Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: ^petee^ - 15.06.20 - klo:18:40
-
Terve!
Meillä olisi tarkoitus saneerata maalämpöön ja mitoitusapua tarvittaisiin seuraavilla tiedoilla:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla?
Rovaniemi
- Rakentamisvuosi?
1983
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus?
Puu / sähkölämmitys, edellisellä omistajalla kulutus : puuta n. 10m3 + n. 10 000khw / vuosi
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?
Ilmalämmitys + vesikiertoinen lattialämmitys märkätiloissa (n. 10m2). Autotallissa vesikiertoinen patterilämmitys (n.20m2). Myöhemmin tarkoitus saneerata n. 20 m2 varastotilaa asuinkäyttöön vesikiertoisella lattialämmityksellä tai pattereilla.
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
55,5m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
200mm villaeriste + tiiliverhous, eli kokonaispaksuus n. 300mm
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
Yksikerroksinen
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
Tällä hetkellä n. 113 m2, (myöhemmin n.133 m2)
- Huonekorkeudet kerroksittain?
2,5m
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
Asuinpäässä betonilaatta 70mm + lämmöneriste + koolaus + lattialauta, kosteat tilat styrox 100mm + betonilaatta + tiililaatta
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
Sisäverhous, koolaus + eriste 50mm, höyrysulku, 150+170mm mineraalivilla
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
Alkuperäiset kolmilasiset ikkunat
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
Autotalli n.20 m2
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
Autotallissa n.16 astetta muualla 21-22 astetta.
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9392.0;attach=12106).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 8,0 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Matti Maalämmittäjä” ROVANIEMI (Lappi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 46 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -35 °C
- Talo 1983: Patterilämmitys, 22°C, 133 m2, 333 m3: 6,07 kW 21 147 kWh
- Autotalli 1983: Patterilämmitys, 16°C, 20 m2, 44 m3: 1,07 kW 3 283 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 7,15 kW 24 431 kWh
• Kiinteistö, 153 m2, 377 m3 3,4 COP 6,82 kW 24 431 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,147 m3 / 50 °C 2,6 COP 1,19 kW 4 800 kWh
- Yhteensä 3,3 SCOP 8,0 kWh 29 231 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 424 kWh 0,39 kW 27 807 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 27 807 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 8,00 kW 27 807 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä ( epävirällinen E luku = 150 Luokka = D ) 27 807 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 8,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 8,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -35 °C
- Maasta kerätään ( 3,3 COP) 5,7 kW 19 284 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 8 523 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 8 523 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan 260 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,42 l/s (= 25,2 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 257 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 3 m. Poraussyvyys 260 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 260 metriä. Putkea kaivossa yhteensä 520 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 2,7 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,42 l/s = 25,2 l/min = 1512 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,42 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 53 kPa = Välttävä
- Kaivo, painehäviö 0,42 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 31 kPa = 0,31 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 594 metriä = 2 x 300 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,4 m 18 kPa = 0,18 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.