Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => IVT / Bosch => Aiheen aloitti: Valpo - 15.03.05 - klo:18:39
-
Onko IVT (Carrier) turvallinen valinta?
Mikä IVT:ssä on parempaa kuin Nibessä?
Miksi Lämpöässä maksaa pari tonnia enemmän kuin IVT?
Hintatiedot kiinostavat myös kovasti
-
Voi kun olet kova kyselemään! No, tässä jotain äärimmäisen subjektiivisia mielipiteitä:
- IVT & Carrier näyttävät olevan ihan yhtä turvallisia kuin muutkin suuret merkit. Tuskin suurimman valmistajan tuotteet voisivatkaan olla jotenkin turvattomampia kuin muiden valmistajien.
- Onkohan kellään varmaa faktatietoa IVT:n ja Niben välisestä paremmuudesta?
- IVT:n koneita tehdään paljon suurempia sarjoja; tuotanto on rationaalisempaa ja tuotekehittelykulut jakautuvat useammalle myydylle laitteelle.
Hintatietoja saat pyytämällä tarjouksen riittävän monesta paikasta. Useammin kuin kerran olen lukenut väitteen, että Nibe ja Thermia ovat edullisia ja Lämpöässä ja IVT suhteellisen kalliita. Niben ja Lämpöässän nettisivuilla taitaa olla vieläkin ohjehintoja näkyvillä. Ja hankintatapa ratkaisee: jos on Onniselta tukkuhinnoilla ostava putkimies serkkuna, Thermian pumpuista saattaa tulla varsin edullisia.
-
Jos kiinnostaa, niin kannattaa kysyä tarjous myös Ekowellistä. Ainakin minä sain tarjouksen, jossa hinta oli hyvin samaa luokkaa IVT:n kanssa. Ja löytyyhän alustavat hinnat myös Ekowellin sivuilta.
-
Nostetaanpa tämä vanha, mutta itselle ajankohtainen aihe taas pinnalle.
Olen siis muuttamassa rintamamiestalon lämmitysjärjestelmää suorasta sähköstä maalämmölle ja ensimmäisen tarjouskierroksen jälkeen edullisin ratkaisu näyttäisi olevan IVT:n Ht + E9 ja varaaja D 300/160. Muut merkit ovat vähintään tonnin kalliimpia, osa jopa viisi tonnia. Kyse on siis kokonaistoimituksesta kaivoineen päivineen.
IVT:n paketin tarjonnut yritys vaikuttaa asiantuntevalta ja mielelläni ostaisin pumpun heiltä. Takaraivossa kuitenkin kummittelee pieni epäilys merkin luotettavuuden suhteen.
Asiaa selvitellessä eteen on tullut tämä varmaankin kaikille tuttu ns. ruotsalaispumppujen morkkaus (varsinkin suomalais-merkkien toimesta) ja nyt haluaisinkin kysyä teiltä IVT:n käyttäjiltä, onko huono maine perusteltu vai vain kilpailijoiden kateellista mustamaalausta?
Useimmiten esiin tulleet väitteet ovat mm:
- kompressori ei kestä kovilla pakkasilla (oli kuulemma tullut oikein hajoamissuma parin talven takaisen pakkasjakson aikana)
- lämmintä käyttövettä ei riitä ja/tai sen lämpötila on liian alhainen
- pumppu ei kykene tuottamaan luvattua +55 -asteista vettä
- osatehomitoituksella sähkövastusta joudutaan käyttämään jatkuvasti, mikä kasvattaa sähkönkulutusta huomattavasti
- legionella-asetus vaatii sähkövastuksen käyttöä, mikä myöskin kasvattaa sähkönkulutusta huomattavasti
- osatehopumppu vaatii isommat pääsulakkeet, mikä aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia
- maahantuoja ei auta ongelma-tilanteissa
Tässä muutama väite, jotka ovat tulleet eteen. Jään mielenkiinnolla odottamaan kommenttejanne...
-
Harvalla varmaankin on kokemuksia eri lämpöpumpuista tai niiden toimittajista. Itselläni nyt IVT raksuttanut syyskuusta asti - tosin maareijät saatiin vasta pari kuukautta myöhemmin. Tuli tahattomasti oltua suorassa sähkölämmityksessä tuo pari kuukautta. Siihen verrattuna sähkön kulutus meni lähes neljänteen osaan, kun lämpö alkoi tulla maasta.
Sitä ennen öljylämmitys.
Väitteet tuntuvat aika kovilta: "" Useimmiten esiin tulleet väitteet ovat mm:
- kompressori ei kestä kovilla pakkasilla (oli kuulemma tullut oikein hajoamissuma parin talven takaisen pakkasjakson aikana)
- lämmintä käyttövettä ei riitä ja/tai sen lämpötila on liian alhainen
- pumppu ei kykene tuottamaan luvattua +55 -asteista vettä
- osatehomitoituksella sähkövastusta joudutaan käyttämään jatkuvasti, mikä kasvattaa sähkönkulutusta huomattavasti
- legionella-asetus vaatii sähkövastuksen käyttöä, mikä myöskin kasvattaa sähkönkulutusta huomattavasti
- osatehopumppu vaatii isommat pääsulakkeet, mikä aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia
- maahantuoja ei auta ongelma-tilanteissa
Tässä muutama väite, jotka ovat tulleet eteen. Jään mielenkiinnolla odottamaan kommenttejanne..""
Onko väitteet kilpailijoiden tai asiakkaiden?
Itselläni kyllä IVT-urakoitsija petti sikäli, että AVAIMET KÄTEEN-toimitus vaihtui sellaiseksi, että itse piti porausryhmä hätäpäissä itse hakea ja maksaa. Myös tarjouskilpailussa ratkaisevasti IVT:n tarjouksen hyväksymisen aiheuttanutta seikkaa ei ko urakoitsija sitten lunastanutkaan: luvattu säiliössä olleen polttoöljyn osto sovittuun hintaan ei toteutunutkaan. Myös kuljetuksessa lommoutunut vaippavaraajan etupaneelia ei ole kuulunut. Tältä osin jo melkein uskonkin, että maahantuoja saattaa jätttää pulaan.
Pelottavalta tuntuu väittämä, että pakkanen rikkoisi kompressoreja ja tämä yhdistyneenä välinpitämättömään maahantuojaan olisi jo paha yhdistelmä...
-
kompressori ei kestä kovilla pakkasilla (oli kuulemma tullut oikein hajoamissuma parin talven takaisen pakkasjakson aikana)
Kovat pakkaset eivät erityisesti rassaa ruotsalaispumppuja enempää kuin tulistinpumppuja. Patterilämmityskohteissa, joissa kiertoveden pitää olla varsin kuumaa on kompura kovilla myös muissa pumpuissa. Joissain tulistinpumpuissa on mahdollisuus käyttää myös tulistusenergiaa lämmitysveden priimaukseen. Se on ainoa seikka joka patteritaloissa voi helpottaa pumpun toimintaolosuhteita.
- lämmintä käyttövettä ei riitä ja/tai sen lämpötila on liian alhainen
En usko että lämpimän käyttöveden riittävyys olisi mikään suuri ongelma svedupumpuissakaan, tosin ne hieman tulistinpumppuja herkemmin ottavat vastuksen avuksi.
- pumppu ei kykene tuottamaan luvattua +55 -asteista vettä
tuohon en ota kantaa.
- osatehomitoituksella sähkövastusta joudutaan käyttämään jatkuvasti, mikä kasvattaa sähkönkulutusta huomattavasti
Silloin on osatehomitoitus liian pieni kulutukseen nähden,
Käytännössä jo 50% tehomitoituksella alle 10% vuotuisesta lämpöenergiasta on vastuksilla tuotettua
- legionella-asetus vaatii sähkövastuksen käyttöä, mikä myöskin kasvattaa sähkönkulutusta huomattavasti
Riippuu kuinka usein legionellanpoiston ajaa ja myös siitä, miten määrittelee "huomattavasti"
- osatehopumppu vaatii isommat pääsulakkeet, mikä aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia
Riippuu sähköyhtiön hinnoittelupolitiikasta. Vantaalla ei vaikuta mitään 3*25A perusmaksu on sama kuin 3*63A.
Sinun tapauksessasi varmaan kannattaa laskea tarvittava sulakekoko ja selvittää hintavaikutus.
- maahantuoja ei auta ongelma-tilanteissa
En ota kantaa.
-
- kompressori ei kestä kovilla pakkasilla (oli kuulemma tullut oikein hajoamissuma parin talven takaisen pakkasjakson aikana)
- lämmintä käyttövettä ei riitä ja/tai sen lämpötila on liian alhainen
- pumppu ei kykene tuottamaan luvattua +55 -asteista vettä
- osatehomitoituksella sähkövastusta joudutaan käyttämään jatkuvasti, mikä kasvattaa sähkönkulutusta huomattavasti
- legionella-asetus vaatii sähkövastuksen käyttöä, mikä myöskin kasvattaa sähkönkulutusta huomattavasti
- osatehopumppu vaatii isommat pääsulakkeet, mikä aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia
- maahantuoja ei auta ongelma-tilanteissa
Tällaisia väitteitä en ole kuullut muilta kuin nimeltä mainitsemattoman pohjalaispumpun eräältä kauppiaalta, jolta en ostaisi kyllä käytettyä autoa - puhumattakaan lämpöpumpusta. Hän ei puhunut juuri mitään edustamastaan pumpusta, haukkui vain muita. Sehän vasta herättääkin luottamusta!
Entäpä tällaiset väitteet:
- saattaa pitää hiivatinmoista meteliä;
- säätöjärjestelmä on buginen ja vaatii virittelyä;
- hinta on aivan kilpailukyvytön;
- ulkonäkö on varmaan itäistä suunnittelua;
- varaajat voivat ruostua puhki parissa vuodessa;
- ei voi mitoittaa monipuolisesti;
- ei menesty ulkomalla; on vientiä vain Portugaliin (kai vain 1 kpl!) ja Viroon.
Mihin tällaiset voisivatkaan liittyä? Ei, en tässä puhu Moskvitchistä, vaikka väitteet taitaisivat sopia siihenkin ;D
Anteeksi, jos joku loukkaantuu. Laitan nämä kärjekkäät heitot varoituksena siitä, millaiseen perusteettomien heittojen valtamereen maalämpökauppa voisi pahimmillaan upota.
-
- osatehomitoituksella sähkövastusta joudutaan käyttämään jatkuvasti, mikä kasvattaa sähkönkulutusta huomattavasti
Osatehomitoituksen luonteeseen kuuluu, että sähkövastusta käytetään kovimman tehotarpeen kattamiseksi. "jatkuvasti" tuskin tarkoittaa, että vastus olisi jatkuvasti päällä, kesät talvet. Kyseessä on jonkinlainen optimointitehtävä, joka on sikäli hankalaa, että vuodet eivät ole veljeksiä eikä kukaan tiedä mihin suuntaan ilmasto on kehittymässä. Esim. jos mitoitat pumppusi vaikka puolitehoiseksi (kompressori on mitoitettu tuottamaan puolet kovimmasta lämmöntehotarpeesta), se saattaa olla 30 vuoden päästä täystehoinen, jolloin mitoitus on onnistunut loistavasti ja täystehomitoittaneet (kuten minä) ihmettelevät mitä tekevät isolla, kovaäänisellä ja kalliilla (hajotessaan) kompressorillaan.
Mitä IVT:hen tulee, luulen, että sillä on Suomessa parhaimpiin lukeutuva markkinointiorganisaatio. Pumpun laatuun tai tekniseen hyvyyteen en osaa sanoa mitään. Itse ottaisin luultavasti kuitenkin carrierin ivt:n sijaan, koska kyseessä on sama pumppu, mutta ilman mainittua hienoa markkinointiorganisaatiota ja siitä aiheutuvia kuluja.
-
Laitan nämä kärjekkäät heitot varoituksena siitä, millaiseen perusteettomien heittojen valtamereen maalämpökauppa voisi pahimmillaan upota.
Totta, tosiaan jotkut maalämpökauppiaat tähän syyllistyvät. Onneksi markkinatuomioistuin pistää uhkasakolla moiset *ulkut kuriin 8)
http://www.oikeus.fi/markkinaoikeus/19494.htm
Jani
-
Parkeleen peskiaiset ;D
[glb]Eikun kaikilta pumput pihalle ja öljypolttimet sisälle niin ei tule sähkökriisiä.(*[/glb]
http://www.lammolla.fi/?sc=4768&sa=81371
-Janne-
(* en ole puolesta enkä vastaan tätä lausetta vaan pikemminkin päinvastoin
-
> Useimmiten esiin tulleet väitteet ovat mm:
>- kompressori ei kestä kovilla pakkasilla (oli kuulemma tullut oikein hajoamissuma parin talven takaisen pakkasjakson aikana)
Ihmettelenpä kovasti. Onkohan ollut väärät kylmä-aineet? Ja vesipatterilämmitys? Se on joskus ollut ongelma. Muutoin voi olla legendaa.
>- lämmintä käyttövettä ei riitä ja/tai sen lämpötila on liian alhainen
Tuostahan on tainut olla joskus kokemusta ainakin rakentaja.fi:ssä.
>- pumppu ei kykene tuottamaan luvattua +55 -asteista vettä
Tuostahan on tainut olla joskus kokemusta täällä ja suomi24:lla. Nykyiset koneet lienevät parempia.
>- osatehomitoituksella sähkövastusta joudutaan käyttämään jatkuvasti, mikä kasvattaa sähkönkulutusta huomattavasti
Kunhan VIRITTÄÄ asetukset kohdilleen niin se osatehovastus ei hyppää hätiin jokaisella vesihanan aukaisulla. Kokemusta on ollut näillä foorumeilla.
Muutoin lienee yleisempää että osatehoiseksi on yritetty mitoittaa mutta käytännössä onkin tullut täysitehoinen. Ja se ei haittaa mitään.
>- legionella-asetus vaatii sähkövastuksen käyttöä, mikä myöskin kasvattaa sähkönkulutusta huomattavasti
Asetuksista riippuu. Viritystä kehiin!
>- osatehopumppu vaatii isommat pääsulakkeet, mikä aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia
Riippuu mm. talon koosta ja sähkösuunnittelijasta. Konstit on monet.
Huom! Fortumin alueella (eli etenkin maalla) tuolla on merkitys. Sähkölasku voi vuodessa kasvaa 100...200€
>- maahantuoja ei auta ongelma-tilanteissa
Det låter dåligt.
>Entäpä tällaiset väitteet:
>- saattaa pitää hiivatinmoista meteliä;
Mitä isompi kompura sitä isompi meteli.
Mitä kuumenpaa vettä tehdään sitä isompi meteli.
Ja kompuratkin on yksilöitä.
Ja kasauksessakin on jotain voinut mennä pieleen, kaikki MLP:t on osittain käsityötä.
>- säätöjärjestelmä on buginen ja vaatii virittelyä;
Jokaisessa softassa on bugeja.
Mikään maalämpökone ei ole optimoitu kohteeseen ilman virittelyä.
(selviää kun lukee vaikkapa IVT:n keskustelut)
>- hinta on aivan kilpailukyvytön;
Riippuu mistä ostaa ja minkä mallin.
Minulle hintaero oli alle 1000€ valitsemani tulistinkoneen tappioksi, kotimaisuus ja pienet edut painoi vaakakupissa.
>- ulkonäkö on varmaan itäistä suunnittelua;
Riippuu mallista. Tuulitunnelissa ei lämpöpumppujen tarvitse käydä. Mielestäni esim LÄ T malli on tyylikäs.
>- varaajat voivat ruostua puhki parissa vuodessa;
No comments. Mulla on Akvaterm varaaja.
>- ei voi mitoittaa monipuolisesti;
Höpötitilömpsis.
Riippuu koneesta.
Esim LÄ T mallin voi mitoittaa ihan miten lystättää.
>- ei menesty ulkomalla; on vientiä vain Portugaliin (kai vain 1 kpl!) ja Viroon.
Voi silti olla parempi laite suomeen kuin esim jokin portugalilainen.
Jokaisella merkillä on omat kujeensa. Autoissa ja MLP:ssa. Takavuosien japanilaisToyotaa ei ole maalämpökoneissa, valitettavasti.
Tänään kävi kaverin kaveri katsomassa Lämpöässääni.
Hän rakentaa ajan kanssa ja lämpöpumpun osto on ensi tai seuraavana kesänä, keruuputket on jo pellossa ja perustukset tehty.
Kertoilin varmaan turhankin tarkkaan mistä nuo maalämpökoneet pissii. Ja että suomalaisissa ei välttämättä ole sellaista teknistä etua jonka vuoksi ainakaan paljoa enempää kannattaisi suomalaisesta koneesta maksaa verrattuna ruotsalaiseen. Sanoin jotta tsekkaa suomalaisista Lämpöässän tulevan V mallin mikäli ei poreammeesta haaveile (jolloin T malli ois mualiman paras). Ja koska ruåttalaiset on samasta puusta paitsi halpamalli NIbe, suosittelin ruotsalaisvaihtoehdon merkiksi Thärmiaa. Lattialämmöksi suosittelin wirsbota lähimmän maitokaupan kautta tilattuna ilman termostaatteja (ne kun voi ostaa samasta maitokaupasta myös jälkeenpäin). Ja ilmanvaihdon kautta tehtävän viilennyksen tehon sanoin olevan hyvin pieni, myös PILP vaihtoehdossa.
-
Kysymys: Mistäs puusta se "halpismalli Nibe" on sitten tehty? :o
-
Immu kysyi!
Kysymys: Mistäs puusta se "halpismalli Nibe" on sitten tehty?
Nibessä on (puu?)mäntäkompressori, tosin hyvin äänieristetty, melu ei ole ongelma.
Sitten ainakin mun Nibesta puuttuu se "bugi" ;) mikä joillakin toisilla on ollut.(vitsi)
Nyt lopetan viisastelun.
Valpolle..
Kyllä IVT varmasti on turvallinen ja hyvä valinta.
-
Tällaisia väitteitä en ole kuullut muilta kuin nimeltä mainitsemattoman pohjalaispumpun eräältä kauppiaalta, jolta en ostaisi kyllä käytettyä autoa - puhumattakaan lämpöpumpusta. Hän ei puhunut juuri mitään edustamastaan pumpusta, haukkui vain muita. Sehän vasta herättääkin luottamusta!
Heh, olemme selvästi olleet tekemisissä saman kaverin kanssa. Ainakin merkki vaikuttaisi olevan sama. Antaa kieltämättä äärettömän huonon kuvan yrityksestään ja edustamastaan merkistä, kun pääasialliset myyntiargumentit ovat muiden merkkien haukkumista. Häneltä tämä "tieto" kompressorien hajoamissumastakin oli peräisin...
Ensimmäisessä viestissä esittämäni väitteet olivat tarkoituksella melko äärimmäisiä esimerkkejä, mutta kuitenkin aivan todellisia. Useampi kuin yksi "täystehomies" on aivan suoraan todennut osatehomitoituksen johtavan käytännössä suoraan sähkölämmitykseen. Em. mainittuun kompressorien hajoamissumaan taas ei löytynyt tarkempaa tietoa tai tietolähdettä, vaikka asiaa suoraan tiedustelin. Lämpöässän edustajan suustahan tämäkin totuus siis tuli.
Kuten jo alussa totesin, IVT:n tarjous on edullisin ja entistä vahvemmin olen nyt päätymässä siihen.
Antaa keskustelun kuitenkin jatkua, kommenttinne ovat erittäin tervetulleita!
-
Kimmokin on varmaan lukenut tämän råd&rönin testin, niin kerro sinä nyt sitten mikä se tekee Nibestä niin hirveän huonon? On kuitenkin Ruotsin myydyimpiä lämpöpumpputuotteita, jos ei myydyin. Ei ne ruottalaiset kaikessa niin väärässä voi olla, vaikka sinä tykkäät niihin monesti viesteissäsi vertailla.
Onko se kenties edullinen hankintahinta, mikä ei sinua vakuuta vai joku muu syy?
Tämän foorumin suurin heikkous, että täällä arvostellaan pumppuja, mistä ei ole käytännön kokemusta! Harvemmalla meillä on ollut useita pumppumalleja käytössä.
IVT rulettaa varmasti vallan mainiosti. Tsekkaa ruottin foorumilta myös.
-Santeri-
-
::) Eiköhän tosiasia ole se että olipa lämpöpumpun merkki mikä hyvänsä niin joissain sen merkin pumpuissa on ongelmia ja joissain ei ! IVT on kuitenkin miin iso valmistaja että pidän sitä kohtuu luotettavana merkkinä ja onhan heillä tuo 5 vuoden takuu ! Itsellä on IVT joka on ollut nyt 4 vuotta käytössä ja ainoat viat ovat olleet muutama viallinen lämpötilan mittausantura jotka maahantuojan edustaja kävi vaihtamassa takuuseen ! Ja tuohon mitoituskysymykseen voin kokemuksesta kertoa että ei nämä osatehoiset pumput ole mitään virtasyöppöjä, päinvastoin koska niitä huippupakkasia on kuitenkin niin harvoin jolloin lisävastusta tarvitaan avuksi ja muun aikaa pienempi kompura vie vähemmän virtaa kun täysitehoisen iso kompura ! Ja täysitehon kannattajille vielä lisäys etten halua moittia niitäkään laitteita koska molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa !
-
Omasta IVT kokemuksesta voin kertoa, että olen ollut valintaan tyytyväinen,
meillä mitoitettu osatehoiseksi (98%) ja 2-vuoden käytön aikana lisävastus ollut käytössä 22h. Käyttötunteja kokonaisuudessaan n.3800h.
Lämmintä käyttövettä on 165l varaajasta riittänyt hyvin 5-hengen perheelle,
ilmanvaihtokojeena ILTO440 Econo ja siihen myös meillä ollaan tyytyväisiä.
Oma tekninen tila kannattaa varata ja mielellään ei makkarin seinän taakse.
IVT oli meidän valinta, lähinnä myyjän aktiivisuudesta/asiantuntemuksesta. 5v takuu myös painoi vaakakupissa. Joku toinen valitsee jonkun toisen ja on tyytyväinen siihen.
-
Kyllä tuo IVT on luotettava valmistaja ja kokemusta löytyy. Osatehomitoitus on ihan OK ja kun vielä siihen yhdistetään toimiva! varaava takka jota myös kovilla pakkasilla käytetään lopputulos on oikein hyvä.
-
Tänään seurasin lämminveden nousua 58 asteeseen. Ainakaan siihen lämpötilaan ei lisävastus tullut mukaan. Kerran viikossa lämpötila nousee 65 asteeseen (legionella). Jos satun paikalle, voisi katsoa, missä lämpötilassa sähkövastus tulee mukaan lämmittämään.
Jatkossa tietenkin olisi hyvä, että järjestelmän toimittaja olisi niin iso merkki, että kompressorin saisi lyhyellä hälytyksellä mieluiten maahantuojan varastosta. IVT taitaa olla ns suuri valmistaja.
Ainoa kompressorivaihtotapaus, josta olen omin korvin kuullut, on naapurissani, jossa on Thermia-laitteet. Kompressori vaihdettiin lähes heti alussa ja syy oli "varmuuden vuoksi".
Maalämpösysteemin vanhetessa jokin varalämmityssysteemi olisi varmaan hyvä (varaava takka, ilmalämpöpumppu, varakompressori ehkä?).
-
huonot piirteet:
- manuaalien tekninen versiohallinta tökkii tehtaalla (eri manuaaleissa ei ihan samalla tavalla asiat)
- käännökset on todennäköisesti tehty ei teknisen (ei tarkan) henkilön toimesta ?
- shunttiohjauksen älykkyys on vaatimaton (säädin ei hyödynnä oppimaansa kunnolla)
- tehtaan pitäisi myydä tuotteistettua shunttipakettia
- markkinointia voisi totuudenmukaistaa ja tarkentaa siten, että se laitteiden teknisistä lähtökohdista pitää kaikissa reunatilanteissa 100% paikkansa.
EDIT:
"legionella lämmityksen" näkee husdatan loggerista minuuttiseurantana.
Mainittujen vikojen korjaaminen olisi erittäin helppoa poislukien shunttiohjauksen korjaus, joka edellyttää ohjelmapäivityksiä (& muuta?) . Shunttiohjelmankin kanssa elää ihan hyvin ja se on parempi kuin manuaaliohjaus.
Kaiken kaikkiaan takuut, laitteen sisäinen hiljainen kelluva rakenne, husdata dataloggeri ja high temp pumppu-ominaisuus huomioiden, niin hyvä valinta (patteritaloon).
Todettava vielä, että mittavien (kaikki merkit edellyttävät säätämistä, koska talot yksilöitä) perussäätöjen jälkeen oikein helppohoitonen laite joka vaan "käy ja lepää". Osatehomitoituksella se sitten "käy ja käy" talven kovemmilla pakkasilla.
-
Tänään seurasin lämminveden nousua 58 asteeseen. Ainakaan siihen lämpötilaan ei lisävastus tullut mukaan. Kerran viikossa lämpötila nousee 65 asteeseen (legionella). Jos satun paikalle, voisi katsoa, missä lämpötilassa sähkövastus tulee mukaan lämmittämään.
Jatkossa tietenkin olisi hyvä, että järjestelmän toimittaja olisi niin iso merkki, että kompressorin saisi lyhyellä hälytyksellä mieluiten maahantuojan varastosta. IVT taitaa olla ns suuri valmistaja.
Ainoa kompressorivaihtotapaus, josta olen omin korvin kuullut, on naapurissani, jossa on Thermia-laitteet. Kompressori vaihdettiin lähes heti alussa ja syy oli "varmuuden vuoksi".
Maalämpösysteemin vanhetessa jokin varalämmityssysteemi olisi varmaan hyvä (varaava takka, ilmalämpöpumppu, varakompressori ehkä?).
Ei tässä ole käsillä nyt taulukkoa mutta ulkoa muistelen etta 58 astetta on 407c:llä 27baarin lautumispaine.
Ajatellaampa tulistuksenpoistolla varustettua lämpöpumppua esim.Ekowell ja uusi Lämpöässä V
niin vastaavaan käyttöveden tuottoon riittävä lauhtumispaine on 16 baaria.
Minun mielipiteeni on että tässä asiassa Suomalaiset ovat valovuoden edellä Ruotalaisia
mitä tulee kompressorin kestävyyteen ja lämpökertoimeen
-
volkkari kirjoitti: Lämpöässä V tekee vastaavaan käyttöveden lauhtumispaineella 16 baaria.
Onko asia niin että kyseinen pumppu tekaa aina ja kaikissa tilanteissa käyttöveden noin alhaisella paineella vai vaan jossain optimitilanteessa?
-
volkkari kirjoitti: Lämpöässä V tekee vastaavaan käyttöveden lauhtumispaineella 16 baaria.
Onko asia niin että kyseinen pumppu tekaa aina ja kaikissa tilanteissa käyttöveden noin alhaisella paineella vai vaan jossain optimitilanteessa?
Ei tee aina vaan tulistustekniikka mahdollistaa olosuhteet ,ja tietysti lattialämmitys 35 astetta
alasäiliön lämpötilaksi
-
Lämmityskaudella kaikki Kotimaiset tulistuspumput toimii näin.
Kesällä kaikki mukaanlukien ruotsalaiset toimii hieman epäedullisimmissa olosuhteissa.
-
Miksi täällä "hyssytellään"kun lähes 8 baarin
käyntipaineiden ero on tosiasia, se johtaa mielestäni
maalämpöpumput kahteen kastiin eli kestävät ja ei kestävät
-
Miksi täällä "hyssytellään"kun lähes 8 baarin
käyntipaineiden ero on tosiasia, se johtaa mielestäni
maalämpöpumput kahteen kastiin eli kestävät ja ei kestävät
Kummatkin näyttävät historian valossa kestävän suurinpiirtein saman aikaan, joten kommenttisi ei pidä paikkaansa. (Ei tulistavat svedupumput toimivat lämmityskäytössä pienemmillä paineilla kuin finske tulistuspumput tai ainakin yhtäpienillä.)
-Janne-
p.s Valovuosi on yhtäpitkä aika kuin jäniksenkin vuosi.
-
Kuinka tulistinpumpun alaosassa lämpötila vaihtelee suhteessa lattiaan/patteripiiriin ajettavan veden lämpötilaan (hystereesi).
Liukuvalauhdutteinen (hurripumppu) taitaa lähteä lämmittämään taloa pienemmällä paineella, tosin käyttövettä tehdessä paineet nousee huomattavasti korkeammalle.
Kokonais-COP ei juurikaan eroa pumpputyyppien välillä. Paitsi, jos tulistinpumpun varaajakapasiteetti ei riitä ja myös alaosan lämpötilaa joudutaan nostamaan käyttövettä tehdessä, (siis myös lämmityskaudella). Korjatkaa, jos olen väärässä....
-Peca-
-
Kummatkin näyttävät historian valossa kestävän suurinpiirtein saman aikaan, joten kommenttisi ei pidä paikkaansa. (Ei tulistavat svedupumput toimivat lämmityskäytössä pienemmillä paineilla kuin finske tulistuspumput tai ainakin yhtäpienillä.)
-Janne-
p.s Valovuosi on yhtäpitkä aika kuin jäniksenkin vuosi.
EI OLE TOSI ON TOSI ONKO TOSI VARMAAN ON
-
Toivottavasti "kommentit" ei tästä enää "viisastu" tänään...hyvä uutta vuotta kaikille....Toivoo
-Peca-
-
Kuinka tulistinpumpun alaosassa lämpötila vaihtelee suhteessa lattiaan/patteripiiriin ajettavan veden lämpötilaan (hystereesi).
Liukuvalauhdutteinen (hurripumppu) taitaa lähteä lämmittämään taloa pienemmällä paineella, tosin käyttövettä tehdessä paineet nousee huomattavasti korkeammalle.
Kokonais-COP ei juurikaan eroa pumpputyyppien välillä. Paitsi, jos tulistinpumpun varaajakapasiteetti ei riitä ja myös alaosan lämpötilaa joudutaan nostamaan käyttövettä tehdessä, (siis myös lämmityskaudella). Korjatkaa, jos olen väärässä....
-Peca-
Oikessa olet tottakai .lämmin käyttövesi priimataan sähköllä ja COP tippuu että kolahtaa
-
IVT:n sivuilta Ruotsissa huomasin, että IVT-takuu noussut jo 6vuoteen kompressorin osalta peräti 10 vuoteen!
http://www.ivt.se/products.asp?lngID=607&lngLangID=1
Tämä alkaa olla jo luottamusta herätäävää.
-
Oikessa olet tottakai .lämmin käyttövesi priimataan sähköllä ja COP tippuu että kolahtaa
Joo, minullakin käyttövesi priimataan 30 päivän välein 9kWh verran eli vuodessa 108kWh verran...muuten minulla ei vastukset käyttövettä lämmitä. Lämmityksen vuosikulutus oli 10729kWh, josta 108kWh on 1%, no johan siinä COP-arvo tippuukin....
-Peca-
-
"pienempi kompura vie vähemmän virtaa kun täysitehoisen iso kompura ! "
Tuossa on jälleen yksi osatehomyyjien kylvämä myytti tai sanotaanko puolitotuus. Sillä yritetään huijata että pienempi lämpöpumppu olisi jotenkin energiatehokkaampi kuin isompi.
Totta kai pienempi kompura kuluttaa vähemmän, mutta se myös tuottaa vähemmän.
Eli jos katsoo esim. eri kokoisten IVT lämpöpumppujen COP käyriä niin huomaa että COP säilyy samana kompressorikoon kasvaessa. Kokonaisuuden hyötysuhde sen sijaan saattaa jopa parantua koska kompressorikoon kasvaessa ei kaikkien osien tehoja kasvateta samalla tavalla, esim ohjauslogiikka kuluttaa saman verran eri tehoisissa koneissa).
-
@santeri1
>Kimmokin on varmaan lukenut tämän råd&rönin testin,
En nyt muista lukeneeni.
>niin kerro sinä nyt sitten mikä se tekee Nibestä niin hirveän huonon?
En minä kait koskaan ole sitä hirveän huonoksi haukkunut.
Se on halvin ruotsalaisista. (mutta osittain se näyttää johtuvan puuttuvista osista, esmi lattiapiirin kv pumppu)
Ja se tyypillisesti asennetaan (NIBEN OHJEEN MUKAAN?) väärin. (ilmanvaihtokoneiden patterit jäätyy)
Ja sille ainakin pohjoissuomessa tehdään porakaivotkin väärin. (kaksi kaivoa kun yksi olisi parempi)
Ja Niben ohjeelliset porakaivosyvyydet on netissä (ainakin 2006) olleet aivan liian matalia. (harhaanjohtaa ostajaa)
Ja se on mäntäkone. (huomaa kuinka suomalaisia mäntäkoneita on haukuttu ruotsalaisfanejen toimesta viimeiset 5? vuotta)
Niben mainosmateriaalissa on ainakin aiemmin selkeästi haukuttu suomalaispumppuja perättömillä väitteillä. (minulla oli moisesta mainoksesta kuvakin kännykässä ... mutta kännykkä katos uudenvuodenyönä, heh)
> On kuitenkin Ruotsin myydyimpiä lämpöpumpputuotteita, jos ei myydyin.
Onko? Ainakin vikatilastoissa IVT on nro1 ja siksi olen luullut sen olevan markkinajohtaja ruåtsissa.
>Ei ne ruottalaiset kaikessa niin väärässä voi olla, vaikka sinä tykkäät niihin monesti viesteissäsi vertailla.
On ne väärässä. Ja hinttejäkin.
Pitää olla sen verran munaa ettei fanita ruotsia. ;-)
Lämpöpumppuhommissa ihmetyttää kuinka ruotsalaiskoneita pidetään joidenkin mielestä jotenkin suvereenisti parempina vaikka on selkeitä näyttöä ettei se niin ole. Myöskin suomesta llöytyy hyviä värmepumppeneita.
>Onko se kenties edullinen hankintahinta, mikä ei sinua vakuuta vai joku muu syy?
NIBE: Huonot kokemukset. Ruotsin huonoin markkinointi.
Muuten: halpa hinta on tietenkin hyvä ominaisuus, siksi minä mainostankin ruotsalaisia pumppuja hyvänä vaihtoehtona. Enkö?
>Tämän foorumin suurin heikkous, että täällä arvostellaan pumppuja, mistä ei ole käytännön kokemusta! Harvemmalla meillä on ollut useita pumppumalleja käytössä.
Joop. Ja moni ei näe metsää puilta. (en minäkään läheskään aina)
>IVT rulettaa varmasti vallan mainiosti. Tsekkaa ruottin foorumilta myös.
Saan näppyjä ruåtsista. Olen ollut liian pitkään rajanaapurina tornionjokilaaksossa.
-
Kimmo kirjoitti:Se(nibe) on halvin ruotsalaisista. (mutta osittain se näyttää johtuvan puuttuvista osista, esmi lattiapiirin kv pumppu)
Puuttuuko? Liukuvalauhdutteisena se minun käsittääkseni ajaa pumpulta suoraan lattiapiiriin "sopivan" lämpöistä vettä, ilman"kolmatta" pumppua.
Toinen kimmon väite:
NIBE: Huonot kokemukset. Ruotsin huonoin markkinointi.
Kerro nyt perskele sentään niistä huonoista kokemuksista mitä sinulla on ko. laitteesta, Ruotsalaisesta(kaan) markkinoinnista ei kannata hernettä nenään vetäistä.
Kolmas Kimmon väite:
On ne väärässä. Ja hinttejäkin.
Pitää olla sen verran munaa ettei fanita ruotsia.
Samaa mieltä, mutta kilpailutus tilanteessa suomalaisen pumpun "avaimetkäteen" tarjous(20m matalampine lämpökaivoineen :o) oli niin tyly ettei siihen huvittanut tarttua, olis kai pitänyt kysäistä vielä joltain toiselta.
ps.Harmi että sun Ericsson ;) katosi aattona.
-
IVT toiminut moitteettomasti ja hyvällä hyötysuhteella yli 6 vuotta.
Muualta täältä voi lukea sen pyörimisaikoja/ kulutusta, ne ovat laskeneet jatkuvasti.
Mitoitus myös onnistunut liki täydellisesti, sähkövastusta tarvitaan vuodessa hiukan alle tai yli 100h.
Isompi kone pienentäisi, mutta peruskulutus/ääni kasvaisi.
Pienemmällä sähkövastuksen käyttö kasvaisi ja pudottaisi taloudellisuutta
Yksi anturi joka pistoliittimellä kiinni eli helppo vaihtaa, rupesi näyttämään väärää lukemaa, ei vaikuta pumpun toimintaan, hinta oli muistaakseni joku kymmenen euroa.
Mitään muuta vikaa tai ongelmaa ei ole ollut.
Alussa joku pressostaatti hälytys esiintyi muutaman kerran, muttei aiheuttanut korjaus tai muutostarvetta, vain kuittauksen.
Asennus ja alkusäädöt teki IVT-asentaja + oma putkimies yhdessä.
IVT-ammattilaisten avustuksella olen trimmannut konetta muutaman kerran, mikä kannattaa. Näiltä sivuiltakin ahkera lukija löytää monta oikeasti hyvää ohjetta.
Ainakin IVT:n uskaltaa ostaa.
-
@pölötis
>Puuttuuko? Liukuvalauhdutteisena se minun käsittääkseni ajaa pumpulta suoraan lattiapiiriin "sopivan" lämpöistä vettä, ilman"kolmatta" pumppua.
Mutta jos talossa on ilmanvaihdossa vesipatteri, joutuu ostamaan sen kolmannen pumpun joka kuulemma esim IVT:ssä tulee mukana. (puhumattakaan suomalaisista)
(? laskuoppi KV pumpuista: maapiiri+lauhdutin&L1+L1 ja siis jos kaksi lattiapiiriä niin sitten kait vielä lisää pumppuja)
>Kerro nyt perskele sentään niistä huonoista kokemuksista mitä sinulla on ko. laitteesta,
Vääriä mitoituksia (ainakin pohjoissuomessa) ja IVK jäätymisiä.
>Ruotsalaisesta(kaan) markkinoinnista ei kannata hernettä nenään vetäistä.
No ei kait.
Siinä vaan haukuttiin suomalaisten pumppujen tekevän varaajan täyteen 55-60 asteista vettä ja shunttaavan siitä lämmitykseen. Se oli niin oivasti sanottu että esim alkuperäinen LVI suunnittelijani oli ottanut sen todesta.
Ne joilla on esim LÄ tietävät ettei asia ihan niin ole.
>Samaa mieltä, mutta kilpailutus tilanteessa suomalaisen pumpun "avaimetkäteen" tarjous(20m matalampine lämpökaivoineen :o) oli niin tyly ettei siihen huvittanut tarttua, olis kai pitänyt kysäistä vielä joltain toiselta.
Joop. Ois mullakin LÄ jäänyt ostamatta jos ei K-rauta ois sitä mulle saanut tilattua.
-
- maahantuoja ei auta ongelma-tilanteissa
Tässä muutama väite, jotka ovat tulleet eteen. Jään mielenkiinnolla odottamaan kommenttejanne...
Tämä tuntuu pitävän paikkansa. 3 vuotta on nyt pyörinyt E14.
Ohjauksen omituisuuksista kyselin ASTA-messuilla ja lupasivat selvittää asiaa ja ottaa yhteyttä. Soitin 2 kk kuluttua perään: juu selvitetään ja otetaan yhteyttä. Soitin taas 10 kk kuluttua: ei olla koskaan kuultukaan koko jutusta. Kiitos.
Nyt lokakuun lopussa lakkasi lisävastukset toimimasta. Vaihdetaan ensin ohjainyksikkö, jota odotettiin 6 viikkoa (kerran siinä välillä saivat lähetettyä väärän). Ei auttanut vastus on oikeasti rikki. Mielenkiinnolla odotellan kauanko oikeanlaisen vastuspaketin saanti kestää. Huoltomiehen kertoman mukaan pahimmillaan maahantuoja lähetti väärän osan 4 kertaa, viides oli vasta oikea.
Regon ohjaushimmelin suunnittelussa ei ilmeisesti ole ollut minkäänlaista säätötekniikan insinööriä mukana.
Myös liityntä tietokoneelle datankeruuta varten puuttuu. Husdatan himmelillä onnistuu, mutta maahantuojan mukaan ei ole olemassa mitään millä dataa saisi kerättyä koneelle.
Lievää avautumista, anteeksi, mutta hieman alkaa välillä jo harmittaa. Oma kone taitaa olla myös pykälän verran turhan pieni. Silti jurnutus kuuluu kellarista yläkertaan makuuhuoneeseen _melkein_ häiritsevästi nukkumaan mennessä.
Tuossa oli jotain puhetta myös pumpuista. Meille vakiona tuli vain yksi pumppu, osittaiselle lattialämmmitykselle erikseen puhumalla toinen ja ilmanvaihdon patteri on ihan vain yhtenä patterina patteriverkossa. Sille ei ole omaa pumppua.
-
"Nyt lokakuun lopussa lakkasi lisävastukset toimimasta. "
Jälleen yksi syy hankkia täysitehoinen (ei ylitehoinen eikä alitehoinen) mitoitus.
-
"Nyt lokakuun lopussa lakkasi lisävastukset toimimasta. "
Jälleen yksi syy hankkia täysitehoinen (ei ylitehoinen eikä alitehoinen) mitoitus.
diipa daapa, ei ole ollut vastus lisävastus päällä sitten kevään -25 asteen pakkasien. kyllä se on säätämisestä kiinni eikä siitä että onko ylitehonen vai alitehoinen. Jos ostaja ei tiedä mitä ostaa eikä myyjä tiedä mitä myy. Itse olen ainakin 110% tyytyväinen IVT:n pumppuuni. PS. Kaikki muut toimittaja kääntyivät ulkooven kynnyksellä kun mentii taloon peremmälle kattomaan mitä pitäisi saada lämpimäksi. tämä on ainakin minun kokemukseni MLP-kaupoista.
-
"Nyt lokakuun lopussa lakkasi lisävastukset toimimasta. "
Jälleen yksi syy hankkia täysitehoinen (ei ylitehoinen eikä alitehoinen) mitoitus.
Et Kimmo tainnut jaksaa lukea koko Mipon viestiä. Kysehän ei ole yli- tai alitehoisuudesta vaan viallisesta laitteesta.
-
Vastusten saaminen kesti vain 3 viikkoa ja kertaakaan ei tullut vääriä osia tällä kertaa. Tosin vika ei ollutkaan vastuksissa vaan kärähtäneessä piirikortissa. Ja vastukset ovat oikeasti eri kokoiset kuin mitä pumpun päällä tarrassa ja käyttöohjeessa kerrotaan.
Tässä tapauksessa kyseessä on valitettavasti myös alitehoisuus kyseessä. Nyt kun ensimmäistä talvea lämmitetään koko taloa (melkein, 2 patteria puuttuu vieläkin), lisävastuksia tarvitaan kun ulkolämpötila tippuu alle -6 asteen.
Silti olen edelleen sitä mieltä, että tämä oli paras vaihtoehto taannoin tarjotuista. Thermia tarjosi vain "9 kW" pumppua joka olisi ollut aivan avuttoman pieni. LÄ tarjosi muitaakseni jotain "24 kW" pumppua, mutta maaputkien mitaksi vain hieman yli puolet tästä, mitä IVT:n "14 kW" pumpulla.
Mutta edelleenkään useissa tilanteissa en kykene ymmärtämään Regon logiikkaa pumpun ohjauksessa.
Ja ei se ole pelkästä säätämisestä kiinni jos lämpöenergiaa tarvitaan enemmän kuin pumppu kykenee tuottamaan. No, 17.5 on ihan sopiva olohuoneen lämpötila kun siihen tottuu.
-
Mutta edelleenkään useissa tilanteissa en kykene ymmärtämään Regon logiikkaa pumpun ohjauksessa.
Ja ei se ole pelkästä säätämisestä kiinni jos lämpöenergiaa tarvitaan enemmän kuin pumppu kykenee tuottamaan. No, 17.5 on ihan sopiva olohuoneen lämpötila kun siihen tottuu.
17,5 on kyllä liian vähän olohuoneeseen, pumppu on pahasti alimitoitettu tai jotain muuta on pielessä.
Kerrotko minkälaisia lämpötiloja pumppu ajaa patteripiiriin, kun lisävastus kytkeytyy -6 asteessa. Paljonko lisävastuksen viive on?
Kerrotko, miksi et ymmärrä Regon logiikkaa, kun minä taas olen siihen erittäin tyytyväinen. ;D
-Peca-
-
Et Kimmo tainnut jaksaa lukea koko Mipon viestiä. Kysehän ei ole yli- tai alitehoisuudesta vaan viallisesta laitteesta.
Luin minä loppuun.
Täystehokoneesta ei lisävastukset rikkoudu koska niitä lisävastuksia ei ole. Se oli mun pointi. (eikä jumita vaihtoventtiili)
-
@P.K.
>LÄ tarjosi muitaakseni jotain "24 kW" pumppua, mutta maaputkien mitaksi vain hieman yli puolet tästä, mitä IVT:n "14 kW" pumpulla.
Jep.
Pitää huomata että lämpökaivon syvyys mitoitetaan etupäässä sieltä otetun energiamäärän mukaan.
Ei huipputehon mukaan.
lähde: www.sulpu.fi
PS. mitoitin itse itselleni 8..10KW koneen kun alunperin minulle tarjottiin 15kW konetta. Lämpökaivon sysvyys ei juuri muuttunut eli lämpökaivon syvyys on "reilu". Nyt jännään mihin tuo riittää. Ulkona -21 pakkasta, sisällä +23 astetta lämmintä, lämpöpumppu pitää välillä taukoja eli täystehoon on vielä matkaa (niinkuin pitääkin olla)
-
Kyllä IVT:n pumppu toimii kunhan asennukset ja asetukset ovat oikein. Tehdasasetukset/ asiakastaso 1 pitää riittää -20 asteen pakkasiin aivan reilusti. Lue käyttöhjeet (turhan monta sivua) kunnolla niin kyllä tulee kokoajan lämmintä olohuoneeseenkin. Onkohan lähtevä ja tulevan veden lämpö oikeassa suhteessa? Säädetty tällähetkellä -22 astetta pakkasella, lämpötila sisällä 20.8 astetta eikä sähkövastusta ole käytetty. Riitti kyllä 29 asteen pakkasellakin lämpö eikä sähkövastus ollut päällä. Liekö asennuksissa vikaa tai suodatin tukossa.
-
Jatkoa edelliseen......
Älä koskaan mene humalassa "räpelöimään" pumpun ohjauslaitteita. Yksikin olut on liikaa. Lähelläni oleva mlmp-pumpun omistaja teki sen ja "tappeli" lämmön kanssa yhden talven ennenkuin alkoi ohjeden jälkeen selviämään mitä oli tehnyt pumpun asetuksille.
-
Nyt kyllä alkaan tuntuun ,ettei P.K.lla ole kaikki niin kuin pitäis.
Kyllähän tuolla pumpulla pitäisi saada huoneeseen kuin huoneeseen 20 astetta -6.ssa. Nyt ois kyllä kiva saada tietoon noita lämpötiloja ja asetuksia.
-
p.k. kerrotko talon speksit (mitat, materiaali, eristykset ja paljonko meni ennen energiaa ja missä muodossa aikaisemmin ) ja sijainnin. Oliko pumppumalli HT Plus E14 ?
Pumppu on vanhan mallin Greenline E. HT Plussaa mainostettiin silloin jo jossain, mutta myyjän ja maahantuojan mukaan niitä ei vielä olisi saanut pitkään aikaan (=halusivat myydä vanhoja alta pois).
Mökki on Lempäälässä. Entinen kansakoulu, rakennettu 1925. Hirsirunko, päällä rappaus. Lämmintä asuintilaa: alakerta 200m2, korkeus 3.8m, yläkerta n. 130m2, korkeus vain n. 2.75m
Lisäksi kellarissa n. 50m2 lämmitettyä mutta viileämpää tilaa.
Originaalit ikkunat. Ikkunaruutuja asuinkerroksissa 171 kpl, lasipintaa 38 m2. Hyvin tuulettuvaa rakoa karmeissa n. 255 m.
Kellarissa ikkunoita vähän vähemmän, rikkinäisiä teipattu kovalevyllä.
Yläpohjassa 30 cm sammalta ja savea. Kyseessä siis kohtuullisen kokoinen harakanpesä.
Entisestä energiasta ei tarkkoja lukemia, ensimmäisenä talvena meni puuta n. 10 kuutiota kuukaudessa, käytössa 7 uunia ja 2 puuhellaa. Puolet alakerrasta oli täysin ulkolämpötilassa (tehtiin jäälyhtyjä sisällä, ei tarvinut mennä ulos sen takia). Lisäksi muutamia 2 kW sähköpattereita. Alakerran lämmitetyssä osassa oli silti pakkasta lattialla, makuuhuoneessa 13 - 15 astetta aamulla.
-
Kyllä IVT:n pumppu toimii kunhan asennukset ja asetukset ovat oikein. Tehdasasetukset/ asiakastaso 1 pitää riittää -20 asteen pakkasiin aivan reilusti. Lue käyttöhjeet (turhan monta sivua) kunnolla niin kyllä tulee kokoajan lämmintä olohuoneeseenkin.
Tehdasasetuksilla pumppu yrittäisi vain tehdä näillä ulkolämpötiloilla nykyistä lämpimämpää kiertovettä, jolloin sähkövastuksia tarvittaisiin vielä enemmän. Erona niihin kun on vain loivennettu lämpökäyrä (tai siis suora). Toimii sinänsä kyllä ja jos olisi pykälän tai pari isompi, niin mitään ongelmaahan ei olisi. Ja pumpun asetulksiin tehdyt muutoksethan on dokumentoituna siinä pumpun vieressä olevassa mittauspöytäkirjassa, jossa on tallessa myös aina mahdollisuuksien mukaan kirjattua mittausdataa pumpusta. Ei niitä tarvi käyttöohjeesta kaivaa. Tehdasasetuksiinhan saa resetoitua joka tapauksessa parilla näppäilyllä jos niikseen tulee...
Sehän olisikin halpaa jos lukemalla tulisi lämpöä olohuoneeseen. Käyttöohje on tavattu läpi moneen kertaan, käännöskin linee kohtuullinen, paikoitellen pitäisi kuitenkin kaivaa ruotsalainen, että voi arvata, mitä on haluttu kertoa. Myöskään esim kaikkia valikoita ei ole esitelty lainkaan.
On kyllä pitänyt tarkistaa tuon sisäanturin lukema, mutta töissä oli joku rikkonut kaikki vanhat tarkat elohopeamittarit.
-
17,5 on kyllä liian vähän olohuoneeseen, pumppu on pahasti alimitoitettu tai jotain muuta on pielessä.
Kerrotko minkälaisia lämpötiloja pumppu ajaa patteripiiriin, kun lisävastus kytkeytyy -6 asteessa. Paljonko lisävastuksen viive on?
Kerrotko, miksi et ymmärrä Regon logiikkaa, kun minä taas olen siihen erittäin tyytyväinen. ;D
-Peca-
Tämän hetken lämpöasetukset: kerroin 2.0 ja offset +2.0. Näillä paluulämpötilaksi pyydetään -5 asteessa 32, -10:ssä 34 jne..
Lämpötiloja juuri vastuksen kytkentähetkeltä ei ole kun en ole viel äsitä Husdatan himmeliä hankkinut. Pakko hankkia kun ei tästä muuten saa jatkuvaa dataa talteen.
Juuri äsken oli ulkona -12.9, paluu 36.0 (pysäytys 37.2, hystereesi on default 5). Pumpun sisällä meno 44.1, paluu 39.1. Maapiirissä paluu -0.6 ja meno -2.8 astetta.
6 minuuttia myöhemmin patteriverkon paluulämpötila oli laskenut 35.6 asteeseen, lämpöpumppu päällä koko ajan.
Lisävastuksen viive on 60 min (default). Täällä päästään siihen logiikkaan. Manuaalin ja kerrotun perusteellahan vastuksen pitäisi lähteä päälle jos tuon asetetun ajan kuluessa pumppu ei pääse tavoitelämpötilaan? Tuo jäljellä oleva aika näkyy menussa 6.2. Mutta nytkin se oli jo laskenut nollaan, mutta vastus ei silti ollut päällä. Miksi ei?
Toisinaan inforivillä näkyy teksti "pumppu + lisävastus", mutta lisävastuksen merkkivalo ei kuitenkaan pala ja vastus ei ole oikeasti päällä, sen näkee kontaktorista. Tämä on asentajan mukaan normaali ominaisuus: kun vastusta tarvitaan, niin tuo inforivi muuttuu ensin ja käytössä oleva lisäsähkötehon lukema(menu 8.5, ei mainittu manuaalissa) alkaa nousta 0% alkaen muutamien satunnaisten prosenttien askelilla ja kun se pääsi 98% asti, niin vastus kytkeytyi oikeasti (asentajan omassa pumpussa vähän alle 50% kohdalla, tämä ero johtui luultavasti siitä, että silloin minulla oli salllittu vain 1/3 lisäteho, hänellä 2/3) . Miksi ihmeessä tällainen temppu tehdään? En ihan heti keksi.
Eihän tällaisiin edes törmäisi jos talo pitäisi lämmön paremmin sisällä jolloin tuo pumppu riittäisi. Tarvii ainakin ikkunoiden tiivisteitä tarkistella taas. Taannoin 4 vuotta sitten tilkitsin vain pahimmat, vähän yli 200 metriä tiivistettä.
-
Nyt kyllä alkaan tuntuun ,ettei P.K.lla ole kaikki niin kuin pitäis.
Kyllähän tuolla pumpulla pitäisi saada huoneeseen kuin huoneeseen 20 astetta -6.ssa. Nyt ois kyllä kiva saada tietoon noita lämpötiloja ja asetuksia.
Oho,olin väärässä. kaikki voi olla hyvinkin niin kuin pitäis.
-
Tämän hetken lämpöasetukset: kerroin 2.0 ja offset +2.0. Näillä paluulämpötilaksi pyydetään -5 asteessa 32, -10:ssä 34 jne..
Juuri äsken oli ulkona -12.9, paluu 36.0 (pysäytys 37.2, hystereesi on default 5). Pumpun sisällä meno 44.1, paluu 39.1. Maapiirissä paluu -0.6 ja meno -2.8 astetta.
Olisi ehkä hyvä, että menet muuttamaan valikossa 1 talon lämmöt kerrointa korkeammalle.
Omassa horossa talossa käytän kerrointa 5.2 ja lisäksi taitan ylöspäin käyrää. En käytä suuntaissiirtoa lainkaan , koska samaan lopputulokseen pääsen hienosäätämällä koko käyrän kaikista mahdollisista säätöpisteistä yksitellen kohdalleen.
Jotta ei tehdä liian radikaaleja muutoksia, niin kokeile ensiksi nostamalla kerroin 2 ---> 4 ja sitten havainnot ylös.
ulkolämpötila C ?
pattereille lähtevä lämpö C ?
pattereilta tuleva paluu lämpö C ?
Kompressorin kuumakaasun lämpö ?
Keruupiirin tulo C ?
Keruupiirin lähtö C ?
Tällä siihen , että sisälämpötila nousee . Pitäisi nousta jos pumpun potku riittää.
Paljon on sen varassa miten asentaja parametroi systeemin käyttöönotossa. Toivotaan, että tämä auttaa.
-
Tämän hetken lämpöasetukset: kerroin 2.0 ja offset +2.0. Näillä paluulämpötilaksi pyydetään -5 asteessa 32, -10:ssä 34 jne..
Lämpötiloja juuri vastuksen kytkentähetkeltä ei ole kun en ole viel äsitä Husdatan himmeliä hankkinut. Pakko hankkia kun ei tästä muuten saa jatkuvaa dataa talteen.
Juuri äsken oli ulkona -12.9, paluu 36.0 (pysäytys 37.2, hystereesi on default 5). Pumpun sisällä meno 44.1, paluu 39.1. Maapiirissä paluu -0.6 ja meno -2.8 astetta.
6 minuuttia myöhemmin patteriverkon paluulämpötila oli laskenut 35.6 asteeseen, lämpöpumppu päällä koko ajan.
Lisävastuksen viive on 60 min (default). Täällä päästään siihen logiikkaan. Manuaalin ja kerrotun perusteellahan vastuksen pitäisi lähteä päälle jos tuon asetetun ajan kuluessa pumppu ei pääse tavoitelämpötilaan? Tuo jäljellä oleva aika näkyy menussa 6.2. Mutta nytkin se oli jo laskenut nollaan, mutta vastus ei silti ollut päällä. Miksi ei?
Toisinaan inforivillä näkyy teksti "pumppu + lisävastus", mutta lisävastuksen merkkivalo ei kuitenkaan pala ja vastus ei ole oikeasti päällä, sen näkee kontaktorista. Tämä on asentajan mukaan normaali ominaisuus: kun vastusta tarvitaan, niin tuo inforivi muuttuu ensin ja käytössä oleva lisäsähkötehon lukema(menu 8.5, ei mainittu manuaalissa) alkaa nousta 0% alkaen muutamien satunnaisten prosenttien askelilla ja kun se pääsi 98% asti, niin vastus kytkeytyi oikeasti (asentajan omassa pumpussa vähän alle 50% kohdalla, tämä ero johtui luultavasti siitä, että silloin minulla oli salllittu vain 1/3 lisäteho, hänellä 2/3) . Miksi ihmeessä tällainen temppu tehdään? En ihan heti keksi.
Eihän tällaisiin edes törmäisi jos talo pitäisi lämmön paremmin sisällä jolloin tuo pumppu riittäisi. Tarvii ainakin ikkunoiden tiivisteitä tarkistella taas. Taannoin 4 vuotta sitten tilkitsin vain pahimmat, vähän yli 200 metriä tiivistettä.
Ensin lisävastuksen kytkeytymisen logiikasta: lisävastus kytkeytyy päälle, jos paluulämpö ei ole noussut säädetyn viiveajan kuluessa 0,1 astetta. Tämän jälkeen sinun tapauksessa (2/3 vastus) laskuri laskee noin 10 minuuttia ja odottaa jos paluulämpö kuitenkin nousisi, jos näin ei tapahdu, prosenttilukema alkaa nousta ja noin 15 minuutin kuluttua kytkeytyy 3kW vastus, jolloin laskurissa on noin 50% lukema, laskuri jatkaa kasvua, jos paluulämpö ei ala nousta kompressorin+3kw vastuksen kanssa, 100% prosentissa kytkeytyy 6kW vastus.
Lisävastus ei kytkeydy jos paluulämpö on noin 2 asteen päässä tai lähempänä pysäytyslämpötilaa. Lisävastuksen ollessa kytkeytyneenä lisävastus putoaa pois kun paluulämpö nousee noin 2 asteen päähän pysäytyslämpötilasta ja kompressori jatkaa lämmitystä yksinään. Vastus kytkeytyy uudestaan, jos paluulämpö putoaa noin kaksi astetta tai tulee käyttöveden lämmitystarve ja paluulämpö alkaa putoamaan.
Kyseinen logiikka estää turhan lisävastuksen kytkeytymisen ja minulle tuntemattomasta syystä IVT ei halua, että kompressori pysähtyy lisävastuksen ollessa kytkeytyneenä.
"Pumpun sisällä meno 44.1, paluu 39.1. Maapiirissä paluu -0.6 ja meno -2.8 astetta." Sinulla näyttäisi deltaT lämmövaihtimen yli olevan 5 astetta, joka minun käsittääkseni R407C kylmäaineella pitäisi olla välillä 7-10 astetta. Voisit yrittää korjata tilannetta joko pienentämällä pumpun sisäisen kiertovesipumpun nopeutta pykälällä tai lisäämällä ulkoista kiertovesipumpun nopeutta pykälällä.
Asun itsekin Lempäälässä, jos kiinnostaa, laita privaviestinä puh. numero niin keskustellaan puhelimessa lisää.
-Peca-
-
Jotta ei tehdä liian radikaaleja muutoksia, niin kokeile ensiksi nostamalla kerroin 2 ---> 4 ja sitten havainnot ylös.
ulkolämpötila C ?
pattereille lähtevä lämpö C ?
pattereilta tuleva paluu lämpö C ?
Kompressorin kuumakaasun lämpö ?
Keruupiirin tulo C ?
Keruupiirin lähtö C ?
Tällä siihen , että sisälämpötila nousee . Pitäisi nousta jos pumpun potku riittää.
Juuri näin olen 3 vuoden aikana pikkuhiljaa tullut tuolta tehdasasetuksen 4 kertoimesta kertoimeen 2. Ja 2 asteen offsetilla saa sen verran ylös, että hieman nollan yläpuolella ei viilene. Miksi ihmeessä haluat säätää 12 pisteessä erikseen kun samaan pääsee yhdellä parametrilla? Siis jos kerran asetetut mutkittelut riittää ja halutaan koko käppyrän offsetin muutosta.
Yläkerrassa on melko tasan 20 ja se on juuri sopiva. Alakerta on luonnollisesti viileämpi, mutta siellä ei vieläkään asusteta täysipäiväisesti.
Tietysti isommalla kertoimella saa lisää lämpöä, mutta silloin taas lisävastusta tarvitaan jo aikaisemmin. Koko tarinassanihan oli pääasiassa kyse: a) minun pummppuni on turhan pieni, mieluummin polttaisin lisävastuksia vähemmän ja b) varaosien saanti tuntuu IVT:llä kestävän.
Tyhmää sinänsä, että tässä tapauksessa vika ei edes olllut kummassakaan niistä osista, joita odotettiin yhteensä yli 2 kuukautta.
-
Kyseinen logiikka estää turhan lisävastuksen kytkeytymisen ja minulle tuntemattomasta syystä IVT ei halua, että kompressori pysähtyy lisävastuksen ollessa kytkeytyneenä.
-Peca-
Tuohan selvensi noita omituisuuksia. Mistä tuon kaiken sait selville? Sisäpiiritietoa vai oletko vain tuijottanut pumppua päiväkausia tauota ::)
Tuollaisen logiikan tavoitteena lienee ollut, että pumppu käy jatkuvasti ja lämpö pidetään hystereesin sisällä vain vastuksella.
Silti pidän omituisena väittää näytössä, että lisävastuksesta on käytössa vaikkapa 30% kun oikeasti on kyse jälleen yhden aikalaskurin odotuksesta.
Hidastamalla sisäistä virtausta lämmönvaihtimen lämpötilaeroa saadaan isommaksi. Mutta onko sillä tuotetun energian kannalta merkitystä?
Patteripumppu on jo täysillä.
-
Hidastamalla sisäistä virtausta lämmönvaihtimen lämpötilaeroa saadaan isommaksi. Mutta onko sillä tuotetun energian kannalta merkitystä?
Patteripumppu on jo täysillä.
deltaT:llä lämmönvaihtimen yli on merkitystä, koska R407C:llä lauhtumisen pitäisi olla välillä 7-10 astetta. Paras arvo olisi 7 astetta, mutta on parempi, että deltaT on yli kuin alle 7 astetta. Se vaikuttaa hyötysuhteeseen, volkkari osaisi selittää asian varmaan paremmin.
-Peca-
-
deltaT:llä lämmönvaihtimen yli on merkitystä, koska R407C:llä lauhtumisen pitäisi olla välillä 7-10 astetta. Paras arvo olisi 7 astetta, mutta on parempi, että deltaT on yli kuin alle 7 astetta. Se vaikuttaa hyötysuhteeseen, volkkari osaisi selittää asian varmaan paremmin.
-Peca-
Jep, kiitos. 7-10 astetta väittää manuaalikin normaaliksi. Olin jo usein matkan varrella ihmetellyt paluuveden lämpötilaeroa pumpun sisällä ja ulkopuolella, mutta en huomannut aiheeseen enempää paneutua.
Eilen ruuvasin sisäisen kiertovesipumpun auki ja tiputin tehon minimiin. Patterikierron pumppu olikin jo täysillä. Nyt paluulämpötilan ero ulko- ja sisäpuolella on 0.1 - 0.4 astetta (ennen 2-3) ja meno/paluu erotus 7.1 - 7.4 astetta. Aikaisemmin siis lämpöpumppu kierrätti suuren osan lämpimämpää vettä vain suoraan (asentaja taisi kutsua hullunkierroksi) takaisin kulkematta patteriverkon kautta. Toivottavasti lämmöntuottokin jopa hieman paranee, viime yön aikana lisävastukselle 2 tuntia käyntiaikaa. Maapiirin paluu putosi -1.0 asteeseen, meno -3.3. Alakerran olkkarissa 17.2, ei kyllä tunnu läheskään niin kylmältä, tarvii kalibroida anturi tai siirtää vielä kauemmas ikkunasta.
Vielä kun Regon saisi päivitettyä fiksummaksi ;D
-
Minulla on IVT HT Plus E17 Espoossa, kaivot 2x170 m, talo rakennettu -63, 300 m2 netto, patterilämmitys.
MLP on toiminut toistaiseksi ongelmitta, vaikka säädöt eivät ole vielä luultavasti kohdallaan. Eilen oli ulkona -24 ja sisällä +21...22. Ulosmenevä lämmitysvesi oli +57 ja palaava +48. Kylmänpuolen meno oli -0,3 ja paluu +2,6. Valikossa: Lämpö lisää/vähennä oli 4,7, mutta pudotin sen illalla 4,3, vaikutus oli aivan vähäinen. Vastus on ollut päällä aivan lyhyitä aikoja. MLP on ollut käytössä vasta joulukuun alusta, joten kokemus on vielä vähäinen ja itse olen aloittelija.
Ostin projektin avaimet käteen toimituksena tarjouksesta tinkimättä, jälleenmyyjä ei ollut kiinnostunut sopimuksen tekemisestä. Projekti ei ole vieläkään kokonaan valmis 8 kuukautta tilauksesta, mutta lämmön sain taloon joulukuun alkupäivinä. Loputtomiin suullisiin lupauksiin kyllästyneenä suoritin osan töistä itse, mutta porausjätteet ovat vieläkin jäätyneenä pihatiellä, vaikka siirtolavasta oli sovittu. Laskujen maksu ei ole ollut ongelma.
MLP on projektin oleellisin laite, mutta jos koko systeemiä ei ole huolella suunniteltu ja rakennettu, niin epämiellyttäviä yllätyksiä voi olla edessä, sais nähdä.
Ahti
-
Kyllä ivt.n uskaltaa ostaa, mutta oheistoiminnot kannattaa kilpailuttaa(kaivo ja lattia piiri) jollain muulla.
Meillä viime yönä(-31)vastukset käväs päällä mutta onkin aika pieni pumppu, olen kuitenkin täysin tyytyväinen.
Käyttövesi ei ole loppunu, kuin kesällä kun laskin lapsille pihalle ammeeseen vettä(varmaan tuhat litraa)
Luulisin että jos laittas legionellan päälle ja sen jälkeen täyttäs ammeen niin OK, ei sitä varten kannata lämmittää koko vuotta 300.aa litraa vettä kuumaksi ja odottaa milloin mahtaa tarvita. Ja poreamme varaus meilläkin on,mutta ei me ainakaan vielä sinne ole ehditty, ehkä sitten joskus.
Olen kuitenkin sitä mieltä ettei kannata ostaa liian tehokasta pumppua! Reikä ratkaisee ;) Meillä se lienee pienehkö/jäi matalaksi! Mutta ei meidän reikä vielä jäätynytkkään ole.
-
Kiitoksia kaikille vastanneille, mielipiteistänne oli paljon hyötyä.
Ostopäätös on tehty ja IVT C9 tuli tilattua. Kaivolle mitoitettiin aktiivisyvyyttä 155m. Kaveriksi pumpulle tulee Warmian lattialämmitys.
Talo on 50-luvun rintamamiestalo kolmessa kerroksessa. Neliöitä on 185 ja kuutioita noin 600m3. Apuna lämmityksessä tulevat toimimaan kaksi varaavaa takkaa, puulämmitteinen kiuas ja mahdollisesti kolmaskin takka.
Toivottavasti valintaa ei tarvitse katua ;)
-
Olen hieman ulkona noista ilmoitetuista kuutioista. Elikkä MIPOKIN ilmoitti, että rintamamiestalo 185 neliötä kolmessa kerroksessa ja kuutioita 600. Eli perus laskuopin mukaan huonekorkeus olisi 3,25 metriä läpi talon, kellari mukaan lukien??
Olen ihmetellyt noita kuutioita muidenkin kirjoittajien talojen kohdalla. Uusissa taloissa on kyllä olohuone ja ehkä keittiökin ja eteinen korkea, mutta ilmoitettaessa neliöt/kuutiot niin luvuista tulee huonekorkeudeksi jopa 4 metriä koko talon osalta.
Siis yksinkertaisena kysyn, että mitä en ymmärrä?? Pitääkö kuutiot laskea ulkomittojen mukaan, mutta siltikin tuntuu aika reiluilta?