Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto => Aiheen aloitti: perti16 - 04.05.20 - klo:12:39
-
Terve!
Mitenköhän mahtaa maaviileä riittää uuteen omakotitaloon? Neliöitä kerroksissa 105+75m2 ja etelän puoleisen, ylös asti auki olevan olohuoneen seinässä tulee olemaan tämän hetken suunnitelman mukaan 3 x 120cm x 350cm ikkunoita eli lämpökuormaa on tiedossa paljon. Näihin tietenkin tulossa kaihtimet pahinta paahdetta estämään. Lännen suuntaan ei suurempi ikkunoita.
Mitään laitevalintoja ei ole vielä tehty, mutta lämmitys tulee maakeruupiirillä. Haluttaisiin tietenkin integroida viilennys samaan syssyyn ja jättää ILPn ulkoyksikkö asentamatta.
Mitäs sanotte, miten mahtaa riittää? Olisi kiva, että kämppä pysyisi alle 24c vielä elokuun lopullakin.
Edit 6.8.2020: Tontin pinta-ala ei riitäkään vaakaputkiin eli panostettava kaivoon. Tämä avaa taas mahdollisuuden maakylmään.
-
Karkeasti laskien taloon tarvitaan noin 6 kW lämmitystehoinen maalämpökone ja noin 150 metrinen energiakaivo.
Kaivosta on saatavissa viilennyslaitteiston rakenteesta riippuen 4 - 5 kW viilennystehoa.
Normaalikokoisilla ikkunoilla taloon riittäisi noin 2 kW viilennysteho.
Kunnolliset markiisit olisi aika hyvä ratkaisu kohtuullisen viilennyksen lisäksi.
-
Jos ei ole vielä kiire, niin alan juuri keräämään käyttökokemuksia IV-koneella toteutetusta viilennyksestä. 2014 alettu rakentaa ja 2019 jouluna muutettu ekaan kerrokseen (joo, ite tehdään "hissukseen").
Olkkarissa etelään 4 x 220x180 ikkunaa sekä terassin lasiovi ja itään 2 x 220x160 ikkunaa. Ei verhoja eikä kaihtimia (verhot ehkä tulossa jos muija suo), mutta UV-suojakalvot (tai sitten ne oli ihan jotain UVsuoja-lasia, en muista enää) ikkunoissa.
Mulla tosin keruuneste tulee kaivosta eli pysynee viileämpänä kuin maakeruupiirillä. Oletan, että tuo maakeruu tarkoittaa siis maahan kaivettua keruupiiriä.
Päädyttiin IV-koneen kautta tulevaan viilennykseen, koska:
- ei haluttu mitään pömpeleitä katonrajoihin, visuaalisen haitan lisäksi riskinä saattaisi olla vetoisuus ja melu
- haluttiin viilennyksen ulottuvan joka huoneeseen jossa sitä tarvitaan, 2-kerroksinen rakennus ja monta huonetta tuloventtiileillä varustettuna
- kosteudenpoiston takia
- viilennysaikana antaa MLP:lle buustia käyttöveden tekoon = viilennyshaarat ennen MLP:tä
- jos siitä jotain kaivon kautta maaperään saisi ladattua vaikka kannettu lämpö ei varmaan kaivossa pysykkään..
- rakennusvaiheessa oli helppo kondenssieristellä tuloputket valmiiksi
- viilennys menee päälle keväällä ja pysyy päällä syksyyn asti = kämpän pitäisi pysyä tasaiseen viileänä ja yöllä vielä viilennys tehostua jolloin sisälämmöt luulisi pysyvän hyvin kurissa isommillakin helteillä, mutta käyttökokemukset sitten vahvistaa tai osoittaa tämän teorian oikeaksi/vääräksi
-
@tomppeli : Keruupiiriä ollaan rakentamassa vaakatasoon eli ei ole tulossa mitään kaivoa. Talo tulee savisen pellon päälle. Paljonko tämä vaikuttaa viilennystehoon?
@Lappanen : Eikö tuosta tule paljon lisäkustannusta, kun putket pitää käsitellä hikoilua vastaan? Talo on suhteellisen simppeli 10x12m pohjalla.
-
@tomppeli : Keruupiiriä ollaan rakentamassa vaakatasoon eli ei ole tulossa mitään kaivoa. Talo tulee savisen pellon päälle. Paljonko tämä vaikuttaa viilennystehoon?
@Lappanen : Eikö tuosta tule paljon lisäkustannusta, kun putket pitää käsitellä hikoilua vastaan? Talo on suhteellisen simppeli 10x12m pohjalla.
Muutamalla satasella joutuu armaflexia ostamaan putken päälle ja itse sen pystyy asentamaan. Eli ei mitään suuria kustannuksia tuolta osin kun rakennusvaiheessa laittaa.
-
@tomppeli : Keruupiiriä ollaan rakentamassa vaakatasoon eli ei ole tulossa mitään kaivoa. Talo tulee savisen pellon päälle. Paljonko tämä vaikuttaa viilennystehoon?
Vaakakeruupiiri ei ole oikein hyvä viilennykseen.
Maaperä lämpenee kesällä auringn lämmöstä useita asteita (noin 3 - 10 astetta) kesän kuluessa.
Alkukesästä viilennys toimii paremmin, mutta elokuussa maaperä on jo monta astetta lämpöisempää ja vastaavasti viilennysteho heikkenee.
Mitä syvemmälle putkitus on upotettu peltoon, sitä paremmin viilennyskin toimii.
-
Käytännön vaihtoehdot siis mitkä? Mitäs kustannuspuolella erotus kaivaa nuo syvemmälle? Kaikki työ tulee ostettuna.
Onko suoraan järkevämpi suunnata katseet ILPn puoleen?
-
ILP on edullisempi ja toimiva ratkaisu.
-
Tähän sain vahvistuksen tutulta pumppumyyjältä. Kaivonkin kanssa saattaa olla riittämätön ratkaisu heinäkuun lopun jälkeiselle ajalle.
-
Kaivon ympärillä on suuri kalliomassa, paikkakunnallassasi se on noin +6,6 C lämpötilassa.
Kesän lämpenemisvaikutus yltää vain noin 15 metrin syvyyteen.
Syvempiä kerroksia lämmittää maan ytimen suunnasta tuleva, noin 30 - 65 mW/m2 (aika pieni) lämpövuo.
-
Pumppumyyjillä voi olla jollain tasolla biasoitunut vastaus maakylmään...
Minullekin myytiin naama peruslukemilla seinäkonvektoria ilmalämpöpumpulla, kun kattokonvektorin teho ei millään kuulemma riitä maakylmässä. No fysiikka sanoo hiukan toista. Jos saan 230 metrisen kaivon lämmitettyä n. 4kw:n max teholla, tai en saa kaivon lämpimän tulon takia tuota tehoa ulos tarvittaessa, niin olen ihmeissäni.
Edellisessä kohteesaani 110m syvyinen kaivo toimi vallan tehokkaasti maaviilennyksessä niben seinäkonvektorin kanssa.
-
Onko suoraan järkevämpi suunnata katseet ILPn puoleen?
ON
-
Pumppumyyjillä voi olla jollain tasolla biasoitunut vastaus maakylmään...
Minullekin myytiin naama peruslukemilla seinäkonvektoria ilmalämpöpumpulla, kun kattokonvektorin teho ei millään kuulemma riitä maakylmässä. No fysiikka sanoo hiukan toista. Jos saan 230 metrisen kaivon lämmitettyä n. 4kw:n max teholla, tai en saa kaivon lämpimän tulon takia tuota tehoa ulos tarvittaessa, niin olen ihmeissäni.
Edellisessä kohteesaani 110m syvyinen kaivo toimi vallan tehokkaasti maaviilennyksessä niben seinäkonvektorin kanssa.
Tämä myyjä sanoi, että tämä konvektorilla viilennys on kaunis ajatuksena, mutta todellisuudessa ei välttämättä riitä. Lisäksi myös moitti konvektorin äänekkyyttä ja laitteen yksinkertaisuutta vs. ILP käyttö. Kuulemma olivat käyneet vaihtamassa messualueen puhaltimen konvektorista ILPiin, koska ei ollut riittänyt viilentämään taloa.
E. Ja tämä siis kaivon kanssa. Maakeruupiirin tehosta eivät suostu edes väittelemään.
-
Vaakakeruupiirin kanssa viilennys ei toimi, kuten Tomppeli ja muut ovat jo maininneet. Kaivon kanssa itse en muuta viilennystapaa mieti.
-
Meillä on 2x200m maakeruupiiri ja siinä keruuliuoksen lämpötila nousee heinä-elokuussa n +14 asteeseen auringon vaikutuksesta.
Jos tuollaisella keruupiirillä alkaisi jäähdyttämään asuntoa niin luultavasti keruuliuoksen lämpötila nousisi useita asteita kun asunnosta siirtyisi lämpöä keruuliuokseen.
Taitaisi jäähdytys jäädä minimaaliseksi noissa olosuhteissa.
Meillä on halpis ILP jolla jäähdytetään jos on tarvis :)
-
Hyvä, että tämä asia tulee selkeäksi! Tästä olen koittanut etsiä tietoa, mutta en ole mistään mitään kattavaa keskustelua löytänyt.
Jäähdytys siis mahdollista, mutta ei millään tavalla kannattavaa maakeruupiirillä!
-
Kai sen maakeruulla saisi toimimaan, jos upottaisi putket niin syvälle että aurinko ei niitä pääse turhan paljon lämmittämään ja käyttäisi sitä vain viilennykseen. Ei varmaan mitään järkeä moisessa touhussa kylläkään kun pitänee aika syvälle kaivella. Tai sitten järveen keruun upottamalla, saakohan moista nykyään harrastaa vielä.. ::)
Parina päivänä nyt paistellut aurinko ihan mukavasti, varjossa 15 astetta parhaimmillaan ja auringossa joka ikkunoistakin paistelee sitten yli 20 helposti, onneksi on suojat ikkunoissa niin ei sisälle lämmitä niin pahasti. Tukalaa olisi silti ollut ilman viilennystä, kun tuloilma väkisin lämpiää vaikka raitisilma imetäänkin varjon puolelta. Viilennyksen säädöt vielä vaiheessa, mutta ennen kuin viilennys ehtii peliin niin tuloilma nousee noin 17 asteeseen koneesta mitattuna. Yöllähän LTO on vielä näillä keleillä päällä ja se sammuu sitten jossain vaiheessa ennen keskipäivää ja iltapäivällä onkin viilennyksen vuoro käynnistellä itseään. Säätöä säätöä.. Raitisilman lämpiäminen tapahtuu yläpohjassa sekä koneessa ja tuloilma sitten lämpiää lisää sisätiloissa kulkevissa kanavissa matkalla venttiileille.
Sitten kun viilennys on päällä, suurimmillaan 43% teholla käynyt, tippuu koneen mittaama tuloilma 12-13 asteeseen. Eli varaa on vielä viilennyksessä lisätä kiertoa pahimpia helteitä ajatellen, lisäksi vielä mitä suurempi lämpötilaero raitisilman ja keruunesteen välillä on, sitä tehokkaammin lämpö käsittääkseni siirtyy keruunesteeseen.
Kun MLP on levossa, sen ilmoittama keruunesteen lämpotila on parhaimmillaan noussut 19,5 C tasolle. Kaivosta nousee 4-5 C liuos viilennyshaarassa olevan mittarin mukaan. Kierto ei siis vielä ole kaivosta ollut edes puoliteholla vaan IV-kone säätää viilennysnesteen lämpötilaa 3-tieventtiilillä sekoittamalla.
Tositesti toki vielä edessä, mielenkiintoista nähdä miten kaivossa riittää "tilaa" ottaa jatkuvalla syötöllä lämpöä vastaan.
-
Lattiaviilennykseen maapiiri varmaankin riittäisi mikäli lattian pintamateriaali ei ole liian lämpöä eristävää. Kustannuksia nostaa tarvittava säätöjärjestelmä putkiston lämpötilan pitämiseksi kastepisteen yläpuolella. Mikäli haluaa maksimoida lattiaviilennyksen tehon, niin lämmönsiirtoputket pitää laittaa mahdollisimman tiheään lattiaan, jolloin riittää pienempi lämpötilaero halutun viilennystehon saavuttamiseen. Lattiaviilennyksen pahin puute lienee se ettei se poista kosteutta ilmasta ja kun kastepisteautomatiikka vielä pienentää viilennystehoa ilman kosteuden noustessa, niin... Tiedä sitten josko lattiaviilennys yhdessä PILPin ilmankuivaustoiminnon kanssa toimisi hyvin, jos noissa ylipäätään on moista toimintoa.
-
Meillä on halpis ILP jolla jäähdytetään jos on tarvis :)
Meillä on ILP vm-03 ja markiisi. Muuta ei kaipaakaan. Helteellä pysäytän IV-koneen ja avaan varjonpuoleisen ikkunan. Liesituuletin pyörii ja vaihtaa ilmaa.
-
Meillä on ILP vm-03 ja markiisi. Muuta ei kaipaakaan. Helteellä pysäytän IV-koneen ja avaan varjonpuoleisen ikkunan. Liesituuletin pyörii ja vaihtaa ilmaa.
Kuutio LTO alkaa jäähdyttää tuloilmaa siinä tilanteessa kun ulkolämpötila on korkeampi kuin sisälämpötila
-
Kuutio LTO alkaa jäähdyttää tuloilmaa siinä tilanteessa kun ulkolämpötila on korkeampi kuin sisälämpötila
Mutta kun kanavat ullakolla on niin lämpimät. Minulla on takapäässä taloa mittari ja näen tulevan ilman lämmön. Mittari on myös iv koneessa.
-
Terve!
Mitenköhän mahtaa maaviileä riittää uuteen omakotitaloon? Neliöitä kerroksissa 105+75m2 ja etelän puoleisen, ylös asti auki olevan olohuoneen seinässä tulee olemaan tämän hetken suunnitelman mukaan 3 x 120cm x 350cm ikkunoita eli lämpökuormaa on tiedossa paljon. Näihin tietenkin tulossa kaihtimet pahinta paahdetta estämään. Lännen suuntaan ei suurempi ikkunoita.
Mitään laitevalintoja ei ole vielä tehty, mutta lämmitys tulee maakeruupiirillä. Haluttaisiin tietenkin integroida viilennys samaan syssyyn ja jättää ILPn ulkoyksikkö asentamatta.
Mitäs sanotte, miten mahtaa riittää? Olisi kiva, että kämppä pysyisi alle 24c vielä elokuun lopullakin.
Missäpäin suomea olet ja ihanko oikeasti olet löytänyt jonkun joka osaa tuommoisen lattiaviilennyksen asentaa?
Itse olen jo noin viidestä paikasta tässä viimeisen kolmen vuoden aikana lattiaviilennyksen tilannut mutta kukaan ei ole lopulta tullut asentamaan. Itsellä oli vaihtoehtona josko maalämpöpumpustani olisi tehnyt cool mallin eli asennuttanut sinne cool mallin sisuskalut mutta maahantuoja ja kaksi asennusliikettä on niin veteliä että ei onnistu. Toinen vaihtoehto on että joku asentaisi uponor fluvia viilennyspaketin mutta paikallinen hanakat ja pari muuta isompaa putkiliikettä ei osaa moisia asentaa. Uponorille kun soittaa niin pyytävät ottamaan noihin yhteyttä. Jossain vaiheessa teen tuon itse, ei voi olla kovin vaikeaa.
Käsitykseni mukaan kaivon kanssa tuo toimii hyvin ja mielestäni se on hyvin sivistynyt systeemi. Ilmalämpöpumpulla olen jäähdyttänyt 20-vuotta mutta kyllä se puhaltava viilennys mikä ei pääse yöllä makuuhuoneisiin on todella surkea systeemi.
-
Näyttäisi olevan laitettu vajaa tonni hintaa osien päälle 8)
https://www.taloon.com/pumppuryhma-uponor-fluvia-move-plus-epg-6aw?
Tuo varmaan toimisi maapiirinkin kanssa.
-
Kai noi voisi tosiaan palikoistakin kasata mutta näin tee itse miehenä haasteeksi muodostuu kastepiste vahti ja sen juttelu lattiaviileä yksikön kanssa. Uponorilta kaikki olisi ilmeisesti pulttaa kiinni tyylistä toteutusta.
Saa noita halvemmallakin, tukussa lienee alta tonnin.
http://www.kodinrakennus.com/products/searchresults/L2025017
-
Jos ei ole vielä kiire, niin alan juuri keräämään käyttökokemuksia IV-koneella toteutetusta viilennyksestä. 2014 alettu rakentaa ja 2019 jouluna muutettu ekaan kerrokseen (joo, ite tehdään "hissukseen").
Olkkarissa etelään 4 x 220x180 ikkunaa sekä terassin lasiovi ja itään 2 x 220x160 ikkunaa. Ei verhoja eikä kaihtimia (verhot ehkä tulossa jos muija suo), mutta UV-suojakalvot (tai sitten ne oli ihan jotain UVsuoja-lasia, en muista enää) ikkunoissa.
Mulla tosin keruuneste tulee kaivosta eli pysynee viileämpänä kuin maakeruupiirillä. Oletan, että tuo maakeruu tarkoittaa siis maahan kaivettua keruupiiriä.
Päädyttiin IV-koneen kautta tulevaan viilennykseen, koska:
- ei haluttu mitään pömpeleitä katonrajoihin, visuaalisen haitan lisäksi riskinä saattaisi olla vetoisuus ja melu
- haluttiin viilennyksen ulottuvan joka huoneeseen jossa sitä tarvitaan, 2-kerroksinen rakennus ja monta huonetta tuloventtiileillä varustettuna
- kosteudenpoiston takia
- viilennysaikana antaa MLP:lle buustia käyttöveden tekoon = viilennyshaarat ennen MLP:tä
- jos siitä jotain kaivon kautta maaperään saisi ladattua vaikka kannettu lämpö ei varmaan kaivossa pysykkään..
- rakennusvaiheessa oli helppo kondenssieristellä tuloputket valmiiksi
- viilennys menee päälle keväällä ja pysyy päällä syksyyn asti = kämpän pitäisi pysyä tasaiseen viileänä ja yöllä vielä viilennys tehostua jolloin sisälämmöt luulisi pysyvän hyvin kurissa isommillakin helteillä, mutta käyttökokemukset sitten vahvistaa tai osoittaa tämän teorian oikeaksi/vääräksi
Mitenkä on nyt kesän toiminut? Projektin toteutustapa vaihtui vaakaputket-->kaivo eli maaviileä palasi takaisin pöydälle.
Toteutunut kustannus? Työn määrä?
Luulen, että tarvitsen konvektorilla tai ilp:llä toteutettuna kaksi laitetta ala- ja yläkertaan. Yläkertaan olisi todella optimaalinen laittaa kattopuhallin, joka liikuttaisi kylmää ilmaa neljään suuntaan. Olohuoneessa ihan ok paikka laittaa puhaltamaan oh ja keittiö viileäksi. Ilp-kustannus olisi oletettavat 699e pumppu + 600e asennus. Yläkerran kattopuhallin taas paljon kalliimpi ja ei siirrä kylmää ilmaa kuitenkaan suoraan huoneisiin, sillä näistä puhaltaa kuitenkin ilmaa vastaan.
Tästä syystä olenkin miettinyt, että makkarit hyötyisivät todella paljon IV-koneen kautta viilentämisestä. Tehoa häviää tosiaan yläpohjaan, mutta viileä siityisi paremmin huoneisiin. Nykyisessä talossa ongelma onkin juuri tuossa, että olohuone on liian viileä tai makkareissa liian kuuma.
-
Kun oli ne 30 asteen muutaman viikon helteet ja yölläkin ulkona 20 astetta, alkoo viilennysteho jo hiipumaan. Kauimmaisesta tuloilmaventtiilistä mittasin muistaakseni 21-22 asteista ilmaa korkeimmillaan ja sisällä taisi korkein lukema olla 26 astetta.
Mutta kaihtimilla olisi luultavasti sisällä ollut asteen pari viileämpää. Makkari pysyi kyllä pahimpinakin öinä vielä siedettävän viileänä kun vaan piti ovea kiinni koko päivän.
Nyt kun ollut 15-25 ulkona, kauimmaisesta tulosta aika tasaseen puskee 17-18 asteista. 16 ollut alimmillaan, mutta alkoi tulla jo turhan vilu sisällä nii nostin tuloilman alarajaa 10->12C koneelta mitattuna.
Koneen mittaama poistoilman suhteellinen kosteus pysynyt 40-55 %.
Toimii mielestäni siis juuri kuten odotinkin ja pahimmasta hellejaksosta selvittiin vaikkei kaihtimia ollutkaan.
Kustannukaista ja työstä:
Itse kun asensin ja eristin IV-kanavat ja koneen sekä viilennyslinjaston, niin työkustannukset oli aika minimaaliset.
En yhtään muista paljonko viilennysominaisuus enerventtiin maksoi, mutta kiertopumppu siihen piti erikseen ostaa ~200e ja kupariputkea, puristeliitoksia ja armaflexiä. Ehkä tuolle hintaa tulisi saman verran kuin kattokasetille?
-
Kun oli ne 30 asteen muutaman viikon helteet ja yölläkin ulkona 20 astetta, alkoo viilennysteho jo hiipumaan. Kauimmaisesta tuloilmaventtiilistä mittasin muistaakseni 21-22 asteista ilmaa korkeimmillaan ja sisällä taisi korkein lukema olla 26 astetta.
Mutta kaihtimilla olisi luultavasti sisällä ollut asteen pari viileämpää. Makkari pysyi kyllä pahimpinakin öinä vielä siedettävän viileänä kun vaan piti ovea kiinni koko päivän.
Nyt kun ollut 15-25 ulkona, kauimmaisesta tulosta aika tasaseen puskee 17-18 asteista. 16 ollut alimmillaan, mutta alkoi tulla jo turhan vilu sisällä nii nostin tuloilman alarajaa 10->12C koneelta mitattuna.
Meneekö putket yläpohjassa villojen seassa jos menee niin onko ulkoilman suhteen mitä kondessi "suojauksia". Viimeaikoina ainakin täällä päin ulkoilman kastepiste ollut pitkiä aikoja yli 15 astetta.
Jos putket armaflexissä villojen sisällä niin eikös kondessointi voi tapahtua tuohon armaflexin ulkopintaan? Tämän pinnan lämpötilahan on jotain tuloilman ja ulkoilman välilä. Lähempänä tuloilmaa.
-
Iv-kone yläkerrassa lämpimässä tilassa (lattialla seisova malli), siitä lähtee yläpohjaan yläkerran kanavat ja alakertaan sukeltaa välipohjan läpi ja kulkee alaslaskussa alhaalla.
Kaikki tulot kääritty armaflexiin, alhaalla 10mm ja yläpohjassa 19mm (osa 13mm kun ilmatteeks sain). Yläpohjassa arman lisäksi normaali 50mm alupintainen lämpömatto kaikissa kanavissa ja on todistetusti huolellisesti teipattu ja rautalankavarmistettu. Puhallusvillat vielä puuttuu, nyt vain 100mm kivivillalevyt joiden päällä kanavat, päälle tulee vielä 500mm puhalluskivivillaa. Tulokanavat tulee olemaan vähintään 240mm puhallusvillan alla + 50mm lämpömatto ja armaflex. En jaksa uskoa, että kondenssista tulisi ongelma, iv-kone ei anna tuloilman laskea alle 10 asteen.
Tällä hetkellä foreca kertoo kastepisteeksi 11C, suht kosteud 75%. Mitattu ulkolämpö 18,5C ja koneelta lähtevä tulo 11,9C. Viilennysteho 60% ja kauimmaisesta tuloventtiilistä 17,6C. Poistoilman kosteus 51%. Viilennyksen päälle/poiskytkentä tapahtuu kun raitisilman lämpötila noin 10C, 3-tieventtiili säätää kiertoa.
Tilanne mulla vielä toki elää, kun yläkerta ei ole vielä käytössä. Sinne hukkuu myös viilennystehoa, vaikkakin siellä on joka ikkunassa kaihtimet eikä isoja ikkunoita ole paisteen suuntaan kuin 3 kpl.
-
Kun oli ne 30 asteen muutaman viikon helteet ja yölläkin ulkona 20 astetta, alkoo viilennysteho jo hiipumaan. Kauimmaisesta tuloilmaventtiilistä mittasin muistaakseni 21-22 asteista ilmaa korkeimmillaan ja sisällä taisi korkein lukema olla 26 astetta.
Mutta kaihtimilla olisi luultavasti sisällä ollut asteen pari viileämpää. Makkari pysyi kyllä pahimpinakin öinä vielä siedettävän viileänä kun vaan piti ovea kiinni koko päivän.
Nyt kun ollut 15-25 ulkona, kauimmaisesta tulosta aika tasaseen puskee 17-18 asteista. 16 ollut alimmillaan, mutta alkoi tulla jo turhan vilu sisällä nii nostin tuloilman alarajaa 10->12C koneelta mitattuna.
Koneen mittaama poistoilman suhteellinen kosteus pysynyt 40-55 %.
Toimii mielestäni siis juuri kuten odotinkin ja pahimmasta hellejaksosta selvittiin vaikkei kaihtimia ollutkaan.
Kustannukaista ja työstä:
Itse kun asensin ja eristin IV-kanavat ja koneen sekä viilennyslinjaston, niin työkustannukset oli aika minimaaliset.
En yhtään muista paljonko viilennysominaisuus enerventtiin maksoi, mutta kiertopumppu siihen piti erikseen ostaa ~200e ja kupariputkea, puristeliitoksia ja armaflexiä. Ehkä tuolle hintaa tulisi saman verran kuin kattokasetille?
Kiitti vastauksesta! Lähinnä tässä jäähdytyksessä mietityttää se, että kuumalla (30c) kelillä ilmanvaihto puskee sisälle sitä kuumaa ilmaa. Makkareissa kuuma ja ilp-huoneessa kylmä. Tuolla saisi tasattua huoneiden välistä eroa.
Kustannukset tosin mietityttävät. En tosin usko, että missään nimessä pärjättäisiin yhdellä ilp:llä/konvektorilla eli ajatus olisi viilentää ilmanvaihdon kautta ja tuohon kylkeen vielä ilp 60m2 olohuonetilaan.
Valloxilla tällainen laite ~500€:
https://www.taloon.com/patteriyksikko-lammitys-viilennys-vallox-mlv-multi
-
Iv-kone yläkerrassa lämpimässä tilassa (lattialla seisova malli), siitä lähtee yläpohjaan yläkerran kanavat ja alakertaan sukeltaa välipohjan läpi ja kulkee alaslaskussa alhaalla.
Kaikki tulot kääritty armaflexiin, alhaalla 10mm ja yläpohjassa 19mm (osa 13mm kun ilmatteeks sain). Yläpohjassa arman lisäksi normaali 50mm alupintainen lämpömatto kaikissa kanavissa ja on todistetusti huolellisesti teipattu ja rautalankavarmistettu. Puhallusvillat vielä puuttuu, nyt vain 100mm kivivillalevyt joiden päällä kanavat, päälle tulee vielä 500mm puhalluskivivillaa. Tulokanavat tulee olemaan vähintään 240mm puhallusvillan alla + 50mm lämpömatto ja armaflex. En jaksa uskoa, että kondenssista tulisi ongelma, iv-kone ei anna tuloilman laskea alle 10 asteen.
Tällä hetkellä foreca kertoo kastepisteeksi 11C, suht kosteud 75%. Mitattu ulkolämpö 18,5C ja koneelta lähtevä tulo 11,9C. Viilennysteho 60% ja kauimmaisesta tuloventtiilistä 17,6C. Poistoilman kosteus 51%. Viilennyksen päälle/poiskytkentä tapahtuu kun raitisilman lämpötila noin 10C, 3-tieventtiili säätää kiertoa.
Tilanne mulla vielä toki elää, kun yläkerta ei ole vielä käytössä. Sinne hukkuu myös viilennystehoa, vaikkakin siellä on joka ikkunassa kaihtimet eikä isoja ikkunoita ole paisteen suuntaan kuin 3 kpl.
Tuo 50mm villaa auttaa tuossa huomatavasti.
-
Eristettyjä IV-putkia ollaan tällä hetkellä asentamassa, mutta tuon kytkennän kanssa ollaan vielä hieman hakusessa. Ilmaa vaihtaa Vallox 145 MV ja ajatuksena oli lyödä kylkeen tuo MLV Multi 250 (https://www.vallox.com/tuotteet/vallox_lisalaitteet_ja_-varusteet/vallox_mlv_multi_250.html).
Miten nämä tulisi asentaa? IV-suunnittelun kaveri ei osannut sanoa tällaisesta systeemistä mitään. Konetta ei olla vielä asentamassa, mutta tuohon pitäisi varmaankin varautua jotenkin.
-
Oletko kysynyt Valloxilta suoraan tuosta kytkennästä? Enerventillä oli erilaisia kytkentäkuvia tarjolla asennusoppaassa, ehkä Valloxillakin löytyy?
-
Oletko kysynyt Valloxilta suoraan tuosta kytkennästä? Enerventillä oli erilaisia kytkentäkuvia tarjolla asennusoppaassa, ehkä Valloxillakin löytyy?
Olinkin tässä juuri sinne kirjoittelemassa eli oikeassa olet. :)
-
Löytyy kytkentätapa 145MV:n ohjeessa. Yleinen asennusohje myös MLV:n ohjeessa.
https://www.vallox.com/files/3330/Manual_Vallox_096_110_145_MV_FIN.pdf (sivu 27, ulkoilmakanavassa)
Tuossahan on kolmea eri asennustapaa. Valloxin ohjeissa on kaivolta MLP:lle menevässä linjassa. Toiset asentaa MLP:ltä kaivolle menevään linjaan, jolloin vesi on kylmempää MLP:n käydessä. Kolmannet asentaa MLP:n rinnalle, jolloin virtaus kaivossa lisääntyy, mikä todennäköisesti vähentää virtaus MLP:n läpi.
Wilolta löytyy paljon halvempi vaihtoehto kiertopumpuksi kuin tuo Valloxin ohjeessa mainittu Grundfos.
-
Löytyy kytkentätapa 145MV:n ohjeessa. Yleinen asennusohje myös MLV:n ohjeessa.
https://www.vallox.com/files/3330/Manual_Vallox_096_110_145_MV_FIN.pdf (sivu 27, ulkoilmakanavassa)
Tuossahan on kolmea eri asennustapaa. Valloxin ohjeissa on kaivolta MLP:lle menevässä linjassa. Toiset asentaa MLP:ltä kaivolle menevään linjaan, jolloin vesi on kylmempää MLP:n käydessä. Kolmannet asentaa MLP:n rinnalle, jolloin virtaus kaivossa lisääntyy, mikä todennäköisesti vähentää virtaus MLP:n läpi.
Wilolta löytyy paljon halvempi vaihtoehto kiertopumpuksi kuin tuo Valloxin ohjeessa mainittu Grundfos.
Kiitos tästä! Kodarin IV-laitteen tilat oli budjetoitu pelkän 145 MV mukaan ::) Kuinkahan paljon laitteiden välissä pitäisi olla tilaa? Ohessa IV-suunnitelma. MLP kodarin toisella seinällä. Putkien koot 200 eli sittenkin oikea patterimalli olisi MLV Multi 200?
-
Kyllä se patteri pitää ehdottomasti olla 250, joka sitten patterin tai mutkan jälkeen muutetaan koneelle 200:ksi. 200:n patteri aiheuttaa varsin reilusti painehäviötä ja on paljon huonompi teholtaan. Itse olen päätymässä CWK:hon, jossa on pienempi painehäviö kuin Valloxissa.
Tuossa on minun tekemää sommittelua. Huomaa, että eristettyjen 200 mm, puhumattakaan 250 mm, putkien kanssa tulee varsin ahdasta Valloxin päällä. https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9687.0
Kuvastasi ei selviä miten korkeussuunnassa on tilaa, mutta aika vaikea tuohon taitaa olla mahduttaa kanavapatteria, joka pitää asentaa vaakatasoon. Ehkä siirtämällä raitisilmaritilän ikkunan toiselle puolelle?
-
Kyllä se patteri pitää ehdottomasti olla 250, joka sitten patterin tai mutkan jälkeen muutetaan koneelle 200:ksi. 200:n patteri aiheuttaa varsin reilusti painehäviötä ja on paljon huonompi teholtaan. Itse olen päätymässä CWK:hon, jossa on pienempi painehäviö kuin Valloxissa.
Tuossa on minun tekemää sommittelua. Huomaa, että eristettyjen 200 mm, puhumattakaan 250 mm, putkien kanssa tulee varsin ahdasta Valloxin päällä. https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9687.0
Kuvastasi ei selviä miten korkeussuunnassa on tilaa, mutta aika vaikea tuohon taitaa olla mahduttaa kanavapatteria, joka pitää asentaa vaakatasoon. Ehkä siirtämällä raitisilmaritilän ikkunan toiselle puolelle?
Kiitti vastauksesta. Pitääkin ottaa mietintään tuo CWK.
Sisäkatto tulee äänenvaimentimista johtuen 240-250 cm korkeuteen. Seinälle nurkkaan on tarkoitus laittaa mahdollisimman korkea pyykkikaappi (160cm) ja vierestä poistella yläkaappeja tuon patterin viemä tilan mukaan. Laskeskelin, että 250-patterin leveys 500 mm ja 145mv leveys 717 mm eli minimissäänkin nuo vievät tilaa 1217 mm. Kuinka paljon nuo vaativat asennusvaraa?
Ikkunan toisella puolella on maalämpöpumppu ja sen vieressä kaikki muu tekniikka. Vai oliko sinulla joku idea tähän liittyen?
-
Mahtuisihan se patteri kai tuohon tuloputkeen vaikka änärin jälkeen tai sitten jos välttämättä haluaa sen raitisilmaputkeen, niin onko IV-konetta mahdollista siirtää kuvasta katsottuna ylöspäin sen verran että patteri mahtuu siihen seinän ja koneen väliin?
-
Mulla tulee raitisilmaputki menemään MLP:n yläpuolelta. Nuohan ovat yleensä vain 180 cm korkeita, joten mahtuu. Ei mikään optimiratkaisu, kun haittaa MLP:n kytkentöjen tekmistä ja huoltoa, mutta ehkä voi tehdä helposti purettavaksi. Siis tuossa voisi olla raitisilmaritilä MLP:n päällä, 90 asteen mutka, patteri ikkunan kohdalla ja sitten 90 asteen mutka alas.
Vaatiihan nuo patterit jotain asennusvaraa. Pitää saada eristetyt maaviinaletkut kytkettyä ja ainakin CWK itse pitää myös kondenssieristää. Tietysti myös IV-kanavaliitokset pitää pystyä tekemään ja eristämään eli ei sitä aivan kiinni seinään saa.
IV-kanaviin joutuu laittamaan myös jatkopaloja, joilla tulee osien väliin 100 mm. 90 asteen mutka vie myös yleensä kanavan halkaisijan verran kanavaa eteenpäin.
Siitä vaan IV-kanaviston manuaalit käteen ja alkaa laskemaan tilantarvetta. Enemmän tilaa sulla on kuin tuolla mun teknisessä tilassa.
-
Mahtuisihan se patteri kai tuohon tuloputkeen vaikka änärin jälkeen tai sitten jos välttämättä haluaa sen raitisilmaputkeen, niin onko IV-konetta mahdollista siirtää kuvasta katsottuna ylöspäin sen verran että patteri mahtuu siihen seinän ja koneen väliin?
Muualla talossa katon korkeus 260 cm ja KHH tuo lasketaan alemmas johtuen änäreistä. En osaa etukäteen sanoa kuinka alas. Yläkaappien korkeutta ei ole vielä päätetty, mutta tuskin tulevat aivan ylös asti eli tuossa olisi ehkä pientä pelivaraa koteloida patteri kaappien päälle piiloon. Ulkomitat tuolla MLV250 L500, S590, K385.
Mulla tulee raitisilmaputki menemään MLP:n yläpuolelta. Nuohan ovat yleensä vain 180 cm korkeita, joten mahtuu. Ei mikään optimiratkaisu, kun haittaa MLP:n kytkentöjen tekmistä ja huoltoa, mutta ehkä voi tehdä helposti purettavaksi. Siis tuossa voisi olla raitisilmaritilä MLP:n päällä, 90 asteen mutka, patteri ikkunan kohdalla ja sitten 90 asteen mutka alas.
Vaatiihan nuo patterit jotain asennusvaraa. Pitää saada eristetyt maaviinaletkut kytkettyä ja ainakin CWK itse pitää myös kondenssieristää. Tietysti myös IV-kanavaliitokset pitää pystyä tekemään ja eristämään eli ei sitä aivan kiinni seinään saa.
IV-kanaviin joutuu laittamaan myös jatkopaloja, joilla tulee osien väliin 100 mm. 90 asteen mutka vie myös yleensä kanavan halkaisijan verran kanavaa eteenpäin.
Siitä vaan IV-kanaviston manuaalit käteen ja alkaa laskemaan tilantarvetta. Enemmän tilaa sulla on kuin tuolla mun teknisessä tilassa.
Käytännössä siis
1. Raitis ilma sisään MLP päälle
2. 90 asteen käännös vasemmalle, ikkunan päälle
3. Ikkunan päällä kanavapatteri
4. Patterilta putki IV-koneen päälle nurkkaan.
Tämä ehkä se loogisin, lyhyin viinaveto ja vähiten tilaa vievä.
Pitihän mullakin olla loistavasti tilaa täällä, mutta mites kävikään. Kaikki laitteet piti alunperin mahtua 70x140 cm liukuovikaappiin... Ehkä sitten seuraavaan taloon :D
-
Muualla talossa katon korkeus 260 cm ja KHH tuo lasketaan alemmas johtuen änäreistä. En osaa etukäteen sanoa kuinka alas. Yläkaappien korkeutta ei ole vielä päätetty, mutta tuskin tulevat aivan ylös asti eli tuossa olisi ehkä pientä pelivaraa koteloida patteri kaappien päälle piiloon. Ulkomitat tuolla MLV250 L500, S590, K385.
Tämä ei taida auttaa lämmityksessä yhtään? Ei sinänsä ole kova tarvekaan, mutta tuli vain mieleen. Tehokkaampi valinta jäähdytykseen?
Käytännössä siis
1. Raitis ilma sisään MLP päälle
2. 90 asteen käännös vasemmalle, ikkunan päälle
3. Ikkunan päällä kanavapatteri
4. Patterilta putki IV-koneen päälle nurkkaan.
Tämä ehkä se loogisin, lyhyin viinaveto ja vähiten tilaa vievä.
Tämä taitaa olla taas kehnompi vaihtoehto jäähdytykseen? Auttaisi ilmeisesti kuitenkin litkua kovemmilla pakkasilla?
Taitaakin vaihtua sijoitus tuloilmaputkeen, eikä raitisilmaputkeen.
-
Sijoitus raitisilmaputkeen mahdollistaa myös esilämmityksen, jolla voi vähentää (poistaa?) sulatustarvetta ja saada kovilla pakkasilla todella hyvällä COPilla lämpöä taloon.
Jäähdytyskäytössä ei ole mitään eroa silloin kun LTO ohitetaan. Joissain tilanteissa voisi hiukan auttaa, että ensin LTO jäähdyttää poistoilmalla raitisilmaa ja vasta sitten patterilla jäähdytetään lisää. Ei taida olla kuitenkaan kovinkaan tyypillinen tilanne, vaan jäähdytystarve tulee enemmänkin auringosta taloon tulevasta tehosta kuin ulkoa tulleesta sisäilmaa kuumemmasta ilmasta.
Itse laittaisin ehdottomasti raitisilmakanavaan.
-
Hyytyykö maaliuos tuloilman patterissa hyhmäksi kovilla pakkasilla?
-
Eikös tuollainen pakkasilla raitisilmakanavassa kierrättäminen laske keruun lämpötilaa ja täten heikennä MLP:n hyötysuhdetta? Siis jos esilämmitykseen käytetään.
Toinen epäilyksen aihe, kuten yllä kyseltykin, että miten sille liuokselle käy kovilla pakkasilla? Ohjeistus on lantrata keruu kestämään vähintään -15 astetta eikä hirveästi taida kannattaa pakkaskestoa korottaa kun sitten lämmönsiirto kärsii.
-
Toki laskee kaivon lämpötilaa ja voi jäätyä, jos ei kierrä tarpeeksi.
LTO ei yleensä pysty n. -5 C:tä kylmempään jäteilmaan, joten tuota selvästi kovemmilla pakkasilla tuloilma on reilusti alle tavoitearvon. Tuon energian voi tuottaa esilämmityksellä, jälkilämmityksellä tai tavallisen lämmönjaon kautta.
Kallein vaihtoehto on jälkilämmitys sähköllä ja halvin esilämmitys maapiirillä, kunhan ei lämmitä liikaa, jolloin jäteilma lämpenee tarpeettoman paljon.
Tuolla ehdolla MLP ja esilämmitys ottavat kutakuinkin yhtä paljon energiaa kaivosta. MLP hiukan vähemmän COPinsa kautta.
Siis MLP:n tehoa vähennetään kun tuloilma lämpenee.
Kaivon osalta tietysti jälkilämmitys sähköllä on edullisin, mutta ei rahallisesti.
-
Eipä tuosta nyt hyvää meinaa saada millään... Ikkunan päälle asennettuna tulisi todella hölmön näköinen kotelo ikkunan eteen ja kaapiston päällekään ei oikein hyvin sovi, kun kaappien syvyys 400 mm ja MLV250 590 mm. Tuohon eteen vielä putkiliitännät ja kondenssiliitäntä alle....
Tai saahan tuon onnistumaan, mutta nättiä ei saa millään... Tarvittaisiin pitkänmallinen ja max 35 cm leveä laite, niin saataisiin yläkerran lattiapuiden väliin piiloon :-X
Tuleeko kellään mieleen mitään kikkakolmosta tähän ongelmaan? :(
E. Päätarkoitus tällä on viilentää makuuhuoneita. Mennäänkö pahasti metikköön, jos laite vietäisiinkin yläkertaan yläkerran tuloputkeen?
-
Paras tietenkin olisi jos koko kämpän tulot saisi viileäksi, mutta tottakai makkarit on se pääkohde kesällä viileänä pidettäväksi ja jos ei muu onnistu niin ei se pieleen mene yllä kerrotulla menetelmällä.
Onko IV-koneen paikka jo kiveen hakattu, eli saisiko sitä kohti kaappeja ja ehkä sen viilennyskennon IV-koneen alkuperäiselle paikalle? Itse en kuitenkaan laittaisi raitisilmakanavaan kennoa, tulokanavassa se olisi aina plussan puolella jos pakkasesta jotain ongelmaa joskus tulisi.
Entä jos tulon änäriä siirtäisi eteenpäin ja kenno ennen änäriä? Kuvasta en oikein erota tuleeko silti kaapin päälle ikävästi..
-
Paras tietenkin olisi jos koko kämpän tulot saisi viileäksi, mutta tottakai makkarit on se pääkohde kesällä viileänä pidettäväksi ja jos ei muu onnistu niin ei se pieleen mene yllä kerrotulla menetelmällä.
Onko IV-koneen paikka jo kiveen hakattu, eli saisiko sitä kohti kaappeja ja ehkä sen viilennyskennon IV-koneen alkuperäiselle paikalle? Itse en kuitenkaan laittaisi raitisilmakanavaan kennoa, tulokanavassa se olisi aina plussan puolella jos pakkasesta jotain ongelmaa joskus tulisi.
Entä jos tulon änäriä siirtäisi eteenpäin ja kenno ennen änäriä? Kuvasta en oikein erota tuleeko silti kaapin päälle ikävästi..
On se tavallaan aika kiveen hakattu. Toinen puoli tässä järjestelemisessä on kaappitilan säilyminen mahdollisimman isona. Jos konetta tuodaan kauemmas seinästä, sen kohdalla oleva yläkaappi poistuu ja muutenkin kone jää pahemmin näkyviin. Kolmantena vielä pitäisi säilyttää ulkonäkö järkevänä eli kaikki mahdollisimman hyvin piiloon.
Ei ole helppoa nyt tämä :'(
-
Saisiko jäteilmakanavaa venkslattua pois tuosta ulkoseinän vierestä? Siinähän olisi ehkä tilaa kennolle ennen änäriä jos jäteilmakanavan saisi vietyä muuta reittiä.
Hahmotusta voisi auttaa jos saisit liitettyä valokuvan tuosta IV-koneen kulmasta.
-
Itse en kuitenkaan laittaisi raitisilmakanavaan kennoa, tulokanavassa se olisi aina plussan puolella jos pakkasesta jotain ongelmaa joskus tulisi.
Yleinen ohjehan on laittaa juuri raitisilmakanavaan. Onko siitä jollekin ongelmia tullut? Maaviina jäätyy -17C:ssä, mutta ei kovaksi jääksi, vaan hyhmäksi. Viinan jäätymisestä ei ole kokemusta, mutta autot kestää ongelmitta glykoliseoksen jäätymisen. Valloxilta tuota kysyin ja sanoivat, ettei kenno hajoa jäätymisestä.
Jäätyminen voi tapahtua vain kun kiertoa ei ole. Eli pumppu tai logiikka pettää.
-
Eikai sitä litkua ole järkeä kierrättää viilenemässä ennen maalämpökoneelle menoa? Onko tuollaisella kennolla, joka sijaitsee lähellä ulkoseinän läpivientiä, mahdollisuus mennä tukkoon roskista, lumesta tai pakkasilla jos jossain tilanteessa ilmankosteus sattuisi jäätymään kennon pinnalle?
Mulla ainakin Enerventissä on tuo maaviileäkenno LTO:n jälkeen eli tulokanavan alussa ihan tehdasasenteisena, eli aina lämpimässä ilmavirrassa.
Kannattaa muuten vaihtaa auton jäähdytysneste jos sen pakkaskestävyys on vain -17 C ja sekoittaa uusi suhteessa 1:1 jolloin sen pakkaskestävyys on -36C kuten kuuluu.
-
Eikai sitä litkua ole järkeä kierrättää viilenemässä ennen maalämpökoneelle menoa? Onko tuollaisella kennolla, joka sijaitsee lähellä ulkoseinän läpivientiä, mahdollisuus mennä tukkoon roskista, lumesta tai pakkasilla jos jossain tilanteessa ilmankosteus sattuisi jäätymään kennon pinnalle?
On siinä paljonkin järkeä, silloin kun on paljon pakkasta. Tuohan esilämmittää raitisilmaa lähes äärettömällä COPilla, siis paremmalla kuin MLP. Lisäksi välttyy käyttämästä jälkilämmitysvastuksia ellei halua ottaa todella kylmää tuloilmaa huoneisiin. Siis -20 C pakkasilla LTO ei pääse alle -5 C:n, jolloin sisään tulisi ~5C asteista ilmaa. Esilämmityksellä raitisilma -5 C:ksi ja sisään tulee normaalia 15+ C.
Valloxissa on automaattinen ohjaus, jolla voi säätää kierron päälle aina kun ulkona on kylmempää kuin vaikkapa -5 C.
MLV:ssä on karkeasuodatin ennen kennoa. Ei kai se sen helpommin mene tukkoon tai jäähän kuin LTO:n edessä oleva suodatin?
-
On siinä paljonkin järkeä, silloin kun on paljon pakkasta. Tuohan esilämmittää raitisilmaa lähes äärettömällä COPilla, siis paremmalla kuin MLP.
Minkä lämpöistä liuosta MLP sitten saa tuon kennon jälkeen kun pakkasta on vaikka se -20 C ja tuo esilämmityskierto päällä jos kaivosta tulee tuossa vaiheessa vaikka 0 asteista?
-
Minkä lämpöistä liuosta MLP sitten saa tuon kennon jälkeen kun pakkasta on vaikka se -20 C ja tuo esilämmityskierto päällä jos kaivosta tulee tuossa vaiheessa vaikka 0 asteista?
Riippuu IV-määrästä ja maapiirin kierrosta. Tuo esilämmitys lienee tyypillisesti 1 kW noin kylmässä. Sillä lämmittää 15 astetta 55 l/s ilmavirtaa. Isossa talossa voisi olla 2 KW.
Tuota voi sitten verrata MLP:n kaivosta ottamaan tehoon ja dT:hen. Jos se on vaikkapa 10 kW ja 4 C, viilentää tuo 1 kW 0,4 C tuloa tai menoa riippuen kumpaan kytkee. 5 kW ja 4 C tuplasti eli 0,8 C.
Jos jälkilämmitysvastuksia ei käytä, kaivosta otetaan vain hiukan enemmän johtuen COPista ja mahdollisesti lämmenneestä jäteilmasta.
-
En tiedä kaatuuko tämä projekti kuitenkin omaan mahdottomuuteensa. Patteria ei meinaa saada millään pois näkyvistä ja vaikuttaisi KHH kaappitilaankin negatiivisesti. Patterin ei oltu ajateltu riittävän koko kauden viilentämiseen talon lämpökuorman takia, joten tuo kuitenkin tarvitsisi kaverikseen ilp:n.
Olen tässä jo hetken valmistautunut siirtymään projektissa eteenpäin ja ilmalämpöpumpun valitsemiseen. En tiedä olisiko tässä kattokasetti oikea tie onneen vai perinteinen seinäyksikkö. En jotenkin usko konvektorin riittävän tähän taloon :'(
Alunperin pelkäsin F470-talouden jäljiltä, että IV-kone puskee huoneisiin helteillä sitä tulikuumaa ilmaa, mutta taitaa aktiivinen LTO parantaa tilannetta verrattuna tuohon PILPiin. Vai eikö?
-
https://hydrocell.fi/lammontalteenotto/tuotteet-lto/
Tällaisesta kanavapatterista tietoa?
-
Ei ole, mutta esitetietojen valossa ei näytä millään muotoa paremmalta kuin CWK tai Vallox 250 mm. Valtavasti isompi, muttei parempi lämmönsiirto ja painehäviötä sama tai enemmän.
Tuskin tuo halempikaan on, jos sattuu mahtumaan.
-
Ei ole, mutta esitetietojen valossa ei näytä millään muotoa paremmalta kuin CWK tai Vallox 250 mm. Valtavasti isompi, muttei parempi lämmönsiirto ja painehäviötä sama tai enemmän.
Tuskin tuo halempikaan on, jos sattuu mahtumaan.
Ei tosiaan suora kilpailija näille kahdelle. Ongelma meillä se, että näitä kahta kuutiota ei saa mahtumaan kunnolla KHH katonrajaan, mutta tuossa ei olisi suodattimia ollenkaan ja saisi sijoitettua katon sisään lattiapuiden väliin tai alle, lasketun katon päälle. Tuloputki kulkee joka tapauksessa reilu kolme metriä vaakasuunnassa ennen jakautumista ylös ja alakerran huoneisiin. Tuo sopisi siis kuin nyrkki silmään. IV-kone hoitanee riittävän suodatuksen.
Hintatietoja ei missään näkyvissä, mutta ehkä Onninen vastaa maanantaina.
-
mutta tuossa ei olisi suodattimia ollenkaan ja saisi sijoitettua katon sisään lattiapuiden väliin tai alle, lasketun katon päälle. Tuloputki kulkee joka tapauksessa reilu kolme metriä vaakasuunnassa ennen jakautumista ylös ja alakerran huoneisiin. Tuo sopisi siis kuin nyrkki silmään. IV-kone hoitanee riittävän suodatuksen.
Valmistaja kertoo, ettei tuo tarvitse suodattimia, mutta käytännössä tarkoittaa, että kennon voi pestä teollisella pesumenetelmällä (kuten kuumavesipainepesurilla). Eli laitteen luo on päästävä tekemään puhdistushuollot ja väittäisin, että puhdistus tosiaankin on suunniteltu tehtäväksi painepesurilla (ja roiskuu kun rapataan ...). Tämä käsitykseni muodostui, kun juttelin valmistajan edustajan kanssa messuilla muutama vuosi sitten (näytillä oli sellainen metrejä kanttiinsa oleva täydelliseen talteenottokojeeseen asennettu lämmöntalteenottopatteri teollisuusrakennukseen).
-
Valmistaja kertoo, ettei tuo tarvitse suodattimia, mutta käytännössä tarkoittaa, että kennon voi pestä teollisella pesumenetelmällä (kuten kuumavesipainepesurilla). Eli laitteen luo on päästävä tekemään puhdistushuollot ja väittäisin, että puhdistus tosiaankin on suunniteltu tehtäväksi painepesurilla (ja roiskuu kun rapataan ...). Tämä käsitykseni muodostui, kun juttelin valmistajan edustajan kanssa messuilla muutama vuosi sitten (näytillä oli sellainen metrejä kanttiinsa oleva täydelliseen talteenottokojeeseen asennettu lämmöntalteenottopatteri teollisuusrakennukseen).
Joo näin taisin tästä ketjusta lukea. Tuo suodatuksen tarve taitaa olla aika minimaalista, jos laite kytketään IV-koneen jälkeen (tuloilmaan) eikä raitisilmaan. Kyllä tuonne varmasti jotain kertyy, mutta riittäisiköhän puhdistus kerran 10 vuoteen. Sitä en sitten tiedä, miten tuohon joskus pääsisi käsiksi.
-
Kyllä tuonne varmasti jotain kertyy, mutta riittäisiköhän puhdistus kerran 10 vuoteen. Sitä en sitten tiedä, miten tuohon joskus pääsisi käsiksi.
Tuon kennotyypin puhdistaminen voi olla jopa hankalampaa kuin tavanomaisen lamellikennon, kun puhutaan tavallisesta pölystä, jota kennoon kuitenkin kertyy hiukan ajan myötä, vaikkakin suodatin toki auttaa asiassa aivan ratkaisevasti. Tuonne metalliharjojen väliin kun kertyy pölyä, tarvitaan paineilmaa tai painevettä. Koko harjakennon idea mielestäni on, että se kestää kuuman veden ruiskutusta kovalla paineella, jolloin keittiöiden ja vastaavien lämmöntalteenotossa kertyvä rasva saadaan irtoamaan. Tavalliset kennot putsataan paineilmapuhalluksella (ja senkin kanssa saa olla hiukan varovainen, eli puhalluspistoolia ei saa tuoda muutamaa senttiä lähemmäs, etteivät lamellit taivu). Tuo ei riitä rasvaisen pölyn irrottamiseen. Paineilmapuhalluskin silti vaatii pääsyä ja näköyhteyttä luukkujen kautta kennon molemmille puolille.
Itse olen kylläkin sitä mieltä, että kenno kannattaisi aivan ehdottomasti sijoittaa raitisilmapuolelle ennen lto-laitetta. Ensinnäkin tämä antaa mahdollisuuden käyttää lämmön talteenottoa ja jäähdytystä yhdessä niin, että tuloilmaa vain kuivataan sen jäähtymättä kovin paljon. Tämä on loppukesän ja alkusyksyn kosteilla säillä hyödyllistä. Kun lämmöntalteenotto kytketään pois, myös jäähdytys on mahdollista, vaikkakin jonkin verran tuloilma tästä lämpiääkin. Ilmavaihdon kautta tapahtuva suoranainen jäähdytys ei ole muutrenkaan kovin tehokasta, merkitys on enemmänkin tehokkaassa kosteuden poistamisessa, joka tällaisella kennon sijoittelulla toimii tehokkaimmin. Tuo järjestely toimii myös paremmin, jos joskus myöhemmin on ajatuksena tehostaa varsinaista jäähdytystä joko puhallinpatterilla tai etenkin jäähdytyspalkin tai jäähdytyskaton kaltaisilla passiivisilla ratkaisuilla (jälkimmäisissä ei ole mahdollisuutta kosteudenpoistoon ja kosteudenpoiston on syytä olla aina päällä, jos ne pidetään jäähdytysvalmiudessa). Vähäisen jäähdytystarpeen aikana myös jäähdytystehon säätö lto:n talteenottoastetta säätämällä on paljon miellyttävämpi (ja hajuton) ratkaisu kuin lto-laitteen kennon jälkeen olevan kennon liuoksen lämpötilan säätö.
Toisekseen, kovemmilla pakkasilla nestekiertoisesta etulämmitysmahdollisuudesta olisi hyötyä, koska muiden kertoman mukaan uusilla periaatteessa tehokkailla ja hyvin suunnitelluilla lto-laitteilla tulee näissä oloissa välistä käyttöongelmia ja jälkilämmityksen energiankulutus muodostuu huomattavaksi ilman (nestekierrolla hyvin edullista) etulämmitystä toistuvien sulatusjaksojen ja mahdollisen jäätymisestotoiminnan takia. Konetyypistä riippuen ongelmat voivat olla näissä oloissa hyvinkin erilaisia, mutta kunnollinen esilämmitys liuoksella on energiataloudellinen ja luotettava parannuskeino.
-
Eipä sitten saatu Hydrocelliä mahdutettua. Hintaa olisi ollut muistaakseni jotain 500 € luokkaa, jonka päälle sitten kaikenlaista tarviketta.
Nyt sitten painitaan sen kanssa, että otetaanko pelkkä ilp yläkertaan vai lytätäänkö alakerran eteiseen pumpun läheisyyteen vielä seinäkonvektori. Suurin kysymys olisi, että kuinka paljon tuo säästäisi jäähdytyksessä vs ilp ja kuinka paljon varaisi lämpöä kaivoon kesän aikana (ja säästäisi lämmityksessä)? Ja mikä malli hyvä?
-
Mulle hieman epäselvä, miksi ILP on tulossa yläkertaan, tai onko siellä sellainen jo aiemmin, ehkä en lukenut riittävän tarkasti.
Jos vielä on mahdollista valita, ja olisin itse valitsemassa
- ilman muuta jäähdytykseen maaviileä.
- vältä kaikkia ylimääräisiä kanakoppeja seinillä
- riittävän isot liemiputket ja ilman magneettiventtiileitä - kondenssin poistot painovoimaisena - mielestäni näin on syytä tehdä jos ei ole magneettiventtiileitä, riskien välttämiseksi.
- ehkä kanavapuhallin johonkin ylimpään kaappiin tms. ja puhallus jonkun piilorakenteen takaa, ja sellaiseen paikkaan jäähdytys ei häiritse.
Jos ILP olisi 1kw ottoteho, se olisi kai noin 2.5 euroa/vrk. Vaikka se olisi 100-200 euroa kesän jäähdytys, ei sillä niin väliä, mutta jos pystyy välttämään ylimääräiset pömpelit, sillä olisi ainakin allekirjoittaneelle enemmän arvoa.
-
@kaupunkitila
ILP PZ35 799e + asennus 600e = 1400e.
Seinäkonvektori Nibe Comfort Fly3 ilman tarvikkeita ja asennusta 1400e
Ilpn ulkoyksikkö katoksen päälle ja sisäyksikkö yläkertaan puhaltelemaan. Konvektorille tulisi lähemmäs 10m veto yläkertaan.
Edellisessä talossa ILP kulutti jäähdytykseen 50kWh per kesä. Nyt toki tuplakokoinen talo ja isompaa ikkunaa etelään (tulossa tosin screen kaihdin ulos).
Pömpeli tosiaan ulkona häiritsee minuakin, mutta mennee melussa ja tehossa valintana edelle.
-
@kaupunkitila
ILP PZ35 799e + asennus 600e = 1400e.
Seinäkonvektori Nibe Comfort Fly3 ilman tarvikkeita ja asennusta 1400e
Joo ymmärrän tilanteen. Täällä meni kahteen konvektoriin 6-10ke, en laskenut, kaikki tukkuhinnoin, ja itse tein. Hintaa nosti isojen ilmastointiputkien eristeet, isot putket, isot messinkiliittimet ja sulkuventtiileitä sun muuta on överit, laitoin varmuudeksi huoltoa helpottamaan. Toi valmis ILP -paketti voi siinä mielessä olla järkevä, että mitä olen valmiita asennuksia katsonut, asentajat eivät tyypillisesti tee mitään huomaamattomia asennuksia, aikaa ei ole miettiä samalla tavalla kuin tee-se-itse-harrastajalla. Tilanteessasi jos pitäisi vetää hyvän kokoisilla putkilla yläkertaan jäähdytyspiirit... eristeineen ja suojaputkineen ne on jöötejä ja voi olla siistein lopputulos ulkopuolisella asentajalla tulisi ILP:illä.
-
Kiitti kuitenkin vastauksesta! Oli kyllä hankala luopua tuosta maakylmästä, kun sitä tuli aiemmin niin hehkutettua. Jätin tuolle kuitenkin KHH oven päälle varauksen. Makkarin seinän ulkopuolelle asennettuna olisi tullut kuitenkin vastaan desibelien pelko eli ilp suoriutunee jäähdytyksestä pienemmällä melulla.
Tuo kannattaa tosiaan miettiä, kuinka paljon veikkaa vuosittaiselle jäähdytykselle kuluja. ILP tuskin uudessa talossa kuluttaa useampaa kymppiä ja maakylmässä taidetaan puhua muutamasta eurosta. Kuinka monta sataa on sitten valmis maksamaan siitä, että ulos ei tulisi pömpeliä, jota ei tarvitse katsella eikä huoltaa.