Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Termodiktaattori - 17.08.20 - klo:11:21
-
MOi.
Alustavaa katoitusta öljylämmityksen korvaajaksi kartoittelen.
Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia.
Eteläpirkanmaa
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
1969 199 neliöö asuin neliöt+100 neiötä maanalla josta toinen pääty auki (autotallin ovet+ varaston ovet) etelä-seinustalla myös "kellarikerroksessa matalat ikkunat.
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.
4200l öljyä vuodessa sisältää käyttöveden. Nykyinen öljy/puu kattila vuodelta -98 jossa oilon junior kiinni. Varalla sähkövaraaja 2000l, jota ei ole käytte lähes yhtään.
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?
Patterilämmitys
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
Painovoimainen
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
Villa alkuperäinen 69 vuoden määräysten mukainen+ 50mm villa+tuulensuojalevy+verhoilu jälkeenpäin laitettu
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
1,5 kerrosta josta 199 maanpäällä kokonaan betoni laatalla muuten
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
Kaikki tilat lämpimänä.
- Huonekorkeudet kerroksittain?
2,5m
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
alkuperäinen 69 vuoden eristys
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
3 kertaset ikkunat vanhat toki jo
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
-
Ymmärränkö oikein?
- Kellarikerros 100 m2, rinteessä, osin maan alla, huonekorkeus noin 2,2 m, sisälämpötila noin +18 C.
- Keskikerros maan päällä, noin 125 m2, huonekorkeus 2,5 m.
- Yläkerta noin 74 m2, huonekorkeus noin 2.2 m keskimäärin.
-
2 kerroksessa maanalainen osa, josta toinen pääty auki 100 neliötä ja 199 neliötä maanpäällä täysin. Kellarikerros oli väärä ilmaisu tähän. Alakerrassa on siis 2 autotallia eli leveät ovat + yksi normi ovi keskellä. Alakerta on betonista valettu joka ulottuu puoleenväliin kokonaan maanpinnalla olevan kerrokseen nähden.
Alakerrassa autotallien lisäsksi tekninentila, ja 3 varastohuonetta ns. perunakellari ja mehukellari ja varastohuone.
-
Kiitos korjauksesta.
Ymmärsin talon rakenteen ihan väärin.
Hyvä, että selvensit asian minulle.
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9489.0;attach=12272).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 11,8 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Termodiktaattori” AKAA (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 46 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -29 °C
- Talon alakerta 1969: Patterilämmitys, 15°C, 100 m2, 220 m3: 1,99 kW 5 565 kWh
- Talon yläkerta 1969: Patterilämmitys, 21°C, 199 m2, 498 m3: 8,75 kW 26 900 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 10,74 kW 32 465 kWh
• Kiinteistö, 299 m2, 718 m3 3,4 COP 10,25 kW 32 465 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,196 m3 / 50 °C 2,8 COP 1,52 kW 6 000 kWh
- Yhteensä 3,3 SCOP 11,8 kWh 38 465 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -2 592 kWh 0,79 kW 35 873 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 35 873 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 11,80 kW 35 873 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä ( epävirallinen E luku = 100 Luokka = B ) 35 873 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 11,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 11,8 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -29 °C
- Maasta kerätään ( 3,3 COP) 8,4 kW 25 061 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 10 812 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 10 812 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan 245 metrinen lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,62 l/s (= 37,2 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 241 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m. Poraussyvyys 245 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 245 metriä. Putkea kaivossa yhteensä 490 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 6,7 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,62 l/s = 37,2 l/min = 2232 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,62 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 117 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,62 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 64 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,62 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 39 kPa = 0,39 bar
- Kaivo, painehäviö 0,62 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 37 kPa = 0,37 bar
Tai.:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 593 metriä = 2 x 300 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m 31 kPa = 0,31 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.