimpia pakkasjaksoja lukuunottamatta plussalla. ( vrt EED laskelma 0, SPF2 =3x196m)= 588m, tomppeli 504m. Tuossa diplomityössä tarkastajana on toiminut jäähdytys- ja lvi tekniikan professori. Älä lähde missään tapauksesssa 2x190m kaivoilla projektia toteuttamaan!
Miten tuota EED taulukkoa tulkitaan. Siinä on kuitenkin laskettu kaivoja myös arvoille -5/2(tai 3). Mitä tuo Tmin (-5 tai 0) siis tarkoittaa käytännössä. Minkä lämpötila tuo Tmin on ja toimiiko kaivo tuolla -5:llä, jolla myös nuita laskelmia?
-
Miten tuota EED taulukkoa tulkitaan. Siinä on kuitenkin laskettu kaivoja myös arvoille -5/2(tai 3). Mitä tuo Tmin (-5 tai 0) siis tarkoittaa käytännössä. Minkä lämpötila tuo Tmin on ja toimiiko kaivo tuolla -5:llä, jolla myös nuita laskelmia?
Liiteenä kuvakaappaus eräästä tutkimuksesta. Jos kaivon lämpö on kovin ahainen ( vasen reuna -7.2_-5,
Cop jää alhaiseksi 2.83 ja myös teho 7.24 kW.
Toinen ääripää on oikea reuna, hyvä kaivo 1.4 ja 5.0 astetta Cop 3.70 ja 10.76 kW teho.
Kuusamossa voisi päästä kohtuullisilla metreillä kakkosvaihtoehtoon 3x196m -2.9 ja 0 lukemille Cop 3.81 ja 8.94 kW teho. Valmistajien Cop lukemat ovat juuri tuolla Brine 0 lämpötilalla mitattu.
Alimittainen kaivo tuo mukanaan tuon vajaan tehon ja huonon lämpökertoimen joka talven mittaan vain pahenee kun pitkillä pakkasjaksoilla kaivo kylmiää. Pumppu käy pidempiä jaksoja. Jos maaporausta ei tule paljoa kaivon alkuosaan niin 3x196m tuo tähän mielenrauhaa esim. 16 kW invertteripumpulle riittää hyvin nuo metrit.
Esim. kaivon SPF lyhyesti, 2.0 = 10MWh sähköä ja 10 MWh kaivosta
Sama kaivo SFP 3.0 = 5 MWh sähköä ja 10MWh kaivosta.
Kun kaivosta ei oteta 10 MWh enempää tarvitaan 3.0 SFP lukuun yksi kaivo lisää saman MWh:n tuottamiseksi.
-
Noita kyllä pitää verrata saman standardin mukaan, edellisessä listassa esim. Niben arvo EN 205 mukaisesti.
Vertailukelpoiset:
SCOP (EN 14825) NIBE F1245-12 4.9 vs Bosch 3-12 5.85 ero 16%
SCOP (EN 14825) Stiebel Eltron WPC 13kw 5.28 Bosch 3-12 5.85 ero 10%
Viesmann ei ilmoita SCOP arvoja kuin inverttereille.
Fakta on, että Boschin invertteri hakkaa reippaasti tuon kovasti hehkutetun Stiebelin pumpunkin.
Eli on/off pumppu ei pärjää invertterille vaikka vertaisi noihin parhaisiin on/off pumppuihin.
Löytyi nuo Viesmannitkin:
SCOP (EN 14825)Viesmann 300G 13kW B0/W35 COP 4.98 ero 15% ( Bosch 3-12 )
SCOP (EN 14825)Viesmann 300G 17kW B0/W35 COP 5.10 ero 8% ( Bosch 4-16 )
Tottahan hyötysuhde kehittyy uudempien laitteiden myötä ja panostus on vahva inverttterien suuntaan. Valmistajien kannalta yksi pointti on myös mallien väheneminen kun voidaan samalla laitteella kattaa monta kokoluokkaa. Omakotitalo kokoluokassa voisi kuvitella, että uusia on/offeja tuskin tulee yhdeltäkään merkiltä. Seuraava isompi muutos COP:ssa tulee kylmäaineiden myötä ja ainakin näissä ensimmäisissä eco aineilla olevissa Thermia Calibra Eco ja Stiebelin Euroopassa myytävä malli on ottanut vähän takapakkia verrattuna R410A laitteisiin.
-
Pumput kehittyvät koko ajan liitteenä pari innovaatiota uusinta tekniikkaa edustavasta Thermian Calbra pumpusta.
Varaajalla 15% enemmän lämmintä vettä 50% nopeammin.
Myös lämmönsiirtimet kehittyvät Calibran uusi MPHE jossa kaksiulotteinen virtaus, jonka nopeus on tasaisempi, mikä parantaa lämmönsiirtoa ja pienentää painehäviötä.
Mielenkiintoisia innovatioita.
https://thermia.com/wp-content/uploads/2019/06/Thermia_Calibra_article_EN_FINAL_v5.pdf
-
Pumput kehittyvät koko ajan liitteenä pari innovaatiota uusinta tekniikkaa edustavasta Thermian Calbra pumpusta.
Varaajalla 15% enemmän lämmintä vettä 50% nopeammin.
Myös lämmönsiirtimet kehittyvät Calibran uusi MPHE jossa kaksiulotteinen virtaus, jonka nopeus on tasaisempi, mikä parantaa lämmönsiirtoa ja pienentää painehäviötä.
Mielenkiintoisia innovatioita.
https://thermia.com/wp-content/uploads/2019/06/Thermia_Calibra_article_EN_FINAL_v5.pdf
Korjataan sen verran ettei nyt varsinaisesti mitään uusinta Hottia kun vilahdus vuodelta 2019,
olikohan aikaa jollon Calibra tuli nimenä markkinoille.
-
Thermia hyödyntää tulistuslämpöä.
Sitä hyödynti aikoinaan melkein 15 vuotta sitten mm. Oilon oy SH -sarjan lämpöpumpuissaan.
Tulistustekniikka oli mukana esimerkiksi Thermia Diplomat Optimum G3 pumpuissa.
Olisi varmaankin tarpeen muidenkin hyödyntää tulistusenergian talteenottoa, mutta esteenä on lisää hintaa laitteille.
-
Calibrassa ei hyödynnetä tulistuslämpöä. Onkohan tuossa nyt yhtään mitään parempaa kilpailijoihin tai aiempiin malleihin nähden? Tyypillistä mainoslehtikamaa.
-
Ei varmaankaan mitää älyttömän mullistavaa noissa mutta COPit ne vaan nousee -21 mallin 16 kW Calibra eco invertteri SCOP 0/35 5.96. Siinä alkaa tulemaan jo vanhaan laitekantaan eroa...
Vakuutuksella näköjään 18 vuoden turva.
-
inverter pumpun lämpökerroin on n. 20-25% parempi verrattuna perinteiseen on/off pumppuun. Se perustuu juuri tuohon mukautuvuiteen ulkolämpötilojen vaihdellessa. Ei tuoteta yhtään turhaa energiaa varastoon. Varaaja ei ole välttämätön noissa uusissa inverttereissä edes patteriverkostossa kun laitetaan ohitusputki ja ulkoinen kiertovesipumppu kuten Boschin videossa selostetaan. Pienllä teholla ja kaivon tasaisella kuormituksella saadaan paras lämpökerroin, usein lähes 5.0 tai jopa yli.
Oho, eli vaihtamalla hyvään invertteriin saisin lämmityscopin nousemaan 5.6>7.0 ja käyttövesicopin 3.1>3.9 ???
Kunpa tuo vanha romu nyt äkkiä hajoaisi. Onko oikein suositella merkkiä ja mallia millä saavutan nuo copit?
-
Oho, eli vaihtamalla hyvään invertteriin saisin lämmityscopin nousemaan 5.6>7.0 ja käyttövesicopin 3.1>3.9 ???
Kunpa tuo vanha romu nyt äkkiä hajoaisi. Onko oikein suositella merkkiä ja mallia millä saavutan nuo copit?
:D Juu ei todellisuutta, nuo on niitä 'myyntimiehen puheita' ;)
Kyllä se tietty pätee kun vertaa kohtuu vanhoihin vehkeisiin, ehkä jotain vuosituhannen alun vehkeet.
-
Oho, eli vaihtamalla hyvään invertteriin saisin lämmityscopin nousemaan 5.6>7.0 ja käyttövesicopin 3.1>3.9 ???
Kunpa tuo vanha romu nyt äkkiä hajoaisi. Onko oikein suositella merkkiä ja mallia millä saavutan nuo copit?
Älä huoli ei se vuosicoppi sen kummemmin invertteriin vaihtamalla käytännössä parane. on/off pukkaa hyvällä copilla lämpöä. Mainoslehtiset ja kaupparatsujen jutut on eri asia kuin asiat jotka toteutuu käytännössä ;)
-
Miksi tuota varaajaa ei kannattaisi hyödyntää "vajaasti" eli ottaisi pumpulle paluun ~puolestavälistä?
Käyttövettä menee reippaasti niin saisi noilla kierukoilla riittävyyttä lisää ilman lisäkustannuksia.
-
Miksi tuota varaajaa ei kannattaisi hyödyntää "vajaasti" eli ottaisi pumpulle paluun ~puolestavälistä?
Käyttövettä menee reippaasti niin saisi noilla kierukoilla riittävyyttä lisää ilman lisäkustannuksia.
Kyllähän sitä vois, ei kait se varaaja minua siellä haittaisi. Tilan puolesta passais olla. Ja jos joskus hajoaa, niin sen tilallehan voi sitten laittaa pienemmän🤔
-
Iltaa,
Olen pyytänyt kohteeseeni mitoituksia ja tarjouksia. Osa on käynyt paikanpäällä, osan kanssa on käyty asiaa läpi etänä.
Kaikille olen antanut samat lähtötiedot (suurin osa niistä tässä viestiketjussa) ja lisäksi olen antanut 3 reunaehtoa:
1. Pumppu on mitoitettava niin, että sillä pystytään kiinteistö lämmittämään ympäri vuoden
2. Keruupiiri eli kaivo/kaivot pitää mitoittaa niin, että niistä voidaan ottaa lämmityksen ja lv:n vaatima energia
3. Lämmintä käyttövettä pitää tulla, ei holvattavaksi mutta riittävästi koko perheelle
Liitteessä tämän hetkiset tiedot mitoituksista. Tomppeli mitoitti pumpun optimitehoksi 13,5 kW ja kaivoiksi 2x252m. Kaivojen osalta mitoitukset jäi tuosta kauas. Herättää huolta, että miksi tehdyt mitoitukset poikkeavat samoilla lähtötiedoilla nuinkin paljon toisistaan.
Niin ja lisäyksenä vielä, että vain yksi tarjoaja/mitoittaja oli valmis jättämään vanhan varaajan osaksi järjestelmää.
Mihin voisin luottaa noista mitoituksista?
Mitäpä mieltä olette???
-
Iltaa,
Olen pyytänyt kohteeseeni mitoituksia ja tarjouksia. Osa on käynyt paikanpäällä, osan kanssa on käyty asiaa läpi etänä.
Kaikille olen antanut samat lähtötiedot (suurin osa niistä tässä viestiketjussa) ja lisäksi olen antanut 3 reunaehtoa:
1. Pumppu on mitoitettava niin, että sillä pystytään kiinteistö lämmittämään ympäri vuoden
2. Keruupiiri eli kaivo/kaivot pitää mitoittaa niin, että niistä voidaan ottaa lämmityksen ja lv:n vaatima energia
3. Lämmintä käyttövettä pitää tulla, ei holvattavaksi mutta riittävästi koko perheelle
Liitteessä tämän hetkiset tiedot mitoituksista. Tomppeli mitoitti pumpun optimitehoksi 13,5 kW ja kaivoiksi 2x252m. Kaivojen osalta mitoitukset jäi tuosta kauas. Herättää huolta, että miksi tehdyt mitoitukset poikkeavat samoilla lähtötiedoilla nuinkin paljon toisistaan.
Niin ja lisäyksenä vielä, että vain yksi tarjoaja/mitoittaja oli valmis jättämään vanhan varaajan osaksi järjestelmää.
Mihin voisin luottaa noista mitoituksista?
Mitäpä mieltä olette???
Halvin tarjous edellä.... niin se yleensä menee muttei pitkällä aikavälillä kannata. Noissa halvimman ja kalleimman kaivojen hinnoissa jo melkein 5000 eur eroa :-[ Tomppeli mitoittanut kaivosta n. 60 kWh/m mikä on aika realistinen lukema Pohjois-Suomeen. Jos kaivosta tarvitaan Tomppelin laskelman mukaan reilu 30000 kWh ja teet kaivon mikä antaa 15000 kWh niin sähköllä tuo väli tehdään, ei se invertterikään ihmeisiin pysty.
Vähintään Tomppelin minimin mukaan 2x252m pitäisi mennä, Thermia myyjä osui lähimmäksi 2x200m mitoituksella.
Noilla alimittaisilla kaivoilla pumput kyllä toimivat sähkövastuksen avulla, mutta jo kolmessa vuodessa maksat syvemmän kaivon pienemmän sähkölaskun muodossa. Ei ole järkeä lähteä säästämään :)
-
Pohjoisessa (säävyöhyke IV) kaivon syvyys riippuu aivan valtavasti mitoitusarvoista. Niben (F1255-16 = S1255-16) ohjelmalla saa 42 000 kWh lämmitystarpeelle (sis. käyttövesi) 280-587 m aktiivisyvyyden. Tuossa ratkaiseva parametri on keskimääräinen sisääntuleva maaviinan lämpötila, jonka Nibe on ohjeistanut valitsemaan alueelta -2,5-+1 C. Tuon verran valinnat vaikuttavat. Niben ohjelman mukaan pumppu veisi sähköä 280 aktiivisyvyydellä 11630 kWh ja 587:lla 10622 kWh. Siis varsin mitätön säästö, jos homma menee mitoitusohjelman mukaisesti. Mutta mitä matalampi kaivo sitä suurempi riski, että homma ei mene hyvin eli pumppu alkaa rajoittamaan tehoa kaivoa suojellekseen tai kaivo jäätyy ja siitä voi seurata ongelmia. Ääripäiden välillä on n. 10 000 € kaivokustannus, joten on selvää, että tuota kannattaa jo miettiä. Voihan sitä toisen kaivon myöhemminkin porata, jos homma ei pelaa.
Niben ohjelma ei ota kantaa kuinka monella kaivolla aktiivisyvyys toteutetaan. Tuo 2x140 m lienee noin mitoitettu, tosin ohjelmassa myös pumppuvalinta vaikuttaa asiaan. -1C:llä tulee 360 m eli suunnilleen sillä on mitoitettu S1255-16 ja S1155-16. Sillä sähköä vaaditaan 11170 kWh.
Tuo 1x360 m lienee paras valinta noista kunhan siihen laitetaan 50 mm keräin. Se on parempi kuin 2x200 m, koska syvällä on lämpimämpää, mikä auttaa erityisesti pohjoisessa. Luultavasti myös riittävä. Toinen juttu sitten miten luotettavasti tuo saadaan porattua eli tuleeko käytännössä kuitenkin kaksi kaivoa. Kannattaa sopia miten syvät kaivot saa, jos jääkin vajaaksi. 2x180 m on lähtökohtaisesti selvästi huonompi kuin 1x360.
Sama energiantarve ja valinnat etelässä (säävyöhyke I) toisivat 195-302 ja vielä niin, että varoittaa liian suuresta tehosta tai energiasta metriä kohti kunnes kaivo on 209 m. Pohjoisessa ei menty tuolle alueelle. Tuossa on aivan eri kustannusero eli ääripäästä toiseen ehkä 3 500 €.
-
Pohjoisessa (säävyöhyke IV) kaivon syvyys riippuu aivan valtavasti mitoitusarvoista. Niben (F1255-16 = S1255-16) ohjelmalla saa 42 000 kWh lämmitystarpeelle (sis. käyttövesi) 280-587 m aktiivisyvyyden. Tuossa ratkaiseva parametri on keskimääräinen sisääntuleva maaviinan lämpötila, jonka Nibe on ohjeistanut valitsemaan alueelta -2,5-+1 C. Tuon verran valinnat vaikuttavat. Niben ohjelman mukaan pumppu veisi sähköä 280 aktiivisyvyydellä 11630 kWh ja 587:lla 10622 kWh. Siis varsin mitätön säästö, jos homma menee mitoitusohjelman mukaisesti. Mutta mitä matalampi kaivo sitä suurempi riski, että homma ei mene hyvin eli pumppu alkaa rajoittamaan tehoa kaivoa suojellekseen tai kaivo jäätyy ja siitä voi seurata ongelmia. Ääripäiden välillä on n. 10 000 € kaivokustannus, joten on selvää, että tuota kannattaa jo miettiä. Voihan sitä toisen kaivon myöhemminkin porata, jos homma ei pelaa.
Niben ohjelma ei ota kantaa kuinka monella kaivolla aktiivisyvyys toteutetaan. Tuo 2x140 m lienee noin mitoitettu, tosin ohjelmassa myös pumppuvalinta vaikuttaa asiaan. -1C:llä tulee 360 m eli suunnilleen sillä on mitoitettu S1255-16 ja S1155-16. Sillä sähköä vaaditaan 11170 kWh.
Tuo 1x360 m lienee paras valinta noista kunhan siihen laitetaan 50 mm keräin. Se on parempi kuin 2x200 m, koska syvällä on lämpimämpää, mikä auttaa erityisesti pohjoisessa. Luultavasti myös riittävä. Toinen juttu sitten miten luotettavasti tuo saadaan porattua eli tuleeko käytännössä kuitenkin kaksi kaivoa. Kannattaa sopia miten syvät kaivot saa, jos jääkin vajaaksi. 2x180 m on lähtökohtaisesti selvästi huonompi kuin 1x360.
Sama energiantarve ja valinnat etelässä (säävyöhyke I) toisivat 195-302 ja vielä niin, että varoittaa liian suuresta tehosta tai energiasta metriä kohti kunnes kaivo on 209 m. Pohjoisessa ei menty tuolle alueelle. Tuossa on aivan eri kustannusero eli ääripäästä toiseen ehkä 3 500 €.
Näinhän se menee kuten kerroit että energiansäästömielessä kannattaa välttää niitä 'turhia' metrejä kaivossa, mutta sitten kuinka suuren riskin haluaa ottaa kaivon kylmenemisen kanssa...kukaan ei varmaan halua varoa talvella siinä hilkulla (=mennä sähkölle) jäätyykö vai ei. ;)
Tuo sama tuli mieleen jotta jos jakaa kaivot kahdelle vuodelle jos se on järkevää taloudellisessa mielessä...
-
Nyt on järjestelmä valittu ja asennettu. Nyt ei enään voi ku seurailla ja sitten valittaa tai kehua.
Valitsin Thermian ja keruupiiriksi tuli kaksi 220 metrin kaivoa. Maata löyty muutama metri eli vähillä putkituksilla päästiin. Kaivoihin tuli hyvin vesi ja noin metrin päässä yläosasta on vedenpinnantaso. Saa nähä mihin tuo sitten riittää...
Thermialta tuli tuo Calibra eco Duo 16 kW invertteri ja sen kylkeen 300 litran varaaja. Niin ja vanhasta ei iso varaaja jäänyt käyttöön, vaan se raskaasti purettiin pois.
Sotkamon porakaivo touhusi alusta loppuun, eikä oo valittamista. Kaikki meni niinku oltiin sovittu.
Reilun kuukauden on ollut toiminnassa eikä ongelmia ole tullut. Nyt vaan mielenkiinnolla talvea kohti...
-
Mitens ne lämmityspiirit nyt tuli, ei mitään puskuria vissiin ja LL alashunttaus?
Mielenkiintoista kuulla tuon eco mallin tekosia, siinähän on niitä uudempia kylmiksiä...
-
Kyllä siihen tuli 100 litran puskuri. Pumppu ohjaa 2 piiriä eli varastojen piiriä ja talolle nousevaa. Talolle nousevaa menee pumpun ohjaamana pattereille ja siitä suntataan vielä hiukan pois Oumanilla lattiapiireihin.
-
Nyt on järjestelmä valittu ja asennettu. Nyt ei enään voi ku seurailla ja sitten valittaa tai kehua.
Valitsin Thermian ja keruupiiriksi tuli kaksi 220 metrin kaivoa. Maata löyty muutama metri eli vähillä putkituksilla päästiin. Kaivoihin tuli hyvin vesi ja noin metrin päässä yläosasta on vedenpinnantaso. Saa nähä mihin tuo sitten riittää...
Thermialta tuli tuo Calibra eco Duo 16 kW invertteri ja sen kylkeen 300 litran varaaja. Niin ja vanhasta ei iso varaaja jäänyt käyttöön, vaan se raskaasti purettiin pois.
Sotkamon porakaivo touhusi alusta loppuun, eikä oo valittamista. Kaikki meni niinku oltiin sovittu.
Reilun kuukauden on ollut toiminnassa eikä ongelmia ole tullut. Nyt vaan mielenkiinnolla talvea kohti...
Ei mitään hätää, viime talvena Kuusamossa viikon verran yli -30 pakkasia ja niistäkin vain kaksi kylmiä läpi vuorokauden.Olisit otanut 17kW Lämpöässän ja 250m kaivon niin riittäisi jännitystä pitkin talvea :)
Vaikka kaivot vähän jäi matalaksi, niin talvi on Pohjoisessakin keskimäärin riittävän lämmin eikä pumpun tarvi käydä kuin max puoliteholla pääosan ajasta. Kaivot riittänevät noillakin metreillä, mutta meno saattaa mennä vähän pakkasen puolelle kun korkeita tehoja tarvitaan useita tunteja peräkkäin.
Ihan mielenkiinnosta, millaiset lämmöt tulo/meno kaivoon ja onko kulutustietoja?
-
Kyllä siihen tuli 100 litran puskuri. Pumppu ohjaa 2 piiriä eli varastojen piiriä ja talolle nousevaa. Talolle nousevaa menee pumpun ohjaamana pattereille ja siitä suntataan vielä hiukan pois Oumanilla lattiapiireihin.
Ookei, eli näinkö?
1. Korkein lämpöpiiri on invertteripumpun 100L puskuriin antamaa lämpötilaa joka sitten talon pattereille (+LL) sekä varastojen 'ruoka'.
2. Pumppussa shunttipiiri kytkettynä ja antaa 100L puskurista varastojen lämpötilaa.
3. Talossa Oumanni shunttaamassa 1. talon patteripiiristä talon LL:een sopivaa lämpötilaa
Saako patterit lämmityskiertoa silloin kun pumppu tekee LV:tä sinne 300L varaajaan, ettei ala napsumaan?
-
Noin se lämmön säätö on nyt, katsotaan miten pelaa ku pakkaset alkaa. Tuosta lämmityksestä lv:n teon aikana en tiiä. Taitaa olla ettei lämmitä yhtäaikaa eli sillä pikku puskurilla pitäs silloin pärjätä. Tuo mahdollinen napsuminen tullee varmaan esille sitten pakkasilla.
-
Ei mitään hätää, viime talvena Kuusamossa viikon verran yli -30 pakkasia ja niistäkin vain kaksi kylmiä läpi vuorokauden.Olisit otanut 17kW Lämpöässän ja 250m kaivon niin riittäisi jännitystä pitkin talvea :)
Vaikka kaivot vähän jäi matalaksi, niin talvi on Pohjoisessakin keskimäärin riittävän lämmin eikä pumpun tarvi käydä kuin max puoliteholla pääosan ajasta. Kaivot riittänevät noillakin metreillä, mutta meno saattaa mennä vähän pakkasen puolelle kun korkeita tehoja tarvitaan useita tunteja peräkkäin.
Ihan mielenkiinnosta, millaiset lämmöt tulo/meno kaivoon ja onko kulutustietoja?
Pitää noita katsella ku pääsee hommaan kärryille paremmin. Nyt menny aika ihmetellessä ja opetellessa perustoimintaa. Mitä kulutustietoja pitäs kattoa. Sähkölle ei oo pumpulla omaa mittaria eli pumpun/järjestelmän kulutus on sitten arviota.
-
Noin se lämmön säätö on nyt, katsotaan miten pelaa ku pakkaset alkaa. Tuosta lämmityksestä lv:n teon aikana en tiiä. Taitaa olla ettei lämmitä yhtäaikaa eli sillä pikku puskurilla pitäs silloin pärjätä. Tuo mahdollinen napsuminen tullee varmaan esille sitten pakkasilla.
Onko sinne taloon joku erillinen kiertovesipumppu?
-
Eipä tuosta taida nähdä kun nuo lämpötilat, eli kaivoon menevä ja kaivosta tuleva kiinnostaisi. kWh:n kulutuksen saa sitten erillisellä mittarilla syöttökaapeliin asennettua. Silloin tietää varmasti pumpun sähkönkulutuksen ja voi havaita jos vastukset ovat paljon päällä talven pakkasilla.
-
Noin se lämmön säätö on nyt, katsotaan miten pelaa ku pakkaset alkaa. Tuosta lämmityksestä lv:n teon aikana en tiiä. Taitaa olla ettei lämmitä yhtäaikaa eli sillä pikku puskurilla pitäs silloin pärjätä. Tuo mahdollinen napsuminen tullee varmaan esille sitten pakkasilla.
Meillä muutama patteri napsuu vähän nollakelillä / muutaman asteen pakkasilla. Kovilla pakkasilla käyttövesi ja lämmitys lämmöt on ilmeisesti jo sen verran lähellä toisiaan että ei napsu.
Ja ei ole puskurivaraajaa.
-
Onko sinne taloon joku erillinen kiertovesipumppu?
On erillinen kiertovesipumppu.
-
Eipä tuosta taida nähdä kun nuo lämpötilat, eli kaivoon menevä ja kaivosta tuleva kiinnostaisi. kWh:n kulutuksen saa sitten erillisellä mittarilla syöttökaapeliin asennettua. Silloin tietää varmasti pumpun sähkönkulutuksen ja voi havaita jos vastukset ovat paljon päällä talven pakkasilla.
Nyt on reilu kolme kuukautta maalämpöä takana. Mukavasti on mielestäni pelannut. Lämmityskäyräkin alkaa asettumaan oikealle kohdalle. Sen verran on kelit viilenny, jotta torppaan on haluttu lämpöjä. Asentaja laittoi talon 35-asteen käyrälle, mutta ilmojen viilennettyä huomattiin, että liian lämpöistä pukkaa kun alkoi sisälämmöt nousemaan liian korkealle.. Pikkuhiljaa olen hilannut sitä alaspäin ja nyt tuntuu, että 31- asteen käyrä on sopiva. Eli nollakelillä laite työnnättää 31 asteista vettä pattereille yläkertaan ja alakertaan Oumanni siitä vähän kuristaa pois. Käyrä siis alkaa olemaan kohdillaan. Kiertoveden menon ja paluun lämpötilaero on noin 3-4 astetta.
Lämmintä vettä on riittänyt. Normaali käytössämme laite tekee kolme kertaa/vrk lämpimän veden. Laite ei lämmitä taloa käyttöveden teon aikana, mutta talolle on erillinen kiertovesipumppu ja pitää silläaikaa pärjätä puskurilla ja kiertoveden lämmöllä. Kylmin ilta/yö oli lokakuussa -17 astetta ja silloin seurailin lämmityksen kiertovesien lämpöjä lv:n teon aikaan. Pikkuisen laskivat, mutta talon lämmössä ei heiluntaa ehtinyt tapahtua. En siis itse ole tuosta huolissani.
Pumpun kulutukselle ei ole erillistä mittaria eli pumpun sähkö on arviota. Sitä varten kaivoin kolmen vuoden kuukausi kulutukset verkkoyhtiön palvelusta. Nuo kulutukset on niiden kuukausien käyttösähköä, koska aiemmin lämmitys ja lv hoidettiin puukattilalla. Laskin jokaiselle kuukaudelle noilta kolmelta vuodelta (2018-2020) keskiarvon ja sitä vertaan nykytilanteeseen. Sen mukaan maalämpö on haukannut sähköä elokuussa 258 kWh, syyskuussa 354 kWh ja lokakuussa 574 kWh. Sähkövastuksia laite ei ole käyttänyt lämmitykseen kuin muutamia minuutteja legionellanostojen aikana.
Kaivoista on kokoajan tullut suunnilleen saman lämpöistä vettä eli tulo on ollut 2-3 astetta ja meno noin 0-astetta. Välillä meno on 1, mutta on käynyt myös -1 asteessa hetkellisesti lämpimän veden teon yhteydessä. Tiiäpä noista sitten miten riittää kun talvi tulee, mutta aikapa sen näyttää.
Pumpun kompura kävi elokuussa 310 tuntia, syyskuussa 531 tuntia ja lokakuussa jo 633 tuntia eli pitkää päivää se hurisee pienellä vaihteella. Kiertoveden lämpötila pysyy tosi stabiilina nyt ilmojen viilennettyä, koska laite käy enemmän.
Tämmösiä kokemuksia toi kolme ensimmäistä kuukautta.
-
Hyvin näyttää pelaaan. Sähkönkulutus kohtuullista.
kaivotkin mukavasti plussalla, vaikka onkin jo aika pohjoisessa.
Kiertää litku hitaammin ja ehtii lämpiämään kun on kaksi kaivoa.
Tuskin tulee kovanakaan pakkastalvena jäätymisongelmaa, olis jo nyt miinuksella tulo alimittaisessa kaivossa.