Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: mikan - 06.11.19 - klo:00:04
-
Uutena käyttäjänä en ole vielä perehtynyt säätöihin.
Mitä säätöjä kannattaisi muutella,kun 36 päivän aikana kokonaiskäyttäaika 356h josta lämpimän vede tuottoon 49 h
ja käynnistyskertoja 848 sähköä kulunut erillisen kwh mittarin mukaan 712 kw. Tuo käynnistyskertojen määrä vähän
ihmetyttää. Keruun dt 2 - 3 * keruupumpun nopeus kun pumppu käy 100 - 80% haarukassa kiertovesi käynnin aikana
useinmiten 100% mutta kun pumppu pysäyksissä keruupumppu tietysti o% mutta kiertovesi 30%(täytyisikö tuota suurentaa?)
Muuten kaikki näyttää ok keruupuolen säiliön pinta on tarkalleen samassa tasossa kuin alkaessa ja mitää ylimääräisi ääniä ei kuulu.
Käyttöpriorosointi käyttövesi 30 min lämmitys 30 min käyttöveden kulutus vähäistä(kannattako tuota muuttaa?) 4.9.3 asteminuuttiasetus
(käynnistä kompressori) 100 muutanko ja mihin suuntaan?.
-
Tervetuloa joukkoon!
Laitatko aluksi kohteen ja tekniset perustiedot footteriin, niin ovat tarvittaessa käytössä.
-
Onko 25 minuuttia ka käyntiaika vähän lyhyt aika on-off pumpullekin? Jos asteminuutteja laittaisi enemmän miinukselle, niin laite käynnistyisi ainakin "myöhemmin" ja kävisi pitempään. Itse voisin kokeilla vaikka -120 ja jos muutaman päivän sisällä kämppä ei kylmene niin voisin tiputtaa vähän lisää.
-
Tervetuloa joukkoon!
Laitatko aluksi kohteen ja tekniset perustiedot footteriin, niin ovat tarvittaessa käytössä.
Lattialämmitystalo öljynkulutus ollut 2200-2500 ennen maalämpöön siirtymistä.
Pukurisäiliö 100 l kaivo 200 m 40mm keruuputkilla (rihlattu kp )
10 asteen pakkasessa tulo 1,0 astetta paluu -2,1 . lämmitysverkostoon meno 35 astetta paluu 31.
-
Jos lämmitysöljyn vuosikulutus on ollut 2500 litraa,
on 200 metrinen lämpökaivo riittävän syvä, ei tule ongelmia ja
8 kW lämmitystehoisen maalämpökoneen lämmitysteho ei lopu kesken kovillakaan pakkasilla.
-
Missä kohde sijaitsee?
Kuten on jo ehdotettu, niin käynnistyksen asteminuutteja voi kasvattaa (150 - 200 - ...). Silloin kone käy pidempiä jaksoja ja käynnistyskerrat vähenee.
Loggaaminen ja logintutkijan asentaminen työasemaan antaa mahdollisuuden tutkia tarkemmin miten kone toimii.
Logaaminen kannattaa pitää aina päällä.
-
Missä kohde sijaitsee?
Kuten on jo ehdotettu, niin käynnistyksen asteminuutteja voi kasvattaa (150 - 200 - ...). Silloin kone käy pidempiä jaksoja ja käynnistyskerrat vähenee.
Loggaaminen ja logintutkijan asentaminen työasemaan antaa mahdollisuuden tutkia tarkemmin miten kone toimii.
Logaaminen kannattaa pitää aina päällä.
Joo lisäsin asteminuutteja nyt kokeeksi -120 .neen .Kaivon aktiivisyvyys 198m.
Eli loggaaminen tarkoittanee muistitikun laittamista usp liitäntään ja sitten määräajoin tarkistaa
tietokoneella tikulle tallentunutta tietoa (vaatiiko jonkun ohjelman )
-
Joo lisäsin asteminuutteja nyt kokeeksi -120 .neen Kohde sijaitsee Porissa.Kaivon aktiivisyvyys 198m.
Eli loggaaminen tarkoittanee muistitikun laittamista usp liitäntään ja sitten määräajoin tarkistaa
tietokoneella tikulle tallentunutta tietoa (vaatiiko jonkun ohjelman )
Juuri tuota loggaaminen tarkoittaa. 1 minuutin välein riittää.
Muistitikulle syntyy tiedosto per vuorokausi ja ne kannattaa kopioida silloin tällöin koneelle.
Täältä löytyy hyvä ohjelma tietojen analysointiin http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.0).
Voi tietoja katsella toki Excelilläkin, mutta tuo logintutkija on hyvä.
Muistitikku pitää ottaa hallitusti pois koneesta, eli lopettamalla loggaus ensin.
-
Aiempien kirjoitusten perusteella kohteessa voi olla käyttöveden kierto käytössä.
Se lisää herkästi käynnistysten määrää ja pienentää käyntijakson pituutta.
-
10 asteen pakkasessa tulo 1,0 astetta paluu -2,1 . lämmitysverkostoon meno 35 astetta paluu 31.
Menolämpö vaikuttaa aika korkealta -10 asteessa. Esim. meillä vastaavalla ulkolämmöllä meno 29 astetta ja sisälämpö 21...21,5 astetta.
Minkä ikäinen talo? Paljonko sisälämpö?
-
Menolämpö vaikuttaa aika korkealta -10 asteessa. Esim. meillä vastaavalla ulkolämmöllä meno 29 astetta ja sisälämpö 21...21,5 astetta.
Minkä ikäinen talo? Paljonko sisälämpö?
On-off koneissa taitaa liikkua vähän eri lämpöistä vettä kuin inverttereissä?
-
Aiempien kirjoitusten perusteella kohteessa voi olla käyttöveden kierto käytössä.
Se lisää herkästi käynnistysten määrää ja pienentää käyntijakson pituutta.
Käyttöveden kierto on kellokytkimellä siten että illalla 22- 06 kierto on pois päältä
6-22 se 15 min päällä sitten 30 min tauko jne.... Tosiaan tuo kyllä voi vaikuttaa.
-
Menolämpö vaikuttaa aika korkealta -10 asteessa. Esim. meillä vastaavalla ulkolämmöllä meno 29 astetta ja sisälämpö 21...21,5 astetta.
Minkä ikäinen talo? Paljonko sisälämpö?
Talo on 2005 rakennettu valuharkkotalo sisälämpötilana on yritetty pitää 22-23*
pienensin lämpökäyrän 4 .ksi katson pudottaako se sisälämpötilaa.
-
Käyttöveden kierto on kellokytkimellä siten että illalla 22- 06 kierto on pois päältä
6-22 se 15 min päällä sitten 30 min tauko jne.... Tosiaan tuo kyllä voi vaikuttaa.
Lokien ja logintutkijan avulla saa selville paljonko käynnistyksistä aiheutuu käyttöveden lämmityksestä.
Onneksi Nibe osaa yhdistää lämmitystarpeita.
Käyttövesirajoja säätämällä voi myös vaikuttaa käynnistysmääriin.
-
On-off koneissa taitaa liikkua vähän eri lämpöistä vettä kuin inverttereissä?
No sehän se! :'(
Talo on 2005 rakennettu valuharkkotalo sisälämpötilana on yritetty pitää 22-23*
pienensin lämpökäyrän 4 .ksi katson pudottaako se sisälämpötilaa.
Hyvä kokeilla nyt kun on oikeasti lämmityskausi. Asumismukavuus tietty edellä... :)
-
On-off koneissa taitaa liikkua vähän eri lämpöistä vettä kuin inverttereissä?
Hetkellisarvosta katsottuna kyllä, mutta keskimäärin sekin tuottaa käyrän mukaista vettä.
-
Hetkellisarvosta katsottuna kyllä, mutta keskimäärin sekin tuottaa käyrän mukaista vettä.
Juu mutta ei pysty verrata hetkellisiä arvoja keskenään, kuten yllä vahingossa tehtiin.
-
aikaisemmin puhuttiin tuolla ylempänä logintutkijasta
asenna sen itselleni
onko jotain sellaista mitä pitää ottaa huomioon käyttöönoton kanssa
täytyykö minun hakea ubuntuun jotain uusia ohjelmia
käyttis
ubuntu 16.04
java on
tilaa on
nibeF1155-12 EM
jos jostain löytyy komentorivit hyvä on ja tuleeko sinne kuvake vai käynnistys komentoriviltä
-
aikaisemmin puhuttiin tuolla ylempänä logintutkijasta
asenna sen itselleni
onko jotain sellaista mitä pitää ottaa huomioon käyttöönoton kanssa
täytyykö minun hakea ubuntuun jotain uusia ohjelmia
Juu, täytyy...
- tallenna koneellesi tutkittava .LOG tiedosto muistitikulta,
- asenna koneellesi tämä: http://www.railers.fi/nalle/tools/Logintutkija.jar
- mene tiedostohallintaan (Files) ja kruksaa äsken lataamaasi Timon ohjelman Logintutkija.jar "Properties" :iin kohta "Allow executing file as program"
- käynnistä logintutkija tuplaklikkaamalla logintutkijan ikonia tai ohjelmanimeä,
- valitse tutkittavaksi äsken lataamasi .LOG -tiedosto.
-
Hei.
Käytän samaa ketjua hyödyksi eli F1245-10 pumppu kyseessä ja huolestuttaa suuri käynnistysmäärä, johon havahduin vasta tämän vuoden aikana (pumppu ollut jo viitisen vuotta käytössä ja käynnistyksiä yli 80000kpl). Rakentamisen ollessa loppusuoralla olen nyt alkanut perehtymään pumpun käyttöön enemmän. Autotalli (n. 40m2) tuli nyt syksyllä myös lämmitettäväksi samalla maalämmöllä (myös lattialämm), joten tuo ongelma korostuu entisestään.
Pumppu oli "munasillaan" eli vakioasetuksilla lvi-asennuksen jälkeen ja nyt olen säätänyt mm. asteminuutteja (muistaakseni vakiona oli -60 ja nyt taitaa olla -160 jota nostin taas) ja saanut käynnistyksiä vähemmäksi (näköjään keskimäärin 23kpl). Termostaatit ovat olleet jatkuvasti pois pelistä ja olen säätänyt vain virtaukset sopiviksi. Lisäksi otin myös huonetermostaatin teknisestä tilasta "pois käytöstä" ts. säätö ei enää perustu sen lämpötilaan. Päivitin varalta myös firmwaren pumppuun.
Latasin logit mainioon sovellukseen ja tulokset (liitteenä) tuli pihalle nyt 12vrk jaksolta.
Onko muuten normaalia että tuossa jaksossa on joka päivälle muutama käyntijakso joka on kestänyt hieman pitempään ja on nostanut lämpötilaa tuosta säädetystä noin 40asteesta huomattavasti isommaksi noin 60asteeseen (vai onko tämä käyttöveden lämmitysjakso?)?
PS. Onko muuten jotain softaa, jolla saa pumpun asetukset (liitteenä store.set) näkyviin järkevämmin? Tein nopean taulukon tärkeimmistä asetuksista myös liitteeksi. Kannattaisi vielä jotain asetusta muuttaa? Ainakin virtausasetukset oli pumpun päivityksen jälkeen heilahtaneet patteriksi, muutin äsken lattialämmitykseen.
Kiitokset kommenteista!
-
Käynnistysten määrään voi vaikuttaa lämmitysjärjestelmän tilavuudella ja asteminuuteilla, jota jo oletkin säätänyt.
Sitä voi edelleen kasvattaa, kunnes lämpötilan vaihtelu alkaa tuntumaa liikaa tuvassa ja sitten palata edelliseen arvoon.
Vastusten päälletuloa on myös hyvä kasvattaa, etteivät ne turhaan käy. (käynnistysero lisälämpö)
Se voisi olla 200GM enemmän kuin käynnistä kompressori arvo.
Lämmitysjärjestelmän tilavuus (putkisto) pitäisi olla 20 litraa * koneen teho kW, eli 160 litraa sinun tapauksessa.
Jos tämä alittuu pahasti, niin puskurivaraaja on vaihtoehto.
Lämmityksen delta on ylärajalla tai hiukan yli. Käyköhän LJ-pumppu täysillä vai mistä johtuu?
Yksittäisestä käyntijaksosta katsottuna LJ-delta on n.13-14C ja pitäisi olla alle 10C.
Usein lattialämmityksissä näkee alle 5C LJ-deltaa.
Kone kävisi paremmalla COP:illakin, jos vesi virtaisi paremmin.
Piikit ovat käyttöveden tekoa.
Mutta ihan siististi kone käy!
-
Tuo meno-paluuero on lattialämmitykselle aivan liian iso. Liian hidas kierto johtaa käyrän nostotarpeeseen (meillä riittää lattialämmityksen kanssa 3+0) ja lyhentää käyntijaksoja kun lämmön siirto ei ole tehokasta.
Vaihda tuonne virtausasetuksiin lattialämmitys ja MUT -32. Ota sitten uutta logia ja vilkaise jonkun käyntijakson aikana millä teholla lämmityksen kiertovesipumppu pyörii. Sitten kun tuo lämmönjako toimii oikein, voidaan hienosäätää käyntijaksot kohdilleen.
Oliko järjestelmä semmoinen, että on vain koneen oma sisäinen kiertopumppu eikö ulkoisia puskurivaraajia? Onko lattialämmityksen jakotukeissa virtausmittarit? Tuo erillinen autotalli aiheuttaa ilman shunttia ja puskurivaraajaa helposti ongelmia jos sieltä palaa aina huomattavasti muuta taloa kylmempi vesi.
Edit: Lattialämmitys olikin jo vaihdettu, vielä tuo mut kohdilleen. Toki ei sillä enää niin isoa merkitystä ole. Keruupumppu kannattanee myös laittaa ajoittaiselle, kun turhaan se viinaa taukojakson aikana kierrättää.
-
Suuret kiitokset vastauksista!
Vaihdoin jo eilen asteminuutit käynnistykselle -200 ja tuon lattialämmityksen virtausasetukseen. Täytyy tarkistaa/säätää nuo muut arvot vielä illalla. Mikä tuo MUT arvo on (ei ollut 2014 firmwaressa tätä)?
Kesällä on luvassa taas uusi rumba. Testasin ensimmäistä kertaa viime kesänä asteminuutteja, niin pumppu meni häiriöön (korkeapainehälytys) muutamia kertoja (tuli suihkusta kylmää vettä). Pumppu ei siis pystynyt työntämään lämpöä lattiaan (olin helteen vuoksi sulkenut kierron mm. yläkerrasta). Eli jos noita asteminuutteja nostaa liikaa, niin pitäisi jotain muutakin säätää ettei käy noin.
Ei ole puskurivaraajaa. Harkinnassa on kyllä ollut 100l malli, jonka saisi varmaan vielä tekniseen tilaan mahdutettua. Täytyy etsiä lattialämmityskuvat / laskun tarvikkeista että saisi laskettua tilavuuden. Tuo auttaisi varmasti tuohon kp-hälytykseen myös, eikä tarvitsisi helteellä lämmittää ennestään lämmintä taloa. Kylppärissä on siis laattalattia ja haluan pitää sen myös kesällä lämpimänä. Jos hommaan puskurivaraajan, niin tarvitseeko tuo sitten vielä lisäksi kiertopumpun ja magn.venttiilin?
Keruupiirin paine on laskenut taas lähelle nollaa, täytynee porakonepumpulla täyttää putkeen taas etanolia ja ilmata varalta. 1bar taisi olla suositus paineelle (piirissä on siis muutaman litran painepönttö mittarilla). Viime ja toissa talvena olen joutunut muutaman litran liuosta lisäämään.
Tuossa lämmönkeruupiirissä on myös tuloilman patteri (Veab CWK 250). Muistaakseni tulevasta keruupiiristä oksa tälle ja tällä on oma kiertopumppu ja magneettiventtiili (ohjaus). Patteri ei mitenkään erityisen tehokas ole ollut (esim. jäähdytyksessä noin 1 asteen viilentää), voi olla säädöistäkin kiinni. Tämän patterin vuoksi olen kokeillut tuota lämmönkeruupumpun jatkuvaa käyttöä, mutta pitäisi jotain dataa tästäkin kerätä, että näkisi että mistä on oikeasti apua.
Talon jakotukeissa (3kpl) on virtaustapit jokaisessa piirissä, mistä näkee virtauksen asteikolla 0-5litraa/xx. Mutta oikeaa virtausmittaria ei ole lattiapiirissä.
Autotallissa tai sinne menevässä linjassa ei ole mitään säätöjä, muuta kun kaksi lattiapiiriä jotka on tukista kuristettu ihan minimiin (pidän lämpöä noin 5-10 ast tienoilla). Ja kuten tk mainitsit, niin sieltä tulee tosiaan huomattavasti kylmempää vettä.
-
Minkälaiset virtaukset sinulla on lattiapiireissä? Onko lämmitysputket betonivalussa, vai jokin muu tapa? Nämä kaikki vaikuttavat aika olennaisesti tuohon varauskykyyn. Lähtökohtaisesti lattialämmityksen meno-paluuero ei koskaan ole paljoakaan yli 5 astetta jos kierto on riittävä.
-
Millä nopeudella em. otosten aikana LJ - pumppu on käynyt?
MUT = MitoittavaUlkolämpöTila.
Kun LJ-pumppu on automaatilla, niin automatiikka säätää siten että MUT:ssa LJ-delta on Niben laskelmien optimi.
Patteritaloissa LJ-delta lienee 10C luokkaa MUT:ssa. Nollakelillä LJ-delta lienee 5-6C.
Ei mikään ihme, jos tulee paljon käynnistyksiä kun pidät pientä lattia-alaa (=pientä vesitilavuutta) lämpimänä kesällä.
Onko sinulla lokeja kesältä, kun muu talo on suljettu lämmitykseltä?
Niistä selvinnee kuinka lyhyttä käyntijakso on ollut.
Luultavasti tarvitset puskurivaraajan.
-
Kone kävisi HUOMATTAVASTI paremmalla COP:illakin, jos vesi virtaisi paremmin.
-
Kiitoksia taas vastauksista.
Betonivalussa (8cm) on 17mm putkea 615m ja kipsilevyssä (n. 4cm) yläkerrassa 12mm putkea 500m. Kokonaistilavuus ilman tallin putkistoa 110 litraa. Eli puskuri kuulostaa edelleen järkevältä.
Virtaukset on keskimäärin noin 1l/min. Pesutiloissa on täysillä eli 5l/min. Muuten on ohjeellisten arvojen (liitteenä) mukaan säädetty.
MUT muutettu -32. Gp1 kiertovesipumpun nopeus oli 100% ja lämmönkeruun gp2 pumpun nopeus 87% pumpun käydessä.
-
Betonivalussa (8cm) on 17mm putkea 615m ja kipsilevyssä (n. 4cm) yläkerrassa 12mm putkea 500m. Kokonaistilavuus ilman tallin putkistoa 110 litraa. Eli puskuri kuulostaa edelleen järkevältä.
Virtaukset on keskimäärin noin 1l/min. Pesutiloissa on täysillä eli 5l/min. Muuten on ohjeellisten arvojen (liitteenä) mukaan säädetty.
MUT muutettu -32. Gp1 kiertovesipumpun nopeus oli 100% ja lämmönkeruun gp2 pumpun nopeus 87% pumpun käydessä.
Korjaus: Sinulla onkin 10kW kone, niin vesitilavuus on hyvä olla 200l.
Jos haluat kesällä vain kosteat tilat lämmitykseen ja asialliset käyttöjaksot, niin 200l puskuri on tarpeen.
Kipsilevylattia tarvitsee korkeampilämpöistä vettä kuin betonilattia, eli voi olla ettei ihan betonilattialämmityksen COP:iin (5+) päästä.
Kun/jos laitat puskurivaraajan niin laita myös ulkoinen pumppu, koska sisäinen pumppu painaa nyt sataa ja eikä saa aikaiseksi tarpeeksi virtausta NIBE:n mielestä.
-
Mikä pintamateriaali tässä on lattioissa? Lankku, lauta, parketti, laminaatti tms. Tuo lämpökäyrä 5 kuulostaa aika lämpimältä lattialämmitystaloon, mutta tämä nyt mikään pro-tason lausunto ole.
--------------
Jos joskus haluaa ihan kokeilun vuoksi testailla, niin ruuvailee noita virtauksia vaikka 1,5 -kertaisiksi.Tai saa kai ne vaikka kaksinkertaistaakin jos siellä vesi virtaa. Noita yli 2 l/min virtauksia varmaan niin paljoa, mutta pienempiä voi kokeilla ihan kokeilemisen vuoksi jos ruuvailufiilikset sattuu olemaan.
-
Betonilattiat on noin 60% laattaa, loput vinyylikorkkia. Kipsilattioissa laminaatti.
Voisihan tuota lämpökäyrää tiputtaa 4:een ja seurata tilannetta. Alunperin taisi olla 3:ssa mutta muistelen että olisin viime tai toissa talvena kovilla pakkasilla nostanut kun talo alkoi olla 19asteessa.
Entä olisiko tuolle tallin piirille tarvetta lisätä joku 3-tie venttiili, joka sotkisi vaikka talon paluupiiristä jäähtynyttä vettä sekaan? Vai tuleeko tuosta pumpun kannalta vielä ongelmallisempi tilanne kun meno-paluu piirin lämpötilaero kasvaa?
Voihan tuo olla järkevää lisätä kiertoa tukissa, mutta kesällä täytyisi sitten taas kuristaa, ettei ole liian lämmintä. Toki tuo puskuri auttaisi juuri tähän, jolloin voisi termarit ohjata tarpeettomat piirit kiinni.
-
... Entä olisiko tuolle tallin piirille tarvetta lisätä joku 3-tie venttiili, joka sotkisi vaikka talon paluupiiristä jäähtynyttä vettä sekaan? Vai tuleeko tuosta pumpun kannalta vielä ongelmallisempi tilanne kun meno-paluu piirin lämpötilaero kasvaa? ....
Silloin tarvittaan myöskin oma kiertopumppu.
Tässä olisi valmis termostoitu sekoitusyksikkö:
(https://www.uponor.fi/POCImages/Desktop/1078304.jpg?width=350&height=218&bgcolor=fff¢er=1,1&hash=18E978E4CD5B7D1F651BEDF4ABF51DE8A16E8B66) (https://www.uponor.fi/tuoteluettelo/lattialammitys-ja-viilennys/lammityksen-ohjaus-ja-pumput/uponor-fluvia-t/uponor-fluvia-t-pumpgroup-push23bw)
Sekoittaja pitää olla ennen lämmönsiirtokanaalia, jotta kanaalin lämpöhukka pienenee
-
Voisihan tuota lämpökäyrää tiputtaa 4:een ja seurata tilannetta. Alunperin taisi olla 3:ssa mutta muistelen että olisin viime tai toissa talvena kovilla pakkasilla nostanut kun talo alkoi olla 19asteessa.
Voihan sitä kokeilla loivempaa käyrää ja suurempaa virtausta lattioissa. Takeita ei pysty antamaan siitä että kaikki tilat saa haluamaansa lämpötilaan ja toki oma työmaansa tuo 19 piirin ruuvailu. Yleisesti lattialämmityksessä lämmönjako paranee, kun meno- ja paluuveden lämpötilaero on vähän pienempi. Samalla menoveden lämpötilaa saa laskettua ja sähkölasku pienenee hitusen.
-
[quote
Laitatko aluksi kohteen ja tekniset perustiedot footteriin, niin ovat tarvittaessa käytössä.
[/quote]
Miten perus tiedot saa laitettua footteriin?
-
Oikeassa yläkulmassa on painike Profiili ...
-
No sieltähän se löytyi. Kiitos
-
Päteekö tuo 20 l/kW myös betonilattiassa olevaan lattialämmitykseen ja vaikuttiko nähtävästi asennettu 100 l varaaja jotain. Betonissahan on helposti tuhansia vesilitroja vastaava varauskyky, märkätiloissakin satoja tai jopa tuhatta litraa vastaava.
Itse tässä pähkäilen tarviiko varaajaa vai ei. Invertteri olisi tulossa, mikä tietysti jonkin verran helpottaa varaajattomuutta.
-
Tuon betonimassan taakse mennään helposti piiloon, se on totta että kun kaavalla laskee niin siinä on paljon energiaa varaavaa kykyä, se ei kuitenkaan ole sama kuin vesi lämmön siirtymisen kannalta, betoniin lämpö ei siirry kumminkaan samaan tahtiin kuin se olis vettä.
-
Onko tuo 20l/kW mistä poimittu arvo kun Nibe UKV ohjeessa muistaakseni suositeltiin 10l/kW? Eli onko valmistajalla tuo arvo tyyliin ’vähintään’ ja tuo 20 suositeltavampi.
-
Monesta paikkaa ja monelta valmistajalta olen tuota suositusta etsinyt ja tuo 20 l/kW on aika lailla se keskiarvo mitä suositellaan.
Myös UKV:n asennusohje tukee tätä: "Jos lämmitysjärjestelmän järjestelmätilavuus on alle 20 l/kW (lämpöpumpun teho 7/45 °C) ja/tai virtausta kuristetaan
hallitsemattomasti, asennetaan UKV-varaaja tilavuuden suurentamiseksi. "
Ja se on myös käytännössä todettu, että 16 kW invertteri ei ilman katkokäyntiä toimi jos lämmityskierron tilavuus on liian pieni. Näillä -5 pakkasilla tulee 6 käynnistystä vuorokaudessa tässä esimerkin koneessa.
Säädän siis isälleni uutta pumppua säätöihin (kahdessa rakennuksessa lattialämmitys jooiden välissä kanaali), itselläni on ollut samanlainen pumppu yli vuoden jo ja sen olen saanut hyviin säätöihin (lämmitysvesitilavuus noin 300 litraa ja katkokäynti loppuu noin +1..2 asteen ulkolämmöissä). Isän järjestelmästä alunperinkin puuttui tilavuutta ja siihen onkin tulossa 200 litran UKV, kun nyt järjestelmässä on varmaan vain reilu 100 litraa lämmitysvettä.
-
Monesta paikkaa ja monelta valmistajalta olen tuota suositusta etsinyt ja tuo 20 l/kW on aika lailla se keskiarvo mitä suositellaan.
Myös UKV:n asennusohje tukee tätä: "Jos lämmitysjärjestelmän järjestelmätilavuus on alle 20 l/kW (lämpöpumpun teho 7/45 °C) ja/tai virtausta kuristetaan
hallitsemattomasti, asennetaan UKV-varaaja tilavuuden suurentamiseksi. "
Ja se on myös käytännössä todettu, että 16 kW invertteri ei ilman katkokäyntiä toimi jos lämmityskierron tilavuus on liian pieni. Näillä -5 pakkasilla tulee 6 käynnistystä vuorokaudessa tässä esimerkin koneessa.
Säädän siis isälleni uutta pumppua säätöihin (kahdessa rakennuksessa lattialämmitys jooiden välissä kanaali), itselläni on ollut samanlainen pumppu yli vuoden jo ja sen olen saanut hyviin säätöihin (lämmitysvesitilavuus noin 300 litraa ja katkokäynti loppuu noin +1..2 asteen ulkolämmöissä). Isän järjestelmästä alunperinkin puuttui tilavuutta ja siihen onkin tulossa 200 litran UKV, kun nyt järjestelmässä on varmaan vain reilu 100 litraa lämmitysvettä.
Soon kanssa niin että tommosen 16kW invertterin minimiteho on jo niin suuri, ~4-6kW riippuen olosuhteista ympärillä, että pätkää tietty käy väkisinkin vaikka olis mikä varaaja. Paussiaika/vrk on sama mutta vesimäärällä voi vaikuttaa siihen montako paussia 1-X se tekee.
-
On siinä kuitenkin pakko olla selvä ero kiertääkö 100 l vettä puurakenteisessa lattiassa tai patteriverkossa, joissa ei veden lisäksi lämpökapasiteettia ole, verrattuna betoniin, jossa sitä on moninkertaisesti veteen nähden.
20 l/kW tarkoittaa, että tuo vesimäärä lämpeää 10 astetta 14 minuutissa. Aika pieni lohtu katkokäynnille.
Vai miten tuo sitten käytännössä menee?
-
Alkuun isällä oli käyntiaika/käynnistys jotain luokkaa 1,1 h/kpl mutta nyt olen sen saanut säädettyä lähelle 2h/kpl ja tuosta ei enempään kyllä veny ennen kuin tuo lisäsäiliö kytketään kiinni.
Itsellä nyt koko käyttöajan eli 10/2018 tähän päivään asti noin 9,5 h/kpl. Lämmityskaudella mennään sitten päiviä ja viikkoja ilman pausseja, mulla tuli tässä viime vuoden lopussa 100 litran läpivirtaava varaaja lisää järjestelmään ja sillä nousi tuo katkokäyntiraja plussan puolelle kun ennen sitä se oli jossain vähän nollan alapuolella.
Säätöä se ainakin huomattavasti helpottaa, kun sitä on nyt päässyt vertaamaan käytännössä.
-
Miten paljon isälläsi on sitten lattialämmitystä betonissa? Raportoi sitten kun varaaja tulee, miten muuttui.
Varaaja ei kai voi vaikuttaa siihen missä lämpötilassa päästään jatkuvaan käyntiin. Tai ainoa syy miksi se vaikuttaisi on huonot säädöt tai softa. Tuonhan pitäisi riippua vain minimitehosta lämmitystarpeeseen nähden. Heti kun lämmitystarve ylittää minimitehon pitäisi pumpun käydä jatkuvasti. Jos se ei ylitä, ei mikään varaaja sitä pelasta.
-
En neliöitä osaa sanoa, mutta laskelmiensa mukaan koko systeemi siis vähän yli 100 litraa ja osa siitä kulkee kanaalissa jossa menoveden lämpö tippuu -5 pakkasilla noin 2 astetta. Pistän raporttia kun lämmitysjärjestelmän tilavuutta on kasvatettu.
Mulla toteutus on varmaan vähän erikoisempi, kun pumppu on alakerrassa ja yläkerrassa on sitten tuo lisäsäiliö pumpun menon ja yläkerran jakotukin välissä läpivirtaavana. Tuo säiliö tuli sen takia, että siinä on kierukka jossa kiertää IV-koneen lämmityspatterin vesi suljetussa kierrossa lämpiämässä. Ja lisäksi yläkerta on vielä puolilämpimänä kun sen rakennus on vielä kesken.
Tuon lisäsäiliön asennuksen jälkeen en mlp:n enkä jakotukkien säätöihin koskenut mutta havaitsin että pätkäkäyntiraja kasvoi plussan puolelle. En sitä sen enempää tieteellisesti alkanut pohtimaan, oletin vaan että ilmiön pitää liittyä lisääntyneeseen vesitilavuuteen järjestelmässä. Aiemminhan mullakin oli suositusta pienempi tilavuus vs mlp:n teho.
-
Luulisi, että inverttereille olisi eri kaava tai ei ainakaan käytettäisi maksimitehoa.
Miten tuo 9,5 h/käyntikerta on laskettu? Käyntiaika/käynnistykset? Silloinhan siinä olisi talven piiiitkä yhtenäinen käynti mukana, joten se ei kerro juuri mitään pätkäkäyntiajan käyntiajoista.
Mikä on sitten sovelias käyntiaika kesällä ja keväällä/syksyllä tai tällaisilla kevät keskellä talvea jaksoilla? Käyttövesikäintiaika lienee kuitenkin vain 15 minuutin luokkaa ellei samalla vettä kuluteta hyvin runsaasti.
-
Käynistykset/käyntiaika. Siitähän puuttuu myös piiiiitkä pätkä sitä aikaa kun mitään lämmitystarvetta ei ole kesällä/syksyllä. Toki otanta-aika on lyhyt tässä isäni koneessa, mutta kun tuo on vuoden verran pyörinyt niin sittenhän siitä jo pystyy vertailua tekemään omaan koneeseen.
Mutta kone kun on nyt talven alussa käynnistetty niin kyllä sen käyntiaika/käynnistykset olisi suotavaa olla ainakin lähemmäs tuota 10 h/kpl kuin 2h/kpl.
Kesällähän kone on pysähdyksissä, paitsi käyttövettä tehdessään. Jos on kiertovesi käytössä niin käynnistyksiä varmaan sen 3-5 tulee vuorokaudessa. Lämmitysjakson aikana käyttövettä tehdään lennosta, kompuraa pysäyttämättä. Tai sitten lämmitysjakson lopuksi. Ainakin oma kone tekee näin. Smart controllilla mulla nyt käyttöveden lämmitys niin ilmeisesti ei ole mitään vakiokäynnistys/lopetusarvoja vaan oppii kv-lämmityksen käytön mukaan, mutta näytti tuo lämmittävän 40C>50C, 500 litran varaajan, aika lailla tarkkaan 60 minuutissa ja jatkoi nyt yli 2 vrk jatkunutta lämmitysjaksoaan.
Mutta toivottavasti pian tuon sitten näkee, kun lisää vettä tulee kiertoon että vaikuttaako vaiko eikö ja mihin vaikuttaa.
Edit. Itsellä eikä isällä ole mitään mukavuuslämmityksiä märkä- tai wc-tiloissa joita pidettäisiin kesähelteilläkin päällä :P
-
Sulla siis tuo 500 l on kv-varaaja. Miten iso on lämmitysjärjestelmän varaaja. 500 l lämmitys 10 C tunnissa vastaa n. 6 kW keskitehoa. 180 l kv-varaaja taitaa olla tyypillisempi. Mitä ihmettä tekee 500 l kv-varaajaala, varsinkin noin ison pumpun yhteydessä? Sehän jaksaa tehdä melkein lennosta lämmintä käyttövettä.
Millainen lämmitysjärjestelmä isälläsi on ja miten paljon paluuveden lämpö nousee tuossa 2 h käyntijaksossa? Kyllä se varaaja saa olla todella iso, että sen ansiosta käyntiaika nousee 2h ->10 h.
Vai onko Nibe/Jämä invertteri niin tyhmä, että paahtaa täysillä ja sitten huomaa menoveden olevan liian kuumaa ja pysähtyy? Siis ei osaa mennä pienelle teholle ajoissa. Tai kierrättää lattiassa niin hitaasti, että menovesi kuumenee liikaa pienimmälläkin teholla.
-
Hintaeroa ei ollut kuin satasia vs 300l varaaja, tulevaisuudessa tuolla täytellään ammetta ja ehkä paljuakin. Onpahan sitten reserviä.
Lämmitysjärjestelmässäni on se 100 l varaaja + reilu 200l kierrossa.
Isälläni on vesikiertoinen lattialämmitys betonissa kahdessa rakennuksessa + kanaali rakennusten välissä ja laskujensa mukaan joku 100 litraa kiertää siinä. Paluuvesi näytti nousevan 5 astetta tuossa yhdessä 2h lämmityssyklissä. Ei tuo kompuraa pysäytä sen takia että menovesi liian kuumaa, vaan käynnistys/pysäytysohjaus on asteminuuteilla. Kone sitten automaatilla säätelee kompuran, lämmönkeruun ja lämmönjaon pumppujen nopeutta käyrän pyynnin ja muiden kriteerien mukaan.
-
Ei noi Nibeläiset 16kW tee käyttövettä koko teholla, taisi olla max 12kW...
Patentti sanoin ;D ... Nibeläiset ei ole tunnettuja ohjauksen älykkyydestä varsinkaan varaajan kanssa, puskuria ei lasketa varaajaksi. Saas nähdä fiksuuntuuko asiat yhtään S-sarjalla :-\
Joo, 54 Hz näyttää paahtavan käyttövettä, huoltovalikosta kyllä saa valittua "suuren tehon" joka kai nostaa hertsit johonkin 80 paikkeille.
-
Juu, 4-16 kw = 20-120hz.
En tiedä voiko käyttöveden teon tehoa muuten säätää kuin ruksaamalla tuon "suuri teho". Hertsejä kyllä muuten pystyy rajaamaan/estämään melko vapaasti.
-
Milläs teholla tuo sitten tekee niitä 2 h käyntijaksoja lattiaan tai sun 10 h syklejä. Miten sinulla paluuvesi käyttäytyy? Vaikea kuvitella, että 16 kW inventterin vaativassa betonilattialämmityksessä 100 l puskurilla olisi yhtään mitään merkitystä.
Itse pähkäilen tarvitseeko 28 m2 lattialämmitys puskuria vai ei. Muu osa talosta pattereilla tai kattolämmityksellä ja 12 kW invertteri harkinnassa. Lämmityskauden ulkopuolella olisi vain lattialämmitys käytössä, jos tarvetta tuntuu olevan.
-
Molemmat tekee näillä keleillä 20-30 hz pumppauksella eli minimikierroksillq lämpöä. Mulla pysyy meno-ja paluu melko tasaisena kuten myös asteminuutit pysyy lähellä käynnistysrajaa.
Itseasiassa molempiin komplekseihin olisi riittänyt 12 kw pumput, mutta jälleen kun hintaeroa ei käytönnössä ollut nimeksikään niin tuli nämä 16 kw pumput. Säätövaraa enemmän ja tehokkaammat sisuskalut. Molemmissa estetty taajuus 100-120 Hz ettei pääse pyörimään täysillä, vaikka tuskin huipputehoja tulee ikinä käyttämäänkään.
-
... Molemmissa estetty taajuus 100-120 Hz ettei pääse pyörimään täysillä, vaikka tuskin huipputehoja tulee ikinä käyttämäänkään.
Järkevää estää tarpeeton huipputeho.
Samalla rajautuu liian suuri keruupiirin dT pois (dT, keruun menon ja paluun erotus).
COP pysyy parempana, tehon rajaus suojaa myös kaivoa jäätymiseltä.
-
Minkälaista putkitusta jmaja suunnittelee sinne märkätiloihin? 16x2 putkella järkevä virtaus on varmaan sitä luokkaa, että dt on 10 °C 3,5 kW teholla. Jos 100 litraisen läpivirtaavan puskurin, jossa lämpimämpi vesi kytketään ylös laittaa vaikka lattian paluupuolelle, niin sinnehän saisi ajella 20 minuuttia vettä ennenkuin paluulämpö alkaa nousemaan. Voihan se toki olla menopuolellakin se puskuri, en tiedä mikä näissä on erona.
-
Sulla siis tuo 500 l on kv-varaaja. Miten iso on lämmitysjärjestelmän varaaja. 500 l lämmitys 10 C tunnissa vastaa n. 6 kW keskitehoa. 180 l kv-varaaja taitaa olla tyypillisempi. Mitä ihmettä tekee 500 l kv-varaajaala, varsinkin noin ison pumpun yhteydessä? Sehän jaksaa tehdä melkein lennosta lämmintä käyttövettä.
Millainen lämmitysjärjestelmä isälläsi on ja miten paljon paluuveden lämpö nousee tuossa 2 h käyntijaksossa? Kyllä se varaaja saa olla todella iso, että sen ansiosta käyntiaika nousee 2h ->10 h.
Vai onko Nibe/Jämä invertteri niin tyhmä, että paahtaa täysillä ja sitten huomaa menoveden olevan liian kuumaa ja pysähtyy? Siis ei osaa mennä pienelle teholle ajoissa. Tai kierrättää lattiassa niin hitaasti, että menovesi kuumenee liikaa pienimmälläkin teholla.
Tyypillinen 180-200 L kv varaaja aiheuttaa sen, että pumpun liikoja tehoja pitää rajoittaa. Mulla on 390 L valmista lämmintä, 50 asteista varaajan 1/2-välissä. Kone 17 kW tehoinen ja tuo 390 L on hieman alakanttiin ja paras olisi 500 L min. Mulla on 27 L latauskierukka tuossa varaajassa, jonka teho mahdollistaa Dt n pysymisen 5-asteen hujakoilla. Erillisvaraaja siis toimii erinomaisesti on/off koneen kanssa. Meillä on myös lattialämmitys koko talossa ja siinä 500 L varaaja. Lämmitystä ohjataan tuohon varaajaan ulkolämpötilan mukaan. Yläkerta ja alakerta on omina shunttpiireinään, joita myös ohjataan ulkolämpötilan mukaan. Niissä pyörii vesi omilla kiertopumpuillaan, jotka on täysillä ja, jos termostaatit sulkee lattiapiirejä, niin pumppujen teho alenee automaattisesti. Eli talossa on käytännössä 3 piiriä. Varaaja ja 2 lämmityspiiriä. Kylmin huone saa olla käytännössä termareita auki ja WC myös on avoin piiri. Lämmityksen tarve tulee varaajan määräämänä ja shuntit pyörii käytännössä jatkuvasti auki/kiinni väliä. Lämmityksen varaajassa on käyttövedelle vielä esilämmityskierukka 45 tehoisena. Kelpaa täytellä poreallastakin kepoisasti. Meillä ei olisi hommasta tullut yhtään mitään, jos olisi ilman varaajaa yrittänyt saada balanssiin virtaukset tulleja ruuvaamalla. Nyt systeemi toimii, kuin olisi ikäänkuin 2 jättikokoista patteria omilla termostaateillaan ja kiertonopeus säätyy noilla Alphan pumpuilla automaattisesti. Maalämpöpumppu käsittää vain tuon yhden varaajan vaativan välillä lämpöä. Sähköä siihen meni edellisen vuoden aikana 7 635 kWh pelkästään kompuralla. Vastuksien sähköä on tasan 0 kWh/ 6 vuotta. KV varaajan yläosa on 58 asteinen ja legioonalaiset ei tartte enempää.
-
Molemmat tekee näillä keleillä 20-30 hz pumppauksella eli minimikierroksillq lämpöä. Mulla pysyy meno-ja paluu melko tasaisena kuten myös asteminuutit pysyy lähellä käynnistysrajaa.
Ei tuo ero voi mitenkään johtua siitä 100 l varaajasta. 20-30 Hz on ilmeisesti 4-5 kW. Sillä tuo 100 l varaaja lämpeää 5 astetta 7-9 minuutissa ja koko 300 l vesitilavuus siis reilut 20 minuuttia. Eron pitää siis olla lämmitystarpeessa, lattian massassa tai lämmönsiirrossa vesikierrosta lattian massaan.
-
Minkälaista putkitusta jmaja suunnittelee sinne märkätiloihin? 16x2 putkella järkevä virtaus on varmaan sitä luokkaa, että dt on 10 °C 3,5 kW teholla. Jos 100 litraisen läpivirtaavan puskurin, jossa lämpimämpi vesi kytketään ylös laittaa vaikka lattian paluupuolelle, niin sinnehän saisi ajella 20 minuuttia vettä ennenkuin paluulämpö alkaa nousemaan. Voihan se toki olla menopuolellakin se puskuri, en tiedä mikä näissä on erona.
Ei ole vielä valmista suunnitelmaa. Putke pitää roilottaa betoniin. Varmaankin 16x2. Tuo tullee samaan piiriin kuin muun kämpän lämmitys. Mutta lämmityskauden ulkopuolella muussa kämpässä lienee termarit kiinni, joten jäljelle jää vain tuo lattialämmitys, joka mahdollisesti halutaan pitää lämpimänä. Eikös 10 C dT ole aika paljon? 12 kW koneissa on 3 kW minimi vai eikö nuo osaa pysyä siinä? Ilman varaajaahan kaikki virtaus menee sitten lattian kautta, jos muut termarit on kiinni. dT riippuu virtausmäärästä, jota tietysti rajoittaa painehäviö vs. pumppukäyrä.
Hiukan yli 100 W/m2 on tietysti paljon, mutta nykyisellään tuohon pusketaan 4,2 kW:tä kesälläkin 5-6 tuntia kerralla reilun vrk välein eli vajaan 1 kW keskiteholla. Lattia on ehkä turjan lämmin noin, mutta vaikuttaa tuossa olevan varauskykyä, jos vain saa lämmön siirtymään.
-
Ei pysy 3kW, nuo tehoarvot on annettu litkuarvolla 0ºC ja kesällä se voi olla +5ºC...eli teho nousee sen mukaan, hihasta tiputellen 4kW...vastaus löytynee F1255 käyristä nehän on Niben dokuissa.
-
Ei pysy 3kW, nuo tehoarvot on annettu litkuarvolla 0ºC ja kesällä se voi olla +5ºC...eli teho nousee sen mukaan, hihasta tiputellen 4kW...vastaus löytynee F1255 käyristä nehän on Niben dokuissa.
Tarkoitin lähinnä kierroslukua, kun ei taida Nibe pysyä stabiilisti 20 Hz:ssä. Aika vaikea on tarkasti lukea Niben käppyröistä F1255-12 1% tehokäyrä on ehkä 2 kW -5C, 2,5 kW 0C, ehkä niukasti alle 3 kW 5 C, alle 4 kW 10 C, 4 kW 15 C ja 5 kW 25 C.
F1255-16 on aika mielenkiintoinen 1% teholla. Vajaat 4 kW -5C, reilut 4 kW 0 C ja 5 kW 5 C. Sitten 10 C kohdalla teho pomppuu jyrkästi ylös. Vajaasta 6 kW pystysuoraan 8 kW kohdalle ja sitten jatkaa siiitä lähes 9 kW 15 C. Tuo taitaa olla aika huono valinta ylimioitettuna ollen helposti kesällä on-off kone, varsinkin kaivosta jäähdystystä otettaessa. Aika erikoista, että tuon on sitten 4-16 vs. 3-12 kW, kun -5 C:ssä tehot ovat 2 ja 4 kW ja 10 C:ssä 4 ja 8 kW.
https://www.nibe.fi/nibedocuments/19639/331299-3.pdf (https://www.nibe.fi/nibedocuments/19639/331299-3.pdf)
-
[quote ]
Loggaaminen ja logintutkijan asentaminen työasemaan antaa mahdollisuuden tutkia tarkemmin miten kone toimii.
[/quote]
En keksi miten tuota lokkaamista saa tutkittua: eli muistitikku on ollut mlp.ssä
muutaman päivän,ja kun laitan sen tietokoneeseen ruudulla näkyy kyllä joka
minuutille numeroita, mutta miten saan niistä jonkunnäköisen yhteenvedon.
Olen yrittänyt ladata tuon logintutkija.jar ja sen javan mutta ei onnistu.
En ilmeisesti osaa niitä laittaa oikeisiin paikkohin ,enkä ole mistään löytänyt
helppoa ohjetta yksinkertaiselle käyttäjälle. Onko missään?
-
Ei ole vielä valmista suunnitelmaa. Putke pitää roilottaa betoniin. Varmaankin 16x2. Tuo tullee samaan piiriin kuin muun kämpän lämmitys. Mutta lämmityskauden ulkopuolella muussa kämpässä lienee termarit kiinni, joten jäljelle jää vain tuo lattialämmitys, joka mahdollisesti halutaan pitää lämpimänä. Eikös 10 C dT ole aika paljon? 12 kW koneissa on 3 kW minimi vai eikö nuo osaa pysyä siinä? Ilman varaajaahan kaikki virtaus menee sitten lattian kautta, jos muut termarit on kiinni. dT riippuu virtausmäärästä, jota tietysti rajoittaa painehäviö vs. pumppukäyrä.
Hiukan yli 100 W/m2 on tietysti paljon, mutta nykyisellään tuohon pusketaan 4,2 kW:tä kesälläkin 5-6 tuntia kerralla reilun vrk välein eli vajaan 1 kW keskiteholla. Lattia on ehkä turjan lämmin noin, mutta vaikuttaa tuossa olevan varauskykyä, jos vain saa lämmön siirtymään.
Lähinnä mietitytti, että isoksi menee se painehäviö noin isoilla lämmitystehoilla ja pienellä dt:llä. Jos useampi piiri tulee, niin sitten painehäviö on olennaisesti pienempi. Mitenkähän isoksi se menolämpötila menee, kun se lämmön johtuminen vaatii lämpötilaeron, eli se paluuvesikin on lattian lämpötilaa korkeampi?
-
....
En ilmeisesti osaa niitä laittaa oikeisiin paikkohin ,enkä ole mistään l
helppoa ohjetta yksinkertaiselle käyttäjälle.
Onko missään?
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.0
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.0)
-
Lähinnä mietitytti, että isoksi menee se painehäviö noin isoilla lämmitystehoilla ja pienellä dt:llä. Jos useampi piiri tulee, niin sitten painehäviö on olennaisesti pienempi. Mitenkähän isoksi se menolämpötila menee, kun se lämmön johtuminen vaatii lämpötilaeron, eli se paluuvesikin on lattian lämpötilaa korkeampi?
Tuleehan tuohon tietysti useampi piiri. Joku heitti kolme, mutta en ole vielä itse tuota laskeskellut. Kai tuossa pitäisi vähän miettiä tilakohtaista jakoakin, jotta saa lämpötilat kohdilleen. Ainahan paluulämpö on jonkin verran lämpimämpi kuin lattia, jos menolämpö on paluulämpöä suurempi. Onko ero sitten asteen osia vai useampia asteita riippuu lämmönsiirrosta putkista betoniin.
-
Pikaisesti laskettuna 3 piiriä 16x2 200 mm jaolla tekee n. 50 m/piiri, jolloin painehäviö n. 60 kPa 0,1 l/s/piiri virtaamalla. F1255-12 lämmönjakopumppu kykenee 0,3 l/s virtaamaan 60 kPa paine-erolla. 3 kW teholla dT 2,4 astetta.
-
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.0
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.0)
Juuri tuolla ohjeella yritin mutta ei onnistunut ?
-
Juuri tuolla ohjeella yritin mutta ei onnistunut ?
Mihin kohtaan asti onnistui?
Mitä sitten tapahtui?
-
[quote ]
Mihin kohtaan asti onnistui?
Mitä sitten tapahtui?
[/quote]
No en päässyt pitemmälle kuin muistitikku koneeseen , tikulla olevat tiedot näkyy kyllä ruudulla,
mutta kun siitä pitäisi päästä eteenpäin niin en tiedä miten tuon logitutkijan saa siihen lisättyä.
Olen yrittänyt latailla uudestaan esim tuota javaa, mutta siinä kun tulee englanninkielistä tekstiä,
josta en ymmärrä mitään .Kyllä mun täytyy varmaan ottaa joku tietokoneesta ymmärtävä näyttämään
kädestä pitäen.
-
Olen silti pitänyt kirjaa nyt muutaman kuukauden kynällä ,kirjannut lämpötilat
käyttötunnit ym . kun ihmetyttää käynnistysten määrä 14- 17 kertaa vrk.Muuten
toimii hyvin pumpulla oma kwh mittari kulutus 19-28 kwh vrk.
Keruupiirin dt n. 3,5 K (+2 - -1,5 ) Lättialämmön dt n. 5 astetta.
Käyttötunteja 10-16 vrk josta lämpimän veden osuus alle 1 h vrk. lv kierto ei ole päällä.
Aluksi asteminuutit 100, muutin 120 ja käynnistykset vähän väheni,nyt muutin vielä
160 eilen , näkee mitä se vaikuttaa. Kunnon pakkasia vaan ei ole ollut,alhaisimmillaan 10 ast.
-
Järkevää estää tarpeeton huipputeho.
Samalla rajautuu liian suuri keruupiirin dT pois (dT, keruun menon ja paluun erotus).
COP pysyy parempana, tehon rajaus suojaa myös kaivoa jäätymiseltä.
COP tuosta ei heilu ylös eikä alas...
Tuommonen rajaus toimii lähinnä lisäsuojana, vähä niinku 'ylilämpösuoja'.
-
Mitenhän oleellinen tässä on virtaustyyppi putkistossa. Lämmönsiirto hyppää n. 10-kertaiseksi, kun virtaus on turbulenttistä. Laminaarilla virtaukselle lämmönsiirtokerroin on vajaat 200 W/m2/K, jolloin 16x2 putkella tulee helposti usean asteen lämpötilaero jo nesteen ja putken sisäpinnan välille. Esimerkiksi 50 m putkea ja 1 kW teho tarkoittaisi 3 asteen lämpötilaeroa. Turbulentilla tuo tippuu muutamaan kymmenykseen ja samalla siis menolämpö lähes 3 astetta ko. tapauksessa. Laminaarissa tapauksessa siis paluulämpö olisi useita asteita betonia lämpimämpää MLP:n käydessä.
Turbulentin rajana pidetään Reynoldsin lukua 2300, joka vastaa n. 1 l/min virtausta 16x2 putkessa. Virtaus ei kuitenkaan välttämättä ole turbulenttista vielä juuri tuolla, joten olisi parempi pitää virtausta reilusti suurempana.
Voisiko tuo selittää sen, että joissain tapauksissa lämpö ei tahdo siirtyä betoniin, vaan käyntiaika jää lyhyeksi?
-
... Kyllä mun täytyy varmaan ottaa joku tietokoneesta ymmärtävä näyttämään kädestä pitäen.
Tuo on hyvä suunnitelma.
-
.... Molemmissa estetty taajuus 100-120 Hz ettei pääse pyörimään täysillä, vaikka tuskin huipputehoja tulee ikinä käyttämäänkään.
Vastuskäytölle ei kuitenkaan kannata vahingossa päästää.
-
COP tuosta ei heilu ylös eikä alas...
Tuommonen rajaus toimii lähinnä lisäsuojana, vähä niinku 'ylilämpösuoja'.
Kun dT kasvaa, silloin on keruun kierto vähän hidastunut ja maasta tulee vähermmän lämpöenergiaa.
Höyrystimen keskilämpötila laskee vähän.
Sillä on vaikutusta COP arvoon.
-
Kun dT kasvaa, silloin on keruun kierto vähän hidastunut ja maasta tulee vähermmän lämpöenergiaa.
Höyrystimen keskilämpötila laskee vähän.
Sillä on vaikutusta COP arvoon.
Ei cop muutu, kun tuo vehjes jota justeerattiin ei koskaan tuonne rajoitetulle alueelle mene ilman rajoitustakaan ...
-
Luulisi, että inverttereille olisi eri kaava tai ei ainakaan käytettäisi maksimitehoa.
Puoli tai minimitehoa minä käyttäisin inverttereillä. Ehkä minimitehoa ja 20l.