Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Jusu1 - 23.08.20 - klo:10:37
-
Moi
Ollaan ensi vuonna rakentamassa ja nyt mietinnässä, mikä ois järkevintä kustannustehokkain jne. lämmitysmuoto.
Eli kyseessä olisi 165m2 talo, autotalli 56m2 sekä 23m3 uima-allas. Maalämpöä suunnitteilla.
Myyjä ei suositellut vetoa autotalliin eikä myöskään maalämmön viilennystä. Se on kuulemma ihan susi, eikä käytännössä viilennä kun 2astetta. Mietein sitten ilmalämpöpumppua talliin sekä viilennykseen taloon. Nyt jo pää on ihan sekasin et mitä pahisttä tässä nyt tekis?
Jos sulla on vinkkejä kokemuksia kuuntelen mielelläni 👍
-
Vielä se, että kyseessä on siis ulko uima-allas
-
Jos on suunnitelmissa vaakakeruu, on sen avulla saatava viilennys tosiaankin aika vaatimaton.
Varsinkin, jos keruupiirin upotussyvyys ei ole riittävän syvä. Maaperä lämpenee kesän kuluessa yli kymmenasteiseksi.
Syvemmällä ja kosteammassa maassa lämpötilan nousu on hiukan pienempää.
Jos suunnitelmissa on porakaivosta tapahtuva lämmön keruu, on asia aivan toisin.
Porakaivosta saadaan varsin hyvä, tehokas viilennys. Viilennyskäyttö myöskin hiukan elvyttää talvella jäähtynyttä porakaivoa.
Porakaivosta tulee kesälläkin 6 - 8 asteista ja sillä viilennys onnistuu ihan hyvin.
Jos toivot mitoituslaskelmaa, sitä ei voi tehdä, jos rakennuksen sijainti Suomen kartalla ei ole tiedossa.
Tarvittaisiin myöskin tieto siitä, onko rakennus 1, vai 2 -kerroksinen ja tarvitaan kerrosten lämpimät alat.
-
Pirkanmaa, Pirkkala sijainti. Ja yksi kerroksinen Talo. Ja lämmitettävät neliöt löytyi aikasemmasta viestistä.
Vaikka viilennys tulisi porakaivosta niin tuskin niin tehokas kuin ilmalämpöpumpun viilennys.
-
Pirkanmaa, Pirkkala sijainti. Ja yksi kerroksinen Talo. Ja lämmitettävät neliöt löytyi aikasemmasta viestistä.
Vaikka viilennys tulisi porakaivosta niin tuskin niin tehokas kuin ilmalämpöpumpun viilennys.
Eikai tuossa viilennyksessä mitään huippuhuippu tehoa tarvii hakea, sehän riittää kun on tarpeeksi...eli tarpeen mukaan tapauskohtaisesti kannattaa punnita miten minkäkin saa onnistumaan.
Aurinkolämpö tuommosen 23m3 ulkoaltaan kanssa lieneen ihan hyvä, jos siis olosuhteet sopii, se voi duunata LV:tä LL:ää sinä sivussa
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn. (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9490.0;attach=12285)
Uima-allas 23 m³. Ei tiedossa, onko ulkoallas vai sisäallas. Jätetään pois laskelmasta.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Jusu1” YLÖJÄRVI (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 31 °C - menovesi lämpötila max 35 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -30 °C
- Talo 2020: Lattialämmitys, 22°C, 165 m2, 429 m3: 4,76 kW 17 602 kWh
- Autotalli 2020: Lattialämmitys, 15°C, 56 m2, 140 m3: 2,51 kW 5 164 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX2 DUO 32+32/111, +30°C, 12 m: 0,04 kW 334 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 7,30 kW 23 100 kWh
• Kiinteistö, 221 m2, 569 m3 5,0 COP 6,88 kW 23 100 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,245 m3 / 50 °C 2,8 COP 1,90 kW 7 500 kWh
- Yhteensä 4,2 SCOP 8,8 kWh 30 600 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 968 kWh 0,56 kW 28 632 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 28 632 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 9,00 kW 28 632 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä ( epävirallinen E luku = 96 Luokka = B ) 28 632 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 8,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 9,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -32 °C
- Maasta kerätään ( 4,2 COP) 7,2 kW 21 738 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 6 894 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 6 894 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa 1 542 kWh
• Tarvitaan 223 metrinen lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,54 l/s (= 32,4 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 219 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m. Poraussyvyys 223 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 223 metriä. Putkea kaivossa yhteensä 446 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 4,8 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,54 l/s = 32,4 l/min = 1944 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,54 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 78 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,54 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 43 kPa = 0,43 bar
Tai.:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 535 metriä = 2 x 300 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,1 m 25 kPa = 0,25 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Kiitos laskelmasta. Saisitko lisättyä ulko uima-altaan lämmityksen laskelmaan?
-
Vaikka viilennys tulisi porakaivosta niin tuskin niin tehokas kuin ilmalämpöpumpun viilennys.
Vastaava, mutta jonkun mielestä ehkä liioiteltu vertaus on, että taloon on turha rakentaa lämmönjakoa: kunnon kiuas keskeiselle paikalle hoitaa homman. Porakaivosta otettava jäähdytys edellyttää suurempaa ilmavirtaa saman tehonsaavuttamiseksi kuin ilpillä, ilppi kuivaa sisäilman kuivemmaksi ja ilpin teho heikkenee vähemmän, jos huone vedetään jopa arveluttavan kylmäksi, mutta asentamalla riittävän määrän päätelaitteita porakaivosta otettavalla kylmälle pääsee samaan jäähdytystehoon huoneen tavoitelämpötilassa ja tasaisempaan viilennykseen. Moni kokee jälkimmäisen miellyttävämpänä, kun kovin erilämpöiset ilmavirrat eivät pyörteile asuintiloissa. Porakaivojäähdytyksellä on helpompi ja monesti edullisempi toteuttaa uuteen taloon siististi useita jäähdytyspisteitä kuin asentamalla vastaava lukumäärä ilppipohjaisilla jäähdytyspisteillä.
-
Tässä laskelma uudestaan. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn. (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9490.0;attach=12290)
Nyt laskelmassa on mukana uima-allas 23 m³. Altaan (+26 C), olevan vain kesäkäytössä, yhteensä 150 paivää vuodessa.
Kesäkäyttö ei nosta lämmityslaitteen maksimilämmitystehoa, koska allas ei ole käytössä talvipakkasilla.
Altaan kuormitus syventää lämpökaivoa vähän.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Jusu1” B YLÖJÄRVI (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 31 °C - menovesi lämpötila max 35 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -30 °C
- Talo 2020: Lattialämmitys, 22°C, 165 m2, 429 m3: 4,77 kW 17 709 kWh
- Autotalli 2020: Lattialämmitys, 15°C, 56 m2, 140 m3: 2,44 kW 4 555 kWh
-
-
- Ulkoallas, 18 m2, 23 m3, 26 C 0,47 kW 2 178 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX2 DUO 32+32/111, +30°C, 12 m: 0,04 kW 334 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 7,71 kW 24 776 kWh
• Kiinteistö, 221 m2, 569 m3 5,0 COP 7,29 kW 24 776 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,196 m3 / 50 °C 2,8 COP 1,52 kW 6 000 kWh
- Yhteensä 4,3 SCOP 8,8 kWh 30 776 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 968 kWh 0,56 kW 28 808 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 28 798 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 8,40 kW 28 788 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 10 kWh
Yhteensä ( epävirallinen E luku = 103 Luokka = C ) 28 798 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 8,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 8,4 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -27 °C
- Maasta kerätään ( 4,3 COP) 6,7 kW 22 105 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 6 693 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 10 kWh) 6 703 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa 1 542 kWh
• Tarvitaan 226 metrinen lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,5 l/s (= 30 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 222 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m. Poraussyvyys 226 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 226 metriä. Putkea kaivossa yhteensä 452 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 4 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,5 l/s = 30 l/min = 1800 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,5 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 66 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,5 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 37 kPa = 0,37 bar
Tai.:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 545 metriä = 2 x 300 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,1 m 22 kPa = 0,22 bar
...
Ulkoallas, 26 C, 150 päivää
Altaan reunat 19,50 m2 0,30 U 107 W 386 kWh
Altaan pohja 12,50 m2 0,30 U 69 W 248 kWh
Haihtuminen 12,50 m2 13,6 kg/h 290 W 1 046 kWh
Yhteensä 467 W 2 178 kWh
Alkulämmitys 23,400 m3 6,0 kW 18,3 K 499 kWh 83 h
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.