Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: kysymysmerkki - 04.08.20 - klo:11:43
-
Hei
Pyytäisin ystävällisesti mitoitusta Helsinkiin uudiskohteeseen (OKT). Liitteenä myös avuksi energiatodistus, jossa e-luvun laskennan tulokset.
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Helsinki
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? 2020, tasamaa
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen. Uudiskohde
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? Vesikiertoinen lattialämmitys
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? Koneellinen IV LTO, maaviileä kahdella puhallinkonvektorilla
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
Ulkoseinä ulkoilmaa vasten 232,6 m2. Ulkoseinien pituus: 14,57 + 13,67 + 6,97 + 5,9 + 7,6 + 8,67 = 57,38 m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
Ulkoseinän rakenne:
Ulkoverhouspaneeli 23 mm
Ilmaväli
Ulkoseinäelementti 271 mm
- tuulensuojakipsilevy 9 mm
- kantava runko 198 mm
- puukuitueriste 246 mm
- ekopaperi X5
- seinälevy 13 mm
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 2 (ei kellaria)
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
Huoneistoala: Alakerta 137 m2, yläkerta 77 m2, kerrosala: AK 161 m2, YK 91 m2
Rakennustilavuus (m3): 940
Rakennuksen ilmatilavuus (m3): 630
Maanpäällinen kerrostasoala (m2): 256.9
Lämmitetty nettoala Anetto (m2): 224.5
- Huonekorkeudet kerroksittain? Alakerta 2,92 m, yläkerta 2,6 m
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Tuulettuva alapohja, ontelolaatta 265 mm, lämmöneriste (EPS 200) 200 mm
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Puukuitueriste 500 mm
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? 3-lasiset (2+1) ikkunat, Ikkuna-ala 25,7 m2, ikkunoiden pinta-ala 10,7 % kerrosalasta, U-arvo 1
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? Ei ole
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) Ei tietoa, (puolilämmin varasto sähköisellä lattialämmityksellä)
Pystyisikö näillä tiedoilla saamaan laskelman? Kiitos etukäteen.
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn. (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9460.0;attach=12246)
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”kysymysmerkki” HELSINKI (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 31 °C - menovesi lämpötila max 35 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -26 °C
- Talon alakerta 2020: Lattialämmitys, 22°C, 140 m2, 409 m3: 3,79 kW 12 585 kWh
- Talon yläkerta 2020: Lattialämmitys, 22°C, 80 m2, 208 m3: 1,99 kW 5 838 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 5,79 kW 18 423 kWh
• Kiinteistö, 220 m2, 617 m3 5,0 COP 5,36 kW 18 423 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,253 m3 / 50 °C 2,8 COP 1,91 kW 7 500 kWh
- Yhteensä 4,0 SCOP 7,3 kWh 25 923 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 960 kWh 0,55 kW 23 963 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 23 963 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 7,30 kW 23 963 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä ( epävirallinen E luku = 75 Luokka = A ) 23 963 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 7,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 7,3 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -27 °C
- Maasta kerätään ( 4 COP) 5,8 kW 18 000 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 5 963 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 5 963 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa 1 675 kWh
• Tarvitaan 165 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,44 l/s (= 26,4 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 161 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m. Poraussyvyys 165 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 165 metriä. Putkea kaivossa yhteensä 330 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,44 l/s = 26,4 l/min = 1584 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 38 kPa = 0,38 bar
Tai.:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 382 metriä = 1 x 400 m PE50x4.6 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m 23 kPa = 0,23 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.