Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Green - 26.12.20 - klo:17:32
-
Hei foorumilaiset!
Meidän talomme on rakennettu vuonna1972. Talo sijaitsee pääkaupunkiseudulla lähellä rantaa, kallio tontilla, talo on 2 -kerroksinen, ensimmäisen kerroksen seinän paksuus on 52 cm (betoni + eriste + tiili), toinen kerros on 29 cm (puu + tiiliverhoilu). Käyttövesi- ja lämmitysjärjestelmä + patterit ovat uusittu 2 vuotta sitten. Ei lattialämmitystä. 2-lasiset alkuperäiset ikkunat. Painovoimainen ilmanvaihto. Yläpohjan lämpöeristeen materiaali on mineraalivilla, paksuus?
Talon pinta-ala on 286 m2 (13 m x 11 m x 2), yläkerran huoneen korkeus 245 cm, alakerran korkeus 235 cm, talon tilavuus 686,4 m3. Yläkerran lämpötila 21-22 ja alakerta 20 astetta. Talossa asuu 4 ihmistä. Polttoöljyn kulutus viimeisen kolme vuoden aikana on ollut 4300 l per vuosi. Meillä on 7 x 3 x 1,4 m kokoinen uima-allas (tilavuus noin 29.4 m3), joka ei ole käytetty viimeisen 3 vuoden aikana mutta tarkoitus käyttää sitä jatkossa ehkä ympärivuoden, altaassa on kuplapeitto päällä, uima-altaan vesi lämmitetään lämmönvaihdin kautta lämminkäyttövedellä. Tarkoitus on vaihtaa lämmitysjärjestelmä maalämpöön, on saatu 2 tarjousta, ensimmäinen ehdottaa 340 m pitkä energiakaivo (2 kaivoa) + Nibe S1255 4-16 KW 180L. Toinen ehdottaa 260 m energiakaivo + ALPHA INNOTEC PWZSV 16 INVERTER, 1,5– 17 kW, sähkövastus maks. 9 kW.
Näiden tarjousten energiakaivon pituudessa on merkittävä ero. Ensimmäisessä tarjouksessa ehdotetaan 2 kaivoa eikä yksi. Nyt kysyisin teidän mielipiteenne, mikä on oikea energiakaivon pituus ja jos 340 m energiakaivo on oikein, haittaako jos tehdään yhdellä kaivolla? Kiitos etukäteen.
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9736.0;attach=12888).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 15 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Green” VANTAA (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 44 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -27 °C
- Talon alakerta 1972: Patterilämmitys, 20°C, 119 m2, 280 m3: 4,80 kW 11 821 kWh
- Talon yläkerta 1972: Patterilämmitys, 22°C, 129 m2, 316 m3: 8,54 kW 20 548 kWh
- Sisäallas, 26 C, 21 m2, 29 m3, 26 C 0,68 kW 6 542 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 14,02 kW 38 911 kWh
• Kiinteistö, 248 m2, 596 m3 3,7 COP 13,61 kW 38 911 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,195 m3 / 50 °C 2,8 COP 1,46 kW 6 400 kWh
- Yhteensä 3,5 SCOP 15,1 kW 45 311 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -2 184 kWh 0,73 kW 43 127 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 43 085 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 14,00 kW 43 043 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 42 kWh
Yhteensä ( epävirallinen E luku = 148 Luokka = D ) 43 085 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 15,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 15,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -26 °C
- Maasta kerätään ( 3,5 COP) 10,9 kW 30 832 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 12 295 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 12 295 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan 270 metrinen lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,76 l/s (= 45,77 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 266 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m. Poraussyvyys 270 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 270 metriä. Putkea kaivossa yhteensä 540 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 4,9 kPa) 2 kpl PE50x4.6 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,762783689612958 l/s = 45,7670213767775 l/min = 2746,02128260665 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,76 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. 189 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,76 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. 107 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,76 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. 61 kPa = Välttävä
- Kaivo, painehäviö 0,76 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. 57 kPa = Ok
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 673 metriä = 2 x 350 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m 45 kPa = 0,45 bar
...
Tässä laskelmassa on mukana peitteellä varustettu uima-allas.
Ilman uima-allasta tarvittaisiin noin 14 kW tehoinen maalämpökone ja noin 237 metrin syvyinen energiakaivo.
...
Isotehoinen maalämpökone ja kohtalaisen syvä energiakaivo. Tarvitaan kohtalaisen syvä energiakaivo. Keruupiirin painehäviö nousee suureksi ja keruulle tarvitaan 50 millinen putkitus.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Kiitokset nopeasta vastauksesta! Olisi hieno jos saisin laskelman sähkpostitse. Kiitos paljon.