MUTU (näillä tiedoilla) sanoo kyllä että vajausta on olemassa, äkkiseltään tommosessa tapauksessa olisin laittanut kaksi erillistä systeemiä taloon oma ja talliin toinen.
Onko tietokoneelle jokin sovellus jolla saa tuosta mlp:ltä muistitikulle tallentamasta datasta helpommin luettavan?
Uplink ei ole vielä käytössä, mutta saisiko sieltä luettua tuota historiaa ilman että tarvitsee tikulle mitään keräillä.
Moikka,Ei ammetta tjms?
Sijainti Kokemäki eli Satakunta.
Molemmat rakennukset valmistuneet kesällä 2020.
Asuinrakennuksessa rossipohja, ontelotaattojen päällä 180mm finnfoam ja 80mm pintavalu. Yläpohjassa 450mm puhallusvilla.
Hallissa maanvarainen laatta eristys EPS100 ja 200mm laatta. Yläpohja puhallusvilla 350mm. Seinissä 150mm mineraalivilla. Huonekorkeus hallissa 4,5m jos sitä tarvitaan laskelmiin.
Kaivojen välinen etäisyys arvioituna noin 15m. Täytyy käydä vielä tarkemmin mittaamassa.
Molemmissa rakennuksissa IV-koneessa lämmöntalteenotto. (Poislukien hevostallin puoli.)
Olisko tuohon lämpimän veden kiertoon olemassa jotain järkevää ratkaisua? Esim kierto pois ja asuinrakennuksen päähän pieni sähkövaraaja? Tämä riittäisi käsien pesuun yms mutta kun enemmän tarvitsee vettä niin sitten tulisi hallista isolta varaajalta? Onko mitään järkeä?
Tätäkin kyllä mietittiin, mutta kahden maalämpöpumpun ostaminen ja kaivojen poraaminen ei tuntunut järkevältä. Ylimääräisen mlp:n hinnalla kyllä saa hukata aika paljon lämpöä kanaaliin?
Keruu 100%, mitähän on kompuran teho tai Hz...kuinka mahtaa sen näyttää, onkohan tolla vehkeellä 120Hz max teho (16kW) muistelisin?
Inan kyllä kuulostaa kylmänpuoleiselta tuo keruu, nuo luvut tietty OK mutta uusi ½-vuotias kaivo niin siihen peilaten vois ajatella olevan lämpösempi. Täällä yli 10v kaivo, voisin kuvitella olevan +2C paluu kaivosta invertterikoneella näillä pikku pakkasilla.
Nojoo näin ajattelinkin että talli-puoli saattaa kuluttaa enempi, mutta kokonaismäärä kuulostaa kohtuulliselta, talli ei liene LVK lenkissä?
Nyt kun ei ole logitusta niin vähän vaikee tietää kuinka monta LV vetoa tekee päivässä...
Priimaria ajatellen ainakin se 80m matkalla pitempään seisova LV pitäis saada korvattua sillä sähöpriimarilla +vähän lisää, mikä lie putken koko?
Jos priimaria pitää kuumempana niin litroja tarvitaan vähemmän.
Kuulostaa varsin suurilta nuo auto- ja hevoshallille lasketut tehot ja kulutukset. Nehän on kuitenkin ihan hyvin eristettyjä ja autohallissa vielä LTO. Ymmärtääkseni ne ovat samaa rakennusta, joten osa seinästä on lämmintä. Miksi kylmemmän ja pienemmän autohallin tehontarve olisi selvästi suurempi kuin asuintalon?
Alapohjan eristys jäi epäselväksi. EPS100 on eristemateriaali. Paljonko sitä on?
Vaikuttaahan se korkeus tiestysti myös eli seinää tulee enemmän. Näyttää tomppeli unohtaneen tuon lämpimän seinän ja LTO:n. Toisaalta hevostallin korkeudeksi on jäänyt vain 2,5 m ja autotallinkin 4,0. Eikös nuo molemmat olleet 4,5 m?
Itse sain sekä hevostallille että autotallille 5,7 kW tehon ja energiaa 5 300 ja 10 600 kWh. Riippuu tietysti paljon millaisia ovia ja ikkonoita tuolla (pinta-alat ja U-arvot) on sekä hevostallin osalta ilmanvaihtomäärästä.
Miltä ajalta nuo kertomasi kulutukset ovat?
Liitin kuvan (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9767.0;attach=13421) omaan viestiisi..
Keruu käy melko kylmänä.
Invertterikone osaa rajoittaa lämmitystehoaan, kun keruulle lähtevän lämpötila laskee liikaa.
Jostain syystä tikulla oli kaksi tiedostoa vaikka vain yhden lokin mielestäni otin...
Nibe tekee max. vuorokauden mittaisia lokitiedostoja.
Saisisko otettua vain tuosta viimeisimmästä käyrät niin näkis tämän hetkiset kaivon lämmöt?
Tuleeko tuo sähkövastus siis peliin jos aseteminuutit menevät 400 alle tuon asetetun kompressori arvon eli minun tapauksessa -520?
20-120 Hz käyntialue 16 kW mallilla.
| Valikko 5.1.24 - taajuuden esto taajuuden esto 1 Näytön säätöalue: käynnistys: 17 – 115 Hz seis: 22 – 120 Hz Suurin säätöalue: 50 Hz. taajuuden esto 2 Näytön säätöalue: käynnistys: 17 – 115 Hz seis: 22 – 120 Hz Suurin säätöalue: 50 Hz. Tässä voit asettaa taajuusalueen, jossa kompressori on estetty. Säätöalueen rajat vaihtelevat riippuen laitteistoa ohjaavasta tuotteesta. HUOM! Suuri estetty taajuusalue voi aiheuttaa kompressorin nykivää toimintaa. |
Saahan tuota kompressorin tehonrajoitusmenolämpötilaa kaivoon muutettua. Onko se nyt oletusarvo -8C? Silloin rajoittaa niin, ettei mene -6 C:tä kylmemmäksi.
Onko tuosta tarkempaa tietoa?
Näyttää kerulle menevän -6,4C ja kompressoritaajuus jää noin 95Hziin.
(4.2.2021 loki)
Erikoista, Jämä Star Inverter -asentajan käsikirjassa ei ole eritelty kompuran tehoja vaan kerrotaan vain näin (saman valikon nimi erilailla suomennettu) ja nämä pitäisi olla käytännössä ihan samat laitteet F1155:n kanssa:
Valikko 5.1.24 - taajuuden esto
taajuuden esto 1
Näytön säätöalue:
käynnistys: 17 – 115 Hz
seis: 22 – 120 Hz
Suurin säätöalue: 50 Hz.
taajuuden esto 2
Näytön säätöalue:
käynnistys: 17 – 115 Hz
seis: 22 – 120 Hz
Suurin säätöalue: 50 Hz.
Tässä voit asettaa taajuusalueen, jossa kompressori on
estetty. Säätöalueen rajat vaihtelevat riippuen laitteistoa
ohjaavasta tuotteesta.
HUOM!
Suuri estetty taajuusalue voi aiheuttaa
kompressorin nykivää toimintaa.
En tiedä, onko tullut päivitysten mukana pienemmät rajat tuolle 16 kW:lle, mutta joskus vuosi-pari sitten kun säätelin tuon maksimin muistaakseni johonkin 80-90 Hz havinoille, ettei täyttä tehoa käytetä kun kaivo laskettu 12 kW koneelle, niin silloin kyllä maksimit sai asetettua tuonne 120 Hz asti. Pitääpä kotona tarkistaa, nyt kun on toisiksi uusin softa sisässä.
Edit. Tuossa on itseasiassa minimiksi annettu 17 Hz, mutta sitä en säädellytkään eikä logeista ole koskaan alle 20 Hz käynyt kompura. Pitääpä sitäkin tsekatessa koittaa säätää, tuollahan saa minimitehoa sitten vähän alemmas jos on nyt jäänyt vahingossa 20 Hz lukemaan.
Lämmönjakopumppu näyttää olevan kiinteällä 61% nopeudella.
Onko tuohon jokin syy?
Jostain lokistako tuon katsoit? En ainakaan nyt ole huomannut vastaavaa. Automaatilla se lämmönjakopumppu on ja kierrokset on kyllä nyt vaihdelleet.