Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Hilu88 - 16.07.20 - klo:21:34
-
Tervehdys! Kohde rintamamiestalo Suomussalmi rakennusvuosi 1957. Tontti tasamaalla.
lämmitettäväala 100 m2 patterilämmitys yksilehtiset huonelämpo 22 astetta huonekorkeus 2.4 m. Painovoimainen ilmanvaihto. 2 kerrosta 3 kerrosikkunat. Vuotuinen polttopuunkulutus 23 pino-m3 koivua. Kattila jäspi ypv-40 hyötysuhdearvio 70%.
-
Tervehdys! Kohde rintamamiestalo Suomussalmi rakennusvuosi 1957. Tontti tasamaalla.
lämmitettäväala 100 m2 patterilämmitys yksilehtiset huonelämpo 22 astetta huonekorkeus 2.4 m. Painovoimainen ilmanvaihto. 2 kerrosta 3 kerrosikkunat. Vuotuinen polttopuunkulutus 23 pino-m3 koivua. Kattila jäspi ypv-40 hyötysuhdearvio 70%.
Rakennuksessa on ilmeisesti myöskin kellarikerros, joka sinänsä on lämmittämätön, mutta osittain lämpenee hukkalämmöstä, jota pääsee pannuhuoneen laitteista ja putkistosta.
Kellarikerroskin on siis osittain lämmitetty ja vaikuttaa jonkin verran lämmitystarvelaskentaan.
Onko näin?
Olisiko sinulla tiedossasi rakennuksen ulkomitat, ulkopituus ja leveys?
Valmistelen tässä laskentaa. Voisitko kommentoida?
-
Terve. On talossa perunakellari noin 6 m2 siellä ei mitään lämmitysputkia tai tekniikkaa. Talon ulkomitat ei tähän hätään tiedossa.
-
Ulkomittoja ei nyt ole mutta seinävahvuus on 280mm.
-
Kiitos lisätiedoista..
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9436.0;attach=12197).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 9,0 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Hilu88” SUOMUSSALMI (Kainuu)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 46 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -36 °C
- Kellari 1957: Patterilämmitys, 5°C, 6 m2, 11 m3: 0,00 kW 0 kWh
- Keskikerros 1957: Patterilämmitys, 22°C, 65 m2, 163 m3: 5,62 kW 16 457 kWh
- Talon yläkerta 1957: Patterilämmitys, 22°C, 35 m2, 81 m3: 2,69 kW 7 907 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 8,31 kW 24 363 kWh
• Kiinteistö, 106 m2, 254 m3 3,4 COP 8,07 kW 24 363 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,114 m3 / 50 °C 2,8 COP 0,90 kW 3 600 kWh
- Yhteensä 3,3 SCOP 9,0 kWh 27 963 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 048 kWh 0,34 kW 26 915 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 26 915 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 9,00 kW 26 915 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä ( epävirallinen E luku = 220 Luokka = F ) 26 915 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 9,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 9,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -36 °C
- Maasta kerätään ( 3,3 COP) 6,4 kW 18 863 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 8 052 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 8 052 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan 239 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,47 l/s (= 28,2 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 235 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m. Poraussyvyys 239 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 239 metriä. Putkea kaivossa yhteensä 478 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3,5 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,47 l/s = 28,2 l/min = 1692 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,47 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 61 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,47 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 35 kPa = 0,35 bar
Tai.:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 563 metriä = 2 x 300 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,4 m 20 kPa = 0,2 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Kiitokset laskelmista. Mikähän tuossa olisi painehäviö jos 2×300 vaakapiirin tilalla olisikin 2×400m?
-
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, tarve = 563 metriä => 2 x 400 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,4 m 25 kPa = 0,25 bar, ihan kelvollinen ja toimiva..
-
Olisikohan tuolla 2×400m mitoituksella energiankulutukseen/sähkölaskuun minkäverran vaikutusta tässä tapauksessa?
-
On varmasti vähän, mutta mahdoton laskea, on liian paljon tuntemattomia muuttujia..
-
Tervehdys! Tuossa miettinyt sen vaakapiirin vetoa ja siinä taitaa väkisinkin molemmat piirit käydä parissa kohtaa ehkä n.70cm korkeudella vaikka muuten se menisi siinä n. 1.4m syvyydellä. Onkohan tuosta tulossa mahdollisesti ongelmia ilmauksen tai jonkin muun seikan suhteen. Pitäisiköhän nuo kohdat sitten jotenkin eristää?
-
Siis putkitus tulee 70 metrin päähän maanpinnasta?
Jos kohta on talvisin luminen, saattaa se mennä sellaisenaan.
Muutoin taitaa eristäminen olla tarpeen.
-
Lumiselle alueelle tulisi nuo 0.7m korkeudella olevat kohdat. Ilmauksen kanssa ei siis tuota ongelmaa?
-
Aina, kun putki on jossain matkansa varrella pumpun liitäntäkohtaasa korkeammalla, muodostuu ilmatasku, joka on ongelmakohta.
Ilman poistaminen siitä ei ole helppoa.
Ilmaamiseen tarvitaan tehokas kierrätyspumppu ja ilmaaminen tehdään lenkki kerrallaan.
Korkeammalla olevat kohdat ovat myöhemminkin ne paikat, joihin ilma kerääntyy.
Olisi hyvä, jos tuollaisia riskikohtia voisi välttää.
-
Kiitokset aiemmista neuvoista! Sittenpä pitäisi alkaa suunnittelemaan laitevalintaa. Järjestelmässä on n. 5v. Vanha jäspi 2000-k varaaja jota lämmitetty puukattilalla ja tyhjiöputkikeräimillä ja siitä eteenpäin oumanin kautta patterikiertoon. Kesällä lkv:n tuottamisen hoitanut aurinko lähes täysin ja esim. maaliskuunlopulla tuotto täydelläpaisteella sama mitä rakennus kuluttaa sillä hetkellä 10-12 asteen pakkasella. Varaajassa alalätyn alla aurinkokierrukka ja ensimmäinen kv. Kierrukka ja ylemmässä lätyssä toinen kv. esilämmitys kierrukka. Olen ajatellut että kesäisin vaakapiiriä ja mlp:tä voisi lepuuttaa jos käyttövedelle olisi tuossa jatkona priimausvaraaja esim. Jäspi lkv 60-3 ja mlp lämmittäisi vain tuota isoa varaajaa. Oiskohan tuossa järkeä? Silloinhan riittäisi esim. oilon junior eco 10? Jotain mitä mieleen tuosta (hajatelmasta) tulee parenneltavaa tai järkevämpää laitevalintaa otetaan kiitoksin vastaan! Itse olen vielä näissä mlp hommissa alkumetreillä niin olisi tarpeen tietää miten tuo projekti kannattaisi viedä maaliin.
-
Aina, kun putki on jossain matkansa varrella pumpun liitäntäkohtaasa korkeammalla, muodostuu ilmatasku, joka on ongelmakohta.
Ilman poistaminen siitä ei ole helppoa.
Ilmaamiseen tarvitaan tehokas kierrätyspumppu ja ilmaaminen tehdään lenkki kerrallaan.
Korkeammalla olevat kohdat ovat myöhemminkin ne paikat, joihin ilma kerääntyy.
Olisi hyvä, jos tuollaisia riskikohtia voisi välttää.
Ei sen ilman poistaminen vaikeaa ole vaikka vähän putki aaltoileekin, pitää vaan olla jotain viihdykettä siihen väliin kun pumppu kierrättää...aikaa se vaan tarttee että ilmat lähtee livohkaan...
-
Kiitokset aiemmista neuvoista! Sittenpä pitäisi alkaa suunnittelemaan laitevalintaa. Järjestelmässä on n. 5v. Vanha jäspi 2000-k varaaja jota lämmitetty puukattilalla ja tyhjiöputkikeräimillä. Kesällä lkv:n tuottamisen hoitanut aurinko lähes täysin ja esim. maaliskuunlopulla tuotto täydelläpaisteella sama mitä rakennus kuluttaa sillä hetkellä 10-12 asteen pakkasella. Varaajassa alalätyn alla aurinkokierrukka ja ensimmäinen kv. Kierrukka ja ylemmässä lätyssä toinen kv. esilämmitys kierrukka. Olen ajatellut että kesäisin vaakapiiriä ja mlp:tä voisi lepuuttaa jos käyttövedelle olisi tuossa jatkona priimausvaraaja esim. Jäspi lkv 60-3 ja mlp lämmittäisi vain tuota isoa varaajaa. Oiskohan tuossa järkeä? Silloinhan riittäisi esim. oilon junior eco 10? Jotain mitä mieleen tuosta (hajatelmasta) tulee parenneltavaa tai järkevämpää laitevalintaa otetaan kiitoksin vastaan! Itse olen vielä näissä mlp hommissa alkumetreillä niin olisi tarpeen tietää miten tuo projekti kannattaisi viedä maaliin.
Mitä maksaa junior eco ja siitä semmonen versio jossa on varaaja, entä Jäspi 60-3?
Taitaa ero olla niin pieni että laittaisin varaajallisen MLP:n ja sillo se LV priimautuu jollain ~COP3:lla...
Vai onko kanaali tjms minkä takia tarttee priimata kulutuspisteessä?
-
Oilon junior eco mlp.tukussa 4890e ja tuosta versio varaajalla (jossa ilmeisesti kierukkavaraaja) oilon cube house 10 5890e. Jäspi lkv 60-3 hinta n.550e. Ei oo kanaalia. Ajattelin vaan kun patterilämmityksen pyynti talvella aika reilua niin sähköllä priimaus ei välttämättä isoa eroa tekisi 4 hengen perheellä ja saunailtana voisi tavittaessa laittaa valkeaa kattilaankin samalla kun lataa puukiukaan klapeilla. Ja kesäisin aurinko hoitaa kv lämmityksen ja maapiiri saisi levätä kesän eikä tarvisi olla ottamassa töpseliä seinästä ukonilmalla? Käynnistyksiäkin pumpulta säästyisi kun se muutenkin tässä aika koville joutuu verrattuna latialämmitteiseen taloon niin voisi vaikutta pumpun kestoonkin. Suihkussa meillä käydään kohtuu ripeästi isommin läträämättä. Oiskohan noissa iso ero euroissa vuositasolla ja mikähän ois järkevintä?
-
Oilon junior eco mlp.tukussa 4890e ja tuosta versio varaajalla (jossa ilmeisesti kierukkavaraaja) oilon cube house 10 5890e. Jäspi lkv 60-3 hinta n.550e. Ei oo kanaalia. Ajattelin vaan kun patterilämmityksen pyynti talvella aika reilua niin sähköllä priimaus ei välttämättä isoa eroa tekisi 4 hengen perheellä ja saunailtana voisi tavittaessa laittaa valkeaa kattilaankin samalla kun lataa puukiukaan klapeilla. Ja kesäisin aurinko hoitaa kv lämmityksen ja maapiiri saisi levätä kesän eikä tarvisi olla ottamassa töpseliä seinästä ukonilmalla? Käynnistyksiäkin pumpulta säästyisi kun se muutenkin tässä aika koville joutuu verrattuna latialämmitteiseen taloon niin voisi vaikutta pumpun kestoonkin. Suihkussa meillä käydään kohtuu ripeästi isommin läträämättä. Oiskohan noissa iso ero euroissa vuositasolla ja mikähän ois järkevintä?
Mun mielesä ne menee näin MLPtukussa:
Junior eco 10 = 5 190,00 €
+ Jäspi sitten jotain 550€, eli yhteensä ollaan tasan...näin vois sanoa...
Cube house 10 =5 890,00€
Cube housessa lämmitetään LV kierukalla ja säiliössä on sitten sitä LV:tä.
Onhan se tietty niinkin että patteritalossa talvella LV:tä tulee siinä sivussa ison varaajan kanssa ja kesällä aurinkolämpö sen todistettavasti tekee niin MLP:n LV hommia olis sitten aika vähän eli ne rospuuttokaudet eli silloin se jäspi suoralla sähköllä joutuis hommiin. Käynnistyksiä LV takia ei niin kauheesti tulisi kun se saa sen esilämmitettynä, mutta jos tosiaan on ukkosherkkää aluetta kesällä niin saisit sen vehkeen pois verkosta koko ukkosten ajaksi ...tuota taisit ajatella. Sitten jos joskus aurinkolämpö loppuu/rikki iskee (kuinka vanha lienee), niin kannattaako korjata kun on maalämpö...sillo se LV varaajalla oleva olis paikallaan.
Toisaalta saahan pumpun pois sähköverkosta kesäksi vaikka oliskin LV varaajallinen, suluilla LV-ohitus tai 3-tie venalla.
PS. Oilonilta on vissiin tulossa uusi ohjaus kosketusnäytöllä jos semmosella merkitystä, eikä tietoa tuleeko kaikkiin pumppuihin ja missä järjestyksessä. Jotain muutakin siinä voi muuttua, paraneeko vai huononeeko sinun systeemiin niin ei tietoa.
-
Jep. Tuohan kuulostaa hyvältä ajatukselta tuo että lv. Varaajallinen malli ja kesäksi voisi sen pumpun ohittaa ja lv tulisi auringosta sitten voisi nyppästä töpselin seinästä kesän ajaksi. Aurinko keräimet reilu 10v. Ikäiset. Tulee tässä itselle kokoajan uutta asiaa elikkä mitä meinaa kierrukallinen lv lämmitys mlp:ssä ja mitä eroa siinä verrattuna levylämmin tekniikalla toimivaan ja onko noissa jotain heikkouksia tai vahvuuksia verrattuna toisiinsa?
-
Tuossa joku video tyypillisestä varaajallisesta toiminnasta, monella tuohon tapaan kait Oilonillakin, saattais selvitä heidän manuaalista.
http://www.youtube.com/watch?v=_quMrLw7LO0
https://www.youtube.com/watch?v=uvPsVvQRH4Y
https://www.youtube.com/watch?v=zvJ-X1a5Etk
Oletko muuten katsonut mikä on tuon 10kW koneen antoteho siinä talven korkeimmalla menoveden lämmöllä, riittääkö tarpeeseeen, tapaa teho vähän tippua?
-
Kestääkö nuo mlp:n lv varaajat ongelmitta jos puukattilalla ladattu 2000 l varaaja läpeensä esim 85 asteeseen ja siitä lähtee vesi kahden esilämmituskierrukan kautta mlp:n kv. järjestelmään?
-
Kestääkö nuo mlp:n lv varaajat ongelmitta jos puukattilalla ladattu 2000 l varaaja läpeensä esim 85 asteeseen ja siitä lähtee vesi kahden esilämmituskierrukan kautta mlp:n kv. järjestelmään?
Hyvä kysymys, ei taida olla speksattu monellakaan onko kellään, vaatinee erilliskysymistä valmistajalta...
Tuolta muuten löytyy Oilonin dataa pumpuista:
https://oilon.com/wp-content/uploads/2020/03/Oilon_kiinteistölämpöpumppujen_asennus-_ja_käyttöohje_kaikki_mallit_FI.pdf (https://oilon.com/wp-content/uploads/2020/03/Oilon_kiinteistölämpöpumppujen_asennus-_ja_käyttöohje_kaikki_mallit_FI.pdf)
mm. se että 10-kone pystyy 9.1kW tehoon B0W55 olosuhteissa eli 0C keruulla ja 55C menovedellä (sivu 286)...siellä näkyy myös kaavio siitä LV varaajasta (kierukka) ja liitännästä ulkopuoliseen varaajaan (sivu75), lieneen lähellä sinun tarvetta.
Laittaisin tänne nuo kuvatkin, mutta tänne nuo kuvien laittaminen ei niin kätevää...tarttis foorumisofta päivittää.
Laitetaan nyt tuo kaavio tänne kumminkin, tekstin mukaan tuohon saa vielä toisenkin shunttipiirin:
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9436.0;attach=12217;image)
-
Soitin oilonille ja vastaus oli että kestää ajaa pumpun kv.
varaajaan 100 asteeseen asti. Pumpun koosta vahva mielipide oli että mieluummin cube house 13kw kun 10kw. Perustelu että 10 ajaa helpommin maapiirin jäähän pitkillä käyntijaksoilla ja tomppelin laskelmissa antoteho pumpulle oli 9kw B0W55 olosuhteissa. Mikähän teholuokka tuhon olisi sitten paras kun jos varaajassa ylimmän anturitaskun yläpuolinen vesitilavuus on arviolta 700l?
-
No sieltä tuli pikaisesti vastaus, niin sitä pitää tämmösten firmojen toimia...esitit varmaan kysymystulvan muutenkin. ;)
Monesti nämä asiat menee niin että valmistaja/maahantuoja sanoo että kysy jälleenmyyjältä ja se on ihan pihalla yleensä ja sitten on semmonen ketju pystyssä että vastauksia saa odotella viikko tolkulla.
Minkä tyyppisen kaverin sait luurinpäähän?
100C on sitten jo riittävä, onko se jossain dokumentoitu?
Tarviiko sitä edes suluilla erottaa sitten :-\, Oilonin tankin jälkeen sitten vaan se venttiili joka varmistaa ettei mene liian kuumaa LV verkostoon...
Huomasitko kysyä ettei ohjaus laita mitään turhia hälytyksiä jos se lämpö lähestyilee 100C?
Nyt ei ihan heti leikkaa miksi 10 jäädyttää kovemmin kuin 13 ???...saman energian sieltä keruulta kuitenkin vetävät...
Varaajanpuolesta varmaan molemmat siihen istuu mukavasti.
-
Muutamia kysymyksiä kieltämättä lipsahti :) haastateltavana oli tämän alueen myynnin ja huollon yht.henkilö kuulosti että 10 kw sopisi paremmin tuuppaamaan suoraan patterilämmitykseen ja vain kv. Otettaisiin priimaukseen pumpulle isosta varaajasta ja 13 kw toimisi paremmin tuuppaamaan isoon varaajaan ja sitten kv. loppulämmitykseen pumpulle. Perustelu tosiaan että 10 kw versiossa pumppausjaksot niin paljon pitempiä että "invertterimäisesti" maapiiri jäätyy enemmän kuin 13 kw versiolla?
Tuota kysymystä en varsinaisesti huomannut esittää mutta oletan että olisi kertonut jos jotain häiriöitä kuumavesi aiheuttaisi.
-
Periaatteessa tietty itsestäänselvää ettei häiriöitäkään saisi ilmestyä vaikka sinne lähes 100C mentäis jos kerran sanotaan että kestää, mutta tietty ei voi olla varma ajatteliko asiaa kokonaisuutena vai pelkästään 'putkimiehenä' eli fyysinen rakenne kestää kuumaa, henkilöstä riippuen voi se ohjauspuolen maailma jäädä huomioimatta...
Suoraan patterilämmitykseen tuuppaaminen saattaa napsutella niitä kun kone tekee LV:tä kun/jos patterit jää jäähtymään siksi aikaa, jos nyt ajatus oli semmonen...
Ei kyllä vielä mene omaan järkeen tuo selitys 10 ja 13 keruuta jäähdyttävästä erilaisuudesta, vai onko noilla laiteilla niin suuri cop-ero...siihenkään usko mutta tuo näkyis manuaalista.
-
... Nyt ei ihan heti leikkaa miksi 10 jäädyttää kovemmin kuin 13 ???...saman energian sieltä keruulta kuitenkin vetävät...
Varaajanpuolesta varmaan molemmat siihen istuu mukavasti.
Minäkin ihmettelen tuota Oilonin vastausta samon, kuin Roorikin.
Ainakin Oilonin vastaus herättää kysymyksiä. Onko heillä jotain uutta tutkimustietoa???
"saman energian sieltä keruulta kuitenkin vetävät..."
Isompi tehonotto ainakin vaatii suuremman virtaaman keruulle ja sen seurauksena painehäviö kasvaa ja tarvitaan lisää kierrätystehoa keruupiiriin, jollei laiteta isompiläpimittaista keruun putkitusta..
-
Tähän sinun tapaukseen tarvitaan nyt kaveri, joka osaa vastata kysymyksiin pitkän kokemuksen kautta. Suomussalmi on Oulun korkeudella sisämaahan päin. Soita Samille Raahen suuntaan. Käy täällä foorumilla toisiaan kun ehtii. Voin kokemuksesta sanoa, että osaa neuvoa miten järjestelmä on järkevää toteutaa niin, että myös toimii oikein.
https://www.uusiolampo.fi/
-
Kiitokset kaikille kommentioinnista ja vinkeistä! Soitin Samille ja hän lupasi kunhan ehtii katsoa tämän ketjun läpi :)
-
Pikaisesti kun asiaan tutustuin ei siinä ole mitään ihmeellistä. Lämpöpumpuksi kannattaa laittaa käyttövesivaraajalla varustettu laite. Esilämmitys käyttövedelle isosta varaajasta. Parantaa sekä riittävyyttä että hyötysuhdetta. Ainut ongelma on että aurinkoenergiaa ei täysin saada hyödynnettyä ja maalämpöpumppukin saattaa tehdä käyttövettä vaikka tuo iso varaaja olisi kuuma. Tarvisi kiertopumpun, jotta lämpötilat saadaan tasoitettua. Minimaalinen ongelma lopulta...
Lämmityksen osalta yksi vaihtoehto olisi laittaa nelitie-shuntti joka ottaa perustilassa puulta ja kun ei riitä kääntyy maalämmölle. Menoveden tason riittävyyttä en epäile. Ääriharvoin tuo on ongelma ja korjaantuu kun vaihtaa pari patteria isompaan.
Maapiiri riittää varmasti eikä sen kanssa saa ongelmia aikaan jos on ilmattu kunnolla. 800m ei taida paljoa iloa tuoda vrt 600m.
Laitteen merkistä annan sellaisen ohjeen että älä osta laitetta, jolle et saa tarvittaessa heti huoltoa paikalle. Tuo on erittäin iso asia tulevaisuudessa. Joku etähuoltopäivystys ei riitä ja ongelmista kuulee jatkuvasti esim. Oulun seudulla. Oilon/Lässä kuviosta en ole perillä. Netistä tilattu pumppu ja perusputkarin asennus sisältää isot riskit ja voi maksaa paljon tulevaisuudessa.
Muutenkin ihmettelen mm. näitä firmoja jotka myyvät jopa alle tukkuhintojen ja firmojen talousluvut ovat tällaiset ???:
Suomen maalämpötukku: https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/pohjolan-ekolampo-oy/22464383/taloustiedot
LVI-tarvikkeet.fi: https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/lvi-tirronen-jormakka-oy/23912379/taloustiedot
-
Kiitokset sam68:lle kokemuspohjaisesta kommentoinnista! Tuo kohta että lämmityksen osalta yksi vaihtoehto olisi laittaa nelitie-shuntti joka ottaa perustilassa puulta ja kun ei riitä kääntyy maalämmölle. Pakko vähän aloittelijana kysellä ja varmistella kun kaikki on uutta ??? Mihin kohtaan tuo nelitieshuntti tulisi ja tekisikö mlp tässä tapauksessa lämmön tuohon isoon varaajaan? Oisko toimiva jos mlp:ltä meno olisi tuon jäspi 2000-k:n ylimpään yhteeseen ja paluu pumpulle varaajan alimmasta yhteestä ja väliin johonkin kohtaan suuntaventiili estämään vapaakierron ja lt.anturi (esim. Ylimpään ant.taskuun jonka yp.vesitilavuus n.700l)pumpulta varaajaan ohjaamaan pumpun toimintaa? Vai mikä kytkentä vaihtoehto olisi paras? Saa vääntää rautalangasta että varmasti äkkinäisellekkin selkiää ::)
-
Kiitokset sam68:lle kokemuspohjaisesta kommentoinnista! Tuo kohta että lämmityksen osalta yksi vaihtoehto olisi laittaa nelitie-shuntti joka ottaa perustilassa puulta ja kun ei riitä kääntyy maalämmölle. Pakko vähän aloittelijana kysellä ja varmistella kun kaikki on uutta ??? Mihin kohtaan tuo nelitieshuntti tulisi ja tekisikö mlp tässä tapauksessa lämmön tuohon isoon varaajaan? Oisko toimiva jos mlp:ltä meno olisi tuon jäspi 2000-k:n ylimpään yhteeseen ja paluu pumpulle varaajan alimmasta yhteestä ja väliin johonkin kohtaan suuntaventiili estämään vapaakierron ja lt.anturi (esim. Ylimpään ant.taskuun jonka yp.vesitilavuus n.700l)pumpulta varaajaan ohjaamaan pumpun toimintaa? Vai mikä kytkentä vaihtoehto olisi paras? Saa vääntää rautalangasta että varmasti äkkinäisellekkin selkiää ::)
Kyllä sen voi varaajaankin kytkeä ja hyvä tulee niinkin. Lämpöpumpussa pitää olla ns. puskurivaraaja-toiminto, jolla estetään kiertovesipumpun toiminta/todella kuuman veden pääsy lämpöpumppuun. Tuo saattaisi rikkoa koko laitteen. Tällöin pumppu voi olla ylitehoinenkin. Sama keruupuoli riittää kyllä silloinkin.
-
Ok. Mikähän pumppumerkki ja malli tähän kohteeseen sitten olisi passeli ja hyvä valinta? Apuja tarvitaan!
-
Ok. Mikähän pumppumerkki ja malli tähän kohteeseen sitten olisi passeli ja hyvä valinta? Apuja tarvitaan!
Jos halutaan hyödyntää 2000L varaaja niin siihen sopii myös perinteinen on off pumppu. Nopealla katsauksella esim. Niben F1245-10 antaa ulos B0/50W vain 8.46 kW joten tästä sarjasta pitäisi valita F1245-12 malli joka antaa ulos B0/50W 11.15kW. Joskus täällä on ollut keskustelua niben invertteri F1255 sarjan pumpuista, jotka eivät taivu kovin hyvin puskurivaraaja ajoon.
Joten Niben tapauksessa, olisi valittava F1245 mallisarjan pumppu.
Thermia on laadukas ja hyvässä maineessa oleva tuote. Sitä en tiedä myydäänkö Thermia aina asennettuna. Eli olisi otettava Thermian asennus jos haluaa ko. pumpun.
Itse pidän myös saksalaisia Viessmann ja AIT Nordic sarjaa laatu laitteina. Muista merkeistä en osaa sanoa, muuta kuin että en ottaisi pumppua, josta ei juuri kokemuksia löydy.
Lopuksi paikallisen huollon saatavuua ja asiantuntemus on tärkeä asia. Ainakin niille maalämpötalouksille, jossa on vähäinen tietämys lämpöpumpuista tai yleensä tekniikasta.
-
Jos halutaan hyödyntää 2000L varaaja niin siihen sopii myös perinteinen on off pumppu. Nopealla katsauksella esim. Niben F1245-10 antaa ulos B0/50W vain 8.46 kW joten tästä sarjasta pitäisi valita F1245-12 malli joka antaa ulos B0/50W 11.15kW. Joskus täällä on ollut keskustelua niben invertteri F1255 sarjan pumpuista, jotka eivät taivu kovin hyvin puskurivaraaja ajoon.
Joten Niben tapauksessa, olisi valittava F1245 mallisarjan pumppu.
Thermia on laadukas ja hyvässä maineessa oleva tuote. Sitä en tiedä myydäänkö Thermia aina asennettuna. Eli olisi otettava Thermian asennus jos haluaa ko. pumpun.
Itse pidän myös saksalaisia Viessmann ja AIT Nordic sarjaa laatu laitteina. Muista merkeistä en osaa sanoa, muuta kuin että en ottaisi pumppua, josta ei juuri kokemuksia löydy.
Lopuksi paikallisen huollon saatavuua ja asiantuntemus on tärkeä asia. Ainakin niille maalämpötalouksille, jossa on vähäinen tietämys lämpöpumpuista tai yleensä tekniikasta.
Pakkohan tuota 2000L on hyödyntää, puulämmitystä ja aurinkoo...
Onhan tuo vaihtoehtojen lista sinänsä melko pitkä jotka pelaa varaajan kanssa, F1255 taitaa jo nykyään taipua paremmin varaajan kanssa kun siitä ei nurinaa enää kuulu, hiljaisuus on yleensä merkki toimivuudesta ;)
Laitteet lieneen toimivuudeltaan aika samalla tasolla, enempi löytynee eroja merkkien strategiassa noin muuten...toiset pitää asiat piilossa ja toisilla on avoimet kortit, toiset tavottelee jälkimarkkinoista elantoo ja toisille ei niin väliä, eroja löytyy sitten vielä paikallisesti eli minkä merkin edustaja toimii missäkin parhaiten jos tarvii jälkihoitoo. Tuo jälkihoidon merkitys on toisille ostajille isompi kuin toisille.
LV Varaajallisista pumpuista mielestäni näiltä ainakin löytyy kytkentä tuommosen 2000L kaveriksi (aakkosjärestys): AIT, BOSCH, JÄMÄ, MITSU, NIBE, OILON, THERMIA
-
Lämmityksen osalta yksi vaihtoehto olisi laittaa nelitie-shuntti joka ottaa perustilassa puulta ja kun ei riitä kääntyy maalämmölle.
Tuo kohta että lämmityksen osalta yksi vaihtoehto olisi laittaa nelitie-shuntti joka ottaa perustilassa puulta ja kun ei riitä kääntyy maalämmölle. Pakko vähän aloittelijana kysellä ja varmistella kun kaikki on uutta ??? Mihin kohtaan tuo nelitieshuntti tulisi ja tekisikö mlp tässä tapauksessa lämmön tuohon isoon varaajaan?
Nyt ei kyllä ihan ymmärrä kuinka nelitieshuntin ja maalämmön saisi noin toimimaan...onko joku erikoisverme?
Mulla itsellä on semmonen nelitieshuntti joka normaalisti ottaa varaajan keskeltä patterien menoveden (ei häiritse yläkierukkaa) ja tarvittaessa kovalla pakkasella voi ottaa ylhäältä jos keskeltä ei lämpö riitä...tuo pelaa ihan ok, käytännössä mulla ottaa aina tuosta keskeltä kun maalämmön käynti on niin säädetty eli ylhäällä oleva kierukka pysyy pelkästään LV hommissa. Tuossa venttiilissä sille kuumimmalle on
(https://www.geboshop.fi/images/products/bi1_orig.jpg) (https://www.geboshop.fi/images/products/bi2_orig.jpg)
Maalämmön kytkeminen suoraan tommoseen niin pitää kattoo että maalämmölle saadaan tarvittava virtaus aikaseksi ettei jarruteta lauhtumista...pitää olla vapaa reitti.
Mikä mahtaa olla haluttu prioriteetti, painotetaanko puuta eli halutaanko että puulla lämmitetty tankki kulutetaan ensin loppuun ja sitten vasta maalämmölle pakon sanelemana vai halutaanko että sitä puuta poltetaan vain haluttaessa ja kun huvittaa?
-
Joo. Tarkoitus polttaa puuta lähinnä kun huvittaa kun kovemmilla pakkasilla paikalla sattuu sopivasti olemaan ja itsekkin lataisin isoon varaajaan mieluiten kun sieltä toimiva jakelu eteenpäin valmiina. Mitä kaikkia kilkkeitä se sitten pumpun ja varaajan välille vaatii?
-
Se on varmaan ton näkönen liitäntä se shunttaus nyt?
4-tie ei paljoa systeemiä paranna jos kerran laitat LV varaajallisen MLP:n...ei siis tarvitse 'suojella' sitä yläkierukkaa LV tarkotukseen...en ainakaan keksi suurta hyötyä...
Ajattelisin MLP kuumaa meneväksi keskivaiheille paikkeille (tai siitä ylös) ja paluu pumpulle alhaalta, anturi ehkä samasta reiästä josta MLP tuuppaa kuumaa pitkällä taskulla tjsp.
Kun laitetaan puuta lämmitäen niin pumppu seisahtuu niin kauaksi kun se anturi taas jäähtyy MLP:n lämpökäyrän alapuolelle.
-
Juuri noin shunttaus oumanilla. Ja varaajassa vapaana vasemmanpuoleiset alin ja toiseksiylin yhde ja anturitaskuista vapaana ylimmäinen ja alimmainen.
-
Tervehdys taas kaikille! Siirtyi tämän projektin toteutus tulevaan kevätkesään, mutta eipä haittaa niin ompahan aikaa riittävästi ottaa asioita huomioon niin ei menisi kovin paljoa hommat metsään :). Maapiirin kaivuustakin ensimmäinen tarjous olemassa 2×300m putkea160cm kauhalla 1.4m syvyyteen ja samalla kun kaivuri pihassa niin talon ympärys auki sadevesi ja salaojaputkien asennusta varten. Keruuputkien piilotus ja talon ympäryksen aukaisu 2000e (nämä sv ja s.ojaputket tarkoitus asentaa itse ja peitellä). Vanha ouman EH 80 porsi syystalvella ja tilalle tuli EH 800b. Siitäpä noita menoveden lämpöjä onkin nähnyt tarkemmin ja ulkolämpötila 0 astetta menovesi patterikiertoon on 32 astetta ja -31 pakkasella 60 asteinen vesi pattereille. Tuosta 2000l varaajasta talon lämmönkulutusta seuraamalla havainnot: varaajassa mittarit neljä kappaletta eri korkeuksilla ja lähtötilanne varaajassa 80 ja 17h kuluttua 40 astetta ulkolämpötilan keskiarvolla -15 astetta ja toinen testi l.tilanne varaajassa 80 ja 15h myöhemmin 40 astetta -16 ulk.lt keskiarvolla. Olisikohan noilla tiedoilla mahdollisesti tarkentavaa muutosta tulevan pumpun tehon tarpeeseen/valintaan tai maapiirin pituuteen mitoituslaskennassa? Pakkastahan täällä voi joinakin talvina olla vaikkapa lähemmäs -40 astetta. Olisikohan myös tuon aurinkolämmituksen tuotto arviolta 4000 kwh/v syytä ottaa huomioon laskelmissa jos siihen tulee isompaa remonttia eikä kannata korjata maalämmityksen hoitaessa hommia? Putkea maahan oon valmis laittamaan enemmankin mutta paljonko ja tarviiko?
-
Laitoin kertomiasi arvoja taulukkoon (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9436.0;attach=13506).
Käyrä notkahtaa vähän väärinpäin. Ehkä arvoissa on pientä epätarkkuutta.
Maalämpökoneella ei kannattaisi juurikaan tuottaa lämmityskiertoon yli +55 °C lämpöistä kiertovettä.
Asian voi korvata sillä, että talossa vaihdetaan joihinkin keskeisiin tiloihin reilusti isommat lämpöpatterit. Vaihdetaan esimerkiksi muutama 1 -lehtinen patteri kaksilehtiseksi. Sen ansiosta pattereille ei tarvita yhtä kuumaa vettä.
Maalämpökoneen hyötysuhde paranee.
Keruupiiristä otetaan silloin enemmän lämpöevergiaa ja siksi keruupiiriä pitää vähän kasvattaa.
Aurinkolämpöä ei kannata ladata vaakakeruupiiriin. Kaivoon lataaminen toimii.
-
Kiitokset! Miten paljon tuohon kannattaisi pituutta maapiiriin 2×300 lisätä, jos muutaman patterin tulevaisuudessa päivittäisi ja esim. 20cm puhallusvillaa lisäisi yläpohjaan jonka pintaala noin 40m2?
-
Jos parannat vähän energiataloutta, niin tuskin on tarvetta pidentää keruupiiriä.
Se yläpohjan lisäeristäminen on mainio ajatus. Eikä ole kallis. Villaa voi laittaa vaikka 40 cm lisää, jos sinne mahtuu niin paljon.
PEM40x3.7 putken saatavuus yli 300 m kiepeissä voi myöskin olla hankalaa. Tilaustavarana saa.
-
Ok. Ajattelin että jos laittais alkuun yläpohjaan lisää puhallusvillaa ja keruupiiriin varuilta vaikka 2× 350m tuo mahtuisi vielä kohtuudella! Ja katsoisi vaikkapa ensin talven miten hommat ja lämmöt pelittää. Ja sitten tarvittaessa vaihtaisi muutaman patterin. Oon vaan ymmärtäny että rautaputkiin hankala liittää uudella putkijaolla uusia pattereita? Onko kellään tuosta tietoa? Mistä voisi kysyä tilaustavarana vaikkapa 2×350 putkikieppejä?
-
Tuossa taas mietiskelly tuota talon energian kulutusta ja parannuksia mlp. Lämmitystä varten ja huomioita: talossa tosiaan lisäsiipi n. 22m2 jossa sauna ja pannuhuone ja pesuhuone. Sitä lisäsiipeä vasten oleva yläkerranportaikko jäänyt tekijöillä kyllä todella huonolle eristykselle jostain syystä sen ala n. n. 13m2 ja siinä pintalämmöt ulk.lt.n ollessa -15 +7- +9 astetta (uhkuu kylmyyttä) muu talon sisäsenäpintalämpöjen ollessa n. +18 astetta. Jos yläpohjan yht. n.62m2 lisäisi puhallusvillaa sen vaikkapa 300mm ja eristäisi tuon yläkerran portaikon seinän niin mitähän se voisi merkitä nuille mitoitus laskennoille? Onkohan noita mahdollista huomioida mitenkään tuossa mitoitus laskelmassa?
-
Homma etenee! Vaakakeruuputkea on nyt sitten 600m (2×300m) 40×3.7 piilotettavaksi tontille. 28mm kuparivetoa n. 10m yht.edestakaisin pumpulle.Paljonkohan tuohon pitää olla valmista maalämpönestettä? Tuli tilattua paisunta-astia kooltaan 12l. Riittääköhän tuo vai pitäisikö olla isompi?
-
No joo lieriön laskukaavallahan tuo maaviinan määräkin tietysti selvisi. Nyt on sitten Oilon cube 10 (easy ace) tulilla :) eipä siitä vielä oo hierveästi kerrottavaa kun tänään potkaistiin pumppu käyntiin ja käyttövettä vasta vähän lämmitetty kun aurinkokeräimet hoitaa toistaiseksi vielä tarvittavan vähäisen lämmityksen.
-
Ensimmäinen vuosi 10 .9.2021-9.9.2022 maalämmön kanssa tuli täyteen ja tyytyväinen täytyy kyllä olla!
Kiitokset foorumilaisille kaikista neuvoista joiden pohjalta lähdin hommaa toteuttamaan!
Meillä siis Oilon easy ace 10 kw lataa 2000 l varaajaa jossa 2 kpl kv. esilämmitys kierrukkaa joiden kautta kv. tulee mlp.n priimattavaksi.
Isoa varaajaa lämmittää kesäisin tyhjiöputkikeräimet. Puukattilan jätin varalle ja siitä pari pesällistä testimielessä poltin ongelmitta.
Kaikki toimi hyvin ja Oiloniin ja Easy ace ohjaukseen olen tyytyväinen käyttäjä! Kulutuskin oli positiivinen yllätys!
Käyttötunnit 1517
Käynnistykset 1601
Kulutus 3774kw/h Oilonin ilmoittama (ei erillistä mittausta)
Kokonais sähkön kulutus 9418.81 kw/h ja aiemmin käyttösähköä kulunut vuosittain 5500- 6100kw/h