Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Thermia => Aiheen aloitti: aarne - 02.12.20 - klo:12:59
-
Jahas. Hissukseen homma edennyt itselläkin, ja eilen oli aika nostaa nallit ylös sähkökaapista mlpn kohdalta. Sähköt vielä vaiheessa, mutta pumppu anturoitu ja syöttö järjestetty väliaikaisesti, mutta lämpöä piti alkaa saada kun kylmyys iskee muuten. Talostahan puuttuu vielä villat katolta puoleen kuuhun asti, eli yläpohjan eristys on tällä hetkellä 30mm spun varassa.
Pumppuhan joutui heti työn touhuun, kun alkoi kylmää laattaa nostamaan kohti kolmeakymppiä ja samalla vielä hoitaa työmaakopin ovipuhallinta ja meneepä kopin paluukierto vielä huonosti eristetyssä tekniikkakaivossa sijaitsevan vanhan levypatterin kautta. :D
Alkuun yritys oli että kokeilisi varsin nostaa pelkällä kompuralla lämpöjä, mutta malttamattomuus iski ja piti antaa sisäiselle vastuksellekkin lupa käyttää paria porrasta kaverina. Osasyy oli tuohonkin kyllä se, että alkoi 250 metrin kaivo näyttää kokolailla kylmältä kun pari kolme tuntia oli pumppu huutanut täysillä. Illalla oli kaivosta tulo alussa noin 5 astetta, 2-3 tunnin jälkeen 2 astetta, nyt enää 0,2. Delta oli alkuun 5, nyt pudonnut 4,5 asteen tietämille. Kylmin kaivoon meno minkä näin, oli äsken -4,7. Eli pumppu kyllä tuntuisi toimivan erinomaisesti ja nappaavan kokolailla hyvin kaivosta lämpöä, ei kyllä liuospumppukaan löysäile! Kaivo on siis 250 metriä ja valitettavasti sillä 40mm putkella.
Mutta ensivaikutelma juuri sellainen kuin odotinkin. Erittäin hyvältä vaikuttaa. Tämä alkutilannehan on aivan extremeä siihen, mihin se tasoittuu sitten kun rakenteet lämpeää ja eristykset on kunnossa. Lähtölämpö talossa oli siis 2-3 astetta ja betoniseinät väliseiniä myöten.
-
Muista että eristämättömän talon kulutus on ihan toista kuin valmiin ja kaivo on todella lujilla. Matala menovesi nostaa entisestään hyötysuhdetta ja lisää kaivon kuormitusta. Moni on vetänyt kaivon jäähän tuossa vaiheessa, mutta jos parin viikon päästä tulee villat niin ei kai siinä pitäisi ehtiä vielä kovin kylmäksi.
Työmaakopin luulisi lämmittävän muullakin kuin vesikierrolla.
-
Kyllä muistan. Juurikin näin kuin sanoit. Alkuhan siinä se pahin oli. En usko että ehtii niin kylmiä kaivo, pitää seurailla. Toinen miksi uskallan kyykyttää kaivoa on se, että villat kun katolla, niin tölli vie niin vähän energiaa että kaivo saa elpyä koko lopputalven.
-
Niin ja tuohon työmaakontin lämmitykseen. Periaatteesta lämmitän maalämmöllä kun kerran sitä saatavilla. :D Ja kun putketkin tulee kontin viereen jokatapauksessa, ja puhaltimiakin pyöri nurkissa niin ei ollut kuin pexit vetäs seinän läpi ja ruuvasi rupelin kattoon. ;)
No, on siellä sähköpatteri apuna.
-
Kait siellä kylmyysvahti on kaivolle tuossa koneessa...mitähän lieneen asetukset siinä hommassa, vois vaikka estää jotain harmeja.
-
On vahti, en vaan jaksa ulkoa muistaa rajoja.
-
Sitten kannattaa myös muistaa että kylmään betonilaattaan ei kannata hirveen nopeesti lämpöjä nostaa, varsinkaan uuteen laattaan.
Saattaa ruveta halkeilemaan, lämmön noston suositus taitaa olla 3C /vrk.
Ja vakioasetuksillä tuo kaivon lämpötilavahti aktivoituu kun ulos lähtee -8C.
-
Sitten kannattaa myös muistaa että kylmään betonilaattaan ei kannata hirveen nopeesti lämpöjä nostaa, varsinkaan uuteen laattaan.
Saattaa ruveta halkeilemaan, lämmön noston suositus taitaa olla 3C /vrk.
Totta, ei saa kiiruhtaa tuon kanssa...nimimerkillä 'kokemusta on', vaikkakin se oli auringon aiheuttamaa kesäkuivumista vieläpä peiteltynä mutta auringolla on voimaa kun sattuu semmoset kelit.
-
Tuo laatta on jo niin vanha että rumalla riskillä kuumaa vaan. Eihän tuo näyttänyt enää halkeilevan enempi mitä kuivaessaan. Kosteutta tosin irtosi vielä lajinsa.
Kaivokin oli tasoittunut jo siten, että kaivosta tuleva oli noussut arvoon +1,6 pumpun käydessä. Pumppukin oli rauhoittunut parissa päivässä niin, että kävi enää reilulla puoliteholla kun kämppä +20.
Tunnin levon jälkeen jatkuvalla kierrätyksellä kaivosta tuli +3,5, eli ihan ok tuntuisi lämpöä irtoavan.
Liuospiirin rajat oli -1 tuleva ja -5 lähtevä, mitkä lienee aika turvalliset. Vai mitä arvon raati on mieltä?
-
Kaivon lämpö noussut jo 4 asteeseen. Rakenteet lämmenneet niin 30 asteen vedellä pysyy lämpö yli 18 asteen talossa.
Kokeilin käyttövettäkin pikaisesti tehdä niin aika pienellä saa kiertovesipumpun pitää ettei pyörähdä varaaja sekaisin.
Uupuu vielä eletroniikka sunttipiireistä niin pitää puhallinpatterin käyttö vielä unohtaa. On teho vähän vaatimaton alle 30 vesillä.
Ensivaikutelma oikein positiivinen, mitä nyt ahtaat liuosputket vähän kuristaa.
Vielä olisi jäähdytyksien ja iv pattereiden kytkennät tekemättä, vaan työt ja muut velvoitteet haittaa harrastuksia. Niin ja valtaosa sähköistä..
-
Kone jauhaa lämpöä, ja säädin käsin lattiapiirit kohdilleen jotta saan kokeiltua kuumempaa vettä puhallinpatterille. Energia tuntuu kelpaavan, mutta halvempi se on silti lämmittää vaikka 3 scopilla kuin suoralla sähköllä jos sitä kautta miettii. Lähinnähän kyse on oman uteliaisuuden tyydyttämisestä ja kokeilunhalusta. :)
Suurin "murhe" on, että systeemi alkaa melko helposti värähdellä jos ei rajoita kiertovesipumppua tai kompuraa. Tähän saattaisi vaikuttaa vielä puutteellinen anturointi, kun kone on vain omien meno/paluu anturien, ja puskurin lämpöanturin varassa. Eli puskurilta lähtevää ei ole anturoitu. Tosin se seurailee toki puskurin lämpöä, mutta "arvaako" masiina sen..
Kohtuu vähällä säädöllä kuitenkin ihan ok toimintaa. Kun värähtelyn saa kuriin, niin 6 ja 7 portailla tekee jatkuvalla käynnillä lämmintä. 8)
Miten käyttäjä maxxiksella tai muilla, lähteekö keruuliuospumppu ikinä värähtelemään? Jännä ilmiö tapahtuu, vaikka kone käy muuten tasaisesti, niin keruu ei meinaa löytää balanssia jos ei nosta minimikierroksia pumpulle.
-
Kokeilin käyttövettäkin pikaisesti tehdä niin aika pienellä saa kiertovesipumpun pitää ettei pyörähdä varaaja sekaisin.
Sulla taisi olla Akva Solari varaajana? Ei se pitäisi hirveen sekasin mennä jos sulla on asennettuna ulkoinen vaihtoventtiili paluupuolella? Tai no ei se ihan täysilläkään voi ajaa.. Muuten voi olla vähän haastavaa, jos lämpöpumpulle paluu on aina varaajan alaosasta.. Kuvia?
Suurin "murhe" on, että systeemi alkaa melko helposti värähdellä jos ei rajoita kiertovesipumppua tai kompuraa. Tähän saattaisi vaikuttaa vielä puutteellinen anturointi, kun kone on vain omien meno/paluu anturien, ja puskurin lämpöanturin varassa. Eli puskurilta lähtevää ei ole anturoitu. Tosin se seurailee toki puskurin lämpöä, mutta "arvaako" masiina sen..
Kohtuu vähällä säädöllä kuitenkin ihan ok toimintaa. Kun värähtelyn saa kuriin, niin 6 ja 7 portailla tekee jatkuvalla käynnillä lämmintä. 8)
Miten käyttäjä maxxiksella tai muilla, lähteekö keruuliuospumppu ikinä värähtelemään? Jännä ilmiö tapahtuu, vaikka kone käy muuten tasaisesti, niin keruu ei meinaa löytää balanssia jos ei nosta minimikierroksia pumpulle.
Mitä tarkoitat 'värähtelyllä'? Resonointiako? Vai ajaako pumppu miten sattuu kierroksia vai?
-
Vaihtoventtiili on paluupuolella, ja toimii hyvin.
Sekoittuminen tuntui vaivaavan, kun pidin alaosaa 30 asteisena. Lämmityksen lähtö kun on varaajan alaosan ylälaidassa, niin tuntui menoputki kuumenevan jonkun verran käyttövettä tehdessä. Eli varmaankin yläosan suuri virtaus yhdistettynä lämmityspiirin menon "imuun" käyttöveden teon aikana päästää kuumaa välipohjan reiästä lajinsa alapuolelle. Helpotti kun pienensi kiertopumppua käyttöveden teon aikana. Ja nyt kun alaosan vesikin on 45 asteista niin käyttövesi tulee hgwn avulla lämmityksen ohessa eikä erillisiä käyttövesisyklejä ole ollut.
Värähtelyllä tarkoitan nimenomaan tilannetta missä järjestelmä ei pääse tasaiseen toimintaan, vaan ensin ajetaan isolla teholla sammutusrajalle jonka jälkeen sammutaan vähäksi aikaa ja kohta taas kelataan vajetta kiinni täysillä.
Tuohon itse mlpn värähtelyyn ounastelen aloittajaksi termostaattiohjattua puhallinpatteria, joka haukkaa käynnistyttyään tehoa aika paljon, ja pumppu siihen sitten reagoi. Tästä seuraa sitten paluuveden lämpötilan nousu, jos varaajan alaosassa on mlpn paluulle lähdössä kuumempaa vettä, mitä verkoston paluusta tulee, ja lämmöt pomppaa käyrän yli että heilahtaa.
-
Niin tässä olikin Akva Solar varaaja...kuinkas se Atlas tuohon oikeastaan istuukaan kytkennältään fiksusti...ei ole siis 2 erillistä pönttöä mikä taitaa olla Thermian ajatus?
Ei mittää kytkentäkaaviota sattuis olemaan?
-
Kyllä. Lähtökohtaisesti tosiaan duot tarkoitettu erilliselle käyttövesi pytylle. Kuvaa ei kytkennästä tähän hätään ole, mutta vastaava kytkentä kuin maxxiksen apparaatissa. Eli periaatteessa kun mietit vain kaksi erillistä pyttyä päällekkäin ja niille normaslit kytkennät. Paluut on jaettu 3 tie venttiilillä siten että paluu tulee siitä osiosta mitä milloinkin lämmitetään.
-
Niin tässä olikin Akva Solar varaaja...kuinkas se Atlas tuohon oikeastaan istuukaan kytkennältään fiksusti...ei ole siis 2 erillistä pönttöä mikä taitaa olla Thermian ajatus?
Ei mittää kytkentäkaaviota sattuis olemaan?
Tästä löytyy aikaisempi viesti, toisesta ketjusta.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9303.msg125394#msg125394 (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9303.msg125394#msg125394)
-
Tuupataan se @Maxxis kytkentä tähän osviitaksi...
Eli tuo koneen sisäinen vaihtovena on siis shunttivena joka lämmitysvaiheessa annostelee osan HGW:lle Akvan yläosaan ja jos tehdään pelkistään DHW niin se on kokonaan kääntyneenä kuin samaten ulkoinen vaihtovena ja tällöin kaikki tuotto menee Akvan yläosaan... Akvalle yläosaan tuleva HGW 'pikkutuotto' paluu valuu sitten välilevystä alakertaan...
Noinko se jotenkin wörkkii?
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9303.0;attach=12444;image)
-
Juurikin näin. Paitsi se tulistuksen pikkutuotonkin paluu lähtee yläosan paluusta takaisin eikä valu keskireiästä, kun tuo paluupuolen shuntti toimii identtisesti koneen oman venan kanssa ja avaa näinollen yläosan paluupuoltakin sen pikkutuoton verran.
-
Ai se ulkopuolinenkin on shuntti, OK......tuleeko nuo vermeet Duon mukana?
-
Ei kun erikseen pitää hommata vena. Ei tuo varmaan sellainen kytkentä ole, mitä kovinkaan usein tehdään.
-
Ei kun erikseen pitää hommata vena. Ei tuo varmaan sellainen kytkentä ole, mitä kovinkaan usein tehdään.
Joutu tosiaan hommata samanlainen shuntti erikseen.Itsellä toiminut hyvin, kuten varmaan myös aarnella.
Annoitko Aarne vaan tuon kaavion esimerkiksi asentajille ;D
Ja lämmityksen aikana tuo pieni HGW liru ei hirveesti mitään sekoittele toimintaa, toimii samaan tapaan Thermian Duo MBH varaajalla..
-
Shunttien 0-piste tietty vaatii olemaan melko tarkasti sama molemmissa shunteissa, HGW 'pikkuavaus' on todellisuudessa aikas pieni varmaan?
Onkos tuolla Thermiassa tommonen "QQVM" (virtausmittaus ilmeisesti), vai onko se omia 'takasinkytkentöjä'?
-
Shunttien 0-piste tietty vaatii olemaan melko tarkasti sama molemmissa shunteissa, HGW 'pikkuavaus' on todellisuudessa aikas pieni varmaan?
Onkos tuolla Thermiassa tommonen "QQVM" (virtausmittaus ilmeisesti), vai onko se omia 'takasinkytkentöjä'?
Noi Thermian shuntit on 3-piste ohjattua, joten ne hakee aina sulkeutuessaan nollapisteen. Siellä on semmonen nollapiste kytkin.
Toki pitää asentaessa tarkastaa että toimii oikein päin ja että ajokulma on oikea jne.
Avautumisaste tuolla HGWllä on todellisuudessa aika pieni <10%.
Noi 'QQVM' on omia jälkiasennettuja lämpöenergianmittareita. Ei ole vakiona.
Ja tosiaan jos haluaa koneen todellisen hyötysuhteen niin noita energiamittareita pitää olla 2 kpl. noissa HGW koneissa. Muissa koneissa riittää 1 kpl. Ja sitten tietenkin joku sähkömittari..
-
Miten tuo jäähdytys on oikein kytketty? Onko idea, että voi vaihtaa rinnalla ja sarjassa välillä? Miksi?
-
Annoitko Aarne vaan tuon kaavion esimerkiksi asentajille ;D
Näin tein, asentaja mietti homman kyllä täysin samalla tavalla, ei tullut suukopua.. :D
-
Noi Thermian shuntit on 3-piste ohjattua, joten ne hakee aina sulkeutuessaan nollapisteen. Siellä on semmonen nollapiste kytkin.
Toki pitää asentaessa tarkastaa että toimii oikein päin ja että ajokulma on oikea jne.
Avautumisaste tuolla HGWllä on todellisuudessa aika pieni <10%.
Noi 'QQVM' on omia jälkiasennettuja lämpöenergianmittareita. Ei ole vakiona.
Ja tosiaan jos haluaa koneen todellisen hyötysuhteen niin noita energiamittareita pitää olla 2 kpl. noissa HGW koneissa. Muissa koneissa riittää 1 kpl. Ja sitten tietenkin joku sähkömittari..
Sitä meinasinkin että mekaanisesti täytyy vena<>mottori 0-asento saada samaksi...erillisiä mötiköitä kun ovatten. Jos noilla 2 shuntilla on eroa keskenään niin sitten liruu välilevyn reiästä vettä.
Ohjaus noille moottoreille lieneen kumminkin 0-10V Genesiksen kanssa?
Asiasta vähän sivuun...kun olet tuon nuon hyvin mittaroinut niin mikä on vuoden SPF?
-
Sitä meinasinkin että mekaanisesti täytyy vena<>mottori 0-asento saada samaksi...erillisiä mötiköitä kun ovatten. Jos noilla 2 shuntilla on eroa keskenään niin sitten liruu välilevyn reiästä vettä.
Ohjaus noille moottoreille lieneen kumminkin 0-10V Genesiksen kanssa?
Asiasta vähän sivuun...kun olet tuon nuon hyvin mittaroinut niin mikä on vuoden SPF?
Shunttien ohjaus on 230V 3-piste. 0-10V ois toki ollut selkeempi kun kaikki muut säätöpiirit on 0-10V..
Mittarointi startattu 1.5.2020 ja tähään päivään sCOP on 3.28, johtuu siitä että kesällä tehdään vaan käyttövettä ja kierron takia tosin 4-5 kertaa/vrk.
Ja se on tosiaan järjestelmän hyötysuhde, pumppuineen (myös ulkoiset LL + LKV), sähkövastuksineen venttiileineen jne.
Näin tein, asentaja mietti homman kyllä täysin samalla tavalla, ei tullut suukopua.. :D
8)
Miten tuo jäähdytys on oikein kytketty? Onko idea, että voi vaihtaa rinnalla ja sarjassa välillä? Miksi?
Eli mulla on konvektorit joihin voi vuodenajan mukaan tuupata lämpöä tai kylmää.
Ja noi kaavion 2 kpl vaihtoventtiiliä on oikeasti 1 6-tie venttiili joka hoitaa vaihdon ja lämpötilan säädön.
Pääasiallisesti kuitenkin jäähdytyskäytössä kesällä, mutta ihan kiva talvellakin kyllä nopeaan huonelämpötilan nostamiseen.
-
Ajattelin lähinnä kytkentää maapiiriin, jossa kytkentä näyttää erikoiselta. Ilmeisesti kytkennästä puuttuu myös lämmönvaihdin jäähdytykselle? Ei kai samassa konvektorissa voi vuoroin kiertää maaviina ja lämmityspiirin vesi.
-
Ajattelin lähinnä kytkentää maapiiriin, jossa kytkentä näyttää erikoiselta. Ilmeisesti kytkennästä puuttuu myös lämmönvaihdin jäähdytykselle? Ei kai samassa konvektorissa voi vuoroin kiertää maaviina ja lämmityspiirin vesi.
Aaa tuota kytkentää tarkoitit.. Tämän kesän toimi jäähdytys tuolla sarjakytkennällä, eli tuota erillistä pumppua ei tällä hetkellä ole. Ja hyvin vaikutti toimivan.
Tuo paisunta-astian viereen piirretty sulku on siis ollut kiinni.
Mulla kiertää lattiassa semmonen 18% Etanoli (jäätymisenesto), ja lämpökaivossa joku 35%. Niin kun 2 kertaa vuodessa tapahtuu toi kääntö niin sekoittuu noin 2,2 litraa nestettä piiristä toiseen.
Väkevyyttä on helppo valvoa pitoisuusmittarilla.
-
Aaa tuota kytkentää tarkoitit.. Tämän kesän toimi jäähdytys tuolla sarjakytkennällä, eli tuota erillistä pumppua ei tällä hetkellä ole. Ja hyvin vaikutti toimivan.
Tuo paisunta-astian viereen piirretty sulku on siis ollut kiinni.
Mulla kiertää lattiassa semmonen 18% Etanoli (jäätymisenesto), ja lämpökaivossa joku 35%. Niin kun 2 kertaa vuodessa tapahtuu toi kääntö niin sekoittuu noin 2,2 litraa nestettä piiristä toiseen.
Väkevyyttä on helppo valvoa pitoisuusmittarilla.
Onpa mielenkiintoinen systeemi. Siis pelkkä takaiskun painehäviökö riittää vai laitatko tuon takaiskun vieressä olevan venttiilin kesällä kiinni? Miten käyttöveden teko onnistuu, jos venttiili on kiinni eli tulee konvektorin läpi tarpeeksi virtaamaa?
Ei taida olla kovinkaan tavallista, että lattiassa kiertää maaviina, vaikkakin laimeampana. Eikö jäähdtyjsen ja lämmityksen välillä ole tarpeen vaihtaaa kuin kerran suuntaansa vuodessa?
-
Yllättävä veto! Tuo etanoli lattiassa. Itselläkin kävi mielessä joskus, mutta arvelin että höyrystyminen noilla lämmöillä jo todellinen ongelma. Propyleeniäkin suunnittelin, mutta homma kilpistyi sitten viimeistään siihen kun kukaan pumppuvalmistaja ei lämmennyt ajatukselle muusta kuin vedestä lämpösysteemissään.
Tein kuitenkin ulkokierron propyleenillä vaihtimen kautta, ja toinen vaihdin on rakentumassa maapiirin ja takkakierron väliin. Arvelin siihenkin jonkun vahvuisen propyleenisotkun työntää ettei vahingossakaan jäätyisi vaihdin. On vaan putkimiehellä muita kiireitä (lue: paha motivaatiomonttu) tällä hetkellä! :D
Tuota värähtelyä tutkailin. Ei johdu edes konvektorista, kun oli konvektoria ohjaava vanha termostaatti juminut viikonlopun aikana ja puhallin pyöri jatkuvasti, ja silti mlp haluaa itsensä hetkeksi sammuttaa ns tasaiseltakin käyrältä mistä selviäisi jatkuvalla käynnilläkin. ::)
Nooh! Tutkaillaan ja mietitään.
-
Onpa mielenkiintoinen systeemi. Siis pelkkä takaiskun painehäviökö riittää vai laitatko tuon takaiskun vieressä olevan venttiilin kesällä kiinni? Miten käyttöveden teko onnistuu, jos venttiili on kiinni eli tulee konvektorin läpi tarpeeksi virtaamaa?
Eikös tuo pelaa ilman että pistää mitään muuta kiinni kuin tuon vasemman alakulman sulun.. Konvektorin kautta kiertää mikä kiertää, ja loppu mikä ei sieltä mahdu niin kaivon kautta.
-
Onpa mielenkiintoinen systeemi. Siis pelkkä takaiskun painehäviökö riittää vai laitatko tuon takaiskun vieressä olevan venttiilin kesällä kiinni? Miten käyttöveden teko onnistuu, jos venttiili on kiinni eli tulee konvektorin läpi tarpeeksi virtaamaa?
Ei taida olla kovinkaan tavallista, että lattiassa kiertää maaviina, vaikkakin laimeampana. Eikö jäähdtyjsen ja lämmityksen välillä ole tarpeen vaihtaaa kuin kerran suuntaansa vuodessa?
Juu eli lämmitykseltä jäähdytykselle keväällä ja syksyllä takaisin.
Piti kyllä vähän hirttää ~25% tuosta takaiskun jälkeisestä sulusta että sai kunnolla virtaamaa aikaiseksi.
Takaisku on tällä hetkellä turha kun ei ole sitä ulkoista pumppua.
Yllättävä veto! Tuo etanoli lattiassa. Itselläkin kävi mielessä joskus, mutta arvelin että höyrystyminen noilla lämmöillä jo todellinen ongelma. Propyleeniäkin suunnittelin, mutta homma kilpistyi sitten viimeistään siihen kun kukaan pumppuvalmistaja ei lämmennyt ajatukselle muusta kuin vedestä lämpösysteemissään.
Tein kuitenkin ulkokierron propyleenillä vaihtimen kautta, ja toinen vaihdin on rakentumassa maapiirin ja takkakierron väliin. Arvelin siihenkin jonkun vahvuisen propyleenisotkun työntää ettei vahingossakaan jäätyisi vaihdin. On vaan putkimiehellä muita kiireitä (lue: paha motivaatiomonttu) tällä hetkellä! :D
Tuota värähtelyä tutkailin. Ei johdu edes konvektorista, kun oli konvektoria ohjaava vanha termostaatti juminut viikonlopun aikana ja puhallin pyöri jatkuvasti, ja silti mlp haluaa itsensä hetkeksi sammuttaa ns tasaiseltakin käyrältä mistä selviäisi jatkuvalla käynnilläkin. ::)
Nooh! Tutkaillaan ja mietitään.
Juu laitevalmistaja ei halua ottaa sitä vastuuta että antaisi luvan muulle kuin vedelle lämmityspuolella.
Mutta 18% etanolillahan on parempi ominaislämpökapasiteetti kuin puhtaalla vedellä ;)
Pitää vain muistaa että on hyvin tuuletettu tila jos on automaattisia ilmanpoistimia jne.
Sammuuko kone lämmityksella kun on 1-vaihe silmässä? Vai suurempii vaihde?
Tarkastappa lämmityksen minimivaihdetta ja vaihtamisen viiveaikaa alas.
-
On tarkisteltu. Minimi oli ykkönen minkä nostin kakkoselle kun ottaa ikävän resonanssin akvatermin kyljestä kun vähän "tiukka sovite" tuli kun innostuin tuosta varaajasta. :D Vaihtoaikakin on minimi 5 minuuttia. Sammuu silti neloselta tai vitoselta ja syy on ettei ole tarvetta, vaikka tarve ei edes piikitä plussan puolelle.. Taidan seuraavaksi kasvattaa käynnistys/sammutus rajaa ja katsoa mitä tapahtuu. Nyt pienensin sen minimiin kokeillakseni josko kone pyrkisi sitten pysymään tarkemmin käyrällä.
Oletko rajoittanut huippukierroksia vai annatko masiinan hoitaa?
-
Yhden mahdollisuuden keksin puskurin ylälaidassa olleesta puskurin anturista, että sen liikkeet ovat koneen mielestä liian jyrkkiä ja ei sitten muka pääsisi balanssiin. Eli jossain vaiheessa puskurin ylälaidan lämpö hyppää turhan korkealle. Hankala seurata srn trendejä, kun masiina ei siitä piirrä kuvaajaa. Siirsin sen puskuriosan keskelle ja katson yhden syklin.
Alkoi rauhassa tasaisella vedolla kolmos portaalla, mutta nyt keksi hypätä vitoselle. Laskettu tarve käyttäytyy rauhallisemmin, mutta mielestäni nyt jo pitäisi alkaa himmaamaan. Jännitys tiivistyy! :D
-
Taisi olla niin että puskurianturi oli liian tuulisella paikalla tuossa ylempänä. Eli ei päässyt koneen käydessä ikinä loogiselle laskevalle käyrälle vaikka tehoa vähennettiin, josta sitten seuraa tietysti tehon vähentäminen kokonaan pois. Looginen juttu kun vain miettii vähäisellä järjellä! :)
-
Tässä koitan tulkita mitä teit, onko se varaaja ensinnäkin tommonen?
(https://www.taloon.com/media/catalog/product/cache/056e733493a29ef4973f43ee938d9796/a/u/aurinkovaraaja_akva_solar_yhteet_ja_kierukat_1.jpg)
Oletan että on..., ensiksi LV-anturi (siitä lieneen kysymys kun puhuit 'ylälaidasta') oli tuossa ylimmässä 'T' yhteessä ja pudotit sen toiseksi ylimpään 'T':hen?
-
Juu eli juurikin solar pytty, anturipaikat on samoin paitsi välipohjan alapuolisten, eli lämmityspuolen, anturipaikkojen keskimmäinen on tasan puolessa välissä alinta ja ylintä anturipaikkaa.
Pytty on anturoitu siten, että välipohjan yläpuolella, eli käyttövesipuolella on molemmat anturireiät käytössä käyttöveden ylärajan ja alarajan antureille. Käyttöveden lämmöt pyörii siten, että alaraja on aikalailla kokoajan +45 ja yläraja +65 asteen tienoilla.
Välipohjan alapuolen anturoin ensin alapuolen ylimpään reikään sillä logiikalla, että pumpun sammuessa pumppu haistelisi jäljellä olevan latauksen määrää, ja osaisi käynnistyä vasta sitten, kun lataus pytyn lämmityspuolelta alkaisi loppua. No, tietysti tämä anturi on nyt sitten pumpun käynnistyessä heti alttiina pumpulta 2 yhteen kautta tulevalle lämmityspuolen kuumalle vedelle, joka sitten sotkee pumpun aivon kun puskuri onkin lähes heti muka varattu täyteen, ja edes tehon vähentäminen ei saa aikaan lämpötilan laskua oletetusti. No kohta pumppu sammuu tyystin, ja hetken päästä puskurinkin lämpö alkaa tippua, jolloin kierros alkaa uudestaan.
Siirsin anturin lämmitys puolen keskimmäiseen reikään, jolloin se ei aivan suoraan seuraile yläosan lämpöä, vaan pumppu saa tehdä töitä aikansa nostaakseen lämmön keskeltä varaajaakin käyrälle, jolloin loogisesti ajateltuna puskurikin toimii loogisesti pumpun näkökulmasta. Eli aivopieru minulta!
Ylin anturin paikka toimisi varmaankin, jos sitä käyttäisi suoraan menojohdon lämpötilatietona. Pytyltä lähtevä menojohtokin oli kyllä ajatus anturoida, kunhan sinne asti pääsee..
-
Niin siis jos jäi epäselväksi, koneessa on erillinen anturilähtö puskurisäiliön anturointiin, joka siis nyt käytössä
-
No kyllä se nyt on selvä mistä kysymys, kun olikin kyse alaosan anturista eikä LV anturista...'yläreunan' anturi nimitys vaan laitto olettamaan koko varaajan ylintä anturipaikkaa...
Näinhä se varmaan käytäytyy jos anturi on liian lähellä pumpulta tulevaa latausta.
Eikö tuolle toiminnolle/anturille ole mitään säätöjä ja toisaalta pumpun sisällä on myös se menoanturi jota pumppu vois myös käyttää ettei turhaan lähtis liian kovalle laukalle.
Kumminkin tuo valitsemasi anturipaikka varmaan rauhottaa, mutta käykö nyt niin että se puskee turhan kuumaa sinne varaajaan jotta saa anturinarvon nousemaan jos ei kerran ymmärrä pumpun sisäistä menoanturia käyttää hyväksi?
-
Kyllä se käyttää kumpaakin anturia, eli pumpulta tuleva vesi on käyrällä. Lisäksi puskurille on nippu säätöjä, kuten ladataanko puskuria yli, haluaako puskurin seuraavan käyrää, ja mitähän muuta siellä olikaan..
Mutta siis joka tapauksessa ylilämmöstä ei huolta.
-
Kyllä se käyttää kumpaakin anturia, eli pumpulta tuleva vesi on käyrällä. Lisäksi puskurille on nippu säätöjä, kuten ladataanko puskuria yli, haluaako puskurin seuraavan käyrää, ja mitähän muuta siellä olikaan..
Mutta siis joka tapauksessa ylilämmöstä ei huolta.
No kuulostaa ihan fixulta sitten jos pumpun menoa pyrkii käyrällä pitämään...
Olisko noilla säädöillä saanut sen homman myös kuriin?
Onko nuo säädöt jossain dokumentoitu tai valokuva tai ruutukaappaus, onko nuo säädöt Onlinessa kanssa, yleensäkin saako Onlinen läpi kaikki säädettyä?
-
Sanoisin ettei pelkillä puskurin säädöillä olisi saanut. Enkähän tiedä sainko vieläkään kun ei ole onlinet käytössä että etänä voisi seurata, enkä siten tiedä mitä sitä kautta voipi tehdä. Perustan sanomiseni sille että pelkkä puskurin ylälaidan tieto on mielestäni vajavaista koneelle. Tutkailin kyllä niitäkin asetuksia ongelmaa auttaakseni.
Jos puskurin jättäisi asetuksista kokonaan pois, eli ei kertoisi koneelle sitä olevankaan niin olisi pelannut varmaan aivan hyvin.
-
Sanoisin ettei pelkillä puskurin säädöillä olisi saanut. Enkähän tiedä sainko vieläkään kun ei ole onlinet käytössä että etänä voisi seurata, enkä siten tiedä mitä sitä kautta voipi tehdä. Perustan sanomiseni sille että pelkkä puskurin ylälaidan tieto on mielestäni vajavaista koneelle. Tutkailin kyllä niitäkin asetuksia ongelmaa auttaakseni.
Jos puskurin jättäisi asetuksista kokonaan pois, eli ei kertoisi koneelle sitä olevankaan niin olisi pelannut varmaan aivan hyvin.
Jos sinulla ei ole verkostopuolella sekoituspiiriä tai sitä verkoston menojohto anturia niin kannattaa puskurin asetus pitää sillä seuraa käyrää asetuksella.
Se 'ylilataus' tulee automaattisesti kun anturi ei ole ihan lämmitysosan yläosassa.
Jos 1-vaihde resonoi niin sen kierrosnopeutta voi säätää niin että ei resonoisi, jos aktiivinen kierrosnopeus on ongelmallinen.
Oletko rajoittanut huippukierroksia vai annatko masiinan hoitaa?
Mulla lämmitys vaihteet: 1-7 ja käyttövesi 3-6.
-
Niinpä se onkin nyt käyrän mukaan säätyvänä. Ja tarkoitus laittaa pumppu säätämään paria piiriä, jolloin tarvii anturoida puskurin jälkeen.
Tuo ylilataus ei kyllä suureksi mielestäni kasva, jos sitä ei erikseen asetuksista salli. Ehkä pari astetta. Asetuksistahan sen saa maks 10 astetta yli käyrän.
Säätelinkin jo noita haittakierroksia johonkin väliin, ja pitää katsoa miksi en ykköstä saanut säädeltyä kohdilleen. Voi olla jopa niin ettei oikein hyvää kierroslukua löytynyt.
-
Eipä auttanut anturin paikan siirto. Tasoitti ehket käyrää kyllä, mutta edelleen sammuilee. Syklihän menee niin, että käynnistyy ja alkaa kelata lämpöä kohdilleen. Jos huippuja ei rajoita, niin 10 portaalla hetken aikaa josta alemmas tyyliin kakkoselle asti, sitten taas pari korjausliikettä jonka jälkeen päästään tasaiselle, hieman laskevalle tarve käyrälle viimeiseksi reiluksi puoleksi tunniksi jota ajetaan nelosella. Ennen sammumista tarve alkaa nousta loivasti lähelle nollaa kun varasja ilmeisesti alkaa täyttyä. Tässä vaiheessa luulisi tiputettavan vähän tehoa, mutta päätetäänkin sammua 20-30 minuutin ajaksi. Testit jatkuukoon..
-
Sanoisin ettei pelkillä puskurin säädöillä olisi saanut. Enkähän tiedä sainko vieläkään kun ei ole onlinet käytössä että etänä voisi seurata, enkä siten tiedä mitä sitä kautta voipi tehdä. Perustan sanomiseni sille että pelkkä puskurin ylälaidan tieto on mielestäni vajavaista koneelle. Tutkailin kyllä niitäkin asetuksia ongelmaa auttaakseni.
Jos puskurin jättäisi asetuksista kokonaan pois, eli ei kertoisi koneelle sitä olevankaan niin olisi pelannut varmaan aivan hyvin.
Jos varaajan jättää pois valinnoista niin taitaa käydä silleesti että koneen kiertopumppu vatkaa varaajaa aina eli myös koneen lepoaikana, kö?
-
Sen saa valita asetuksista vatkaako vaiko eikö seisoessaan.
Äsken otin kokeeksi puskurivaraajan asetuksista pois, ja kuinka ollakkaan, välittömästi suoraa viivaa tekemään! Kävi 4 pykälällä koittamassa tarvetta, ja kohta kolmosella jauhamaan tasaisesti pitäen tarpeen aavistuksen miinuksella. ???
Tuli mieleen sellainen, että onko insinööri miettinyt muka niin, että puskurivaraaja ladataan täyteen, jonka jälkeen levätään hetki. Joka ei tietenkään nuin pienellä pytyllä toimi..
Tuntuisi vaan järkevämmältä, että puskuria käytetään vain silloin, kun lämmön tarve on niin pientä ettei jatkuva käynti ole mahdollista.
-
Okei sillä oli ihan erillinen asetus 'seisonta-asetus'...
Varaaja-anturin ollessa valittuna, ei sitten oikein osaa säätää asioita...liikaa naruja mitä vedellä :D
Mikä tuo nimitys mitä sanoit 'Tarve' oikeastaan on, asteita vai 'asteminuuutti' tapasta juttua?
-
Okei sillä oli ihan erillinen asetus 'seisonta-asetus'...
Kyllä
Varaaja-anturin ollessa valittuna, ei sitten oikein osaa säätää asioita...liikaa naruja mitä vedellä :D
Siltä vähän vaikuttaisi, mutta saatoin nuolaista ennen kuin tipahti taas tässäkin hommassa. :D Lähdin kahville ja somettamaan äsken kun hetken seurasin suoraa viivaa, niin eikös oltu jo kahvin aikana kelailtu seiskalle vauhti ja tarve ajettu pikku plussalle..katsotasn mitä tapahtuu.
Mikä tuo nimitys mitä sanoit 'Tarve' oikeastaan on, asteita vai 'asteminuuutti' tapasta juttua?
Asteita. Käynnistyksen ja sammutuksen välinen hystereesi säädetään siten että minimi väli on -3-+3 ja maksimi taitaa olla -5-+5. Oletuksena 4.
Kun valitsee puskurivaraajan käyttöön, saa toimintatietoihin numeerisina arvoina P ja I laskennan tilanteen, eli käsittääkseni I on aikalailla sama kuin asteminuutit..? Masiinalla on omat kaavansa millä se lähtee sitten kohti nollaa (tarve ja I) pyrkimään, niihin ei taida mistään päästä vaikuttamaan.
-
Ihsn kohtuudella meni nyt. Seiskalla ajoi tarpeen 1,5 pykälää yli, ja hyppäsi neloselle. Ei saata ihan nelonen riittää niin jospa kohta pikkuisen pyrkisi ylemmäksi.
-
Asteita. Käynnistyksen ja sammutuksen välinen hystereesi säädetään siten että minimi väli on -3-+3 ja maksimi taitaa olla -5-+5. Oletuksena 4.
Kun valitsee puskurivaraajan käyttöön, saa toimintatietoihin numeerisina arvoina P ja I laskennan tilanteen, eli käsittääkseni I on aikalailla sama kuin asteminuutit..? Masiinalla on omat kaavansa millä se lähtee sitten kohti nollaa (tarve ja I) pyrkimään, niihin ei taida mistään päästä vaikuttamaan.
Ei sitten ole ymmärretty laittaa molemmille omia asetuksia, esim käynnistys -5.6K ja sammutus +2.4K....onkohan parametri-astiasta loppuneet, voisi säätää tapauskohtaisesti eli sinullakin kun on se Akva niin vois antaa luullakseni valua vähän alemmas ennen käynnistystä...
Säätöjutuissa yleensä P=vahvistus ja I=integrointi, jos nuo parametrit olis tarjolla niin niillä sais kanssa asioita sovitettua tilanteeseen, oliskohan ne jollain salasanalla käpälöitävissä?
Miltä tämä "saa toimintatietoihin numeerisina arvoina P ja I laskennan tilanteen" oikeastaan näyttää, jotain muuttuvaa tietoa vai kiinteät arvot, kuva olis hyvä?
-
Miltä tämä "saa toimintatietoihin numeerisina arvoina P ja I laskennan tilanteen" oikeastaan näyttää, jotain muuttuvaa tietoa vai kiinteät arvot, kuva olis hyvä?
Niin siis jatkuvasti päivittyvät lukuarvot siitä missä mennään sillä hetkellä.
-
Sehän se olisi hyvä kun kaiken saisi rukattua, kun harvoin tuntuu täysin valmiita olevan. Mutta eiköhän tuosta vielä hyvä tule.
Nyt loppui harrastus tältä päivältä kun oikeat työt kutsuu. Katsotaan huomenna taas uudestaan mitä on yö myllätty.
-
Niin siis jatkuvasti päivittyvät lukuarvot siitä missä mennään sillä hetkellä.
Mitähän nuo mahtaa sitten oikein olla...ken tietää...
-
Mitähän nuo mahtaa sitten oikein olla...ken tietää...
Voin huomenissa katsoa sen hetkistä tilannetta, ja muut sen hetkiset arvot ko tilanteesta.
-
Sori, tarkoitin kyllä niinku teoriiaa että mitä noilla P+I yritetään näyttää/kuvata...mitä ne tarkoittaa...
-
Ok.
Sitä ei meikäläinen pysty sen paremmin sanomaan.
Näin olemattomilla matemaattisilla kyvyillä toimivana olen ymmärtävinäni, että tuo on poikkeamaa siitä jostain halutusta arvosta, ja muutosnopeus riippuu sitten insinöörin antamissa (aika)raameissa masiinan fyysisistä kyvyistä saada mittaroidut arvot kulloinkin haluttuun.
Se että miten niitä raameja muutetaan ja vaimennetaan siten että heiluriliike ei ole liian hurjaa mennen hehtaarikaupalla yli halutun, on minulle hämärän peitossa.
Se että masiinan kykyjä saavuttaa se haluttu tasapainotila suitsittaisiin saaden siten käytöksestä rauhallisempi, tuntuu vähän hassulta. Joskus on kuitenkin se tilanne että niitä kaikkia "hevosvoimia" tarvittaisiin.
-
Noniin. Nytpä oli masiina tikitellyt kuin sveitsiläinen kello käyrällään eilisestä asti. Käynti jatkuvaa ja lämpötila sahannut ehket puolen asteen sisällä tavoitellusta. Nyt oli enää 2 portaalla tehot kun ulkolämpötila noussut melko paljon nollan tuntumaan.
Nyt ei jouda jäädä tutkimaan enempi, mutta jokatapauksessa hyvin toimii kun ei ole puskurisäiliö koneen tiedossa.
Se havainto, että käyttöveden lämpö tippunut 65->60 kun ei enää käy isommilla tehoilla missään vaiheessa ja näin hgw ei pääse toimimaan. Vielä ei erillistä käyttövesi sykliä kuitenkaan ole tehnyt. Käyttövettähän ei siis kulu tällä hetkellä..
-
Sen saa valita asetuksista vatkaako vaiko eikö seisoessaan.
Tuohon vielä semmonen että täytyyhän sen jotain ajoittaisa spurtteja otella välillä että tietää käynnistyä kun lämmöt tippuu!?
-
Tuohon vielä semmonen että täytyyhän sen jotain ajoittaisa spurtteja otella välillä että tietää käynnistyä kun lämmöt tippuu!?
Ei jos on tuo puskurianturi tai ulkoinen menovesianturi.
Muistaakseni pumppua ei saa asetettua pois jos ei ole jompikumpi noista antureista asennettuna.
Jos on suoraan lämpöpumpun perässä lämmitysverkosto ilman erillistä kiertovesipumppua niin se kiertovesipumppu on pakko pitää aina päällä.
-
Ei jos on tuo puskurianturi tai ulkoinen menovesianturi.
Muistaakseni pumppua ei saa asetettua pois jos ei ole jompikumpi noista antureista asennettuna.
Jos on suoraan lämpöpumpun perässä lämmitysverkosto ilman erillistä kiertovesipumppua niin se kiertovesipumppu on pakko pitää aina päällä.
Niin, tässä oli juuri silleesti case @aarne kertomana että nuo mainitsemasi anturit veke ja kiertopumpun saa seis levon aikana...
-
Voi olla näinkin. Ja loogista olisikin. Muistelenpa vaan että asetuksista kun näpsäyttää puskurin pois, ja käy katsomassa kv-pumpun asetuksia, niin olisi vielä valittavissa jatkuva käynti tai ei. Olen saattanut kokea tilanteessa aivopierun tai muuta vastaavaa, ja muisteluni on väärin. Tarkastan huomenna asian.
-
Niin, tässä oli juuri silleesti case @aarne kertomana että nuo mainitsemasi anturit veke ja kiertopumpun saa seis levon aikana...
Näkyy asetuksista saavan tuon päälle ja pois tuon jatkuvan käytön yhä edelleen.
Anturihan edelleen sijaitsee siellä pytyssä ja toinen pää masiinassa. Testasin kylmällä kädellä, josko tuo mitenkään vaikuttaa mihinkään tuon anturin viilentäminen. Ei tunnu vaikuttavan. Eikä anturin arvoja saa mistään luettuakaan jos puskuria ei ole ohjelmallisesti valittu käyttöön.
Tuo että miten se mylly sammuttuaan käyttökäskyjä itselleen antaa, on hämärän peitossa. Liekö sitten vähän pyöräyttää välistä vähän haistellakseen lämpöjä. Pitää kysyä asiantuntijalta kunhan semmoista näen.
Itseasiassa kun selaan parasta aikaa kv pumpun valikkoa, niin vaikka valinta jatkuva käyttö on pois, niin seuraavalta sivulta löytyy kuitenkin aktiivisena kohta "virtauksen valmiustila" joks on säädettävissä välillä 15-100%. Eli toisinsanoen taitaa olla niin, että vaikka jatkuva normaalikäyttö on pois niin kv pumppu käy väkisin tuolla 15% nopeudella haistellakseen tarvetta.
-
Itse koneen käynti on ollut nyt aivan esimerkillistä. Eilen oli ulkolämpö nollassa niin kävi hetken 2 portaallakin. Nyt ulkona -3 ja jatkuvaa käyntiä 3-4 portaan välillä vaihdellen, käyrää tarkasti seuraten. Pyynti 43 astetta nyt. Hgw näkyy palavan taulussa kokoajan mitä kohdille olen sattunut.
Käyttöveden yläraja kävi eilen alhaisimmillaan liki 55 asteessa, nyt kivunnut hiljalleen 61 asteeseen hgwn tulistuslämmön voimalla.
Niin ja villatkin tuli eilisaamuna katolle, eli talo on nyt täysin eristetty. Sisälämpö nousi vajaa pari astetta nyt reiluun vuorokauteen. Tosin aika viileälle säädin lattiat dilloin kun käsin sunttailin. Eilen oli sisällä 16, nyt 18. Todennäköisesti vielä vähän nousee tuosta näillä säädöillä.
Pakko vaan sanoa että on uskomaton eristyskyky pelkällä 3 sentin pir levyllä näin vielä nollan tuntumassa!
-
Pakko vaan sanoa että on uskomaton eristyskyky pelkällä 3 sentin pir levyllä näin vielä nollan tuntumassa!
Laitoitko kattoon tosiaan vain 30mm pir levyn?
-
Kyllä. Höyrynsulkumuovin tilalle. Ja oli pelkän pirrin varassa eiliseen asti.
-
Se on tietty kun se on saumaton juttu vielä kaikkineen niin on hyvä eriste, urtsii väleihin ilmeisesti...kuinka kiinnitit kattoon?
Se semmonen 'saunalevy' alumiini molemmin puolin vai...ehkä vähän isompana levynä ehkä?
Kenen kamaa?
-
Kyllä. Höyrynsulkumuovin tilalle. Ja oli pelkän pirrin varassa eiliseen asti.
Niin sulla on sitten siinä yläpuolella vielä joku villa sitten?
-
Se on tietty kun se on saumaton juttu vielä kaikkineen niin on hyvä eriste, urtsii väleihin ilmeisesti...kuinka kiinnitit kattoon?
Se semmonen 'saunalevy' alumiini molemmin puolin vai...ehkä vähän isompana levynä ehkä?
Kenen kamaa?
Kyllä näin. Teippi saumaan ja orcon f tiivistemassa reunoille. 5mm ruuvilla ja prikalla alustavasti kiinni kattotuoliin ja 2x2 koolaus millä varsinaisesti kiinni. Koolauksen yhteydessä väliaikaisruuvit pois ja teipin pala päälle.
Tuosta ponttien saumaamisen tarpeellisuudesta tuntuu olevan eriäviä mielipiteitä. Usesmpi rakennusalan ammattilainen on ollut sitä mieltä että täysin turhaa, että teippi pitää. Pitäähän se toki muovissakin. Ehkä se on vähän sellaista varmuuden maksimointia.
Kingspanin levy, en muista mallia. Olikohan therma. Aivan kuin saunasatu, liekkö mitään eroa. Olisko ollut pitempi..? Mutta 600 leveää.
Niin sulla on sitten siinä yläpuolella vielä joku villa sitten?
Aivan normaalisti puhallusvilla. Tosin 40 sentin kerros, eli vähän ohuemmalti kuin pelkällä muovilla.
-
Ei ole vieläkään sähkön mittarointia koneelle, mutta löysin sähköyhtiön sovelluksen mistä näkee vähän suuntia kun muita sähkösyöppöjä on vain työmaakontissa korkea jääkaappi ja puolikas pakastin.
Päiväkulutus ollut pienimmillään 31 kwh päivässä ja isoimmillaan 39kwh. Saa nähdä meneekö 40 rikki nyt kun keli kovenee.
Edittiä: onhan siellä kontissa vielä 50 litran kv varaaja porisemassa..
Edit 2: ja 9 metriä saattokaapelia.. ::)
-
Topakasti tuntuu tuo tulistus kyllä käyttöveden lämpötilaa nostavan nyt kylmällä kelillä. Varaajan ylälämpö 86 astetta ilman kuormitusta näin -20 ulkolämmöillä. Ei paljon legionella jaksoja tarvitse! Käytössä patterikäyrä ja näkyy 56 asteista tekevän lämpöpuolellekkin. Voisi kyllä vähän vaikka laskeakkin kun kontissakin tuntuu tarkenevan turhankin hyvin. Liki puoliteholla käy koko ajan tasaisesti. Kaivolta tulee jotain +2,5 ja menee -0.5.
Ei huono, antaa myllyn jauhaa.
-
Topakasti tuntuu tuo tulistus kyllä käyttöveden lämpötilaa nostavan nyt kylmällä kelillä. Varaajan ylälämpö 86 astetta ilman kuormitusta näin -20 ulkolämmöillä. Ei paljon legionella jaksoja tarvitse! Käytössä patterikäyrä ja näkyy 56 asteista tekevän lämpöpuolellekkin. Voisi kyllä vähän vaikka laskeakkin kun kontissakin tuntuu tarkenevan turhankin hyvin. Liki puoliteholla käy koko ajan tasaisesti. Kaivolta tulee jotain +2,5 ja menee -0.5.
Ei huono, antaa myllyn jauhaa.
Aika kova!
-
On outo juttu.. tuo varaajan asettaminen pumpun näkyville aiheutti aiemmin ihmeellistä humppaamista, eli ajoi isolla teholla varaajaa ja sitten sammui 20 minuutiksi ja taas uudestaan jonkunlainen jakso. Poistin varaajan pumpun näkyviltä ja käynti tasottui jatkuvaksi.
Arvelin nyt tässä pyöriessäni kokeilla huvikseni uudestaan asettaa varaajan näkyville, niin nytpä sitten ajeleekin tasaista viivaa vaikka varaaja! ??? Ja mikään muu ei ole muuttunut viimeisestä kuin vähän kylmempi ulkolämpö.
Pitää katsoa että alkaako vanha humpaus, kunha ulkolämpö nousee, vai oliko pumpulla viimeksi vain se aika kuukaudesta. Käsittämätön juttu.
-
On outo juttu.. tuo varaajan asettaminen pumpun näkyville aiheutti aiemmin ihmeellistä humppaamista, eli ajoi isolla teholla varaajaa ja sitten sammui 20 minuutiksi ja taas uudestaan jonkunlainen jakso. Poistin varaajan pumpun näkyviltä ja käynti tasottui jatkuvaksi.
Arvelin nyt tässä pyöriessäni kokeilla huvikseni uudestaan asettaa varaajan näkyville, niin nytpä sitten ajeleekin tasaista viivaa vaikka varaaja! ??? Ja mikään muu ei ole muuttunut viimeisestä kuin vähän kylmempi ulkolämpö.
Pitää katsoa että alkaako vanha humpaus, kunha ulkolämpö nousee, vai oliko pumpulla viimeksi vain se aika kuukaudesta. Käsittämätön juttu.
Siis laitoit asetuksista puskurivaraajan käyttöön?
Samaisissa asetuksissa on muita asetuksia jotka pitää olla kohdallaan. Eli ylitäyttö=0 ja käynnistys käyrän mukaan eikä poikkeaman mukaan.
-
Siis laitoit asetuksista puskurivaraajan käyttöön?
Samaisissa asetuksissa on muita asetuksia jotka pitää olla kohdallaan. Eli ylitäyttö=0 ja käynnistys käyrän mukaan eikä poikkeaman mukaan.
Niin laitoin.
Noin nuo säädöt on kokoajan ollutkin.
Tuohon en ihan vielä selvyyttä ole saanut että mikä on se toisena vaihtoehtona oleva kiinteän poikkeaman arvo, minkä mukaan sitten valitaan käynnistys välillä 2-20K, tai siis mihin arvoon se nojaa? Koneen käyräänkö vai 1 shunttiryhmän käyrään vai mihin..? Löytyisi varmaan kyllä käyttöohjeestakin.
Ja tietysti kokeilemalla selviää monesti paljon jänniä asioita.:D
-
Mielenkiintoista! Piti alkaa värppäämään tuon pumpun kanssa, ettei varmasti taas muut hommat etene.. :D
Annoin olla säiliön auto tilan päällä, valitsin Käynnistyksen kiinteästä poikkeamasta ylitäytön 4K ja lämpöpumpun käynnistys poikkeamasta 4K.
Töräytti täysillä pytyn sekaisin ja tuohon ylilämpöön, ja sammui pois. Otin siis kaikki kv pumpun ja kompuran kuristukset veks. Nyt vaan mielenkiinnolla odotan että käynnistyykö -4 astetta alle käyrän.. :o
Jos näin niin sittenhän tuo toimii ihan fiksusti. Vielä kun pienen tarpeen aikaan saisi siten että ajelisi hiljalleen vähän yli käyrän ja käynnistyisi vähän alle, niin ei kävisi pätkäkäyntiäkään. Saahan sen tietysti jos kuristelee hertzejä mutta kun ei tekisi mieli..
Eli toisinsanoen pytty ja pumppu seurasi käyrää jatkuvalla käynnillä niinkuin pitikin kun käynnistys käyrän pyynnöstä, ja jos haluaa on off toimintaa hallitusti, niin näin sekin onnistuu järkevästi ilman että tulee typeriä 20 minuutin pysäyksiä kun ottaa tuon kiinteän poikkeaman käynnistyksen.
pahus kun pitäisi oikeisiin töihinkin lähteä ja ei tuo pytty nyt jäähdy kun haluaisi..
-
Mielenkiintoista! Piti alkaa värppäämään tuon pumpun kanssa, ettei varmasti taas muut hommat etene.. :D
Annoin olla säiliön auto tilan päällä, valitsin Käynnistyksen kiinteästä poikkeamasta ylitäytön 4K ja lämpöpumpun käynnistys poikkeamasta 4K.
Töräytti täysillä pytyn sekaisin ja tuohon ylilämpöön, ja sammui pois. Otin siis kaikki kv pumpun ja kompuran kuristukset veks. Nyt vaan mielenkiinnolla odotan että käynnistyykö -4 astetta alle käyrän.. :o
Jos näin niin sittenhän tuo toimii ihan fiksusti. Vielä kun pienen tarpeen aikaan saisi siten että ajelisi hiljalleen vähän yli käyrän ja käynnistyisi vähän alle, niin ei kävisi pätkäkäyntiäkään. Saahan sen tietysti jos kuristelee hertzejä mutta kun ei tekisi mieli..
Eli toisinsanoen pytty ja pumppu seurasi käyrää jatkuvalla käynnillä niinkuin pitikin kun käynnistys käyrän pyynnöstä, ja jos haluaa on off toimintaa hallitusti, niin näin sekin onnistuu järkevästi ilman että tulee typeriä 20 minuutin pysäyksiä kun ottaa tuon kiinteän poikkeaman käynnistyksen.
pahus kun pitäisi oikeisiin töihinkin lähteä ja ei tuo pytty nyt jäähdy kun haluaisi..
Työt haittaa harrastuksia, sanotaan! :D
-
Työt haittaa harrastuksia, sanotaan! :D
Näin se on. Ei mahtanut minkään, piti lähteä.
Yritin vähän huijaamalla pytyn anturiakin mutta taitaa liian nopea lasku tehdä sen että mylly ennakoi, ja lähti tasan käyrän lämmöstä.
Tai toinen vaihtoehto on että kun ylilstaus +4 ja käyntiinlähtö -4, niin ei laskekkaan alle tuon. Tai siis että käyntiinlähtö lasketaankin suoraan ylilatauksen arvosta eli hystereesi nyt 4 astetta. Olipas hankala selittää mutta ymmärtänet mitä tarkoitan.
Huomenna jatkuu ja pitää katsoa minkälaista kuusimetsää on tehnyt yön aikana.
-
Kumpikohan olisi vähempi huono kun nyt jos saa valita että pumppu puputtaa pikkuteholla 24/7 alkaen sieltä marraskuulta joulukuulta aina huhtikuulle, vaiko että leikkisi tuon pytyn kanssa on/off pumppua.
Eli älyttömästi tunteja pikkukierroksilla vai reilummin käynnistyksiä mutta vähempi tunteja..?
Kesällä voisi olla fiksua käyttää koko pyttyä reilulla hystereesillä käyttövedelle niinkuin maxxis tuntuu tekevän. Maksimi lepo ja mahdollisimman tehokas kv jakso.
-
Noniin. Pakkanen ollut 10-12 asteen tietämillä, ja tuolla +4 puskuri yli, ja -4 alle käyrän säädöillä tekee aikalailla tasaisella syklillä siten, että reilu puoli tuntia töitä täysillä, ja tunti lepoa. Ja näkyy tuo hystereesi toimivan koneen säätökäyrän ympärillä. Vaikuttaisi äkikseltään päteväksi kesäasetukseksi ainakin.
Edit: Tai no, ei taida kesäasetuksia tarvita miettiä kun ottaa lämmityksen kausipysäytyksen käyttöön ja ajaa pelkkää käyttövettä.
Mielenkiintoistapahan nuita on alkuun testailla vaikka millä asetuksilla, vaikka ei mitään hyötyäkään olisi. Sitten löytyy ne keskivertohyvät säädöt joka kelille niin voikin pumpun unohtaa. Niinhän siinä varmaan käy. :D
-
Innostuin tehdä karkeaa käyttövesitestiä kun sain roplattua yhden kuuman veden vesipisteen käyttöön. Ja tulos oli jonkinasteinen pettymys ainakin näin vaativaan makuun. :'(
Eli koejärjestelyt siten että laskin 20 litran sankoon kädellä arvioiden noin 40 asteista vettä esben sekoitusventtiilin ohjaamana. Venttiili on esilämmityskierukan ja priimauskierukan välissä. Vettä tuli aika tarkkaan sanko per minuutti, eli sen kahden yhtäaikaisen suihkun verran. Alkuun oli akvatermin alaosa joku +35 ja lämmityspuolen kiertopumpun asetus niin hitaalla että varaaja pyrkii kerrostumaan. Yläosa vapaasti välillä 40-60, en katsonut että mikä lämpö oli testin alkaessa. Täysi pettymys. En edes muista tulosta.
Seuraava testi alaosa +41 ja yläosa 55-63. Lisäksi lj pumppu niin isolle että sekoittaa ensin alaosan pohjia myöten tasalämpöön. Tällä keinoin 140 litraa.
Yksi iso osa ongelmaa mielestäni on, että alaosa jää ilman kiertoa ja lämmitystä kun kone keskittyy tekemään käyttökuumaa varaajan yläosaan. Näinollen esilämmityskierukka jää hyödyttömäksi, ja yläosan kierukka ei jaksa hoitaa näin isoa vesimäärää.
Keinoiksi jäänee nyt sitten joko varaajan pito ylikuumana, tai lisä varaaja käyttövedelle akvatermin jälkeen. Tuossa ylikuumana pidossa se hyvä pointti että kun lämpöpuolen pistää tekemään alaosaan 50-60 asteista, niin yläosaan riittänee hgwn tulistuslämpöä yllin kyllin ja pytyn lähtövarastotilanne on toisissa sfääreissä. Pitää testata sekin joku päivä.
Noh, taidan odottaa että saan tosielämän testin tehtyä ainakin ennen rautapuolen modausta.
Joo joo, ennakkopelko olikin että näin käy, mutta silti vähän harmittaa.. :D :-[
-
Saisitko Aarne laitettua kuvan varaajan kytkennästä. Onkohan samaan tapaan kuin minulla:
Kylmä vesi virtaa aina alaosan kierukan kautta yläosan kierukkaan ja kierukoiden yhdistymispisteessä tulee kierto sekä sekoitusventtiilille haarat? Ja sekoitusventtiilin kuuma haara on suoraan yläkierukasta.
-
Juurikin näin on kytkentä mitä maxxis sanoit. En saa nyt kuvaa.
Tein uuden testin nostamalla alaosan niin että tuleva oli 57 ja alaosasta lähtevä testin alussa joku 54 ja pumppu täysillä tekemässä alaosaa, pyynti 60. Yläosa akvatetmistä oli 57.
Näin sain jo noin 230 litraa, eli 11,5 minuuttia lörötettyä kädelle mukavaa. Vieläkään ei aivan kylmäksi mennyt mutta arviolta siihen lämpöön että suihkussa alkaisi ärsyttää.
Sallin ennen testiiä 2 porrasta vastuksi koneelle ja ne oli jossain vaiheessa pompanneet käyttöön.
Testin päätyttyä pöntön alaosasta 37 asteista koneelle ja noin 47 koneelta pöntön alaosastoon. Välipohjan päällynen oli jäähtynyt 45 paikkeille.
Isoa taukoa ei tarvitse pitää että saa hiukan jo lämpöjä kohoamaan. Varmaan se 20 minsaa väliä niin saa taas uudestaan ottaa session.
Pumppu huutanut tunnin nyt täysiä ja kaivosta tulo tippunut +3 asteesta +1,5. Kaivoon-2,3. Kylmähkö on tuo kaivokin kokonaisuudessaan.
Edittiä vielä sen verran että harvoin toki suhkussa seistään kymmentäkään minuuttia kahden suihkun alla, yhdellähän tuo piisaa paaljon pitemmälle, jos lie edes loppuukaan.
Muttakun se on tuo hurja putkimiehen luonto, vettä pitää saada kovalla paineella ja kuumaa, ja paljon! :D
-
Ei tuo vielä pahastikaan ole kylmä.
-
Ei tuo vielä pahastikaan ole kylmä.
No joo ei siis siinä mielessä että tarviisi jäätymisiä jännätä kun reilu mitoitus, mutta ei mitään 5 tai 7 asteen lämpöjä tarvitse odottaa missään vaiheessa. Ei osunut siihen lämpösuoneen. :D Hyvä että tuli otettua tarpeeksi pituutta.
-
Ei tuo vielä pahastikaan ole kylmä.
Juu ja varaaja taisi olla sen 500L?
Aika hyvä tulos.
-
Juu ja varaaja taisi olla sen 500L?
Aika hyvä tulos.
Kyllä, 500 litranen akvaterm. Nuo kierukat jos olisi lk45 versiot, saattaisi tuotto olla merkittävästi parempi.
Yksi huono puoli tuosta akvatermistä on löytynyt lisää, nimittäin verkostolähtö on niin ylhäällä lähellä välipohjaa että sotkee yläosan kuumia lämmitysveteen väkisin jos yrittää pitää yläosan huomattavasti kuumempana kuin alaosaa. Suunnittelinkin jo, että ottaisinko lj piirin lähdön vastuksen reiästä. Huuhtelisipa lj piirin virtaus samalla esilämmityskierukkaa ja parantaisi näin tilannetta. Se on tosin vähän liian alhaalla taas vuorostaan..
EDIT: Uudesssa geo solarissa näkyy olevan lähtöyhde vähän alempanakin.
Toinen tuotonparannus idea tuli että laittaisi iipein levarin lj lähtöön, ja käyttövesi joko ennen tai jälkeen esilämmityskierukan kiertämään vielä levarin läpi ennen yläosaan menoa. Kunnon virityksiä taas.. :D
Mutta kuten sanoin, en tee rautamuutoksia ennen käytännön testiä.
-
Kyllä, 500 litranen akvaterm. Nuo kierukat jos olisi lk45 versiot, saattaisi tuotto olla merkittävästi parempi.
Yksi huono puoli tuosta akvatermistä on löytynyt lisää, nimittäin verkostolähtö on niin ylhäällä lähellä välipohjaa että sotkee yläosan kuumia lämmitysveteen väkisin jos yrittää pitää yläosan huomattavasti kuumempana kuin alaosaa. Suunnittelinkin jo, että ottaisinko lj piirin lähdön vastuksen reiästä. Huuhtelisipa lj piirin virtaus samalla esilämmityskierukkaa ja parantaisi näin tilannetta. Se on tosin vähän liian alhaalla taas vuorostaan..
EDIT: Uudesssa geo solarissa näkyy olevan lähtöyhde vähän alempanakin.
Toinen tuotonparannus idea tuli että laittaisi iipein levarin lj lähtöön, ja käyttövesi joko ennen tai jälkeen esilämmityskierukan kiertämään vielä levarin läpi ennen yläosaan menoa. Kunnon virityksiä taas.. :D
Mutta kuten sanoin, en tee rautamuutoksia ennen käytännön testiä.
Juu nuo LK45:t kyllä antaa mukavasti, LV lähtee 'maailmalle' kahdesta tommosesta melkein samana kuin pöntön lämpö...kun siis pöntön lämmöt >40-55ºC, 40ºC pöntöstä vielä suihkussa laulattaa ainakin ensimmäistä...toinen voi päästellä sitten jo hiljalleen ärräpäitä ;D.
Juurikin samaa huomannut tuosta ylälämpöjen sotkemisesta. Tuohon nojaten ajatellut että seuraavan genren pumppu LV-varaajalla ja Akva vaan lämmitys lämmöissä ja esilämmittelee LV:n.
Mikä 'iipein levari', levanterista jotain kuullut mutta mikä tuo on?
Tipauttaa melekosesti LJ sorsee jos siihen kylmimmät KV:t sen kautta laittaa, ja muutenkin heiluttaa laitto mitä vaan, joskus ajatellu miten mahtais toimia levari esilämmittimenä jos kytkis sen vapaakierrolla ISOlla putkella varaajan ihan ylimmän ja alimman yhteen väliin!?
Tommosella sitten jo lähtee LV:tä, jos loppua meinaa...
https://www.lupi-waermetauscher.de/produkt/frischwasserstation-fws-620/
-
Juurikin samaa huomannut tuosta ylälämpöjen sotkemisesta. Tuohon nojaten ajatellut että seuraavan genren pumppu LV-varaajalla ja Akva vaan lämmitys lämmöissä ja esilämmittelee LV:n.
Tämä voisi olla se paras tapa. Kun haaleasta 500 litran pytystä ei lämmintä vaan määräänsä enämpi saa, ja sitä kuumaa vielä huonommin. Ja 12 kwn pumpun teho ei vaan riitä tehdä kuumaa lennosta.
Mikä 'iipein levari', levanterista jotain kuullut mutta mikä tuo on?
Tipauttaa melekosesti LJ sorsee jos siihen kylmimmät KV:t sen kautta laittaa, ja muutenkin heiluttaa laitto mitä vaan, joskus ajatellu miten mahtais toimia levari esilämmittimenä jos kytkis sen vapaakierrolla ISOlla putkella varaajan ihan ylimmän ja alimman yhteen väliin!?
Ebaysta puolan poikien levyvaihdin, kun merkittävästi edukkaampia kun täältä. Valikoimaa kattavasti.
Tuota mietin, että tuskin sillä mitään väliä että suihkusession aikana työnnetään kylmää lattiaan, tulisipahan käytettyä senkin varaustehoa kvn tekoon ja jäisi haaleaa varaajan lämpöä vähän paremmin käyttövedelle.
Tuo voisi olla kans ihan mietinnän arvoinen seikka tuo "vapaavirtaus", ainoa mikä tulee mieleen että taas syödään suoraan varaajanlämpöpääomaa, vieläpä sieltä kuumimmasta päästä. Vapaakierto kyllä epäilemättä muodostuisi.
Tommosella sitten jo lähtee LV:tä, jos loppua meinaa...
https://www.lupi-waermetauscher.de/produkt/frischwasserstation-fws-620/
Nuitakin mietin backupiksi varaajan jälkeen, mutta kun periaatteesta ei huvittaisi sähköä polttaa.
-
Thermia on jauhanut lämpöä pyyteettömästi taloon ja huonosti eristettyyn ulkovarastoon jo useamman vuoden. Vielä olisi tehtävää putkimiehellä vaikka ja mitä automaation ja tuon käyttöveden kanssa. Mutta hommassa on käynyt juuri niinkuin arvelin, toimii niin hyvin että ei ole jaksanut kiinnostaa. :D
Mutta itse pumppuun erittäin tyytyväinen. Kapasiteettia odotetusti on, käy puolella teholla nyt kun oli näitä -33 asteen pakkasia, eikä tee käyttövettä talvella kuin erikoistilanteissa. Kaivonkin tulo pysyi +1 nyt kovillakin keleillä. Kulutus ollut noin 11000kwh josta pumpulle 5500kwh vuodessa. Epäilen että tuon ulkovaraston osuus lie huomattava. Varmaan pääsisi hyvinkin siihen reiluun 4000 kilowattituntiin ilman sitä.
Asioita joita tekisin eritavalla:
-Jäähdytys ilmastoinnin kautta tehoton. Viilentää vähän mutta ei likikään tarpeeksi. Tuloilma ollut kylmimmillään 14-15 asteista.
-Esilämmityksenkin tarpeen kyseenalaistan. Jättäisin koko kennon pois.
-Jälkilämmitystarvettakaan en ole kokenut.
-Käyttövesi olisi järkevin integroida koneeseen. Toki jos haluaa muita lämmityssysteemeitä rinnalle niin erillinen (hybridi)varaaja hyvä olla. Suurin ongelma on se kun käyttövesilämpö tahtoo varaajassa vuotaa lämmityspuolelle. Toisekseen kierukoiden teho ei riitä niin kylmällä vedellä kuin mitä muuten voisi käyttää. Tällä hetkellä suunnitelmana kampittaa ongelma niin että laitan pienen vesikiertoisen kv-varaajan erikseen ja jätän akvatermin kierukoineen pelkkään esilämmityskäyttöön. Katsotaan muuttuuko suunnitelma vielä.
Asioita jotka osui kohdilleen:
-Erillinen shunttaus märkätiloille.
-Ulos lähtevät lämmitykset lämmönvaihtimen kautta propyleenilla.
-Käyttöveden kierto ja kierron ohjaus liiketunnistimella.
-Reilusti mitoitettu pumppu ei ole harmittanut vaikka epäilytti. Vastuksilla ei ole lämmitetty. Pörssisähkön kanssa puliveivaaminenkin vaivatonta, kun kestää olla päivän lämmöt pois ja pumpussa vetoja kerätä lämmitysvelat takaisin että heilahtaa. Pätkäkäynti loppuu ehkä jossain 0--5 hujakoilla ja lepoajat kuitenkin kohtuullisia koska akvaterm. Lepäisi pitemmästi mutta kun varasto puhallinpatterilla ja varauskyky siellä nolla ja 500 litraa varausta on loppujen lopuksi melko onneton määrä.
Loppujenlopuksi käyttövettä lukuunottamatta varsin tyytyväinen. Tarpeetoman paljonhan systeemiin meni osia ja aikaa, mutta teki mieli kokeilla.