Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: jukka52 - 26.10.20 - klo:13:24
-
alkaa olla viritys kelit pohjoisessa
viikko sitten aloitin ja näillä foruumin ohjeita noudattaen olen edennyt
ts kaikki termarin auki ja lämpökäyrää säätämään
tällä hetkellä käyrä 3 /+1- hyvin riittänyt lämpö sisällä ja kv:ssä
kv on tällä hetkellä smart control ja kierto kaikkiin rakennuksiin
prioriteetti ollut 0/0 mutta tänään laitoin kv 40 lämm 0
mikä tekee minulla lämmitysvelkaa - asteminuutit laskee tällä hetkellä -190 ?
ja miten vaikutan KÄYTTÖVEDEN TÄYTÖN käppyrään
-
prioriteetti ollut 0/0 mutta tänään laitoin kv 40 lämm 0
mikä tekee minulla lämmitysvelkaa - asteminuutit laskee tällä hetkellä -190 ?
ja miten vaikutan KÄYTTÖVEDEN TÄYTÖN käppyrään
Prioriteetti: Eikös 0/0 ja 40/0 anna saman lopputuloksen? Ainakin on/off koneissa tuolla on merkitystä vain kun on molempien tekotarvetta.
Lämmitysvelka: Lokien mukaan GM vaihtelee normaalin oloisesti -120 --- -160 välillä.
KV - käppyrä: Mitä vaikutusta haet? Sekin näyttää vaihtelevan normaalin oloisesti.
-
vaikuttiko sitten lämmitysvelkaan vapaa virtaus ilman termareita ?
sanoisin että lattian lämpö muuttui tasaisemmaksi ja joka paikassa melko sama lämpö
laitan priorisoinnin takas 0/0
gm laitan -180-kokeeksi
suodatin aika on 6 h annan sen olla vielä siinä
kv-käppyrästä en osaa kysyä mittää, mutta logintutkijan piirakassa se ilmoitta 30% noin aika paljon
-
Suodatusaika vaikuttaa vain 4.9.2 toimintoihin ,ei vaikuta lämpökäyrän menolämpöön.
-
kv-käppyrästä en osaa kysyä mittää, mutta logintutkijan piirakassa se ilmoitta 30% noin aika paljon
Käyttövesikierto kuluttaa melko paljon energiaa, 36% käyntiajasta.
Onneksi se menee valtaosaltaan lämmitykseen lämmityskaudella.
Monet käyttää ajastusta.
-
vaikuttiko sitten lämmitysvelkaan vapaa virtaus ilman termareita ?
Termareiden avaaminen vaikuttaa hetkellisesti lämmitysvelkaan, kun vesi pääsee esteettä kaikkialle niin se myös jäähtyy enemmän.
-
Prioriteetti: Eikös 0/0 ja 40/0 anna saman lopputuloksen? Ainakin on/off koneissa tuolla on merkitystä vain kun on molempien tekotarvetta.
Lämmitysvelka: Lokien mukaan GM vaihtelee normaalin oloisesti -120 --- -160 välillä.
KV - käppyrä: Mitä vaikutusta haet? Sekin näyttää vaihtelevan normaalin oloisesti.
40/0 (tai mikä tahansa x/0) aiheuttaa sen, että jos kone tarvitsee käyttövettä niin se tekee silloin pelkästään käyttövettä. En tiedä tekeekö 0/0 saman asian. Jos lämmitysvelka kasvaa liikaa, mutta kuuman veden saanti halutaan turvata, niin tuossa voi kokeilla vaikkapa 30/10. Toki lämmitysvelkaa ei kannata tuijottaa vain asteminuuteista, olennaisempaa on alkaako sisälämpötila laskemaan käyttöveden teon aikana.
-
Termareiden avaaminen vaikuttaa hetkellisesti lämmitysvelkaan, kun vesi pääsee esteettä kaikkialle niin se myös jäähtyy enemmän.
taisin olla vähän liian hätäinen näiden säätöjen suhteen, oletan että joudun säätämään vielä lämpökäyrää
virtausta joudun säätämään rantasaunassa- siellä lattia vähän viileä
ts lämmitysvelka elää vielä omaa elämää
4.9.2
lämmityksen pysäytys 15
lisäyksen pysäytys 12
suodatus 6
-
Ok.
Kannattaa muutoksen jälkeen odottaa vuorokausi että tilanne stabiloituu ja vasta seuraavaa vuorokautta analysoi.
-
rantasaunasta
-lattia kivestä
-tällä hetkellä tuvan lattia n 16
-tuvan sisäilma n 19
-kosteat tilat n 20
- lämm. tulo 28
-lämm. meno 24
-jakotulkki uponor pro 1
-termari uponor vario plus
-kierto grundfos alpha2 25-40-180 pistorasiassa-suora sähkö
- kaikki termarit ovat olleet muutaman päivän auki
-säädänkö lattian lämpötilaa korkeammaksi jakotulkin säätöruuvista-virtausmittaria minulla ei ole, lämpökäyrään en koske
kv: kierto
-kierto grundfos alpha1 20-45 n 150- pistorasia- suora sähkö
- kumpi säätää kierron, nibe vai grundfos
kumpikin grundfos niben vieressä
-
kv: kierto
-kierto grundfos alpha1 20-45 n 150- pistorasia- suora sähkö
- kumpi säätää kierron, nibe vai grundfos
Jos grundfos on vain pistorasiaan kytkettynä, niin se.
-
http://net.grundfos.com/Appl/ccmsservices/public/literature/filedata/Grundfosliterature-5261436.pdf
yllä linkki kv:n grunfossiin
esitteessä sivulta 11 alkaen asetuksista
minulla on tällä hetkellä grundfossin asetus PP1 -alin suhteellinen painekäyrä
mielestäni se väärä
en ole vielä vaihtanut asetusta, mutta vaihtaisin sen VAKIONOPEUS ??
olenko oikealla tiellä
-
liittenä kuva miten muutos vakionopeuteen vaikutti
käppyrässä nopeuden laitoin pienimmän
katsotaan mitä smart control sanoo
tein muutoksen klo 12
-
Katselin jo aiemmasta lokista, että KV lämpötila käyttäytyi "erilaisesti".
Ajattelin että on ajastusta kierrossa. No, teki vedet 3h välein kuitenkin.
Kierrossa oleva vesi on ~45C.
Tuo säännöllinen "romahdus" ennen lämmitystä on erilaista. Tasainen viileneminen olisi normaalia.
Voihan tuo aiheutua varaajan kerrostumisestakin.
-
liittenä kuva miten muutos vakionopeuteen vaikutti
käppyrässä nopeuden laitoin pienimmän
katsotaan mitä smart control sanoo
tein muutoksen klo 12
Minusta tuo aiempi on parempi, kun kierto on selvästi ollut pienemmällään ja varaaja pääsee kerrostumaan. "Romahduksen" saa tuosta halutessaan pois nostamalla käynnistysrajaa jottei varaaja ehdi pohjalta niin kylmäksi. Jos pienemmällä kierrolla lämmintä vettä riitti hyvin, niin palaa ihmeessä aiempaan asetukseen.
Uudella asetuksella lisäät käyttövesilämmityksen tarvetta ajallisesti tuplasti tiheämmäksi, joskin sitä ehkä lämmitetään kerralla lyhyemmän aikaa. Jos ongelmana oli sisälämpöjen heiluminen pitkän käyttövesijakson aikana, niin kokeilisin tosiaan optimoida niin, että nostaa vähän käynnistysrajaa (1-2 astetta), mutta palaa tuohon aiempaan käyttövesikierron asetukseen. Jos sisälämmöissä ei ollut heiluntaa vaan ainoa ongelma oli asteminuuttiheilunta, niin en tekisi alkuperäisille asetuksille mitään.
EDIT: tässä olikin smart control käytössä. Ehkei kannata siis muuttaa noita asetuksia. En tiedä toimiiko smart control miten yksiin tuon käyttövesikierron kanssa, vai olettaako se varaajan kerrostuvan.
-
tällä hetkellä prioriteetti on 0/0
käyttövesi käynnistyy aina lämmityksen jälkeen jos lämmitys on ekana ymmärsinkö oikein
eilenhän vaihdoin grunfossin ohjauksen vakiopainekäyrästä vakionopeuskäyrää- pienimmälle arvolle
-onko tietoa miten eroaa asetukset vakiopaine ja vakionopeus käyttövedessä
-aamulla sai laskea reilusti vettä että alkoi tulla lämmintä vettä-liian hidas kierto ?
-alkanut vaikuttaa siltä että smart control ei taida sopia tuon grundfossin kanssa taidan vaihtaa manuaalille
-
tällä hetkellä prioriteetti on 0/0
käyttövesi käynnistyy aina lämmityksen jälkeen jos lämmitys on ekana ymmärsinkö oikein
-aamulla sai laskea reilusti vettä että alkoi tulla lämmintä vettä-liian hidas kierto ?
Lokin mukaan lämmitys on koko ajan päällä, eli se vuorottelee KV-teon kanssa.
Priorisointi vuorottelee koneen tehoa lämmityksen ja KV:n välillä tuossa suhteessa, silloin kun molemmille on tarvetta.
Tämä pätee ainakin on-off koneissa.
0/0 priorisointi on epämääräinen, siitä ei käy ilmi kumpaa haluat painottaa.
Jos aiemmin on tullut heti lämmintä vettä, niin kyllä.
-
lämmitys on koko ajan päällä
mielestäni hyvä asia
-lämmitys pyörii koko ajan kompura käy yms
muutin asetuksista muutaman kohdan aamulla ollaan vähän viisaampia
yöllä tulee hyvä pakkanen n -10
pakkanen vielä antaa puhtia tähän viritykseen
siinä kuva missä olin ottanut pois kierrot saunasta ja tuvasta klo 16 ja viiva menee klo 18 eikä notku
puskurivaraaja taitaa olla ainoa vaihtoehto
-
Puskurivaraajalla tarkoitetaan lämmityspiiriin asennettava pönttöä, jonka tarkoitus on laajentaa lämmitysverkoston tilavuutta.
-
Käyppä hakemassa mekaaninen vuorokausiajastin pistorasiaan jonka saa 15 min välein päälle/pois ja laita siihen vaikka 30 min päällä / 30 min pois syklillä esim 07-22 välille ja katso miten vaikuttaa käyttöveden latauksiin kun kytket sen kiertopumpun ja pistorasian väliin. Veikkaan, että vuorokaudessa käyttövettä tehdään enää 6-8 kertaa vuorokaudessa ajastuksen jälkeen kun nyt sitä on tehty noin 18 kertaa vuorokaudessa.
Jos ei muuta niin ainakin yöksi kannattaa sammuttaa kierto kokonaan kun sille tuskin silloin käyttöäkään on.
Itellä on tän mallinen, ei ole hinnalla pilattu: https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/opal-vuorokausiajastin
-
kiitokset hyvistä palautteista
liittenä viimeisin vrk missä olen tehnyt jonkin verran asetuksiin muutoksia
on vähän sekanen käppyrä, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa
ehkä löydän kotoa ajastin niin laitan sen pelittämään
valikko 2.9.2
saanko tästä valikosta ohjauksen kiertoon
en ole avannut niben kantta että onko siellä valmiina relekortti, vai pitääkö hankkia nibeltä
laitoin juuri vuorokausiajastin pistorasiaan klo 11
iltapäivällä nähdään millaisia käppyröitä tullee
-
https://www.nibe.fi/assets/documents/19616/331345-3.pdf
Jos ei ole jo tuttu, niin yllä oleva kannattaa ladata ja iltalukemisina kahlata läpi ihan ajatuksella niin pääsee aika hyvin kiinni pumpun sielunelämään sisuskaluja myöten. Valikotkin tulee tutummiksi kuten myös huoltovalikko.
Niben saa ohjaamaan ulkoista kiertovesipumppua, itsekkin sitä joskus mietin mutta ajastukset oli muistaakseni sen verran alkeelliset, että päädyin tuohon erilliseen ajastimeen.
-
Niben saa ohjaamaan ulkoista kiertovesipumppua, itsekkin sitä joskus mietin mutta ajastukset oli muistaakseni sen verran alkeelliset, että päädyin tuohon erilliseen ajastimeen.
Minulla Nibe 1255 ohjaa ulkoista pumppua käynnistymään aamuin illoin tietyllä on-off syklillä. Ainakin tuo onnistui ihan kivuttomasti ja on minusta tyylikkäämpi ratkaisu kuin erillinen kello. Mutta voi olla että Nibellä ei saa esim viikonloppuja eri jaksotukselle (ei saa kyllä yo. linkin mukaisellakaan kellolla) tai ihan kauhean montaa jaksoa per vrk (2?).
-
muistatko jouduitko ostamaan lisäreleitä tai muuta sellaista
millä kieroveden saa keskustelemaan niben kanssa
-
Minulla Nibe 1255 ohjaa ulkoista pumppua käynnistymään aamuin illoin tietyllä on-off syklillä. Ainakin tuo onnistui ihan kivuttomasti ja on minusta tyylikkäämpi ratkaisu kuin erillinen kello. Mutta voi olla että Nibellä ei saa esim viikonloppuja eri jaksotukselle (ei saa kyllä yo. linkin mukaisellakaan kellolla) tai ihan kauhean montaa jaksoa per vrk (2?).
Joskus sitä asetusta pumpusta selailin, en muistaakseni saanut (tai osannut) sitä ohjaamaan esim 30 min päällä / 15 min pois klo 06-23 aikana ja loppuaika pois per vuorokausi. Muistaakseni oli juurikin vain pari jaksoa mihin pystyi kellonajat laittamaan milloin on päällä ja milloin pois mutta ei saanut siis pätkimään sitä kuten tuolla erillisellä ajastimella.
Mulla oli joskus kaksi ajastinta päällekkäin, ensin digitaalinen viikkoajastin johon ohjelmoin päälläoloajat arkipäiville ja viikonlopuille ja sitten siinä kiinni tuo vuorokausiajastin joka pätki 30 päällä/15 pois syklillä koko vuorokauden jolloin sain arkipäiville ja viikonlopuille omat ajastukset. Mutta luovuin tuosta kun arkipyhät tuli sotkemaan ja sitten vielä paremman puoliskon etätyöt, ja nyt siis mennään vain tuolla vuorokausiajastimella ja se toimii kyllä hyvin. 4 käyttövesisykliä per vuorokausi 500 litran erilliseen varaajaan. Ilman kiertoa tulee 1-2 sykliä ja kierto päällä jatkuvasti ja yöllä kiinni syklejä tuli jo yli 6 riippuen kulutuksesta.
-
muistatko jouduitko ostamaan lisäreleitä tai muuta sellaista
millä kieroveden saa keskustelemaan niben kanssa
Muistan. En. Kaikki on valmiina.
-
Joskus sitä asetusta pumpusta selailin, en muistaakseni saanut (tai osannut) sitä ohjaamaan esim 30 min päällä / 15 min pois klo 06-23 aikana ja loppuaika pois per vuorokausi. Muistaakseni oli juurikin vain pari jaksoa mihin pystyi kellonajat laittamaan milloin on päällä ja milloin pois mutta ei saanut siis pätkimään sitä kuten tuolla erillisellä ajastimella.
Minulla kyllä onnistuu varmuudella tuo, koska olen kertaalleen laittanut päälläolominuutteja pienemmäksikin, kun totesin vähemmänkin riittävän. Mutta laite on tosiaan F1255, en tiedä onko siinä eroa otsikon laitteeseen?
-
Minulla kyllä onnistuu varmuudella tuo, koska olen kertaalleen laittanut päälläolominuutteja pienemmäksikin, kun totesin vähemmänkin riittävän. Mutta laite on tosiaan F1255, en tiedä onko siinä eroa otsikon laitteeseen?
Niin juu, sulla varaaja koneessa. Voi olla että vika on täällä päässä, luultavasti onkin.
Siisti ratkaisuhan tuo on että kone ohjaa, mutta parin euron ajastimella on helppo ainakin kokeilla vaikutusta ennen kuin alkaa konetta aukomaan kytkentöjä varten.
-
täällä päässä nibessä vain kolme ajanjaksoa, mitkä eivät minulle riitä
ajastin on käytössä ja näyttää hyvältä
ja säätö on helppoa että ajastimella mennään nyt kunnes nibe tarjoaa enemmän ajanjaksoja
lämpäkäyrien säädöissä taas pysähdys- tuli kesäkelit lappiin
-
täällä päässä nibessä vain kolme ajanjaksoa, mitkä eivät minulle riitä
ajastin on käytössä ja näyttää hyvältä
ja säätö on helppoa että ajastimella mennään nyt kunnes nibe tarjoaa enemmän ajanjaksoja
lämpäkäyrien säädöissä taas pysähdys- tuli kesäkelit lappiin
Eikös tuo Niben ohjaus kaipaa vielä kontaktorin kuitenkin väliin? Vai saiko siitä suoraan antaa sähköä pumpulle? En muista nyt ulkoa mikä siinä oli tehorajoitus. Joka tapauksessa hintaa alkaa tulla aika paljon jos alkaa sähkömiestä tuon takia kutsumaan vs. hienoin digitaalinen pistorasiakello, halvimmasta analogisesta puhumattakaan.
-
kesäkelit jatkuu pohjoisessa
käyrän tekemisessä paussi
käyttövedesä otin ajastimen pois
käyttövesi pyörii koko ajan
minulla on jakotulkkina UPONOR VARIO PLUS
rantasaunassa säädin virtausta-virtausmittaria tulkissa ei ole
ts mutu tuntumalla säädin-meni parempaan suuntaan
virtaukset on laskettu jokaiselle piirille
mutta tuleeko tässä nyt se että, jokainen piiri tarvitsee ns "hienosäädön"
-
Eikös tuo Niben ohjaus kaipaa vielä kontaktorin kuitenkin väliin? Vai saiko siitä suoraan antaa sähköä pumpulle? En muista nyt ulkoa mikä siinä oli tehorajoitus. Joka tapauksessa hintaa alkaa tulla aika paljon jos alkaa sähkömiestä tuon takia kutsumaan vs. hienoin digitaalinen pistorasiakello, halvimmasta analogisesta puhumattakaan.
Kontaktori toki kannattaisi laittaa, mutta tuskin tuo kärähtäisi jos laittaisin esim. oman 5W kiertovesipumppuni vaiheen siihen suoralla kytkennällä kiinni.
-
Kontaktori toki kannattaisi laittaa, mutta tuskin tuo kärähtäisi jos laittaisin esim. oman 5W kiertovesipumppuni vaiheen siihen suoralla kytkennällä kiinni.
Muistin väärin, eli Nibessä juuri on potentiaalivapaa vaihtorele mikä kestää 2A kuorman. Ja sillä voidaan ohjata esimerkiksi tuota kiertopumppua käyttöveteen.
-
siinä viimeisimmät logitukset
-asteminuutit -160
-lämpökäyrä 4
-käyttövesi kiertää koko ajan, otin ajastimen pois
-muutin juuri asteminuutit -140- ei näy näissä logeissa
jokin asetus ei täsmää ?
-
siinä viimeisimmät logitukset
-asteminuutit -160
-lämpökäyrä 4
-käyttövesi kiertää koko ajan, otin ajastimen pois
-muutin juuri asteminuutit -140- ei näy näissä logeissa
jokin asetus ei täsmää ?
Eikös tuo aika hyvin käy? Kone käy kokoajan, eli ei tule turhia stoppeja, ja lämmityksen deltat näyttää olevan kohdillaan. Kaivo on vähän kylmä, mutta sen kanssa invertteri osaa pelata. Joku näiden invertteripumppujen kanssa enemmän pelaava osaa varmasti sanoa enemmän mikä todellinen merkitys noilla asteminuuteilla on jatkuvan käynnin aikana, vai onko se käytännössä vain siihen lämpöisempään aikaan vuodesta kun pumppu ei enää minimitehollakaan voi käydä kokoajan.
-
Käyttöveden lämmitysväli on merkittävästi pidentynyt (~ 2h -> ~ 4h).
-
Sitten kun lämmitystarvetta on koko ajan, niin ainakin itsellä invertteripumppu pitää asteminuutit muistaakseni +-20 sisällä asetetusta käynnistysrajasta. Eli periaatteessa tuolla rajalla ei ole väliä kunhan on haettu hehtaarille jossa nollakeleissä käynnistyksiä ei ole turhan tiuhaan ja ettei tuvassa lämmöt heilu.
-
käyttöveden lämmitysväli parani huomattavasti kun muutin kiertovesipumpun asetuksia (liite) painekäyrästöstä vakionopeus 1 asetukseen
asteminuutit on minulle vielä hepreaa- mitkä asetukset vaikuttaa siihen, mutta kartalla olen -160 ja -140 välillä
kaivoista en ole vielä huolissani-kylmänä ne käyvät näinkin leudoissa olosuhteissa esim tänään pakkasta -7 kaivot -0,2, -2,6
koko järjestelmä pyörii automatiikkalla, -olen luottavainen niben ohjelmistoon
lämmityksen olen pitänyt normaalina kaikissa rakennuksissa- odotan mielenkiinnolla kovia pakkasia, mutta esim seuraavat pari viikkoa lauhaa, eikä maassa lunta, routaa nyt muutama sentti mutta sekin varmaa sulaa parin viikon aikana
lepoaikaa nibellä ei ole lainkaan, mutta pidän sitä hyvänä asiana
-
asteminuutit on minulle vielä hepreaa- mitkä asetukset vaikuttaa siihen, mutta kartalla olen -160 ja -140 välillä
Asteminuutit on laskennallinen suure, mikä liittyy enemmän on-off -koneen toimintaan. Invertterihän pyrkii pitämään menoveden tasaisena.
Jos lämpökäyrän pyynti menovedelle on 28 astetta, ja kiertoon menee 29-asteista, niin asteminuutit lisääntyvät (eli käytännössä menevät pakkaselta lähemmäs nollaa) 1/min. Jos taas kiertoon menee 30-asteista, niin asteminuutit lisääntyy 2/min jne.
Kompressori sammuu kun päästään nollaan. Kompressorin sammuttua todellinen meno laskee pyynnin alle, jolloin nuo asteminuutit alkavat lasketa tuolla em. logiikalla. Kone käynnistyy uudelleen kun päästään tuohon asetettuun arvoon, mikä sinulla nyt on -140.
Kyseessä on siis Niben tapa laskea lämmitystarvetta, ja se perustuu tuohon on-off -aikaan kun menoveden lämpöä ei voinut säädellä. Invertterin kanssa sillä on, kuten edellä mainittiin, oikeastaan merkitystä vain siihen aikaan vuodesta kun lämmitystarve on minimitehoa pienempi ja koneesta tulee on-off -pumppu.
-
Asteminuutit on laskennallinen suure, mikä liittyy enemmän on-off -koneen toimintaan.
Invertterin kanssa sillä on, kuten edellä mainittiin, oikeastaan merkitystä vain siihen aikaan vuodesta kun lämmitystarve on minimitehoa pienempi ja koneesta tulee on-off -pumppu.
Kyseessähän on PI-säädin. Asteminuutit ovat tuo I eli kertovat kuinka suuri integraali ollaan ohi säätöarvosta. Integraalin voi ajatella olevan energiamäärä. Pelkällä P-säädöllä ei lämpötila pysy tasaisena. Sinänsä on sama mikä tuon absoluuttinen arvo on kunhan se vakiintuu.
On tuolla käyttöä aivan yhtälailla invertterillä tai vaikkapa vastuslämmityksessä. Sillä saadaan keskimääräinen lämmitysteho pysymään säätöarvossa eli tehoa säädetään tuon asteminuuttiarvon mukaan.
On-offilla tai liian suuren minimitehon invertterillä asteminuutit eivät voi vakiintua, vaan menevät ylös alas käynnin ja lepojaksojen mukana. Silloin käyntiajan pituus tulee käynnistys- ja sammutusasteminuuttien erotuksesta. Nibe taitaa sammuttaa nollassa? Tuolloin siis säädetty asteminuutti on sama kuin tuo ero.
-
liittenä kuva viimeisen vrk: asteminuutit ja ulkolämpötila on muuttunut 0 -7 C
voisiko kuvasta joku kertoa mitä siinä tapahtuu, kun lämpötila muuttuu
toinen liite loggaus sama asia
omat ajatukseni asteminuuteista
jos löydän oikean arvon asteminuutille, niin sen vaikutus asumisviihtyvyyteen on iso asia, sisäläpötila pysyy tasaisena, lattianlämpötila ei heilu paljon
koneet käy pitkiä jaksoja ilman katkoja
ja mielestäni myös kaivot tykkää jos löydän oikean arvo
-
On tuolla käyttöä aivan yhtälailla invertterillä tai vaikkapa vastuslämmityksessä. Sillä saadaan keskimääräinen lämmitysteho pysymään säätöarvossa eli tehoa säädetään tuon asteminuuttiarvon mukaan.
Minä luulen (en tiedä) Niben tehonsäädön liittyvän enemmän tavoitelämpötilaan menovedessä. Tehonsäätöä voi toki hienosäätää noiden asteminuuttien perusteella, eli jos asteminuutit on kauempana ns. tavoitetasosta, niin tehoa kasvatetaan tai vähennetään enemmän kunnes ollaan taas lähellä asetusarvoa.
Tehoa tuskin suoraan voi säätää asteminuuttiarvolla, vaan siihen tarvittaisiin asteminuuttien senhetkinen muutosnopeus ja -suunta.
-
liittenä kuva viimeisen vrk: asteminuutit ja ulkolämpötila on muuttunut 0 -7 C
voisiko kuvasta joku kertoa mitä siinä tapahtuu, kun lämpötila muuttuu
toinen liite loggaus sama asia
omat ajatukseni asteminuuteista
jos löydän oikean arvon asteminuutille, niin sen vaikutus asumisviihtyvyyteen on iso asia, sisäläpötila pysyy tasaisena, lattianlämpötila ei heilu paljon
koneet käy pitkiä jaksoja ilman katkoja
ja mielestäni myös kaivot tykkää jos löydän oikean arvo
Ei ole merkitystä. Käytännössä et saa sisälämpötila heilumaan invertterikoneella (paitsi nollakeleillä kun kone ei käy kokoajan). Meillä vanhassa rivitalossa sisälämpötila pysyi tasaisena on-off -koneella kun käynnistysraja oli -250, eli asteminuutit teki sinikäyrää tuon ja nollan välillä.
Asteminuuttisäädöllä on olennaista etsiä arvo millä pumppu käy mahdollisimman pitkää käyntiä ilman, että kaivo kylmenee käyntijaksolla tai talo kylmenee taukojaksolla. Käytännössä on-off -koneissa olennainen asia. Edellä jo invertterikäyttäjä kertoi kokemuksiaan. Älkää sekoittako liikaa tätä yksinkertaista asiaa.
-
Minä luulen (en tiedä) Niben tehonsäädön liittyvän enemmän tavoitelämpötilaan menovedessä. Tehonsäätöä voi toki hienosäätää noiden asteminuuttien perusteella, eli jos asteminuutit on kauempana ns. tavoitetasosta, niin tehoa kasvatetaan tai vähennetään enemmän kunnes ollaan taas lähellä asetusarvoa.
Tehoa tuskin suoraan voi säätää asteminuuttiarvolla, vaan siihen tarvittaisiin asteminuuttien senhetkinen muutosnopeus ja -suunta.
Ilman mitään kokemusta Nibestä:
PI-säätimessä säätöarvo lasketaan P- ja I-tekijän summana. Lämmityksen tapauksessa säätöarvo on teho. Molemilla tekijöillä on kertoimensa. P-tekijässä kertoimella kerrotaan säätöarvon hetkellinen poikkeama ja I-tekijässä poikkeaman aikaintegraali.
Esimerkiksi P-kerroin voisi olla 1 kW/aste ja I-kerroin 5 kW/100 GM.
Jos menovesi on 10 astetta alle tavoitteen ja GM 0, teho 10 kW. Jos menvesi 5 astetta alle ja GM -100, teho myöskin 10 kW. Menovesi 5 astetta yli ja GM -100 tuottaa nollatehon.
Muutosnopeutta eli D-termiä tuskin käytetään.
-
En väitä vastaan kun en tiedä, mutta palataan käytäntöön:
Invertteripumppu on lattialämmitystalossa hetken aikaa pois päältä. Pyynti on 30 ja lattiasta palaava vesi on 26, eli pumpun ollessa pois päältä lattiaan menee 26-asteinen vesi. Asteminuutit muuttuu -4/min, eli vaikkapa -140-käynnistysrajalla pumppu käynnistyy 35min tauon jälkeen.
Tämän jälkeen pumppu alkaa käymään ja säätelee tehoaan niin, että se käy kuukauden putkeen. Asteminuutit vaihtelee vähän, mutta pumppu käy kuukauden putkeen, ja lämmitysvesi on käyttövesitaukoja lukuunottamatta pyynnin mukaista.
Tällä esimerkillä yritän nyt konkretisoida sitä, että käytännössä tuolla ns. lämmitysvelalla ei ole merkitystä. Jos käyttövesijakson aikana talo kylmenisi, kannattaa muuttaa sitä priorisointiasetusta jolloinka käyttövettä ei lämmitetä niin pitkää aikaa kerrallaan.
-
Käytännön esimerkki:
Mulla nyt GM -240. Jos -260 niin olen huomannut, että sisälämpö välillä vähän viileä, jos GM taas korkeampi niin ei muuta vaikutusta kuin vähän enemmän käynnistyksiä jos ei ole pakkasta. Tuo on siis haettu ihan kokeilemalla ja siinä on siis vähän toleranssia että varmasti sisälämpö pysyy tasaisena eli toimisi varmaan vielä -250 asetuksellakin.
Käyttövedelle prioriteetti 100 min ja lämmitykselle 0 min. Tarkoittaa, että käyttövettä tehdään aina kun tarvetta, 500 litran varaaja lämpiää noin 50 minuutissa katkaisurajaan joten tuossakin toleranssia ja koska lämmitykselle 0 min niintuo varmaan toimisi samalla tavalla vaikka käyttövedelle olisi annettu vain 1 min koska se on prioriteettina aina ykkösenä. Tuo toimii mulla ilman sisälämpöjen heilumista koska täystiilitalo ja paksut betonilattiat joissa lattialämmitys.
Sitten kun pakkasia alkaa olla -5 ja alle, kone käy jatkuvasti ja asteminuutit pyörii -220 ja -260 väilissä ja välillä tehdään käyttövettä.
En sotke tähän ilmanvaihdon säätöjä, niilläkin on tietty vaikitus kokonisuuteen. Siis LTO, viilennys, tulolämpörajat... Niin ja mulla ei ole termostaatteja ja käyttöveden kierto kellolla.
Ei tartte siis välttämättä integraaleja eikä taikavarpuja, aikaa ja viitseliäisyyttä ja foorumien sekä käyttöohjeen kahlausta ja sitten vaan kokeilemaan mikä vaikuttaa mihinkin 8)
-
Käytännön esimerkki:
Mulla nyt GM -240. Jos -260 niin olen huomannut, että sisälämpö välillä vähän viileä, jos GM taas korkeampi niin ei muuta vaikutusta kuin vähän enemmän käynnistyksiä jos ei ole pakkasta. Tuo on siis haettu ihan kokeilemalla ja siinä on siis vähän toleranssia että varmasti sisälämpö pysyy tasaisena eli toimisi varmaan vielä -250 asetuksellakin.
Tämä on juuri se pääasia mikä on-off -koneillakin huomataan. Eli kun ei olla jatkuvan käynnin alueella, niin asteminuuteilla on tosiaan vaikutusta ja tuolla ns. lämmitysvelan kertymisellä.
Se mitä tuossa olen ajanut takaa, niin en usko JATKUVAN KÄYNNIN aikana olevan mitään merkitystä onko käynnistysraja -100 vai -200. Lähtökohtaisesti siihen kannattaa hakea alin mahdollinen arvo millä "pätkäkäynnin" aikana talon lämmöt pysyy tasaisena, jotta saadaan mahdollisimman pitkät käyntijaksot silloinkin. Juuri niin kuin edellä viestissä kerrotaankin tehdyn.
-
Se mitä tuossa olen ajanut takaa, niin en usko JATKUVAN KÄYNNIN aikana olevan mitään merkitystä onko käynnistysraja -100 vai -200. Lähtökohtaisesti siihen kannattaa hakea alin mahdollinen arvo millä "pätkäkäynnin" aikana talon lämmöt pysyy tasaisena, jotta saadaan mahdollisimman pitkät käyntijaksot silloinkin. Juuri niin kuin edellä viestissä kerrotaankin tehdyn.
Jatkuvalla käynnillä tietysti asteminuutit ohjaavat menolämmön kohdalleen arvosta riippumatta. Nopeastihan asteminuutit muuten menisivät kauas säätöväliltä. Yhden asteen heitto tekee 60 asteminuuttia/tunti ja 1440/vrk. Vuorokausitasolla ei siis keskimäärin voi olla kuin 0,1 asteen suuruusluokan heitto, jotta asteminuutit ei muutu sadoilla yksiköillä.
-
Jatkuvalla käynnillä tietysti asteminuutit ohjaavat menolämmön kohdalleen arvosta riippumatta. Nopeastihan asteminuutit muuten menisivät kauas säätöväliltä. Yhden asteen heitto tekee 60 asteminuuttia/tunti ja 1440/vrk. Vuorokausitasolla ei siis keskimäärin voi olla kuin 0,1 asteen suuruusluokan heitto, jotta asteminuutit ei muutu sadoilla yksiköillä.
Jep, ja Nibe on saanut tuon automatiikan hyvin kohdilleen nykyään. Aiemminhan tuossa oli paljonkin ongelmia, usein esimerkiksi käyttöveden teon jälkeen teho jäi liian isolleen ja kone ajettiinkin sammuksiin. Tai jos pyynti muuttui nopeasti ulkolämmön myötä, niin silloinkin asteminuutit ajettiin nolliin ja kone pysähtyi. Nykyisellään taitaa aika hyvin toimia tuo säätö jatkuvan käynnin osalta, ja laskennat sen taustalla on todennäköisesti sekä oppivia että erittäin monimutkaisia.
Aikanaan on-off -koneella varustetussa rivitalossa minulla oli Talologger logittamassa menolämpöjä. Käytännössä BT25-anturin keskiarvo vastasi aina täysin lasketun menon keskiarvoa siitä huolimatta, että todellisuudessahan tuo menolämpö vaihteli todella paljon. Paluulämpö pysyi käytännössä stabiilina tuollaisessa noin 800m2 betonilaatalla varustetussa talossa. Hyvin siis toimii tuo Niben tapa laskea lämmitystarvetta, niinkuin taitaa toimia muissakin pumpuissa.
-
laskennat sen taustalla on todennäköisesti sekä oppivia että erittäin monimutkaisia.
Aikanaan on-off -koneella varustetussa rivitalossa minulla oli Talologger logittamassa menolämpöjä. Käytännössä BT25-anturin keskiarvo vastasi aina täysin lasketun menon keskiarvoa siitä huolimatta, että todellisuudessahan tuo menolämpö vaihteli todella paljon. Paluulämpö pysyi käytännössä stabiilina tuollaisessa noin 800m2 betonilaatalla varustetussa talossa. Hyvin siis toimii tuo Niben tapa laskea lämmitystarvetta, niinkuin taitaa toimia muissakin pumpuissa.
Ei tuo todellakaan ole mitään rakettitiedettä. PI-säädin ei ole montaa riviä koodia. Itse olen sellaisen ohjelmoinut. C-koodia 319 riviä, josta puolet kommunikointia lämpötila-anturin ja relekortin kanssa. Itse varsinainen PI-säätöarvon laskenta on hurjat 9 riviä:
double PID(double error) // Must be called at 1 Hz
{
double Kc=0.3, Ti=500;
static double I=0.0;
// I term is increased only when output is less than maximum to limit windup.
if((Kc*(error+I/Ti)<1.0 && error>0) || ((Kc*(error+I/Ti)>-1.0 && error<0)))
I+=error;
return Kc*(error+I/Ti);
}
Loput reilut 100 riviä sitten on lähinnä virhe- ja erikoistilanteiden hallintaa (ei saada lämpötilaa, kompressoria ei saa käynnistää ennen tiettyä varoaikaa sammutuksesta jne). Tuo mun koodi ohjaa pakastimesta tehtyä kalibrointiuunia. Tuolla 319 rivillä saa lämpötilakäyriä ajettua läpi -30 C - +80C ja lämpötilan ohjaamiseen käytetään pakastimen kompressoria, sisällä laitettua vastusta+puhallinta sekä tuuletuspuhallinta, joka vaihtaa ilmaa kannen läpi. Kuumissa lämpötiloissa jäähdytys vain tuuletuspuhaltimella.
Noita sitten ohjataan releillä PWM:nä eli vastus ja puhallin ovat PI-arvosta riippuvan ajan päällä 60 s jaksosta ja kompura 6 min jaksosta.
Tuolla kalibroin tekemäni elektroniikkaa lämpötilariippumattomaksi.
Tuolla siis saa erinomaisesti lämpötilaa säätävän systeemin. Kertoimet Kc ja Ti pitää valita sopivaksi systeemiin, mutta ei noi ole niin mitenkään kriittisiä. Voisi varmasti laittaa arvot kohdilleen parilla kysymyksellä (lattia vs. patteri, vesitilavuus). Ehkä se asteminuuttiasetuskin vaikuttaa noihin suoraan.
En siis usko että ovat oppivia enkä varsinkaan usko, että ovat erittäin monimutkaisia, tuskin alkuunkaan monimutkaisia.
-
lämpökäyrän asetus tällä hetkellä 4
näillä ulkolämpötiloilla vois vaikka pudottaa, mutta ootellaan vielä pakkasia
firmis on R3, ja tällä mennään, ei mitää suurempia huolia
lämmöjaon nopeus on ihmetyttänyt minun nibessä koko ajan - olen kirjoitellut siitä aikaisemminkin
kuvasta näkee että sillä on vain 2 asetusta 57 ja 30
minulla on molemmat autolla-lämpö ja kv
onko minulla joku asetus väärin
nibe ei säädä nopeutta millän tavalla- aivan kun olisi manual päällä
tulo tekee taas silloin tällöin pientä humppaa- termarit on täysilla, mutta toimilaitteet ovat vielä paikoillaan mutta täysin auki
kaivot varmaan näyttävät hurjilta- mutta en ole huolissani
-
lämmöjaon nopeus on ihmetyttänyt minun nibessä koko ajan - olen kirjoitellut siitä aikaisemminkin
kuvasta näkee että sillä on vain 2 asetusta 57 ja 30
minulla on molemmat autolla-lämpö ja kv
onko minulla joku asetus väärin
nibe ei säädä nopeutta millän tavalla- aivan kun olisi manual päällä
Kun tarkemmin katsoo noita log'eja niin kyllä LJ-pumpun nopeus on hieman vaihdellut.
Eikö automatiikka pidä jotain vakioarvoa lauhduttimen lämpötilaerossa?-
- Lämmityskäytöllä Dt on n. 4,3 -4,8 C
- KV-käytöllä Dt on n. 6,8 C
Näyttäisi että lämmityskäytöllä riittää muutaman prosentin säätö
Kun taas KV-käytöllä kierroksia säädetään alueella n. 36% - 28%
Oheisista trendeistä niitä voi ihmetellä.
ATS
-
Kompressorin taajuus näyttää seuraavan ulkolämpötilaa.
Lämmön jaon delta näyttää seuraavan myös ulkolämpötilaa.
Olisiko tuo systeemi vaan noillee balanssissa, näissä ulkolämpötiloissa.
Ymmärtänyt niin, että MUT arvo asetuksissa vaikuttaa siihen kuinka LJ-delta seuraa ulkolämpötilaa.
Meillä on on/off pumppu, niin sillä varauksella ;)
-
Lauhduttimen dT muuttuu näissä ulkolämmön mukana, taulusta muistaakseni annetaan haluttu dT MUT:ssa ja lämpösimmillä keleillä se on pienempi, lämpösemmän pään dT:lle ei taida olla asetusta!?
-
Näin ohjelma toimi ,kuten Roori kirjoittaa vanhoilla, ohjelmaversioilla.
Toimiiko ohjelma näin on helppo todeta asettamalla menussa 5.1.14 Mut arvo vaikka +10C°. Silloin omalla säädöllä Dt pitäisi asettua säädettyyn arvoon näillä ulkolämpötiloilla, tai:
radiaattoriasetuksella Dt =10C°
lattialämmitys-asetuksellä Dt= 5C°
radiaattori +lattialämmitysasetuksellä Dt= 15C° jos muistan oikein nämä arvot
Nyt ohjelma toimii toisella tavalla, tai siinä on joku vika. Ohjelma hakee jostain setupista lämpöjohtopumpulle
kiinteän pyörintänopuuden joka se sitten käyttää koko lämpösyklin ajan.
Se että delta laskee länpösyklissä johtuu pumpun tehon laskusta syklin lopussa ei nopuuden säädöstä.
-
laitoin deltan mutissa 5
huomenna nähdään logissa miltä muutos näyttää
-
laitoin deltan mutissa 5
huomenna nähdään logissa miltä muutos näyttää
Mikä oli MUT arvo?
-
mut oli tehdas asennus ja lattialämmitys
lukuja ennyt muista, mutta en ollut muuttanut mitään lukuarvoja-tehdasasetukset
vaihdoin omat asetukset arvoon 5
-
Keräsin logeista edustavan pätkän missä ulkolämpötila vaihteli mahdollisimman paljon.
Poistin KV-jaksojen ajoilta mittaustiedot.
Näyttää siltä että kone käy järkevästi.
Kompressorin taajuus kasvaa ilmojen kylmetessä
Lämmönjaon Dt kasvaa
LJ-pumppu käy keskimäärin lähes vakiokierroksilla koska LJ Dt:n kasvu hoidetaan lisäämällä kompressorin taajuutta eli tehoa.
KV-jaksot ovat sitten oma lukunsa.
ATS
-
kiitos
parin tunnin kuluttua lähetän viimeisin login missä mutti on muutettu 5
siinä logit, missä on muutos tapahtunut 3.12.klo 13.50
-
parin tunnin kuluttua lähetän viimeisin login missä mutti on muutettu 5
siinä logit, missä on muutos tapahtunut 3.12.klo 13.50
Itse asiasa ei aavistustakaan mitä tuon muutoksen olisi pitänyt vaikuttaa.
Oheisista Excel'in arpomista trendeistä ennen ja jälkeen muutoksen voidaan havaita että ennen muutosta vallineeseen tilanteeseen verrattuna ulkoilman jäähtyessä:
- Kompressorin taajuus kasvaa
- Menovesi pysyy entisellään
- LJ-pumpun kierrokset kasvaa
- Lämmönjaon Dt pienenee.
Minä tulkitsisin asian niin että muutoksen seurauksena tuupataan taloon nyt enemmän lämpöä?
ATS
-
... parin tunnin kuluttua lähetän viimeisin login missä mutti on muutettu 5
Mitä tarkoittaa "mutti 5" ??
Tarkoittaako se MUT arvoa (mitoittava ulkolämpötila).
Teillä sen pitäisi olla noin -35 .. -39.
-
asettamalla menussa 5.1.14 Mut -minä asetin sen +5-lattialämmitys
ts laitoin sen manuaalille
ei vakuuttanut minua tuo muutos
muuttujia oli liian paljon, huonompaan suuntaan
huonoin oli minun kannaltani kaivon kylmeneminen
vaihdoin tänään asetuksen entiselleen ts autolle
kyllä minulla alkaa olla vahva luotto niben automatiikkaan
tuntuu että tämä viimeisin firmis r3 "rauhoitti" pumppua melko tavalla
harmittaa vain kun ei tule kunnon pakkasia, joilla sais viritettyä lämpökäyrää
taidan jättää lämmityksen odotamaan parempia kelejä ja siirtya käyttöveteen
mielestäni siinä minulla on tekemistä
suuret kiitokset koulutuksesta- oli täyttä asiaa kaikki repliikit
-
Mitä tarkoittaa "mutti 5" ??
Tarkoittaako se MUT arvoa (mitoittava ulkolämpötila).
Teillä sen pitäisi olla noin -35 .. -39.
mutti 5 tarkoittanee tässä tapauksessa lämmönjaon dT MUT:ssa... 'mutti' ei taida löytyä sanakirjoista ;)
Ehkä olis ihan hyvä käytellä virallisemman puoleisia nimiä niin seuraajat pysyvät paremmin ajatuksen virrassa mukana :D
-
suo anteeksi minun kielenkäyttöä,parannan tapani
Mutti - perinneruoka Pohjanmaalta
-
tänään alkoi kaivot kylmenemään
taitaa olla vähän jäässä, paisuntasäilöissä pinta nousee
valikko 5.1.7 keruuhälytysasetukset
pienin keruu ulos - laittaako vastuksen päälle kun saavuttaa asetuksen tehdas asetus -8 muutin sen -5
vai mikä on yksinkertaisin tapa laittaa vastukset päälle
en lähtis tekemään mitään suurempia säätöjä
nibe on toiminut hyvin
-
Tuo keruun alaraja varmaan hyvä kun kone alkaa himmailemaan tehoja rajan lähestyessä ja vastuksethan saa nopeammin päälle kun pienentää asteminuuttiasetuksista sitä "käynnistysero lisälämpö" -asetusta joka vakiona 400.
-
kyllä nibe alkoi himmailemaan reilusti
mutta ei siellä tullut vastuksia peliin
muutan asteminuutteja
alkoi vastukset pelittämään
-
kyllä nibe alkoi himmailemaan reilusti
mutta ei siellä tullut vastuksia peliin
muutan asteminuutteja
alkoi vastukset pelittämään
Taitaa nyt sitten kaivometrit loppua...4v vanhat kaivot, vasta. Mitäs ne lämmöt siinä keruussa nyt on olleet, oliko uplink-kuvaa?
Mitens tuo LV-kierto...se voi olla aikamoinen energiasyöppö...onko tietoa sen kulutuksesta...jos vaikka siihen löytyis joku toinen ratkaisu.
Pakkaset vasta alkamassa.
-
Pystytkö laittamaan jotain kuvaa sun systeemistä, että mitä kaikkea pumpun ympäriltä löytyy? Onko kaivot tasapainotettu että kumpaakin kuormitetaan yhtä paljon ja varmasti molemmissa kiertää yhtä hyvin?
-
Onko kaivot tasapainotettu että kumpaakin kuormitetaan yhtä paljon ja varmasti molemmissa kiertää yhtä hyvin?
yllä olevia asioita ei ole tehty
eikä minulla ole tietoakaan, mistä pisteestä voisin nämä tarkistaa
liittenä kuva mistä näkee kaivon muutoksen
asteminuutteja säätelen-tulee hyvät pakkaset
keruuhälyn laitoin -5
LV-kierto- se on minulla hakusessa
tämän hetkinen niben käyttö
en säästele kaivoja enkä nibeä, normaalit lämmöt kaikissa rakennuksissa
smart control hoitaa veden- olen tyytyväinen ja myös uusin softa ok
rantasaunassa otin kierron pois
-
tässä vielä yksi mielenkiintoinen asia
toinen piikki kesti 10 tuntia
ja toinen 2 tuntia
ja näitä piikkiä tapahtuu joskus
tapahtuuko minun kaivossa nyt jotain vai tekeekö niben ohjelma nämä piikit vai putkisto ?
-
Onko samalla hetkellä tehty käyttövettä kun nuo piikit?
-
aivan normaalisti tehty käyttövettä
esim pitempi alue 3*käyttövesi
-
Saisiko nuo lämmenkeruu ulos ja sisään samaan kuvaan yhdeltä vrk:lta? Olisi hyvä nähdä dT, jolloin tietää millainen virtaus on. Kahdella kaivolla pitäisi painehäviö olla hyvin pieni eli virtaama suuri ja dT pieni (suurimmillaankaan ei juuri yli 3 C). Onko näin?
Toisaalta virtaama/kaivo on kuitenkin pieni ja varsinkin kylmällä keruunesteellä virtaus on laminaarinen ja silloin lämmönsiirto heikkenee eli lämpötilaero kaivoveden ja keruunesteen välillä kasvaa. Tuontapaista voisi päätellä noista n. 3 C piikeistä keruu sisään käyrässä. Mitä niiden aikana tapahtui?
Tuo sahalaita lienee Niben tekemää tehorajoitusta, kun se pyrkii estämään liian alhaisen lämpötilan kaivoon menevässä nesteessä. Tuo on säädettävissä ja oletusarvo on -8 C, jolloin tehoa aletaan rajoittamaan jo reilusti ennen ja taitaa tuossa -8C:ssä jo sammua kokonaan.
Jos tilanne on niin, että kaivo ei ole erityisen kylmä, vaan lämmönsiirto on heikkoa, voi ehkä uskaltaa tiputtuu tuota lämpötilarajaa kylmemmäksi. Tuosta toki saattaa seurata jään kertymistä kaivoon menevän putken ympärille kaivon yläosaan.
Toinen ratkaisu voisi olla kasvattaa piiskapumpulla virtausta, jotta lämmönsiirto paranee. Käykö keruupumppu 100% teholla?
Tuota asiaa voisi selvitellä sammuttamalla pumpun ja antaa keruupumpun käydä täysillä tunnin pari ja katsoa sitten että mikä on keruun lämpötila (ja onko meno ja paluu samat). Tuon pitäisi vastata kaivon veden lämpötilaa.
Tuosta sitten laittaa pumpun päälle niin keruusta tuleva alkaa tippua kun keruu on mennyt yhden kierroksen ja voi arvioida miten suuri ero on keruun ja kaivon välillä.
Onhan tuossa hirsitalossa Lapissa lämmittämistä. Onko seinät pelkkää umpihirttä? Ja lisäksi siis vielä 2x50 m2. Onko ne täysilmpöisiä? Miten eristetty? Riittääkö tosiaan 12 kW pumppu noihin? Miten kaivot on mitoitettu?
-
Pystytkö laittamaan vaikak käsin/paintilla piirrettyä kuvaa miten sulla on systeemit kytketty pumpulta eteenpäin?
Kerroit tuolla aiemmin esimerkiksi, että sulla on kaksi kiertovesipumppua joista toinen on lkv-pumppu ja toinen taisi pumppailla saunalle lämmitysvettä. Onko sulla joku shunttaus siinä vai miten kytketty?
Ootko koittanut laittaa Niben lämmönjakopumppua vakionopeudelle ja jos niin mille nopeuksille?
Vähän hankala enää saada kokonaiskuvaa tästä ketjusta että mitä on tehty ja minkälainen lämmitysjärjestelmä kokonaisuudessaan kyseessä..
-
keruu on autolla, ollut jo pitkään
mökit 25 cm täyshirsi
uskon että pumppu riittää, kun sais vaan lämmön hallitusti maasta
lämpötilarajaa en uskalla enään tiputtaa, nythän eilen illalla laitoin sen -5
kaivoista olen nyt eniten huolestunut
mutta esim minun viime öinen testi vastuksien mukaan ottamisella ja asteminuuttien säädöillä oli menoa parempaa suuntaan
nyt niben toiminnat kaikki autolla
lappasen toiveisiin minulla ei ole näyttöä
-
Ei siinä nyt oikein ole päätä eikä häntää, että asennetaan MLP ja sitten ajellaan vastuksilla. Ei se mitään auta, että ajaa vain kovimmat pakkaset vastuksilla. Kaivo kylmenee otetun energian mukana eli vastuksilla pitää tuottaa huomattava kWh-määrä, jotta kaivo siitä miksikään muuttuu. Jos kaivo kylmenee liikaa, pitää asialle tehdä jotain muuta kuin ajella vastuksilla.
Itse ainakaan en oikein vielä ole vakuuttunut, että ongelma on kaivojen kylmentyminen.
25 cm hirsi on huono eriste, 60-luvun tasoa. Vaikea uskoa, että 12 kW riittää -38 C mitoituslämpötilaan, kun pinta-alaa on sentään 275 m2 yhteensä ja ilmeisesti kolme eri rakennusta, jolloin sitä huonosti eristettyä seinää on paljon.
Onkos tuolle tehty tällä foorumilla mitoitusta?
-
älä käsitä väärin
minulla oli tarkoitus eilinen tilanne rauhoittaa vastuksilla ja nyt on pahin ohi vastukset on päällä mutta illalla otan pois
en minäkään olen varma kaivoista, onko vika siellä, itse uskon että minulla on vielä joku arvo pielessä
tuvassa tarkenee-varaava takka
ja kamina varastossa rantasaunassa takka-ne auttavat
-
Eipä se taida millään 'arvolla' parantua jos kerran kämpät on oikean lämpöiset mitä halutaan+LV:tä tulee tarpeellinen määrä+kaivoista selvästi otetaan energiaa...
Eli järjestelmä hoitaa tehtävää, ainuita juttuja on vaan että kulutus on reilumpaa mitä tarjolla, eli kuluuko sitä johonkin turhaan lähi ilmaston/maaston lämmittämiseen vai onko keruuta liian vähän tai onko toinen vain pelissä tjms filunkia!?
Edit: Tuossa joku aikaisempi kuva...eikös tuon perusteella (taidettu kiertoa muuttaa tuon jälkeen) olla hävikkiä melko reippaasti
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9626.0;attach=12576;image)
-
kaivojen tasapainoitus se on seuraava homma
ja käyttövesi johon menee ainakin ylimääräistä energiaa
viikko eteenpäin näyttää hyvältä- pakkasta löytyy
lämpöä riittää vettä riittää, mutta -25 olevan sellainen pakkasraja, mistä pitäis selvitä kunnialla
-
Kun kaivot ovat yhtä syviä, ovat ne automaattisesti tasapainossa, jos niiden kytkentä on edes suunnilleen symmetrinen. Missä kaivot on kytketty yhteen? Sieltä pääset mittaamaan onko kaivojen lämpötiloissa eroa. Jos ei ole, on ne tasapainossa.
Normaalitilanteesta putkiston painehäviö syntyy lähinnä kaivoista, joten ne tasapainottuvat automaattisesti. Tietysti toinen on voinut jäätyä tai on asennettu huonosti ja putki on kurtussa. Se näkyisi sitten kyllä suurehkona dT:nä kerussa, kun virtaus olisi vain yhdessä kaivossa. Tosin ei taida olla kuin 4 C luokkaa yhdellä 175 m kaivolla täydellä teholla.
Miten kaukana toisistaan kaivot ovat? Onko ne porattu suoraan?
Olikos tuo 250 mm pyörö- vai lamellihirttä?
-
Edit: Tuossa joku aikaisempi kuva...eikös tuon perusteella (taidettu kiertoa muuttaa tuon jälkeen) nyt lämmitetä maastoo melko reippaasti
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9626.0;attach=12576;image)
Eli LV:tä tehdään 14 kertaa vuorokauden aikana?
Meillä vuorokauden LV-käyrä, eli kolme veden lämmitystä.
-
kaivot toisistaan 15 m
kulma 2 astetta
yhdistetty 7 m varastosta
perinnehirsi , ei lammelia eikä pyörröhirttä
viime yönä kaivot on asettunut normaali tilaan- näen sen paisuntasäiliöistä, ei kurtussa eikä jäätä
nyt etsin asteminuuteista sellaisen lukeman, että vastukset tulee päälle noin - 25
liitteessä viimeisin vrk kv:stä- smart control päällä
ja kaikki automatiikalla
-
Laitoin noi kaikki kolme rakennusta Bergheatiin. Paljon tietysti piti arvailla, kun et ole kertonut tietoja. Tulos oli seuraava.
Päätalon johtumishäviöt MUTissa 7,0 kW
Kahden muun rakennuksen johtumishäviöt MUTissa 3,2 kW/kpl eli yhteeensä 6,4 kW.
Pelkät johtumishäviöt yhteensä 13,4 kW
Tuloilman lämmitys päätalossa 1 kW ja 0,7 kW/kpl muissa. Tuossa on oletettu hyvä LTO päätalossa ja muissa ei LTO:ta, mutta selvästi normia pienempi IV-määrä. Bergheat laskee tämän alakanttiin eli olettaa 75% LTO:n, vaikka pakkasta on -38 C. Mikään LTO ei pysty tuolloin pääsemään kuin ehkä -8 C jäteilmaan, jolloin tuloilmaa pitää päätalossa lämmittää 2,2 kW:llä.
Ilmavuodoista 0,3 kW päärakennus ja 0,1 kW/kpl muut.
30 m lämmönsiirtokanaali 0,25 kW.
Yhteensä tehontarve 16,6 kW ja päälle tulee vielä käyttövesi, tosin käyttösähkön lämmitys vähennetään.
Täysitehoiselta MLP:ltä pitäisi saada 17,2 kW. Siis varsin vajaatehoinen tuo 12 kW!
Sitten kaivot ja kokonaiskulutus Sodankylään (en tiedä missä talosi on). Ohjelman mielestä lämmitystarve on 55 700 kWh, josta 12 kW pumpulla tuotetaan 53 900 kWh. Tuolla ohjelma ehdottaa kahta 321 m aktiivisyvää kaivoa, jos kaivojen väli on 20 m.
Nyt siis joku on laskenut todella pahasti pieleen! Valitettavasti oireista päätellen se ei taida olla minä, vaan kaivot ovat todella pahasti alimitoitettuja, kun jo tähän aikaan vuodesta on tuollaisia ongelmia. Tuonne pitäisi siis porata vielä yksi kaivo lisää ja se pitäisi olla kaukana kahdesta jo poratusta. Bergheatin mukaan kolme kaivoa rivissä 20 m välein pitäisi jokaisen olla 247 m aktiivisyviä.
Vaikka pelkkää päärakennusta lämmittäisi, olisi tehontarve 9,1 kW ja lämmitysenergiantarve 30 000 kWh, jolloin kaivoiksi riittäisi 2 kpl 219 m aktiivisyvyyksisiä. Siihen ehkä nykyiset kaivot vielä riittäisivät, kun ero ei ole kohtuuton?
Nykyisillä kaivoilla pitäisi siis ainakin 25 000 kWh tuottaa sähköllä tai puita polttamalla. Polttamalla tämä vastaa yli 20 pinokuutiota puuta vuodessa
-
saatiin hyvät kelit niben säätämiseen
alla minun tärkeimmät asetukset
-kv smart control
-lämpökäyrä 4 /-3
-asteminuutit - 180
-pienin keruu ulos - 8
- mut -32
vastuksia kaipasin kaivon avuksi, mutta asteminuuteista ei ollut apua
kun nibe toimii oikein asteminuutithan pyörii asetusarvon ympärilla
siitä pitää huolen invertteri
ohjausasteminuutti asetuksissa arvo KÄYNNISTYSERO LISÄLÄMPÖ ei ole mielestäni oikea paikka laittaa vastuksia päälle
pienin keruu ulos, sen pienentäminen vaikuttaa inverteriin, ei suoranaisesti vastuksiin
en tiedä, olenko käsittänyt jonkin asian väärin
jossain vaiheessa haluaisin vastukset avuksi esim kaivon kanssa
nibe toimi hyvin, paisuntasäiliöihin-minulla on kaksi rinnan- niissä pinta nousi noin litran verran
muuten kaikki ok
-
pienin keruu ulos, sen pienentäminen vaikuttaa inverteriin, ei suoranaisesti vastuksiin
Eikö se muka ala ottaa vastuksia käyttöön jos tuota arvoa kokeeksi kasvattaa vaikka -8 --> -4?
-
vastuksia kaipasin kaivon avuksi, mutta asteminuuteista ei ollut apua
Miksi haluat vastuksia avuksi?
Kaivolta tulo ja paluu siellä on suunnilleen samaa luokkaa kuin täällä. Kylmä se on, mutta entä sitten?
On/Off koneet pysäyttävät pumppaamisen pienin keruu raja-arvoon ja käsittääksen huilaavat muutaman tunnin, ja yrittävät uudelleen.
Invertterit on fiksuja ja vähentävät kaivon kuormitusta, kun keruuneste lähenee raja-arvoa.
-
ehkä se mielen rauhottamista
ja esim eilen pausuntasäiliöissä nesteen pinta nousi jonkin verran
oliko jäätä vai muuta
itse en usko jäätymiseen
kyllä ne kaivon lukemat huimalta näyttää,
mutta kaikkea olen tämän niben kanssa nähnyt
ja alkanut luottamaan niben automatiikkaan
-
Käyttövedestä:
nyt minulla on käyttöveteen kiertovesipumppu, joka on kytketty suoraan pistorasiaan ts nopeus vakio, mutta kaikkein pienin nopeus
ja minulla käyttövesi kulkee useitä kymmeniä metriä ulkona , mikä ei varmaan ole kaikein paras vaihtoehto
jos hankin lisävarustekortti AXC 40, johon voi liittää ulkoisen kiertovesipumpun
onko kokemusta, tai tunteeko kukaan niben ohjelmaa miten nibe hoitaisi automatiikalla kiertovesipumpun nopeuden
valikko 5.2 mielenkiintoinen valikko
löysin AXC 40 kortin asetuksen
valikko 2.9.2 asetetaan käyttöaika ja seisonta-aika kierrolle
ts nibe ei valvo automatiikalla kiertoa
TÄSTÄHÄN OLI JUTTUA JO AIKAISEMMIN
-
Käyttövesikierron päälle-poiskytkentään ei tarvitse tuota lisävarustekorttia, vaan siihen voi käyttää koneen sisällä olevaa potentiaalivapaata relettä jos ei sille ole muuta käyttöä. Tuo Acx tarvitaan jos halutaan ohjata shunttia kiertovesipumppuineen vaikkapa patterikierron rinnalle kytketyssä lattiakierrossa.