Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => IVT / Bosch => Aiheen aloitti: Makkeri - 31.10.19 - klo:19:41
-
Kokemuksia Bosch Compress 7001i laitteesta kaipailisin. kolmesta erillaisesta 3-12 kw invertteripumpusta tullut tasavertaiset tarjoukset joista kohta pian pitäisi valinta tehdä . Niben F1255 ollut kiikarissa , mutta nyt kun vertaillut näitä tarjoituja laitteita, niin tämä vaikuttaa ehkä parhaalta? Takuukin tosi hyvä. Vähän vain tällekkään palstalle kukaan kokemuksia kertonut. :-\
https://www.youtube.com/watch?v=_H23iqj2egM
:)
-
Omassa projektissani päädyin Bosch 7001i LWM 4-16 koneeseen, joka asennettiin kesäkuun lopulla.
Kone on toiminut hyvin, mutta talvi ja tulevat vuodethan sitten vasta näyttävät mihin pystyy ja miten kestää.
Koneen oman laskurin mukaan mukaan talon lämmitykseen on tuotettu energiaa 5064 kWh ja kulutettu sähköä 908 kWh eli sen COP = 5,58.
Vastaavasti lämpimän käyttöveden tekoon on tuotettu energiaa 888 kWh ja kulutettu sähköä 275 kWh eli sen COP = 3,23.
Mielestäni ihan kelpo lukemia.
Tähän systeemiin asennettiin 200 l puskurivaraaja ja ulkoinen kiertovesipumppu lämmityspiiriin, kaikki siis lattialämmityksellä.
Puskurivaraajaan päädyin, kun kesälläkin pidetään lämpöjä osaksi päällä. On osoittautunut hyväksi, käyntijakson määrä pysyy kohtuullisena.
Lisäksi puskurivaraajassa on käyttöveden esilämmityskierukka, joka tietty tekee lämpimän veden teosta vieläkin edullisempaa.
Boschissa ei ole muuta tietojen lokitusta kuin nuo tuotetun energian ja käytetyn sähkön laskurit.
Eli tästä pitkä miinus, jos niitä kaipaa.
Boschin miehet (siis nimenomaan Boschin, myyjä/asennusfirma) johtivat harhaan, kun antoivat ymmärtää, että lokitussysteemeitä olisi tulossa hyvinkin pian. Myöhemmin ovat peruneet nämä lupaukset.
Sitä en tiedä, olisiko laitteessa joku sisäinen lokitus, johon vain huolto pääsee käsiksi.
Ns. huotovalikon kautta ei löydy mitään lokitusta.
Viime viikolla hankin tuon Husdata.se lokituksen. Asennus onnistui ns. heittämällä.
Husdata online kelpo systeemi, pieniä puutteita siellä täällä, jotka olisi kiva saada fiksatuksi.
Mutta nykyiselläänkin hoitaa peruslokitukset. Voin joskus laittaa jonkun käyrän näytille.
BoschEasyRemote iPhone/Android appsista näkee lähinnä, mitkä ovat lämpötilat ja millä nopeudella kompressori käy.
Lisäksi sillä voi muutella lämpimän käyttöveden lämpöä ja laittaa päälle noita tehomoodeja. Itse en näitä koskaan tarvitse.
Voi myös säätää huonelämpötilaa - edellyttää käsittääkseni huonetermostaatin asentamista, minulla ei ole.
Ja näyttää olevan myös joku "Holiday period" asetus, itselleni ei mitään käyttöä.
Ovat luvanneet tästä päivityksen syksyn aikana - odotellaan.
Boschista vielä se, että tekee myös legionellatappokuumennuksen lähes ilman vastuksia. Tähän mennessä vastukset käyttäneet 7kWh.
En ole pystynyt vielä jäljittämään, mihin/koska tuo on kulunut - laskuriin tulee silloin tällöin 1 kWh lisää.
Bosch 7001i LWM sarja on käsittääkseni sama kuin IVT Geo 5xx sarja, Ruotsin foorumeista saattaa tuosta IVT:stä löytyä lisää kokemuksia.
-
Kiitos kokemuksista! Ei ainakaan vielä sulkenut laitetta pois näitten kommenttien vuoksi.
:)
-
Tässä luupaamani kuva Bosch 7001i LWM 4-16 yhden vuorokauden ajalta, sisältää yhden legionellatappovaiheen.
Kuva siis Husdata.se Online palvelusta.
Radiator forward = lattiaan menevää lämpöä (näitä tekstejä ei palvelussa valitettavasti pääse editoimaan).
Out = ulkolämpötila, on siis ollut tasaista 3-5 astetta.
Comp speed = kompressorin antoteho, vaihdellut siis 5-10 kW kompressorin koneen käydessä.
Tämä 5 kW näyttää olevan aikalailla minimiteho, jota kone pystyy tuottamaan. Ilmoittaa käyvänsä 30% teholla, joka näyttää olevan minimi tälle pumpulle.
Eli näillä keleillä ei päästä tuolle Boschin ilmoittamalle 4 kW minimimiteholle, joka ehkä toteutuisi, kun lähtevä lämpö reilusti korkeampi (ja kaivo kylmempi).
Käppyröistä näkee, että kone joutuu tekemään pari astetta turhan lämmintä vettä, kun vesi sekoittuu puskurivaraajassa.
Puskurivaraaja kytketty kolmella putkella. Saatan muuttaa myöhemmin - tai sitten en.
-
Tässä luupaamani kuva Bosch 7001i LWM 4-16 yhden vuorokauden ajalta, sisältää yhden legionellatappovaiheen.
Kuva siis Husdata.se Online palvelusta.
Radiator forward = lattiaan menevää lämpöä (näitä tekstejä ei palvelussa valitettavasti pääse editoimaan).
Out = ulkolämpötila, on siis ollut tasaista 3-5 astetta.
Comp speed = kompressorin antoteho, vaihdellut siis 5-10 kW kompressorin koneen käydessä.
Tämä 5 kW näyttää olevan aikalailla minimiteho, jota kone pystyy tuottamaan. Ilmoittaa käyvänsä 30% teholla, joka näyttää olevan minimi tälle pumpulle.
Eli näillä keleillä ei päästä tuolle Boschin ilmoittamalle 4 kW minimimiteholle, joka ehkä toteutuisi, kun lähtevä lämpö reilusti korkeampi (ja kaivo kylmempi).
Käppyröistä näkee, että kone joutuu tekemään pari astetta turhan lämmintä vettä, kun vesi sekoittuu puskurivaraajassa.
Puskurivaraaja kytketty kolmella putkella. Saatan muuttaa myöhemmin - tai sitten en.
Voitko tarkistaa, mitata Hanalta tuon käyttöveden lämpötilan?
-
Boschista vielä se, että tekee myös legionellatappokuumennuksen lähes ilman vastuksia. Tähän mennessä vastukset käyttäneet 7kWh.
En ole pystynyt vielä jäljittämään, mihin/koska tuo on kulunut - laskuriin tulee silloin tällöin 1 kWh lisää.
Bosch 7001i LWM sarja on käsittääkseni sama kuin IVT Geo 5xx sarja, Ruotsin foorumeista saattaa tuosta IVT:stä löytyä lisää kokemuksia.
Tuon punaisen käyrän piikki lopussa saattaa tulla vastuksen käytöstä. Voi olla mahdollista, että tuon sinisen käyrän anturi on lauhduttimen ja vastuksen välissä ja sen vastuksen päälläolo ei näy siinä mittauksessa. Päälläoloaika per legionellatappo taitaa olla niin lyhyt, että kilowattituntimittariin tulee täysiä tunteja vain silloin tällöin.
-
Voitko tarkistaa, mitata Hanalta tuon käyttöveden lämpötilan?
[/size]
[/size]En ihan ymmärtänyt tämän tarkoitusta. Joka tapauksessa, lämpimän veden syötössä on tuo säätöryhmä, joka pudottaa lämpimän käyttöveden lämpötilaa.
-
Tässä uusi kuva, yksi tunti legionellakuumennuksen lopulta.
Tosiaan näyttää siltä, että vastukset ovat olleet hetken päällä, sitä ennen kompressori pysäytetty.
Husdata online palvelussa joku bugi, sen mukaan vastukset koko ajan off.
-
Voiko tuosta Bochista säätää tuota pumpun nopeutta suuremmaksi lämmönjaon osalta? Siis lauhduttimen ΔT:tä pienemmäksi. Saisi heat carrier forwardin samaksi kuin radiator forwardin ja vähän paremman hyötysyhteen. Tämmöinen ajatus heräsi nyt sen kummemmin asiaa miettimättä.
-
Voitko tarkistaa, mitata Hanalta tuon käyttöveden lämpötilan?
[/size]
[/size]En ihan ymmärtänyt tämän tarkoitusta. Joka tapauksessa, lämpimän veden syötössä on tuo säätöryhmä, joka pudottaa lämpimän käyttöveden lämpötilaa.
Niin tietysti, pumpulta tulee niin kuumaa että on priimattava.
-
"Voiko tuosta Bochista säätää tuota pumpun nopeutta suuremmaksi lämmönjaon osalta? Siis lauhduttimen ΔT:tä pienemmäksi. Saisi heat carrier forwardin samaksi kuin radiator forwardin ja vähän paremman hyötysyhteen. Tämmöinen ajatus heräsi nyt sen kummemmin asiaa miettimättä."
Systeemissä on lämmönjaolle oma kiertopumppu, joka on käsisäädöllä. Koneen oma kiertopumppu toimii tavallaan puskurivaraajan syöttöpumppuna, käy vain jos kompressori on päällä.
Tuossa aikasemmin jo kerroin, että tämä suurehko dT kai johtuu lämpöjen sekoittumisesta puskurisäiliössä.
Puskurivaraajassa on kolmiputkikytkentä, voin piirtää kuvan myöhemmin.
Eli kuten sanottu, saatan muuttaa kytkentää myöhemmin niin, että lämmönjaon kierto (radiator forward) saa mahdollisimman paljon ja suoraan kompressorista tulevaa (heat carrier forwardi) vettä.
Ajattelin katsoa yhden lämmityskauden ensin.
-
Näitä kytkentöjä taitaa olla nykyään vähintäänkin riittävästi erilaisia.
Oletin kolmiputkikytkennän olevan allaolevan mukainen, jolloin homman saisi balanssiin säätämällä koneen omaa kiertovesipumppua isommalle.
Jos Bosch työntää lämmintä vettä hieman enemmän kuin lämmönjako sitä ottaa ja koska lämmin vesi kelluu kevyempänä, niin jossain vaiheessa nuo lämpötilat on samat.
Jos Bosch pysähtyy, niin varaajan lämmin vesi korvautuu paluusta tulevalla kylmällä vedellä.
Jos Bosch ei pysähdy, niin lämmin vesi alkaa sekoittumaan lämmönjaon paluun veteen tuolla T-haarassa. Tämä ei haittaa jos Bosch hoksaa säätää tehoa pienemmälle tai sammuttaa itsensä. Lämpöpumpun hyötysuhde riippuu tuotetun veden lämpötilasta.
>HCF RF->--
| |
------------
| |
| |
| |
| |
| |
| |
------------
|
-<-Return--<--
Ei mitään hajua miten se Bosch itseään säätelee. Tuo ylläoleva nyt vaan tämmöisenä arvailuna noiden lämpötilojen käyttäytymisestä. Jos kytkentä on tuon tyyppinen, niin säätämällä saattaisi selvitä. Jos se on jotain muuta, niin ylläoleva ei välttämättä päde.
-
Puskurivaraajan kytkentä on juuri tuon kaavion mukainen.
Funtsimani muutos olisi niin, että myös yläpuolella kytkentä olisi T-haaralla, siis samalla tavalla kuin paluu.
Silloin pumpun vesi menisi suoraan mahdollisimman suoraan lämmityskiertoon.
Alla kuva, josta näkyy myös Boschin oman kiertopumpun nopeus (HC pump speed).
Näyttäisi, että säätyy aika lailla suoraan pumpun tehon mukaan.
-
Niin näyttäisi säätyvän tuo kierrosnopeus tehon mukaan. Tainnut siirtyä jatkuvan käynnin puolelle.
Jos haluaa jotain kokeilla, niin joku tuommoinen säätö sieltä saattaisi löytyä (nämä ei ole ko. pumpun, mutta jotain vastaavaa):
"Ltila.ero TC3/TC0 lämm.
3... 15 K
Lämpöpumpun menojohdon ja paluujohdon sallittu lämpötilaero lämmityskäytössä"
Pienempi arvo pitäisi lisätä sen Boschin pumpun nopeutta, voi kokeeksi laitta vaikka tuon pienimmän 3 K (tai mikä se tässä pumpussa onkaan), niin näkee vaikuttaako se mihinkään. Laittelee sitten sopivaksi tai palauttaa alkuperäisen.
-
Pakkohan noiden molempien keruu+lämmöjako kiertopumppujen on säätyä kompuran kierrosten (teho) perässä jotta optimi dT saadaan toteutumaa ja saavutetaan paras mahdollinen SCOPeloinen.
-
Niin ISKI tarkoittaa että Puskurivaraaja->lämmitysverkosto pumppu on käsisäätöinen.
Lämmön keruupiirin pumppu ja MLP->puskurivaraaja pumppu ovat automaatilla? Ja näistä pystyy säätämään lämpötilaeroa kyllä. Taisi ohjeissa/oletuksena olla että lattialämpö 5ast ja patterit 8ast? Toki olen lueskellut IVT:n ohjetta mutta läheltä liippaa
Meillä neliputkinen puskurivaraaja järjestelmässä
-
Noiden ishiba:n kommenttien perusteella innostuin säätämään konetta:
Lauhdittimen dT:n pystyi säätämään Boschin asetuksista, oli 5 astetta muutin arvoon 3 astetta.
Vaikutus oli se, että kun kompressori käy minimiteholla (aika tarkkaan 5kW antoteho), niin kiertovesipumpun nopeus kasvoi 41%:iin (oli aikaisemmin 18%).
Eli toimi niin kuin pitääkin.
Sitten lähdin muuttamaan tuon ulkoisen lämmityspiiriin kiertovesipumpun käsisäätöä, tarkoituksena saada lämmityspiirin (Radiator forward) lämpö mahdollisimman lähelle tätä pumpusta tulevan veden arvoa (Heat Carrier Forward).
Jonkinlainen kompromissi näille keleille löytyy arvosta 2.5 (Wilon asteikko 1-6).
Käppyrästä näkyy, että kun kompressori käy vähän reilummin (noin 6-7kw), ovat käyrät (vihreä ja sininen) ihan päällekäin eli tavoitteen mukaiset arvot.
Sitten kun kompressorin teho pienenee tuonne 5 kw tasolle, on ulkoinen kierto karvan verran liian suuri ja menevän veden lämpö putoaa noin 0.5 astetta
Itse tästä opin, että kyllä on tarkkaa hommaa näiden "vapaasti hengittävien" puskurivaraajoitten kanssa, jos ihan optimia tavoitettaan.
Tässä tapauksessahan se toteutuu mielestäni, kun tasapainotilassa lämmityskierto on täsmälleen yhtä suuri kuin pumpun sisäinen kierto.
Ja invertterikoneella tietty sitä, että lämmityspiirin kiertokin pitäisi olla automaattisesti säätyvä.
Tuo 3 asteen dT taitaa olla turhan tiukka, ehkä muutan asteen takaisin.
-
Tuossa aikajaksossa ainakin, aika lyhyt, säätö näyttää toimivan hyvin tasaisesti ja hyvin...eikös nuo Nibeläiset hypi ja pompi vastaavassa ajossa jo melkoisesti...
Pitäis vielä kaivaa jostain mimmosesti se varaaja tossa on...
Näinhän se on selostettu, että neliputkiset 'urut':
Tähän systeemiin asennettiin 200 l puskurivaraaja ja ulkoinen kiertovesipumppu lämmityspiiriin, kaikki siis lattialämmityksellä.
Puskurivaraajaan päädyin, kun kesälläkin pidetään lämpöjä osaksi päällä. On osoittautunut hyväksi, käyntijakson määrä pysyy kohtuullisena.
Lisäksi puskurivaraajassa on käyttöveden esilämmityskierukka, joka tietty tekee lämpimän veden teosta vieläkin edullisempaa.
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9012.0;attach=10776;image)
-
Ja invertterikoneella tietty sitä, että lämmityspiirin kiertokin pitäisi olla automaattisesti säätyvä.
Tuo 3 asteen dT taitaa olla turhan tiukka, ehkä muutan asteen takaisin.
Hyvältähän tuo näyttää. Lottoaisin, että se ihan tahallaan ajattaa tuossa käynnin alussa varaajan täyteen lämmintä vettä. Kauheasti lämmönhukkaa siitä 30 -asteisesta varaajasta ei taida tulla ja sehän menee sitten lämmitykseen kun pumppu tekee käyttövettä tai pitää taukoa.
Mun mielestä sitä lattialämmityksen kiertoa ei kauhesti voi säätää. Putken halkaisija, piirin pituus, asennusväli, vesivirta ja menolämpötila on noissa asennuksissa käsittääkseni aikalailla optimoitunut vuosien saatossa. Jos kiertonopeuden puolittaa, niin ΔT kaksinkertaistuu ja käytännössä menoveden lämpötilaa pitää nostaa jotta pirtti ei kylmenisi. Jos ΔT:n puolittaa, niin pumppauskustannukset kasvaa huomattavastii ja menolämpötila ei kuitenkaan merkittävästi putoa. Pumpun sähkössä tieten voisi vähän säästää, jos se kävisi pienemmällä teholla kun lämmitystarvetta ei ole.
Karkeasti 75 % lämmitysenergiasta tuotetaan Helsingin seudulla ulkolämpötilan ollessa -10 ja +6 °C välillä. Siis lähinnä nuilla huiteilla pitäisi saada hyvä hyötysuhde.
Wilo on siitä kiva kun siitä saa tarkasti säädettyä sen nostokorkeuden.
Tuossa taitaa olla R410A kylmäaine, joten tuon dt:n voi varmaan valita mieluisaksi.
-
Oilonin pumpuissa näkyy olevan säätö kuinka saa pumpun lämmönjaon dT tavoitetta passattua vastaamaan talon ominaisuuksia, tällä tappaa selostettu (tavallaan asetetaan 'lämpökäyrä dT:lle):
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9012.0;attach=10799;image)
-
Hyvin mahdollista (mun mielestä myös järkevää), että tuo "Ltila.ero TC3/TC0 lämm." -säätö on olennaisesti lauhduttimen kiertovesipumpun säätö. Niin kai se tuossa Oilonissakin on. Siis lauhduttimen pumppu pyörii steady-state -tilassa suht samalla nopeudella ja lauhduttimen dt riippuu lämmitystehosta eli ulkolämpötilasta. Nibessäkin säädetään dt MUT:issa ja se varsinainen lauhduttimen dt on mitä on. Tuo Boschin toiminta selviää sitten pakkasilla.
-
Tuo
"Min. ulkolämpötila"
kannatta tarkistaa että se on jotain -30 C luokkaa (tai mikä se sielläpäin on). Kun tuo varmaan vaikuttaa lämpökäyrän ja tuon dt:n säätöön.
-
Eikö Bossin manuaali selosta näitä eri parametrointeja?
-
En mää löytänyt (vika ei välttämättä ole manuaaleissa)
Tuolta katselin: https://www.bosch-climate.fi/globalassets/fi-dokumentit/ladattavat-dokumentit/oppaat-ja-esitteet/muut/compress-6000awb_asennusohje.pdf
E: siis noissa 7001i manuskoissa oikein ollut mitään infoa
E2: on tuo min. ulkoilman lämpötila tuolla yhdessä ohjeessa, eli se on varmaan oikein laitettu.
-
mikä ohjainyksikkö 7001i:ssä on? rego 5200? https://www.lviraty.fi/data/ivt/kaytto-ohjeet/BOSCH_REGO-5200_kayttoohje.pdf
-
Bosch 7001i LVW:ssä on Rego 3000
-
Ishiba kirjoitti: "Hyvin mahdollista (mun mielestä myös järkevää), että tuo "Ltila.ero TC3/TC0 lämm." -säätö on olennaisesti lauhduttimen kiertovesipumpun säätö. Niin kai se tuossa Oilonissakin on. Siis lauhduttimen pumppu pyörii steady-state -tilassa suht samalla nopeudella ja lauhduttimen dt riippuu lämmitystehosta eli ulkolämpötilasta. Nibessäkin säädetään dt MUT:issa ja se varsinainen lauhduttimen dt on mitä on. Tuo Boschin toiminta selviää sitten pakkasilla."
Boschissa asetetaan valikosta suoraan tuo dT. Oman kokemukseni pumppu sitten itse säätää sisäisen kiertovesipumpun niin, että tuo asetettu dT saavutetaan.
Tehdasasetus ja Boschin kavereiden suositus on, että lattialämmityksen kanssa käytetään dT=5 astetta ja patterilämmityksen kanssa dT = 8 astetta.
-
Tuli tehty tahaton rasitustesti koneelle: Katselin illalla Boschin EasyRemote mobiilisovellusta ja muutin vahingossa huonelämpötilan 29 asteeseen (normaalisti arvossa 22 astetta). Ja konehan ryhtyi töihin käskettyyn, kts. kuva.
Aikaisemmassa viestissä sanoin, että tämä vaikuttaisi vain, jos huoneanturi asennettu (minulla ei), mutta näyttääkin vaikuttavan jotenkin käyrän kautta.
Tuossa mobiilisovelluksessa on muuten tässä kohtaa sellainen käytettävyysmoka, ettei pyydä mitään vahvistusta asetetulle lämpötilan muutokselle, hipaisu näytöllä riittää ja muutaman minuutin päästä uusi lämpötila-asetus otetaan käyttöön. Monet muut asetukset ovat kyllä varmistusten takana.
Tuosta kuvasta näkee muutaman jutun:
- huipputeho näillä lämmöillä näyttäsi olevan jotain 18 kW paikkeilla (tyyppikilven mukaan 0/35 teho 15.5 kW)
- tuo tehoarvio siis tulee koneelta itseltään, en tiedä miten laskee
- täysteholla keruupiirin pumppu joutuu käymään 100%, mutta ainakin lyhyen ajan sisällä keruupiirin dT pysyy jossain 4 asteen hujakoilla
- tässä keruupiirinä 280m kaivo GeoDuo putkilla, 16m 50mm vaakaputkia, teknisessä tilassa kupariputkia vain noin 3m matka
-
Aikaisemmassa viestissä sanoin, että tämä vaikuttaisi vain, jos huoneanturi asennettu (minulla ei), mutta näyttääkin vaikuttavan jotenkin käyrän kautta.
Aika yleinen logiikka lämpöpumpuissa tuntuu olevan, että huonesäätö nostaa menolämpötilan pyyntiä jollain kertoimella jos huoneanturia ei ole asennettu. Tässä varmaan 1 aste huonesäätöä on 2 astetta käyrällä tjsp. Tuotahan voi käyttää ihan hyväkseenkin.
-
- täysteholla keruupiirin pumppu joutuu käymään 100%, mutta ainakin lyhyen ajan sisällä keruupiirin dT pysyy jossain 4 asteen hujakoilla
- tässä keruupiirinä 280m kaivo GeoDuo putkilla, 16m 50mm vaakaputkia, teknisessä tilassa kupariputkia vain noin 3m matka
dT arvo 4 K täysteholla on ihan siedettävä.
12 kW lämmitysteholla dT on jo 3 K tuntumassa.
Onneksi valitsit isoläpimittaiset putket keruuseen.
-
No niin, tulen uutena mukaan keskusteluun. Bosch Compress 7001i-12 tilattuna. Valintaan vaikutti mm. mukautuvuus vanhaan lämpökaivoon. Asennus parin viikon päästä.
Aiempi pumppu Nibe f1240-12 sanoi lopullisesti sopimuksen irti lähes tasan 10v. käytön jälkeen. Niin kuin varmaan suurin osa käyttäjistä tekee, ei manuaaleihin yms. muihin kosketa ennekuin 1. vika ilmaantuu. Nibe oirehti viimeiset kolme vuotta, milloin mistäkin syystä. Sitä ennen lämpöantureita vaihdettiin alkup. tilalle lähes kaikki, myös kolmitieventtiilin sisuskalut menivät vaihtoon. Noin 7. vuoden käytön jälkeen alkoi antamaan LP-hälyä ensin epäsäännöllisesti sitten jatkuvasti. Korjaantui tavallisesti katkaisemalla pumppu off/on. Loppuniitti oli kapilaarisen paisuntaventtiilin jumiutuminen (kuumakaasun lämpötila nousi jatkuvasti yli raja-arvon eli 135,7 jotain). Sitten kesällä ilmeisesti paloi kompuran käämi. Alkoi polttamaan talon pääsulakkeen 1. vaiheesta heti käynnistymisen yhteydessä.
Nibeä yritettiin elvyttää useammankin valtuutetun asentajan toimesta. Olisi toki saanut toimia pidempäänkin :(
___________________________________________________________________________________________
Rintamiestalo, rak. vuosi 1956, virallisia neliöitä 212,5 + täysmitt. kellari (120m2). Porakaivo 200m. Nibe F1240-12 (2009).
-
No niin, tulen uutena mukaan keskusteluun. Bosch Compress 7001i-12 tilattuna. Valintaan vaikutti mm. mukautuvuus vanhaan lämpökaivoon. Asennus parin viikon päästä.
Aiempi pumppu Nibe f1240-12 sanoi lopullisesti sopimuksen irti lähes tasan 10v. käytön jälkeen. Niin kuin varmaan suurin osa käyttäjistä tekee, ei manuaaleihin yms. muihin kosketa ennekuin 1. vika ilmaantuu. Nibe oirehti viimeiset kolme vuotta, milloin mistäkin syystä. Sitä ennen lämpöantureita vaihdettiin alkup. tilalle lähes kaikki, myös kolmitieventtiilin sisuskalut menivät vaihtoon. Noin 7. vuoden käytön jälkeen alkoi antamaan LP-hälyä ensin epäsäännöllisesti sitten jatkuvasti. Korjaantui tavallisesti katkaisemalla pumppu off/on. Loppuniitti oli kapilaarisen paisuntaventtiilin jumiutuminen (kuumakaasun lämpötila nousi jatkuvasti yli raja-arvon eli 135,7 jotain). Sitten kesällä ilmeisesti paloi kompuran käämi. Alkoi polttamaan talon pääsulakkeen 1. vaiheesta heti käynnistymisen yhteydessä.
Nibeä yritettiin elvyttää useammankin valtuutetun asentajan toimesta. Olisi toki saanut toimia pidempäänkin :(
___________________________________________________________________________________________
Rintamiestalo, rak. vuosi 1956, virallisia neliöitä 212,5 + täysmitt. kellari (120m2). Porakaivo 200m. Nibe F1240-12 (2009).
Taitaa tuo kaivonvahdinta olla kaikissa nykypumpuissa varsinkin näissä inverttereissä...vai oletko erityisesti tutkinut tuota jotta ei olisi?
Aika lyhytikäinen ollut tuo edellinen hevonen, tässä kohtaa kannattais hiukan miettiä että 'Mikä sen hepan tappo' eli onko sulla käyntitunnit + startit + kaivon lämmöt yms oleelliset poimittuna selville vanhasta?
Mikä lämmönjako ja puskuri/varaaja varustus, termostaatit.
Meinaan vaan että jos on heppa esim laukka-intervalli duunia joutunut painamaan liikaa ja väsynyt siihen...ehtisit vielä vaikuttamaan ennenkuin uusi kytketään vaikka onkin invertterikone!
-
Miten sinulla tuo liuos pumppu käyttäytyy? Minulla tosiaan 245m kaivo josta haaroitettu viilennys omalla pumpulla. Jostain syystä lähes aina tuo liuos pumppu käy täysillä elikkä pyörii jossain 85-100 välillä. Pääasiassa 95-100. Onkohan tämä aivan normaalia ja jos ei mistä vikaa voi etsiä? Kaivosta tulee pitkälläkin käyntijaksolla noin 5-6C tavaraa alhaisin ehkä ollut 4,5C. Toki kovimmat pakkaset olleet nyt se -10C
Tuli tehty tahaton rasitustesti koneelle: Katselin illalla Boschin EasyRemote mobiilisovellusta ja muutin vahingossa huonelämpötilan 29 asteeseen (normaalisti arvossa 22 astetta). Ja konehan ryhtyi töihin käskettyyn, kts. kuva.
Aikaisemmassa viestissä sanoin, että tämä vaikuttaisi vain, jos huoneanturi asennettu (minulla ei), mutta näyttääkin vaikuttavan jotenkin käyrän kautta.
Tuossa mobiilisovelluksessa on muuten tässä kohtaa sellainen käytettävyysmoka, ettei pyydä mitään vahvistusta asetetulle lämpötilan muutokselle, hipaisu näytöllä riittää ja muutaman minuutin päästä uusi lämpötila-asetus otetaan käyttöön. Monet muut asetukset ovat kyllä varmistusten takana.
Tuosta kuvasta näkee muutaman jutun:
- huipputeho näillä lämmöillä näyttäsi olevan jotain 18 kW paikkeilla (tyyppikilven mukaan 0/35 teho 15.5 kW)
- tuo tehoarvio siis tulee koneelta itseltään, en tiedä miten laskee
- täysteholla keruupiirin pumppu joutuu käymään 100%, mutta ainakin lyhyen ajan sisällä keruupiirin dT pysyy jossain 4 asteen hujakoilla
- tässä keruupiirinä 280m kaivo GeoDuo putkilla, 16m 50mm vaakaputkia, teknisessä tilassa kupariputkia vain noin 3m matka
-
No niin, tulen uutena mukaan keskusteluun. Bosch Compress 7001i-12 tilattuna. Valintaan vaikutti mm. mukautuvuus vanhaan lämpökaivoon....
___________________________________________________________________________________________
Rintamiestalo, rak. vuosi 1956, virallisia neliöitä 212,5 + täysmitt. kellari (120m2). Porakaivo 200m. Nibe F1240-12 (2009).
Teillä kaivo saattaa tosiaan olla hiukan lujilla, kun lämmitettävää on aika paljon.
Invertterikoneet tosiaan seuraavat kaivo kuormituskykyä ja rajoittavat kaivosta otettavan lämpöenergian määrää, niin että kaivo ei menisi liian kylmäksi.
Kaivon kuormitusta voisi helpottaa parantamalla rakennuksen lämpöeristystä.
Yksi helppo ja edullinen keino on lisätä puhallusvillaa yläpohjien päälle, aina se ei kuitenkaan ole mahdollista.
Myöskin ilmatiiviyden parantaminen auttaa melkoisesti.
Liesituuletin ja huippuimuri ovat melkoisia lämmönhukkaajia.
-
Kurre kyseli maaliuospumpun nopeuksista Boschin 7001i pumpulla.
(Tuo Tomppelin viittaus Mudmax-käyttäjän tietoihin ei nyt näytä tähän suoraan liittyvän.)
Laitoin tähän tuoreen käyrän oman Bosch 7001i 4-16 pumpun käynnistä 12 tunnin ajalta.
Tämä siis vain esimerkin vuoksi, koska nuo nopeudet ovat tietysti tapauskohtaisia - Kurrella varmaan pienempi Bosch 7001i 3-12 pumppukin.
Käyrästä näkee, että nyt käytettävällä kompressorin n. 5 kW minimi energiantuotolla liuospiirin pumppu käy noin 50% teholla.
Minun systeemissä liuospiirissä tuo takaiskuventtiili ja konehuoneen 28mm kupariputket näyttävät tuottavan turhan paljon virtausvastusta ihan huippupakkasten aikana.
Tämän näkyy tuosta aikaisemmin laittamastani käyrästä.
Minulla ei siis oikeastaan ongelmaa, ajattelin katsoa tämän lämmityskauden yli ja sitten fiksailla jotain, jos todella tarpeen.
-
Keruupiirin suodattimen voi varalta tarkistaa jos sitä ei ole vähään aikaan tehty.
-
Joo ei varmaan vertailukelpoinen ole tosissaan.. itsellä pyörii tosiaan lähes kokoajan täysillä. 28mm kupari on myös konehuoneessa ja takaiskari löytyy myös koska näin oli ohjeisiin piirretty (jos on maaviileä). suodatinta boschin ohjeen mukaan keruupuolelle ei olisi ollut tarvetta laittaa mutta laitoin sen kuitenkin. Itsellä
Käynyt se pelko mielessä että jos putkari on laittanut menon ja paluuputket väärin päin vai onko tällä väliä kaivossa? Kaivon putki on 45mm turbo. Onko mahdollista että keruupuolella olisi jäänyt ilmaa? Tosin paineet ovat pysyneet tasaisena niin luulisi että ilma noista ilmakelloista poistuisi.
Pitänee tuo mutasihtii tarkistaa. Suurin ongelma itselläni tuntuu olevan tuo lattialämmityksen puoli jonne tuli uusi kiertopumppu grundfors alpha 3 -60 joka ei saa virtaamaa yli 1,9m2/h. Vanha pumppu joka oli oli vielä tehottomampi. Eli epäilen että tässä talossa ei ole lämmitys pelannut ikinä ihan kunnolla tai sitten on ajettu lämpimämpää vettä kiertoon kuin nyt. Jakotukilla delta T on 7 astetta piirustuksissa on taas 5. Vai onko tällä väliä?
Osaako kukaan muuten kertoa että kun nyt lämpötila on noin -1C onko 28c menivesi ok?
-
Jos talon vuotuinen kulutus noin 30000 kWh ja jo nyt kompressori 100% eli noin 12 kW tehoilla, niin näyttäisi, että jotain on pahasti pielessä, ihan noin näppituntumalta sanottuna.
-
Jos talon vuotuinen kulutus noin 30000 kWh ja jo nyt kompressori 100% eli noin 12 kW tehoilla, niin näyttäisi, että jotain on pahasti pielessä, ihan noin näppituntumalta sanottuna.
Käytin vähän huonoa termiä eli kompura pyörii noin 20-40% teholla mutta liuospumppu joka kaivossa olevaa nestettä pyörittää käy lähes täysillä. kompura pyörii 50% teholla kun tekee lämmintä vettä ja korkein arvo on ollut sille 60% hetken aikaa kun oli yli 10C pakkasta.
-
Suurin ongelma itselläni tuntuu olevan tuo lattialämmityksen puoli jonne tuli uusi kiertopumppu grundfors alpha 3 -60 joka ei saa virtaamaa yli 1,9m2/h. Vanha pumppu joka oli oli vielä tehottomampi. Eli epäilen että tässä talossa ei ole lämmitys pelannut ikinä ihan kunnolla tai sitten on ajettu lämpimämpää vettä kiertoon kuin nyt. Jakotukilla delta T on 7 astetta piirustuksissa on taas 5. Vai onko tällä väliä?
Osaako kukaan muuten kertoa että kun nyt lämpötila on noin -1C onko 28c menivesi ok?
Tuo menovesi on mielestäni ok. Onko siellä nyt paluuvesi 21 C, vai mitä tarkoitit tällä delta T 7 astetta?
Hmm. Millä asetuksella tuo alpha 3 on? Minkälaiset jakotukit siellä on ja jos siellä on virtausmittarit niin mitä ne näyttää?
-
Onko @Kurre jakotukeissa säätömahdollisuus, varmaankin...sitähän voisi ajatella laittaa suunnnitelman mukaiseksi!
Jos se kerran olis pumpullekin suotuisempaa...
-
Miten Bossissa muuten määritetään LV tekeminen, mitä säätöjä?
-
Tuo menovesi on mielestäni ok. Onko siellä nyt paluuvesi 21 C, vai mitä tarkoitit tällä delta T 7 astetta?
Hmm. Millä asetuksella tuo alpha 3 on? Minkälaiset jakotukit siellä on ja jos siellä on virtausmittarit niin mitä ne näyttää?
Jakotukilla numero 1 on paluun ja menon ero noin 7astetta. Jakotukilla numero 2 noin 5 astetta. Kakkoselle on T-haarasta (teknisestä tilasta) matkaa noin 20m. Taloa ei ole ikinä tasapainotettu kuntoon edellisen omistajan toimesta ja nyt sain itse suunnittelijalta esisäätö arvot jotka laitoin. Tilanne hiukan kyllä tällä parani.
Itse maalämpöpumppu menon ja paluun ero on ehkä maksimissaan joku 3-4C ja siitä sitten kun lämmittää niin kapenee jonnekkin 1C huitteille. Tämä hiukan ihmetyttääkin miksi näin, mutta voikohan tuo ohitus mikä boschin ohjeen mukaan piti asentaa sotkea tuota?
Jakotukit ovat Uponorin tukkeja. Punaiset hatut ylhäällä jotka olen nyt säätänyt esisäätöihin, luonnollisesti edellinen omistaja ei ole panostanut virtausmittareihin. Alpha3 on nyt "suora käyrä kolmosella". Elikkä säätöjä taisi olla 1,2,3, automaatti, nouseva käyrä 1,2,3 ja suora käyrä 1,2,3.
Alphan jälkeen on takaisku, josta sitten haara IV jälkilämmitykseen (paluu tästä paluu puolelle). Tämän jälkeen haara toiselle tukille ja sitten tukki (jos kuvasta saa jotain selvää)
Liitteenä kuva tuosta pumpusta ja jakotukista.
-
@Kurre, olisi hyvä, jos piirtäisit simppelin kaavion tuosta ohitusputki - kiertopumppu - takaiskuventtiili -jakotukit hässäkästä, olisi helpompi kommentoida.
En ihan ymmärrä, mikä tuo "jälkilämmitys" on ja mikä on takaiskuventtiilin tarkoitus.
Ja tuosta maaliuospumpun nopeudesta: Bosch 7001i 3-12 mallissa on sama maaliuospumppu kuin tehokkaammassa 4-16 mallissa. Siltä pohjalta uskoisin, että noilla kompressorin 20-40% osatehoilla maaliuospumpun tehokin riittäisi hyvin, ettei tarvitse ajaa täysillä.
Jos ei mutasihdistä tai ilmauksista löydy syytä, katsoisin viellä maaliuospiirin asennusta, löytyisikö sieltä jotain ongelmaa.
Jos vaikkapa takaiskuventtiili olisi laitettu vahingossa väärin päin. Eikös se aiheuttaisi, että liuospiirin virtaus kiertäisi aina viilennyspiirin kautta.
-
Muutama juttu tuli mieleen, osa voi olla enemmän luokkaa "tyhmiä kysymyksiä"
Alpha3 on nyt "suora käyrä kolmosella". Elikkä säätöjä taisi olla 1,2,3, automaatti, nouseva käyrä 1,2,3 ja suora käyrä 1,2,3.
Mitä se alpha näyttää nyt virtaukseksi ja tehoksi? Muuttuuko se virtaus ja teho jos laittaa suora käyrä 1 tai 2. Mielestäni tuo suora käyrä 2 pitäisi riittää ja jopa se suora käyrä 1 saattaisi riittää. Tuossa suorassa käyrässä 3 (CP3) näyttäisi olevan vaan suuri nostokorkeus pienellä virtauksella (kuva).
Jakotukilla numero 1 on paluun ja menon ero noin 7astetta. Jakotukilla numero 2 noin 5 astetta. Kakkoselle on T-haarasta (teknisestä tilasta) matkaa noin 20m. Taloa ei ole ikinä tasapainotettu kuntoon edellisen omistajan toimesta ja nyt sain itse suunnittelijalta esisäätö arvot jotka laitoin. Tilanne hiukan kyllä tällä parani.
Onhan kaikki termostaatit auki?
Minkälaiset piirit ja esisäädöt tässä on? Jos siellä suunnitelmissa tavoitellaa delta t 5 °C, niin se tarkoittaa, että meno ja paluun ero pitäisi olla tuo 5 °C täydellä teholla eli jossain -30 °C (tai mikä se mut teidän suunnitelmissa on) ulkolämpötilassa. Ulkolämpötilan ollessa nollan kieppeillä tuon meno-paluu -eron pitäisi olla 2 °C huiteilla.
Virtausmittarit helpottaisi säätelyä, mutta jos haluaa testailla, niin voihan esim. siellä kauimmaisella tukilla käydä kokeilemassa mitä tapahtuu, jos vaan raakasti aukaisee isommalle niitä esisäätöjä ja korkkeja.
Alphan jälkeen on takaisku, josta sitten haara IV jälkilämmitykseen (paluu tästä paluu puolelle). Tämän jälkeen haara toiselle tukille ja sitten tukki (jos kuvasta saa jotain selvää)
Onko tuo IV jälkilämmityksen termostaatti ja venttiili säädetty?
Kai tuossa takaiskussa riittää virtaus, ettei se ala ahdistamaan?
Onko tuolla kuvan oikeassa reunassa jokin suodatin tms.?
Itse maalämpöpumppu menon ja paluun ero on ehkä maksimissaan joku 3-4C ja siitä sitten kun lämmittää niin kapenee jonnekkin 1C huitteille. Tämä hiukan ihmetyttääkin miksi näin, mutta voikohan tuo ohitus mikä boschin ohjeen mukaan piti asentaa sotkea tuota?
Oliko teillä lämmitysjärjestelmän varaajaa? Saatan olla tässä hyvinkin väärässä, mutta muistaakseni tuo ohitus piti laittaa, jos ei ole kolmi- tai neliputkikytkennällä olevaa varaajaa.
Tuo lattialämmityksen delta-t pitäisi ensin laittaa kohdilleen, niin sitten voi tutkia enemmän tuota Boschin sielunelämää.
-
Bosch 7001i asennusohjeessa lukee sivulla 43:
"Vakioasennus (ei ohitusta eikä puskurivaraajaa)
Sisäänrakennettu pumppu kierrättää sekä lämpöpumppua että lämmitysjärjestelmää.
Lämpöohjatussa käytössä pumppua säädellään paine-erosäädöllä paineasetusten automaattisella säädöllä. Lämpöpumppu pysähtyy automaattisesti, jos lämpöenergian tarvetta ei ole, jotta se voi käynnistyä uudelleen, kun tämä tarve ilmenee.
Tämä asennusasetus käyttää kaikkea lämpöpumpun automatiikkaa ja itsesääteleviä toimintoja ja on energiatehokkain."
Ja sivulla 45:
"Ohitus
Ohitus vaaditaan järjestelmille, jotka ovat erittäin herkkiä putken melulle tai kun 3-suuntaista sekoitusventtiiliä käytetään.
Ohitus erottaa lämpöpumpun kierron lämmitysjärjestelmästä ja tekee mahdolliseksi lämpöpumpun jäähdytysvaiheen lämpimän käyttöveden lämmitystilaan siirron yhteydessä , mikä vähentää putkien kohinan riskiä lämmitysjärjestelmässä."
Ja vielä sivulla 47:
"Ohituksen ja lämpimän käyttöveden säiliö
Ulkoisen lämpimän käyttöveden säiliö on prioriteettisylinteri. Ulkoinen säiliö ladataan ensin ja sitten sisäinen säiliö. Kun sisäinen säiliö on täysin ladattu, lämpimän käyttöveden lataus loppuu. Kylmää vettä ladataan sisäiseen säiliöön ja se esilämmitetään siellä niin, että se virtaa ulkoiseen säiliöön ja lämmitetään siellä oikeaan lämpötilaan.
Ohitus
Ohitus vaaditaan järjestelmille, jotka ovat erittäin herkkiä putken melulle tai kun 3-suuntaista sekoitusventtiiliä käytetään.
Ohitus erottaa lämpöpumpun kierron lämmitysjärjestelmästä ja tekee mahdolliseksi lämpöpumpun jäähdytysvaiheen lämpimän käyttöveden lämmitystilaan siirron yhteydessä , mikä vähentää putkien kohinan riskiä lämmitysjärjestelmässä."
Joskus aikaisemmin jo todettiin, että Boschin suomenkieliset käännökset aika heikkoja, joskus on ollut pakko tarkistaa ruotsinkielisistä, mitä oikeasti tarkoitetaan.
-
"Saatan olla tässä hyvinkin väärässä, mutta muistaakseni tuo ohitus piti laittaa, jos ei ole kolmi- tai neliputkikytkennällä olevaa varaajaa."
eikö nimenomaan ole juurikin päinvastoin tuo homma
-
Tämmöisessä käsityksessä olin, voin olla edelleenkin väärässä. Siis ajatuksenani oli, että se ohitus menee varaajan kautta, jos sellainen on kytketty.
Tuolla pikaohjeessa (https://www.bosch-climate.fi/globalassets/fi-dokumentit/ladattavat-dokumentit/jalleenmyyjien-dokumentit/pikaohje-mlp-7001i-lwm.pdf) todetaan:
"Malli 2-8 kW Lvi nro: 5361000 voidaan kytkeä suoraan lattialämmitykseen. (Kuva sivulla 42) Muiden mallien osalta suosittelemme aina ohitusputkea ja ulkoista kiertovesipumppua. (Kuva sivulla 43) Patterilämmityskohteissa aina ohitus ja ulkoinen pumppu tai työsäiliö.(Työsäiliön asennuksesta kuva sivulla 52)"
Sivuilla 50 taitaa olla myös asennuskuva, jossa on lämmityksen varaaja. Sivujen 50 ja 52 kuvissa tuota ohitusputkea ei mielestäni ole.
kolmi- tai neliputkikytkennällä olevaa varaajaa.
Tässä olisin voinut käyttää täsmällisempää ilmaisua. Tarkoituksena nyt oli erottaa kaksiputkinen lämmitysjohdon kanssa sarjassa oleva varaaja tuommoisesta Boschin kuvien lämmitysjärjestelmän rinnalle kytketystä varaajasta (2, 3 tai 4-putkinen kytkentä).
-
@Kurre, olisi hyvä, jos piirtäisit simppelin kaavion tuosta ohitusputki - kiertopumppu - takaiskuventtiili -jakotukit hässäkästä, olisi helpompi kommentoida.
En ihan ymmärrä, mikä tuo "jälkilämmitys" on ja mikä on takaiskuventtiilin tarkoitus.
Ja tuosta maaliuospumpun nopeudesta: Bosch 7001i 3-12 mallissa on sama maaliuospumppu kuin tehokkaammassa 4-16 mallissa. Siltä pohjalta uskoisin, että noilla kompressorin 20-40% osatehoilla maaliuospumpun tehokin riittäisi hyvin, ettei tarvitse ajaa täysillä.
Jos ei mutasihdistä tai ilmauksista löydy syytä, katsoisin viellä maaliuospiirin asennusta, löytyisikö sieltä jotain ongelmaa.
Jos vaikkapa takaiskuventtiili olisi laitettu vahingossa väärin päin. Eikös se aiheuttaisi, että liuospiirin virtaus kiertäisi aina viilennyspiirin kautta.
Olen taiteilijana hiukan huono mutta yritän piirtää näin "tekstillä"
MAALÄMPÖPUMPPU -> OHITUSPUTKI (T-HAARA) -> KIERTOVESIPUMPPU -> TAKAISKUVENTTIILI -> T-HAARA VALLOX DIGIT 2 SE JÄLKILÄMMITYS (TOIMILAITTE AVAA JA SULKEE) -> T-HAARA TOISELLE JAKOTUKILLE -> JAKOTUKKI -> PALUUT JOSSA MUTASIHTI JA PUMPPULOHJAN MAGNEETTISUODATIN
Eilen oli -10C yöllä pakkasta ja liuospiirin pumppu oli käynyt 100%:lla ja ero oli menolla ja paluulla lius puolella noin 5C. Kompressorin teho oli maksimissaan 60%.
Taiskun tarkoitus en tiedä, mutta kuvissa se BOSChilla oli.
Liitteenä vielä boschin ohjeesta kuva jota käytetty kytkentään. Selainen ero, että käyttöveden kiertoa ei ole ja lämpömittari on ennen takaiskua ei takaisun jälkeen lämmityksen menoputkessa. Voi olla että siirrän sen vielä.
-
Muutama juttu tuli mieleen, osa voi olla enemmän luokkaa "tyhmiä kysymyksiä"
Mitä se alpha näyttää nyt virtaukseksi ja tehoksi? Muuttuuko se virtaus ja teho jos laittaa suora käyrä 1 tai 2. Mielestäni tuo suora käyrä 2 pitäisi riittää ja jopa se suora käyrä 1 saattaisi riittää. Tuossa suorassa käyrässä 3 (CP3) näyttäisi olevan vaan suuri nostokorkeus pienellä virtauksella (kuva).
Onhan kaikki termostaatit auki?
- Teho 35W virtaus 1,8 -1,9.
- Kun siirsin tuon tuohon kakkoselle niin ainakin nyt heti muutoksen jälkeen virtaama muuttui 1,7 (voisin odotella että nouseeko se tuosta)
- Kaikki termostaatit ovat auki
Minkälaiset piirit ja esisäädöt tässä on? Jos siellä suunnitelmissa tavoitellaa delta t 5 °C, niin se tarkoittaa, että meno ja paluun ero pitäisi olla tuo 5 °C täydellä teholla eli jossain -30 °C (tai mikä se mut teidän suunnitelmissa on) ulkolämpötilassa. Ulkolämpötilan ollessa nollan kieppeillä tuon meno-paluu -eron pitäisi olla 2 °C huiteilla.
- Alun perin ei ollut mitään esi säätöjä kaikki oli aivan auki ja asunto on varmaan sen 10v lämmennyt sinne päin (Edellinen omistaja toki kertoi että hyvin on lämmöt riittäneet VILPillä, mutta kuulin kauttarantain että on vissiin juossut pannuhuoneessa enemmän kuin WC:ssä säätämässä suntin arvoa. Tämä suntti on siis nyt maalämmön myötä poistettu)
- Liitän suunnitelman liitteeksi. Toki 100% varma en ole onko tehty suunnitelmien mukaan. Putkien pituudet oli putkiin merkattu pois lukien yksi, elikkä ehkä sillä voisi jotain laskea?
Virtausmittarit helpottaisi säätelyä, mutta jos haluaa testailla, niin voihan esim. siellä kauimmaisella tukilla käydä kokeilemassa mitä tapahtuu, jos vaan raakasti aukaisee isommalle niitä esisäätöjä ja korkkeja.
Onko tuo IV jälkilämmityksen termostaatti ja venttiili säädetty?
Kai tuossa takaiskussa riittää virtaus, ettei se ala ahdistamaan?
Onko tuolla kuvan oikeassa reunassa jokin suodatin tms.?
- Olen nyt yrittänyt mittailla lattian lämpötilaa IR mittarilla huoneista ja ajattelin seuraavaksi kylmimpiä hiukan avata ja ne jotka ovat kuumimpia niin pienentää.
- En tiedä riittääkö mistähän sen voisi selventää? En itse edes näe koko takaisun tarvetta, mutta tehtiin boschin kuvien mukaan tuo. Takaisku on aikalailla sama myös tuolla liuos puolella.
- IV jälkilämmityksessä on vain toimilaite (NO) IV-koneen sisällä jota laite ohjaa, siinä ei ole muita säätöjä... pitäisikö olla? Pääasiassa toimilaite on kyllä ainakin toistaiseksi ollut kiinni.
- Kuvan oikeassa laidassa on pumppulohjan boilermag suodatin laitatin sen samalla kun halvalla sai... en ole vielä tyhjentänyt. Lisäksi on vielä mutasihti. Se on nimenomaan tuo lattialämmityksen paluupuoli.
Oliko teillä lämmitysjärjestelmän varaajaa? Saatan olla tässä hyvinkin väärässä, mutta muistaakseni tuo ohitus piti laittaa, jos ei ole kolmi- tai neliputkikytkennällä olevaa varaajaa.
Tuo lattialämmityksen delta-t pitäisi ensin laittaa kohdilleen, niin sitten voi tutkia enemmän tuota Boschin sielunelämää.
- Lämmitysjärjestelmässä ei ole varaajaa käyttövedelle on boschin ds300 varaaja, joka on toiminut ihan hyvin kunhan vaihdatin oikean anturin sisälle koska Bosch ei maininnut ohjeissaan että boschin ks. anturi ei kelpaa ks pumpulle... :D
-
Bosch 7001i asennusohjeessa lukee sivulla 43:
"Vakioasennus (ei ohitusta eikä puskurivaraajaa)
Sisäänrakennettu pumppu kierrättää sekä lämpöpumppua että lämmitysjärjestelmää.
Lämpöohjatussa käytössä pumppua säädellään paine-erosäädöllä paineasetusten automaattisella säädöllä. Lämpöpumppu pysähtyy automaattisesti, jos lämpöenergian tarvetta ei ole, jotta se voi käynnistyä uudelleen, kun tämä tarve ilmenee.
Tämä asennusasetus käyttää kaikkea lämpöpumpun automatiikkaa ja itsesääteleviä toimintoja ja on energiatehokkain."
Ja sivulla 45:
"Ohitus
Ohitus vaaditaan järjestelmille, jotka ovat erittäin herkkiä putken melulle tai kun 3-suuntaista sekoitusventtiiliä käytetään.
Ohitus erottaa lämpöpumpun kierron lämmitysjärjestelmästä ja tekee mahdolliseksi lämpöpumpun jäähdytysvaiheen lämpimän käyttöveden lämmitystilaan siirron yhteydessä , mikä vähentää putkien kohinan riskiä lämmitysjärjestelmässä."
Ja vielä sivulla 47:
"Ohituksen ja lämpimän käyttöveden säiliö
Ulkoisen lämpimän käyttöveden säiliö on prioriteettisylinteri. Ulkoinen säiliö ladataan ensin ja sitten sisäinen säiliö. Kun sisäinen säiliö on täysin ladattu, lämpimän käyttöveden lataus loppuu. Kylmää vettä ladataan sisäiseen säiliöön ja se esilämmitetään siellä niin, että se virtaa ulkoiseen säiliöön ja lämmitetään siellä oikeaan lämpötilaan.
Ohitus
Ohitus vaaditaan järjestelmille, jotka ovat erittäin herkkiä putken melulle tai kun 3-suuntaista sekoitusventtiiliä käytetään.
Ohitus erottaa lämpöpumpun kierron lämmitysjärjestelmästä ja tekee mahdolliseksi lämpöpumpun jäähdytysvaiheen lämpimän käyttöveden lämmitystilaan siirron yhteydessä , mikä vähentää putkien kohinan riskiä lämmitysjärjestelmässä."
Joskus aikaisemmin jo todettiin, että Boschin suomenkieliset käännökset aika heikkoja, joskus on ollut pakko tarkistaa ruotsinkielisistä, mitä oikeasti tarkoitetaan.
Boschin käännökset ovat hyvinkin heikkoja, siellä myös kerrotaan esimerkiksi lisävaraajaa käytettäessä että ensin menee vesi maalämpöpumpulle ja sitten vasta lisävaraajalle. Tämän bongasin ohjeista ja kyselin maahantuojalta niin kuva oli oikein teksti väärin. En ole tsekannut ovatko korjanneet uusimpaan versioon. Kuulema eivät itse näe kun niitä kääntäävät vaan kääntäävät jostain excelistä tekstit.... Siellä muistaaksnei myös puhutaan että 3baria pitää laittaa maapiirille paineet, ja ainakin asentajan ja omasta mielestäni se kuulosti aika järkyttävältä. Nyt siellä paineet 1,2bar.
-
Hmm.... Pikakatsaus mitoitukseen:
Kokonaislämmöntarve: 12,15 kW
Mitoituspainehäviö: 20,61 kPa (~2,1 m)
Mitoitusvirtaama: 0,585 l/s (= 2,1 m³/h)
Mit. menovedenlämpötila: 35 °C
Mit.lattialämpötila: 24,8 °C
Vesitilavuus putkessa: 174,7 l
Delta T: 5 °C
Nyt jos päästään 1,9 m³/h virtaamaan sillä pumpulla niin tuolla 12,15 kW teholla delta T olisi 5,5 °C ja 1,7 m³/h virtaamalla 6,1 °C. Nämähän on aivan mainoita arvoja. Nythän sinne ei pitäisi vielä tuota 12 kW tehoa mennä ja tuo delta T pitäisi olla paljon pienempi. Jotakin en tässä ymmärrä. Entä jos mittaa niistä kupariputkista IR-mittarilla meno- ja paluulämpötilan?
-
Hmm.... Pikakatsaus mitoitukseen:
Kokonaislämmöntarve: 12,15 kW
Mitoituspainehäviö: 20,61 kPa (~2,1 m)
Mitoitusvirtaama: 0,585 l/s (= 2,1 m³/h)
Mit. menovedenlämpötila: 35 °C
Mit.lattialämpötila: 24,8 °C
Vesitilavuus putkessa: 174,7 l
Delta T: 5 °C
Nyt jos päästään 1,9 m³/h virtaamaan sillä pumpulla niin tuolla 12,15 kW teholla delta T olisi 5,5 °C ja 1,7 m³/h virtaamalla 6,1 °C. Nämähän on aivan mainoita arvoja. Nythän sinne ei pitäisi vielä tuota 12 kW tehoa mennä ja tuo delta T pitäisi olla paljon pienempi. Jotakin en tässä ymmärrä. Entä jos mittaa niistä kupariputkista IR-mittarilla meno- ja paluulämpötilan?
Niin se ei tässä itsellänikään oikein enää avaudu... niin eli voisi olla lämpömittarit tukilla rikki?
Joku motonetin IR mittari löytyy voisin sillä kokeilla. Varmaankin mahdollisimman läheltä jakotukkia? Muovista ei taida kannattaa mittausta tehdä?
-
Boschin käännökset ovat hyvinkin heikkoja, siellä myös kerrotaan esimerkiksi lisävaraajaa käytettäessä että ensin menee vesi maalämpöpumpulle ja sitten vasta lisävaraajalle. Tämän bongasin ohjeista ja kyselin maahantuojalta niin kuva oli oikein teksti väärin. En ole tsekannut ovatko korjanneet uusimpaan versioon. Kuulema eivät itse näe kun niitä kääntäävät vaan kääntäävät jostain excelistä tekstit.... Siellä muistaaksnei myös puhutaan että 3baria pitää laittaa maapiirille paineet, ja ainakin asentajan ja omasta mielestäni se kuulosti aika järkyttävältä. Nyt siellä paineet 1,2bar.
Onko niiltä kielletty oman tuotteensa manuaalin oikolukeminen? ???
Aika ontuva selitys :D
Näiden kirjotusten perusteella tuntuu äkkiseltään että tuote voi olla kohtuullinen mutta manuskat, logitukset, APPsit on !erseestä.
-
Onko niiltä kielletty oman tuotteensa manuaalin oikolukeminen? ???
Aika ontuva selitys :D
Näiden kirjotusten perusteella tuntuu äkkiseltään että tuote voi olla kohtuullinen mutta manuskat, logitukset, APPsit on !erseestä.
Tuote, käyttöliittymä on mielestäni jees. Applikaatio on pettymys mutta saa sillä jotain perus juttuja pihalle toivottavasti kehittyy. Logitus on tuolla husdatalla jo ok (itse meinasin Googlen datastudioon työntää datan saa siistit käppyrät). Manuaalit ovat aivan perseestä edes huoltovalikon sisältöä ei ole selitetty. Varmaan. Bosch luottaa omiin koulutuksiin jolla saa ”lämpömestari” tittelin.
Niin ja itse pumppu ainakin toistaiseksi vaikuttaa hyvältä ja cop oman mittarin mukaan on hyvältä. Desinfiointikin onnistuu pelkällä kompuralla.
-
Mikäs toi google datastudio on, maksullinen vai?
Kuinka sinne data Bossista?
-
Niin se ei tässä itsellänikään oikein enää avaudu... niin eli voisi olla lämpömittarit tukilla rikki?
Joku motonetin IR mittari löytyy voisin sillä kokeilla. Varmaankin mahdollisimman läheltä jakotukkia? Muovista ei taida kannattaa mittausta tehdä?
Kupariputkista taitaa onnistua kohtuudella mittaukset. Sen kiertovedeni ei pitäisi kauheasti ehtiä jäähtyä niissä siirtoputkissa, joten niitä lämpötiloja voi mittailla varmuuden vuoksi useammasta kohtaa. Muovista, liittimistä tms. aika hankala saada mitään järkeviä pintamittauksia ainakaan ir-mittarilla.
Se Boschin irtoanturi myös huolella suoraan kupariputkeen esim. nippusiteellä ja voi kai siihen vaikka laittaa jotain eristettäkin päälle. Sen sijoituksella suhteessa niihin venttiileihin yms. ei pitäisi olla kauheasti merkitystä, kun sama vesi siellä kiertää kuitenkin.
-
Kupariputkista taitaa onnistua kohtuudella mittaukset. Sen kiertovedeni ei pitäisi kauheasti ehtiä jäähtyä niissä siirtoputkissa, joten niitä lämpötiloja voi mittailla varmuuden vuoksi useammasta kohtaa. Muovista, liittimistä tms. aika hankala saada mitään järkeviä pintamittauksia ainakaan ir-mittarilla.
Se Boschin irtoanturi myös huolella suoraan kupariputkeen esim. nippusiteellä ja voi kai siihen vaikka laittaa jotain eristettäkin päälle. Sen sijoituksella suhteessa niihin venttiileihin yms. ei pitäisi olla kauheasti merkitystä, kun sama vesi siellä kiertää kuitenkin.
Kiitos pitääpä kokeilla mitä tuo mittari sanoo. Eriste puuttuu tuon anturin päältä elikkä voisin sen laittaa.
-
Mikäs toi google datastudio on, maksullinen vai?
Kuinka sinne data Bossista?
Googlen datastudio on ns. bUsiness inteligent ohjelmisto täysin ilmainen ja ajatus että voit hakea dataa monestakin paikasta ja tehdä siitä omanlaisia käppyröitä. Ajatus itselläni on hakea data husdatasta. Paras olisi jos olisi rasperry jonne tallentuisi data ja se sitten lähettäisi sitä tuonne, mutta onnistuu se toisella tavallakin. Kunhan saan valmiiksi voin laittaa koodin jakoon tarpeen mukaan. Mennee varmaan joulunpyhille tekeminen
-
Lämpöpastaa väliin jos putken pinnasta mittaa jollakin elukalla...
Sitä saa kaupoista, itse taisin ostaa Biltemasta
-
Googlen datastudio on ns. bUsiness inteligent ohjelmisto täysin ilmainen ja ajatus että voit hakea dataa monestakin paikasta ja tehdä siitä omanlaisia käppyröitä. Ajatus itselläni on hakea data husdatasta. Paras olisi jos olisi rasperry jonne tallentuisi data ja se sitten lähettäisi sitä tuonne, mutta onnistuu se toisella tavallakin. Kunhan saan valmiiksi voin laittaa koodin jakoon tarpeen mukaan. Mennee varmaan joulunpyhille tekeminen
Google Data Studio näyttää tosiaan monipuoliselta käppyröiden yms. tekemiseen.
Minne siis aiot kerätä talteen tuon logitustiedon?
Minulla käytössä Husdatan H60 Universal Wireless gateway.
Käytätkö itse samaa?
-
Kupariputkista taitaa onnistua kohtuudella mittaukset. Sen kiertovedeni ei pitäisi kauheasti ehtiä jäähtyä niissä siirtoputkissa, joten niitä lämpötiloja voi mittailla varmuuden vuoksi useammasta kohtaa. Muovista, liittimistä tms. aika hankala saada mitään järkeviä pintamittauksia ainakaan ir-mittarilla.
Se Boschin irtoanturi myös huolella suoraan kupariputkeen esim. nippusiteellä ja voi kai siihen vaikka laittaa jotain eristettäkin päälle. Sen sijoituksella suhteessa niihin venttiileihin yms. ei pitäisi olla kauheasti merkitystä, kun sama vesi siellä kiertää kuitenkin.
Kuparista en oikein saanut mitään järkevää lämpötilaa mutta tuosta kierteestä joka on messinkiä niin sain. Vaihdoin mittarit ympäri että muuttuuko ero niin voi vielä todentaa että onko mittari sökö. Jos tuo lämpö pitää paikkansa onko tuo ero ”ok”?
Ir 27,2
Ir 24,6
Lämpömittarit näyttivät samaan aikaan 27c ja 20c
Edittiä:
- ja shitnahan se jakotukin mittari on. Nyt mittarin mukaan lämmitän vettä lattialla :D mistähän saisi tuohon jakotukkiin uutta mittaria.
-
Google Data Studio näyttää tosiaan monipuoliselta käppyröiden yms. tekemiseen.
Minne siis aiot kerätä talteen tuon logitustiedon?
Minulla käytössä Husdatan H60 Universal Wireless gateway.
Käytätkö itse samaa?
H60 käytössä juu.
Ensimmäisen version teen nyt niin että laitan pilveen pyörimään virtuaali koneen josta haen pilvessä olevalle tietokantaan esim 1min välein datan husdatasts. Sitten käytän MySQL Connectoria Googlen päässä jolloin saan datan datastudioon. (Tämä toteutus vaatii julkisen IPn jos on 4g yhteys kotona muutoin mikä tahansa kiinteä riittää)
Jos olisi rasperry tai joku muu tekisin niin että rasperry hakee tiedon ja lähettää sen Googlen SQL josta se on käytettävissä. En ehkä haluaisi rasperryssa varastoida tilannetta joka minuutin välein.
Jos kiinnostaa niin voin olla avuksi kyllä :) tuo talologger vaikuttaa hyvältä myös mutta itse ajattelin että tuolla datastudiolla saa kivat käppyrät. Ehkä ainut miinus on että en muista kuinka reaaliaikainen tuo on.
-
Jos olisi rasperry tai joku muu tekisin niin että rasperry hakee tiedon ja lähettää sen Googlen SQL josta se on käytettävissä. En ehkä haluaisi rasperryssa varastoida tilannetta joka minuutin välein.
Raspberryn käyttö tietojen lukuun H60:stä ja välittämiseen pilvessä olevaan tietokantaan voisi olla hyvä linja.
Siihen olisi sitten suoraviivaista ottaa mukaan muitakin kodin sensoreita.
-
Milläs salaisella fysiikalla/prokollalla se H60 ne tiedot hakee?
Onko se tarpeeton sen studion kanssa vai onko se niin salainen liityntä...
Bossissa ei siis ole mitään omaa APIa tarjolla?
Onhan se kuitenkin jossain pilvessä, langalla vai kuinka?
-
Milläs salaisella fysiikalla/prokollalla se H60 ne tiedot hakee?
Onko se tarpeeton sen studion kanssa vai onko se niin salainen liityntä...
Bossissa ei siis ole mitään omaa APIa tarjolla?
Onhan se kuitenkin jossain pilvessä, langalla vai kuinka?
Husdata lukee käsittääkseni Boschin service portista. Itse Boschin laitteeseen APIa kyselin applikaation kehittäjiltä ja en siihen saanut vastausta. Oma päättelyni on se että boschin pumppu lähettää boschin pilveen datan johon aplikaatiolla on yhteys. Tätä tukee se että toimii vaikka 4G yhteydellä ilman julkista IP:tä. Jos olisi niin päin että applikaatio hakee tiedot pumpulta niin silloin tuo yhteys ei voisi toimia natatulla IP:llä.
Husdatasta saa helposti datan ulos json formaatissa.
-
Kuparista en oikein saanut mitään järkevää lämpötilaa mutta tuosta kierteestä joka on messinkiä niin sain. Vaihdoin mittarit ympäri että muuttuuko ero niin voi vielä todentaa että onko mittari sökö. Jos tuo lämpö pitää paikkansa onko tuo ero ”ok”?
Ir 27,2
Ir 24,6
Lämpömittarit näyttivät samaan aikaan 27c ja 20c
Edittiä:
- ja shitnahan se jakotukin mittari on. Nyt mittarin mukaan lämmitän vettä lattialla :D mistähän saisi tuohon jakotukkiin uutta mittaria.
Juu, noi ir-mittaukset vaikuttaa ihan hyviltä (ja järkeviltä :D )
Onkohan tuo mittari Uponor 1090262 ? Kävisköhän siihen jokin yleismalli?
-
Husdata lukee käsittääkseni Boschin service portista. Itse Boschin laitteeseen APIa kyselin applikaation kehittäjiltä ja en siihen saanut vastausta. Oma päättelyni on se että boschin pumppu lähettää boschin pilveen datan johon aplikaatiolla on yhteys. Tätä tukee se että toimii vaikka 4G yhteydellä ilman julkista IP:tä. Jos olisi niin päin että applikaatio hakee tiedot pumpulta niin silloin tuo yhteys ei voisi toimia natatulla IP:llä.
Husdatasta saa helposti datan ulos json formaatissa.
Bueno, onko pumppu LANilla vai wifillä kiinni pilvessä?
Näköjään tuossa H60:ssä on monia ulostus vaihtoehtoja...
-
Husdata lukee käsittääkseni Boschin service portista. Itse Boschin laitteeseen APIa kyselin applikaation kehittäjiltä ja en siihen saanut vastausta. Oma päättelyni on se että boschin pumppu lähettää boschin pilveen datan johon aplikaatiolla on yhteys. Tätä tukee se että toimii vaikka 4G yhteydellä ilman julkista IP:tä. Jos olisi niin päin että applikaatio hakee tiedot pumpulta niin silloin tuo yhteys ei voisi toimia natatulla IP:llä.
Husdatasta saa helposti datan ulos json formaatissa.
Eikö H60 ole kytketty pumppuun? Miksi se ei suoraan sieltä lukisi dataa? Noissa kai on modbus.
-
Eikö H60 ole kytketty pumppuun? Miksi se ei suoraan sieltä lukisi dataa? Noissa kai on modbus.
On siis kytketty pumppuun. Siinä tuli mukana sellainen kuulokeliitin joka meni suoraan tuon pumpun huoltoliittimeen. En tiedä miksei modbussia käytetty tuossa.
-
Bueno, onko pumppu LANilla vai wifillä kiinni pilvessä?
Näköjään tuossa H60:ssä on monia ulostus vaihtoehtoja...
Tuo on WLANilla routterissa kiinni. Ainakaan tuossa ei ollut LAN liitintä.
-
On siis kytketty pumppuun. Siinä tuli mukana sellainen kuulokeliitin joka meni suoraan tuon pumpun huoltoliittimeen. En tiedä miksei modbussia käytetty tuossa.
voi se silti olla modbus...
-
On siis kytketty pumppuun. Siinä tuli mukana sellainen kuulokeliitin joka meni suoraan tuon pumpun huoltoliittimeen. En tiedä miksei modbussia käytetty tuossa.
Jos se on kytketty pumppuun, niin mistä päättelet, ettei se lukisi dataansa suoraan pumpusta? Mistä se tietäisi mennä jonnekin Boschin ylläpitämään pilvipalveluun ja miten data sinne tulisi?
-
Jos se on kytketty pumppuun, niin mistä päättelet, ettei se lukisi dataansa suoraan pumpusta? Mistä se tietäisi mennä jonnekin Boschin ylläpitämään pilvipalveluun ja miten data sinne tulisi?
Tässä on kaksi asiaa, jotka näyttävät menevän vähään solmuun.
7001i on siis tehdasvalmiina kytkettävissä verkkoon RJ-45 kaapelin avulla.
Tätä kautta Boschin oma softa lähettää tiedot Boschin omalle palvelimelle (nähtävästi), josta EasyRemote mobiili appi niitä hakee.
Husdatan H60 on kytketty 7001i laitteeseen tuolla "teleplugilla", jonka kautta kulkee tietoa RS-232 -standardin mukaisesti (kai).
Saa myös virtansa tätä kautta
Ja H60 kytkeytyy verkkoon Wifillä.
Näistä linkeistä löytyy tietoa IVT/Bosch Modbus (ja myös Husdata) jutuista:
https://www.openhab.org/addons/bindings/regoheatpump/
https://community.openhab.org/t/new-binding-rego-6xx-based-heat-pumps/17219/210
Koskevat vanhempia Rego600 pohjaisia koneita, nykyinen kone käyttää Rego3000a, joka puolestaan taitaa olla hyvin paljon sama kuin Rego2000.
Eli tietysti tietoja voi lukea suoraan tuosta Modbus väylästä - niinhän kai tuo H60 myös tekee.
Vaatii kuitenkin riittäävää osaamista ja näpertämistä.
Periaatteessa kiinnostaisi, koska kaikkiin 7001i tietoihin ei Husdatan H60:llä pääse käsiksi.
-
Luulisi, että tuo Boschin palvelin vaatii käyttäjäkohtaisen salasanan, ettet pääse katsomaan ja säätämään naapurin pumppua. Annetaanko Husdatalle tuo salasana vai miten olisi edes mahdollista, että Husdata lukisi Boschin palvelinta.
Vaikkei omaa kokemusta ole sen enenpää Husdatasta kuin Boschin pumpusta, vaikuttaa päivänselvältä, että Husdata saa datansa tuon H60:n kautta suoraan pumpusta. Modbus on RS-485:sta.
-
Husdata on oma kokonaisuutensa ja Boschin EasyRemote mobiili appi taustapalveluineen omansa.
Kumpikin on suojattu omilla salasanoillaan.
Kannattaa kuitenkin huomata, että Husdata H60 mokkulaa voi käyttää välittäjänä, kun tekee täysin paikallisesti sisäverkossa toimivia systeemeitä.
-
Husdata on oma kokonaisuutensa ja Boschin EasyRemote mobiili appi taustapalveluineen omansa.
Kumpikin on suojattu omilla salasanoillaan.
Kannattaa kuitenkin huomata, että Husdata H60 mokkulaa voi käyttää välittäjänä, kun tekee täysin paikallisesti sisäverkossa toimivia systeemeitä.
ISKI tuli mieleen mitkä paineet sinulla on keruupiirillä? Itsellä on 1,5bar ja nyt aloin boschin teknistä esitettä lukemaan niin siellä lukee minimi paineet 2 ja maksimi 3. Kuulostaa omaan ja putkarin korvaan todella isolta, mutta mietin onko tässä pumpussa jotain erikoista että pitäisi olla isommat ja se auttaisi tuohon keruupumppuun.
-
Itselläni ei ole keruupiirissä painetta ollenkaan (koska se ei siellä pysy). En tiedä liittyykö tuo 2-3bar samaan, kuin liuospumpulla oleva paineanturikin, joka ihan boschilta saadun ohjeen mukaan on ohitettu. Paineanturi on käsittääkseni järjestelmiä varten, joissa käytetään glykolia.
-
Minulla liuospiirissä painetta on jonkin verran yli 2 bar.
-
Itselläni ei ole keruupiirissä painetta ollenkaan (koska se ei siellä pysy). En tiedä liittyykö tuo 2-3bar samaan, kuin liuospumpulla oleva paineanturikin, joka ihan boschilta saadun ohjeen mukaan on ohitettu. Paineanturi on käsittääkseni järjestelmiä varten, joissa käytetään glykolia.
Minulla ei siis ole ohitettu ja toiminut tuolla 1,5barilla. Mietin vaan että voiko tuolla paineella olla vaikutusta tuohon kiertopumpun toimintaan koska itselläni se yllättävän kovilla käy. Nyt oli noin 4C ero kompura noin 60% ja liuospumppu 100% eikä kyllä mutapussissakaan mitään ihmeellistä ollut...
Voisihan tuon lisätä reippaaseen 2 bariin ja katsoa mitä käy.
-
Minulla ei siis ole ohitettu ja toiminut tuolla 1,5barilla. Mietin vaan että voiko tuolla paineella olla vaikutusta tuohon kiertopumpun toimintaan koska itselläni se yllättävän kovilla käy. Nyt oli noin 4C ero kompura noin 60% ja liuospumppu 100% eikä kyllä mutapussissakaan mitään ihmeellistä ollut...
Voisihan tuon lisätä reippaaseen 2 bariin ja katsoa mitä käy.
Kaivo on ilmeisesti 245 metrinen:
Hei,
Ei tarvetta mitoitukselle olen sitä pyörittänyt jo niin paljon että pitäisi tuo olla oikein... :) metrimäärät eri tarjoajien välillä tosin on vaihdellut todella rajusti +-50m. Menen nyt suurimman mukaan elikkä 245m.
Jos siellä on keräimenä 45 millinen turbokollektori 245 metrisessä kaivossa ja isotehoinen maalämpökone, on keruupiirin virtausvastus niin suuri, että keruun kierron menon ja paluun välinen lämpötilaero nousee aika isoksi.
En tosin tiedä lämmityslaitteesi lämmitystehoa, enkä siinä olevan maakiertopumpumpun ominaisuuksia.
Turbokollektorin virtausvastus on ilmeisestikin suurempi, kuin sileäpintaisen putken.
-
Hei,
Juu kaivo on 245m ja vaakaputkea koneelle noin 16m vielä. 45mm turbo on kun sitä suositeltiin. Menikö metsään tuon osalta?
Kone on 12kw versio jossa oli ilmeisesti sama pumppu kuin tuossa 16kw vehkeessä.
Takaiskaria tosiaan epäilen seuraavaksi en omaan päähäni ainakaan saa voisiko tuo paine vaikuttaa? Pitää ennen paineen nostoa kyllä tarkistaa mitä tuo emmetin maakylmä konvektori kestää.
-
Ja vastaan iteselleni Bosch vastasi ja oikeat paineet ovat 0,5bar - 3bar. Esitteessä on kuulema virhe.
-
Hei,
Juu kaivo on 245m ja vaakaputkea koneelle noin 16m vielä. 45mm turbo on kun sitä suositeltiin. Menikö metsään tuon osalta?
Kone on 12kw versio jossa oli ilmeisesti sama pumppu kuin tuossa 16kw vehkeessä.
Takaiskaria tosiaan epäilen seuraavaksi en omaan päähäni ainakaan saa voisiko tuo paine vaikuttaa? Pitää ennen paineen nostoa kyllä tarkistaa mitä tuo emmetin maakylmä konvektori kestää.
10 kW lämmitysteholla sileällä 45x2,7 mm keräimellä ilman takaiskua (kun COP = 3,3 ja dT = 3,0) painehäviöksi muodostuu noin 50 kPa (0,5 bar).
12 kW lämmitysteholla sileällä 45x2,7 mm keräimellä ilman takaiskua (kun COP = 3,3 ja dT = 3,0) painehäviöksi muodostuu noin 76 kPa (0,5 bar).
Tc keräimelle en osaa laskea virtausvastusta, mutta Tc:n rihlaus lisää virtausvastusta.
Tc:n rihlatussa putkessa putken virtaus kiihdytetään kiertoliikeeseen, jonka suuntaa vaihdetaan ilmeisesti noin metrin välein.
Virtaaman kierteeseen kiihdyttämiseen tarvitaan energiaa, joka otetaan virtauksen tehosta.
Tämä tehon kulutus näkyy kierron painehäviönä.
-
Jaahas, tomppeli ehtikin jo. Laitetaan samat asiat toistamiseen, kun en jaksa alkaa editoimaan.
Bergheatin laskuri antaa 12 kW, COP 4 ja 520 m 45x2,4 mm tavalliselle putkelle:
| dt | Virtaus | Painehäviö |
| 3 °C | 2.65 m³/h | 84.0 kPa |
| 4 °C | 1.99 m³/h | 43.2 kPa |
Tuon Boschin pumpun käppyrä lupaa 100 kPa tuolla 2 m³/h virtauksella, joten sinne pumpun ja keruun välissä oleville venttiileille yms. pitäisi kyllä kohtuudella jäädä varaa.
2.65 m3/h virtauksella tuo Boschin pumppu lupaa jotain 70 kPa, joten tuohon 3 °C dt:hen ei taida noilla laskuilla päästä. Tomppeli tuolla jo tästä taisi mainitakkin.
Turbocollector (https://www.muovitech.fi/?page=turbo&show=3) lupaa 55 kPa 40x2.4 400m putkelle 0,5 l/s virtauksella, Bergheat taasen laskee 53 kPa (Edit : 56.8 kPa 10 °C maaviinalle). Että voisi olettaa tuon Bergheatin antavan ihan järkevän tuloksen myös tuolle 45 mm putkelle.
Vastasikohan tämä nyt mihinkään kysymykseen.
-
Jaahas, tomppeli ehtikin jo. Laitetaan samat asiat toistamiseen, kun en jaksa alkaa editoimaan.
Bergheatin laskuri antaa 12 kW, COP 4 ja 520 m 45x2,4 mm tavalliselle putkelle:
| dt | Virtaus | Painehäviö |
| 3 °C | 2.65 m³/h | 84.0 kPa |
| 4 °C | 1.99 m³/h | 43.2 kPa |
Tuon Boschin pumpun käppyrä lupaa 100 kPa tuolla 2 m³/h virtauksella, joten sinne pumpun ja keruun välissä oleville venttiileille yms. pitäisi kyllä kohtuudella jäädä varaa.
2.65 m3/h virtauksella tuo Boschin pumppu lupaa jotain 70 kPa, joten tuohon 3 °C dt:hen ei taida noilla laskuilla päästä. Tomppeli tuolla jo tästä taisi mainitakkin.
Turbocollector (https://www.muovitech.fi/?page=turbo&show=3) lupaa 55 kPa 40x2.4 400m putkelle 0,5 l/s virtauksella, Bergheat taasen laskee 53 kPa (Edit : 56.8 kPa 10 °C maaviinalle). Että voisi olettaa tuon Bergheatin antavan ihan järkevän tuloksen myös tuolle 45 mm putkelle.
Vastasikohan tämä nyt mihinkään kysymykseen.
Sen verran tyhmä olen, että käytännössä kaivo on liian syvä / olisi pitänyt ottaa sileä putki? Onko tästä muuta haittaa kuin että keruupumppu käy kovilla / kannattaako miettiä jotain lisäpumppua tuohon? Pieneneekö COP kun tuo tuo delta kasvaa isommaksi? Vai kannattaako esim taka iskari ottaa pois? Kaivosta tulee kyllä hienosti lämmintä elikkä nyt esim pakkasilla on 6,5c tullut ensimmäisen tunnin ajan ja kun koko yön hurissut tulo on vielä yli 4C joka käsittääkseni ihan kohtuullinen?
-
Vielä vähän: elikkä nostin talon lämpöä aamulla sain tuonne kunnolla kuormaa ja käyntijakson pitkäksi ulkolämpötila noin 1C . Nyt keruupumppu pyörii 100% teholla ja kompura 30% teholla. Ero on nyt 3C elikkä 4,9C sisään ja 1,9C ulos. Pumppu pyörinyt noin 10h. Delta on pahimmillaan kasvanut 5C kun kompura on pyörinyt 60% teholla. Meno verkostoon on ollut 28-29C välillä.
Pitää vielä katsoa onko tuossa täyttöryhmässä joku erillinen mutasihti kun joku pyöreäreikä siinä on. Putkari oli laittanut erillisen mutasihdin jonka siis katsoin.
-
Tuon Boschin pumpun käppyrä lupaa 100 kPa tuolla 2 m³/h virtauksella, joten sinne pumpun ja keruun välissä oleville venttiileille yms. pitäisi kyllä kohtuudella jäädä varaa.
Onhan siellä vielä höyrystinkin vastustamassa virtausta.
Lämpöpumppujen sisäisistä virtausvastuksista ei juurikaan ole ollut tietoa saatavilla.
Suuruusluokka on kuitenkin niin että keruun kokonaisvastuksesta
- 1/3 on sisäistä vastusta
- 2/3 on ulkoista, keruuputkiston, vastusta
ATS
-
Oletin, että se höyrystin on jo huomioitu tuossa käyrässä. Mitenhän nämä menee. Asennusohjeessa puhutaan ulkoisesta painehäviöstä ja nuo luvut osuu kohtuudella tuolle käyrälle:
Nimellisvirtaus (lattialämmitys) 0,55 l/s (= 1,98 m³/h)
Maks. käytettävissä oleva ulkoinen paine nimellisvirtauksella (lattialämmitys) 93 kPa (~9,5 m)
Kannattaahan se täyttöryhmän mutasihti tsekata. Mitä putkia ja venttiilejä tässä on välissä?
Sinänsä nämä meikäläisen laskelmat enemmän esimerkinomaisia.
-
Hei,
Juu kaivo on 245m ja vaakaputkea koneelle noin 16m vielä. 45mm turbo on kun sitä suositeltiin. Menikö metsään tuon osalta?
Kone on 12kw versio jossa oli ilmeisesti sama pumppu kuin tuossa 16kw vehkeessä.
Takaiskaria tosiaan epäilen seuraavaksi en omaan päähäni ainakaan saa voisiko tuo paine vaikuttaa? Pitää ennen paineen nostoa kyllä tarkistaa mitä tuo emmetin maakylmä konvektori kestää.
Jos tästä on jotain apua, niin vertailun vuoksi meillä on 7001i 12kW, 260m kaivo 45mm turbocollectorilla, 16m vaakaputkitusta, haarat+takaisku viilennykselle. Keruupiirin paine 1.9bar. Logitusta ei ole, joten dataa on vain satunnaisia lukemia sieltä täältä, mutta tässä kaksi suurinta keruupumpun lukemaa mitä olen toistaiseksi nähnyt:
ulko -6.3C, kompressori 52%, keruu tulo 4.0C, keruu paluu 1.1C, keruupumppu 89%
ulko -9.0C, kompressori 51%, keruu tulo 4.0C, keruu paluu 1.0C, keruupumppu 77%
Näyttäisi siltä että kone haluaa pitää keruun dt=3. Mutta sikäli kun osasin bergheatin laskuria ja keruupumpun käyrää tulkita, niin täydellä teholla tämä ei tule onnistumaan, vaan dt jossain 3.5-4 paikkeilla lienee odotettavissa. Kunnon pakkasia odotellessa...
-
Jäähypuolella oli joskus keskustelua näistä. Taulukossa painehäviöitä erinäisille putkiston osille parilla eri virtaamalla. Painehäviöt on vedelle, joten nämä on korkeintaan suuntaa-antavia. Naturetilla varmaan vähän eri tulosta tulee.
| artikkeli | yksikkö | 1.99 m³/h | 2.65 m³/h |
| 28x1,5 mm putki | m | 0,65 kPa | 1,07 kPa |
| 90° mutka | kpl | 0,53 kPa | 0,89 kPa |
| t-isku lautasm. | kpl | 2,8 kPa | 4,9 kPa |
| t-isku läppäm. | kpl | 0,01 kPa | 0,02 kPa |
| multifill 25 täyttör. | kpl | 0,025 kPa | 0,045 kPa |
-
Jäähypuolella oli joskus keskustelua näistä. Taulukossa painehäviöitä erinäisille putkiston osille parilla eri virtaamalla. Painehäviöt on vedelle, joten nämä on korkeintaan suuntaa-antavia. Naturetilla varmaan vähän eri tulosta tulee.
| artikkeli | yksikkö | 1.99 m³/h | 2.65 m³/h |
| 28x1,5 mm putki | m | 0,65 kPa | 1,07 kPa |
| 90° mutka | kpl | 0,53 kPa | 0,89 kPa |
| t-isku lautasm. | kpl | 2,8 kPa | 4,9 kPa |
| t-isku läppäm. | kpl | 0,01 kPa | 0,02 kPa |
| multifill 25 täyttör. | kpl | 0,025 kPa | 0,045 kPa |
Noniin tämä selventää jo jonkin verran. Ja hiukan apuja tulikin jo elikkä tein niin että poistin toisen mutasihdin käytöstä ja putsasin vielä toisen nyt helpottui aavistuksen. Lisäksi huomasin että kyllä takaiskari on osa syynä oltava koska kun nyt suljin maakylmän hanat niin lämpötila maalylmän putkissa (pinnalta IR mitattuna) nousi. Eli pientä kiertoa on sielläkin ollut.
Kuitenkin kun katson menon ja Paluun minulla on 9kpl 90 asteen mutkaa jotka varmasti antavat oman säväyksen... lisäksi löytyy täyttöryhmä ja toki sulkujakin putkari on laittanut kiitettävästi toki huoltoa helpottaa ne. Lisäksi on yhteensä 5m 28 kuparia. Elikkä seinästä tosiaan tulee ne mustat putket josta muuttuu 28 kupariksi.
Takaiskari oli alunperin ”jousimalli” ja se aiheutti aivan kaamean räminän jonka jälkeen putkari vaihtoi siihen sellaisen 1” takaiskarin jossa oli joku läppä sisällä. Muttei kyllä tuollainen mitä tuolla läppämallila tarkoitetaan. Täytynee kaivaa kuvetta ja vaihdattaa siihen vielä tuollainen takaiskari jos se auttaisi. Samalla vaihtaa samanlainen takaiskari tuonne lattiapiirin puolelle kun sielläkin tuo pumppu on kovilla.
Nyt tilanne muuttui tosiaan että 40% kompura teholla pyöritään 3C deltassa pumpun ollessa 90%. 30% kompuralla näytti olevan noin 80-85% pumpun nopeus. 50% ssa onkin delta 3,5C ja 100% pumppu. Eli uskon että saattaisi parantua takaiskarilla jo kovastikin.
-
Tuote, käyttöliittymä on mielestäni jees. Applikaatio on pettymys mutta saa sillä jotain perus juttuja pihalle toivottavasti kehittyy. Logitus on tuolla husdatalla jo ok (itse meinasin Googlen datastudioon työntää datan saa siistit käppyrät). Manuaalit ovat aivan perseestä edes huoltovalikon sisältöä ei ole selitetty. Varmaan. Bosch luottaa omiin koulutuksiin jolla saa ”lämpömestari” tittelin.
Tuota.... kyllä mulla tuli 7001i:n mukana "Asennusohjeet Ohjausyksikkö ProControl 800" läpyskä jossa on huoltovalikon sisältö selitetty. En löytänyt suomenkielistä netistä, mutta ruotsinkielinen löytyi täältä:
https://www.bosch-climate.se/globalassets/content-images/dokumentbibliotek/handbocker/vatskavatten/7001i_lwm/install_procontrol_800.pdf
Jos joku haluaa tuon suomenkielisen version niin pistäkää privaattiviestiä tulemaan. Vaikka tuo ruotsinkielinen + google translate on kyllä selkeämpi... ::)
-
Tuota.... kyllä mulla tuli 7001i:n mukana "Asennusohjeet Ohjausyksikkö ProControl 800" läpyskä jossa on huoltovalikon sisältö selitetty. En löytänyt suomenkielistä netistä, mutta ruotsinkielinen löytyi täältä:
https://www.bosch-climate.se/globalassets/content-images/dokumentbibliotek/handbocker/vatskavatten/7001i_lwm/install_procontrol_800.pdf
Jos joku haluaa tuon suomenkielisen version niin pistäkää privaattiviestiä tulemaan. Vaikka tuo ruotsinkielinen + google translate on kyllä selkeämpi... ::)
Laitahan tulemaan :0 minulla ei ollut kuin kaksi ohjetta elikkä suomenkielinen käyttöohje ja asennusohje.
-
Lähetin manuskan sinulle Kurre.
Mistä tulikin mieleeni...
Bosch 7001i LVW:ssä on Rego 3000
Osaako joku sanoa onko Bosch ProControl 800 sama kuin Rego 3000?
-
Osaakohan kukaan sanoa onko normaalia tuo liuspumpun "piikit" lämpötila erotus pysyy ihan vakiona 3-4C, mutta pumppu yhtä-äkkiä tekee hirvittävän piikin?
Liitteenä PDF, jossa kuva.
-
laita kuva näkyviin...
-
laita kuva näkyviin...
Näkyisikö nyt?
-
Nyt on läppämallinen takaisku vaihdettu ihan suoraan en hirveää parannusta huomannut. Tosin 80% kompurateholla ei ollut kuin 5,8C ero... pitää seurata käyriä...
Osaakohan kukaan sanoa kun maasta tulevassa putkessa on niin että ensin on täyttöryhmä, jonka jälkeen maaviileän t-haarat (joiden välissä on tämä takaiskari). Näiden jälkeen on T haara kalvopaisunta astialle. Jostain Niben ohjeesta katsoin että kalvopaisunta olisi ennen takaiskaria. Voiko tällä olla merkitystä?
Paineet nostettiin nyt samalla 2,2barin aloin vaan miettimään olisikohan tuon kalvopaisunta astian esipaine pitänyt tarkistaa? Putkari ei sitä kyllä ehdottanut ainakaan.
-
Onkos tietoa mikä on 3-12 kW mallin todellinen minimiteho eri olosuhteissa?
-
IVT vastaavaa katselin tuossa vuodenvaihteen tienoilla. Ulkona n +3ast, pattereihin menevä vesi 31ast, ottoteho pumpulla 590w ja tuotto sillähetkellä 2,4kw oman mittauksensa mukaan. Muita arvoja ei tullut vilkuiltua. useamman tunnin hyrräsi noin. Nuo pienimmät lukemat mitä laitteessa ikinä nähnyt.
-
IVT vastaavaa katselin tuossa vuodenvaihteen tienoilla. Ulkona n +3ast, pattereihin menevä vesi 31ast, ottoteho pumpulla 590w ja tuotto sillähetkellä 2,4kw oman mittauksensa mukaan. Muita arvoja ei tullut vilkuiltua. useamman tunnin hyrräsi noin. Nuo pienimmät lukemat mitä laitteessa ikinä nähnyt.
Mikä on IVT:n vastaava? En ole juuri perillä IVT/Bosch -historiasta. Onko tuo hyvinkin vastaava kuin 7001i?
-
IVT GEO 312c. IVT kuorissa Bosch pumppu. Sitä en tarkemmin tiedä onko kuinka paljon muutoksia tullut kun Bosch on kuitenkin uudempi malli , mutta väittäisin hyvin pitkälti samaksi laitteeksi.
-
Nykyinen IVT:n vastaava malli taitaa olla IVT Geo512C.
https://www.ivt.se/produkter/berg-jord-sjovarme/ivt-geo-500/fakta--priser
Käsittääkseni IVT brändin alla ei enää myydä Suomessa.
Tietty vähän makuasia, kumpi on klooni kun Bosch joku vuosi osti IVT:n
-
IVT GEO 312c. IVT kuorissa Bosch pumppu. Sitä en tarkemmin tiedä onko kuinka paljon muutoksia tullut kun Bosch on kuitenkin uudempi malli , mutta väittäisin hyvin pitkälti samaksi laitteeksi.
Taitaa olla aivan eri vehje kuin 7001i. Selkeästi erilaiset kiertovesipumput molemmissa piireissä (7001i tehokkaammat), eri kompuratyyppi (twin rotaty vs. scroll) jne.
-
ok, my bad. taisikin olla tuo 7000lwm mikä oli identtinen tuon kyseisen IVT:n kanssa. ::)
-
Noiden ishiba:n kommenttien perusteella innostuin säätämään konetta:
Lauhdittimen dT:n pystyi säätämään Boschin asetuksista, oli 5 astetta muutin arvoon 3 astetta.
Vaikutus oli se, että kun kompressori käy minimiteholla (aika tarkkaan 5kW antoteho), niin kiertovesipumpun nopeus kasvoi 41%:iin (oli aikaisemmin 18%).
Näitä luettuani minäkin lähdin koittamaan TC3-TC0 erotuksen säätämistä. Oletuksena koneessa oli 8 astetta, mikä kai onkin se suositus patterilämmitykselle. Tiputin sen nyt viiteen. PC0 kiertovesipumpun kierrokset kasvoi reilu 10% ja dt tippui viiden paikkeille.
Mitä tällä voitettiin? COP paranee hitusen, mutta samalla kiertovesipumpun sähkönkulutus kasvaa. Osaako joku arvioida lopputulosta? 10 eur vuodessa?
-
Jos se lauhduttimelta tuleva vesi (TC3?) on viileämpää pienemmällä dt:llä, niin silloin se dt:n pienentäminen saattaisi COP:ia parantaakin. Jos se dt:n pienentäminen nostaa sitä lauhduttimelle menevän veden lämpötilaa (TC0?), niin sitten vaikutus on vähintäänkin kysyseenalaista ja ainakin pumppusähköön menee enemmän rahaa. Haastavia kysymyksiä.
-
Jos se lauhduttimelta tuleva vesi (TC3?) on viileämpää pienemmällä dt:llä, niin silloin se dt:n pienentäminen saattaisi COP:ia parantaakin. Jos se dt:n pienentäminen nostaa sitä lauhduttimelle menevän veden lämpötilaa (TC0?), niin sitten vaikutus on vähintäänkin kysyseenalaista ja ainakin pumppusähköön menee enemmän rahaa. Haastavia kysymyksiä.
Nonni, testasin tätä TC3-TC0 säätämistä tammikuun ajan. Tammikuun alkupuoli oletusasetuksella 8C, loppupuoli 5C:llä. TC3 tosiaan tippui sen 3 astetta, TC0 pysyi about samana, eli toiminta oli odotetun kaltaista.
Kiertovesipumpun kierrosluku nousi noin 10%-yksikköä.
Boschin itse raportoimien lukujen mukaan kokonais-cop parani 0.16. Lämmityksen cop parani jopa vähän tätä enemmän, mutta toisaalta lkv cop huononi 0.03.
Verkosta otettu energia kasvoi 0.7 kWh/päivä.
Ulkoilman lämpötila mittausjaksolla aika vakio, alkukuun ka +1.6C ja loppukuun +0.7C.
Ei näyttäisi olevan mitään merkittävää vaikutusta. Palautan asetukset takaisin oletusarvoihin.
-
En löytänyt foorumilta, enkä Boschin sivuilta selvää rakennekuvaa. Onko tässä 7001i pumpussa kaksoisvaippavaraaja?
-
En löytänyt foorumilta, enkä Boschin sivuilta selvää rakennekuvaa. Onko tässä 7001i pumpussa kaksoisvaippavaraaja?
https://www.bosch-climate.fi/tuotteet/tuotteet-maalampopumput/compress-7001i-lwm2/yleista/
"Maalämpöpumppumme varaajan sisältävässä LWM-mallissa olevalla RST-kierukkasäiliöllä saadaan myös erinomainen käyttöveden tuotto: 300l/40 °C/12l/min."
-
Oliko jollakin muuten tuon otsikon pumpusta heittää näkyville käyrää josta näkis sen sisäisen varaajan häviöitä, eli jotain yö ajan (ei kulutusta) 00-06 lämpötilat?
-
Jäähypuolella oli joskus keskustelua näistä. Taulukossa painehäviöitä erinäisille putkiston osille parilla eri virtaamalla. Painehäviöt on vedelle, joten nämä on korkeintaan suuntaa-antavia. Naturetilla varmaan vähän eri tulosta tulee.
| artikkeli | yksikkö | 1.99 m³/h | 2.65 m³/h |
| 28x1,5 mm putki | m | 0,65 kPa | 1,07 kPa |
| 90° mutka | kpl | 0,53 kPa | 0,89 kPa |
| t-isku lautasm. | kpl | 2,8 kPa | 4,9 kPa |
| t-isku läppäm. | kpl | 0,01 kPa | 0,02 kPa |
| multifill 25 täyttör. | kpl | 0,025 kPa | 0,045 kPa |
Olisiko jossain/jollain laskuria tai taulukkoa mistä näkisi näitä eri osien painehäviöitä virtausnopeuden funktiona?
Koitan laskeskella mitoitusta viilennyspiirille, siellä virtausnopeus paljon pienempi kuin tässä taulukossa.
-
Eräästä taulukosta löysin tällaisia:
- 90 asteen tavanomainen kulma vastaa noin 1,1 metriä saman kokoista putkea.
- Loivahko 90 asteen kulma (kaarros) vastaa noin 0,4 m saman kokoista putkea.
- T -haara noin 1,3 metriä saman kokoista putkea.
-
Olisiko jossain/jollain laskuria tai taulukkoa mistä näkisi näitä eri osien painehäviöitä virtausnopeuden funktiona?
Koitan laskeskella mitoitusta viilennyspiirille, siellä virtausnopeus paljon pienempi kuin tässä taulukossa.
Kyllähän nuo yleensä löytyy osavalmistajien teknisistä manuaaleista. Kulmien ja haarojen painehäviöissä voi olla hyvinkin merkittäviä eroja riippuen mitä putkea ja liitostekniikkaa käyttää.
-
Esimerkkinä Uponor komposiitti. https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.uponor.fi/UponorInternet/DirectDownload%3Fdid%3DCD161FCE39DB4F7BB1B5C59C41C4E4D1&ved=2ahUKEwi-hobNi7XpAhWP0KYKHe2YC-AQFnoECAEQAA&usg=AOvVaw2lhhBba4l9YERMrugmww1-
25x2,5 koossa 1 m/s virtaamalla eli 0,314 l/s painehäviö n. 0,7 kPa/m. 90 asteen kulmakappaleen kertahäviö 4,1 tai 4,2 eli yli 2 kPa.
Mapress https://www.geberit.fi/geberit-palvelut/geberit-esitteet/
22x1,5 teräsputki. Sama 0,314 l/s virtaama 1,1 m/s ja painehäviö n. 0,9 kPa/m. 90 asteen mutkan kertahäviö vain 0,4, josta tulee n. 0,25 kPa siis 1/10 komposiitista.
Juotettavissa ja kierrekulmissa painehäviöt taas eri, mutta lähempänä Mapressia.
Painehäviössä oleellista poikkipinta-ala ja mutkan jyrkkyys sekä jouhevuus. Ilmeisesti komposiitissa liitososissa poikkipinta-ala supistuu merkittävästi.
-
Venttiileille valmistaja ilmoittaa Kv-arvon
Kv = Q/√∆p ,
missä
Q [m3/h] tilavuusvirta
∆p [bar] painehäviö venttiilin yli.
Eli painehäviö baareissa on
∆p = (Q/Kv)² .
----------------
Jonkinnäköinen putkien virtauhäviöiden laskuri:
https://www.kwangu.com/work/pipesize.htm
-
Putkiston osille käytetään kertavastuksia, joita merkitään yleensä sigmalla. Se kerrotaan tekijällä 0,5 x rho x V^2 ja tulos Pa.
-
Putkiston osille käytetään kertavastuksia, joita merkitään yleensä sigmalla. Se kerrotaan tekijällä 0,5 x rho x V^2 ja tulos Pa.
Ainakin tuolla Mapressin kupariosien taulukossa (https://www.geberit.fi/local-media/brochures-downloadcenter/mapress-cu-kertavastukset.pdf?lang=fil) oli myös ekvivalenttipituudet, eli kuinka montaa metriä suoraa putkea mikäkin liitos vastaa. Jos oikein ymmärsin tämän asian.
-
Osaako joku sanoa miten 7001i:n saisi komennettua ajamaan LKV jakson määrättyyn aikaan? Esim haluaisin ajaa LKV jakson joka päivä kello 14:00, vaikka säiliössä olevan veden lämpötila ei vielä olisikaan käynnistysrajalla.
Estoaikajakson löysin valikosta, mutta toisinpäin en. Legionella olisi kanssa mahdollista ajaa päivittäin, mutta en tosiaankaan haluaisi joka päivä ruveta 65C asti kuumentamaan, ihan normaalille asetetulle ylärajalle riittäisi.
Ajattelin että LKV jakso olisi hyvä ajaa iltapäivällä. Talvipäivänä lämmityksen katkeamisesta olisi silloin mahdollisimman vähän haittaa kun ketään ei ole kotona ja aurinkokin ehkä jo vähän lämmittää. Kesällä taas saisi vähän lisäpotkua viilennyskonvektorille päivän kuumimpaan aikaan. Ja illan lotrauksia varten olisi sitten pöntöt täynnä kuumaa vettä.
-
Huijaat vastuksella ja kellokytkimellä käyttöveden lämmitystä ohjaavaa mittausta.
ATS
-
Huijaat vastuksella ja kellokytkimellä käyttöveden lämmitystä ohjaavaa mittausta.
Noinhan se kyllä onnistuisi. Mutta kun laitteessa on vielä takuut voimassa, niin ei tekisi mieli mennä kuorten sisälle sörkkimään.
-
no onhan siihen nyt oltava mahdollisuus softassa. vanhemmissa vehkeissä saa tehtyä ainakin oman aikaohjelman ja ajastaneen priorisoinnin miten tahtoo. Onko sinulla kännyappi koneeseen? sitäkin kautta luulisi onnistuvan vaikka sohvalta käsin
-
no onhan siihen nyt oltava mahdollisuus softassa. vanhemmissa vehkeissä saa tehtyä ainakin oman aikaohjelman ja ajastaneen priorisoinnin miten tahtoo.
No niin minäkin luulin. Mutta enpä ole ainakaan vielä semmoista valikkoa löytänyt.
Onko sinulla kännyappi koneeseen? sitäkin kautta luulisi onnistuvan vaikka sohvalta käsin
7001i ei ole verkossa. Joten ei ole appistakaan.
-
MLP on nyt hetken tossa pyörinyt ja koneen omista kulutusilmoituksista käyttövettä näyttäisi tulevan vähän yli kolmosen hyötysuhteella käytettäessä normaali-asetusta. Lehteilin manuaalia ja katselin noita lämpimän käyttöveden tuottoja. Manuska lupaa 203-267-301 litraa 40 asteista vettä tilasta riippuen (eco-normi-mukavuus). Näistä laskeskelin lämmöiksi vastaavasti 45, 60 ja 67 astetta. Eli eco-moodissa pitäs kertoimen olla jo selkeesti parempi normaaliin nähden, kun ei tuon korkeammalle lämpöjä nosta ja joku euro pitäisi tulla säästöäkin. Isommalla saunaporukalla vaan voi lämmin vesi alkaa loppumaan eli sitten pitäisi olla lisävaraaja.
Sitten se itse aihe. Paljonko pidempään käyttäneillä suunnilleen menee vuodessa käyttöveden lämmitykseen sähköä? Siitä voisi vaikka rohkealla oletuksella cop 3 vs cop 5 laskeskella käyttövesivaraajalle takaisinmaksuaikaa siitä syntyvälle noin tonnin investoinnille.
Edit. Voisihan tähän mutuilla seuraavia. Lämpöä kokonaisuudessaan 25 000 kwh / vuosi, 25% jos menee lämpimään käyttöveteen eli 8250 kwh. kolmosen kertoimella sähköä kuluisi 2750 kwh ja vitosella 1650 kwh eli erotus 1100 kwh ja 12 sentin kokonaishinnalla 132€/vuosi ja takaisinmaksu 8 vuotta
Edit2. Jaa, se olikin tuo käyttövesivaraaja vähän eri hinnoissa. 1600e plus asennus eli oisko kaks tonnia asnnettuna. Vetää takaisinmaksun jo kohtuuttoman pitkäksi ellei energiakulutus ole reilusti isompi
-
Maalämpökoneen COP arvo riippuu siitä, kuinka lämmintä vettä sen täytyy tuottaa.
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/Graf-Lwt-COP.jpg)
COP -arvo noudattelee suunnilleen tuollaista käyrää.
Eri merkkien väliset erot ovat melko pienet.
Tulistustekniikkaa hyödyntävillä koneilla lämpimän käyttöveden valmistamisen hyötysuhde on lämmityskaudella on vähän parempi, kuin vaihtoventtiilikoneilla.
-
Aika raaka tuo käyrä. Jos ihan tuon pohjalta mennään, niin econ ja normaalin ero on kokolailla tarkasti 1. Tuolla erolla ei kyllä rahallisesti kannata lähteä lisävaraajaa laittamaan, ellei ole huomattavasti paljon isompi kulutus, kuin käyttämäni 25 000 kwh
-
Noniin nyt kun nuo pahimmat käynnistysmurheet näyttävät olevan takanapäin niin on aika perehtyä vähän tarkemmin näihin säätöasetuksiin Allekirjoituksessa olevaan pumppuun.
Olen pitänyt nyt LKV asetukset säästömoodissa ja käynnistys 48 lopetus 56. Pumppu tuntuisi kuitenkin lopettavan 50 asteeseen lämmittämisen. Tämäkin määrä riittää hyvin meidän poppoon vaatimuksiin.
Lämmityskäyrä 22 - -34 ilmeisesti se kylmin luku pitää olla se maksimikylmyys mitä alueella voi olla. Käyttöopas sanoi, että keskimääräinen kylmin lämpötila mutta sitten käyrä näytti vähän oudolle.
Nyt näkyy pumppu käyvän ongelmitta ja on jäähdytys moodissa. onko keruun tulo ja paluu ero näin kesällä ~3 hyvä. Kaivoon menee ~2 asteista ja kaivosta tulee 5 asteista. Vissiin ihan ok arvoja? Sittenhän sen varmaankin näkee kun lämmityskausi alkaa onko säädöt kohillaan.
Kahdessa kaivossa tosiaankin on linjasäädöt eli voi kuristaa toista kaivoa tarvittaessa. Miten teillä kokemuksen mukaan jos on lyhyempi ja pidempi kaivo pitääkö kumpaa kuristaa ja kumpaan lisätä virtausta?
Legionellakuumennus on vakioasetuksella eli su-ma yönä klo 2 lämmittää 65 asteeseen. Tämä riittänee?
Kunhan tuon nyt saa kunnolla käyttöön niin aikomus oli asentaa Husdata H60 paikalleen. Onko tästä muilla kokemusta tämän boschin kanssa?
-
Kahdessa kaivossa tosiaankin on linjasäädöt eli voi kuristaa toista kaivoa tarvittaessa. Miten teillä kokemuksen mukaan jos on lyhyempi ja pidempi kaivo pitääkö kumpaa kuristaa ja kumpaan lisätä virtausta?
1. kaivo 66m aktiivi
2. kaivo 158,5m aktiivi
Kun on noin suuret erot kaivojen syvyyksissä niin kannattaa ainakin laittaa molempiin kaivosta koneelle tuleviin putkiin liuoksen lämpötilamittaus,varmaan onnistuu putken pinnastakin.
Tuossa kun noin suuret erot kaivojen syvyyksissä niin keruuputkien pituuserojen tekemät virtausvastukset on erilaiset ja keruuliuoksen virtaus on suurempi piirissä jossa virtausvastus on pienempi.
Kaivoista tulevan keruuliuoksien lämpötiloista voi päätellä miten virtaukset on balanssissa,silloin kun molemmista kaivoista tulee suht samanlämpöinen liuos on virtaukset kohillaan.
Virtauksien tasapainottamisessa saattaa tulla sellainen ilmiö että keruuliuoksen viskositeetti muuttuu keruuliuoksen lämpötilan mukaan jonkin verran siten että kylmempi liuos on hieman jähmeämpää kuin lämpimampi liuos.
Tavallaan tämä ilmiö tasapainottaa luonnostaan jonkinverran keruuliuoksien lämpötiloja mutta tuskin noin suurilla kaivojen syvyyseroilla riittää vaan lyhyemmän kaivon virtausta on kuristettava senverran että molemmista kaivoista tulee samanlämpöinen keruuliuos.
Syvemmässä kaivossa linjasäätö kannattaa pitää täysin auki
-
Kiitos neuvoista. Oli tarkoitus porata 1 kaivo 220 metriä, mutta 70 metrissä tuli railo ja kaivon seinä ei kestäny vaan meni kivimureeksi ja vettä tuli paineella. Ampui poistoletkun taivaalle ja liitoksetkin ratkesi. Sen jälkeen veden tulo ei rauhoittunu ja kivisirpaleita lensi ympäriinsä. Oli pakko sitten tehdä toinen kaivo 160m. Tässäkin oli railo ja vettä tuli paineella, mutta päästiin siitä ohi onneksi. Veden pinta molemmissa noin 2 metrissä 12h porauksen jälkeen. Kallion pinta tuli vastaan myös alle 1. kaivossa ja toisessakin ennenkuin ensimmäinen suojaputki meni paikalleen.
Pitääpä harkita tuota molempiin piireihin oman seurannan laittamista. Husdata H60 tulee jokatapauksessa käyttöön kunhan tässä nyt pääsee alkuun.
-
Noniin nyt kun nuo pahimmat käynnistysmurheet näyttävät olevan takanapäin niin on aika perehtyä vähän tarkemmin näihin säätöasetuksiin Allekirjoituksessa olevaan pumppuun.
Olen pitänyt nyt LKV asetukset säästömoodissa ja käynnistys 48 lopetus 56. Pumppu tuntuisi kuitenkin lopettavan 50 asteeseen lämmittämisen. Tämäkin määrä riittää hyvin meidän poppoon vaatimuksiin.
Lämmityskäyrä 22 - -34 ilmeisesti se kylmin luku pitää olla se maksimikylmyys mitä alueella voi olla. Käyttöopas sanoi, että keskimääräinen kylmin lämpötila mutta sitten käyrä näytti vähän oudolle.
Nyt näkyy pumppu käyvän ongelmitta ja on jäähdytys moodissa. onko keruun tulo ja paluu ero näin kesällä ~3 hyvä. Kaivoon menee ~2 asteista ja kaivosta tulee 5 asteista. Vissiin ihan ok arvoja? Sittenhän sen varmaankin näkee kun lämmityskausi alkaa onko säädöt kohillaan.
Kahdessa kaivossa tosiaankin on linjasäädöt eli voi kuristaa toista kaivoa tarvittaessa. Miten teillä kokemuksen mukaan jos on lyhyempi ja pidempi kaivo pitääkö kumpaa kuristaa ja kumpaan lisätä virtausta?
Legionellakuumennus on vakioasetuksella eli su-ma yönä klo 2 lämmittää 65 asteeseen. Tämä riittänee?
Kunhan tuon nyt saa kunnolla käyttöön niin aikomus oli asentaa Husdata H60 paikalleen. Onko tästä muilla kokemusta tämän boschin kanssa?
H60 toimii hyvin Bosch 7001i:n kanssa, meillä 4-16 kW kone. Itse käytin sitä aluksi Husdata Onlinen kautta, nykyisin pääasiassa Home Assistant softan kautta. Kuvassa vertailun vuoksi lämpimän vedon tekoon liittyvä käyrä alkaen su klo 0:00.
Mulla asetukset niin, että
- lämmin vesi asetus 55 C, alaraja 43 C
- LV kuumennus estetty klo 22:00 - 06:00
- legionellakuumennnus alkaa su klo 04:00
Näyttäisi siltä, että LV kuumennus pysähtyy, kun kompressorista lähtevä vesi (heating forward) on saavuttanut tuon asetusarvon (warm water setpoint). Lämmin käyttövesi ei tuota asetusarvoa saavuta. Nuo käytetyt rajat on 55-43 on laitettu niin, että toimivat OK meidän taloudelle.
-
Kiitos neuvoista.
Asetin itsekin nyt tuon LKV lämpötila alueen 43-55 luulisi riittävän. Säätää sitten kohilleen jos alkaa normikäytössä lämmin vesi loppua. Tuskin..
Mites tuo legionella kuumennuksen kestoaika? Näyttäisi olevan 2h oletus, mutta pudotin sen tuntiin. riittäisikö myös lyhyempiaika?
Säädettiin nyt myös keruupiirien kierrot siten, että kun keruupumppu käy 100% teholla tulee pidemmästä kaivosta ~20l/min virtauksella tavaraa ja lyhyemmästä kaivosta ~10l/min. Linjasäädöissä on virtausmittarit niin helppo säätää.
Mitoituslaskelmassa oli 8kw pumpulle 217 aktiivimetrin kaivolle vähimmäisvirtaus 28,2 l/min Nyt tuo näyttäisi menevän aikalailla siihen kun keruupumppu käy maksimilla. Aktiivimetrejä tulee hieman enemmän nyt kun piti tuo toinen kaivo porata. Lämmityskausi se sitten varmaan näyttää onko nuo miten linjassaan. Pitää hommata ne mittarit ja laittaa tuloputkiin kiinni niin pystyy vähän vertailemaan.
Vaihevalvontahäiriöitä ei ole enää tullut. Jospa ne nyt loppui kun saivat nuo häiriöt korjattua sähköverkosta.
-
Sitten se itse aihe. Paljonko pidempään käyttäneillä suunnilleen menee vuodessa käyttöveden lämmitykseen sähköä? Siitä voisi vaikka rohkealla oletuksella cop 3 vs cop 5 laskeskella käyttövesivaraajalle takaisinmaksuaikaa siitä syntyvälle noin tonnin investoinnille.
Meillä ollut nyt vuoden käytössä, 2-8kw kampe. Olen alusta asti koneelta keräillyt joka kuukausi talteen kulutustietoja, ja nyttemmin kun H60 on päivitetty ne lukemaan, niin sitä kautta. Mutta vuodessa on näyttänyt MLP kuluttaneen 844 kWh KV-lämmitykseen, ja pöpöjen tappoon vastusta 38 kWh edestä.
En tiedä onko tästä enää sinulle mitään apua, mutta vastasinpa kuitenkin 8)
-
Meillä ollut nyt vuoden käytössä, 2-8kw kampe.
Mitkä ovat olleet kokemukset verrattuna vanhaan Geoproon?
ATS
-
Mitkä ovat olleet kokemukset verrattuna vanhaan Geoproon?
Positiiviset, pl. tiivisteen puuttuminen jo tehtaalta lähtiessä. Jolloin siis oksensi pikkuhiljaa liuokset pihalle ja halvaantui pariksi päiväksi.
Geopro tosin jätti sen verran syvät arvet, että ei osaa tuohon boschiinkaan luottaa niin paljon kuin naapurit omaansa (käyvät kuulemma kerran vuodessa koneen vieressä seisoskelemassa ja toteamassa kaiken olevan ok.), vaan sitä tulee käytyä ihmettelemässä melko tiuhaan paikanpäällä, ja sitten vielä H60 välityksellä.
Mutta, voisin suositella jos joku kysyisi että kannattaako ostaa :)
-
Meillä ollut nyt vuoden käytössä, 2-8kw kampe. Olen alusta asti koneelta keräillyt joka kuukausi talteen kulutustietoja, ja nyttemmin kun H60 on päivitetty ne lukemaan, niin sitä kautta. Mutta vuodessa on näyttänyt MLP kuluttaneen 844 kWh KV-lämmitykseen, ja pöpöjen tappoon vastusta 38 kWh edestä.
En tiedä onko tästä enää sinulle mitään apua, mutta vastasinpa kuitenkin 8)
Mielenkiinosta kysyn kun nyt vajaan viikon ollut sama laite käytössä, että. Paljonko talossa neliöitä? Kaivon syvyys vai keruupiiri? Hyvät on lukemat kv tekoon, mites lämmitykseen käytetty/tuotettu energia?
-
Mielenkiinosta kysyn kun nyt vajaan viikon ollut sama laite käytössä, että. Paljonko talossa neliöitä? Kaivon syvyys vai keruupiiri? Hyvät on lukemat kv tekoon, mites lämmitykseen käytetty/tuotettu energia?
Talossa neliöitä 145m2 yhdessä kerroksessa, lattialämmitys ja tallissa 40m2. MLP siis pitää molemmat lämpimänä. Kaivolla syvyyttä muistaakseni 165m tms, joka siis toki on liian matala ihan siitä syystä että mitoitettu 10v sitten toiselle koneelle, ja ilmeisesti siihen aikaan oli muodikasta suunnitella nuo hiukan vajaiksi tarkoituksella. Viime talvi ei varsinaisesti ollut mikään kummoinen koettelemus koneelle tai kaivolle, tiedä sitten mitä tapahtuu kun tulee "oikea talvi".
Lukuja:
Lämmitykseen käytetty 3043 kWh, luovutettu 15988kwh. KV käytetty tuo 844kWh ja luovutettu 2348 kWh.
-
Hyvät on lukemat vaikka lämmitettävää on ihan reilusti.
Otin äsken vähän dataa ylös kun teki käyttövettä 43->50 asteeseen.
Kompressori: 75-78%
Keruupumppu: 55-68%
Keruu paluu Alussa 5.4-5.6 korkeimmillaan 5.9 ja kun käyttöveden teko loppui 5.1
Keruu lähtö Alussa 2.4-2.6 Korkeimmillaan 2.9 ja kun käyttöveden teko loppui 2.2
Aikalailla pysyi tuo keruun erotus 3 asteessa. Hetkellisesti käväisi 2.7 alimmillaan ja korkeimmillaan jotain 3.4-3.5 luokkaa. Onkohan nämä kesä ajan käyttövedelle ok arvoja? Kunhan saa tuon husdatan tilattua ja asennettua niin sitten saa ylöskin dataa paremmin..
-
Meillä vuoden käytössä olleen Bosch 7001i 4-16 tiedot ajalta 1.7.2019 - 30.6.2020 ovat seuraavat
Lämmitys
- tuotettu energia 23746 kWh
- käytetty sähkö 4454 kWh
- COP 5,33
Lämmin käyttövesi
- tuotettu energia 2539 kWh
- käytetty sähkö 793 kWh
- COP 3,20
Kompressori
- käyttötunnit 4494 h
- käynnistykset 2037
Systeemissä on 200 l puskurivaraaja LKV esilämmityskierukalla, joten pieni osa lämmityspuolen energiasta on mennyt tähän esilämmitykseen.
Taitaa olla max. 1000 kWh, kun lattialämmityksen lämpötila on kuitenkin suurimman osan vuodesta haarukassa 24 - 30 C.
Täytyy vielä joskus skaalata nuo lämmitysenergian määrä normivuodelle, laskelmassahan aikoinaan päädyttiin n. 31000 kWh vuotuiseen lämmitystarpeeseen.
Tässä vielä muita tietoja talosta (sijainki Kirkkonummella)
- hirsitalo 1 1/2 kerrosta
- lattiapinta-ala 244 m2 (ulkomittojen mukaan)
- nettotilavuus n. 600 m3
- bruttotilavuus 730 m3
Kaivo 280m, aktiivisyvyys n. 277m, GeoDuo M32 keräinputki
-
Onko nämä kulutusarvot mitä ketjussa kerrottu Bossin omista mittauksista, jos on niin mitä on niiden kotiiveto-%...onko se kerrottu manuaalissa :D ?
-
Onko nämä kulutusarvot mitä ketjussa kerrottu Bossin omista mittauksista, jos on niin mitä on niiden kotiiveto-%...onko se kerrottu manuaalissa :D ?
Boschin omia lukemia ovat, mitään muita mittareita ei ole asennettu.
Manuaaleissa puhutaan muistaakseni 10% tarkkuudesta.
Mutta kotiinvetoprosenteista en tiedä.
-
Onko nämä kulutusarvot mitä ketjussa kerrottu Bossin omista mittauksista, jos on niin mitä on niiden kotiiveto-%...onko se kerrottu manuaalissa :D ?
Tarkkuuksista en tiedä, mutta voidaan sitä vertailla kWh-mittarin kulutukseen. Mitään johdonmukaisuutta tuossa ei kyllä ole, kun tarkastelee asiaa kk-tasolla ;D
Otetaan tähän nyt pari esimerkkiä, Maaliskuussa MLP tilastot sanoo että 467kWh kulutettu, mittarilta saatu lukema on 441,4kWh. Huhtikuulta MLP 364kwh ja mittarilta 347kWh.
Useammin tuo MLP näyttää enemmän kuin itse kWh-mittari.
-
Onko nämä kulutusarvot mitä ketjussa kerrottu Bossin omista mittauksista, jos on niin mitä on niiden kotiiveto-%...onko se kerrottu manuaalissa :D ?
Täällähän se on sanottu:
https://www.bosch-climate.fi/globalassets/fi-dokumentit/ladattavat-dokumentit/oppaat-ja-esitteet/maalampo/om-6720886556-cs7001ilwm-2019_01-fi_final.pdf
2.7 Energian mitta
Energian mitta lämpöpumpussa perustuu paineeseen ja lämpötilaanturiin keruupiirissä sekä kompressorin nopeuteen ja invertterille menevään virtaan. Virhemarginaaliksi arvioidaan laskelmassa tavallisesti 5-10%.
-
Eli jos energiamittauksissa 10% virheet niin coppiin sitten melkein 20% eli esiim Cop5 voi todellisuudessa olla ~Cop4
Näinkös tuo pitää tulkita? ;) Tuotahan tuo lause tarkottaa...
-
Sunnuntai aamuna töistä tullessa kävin pumppua vilkaisemassa, että miten siellä pannuhuoneessa menee. Termisen desinfioinnin ajankohta on sunnuntaina klo 2. Pumpussa olikin sitten keltainen valo ja arvasin heti, että nyt jotain vikakoodia ollut. No siellä olikin, että termistä desinfiointi ei voitu suorittaa klo 4 yöllä tullut. Vikakoodi 5284. Vikakoodi kuittaantui kun näyttöä kosketin ja paneelin merkkivalo muuttui vihreäksi. Lisäksi lattialämmityspiirin paine oli tippunut huomattavasti illan arvosta.
Noh kokeilin sitten iltapäivällä uudelleen termisen desinfioinnin tekoa ja nyt meni läpi ilman vikakoodeja.
Kuitenkin kun dataa seurasi siinä kun pumppu lämmitteli vettä niin kompressorin lämmöt oli aika korkealla yli 100 asteessa. Liekkö tämä normaalia?. Kun vesi saavutti 60 asteen sitten kompressori hiljenti tahtia pyörien 30% teholla ja Lisälämmittimen tilaksi tuli LKV. Oikeassa yläkulmassa olevaa I painiketta huoltovalikosta painaessa alimpana oli jokin, kohta että kompr. lämp. kork. ja tila Päällä kuitenkaan tästä ei vikakoodia tullut järjestelmään ja terminen desinfiointi meni loppuun.
Tämän jälkeen tapahtui jotain outoa kun menin pannuhuoneeseen ja terminen desinfiointi oli loppunut. Aivan kuin pumppu olisi tehnyt toimintatesteissä olevaa ilmaustoimintoa ja vaihteli vaihtoventtiiliä lämmityksen ja käyttöveden välillä. Sitten kuului sitä ilmaustoiminnon huminaa samalla Onkohan tämä sama homma nyt tapahtunut yölläkin ja siksi tuo lattialämmityspiirin paine romahtanut verkossa vai mikä lie voisi olla syynä?
Käytin sitten pumpusta kunnolla virrat pois josko tässä oli nyt jokin toimintahäiriö? Aikaisemmin terminen desinfiointi mennyt läpi ongelmitta eikä lattialämmityspiirin paine ole laskenut noin alas.
https://jseducation.se/files/pages/service-manual--ivt-geo-312-c-bosch-compress-7000-.pdf
Tuommosen löysin ja sieltä löytyi kyseinen koodi.
5284 Installer Warning Last thermal
disinfection failed
The domestic hot water temperature, sensor
TW1, has not reached 65°C within 180
minutes.
Water is continuously tapped from the cylinder. Stop such continuous usage or change (prolong)
the time for thermal disinfection.
The electrical heaters output power is set too low in relation to hot water volume.
->
If the fuse requires the heater to run at limited power, you may need to allow a longer time for thermal disinfection. The time can be adjusted under [Service menu >> DHW >> Max. time].
Hot water sensor is misplaced, or have come loose from the cylinder. -> Put the hot water sensor in the correct position.
Air in the heating coil. -> De-air the heating coil.
If using hot water circulation, too big losses from the pipes. -> Make sure that circulation pipes are properly insulated.
Incorrect reading from temperature sensor TW1. -> With sensor disconnected from the installer module, measure its resistance and compare it to table value in documentation. Replace if necessary.
Incorrectly connected pipes to hot water system. -> Fix any pipe connection issues
Tämmöiset mahdolliset syyt ja korjaukset löytyi tuolta listasta. Voisikohan olla tämä syynä:
The electrical heaters output power is set too low in relation to hot water volume.
->
If the fuse requires the heater to run at limited power, you may need to allow a longer time for thermal disinfection. The time can be adjusted under [Service menu >> DHW >> Max. time]
Mielestäni säädin alaspäin tuota lämpimänä pitoaikaa 15 minuuttiin. Maksimiaika näkyy olevan 2 tuntia. Toisaalta tällä on mennyt kyllä läpi aikaisemmin ongelmitta niin mikä lie nyt sitten iskenyt?
-
Sunnuntai aamuna töistä tullessa kävin pumppua vilkaisemassa, että miten siellä pannuhuoneessa menee. Termisen desinfioinnin ajankohta on sunnuntaina klo 2. Pumpussa olikin sitten keltainen valo ja arvasin heti, että nyt jotain vikakoodia ollut. No siellä olikin, että termistä desinfiointi ei voitu suorittaa klo 4 yöllä tullut. Vikakoodi 5284. Vikakoodi kuittaantui kun näyttöä kosketin ja paneelin merkkivalo muuttui vihreäksi. Lisäksi lattialämmityspiirin paine oli tippunut huomattavasti illan arvosta.
Onkohan ollut jonkinlainen sähkökatko kuumennuksen aikana?
Tosiaan itsellä teki tuommoista sähkökatkon jälkeen. Sähköt koneelta pois vähäksi aikaa ja korjaantui. Jäähdytti koko varaajan lattiaan....
-
Onkohan ollut jonkinlainen sähkökatko kuumennuksen aikana?
Tosiaan itsellä teki tuommoista sähkökatkon jälkeen. Sähköt koneelta pois vähäksi aikaa ja korjaantui. Jäähdytti koko varaajan lattiaan....
Hyvin mahdollista, että on katko käynyt. Aiemmin kuitenkin tehnyt tuon ongelmitta. Aika mielenkiintoinen ominaisuus, että tuommoisen tempun tekee sitten jos terminen desinfiointi keskeytyy. Mihinköhän tämä liittyy? Eli oliko sullakin lattialämmityspiirin paine laskenut kun jäähdyttänyt varaajan lattiaan?
Näköjään pitää tuo bosch nollata aina turvakytkimestä jos jotain häiriötä tulee. Muuten rupeaa ihan kummallisesti käyttäytymään >:(
-
Hyvin mahdollista, että on katko käynyt. Aiemmin kuitenkin tehnyt tuon ongelmitta. Aika mielenkiintoinen ominaisuus, että tuommoisen tempun tekee sitten jos terminen desinfiointi keskeytyy. Mihinköhän tämä liittyy? Eli oliko sullakin lattialämmityspiirin paine laskenut kun jäähdyttänyt varaajan lattiaan?
Näköjään pitää tuo bosch nollata aina turvakytkimestä jos jotain häiriötä tulee. Muuten rupeaa ihan kummallisesti käyttäytymään >:(
Ei siis paineita ole laskenut. Eihän lämmityspiirin paineen laskeminen ja varaajan jäähtyminen pitäisi liittyä mitenkään toisiinsa.
-
Ei siis paineita ole laskenut. Eihän lämmityspiirin paineen laskeminen ja varaajan jäähtyminen pitäisi liittyä mitenkään toisiinsa.
Okei. Desinfioinnin jälkeen tuo vaihtoventtiili rupes vaihtelemaan lkv ja lämmityksen välillä ja aivan kuin olisi tuuletustoimintoa käyttänyt siinä välillä automaattisesti. Tämän huomasi kun lattiapiirin painemittari heilui ja kuului se tuuletustoiminnon ääni. Mikä lie häiriö vai kuuluuko asiaan? Vaikea sanoa kun aiemmin mennyt läpi ongelmitta ja en ole yöllä ollut paikalla katsomassa mitä tapahtuu. Lattiapiirissä paineet pysyneet alun jälkeen. Samoin nyt tämän päivän ja äsken teki käyttövettä ongelmitta.
-
Mikäs on salasana tuonne 7001i:n huoltovalikkoon? Tekisi mieli mennä katsomaan hieman syvällisemmin juuri asennetun pumpun tietoja.
-
Mikäs on salasana tuonne 7001i:n huoltovalikkoon? Tekisi mieli mennä katsomaan hieman syvällisemmin juuri asennetun pumpun tietoja.
Tehrmian myyjä sanoi, että huoltovalikkoon ei käyttäjä päästetä sen takia, että ei vahingossa muuta asetukia ja pääse sekoittamaan pumpun toimintoja.
Jos saat salasanan, niin kannattaa olla varovainen, varsinkin kun on uudesta pumpusta kysymys.
-
Mikäs on salasana tuonne 7001i:n huoltovalikkoon? Tekisi mieli mennä katsomaan hieman syvällisemmin juuri asennetun pumpun tietoja.
Huoltovalikkoon pääsee lisäämällä kk/pv joka kohtaan +1. Eli tämä päivä 1842 olisi salasana.
Kyllähän tuonne on hyvä mennä seuraamaan miten pumppu toimii. Tuolta näkee vasta kunnolla livedataa esim. keruun tulo ja lähtö lämpötilat yms sekä myös häiriölokit.
-
Huoltovalikkoon pääsee lisäämällä kk/pv joka kohtaan +1. Eli tämä päivä 1842 olisi salasana.
Kyllähän tuonne on hyvä mennä seuraamaan miten pumppu toimii. Tuolta näkee vasta kunnolla livedataa esim. keruun tulo ja lähtö lämpötilat yms sekä myös häiriölokit.
Vai 1831 ?
-
Vai 1831 ?
Joka kohtaan +1 eli 1842 kun tänään on 0731. = 1842
-
Joka kohtaan +1 eli 1842 kun tänään on 0731. = 1842
Sori, mä laskin jotenkin kk/vv... idiootti.
-
Okei. Desinfioinnin jälkeen tuo vaihtoventtiili rupes vaihtelemaan lkv ja lämmityksen välillä ja aivan kuin olisi tuuletustoimintoa käyttänyt siinä välillä automaattisesti. Tämän huomasi kun lattiapiirin painemittari heilui ja kuului se tuuletustoiminnon ääni. Mikä lie häiriö vai kuuluuko asiaan? Vaikea sanoa kun aiemmin mennyt läpi ongelmitta ja en ole yöllä ollut paikalla katsomassa mitä tapahtuu. Lattiapiirissä paineet pysyneet alun jälkeen. Samoin nyt tämän päivän ja äsken teki käyttövettä ongelmitta.
Nyt oli mennyt legionellatappo läpi ongelmitta ja paineetkin pysyy lattialämmityspiirissä. Johtuiko lie se viime sunnuntai sitten sähkökatkosta ja siksi pumppu meni sekaisin?
Eli jostain syystä vaihtoventtiiili vaihtoi lkv ja lämmityksen väliä ja teki siinä välissä tuuletusta=ilmausta. Tässähän aina pieni pulssi pääsee lattialämmityspiiriin kun vaihto tehdään eli tämä lienee selittää sen paineen laskun järjestelmässä...
-
Nyt oli mennyt legionellatappo läpi ongelmitta ja paineetkin pysyy lattialämmityspiirissä. Johtuiko lie se viime sunnuntai sitten sähkökatkosta ja siksi pumppu meni sekaisin?
Eli jostain syystä vaihtoventtiiili vaihtoi lkv ja lämmityksen väliä ja teki siinä välissä tuuletusta=ilmausta. Tässähän aina pieni pulssi pääsee lattialämmityspiiriin kun vaihto tehdään eli tämä lienee selittää sen paineen laskun järjestelmässä...
Eikös tuo lämmityspiiri (lämmitysvesi) ja pumpun sisäinen käyttövesivaraaja ole toisistaan täysin erillään, ainakin oma lattiassa menevä vesi on niin likaista, että ei tekisi mieli sotkea sitä käyttöveden sekaan.
Käyttövesivaraajan sisällä kierrukka mikä lämmittää käyttövettä kun vaihtoventtiili on lkv asennossa. Eli paineen tippumista ei tuo "tuuletus" selitä? Toki paine voi muuttua piirissä jos lämpötila on muuttunut paljon.
-
Eikös tuo lämmityspiiri (lämmitysvesi) ja pumpun sisäinen käyttövesivaraaja ole toisistaan täysin erillään, ainakin oma lattiassa menevä vesi on niin likaista, että ei tekisi mieli sotkea sitä käyttöveden sekaan.
Käyttövesivaraajan sisällä kierrukka mikä lämmittää käyttövettä kun vaihtoventtiili on lkv asennossa. Eli paineen tippumista ei tuo "tuuletus" selitä? Toki paine voi muuttua piirissä jos lämpötila on muuttunut paljon.
Näin itsekin olen ajatellut, mutta tosiaan tuo vaihtovena teki siten, että vaihtoi jatkuvasti LKV-Lämmitys-LKV-lämmitys ja sitten tuuletteli. Tämän siis viime viikon sunnuntaina kun ajoin legionellan uudelleen päivällä katsoakseni mistä häiriö johtui. Todennäköisesti siis tehnyt myös yöllä tämän. Laitoin sitten turvakytkimeltä virrat pois kun ajattelin, ettei tämä oikein normaalilta vaikuta. Sen jälkeen ei ole tehnyt näin. Ei kyllä mitään hajua mistä tuo johtuu muusta kuin joku toimintahäiriö kun legionellatappo ei onnistunut (sähkökatko?). Paineen lasku selittynee sillä, että tarpeeksi monta kuumaa pulssia mennyt vaihtovenan vaihtuessa lattiaan?
No onneksi nyt vaikuttaisi toimivan. Jos vielä tekee uudelleen niin pitänee olla yhteyksissä asentajaan. Vaikuttaisi takuuhommilta sitten.
-
Laitanpa tästä omasta pumpusta ja ongelmastani myös tähän ketjuun
Meillä on MM100 lisäpiirin ohjain lattialämmitykselle ja siinä on ongelmana kun lattia ei lämpene ilman että pattereillekin tulisi lämpöä. Asennus on tehty niin, että puskurivaraajasta lähtevässä putkessa on kiertovesipumppu, joka pukkaa vettä sekä pattereille että lattialle haarautuvaan putkeen jossa on sekoitusventtiili ja sen jälkeen lattiapiirin pumppu. Lattiapiirin pumppu kyllä käy itsenäisesti vaikka toinen kiertovesipumppu on pysähdyksissä, mutta masiina ei tee lämpöä lattiapiirin toiveesta vaan ainoastaan jos patteripiirikin tarvitsisi lämmintä. Kuinkas nuo muilla on kytketty? Onko molemmat piirit eriytetty heti puskurin jälkeen ja pumput on rinnan? Meillä ne on ikään kuin sarjassa.
Erikoinen homma on tuossa Boschin omassa energian kulutusksen ja tuoton- seurannassa kun laskee LKV ja lämmityksen yhteen, tulos on vähemmän kuin masiinan ilmoittama. Heittää nyt reilun 100 tuotetun kwH:n kohdalla jo muutamalla. Vastuksella ei ole kulutusta ollut. Onko muilla näin myös?
-
Laitanpa tästä omasta pumpusta ja ongelmastani myös tähän ketjuun
Meillä on MM100 lisäpiirin ohjain lattialämmitykselle ja siinä on ongelmana kun lattia ei lämpene ilman että pattereillekin tulisi lämpöä. Asennus on tehty niin, että puskurivaraajasta lähtevässä putkessa on kiertovesipumppu, joka pukkaa vettä sekä pattereille että lattialle haarautuvaan putkeen jossa on sekoitusventtiili ja sen jälkeen lattiapiirin pumppu. Lattiapiirin pumppu kyllä käy itsenäisesti vaikka toinen kiertovesipumppu on pysähdyksissä, mutta masiina ei tee lämpöä lattiapiirin toiveesta vaan ainoastaan jos patteripiirikin tarvitsisi lämmintä. Kuinkas nuo muilla on kytketty? Onko molemmat piirit eriytetty heti puskurin jälkeen ja pumput on rinnan? Meillä ne on ikään kuin sarjassa.
Erikoinen homma on tuossa Boschin omassa energian kulutusksen ja tuoton- seurannassa kun laskee LKV ja lämmityksen yhteen, tulos on vähemmän kuin masiinan ilmoittama. Heittää nyt reilun 100 tuotetun kwH:n kohdalla jo muutamalla. Vastuksella ei ole kulutusta ollut. Onko muilla näin myös?
Mulla ei ole puskurivaraajaa ollenkaan koska pelkkä lattialämmitys ja 2-8kw kone. Ei kyllä tekniseen tilaan puskuri mahtuisikaan. En siis oikein voi tuohon ensimmäiseen vastata.
Kävin katsomassa nuo kulutustiedot. Tuotettu energia heittää 6 kwh ja kompressorin kuluttama energia 3kwh. Sähkövastuksia ei ole käyttänyt ainakaan oman laskurin mukaan. Ainakin käyttäjällä ISKI taitaa tehdä legionellatapotkin ilman vastuksia tai sitten ne vastukset on ihan hetken päällä kun tekee 65 asteista. Itse huomasin tuossa legionellakuumennuksessa pari viikkoa sitten, että ihan siinä legionellatapon lopussa muuttui LISÄLÄMMITYS kohtaan LKV. Eli jonkin verran vastuksia käyttänee tässä vaiheessa kun pitää sen lämpötilan hetken aikaa 65 asteessa.
Kunhan saa tuon husdatan tilattua ja asennettua niin sitten saa tarkempaa dataa irti.
-
Mulla ei ole puskurivaraajaa ollenkaan koska pelkkä lattialämmitys ja 2-8kw kone. Ei kyllä tekniseen tilaan puskuri mahtuisikaan. En siis oikein voi tuohon ensimmäiseen vastata.
Kävin katsomassa nuo kulutustiedot. Tuotettu energia heittää 6 kwh ja kompressorin kuluttama energia 3kwh. Sähkövastuksia ei ole käyttänyt ainakaan oman laskurin mukaan. Ainakin käyttäjällä ISKI taitaa tehdä legionellatapotkin ilman vastuksia tai sitten ne vastukset on ihan hetken päällä kun tekee 65 asteista. Itse huomasin tuossa legionellakuumennuksessa pari viikkoa sitten, että ihan siinä legionellatapon lopussa muuttui LISÄLÄMMITYS kohtaan LKV. Eli jonkin verran vastuksia käyttänee tässä vaiheessa kun pitää sen lämpötilan hetken aikaa 65 asteessa.
Kunhan saa tuon husdatan tilattua ja asennettua niin sitten saa tarkempaa dataa irti.
Minullakin tuotettu energia heittää 7 kWh (kertymä 27000 kwh) ja kompressorin kuluttama energia 7 kWh (kertymä 5400 kWh).
Ja vastuksia tosiaan käytetään vain legionellakuumennuksen loppuvaiheessa. Vuodessa on kertynyt 18 kWh ja siitäkin muutama kWh erilaisiin testeihin.
Eli käytännössä kuukausitasolla noin 1 kWh.
Laitanpa tästä omasta pumpusta ja ongelmastani myös tähän ketjuun
Meillä on MM100 lisäpiirin ohjain lattialämmitykselle ja siinä on ongelmana kun lattia ei lämpene ilman että pattereillekin tulisi lämpöä. Asennus on tehty niin, että puskurivaraajasta lähtevässä putkessa on kiertovesipumppu, joka pukkaa vettä sekä pattereille että lattialle haarautuvaan putkeen jossa on sekoitusventtiili ja sen jälkeen lattiapiirin pumppu. Lattiapiirin pumppu kyllä käy itsenäisesti vaikka toinen kiertovesipumppu on pysähdyksissä, mutta masiina ei tee lämpöä lattiapiirin toiveesta vaan ainoastaan jos patteripiirikin tarvitsisi lämmintä. Kuinkas nuo muilla on kytketty? Onko molemmat piirit eriytetty heti puskurin jälkeen ja pumput on rinnan? Meillä ne on ikään kuin sarjassa.
Erikoinen homma on tuossa Boschin omassa energian kulutusksen ja tuoton- seurannassa kun laskee LKV ja lämmityksen yhteen, tulos on vähemmän kuin masiinan ilmoittama. Heittää nyt reilun 100 tuotetun kwH:n kohdalla jo muutamalla. Vastuksella ei ole kulutusta ollut. Onko muilla näin myös?
Hieman ihmettelen tuota kytkentää, jos kerran on tarkoitettu, että lattialämmityksen lämmitys toimii myös silloin kun pattereita ei lämmitetä.
Nykyisellä asennuksellahan tuo näyttää mahdottomalta.
Eikö lattialämmityksen kierto pitäisi asentaa niin, että lähtö olisi suoraan puskurivaraajasta?
-
Okei. Desinfioinnin jälkeen tuo vaihtoventtiili rupes vaihtelemaan lkv ja lämmityksen välillä ja aivan kuin olisi tuuletustoimintoa käyttänyt siinä välillä automaattisesti. Tämän huomasi kun lattiapiirin painemittari heilui ja kuului se tuuletustoiminnon ääni. Mikä lie häiriö vai kuuluuko asiaan? Vaikea sanoa kun aiemmin mennyt läpi ongelmitta ja en ole yöllä ollut paikalla katsomassa mitä tapahtuu. Lattiapiirissä paineet pysyneet alun jälkeen. Samoin nyt tämän päivän ja äsken teki käyttövettä ongelmitta.
Mikä tämä tuuletustoiminto on?
ATS
-
Mikä tämä tuuletustoiminto on?
Tuuletus = ilmaus.
Boschin käyttöohjeiden käännökset suomeksi vilisevät virheitä ja kummallisuuksia, kts. oheinen kuva.
-
Mikä tämä tuuletustoiminto on?
ATS
Tuossapa ISKI vastasikin tyhjentävästi. Tosiaan tuuletustoimintoa(ilmausta) voi käyttää manuaalisesti toimintotestit osiossa. ISKiN postaamassa kuvassa näkyi olevan myös, että käynnistää toiminnon automaattisesti jos huomaa poikkeavan korkeita lämpötiloja. Eli mullahan teki tätä 2 kertaa kun oli yöllä epäonnistunut tuo legionellatappo (sähkökatko todennäköinen syy) ja sitten kun päivällä ajoin legionellatapon uudelleen. Turvakytkimestä nollaus ja sen jälkeen ei ole ongelmia ollut. Jokin toimintahäiriö todennäköisesti tuosta katkosta tuli kun alkoi tekemään tuota. Tai sitten järjestelmässä ilmaa mitä pidän epätodennäköisenä, mutta kai se on mahdollistakin.
Nyt on vähän yli kuukausi ollut systeemi toiminnassa. Säästöä tuli 2019 heinäkuuhun 240kwh vaikka pari ensimmäistä päivää mentiin vastuksilla boschillakin kun oli sitä vaihdevalvontahäikkää sähköverkon korjaustöistä johtuen.
Kaivosta tulee 5.5-6 asteista vettä tämä lienee normaali kesän lämpötila kaivolle tänne kainuun korkeudelle.
Mielenkiinnosta kysyn, että miten kovaääninen pumppu teidän mielestä on? Kun tekee esim lämmintä käyttövettä kompressori pyörii teholla 77-78% ja semmoinen tasainen hurina kuuluu mielestäni aika kovastikin kun teknisessä tilassa on. Tämä lienee normaalia?
Tuossapa linkki IVT X11 videoon ja tommoinen samanlainen tasainen hurina siis käy kun tekee käyttövettä ja kompressori 78%
https://drive.google.com/file/d/1CKolTL3Pl85D48U_fXdHECMph11dBUhK/view
-
Meillä ollut nyt vuoden käytössä, 2-8kw kampe. Olen alusta asti koneelta keräillyt joka kuukausi talteen kulutustietoja, ja nyttemmin kun H60 on päivitetty ne lukemaan, niin sitä kautta. Mutta vuodessa on näyttänyt MLP kuluttaneen 844 kWh KV-lämmitykseen, ja pöpöjen tappoon vastusta 38 kWh edestä.
En tiedä onko tästä enää sinulle mitään apua, mutta vastasinpa kuitenkin 8)
Pienellä teillä kyllä menee. Toki meillä on kaks ruokakuntaa eli pelkästään kattiloiden pesuun menee vähän enempi ja pesullä kävijöitä on. Katsotaan mikä on tilanne vuoden päästä
-
Heman ihmettelen tuota kytkentää, jos kerran on tarkoitettu, että lattialämmityksen lämmitys toimii myös silloin kun pattereita ei lämmitetä.
Nykyisellä asennuksellahan tuo näyttää mahdottomalta.
Eikö lattialämmityksen kierto pitäisi asentaa niin, että lähtö olisi suoraan puskurivaraajasta?
Kysyin tätä asiaa Boschilta. Homma toimisi jos ei olisi puskurivaraajaa vaan käytettäisiin pelkästään koneen omaa kiertovesipumppua ja sitten erillistä kiertovesipumppua lattiapiirissä. Meidän systeemissä patteripiiri on määräävä tekijä ja jos sen käyrän mukaan ei ole tarvetta lämmittää, niin lattiapiiriä ei lämmitetä riippumatta miten putket on kytketty. Päädyin pitämään nykyisellään ja nostin patterikäyrää kesälämpöjen osalta. Pattereissa on termostaatit, joten tarvittaessa täytyy niitä ruuvailla kesäksi kiinni.
-
Kysyin tätä asiaa Boschilta. Homma toimisi jos ei olisi puskurivaraajaa vaan käytettäisiin pelkästään koneen omaa kiertovesipumppua ja sitten erillistä kiertovesipumppua lattiapiirissä. Meidän systeemissä patteripiiri on määräävä tekijä ja jos sen käyrän mukaan ei ole tarvetta lämmittää, niin lattiapiiriä ei lämmitetä riippumatta miten putket on kytketty. Päädyin pitämään nykyisellään ja nostin patterikäyrää kesälämpöjen osalta. Pattereissa on termostaatit, joten tarvittaessa täytyy niitä ruuvailla kesäksi kiinni.
Eihän tuohon toimimiseen mitään pumpputeknistä estettä......eikös tuo ole selvä Bugi!?
-
Edelleen olen sitä mieltä, että lattialämmityspiirin lähtö pitäisi ottaa suoraan puskurivaraajasta tai välittömästi lähdöstä haarauttamalla.
Tällöin voidaan tehdä niin, että kesällä patteripiirin kiertopumppu voidaan kesällä haluttaessa pysäyttää (ja piiri lisäksi sulkea sululla, jos on tarve estää vapaakierto) ja lattiapiiri toimii silti normaalisti.
Otin oheen kopion asennusohjeesta.
Vasemmassa yläkulmassa olevan kytkennän mukaan C1 olisi tässä tapauksessa patteripiiri ja C2 lattiapiiri.
Puskurivaraajan lämpö määräytyy tietty korkeimman tarvittavan lämpötilan eli patteripiirin mukaan, joten käyrä sen mukaan.
-
Paineet näyttäisi nyt pysyvän lattialämmityspiirissä. Olisiko lie sitten vielä ilmaa ollut kun oli sitä laskua sen "tuuletuksen jälkeen" Tai sitten sen verran monta kuumaa pulssiaaltoa kun vaihtoventtiili vaihteli LKV-Lämmitys väliä, että jäähtyessä laski paineet.
Legionellat on menny nyt läpi ongelmitta. Sähkökatkojakaan ei ole nyt hälytellyt.
Mitäs mieltä olette kokeneemmat noista keruupiriin lämpötiloista onko näin kesälle normaaleja. ELi keruun tulo 5.5-6 ja lähtö 2.5-3 Aika hyvin tuntuisi pysyvän tuo ERO 3 asteessa. Onko normaalia, että välillä ero käy hetkellisesti 2.6-2.9 arvoissa? Kuitekin sitten pikkuhiljaa normalisoituu ero tuohon 3 asteeseen.
Tässä 2-8 kw mallissa näyttäisi olevan mitsubishin Twin Rotary compressor ja tehokkaammissa malleissa on scroll versio. Mitä eroa näillä käytännön suorituskykyyn on?
Ilmeisesti tässä boschissa on tämä linkin malli käytössä? http://mitsubishicompressors.com/inverter-twin-rotary-compressor.php
Sitten vielä kysymys Husdata H60. Tuleeko takuun kanssa mitään ongelmia jos tuon itse kytkee paikalleen? Tässä ilmeisesti jo aika helppo tuo asennus kun voi kytkeä huoltokaapeliin?
-
Edelleen olen sitä mieltä, että lattialämmityspiirin lähtö pitäisi ottaa suoraan puskurivaraajasta tai välittömästi lähdöstä haarauttamalla.
Tällöin voidaan tehdä niin, että kesällä patteripiirin kiertopumppu voidaan kesällä haluttaessa pysäyttää (ja piiri lisäksi sulkea sululla, jos on tarve estää vapaakierto) ja lattiapiiri toimii silti normaalisti.
Otin oheen kopion asennusohjeesta.
Vasemmassa yläkulmassa olevan kytkennän mukaan C1 olisi tässä tapauksessa patteripiiri ja C2 lattiapiiri.
Puskurivaraajan lämpö määräytyy tietty korkeimman tarvittavan lämpötilan eli patteripiirin mukaan, joten käyrä sen mukaan.
Mahtaakos tässä olla kyse nyt siitä ettei tuota anturia T0 ole lainkaan @Jakalamaki konffissa?
Eli tuo järkyyttävä käännösmoka "Puskurivaraaja samansuuntainen" ei ole todellisuus, vaan siellä on joku muu mallikytkentä, mikähän mahtaa olla nimi :D
Se että noi pumput olis tavallaan sarjassa, kuten luulen, ei estä vettä virtaamasta lattiaan...se menee 'sukkana' patteripumpun läpi jos lattiapumppu käy...kyse lieneen siitä että äly ei anna energiaa.
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9012.0;attach=12260;image)
-
Löytyisikös täältä jeesiä ihan perusjuttuihin. Eli 12kW 7001i + puskurivaraaja + ulkoinen kiertovesipumppu + patteriverkosto on järjestelmä noin karkeasti. Paikallisen putkiliikkeen asentama, Boschin lämpömestaria en ole vielä saanut paikalle asetuksia tarkistamaan, mutta luvannut on tulla jossain vaiheessa.
Ongelmana sellainen, että patteriverkosto ei lämpiä, vaikka nyt on jo öisin hiukan kylmempää ollut ja eteinen on selkeästi viileä aamusta. Jos laitan huoltovalikosta manuaaliajolla kiertovesipumpun päälle, niin sitten kyllä verkosto lähtee lämpiämään. Eli jokin asetus pielessä vai jotain muuta? Ilmaa ei verkostosta ulos tule.
Tänä aamuna katselin Boschin easy remotesta lämpötiloja ja kiinnitin huomiota siihen, että menoveden ja paluuveden lämpötiloissa ei ollut paljonkaan eroa. Nostin kokeeksi huoneiston lämpötilapyyntiä puolella toista asteella ja sen seurauksena hetken menovesi oli hiukan lämpimämpää, mutta hetken kuluttua paluuveden lämpötila pompsahti merkittävästi lähtevää korkeammalle. Mitä ihmettä? Ensimmäinen kuva otettu 5.23, toinen 5.28, kolmas 6.13 ja neljäs 6.31.
Jos jollain on vastaava systeemi ja haluaisi jakaa asetustietoja, niin mieluusti ottaisin ne vastaan.
-
Tuo paluulämpötila on komressorille palaavan veden lämpötila.
Selvästin niin, että paluulämpötila korkealla, koska lämpiävän käyttöveden lämmitys meneillään.
Koska sulla on puskurivaraaja ja ulkoinen kiertovesipumppu, pitää sen kiertovesipumpun olla aina päällä ja nopeus säädetty sopivaksi pumpun säätönupista.
Huoltovalikosta on syytä tarkistaa, että järjestelmälle on kerrottu, että siinä on ulkoinen kiertovesipumppu ja puskurivaraaja eli ne päälle.
-
Kiitokset vastauksestasi ISKI. Eli vaikka ulkoisen kiertovesipumpun sähköpiuhat tulevat maalämpöpumpulta, niin se ei kuitenkaan ohjaa sitä? Jos noin, niin onko jokin syy miksi tuo pumppu kuitenkin kytketään lämpöpumpulta, eikä vain suoraan verkkovirtaan?
-
Lämpöpumppu ei tosiaankaan ohjaa ulkoista kiertopumppua, ellei sitten pysäytä jossain erikoistilanteissa kuten lämmityskauden ulkopuolella. Tätä en ole testannut. Minulla ulkoinen kiertopumppu aina päällä, kun on tarve pitää kylppärin lattiassa kesälläkin pientä lämpöä.
-
Selvä juttu, menen laitteen ääreen sillä ajatuksella, että pitää varmistaa pumpun pyöriminen.
-
Kyllähän tuo pumppujen ohjaus pitäisi olla kiinni valitusta kytkentäkaaviosta...ainakin tuossa aikaisemmin linkkaamassni kuvassa 2 ulkoista pumppua ja shuntti mahdollista olla...
-
Eli asetuksista pitäisi löytyä jotain tuohon PC1:een liittyvää?
-
Kyselin asiaa viime syksynä suoraan Boschilta, kun itsekin tätä mietin. Vastaus oli seuraava:
"Ulkoista pumppua ohjataan ainoastaan virtatiedolla lämpöpumpusta, eli nopeutta ei ole mahdollista säätää sieltä."
Nyt kun olen tähän tottunut, en tälle lämpöpumpun tekemälle kiertopumpun säädölle oikein näe tarvettakaan.
Olen kiertopumpun laittanut automaattisäädölle (vakiopaine) ja etsinyt sopivan virtausnopeuden lattiassa kiertävälle vedelle.
-
Mahtaakos tässä olla kyse nyt siitä ettei tuota anturia T0 ole lainkaan @Jakalamaki konffissa?
Eli tuo järkyyttävä käännösmoka "Puskurivaraaja samansuuntainen" ei ole todellisuus, vaan siellä on joku muu mallikytkentä, mikähän mahtaa olla nimi :D
Se että noi pumput olis tavallaan sarjassa, kuten luulen, ei estä vettä virtaamasta lattiaan...se menee 'sukkana' patteripumpun läpi jos lattiapumppu käy...kyse lieneen siitä että äly ei anna energiaa.
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9012.0;attach=12260;image)
Joo, näin se munkin käsittääkseni on. Pumppujen ollessa rinnakkain mikään ei muuttuisi vaan kone antaisi käskyn pyörittää patteripumppuakin aina kun lattialle tarvittaisiin lämpöä kun sen patteripiirin lämmitystarpeen mukaan kone vaan tekee lämpöä. Eikös tuossa tulisi uusia ongelmia jos ennen pattereita vetäisi sulun kiinni ja pumppu hakkaisi seinää vasten koko kesäkauden? Ellei sitten patteripumpulta vetäisi liitintä irti joka sitten ehkä jonkun vikailmoituksen voisi antaa? Pitäisi ainakin välillä laittaa pistoke takaisin että ei jumahda? Lämpöantureita meno puolella näyttää olevan meillä lattiapiirissä pumpun jälkeen ja sitten puskurivaraajassa myös mutta ei muita.
Onko normaalia että maalämpöpumpulta puskurivaraajan menevä putki pysyy lämpöisenä vaikka kone ei käy tai on tehnyt käyttövettä aiemmin? Tuntuu aika lämpöisellä pitkään koneen sammumisen jälkeen.
-
Eli asetuksista pitäisi löytyä jotain tuohon PC1:een liittyvää?
Minkälainen on kesä/talvi-asetuksissa talvikäytön viive ja missä lämpötilassa lämmityksen pitäisi alkaa? Jos viive on pitkä niin ei ehdi yön aikana välttämättä lämmitystarvetta koneen mielestä tulemaan. Oletus taitaa olla 3 tuntia ja lämpötilaraja 18. Tuo ulkoinen kiertovesipumppu pitäisi käynnistyä tuon asetuksen perusteella.
-
Kyselin asiaa viime syksynä suoraan Boschilta, kun itsekin tätä mietin. Vastaus oli seuraava:
"Ulkoista pumppua ohjataan ainoastaan virtatiedolla lämpöpumpusta, eli nopeutta ei ole mahdollista säätää sieltä."
Nyt kun olen tähän tottunut, en tälle lämpöpumpun tekemälle kiertopumpun säädölle oikein näe tarvettakaan.
Olen kiertopumpun laittanut automaattisäädölle (vakiopaine) ja etsinyt sopivan virtausnopeuden lattiassa kiertävälle vedelle.
Kiitokset näistä tiedoista ISKI.
Minkälainen on kesä/talvi-asetuksissa talvikäytön viive ja missä lämpötilassa lämmityksen pitäisi alkaa? Jos viive on pitkä niin ei ehdi yön aikana välttämättä lämmitystarvetta koneen mielestä tulemaan. Oletus taitaa olla 3 tuntia ja lämpötilaraja 18. Tuo ulkoinen kiertovesipumppu pitäisi käynnistyä tuon asetuksen perusteella.
Kiitokset Jakalamaki. Eli pudontan nuo asetuksen niin pieniksi, että lämmityksen pitäisi varmasti ehtiä lähtemään päälle ja olen kaksi napsua viisaampi tämän suhteen.
Heittäkääpä vielä vihje siitä millaisella hehtaarilla kiertovesipumpun vakiopaine pitäisi olla kaksi kerroksisessa patteriverkollisessa rintamamiestalossa?
-
No-niin, tämä ratkesi ja tulipa yksinkertaista asiaa selvittäessä opiskeltua outoa aihetta vähän raskaamman kautta :)
Manuaaleja tavatessani ymmärsin tuon lisäkiertovesipumpun siten, että kun valitaan alkuasetuksista puskurivaraaja, niin se aktivoi asetuksissa lisäkiertovesipumpun. Eli sillä asetuksista ei löydy täpän paikkaa sille, että onko laitteistossa lisäkiertovesipumppu vai ei.
Mutta kiertopumpun toimimattomuus ei ollut kiinni biteistä, vaan ihan kytkennästä. Pumppu oli kytketty lähtöön PW2, koska manuaalin sähkökaaviossa PW2 on kiertovesipumppu. Oikeastihan tuo piti kytkeä lähtöön PC1 (lämmitysjärjestelmän kiertopumppu). Putkimiehen kaaviostahan tuo luonnollisesti olisi selvinnyt, mutta olisin varmaan itsekkin mennyt samaan miinaan.
Se miksi en huonon osaamiseni lisäksi päässyt heti kiinni ongelman juurisyyhyn, johtui siitä, että jos maalämpöpumppu sattui käymään aamuyöstä/aamusta, niin lähimmät patterit lämpenivät sisäisen kiertovesipumpun käynnistä + luonnollisen kierron toimesta. Eli välillä systeemi tuntui tuottavan lämpöä, mutta ei aina -> kuvittelin vian olevan jossain asetuksessa...
-
Moro,
Nyt kun on täällä kainuussa yölämpötilat lähennellyt nollaa ja kävi tuossa viime viikolla jopa -0.5 matalimmillaan niin on lämmitystäkin pumppu tehnyt jonkin verran.
Muutama kysymys mihin ei tuossa aiemmin kukaan vastaillut niin laitan vielä uudelleen ja pari uuttakin.
Oletteko pitäneet keruupumpun nopeutta AUTO asennossa vai laittaneet sen manuaalisesti johonkin tiettyyn nopeuteen? Minulla on auto asennossa samoin kuin pumpun oma kiertovesipumppu. Eli pumppu säätää itse nopeuden haluamakseen. Esim. nyt tänään aamulla kun teki lämmitystä lattiaan ulkolämpötila 1 aste ja veden lämpö 28 astetta niin keruupumppu pyörii noin 25-30% ja kompressori taisi olla 33%. Tällä keruun Tulo/paluu ero pysyi noin 3:ssa. Kuitenkin kun on 2 kaivoa linjasäädöillä varustettuina niin tuolla 25-30% teholla virtausmittarit näyttävät aika minimaalista virtausta kaivoihin, mutta ilmeisesti tämä riittää kun kone saavuttaa tuon halutun lämpötilaeron? Kun keruupumppu on täysillä eli 100% niin silloin virtaus on yhteensä ~30l/min.
Onko tuolla väliä ajaako AUTO asetuksella vai pitäisikö laittaa manuaalisesti aina 100%? Käyttövettä tehdessä kompressori on yleensä ~77% ja sillon keruupumppu pyörii noin 60-70%
Tässä vielä pari aiempaa kysymystä mitä aiemmin pohdin
Tässä 2-8 kw mallissa näyttäisi olevan mitsubishin Twin Rotary compressor ja tehokkaammissa malleissa on scroll versio. Mitä eroa näillä käytännön suorituskykyyn on?
Ilmeisesti tässä boschissa on tämä linkin malli käytössä? http://mitsubishicompressors.com/inverter-twin-rotary-compressor.php
Sitten vielä kysymys Husdata H60. Tuleeko takuun kanssa mitään ongelmia jos tuon itse kytkee paikalleen? Tässä ilmeisesti jo aika helppo tuo asennus kun voi kytkeä huoltokaapeliin?
-
Itse olen pitänyt maakierron autolla paitsi kesällä viilennyksen aikana. Täällä 12 kw versiolla maapiirin kierrokset (%) hieman vähemmän kuin kompuran kierrokset (%), riippuen toki tekeekö käyttövettä vai lämmitystä. Keruun deltaT aikalailla 3 astetta.
-
no jos on koneelle laitettu asetukseksi delta3 niin kyllähän se automaatilla siinä pitäis pysyäkin oikein nätisti. Enkä näe mitään tarvetta muutella tuota manuaaliksi?
-
Minkälaisia lämpötiloja muut ovat pitäneet LKV:lle ilman erillistä käyttövesivaraajaa? Nyt säästöasetus päällä ja asetuksena 42/55.
-
Minkälaisia lämpötiloja muut ovat pitäneet LKV:lle ilman erillistä käyttövesivaraajaa? Nyt säästöasetus päällä ja asetuksena 42/55.
Asetus: Säästö 40/56 asetuksena. Hyvin on riittänyt 4 hengen taloudessa lämmin käyttövesi noilla asetuksilla.
-
Laitanpa tännekin vähän infoa, jos muille tulee samaa kun tuli taas tuo 5284 koodi eli terminen desinfiointi ei onnistunut kahtena kertana putkeen. Soitin paikalliseen boschin valtuutettuun huoltoon.
Pumppu jaksaa siis tehdä noin 63 asteista vettä ilman vastuksia ja loput otetaan sitten sähköllä. Tämä on todettu aikaisemminkin käyttäjien toimesta tällä foorumilla ja itsekin olen huomannut saman. kompressori pysähtyy tuossa lopussa ja lisälämmittimen kohdaksi valikoituu LKV
Ilmeisesti tämä 5284 on aika yleinen ongelma ja johtuu "bugista" ohjelmassa. Asennusvaiheessa pitää kuulemma muistaa käyttää lisälämmitin ensin pois päältä tilassa ja sen jälkeen sitten valita lisälämmitin sarjassa.
Sitten jokaiseen kohtaan 6kw tai 9kw niin pumppu tunnistaa, että lisälämmintä saa käyttää. Katsotaan auttoiko tämä ongelmaan kun seuraavan kerran termisen desinfioinnin suorittaa.
-
Mulla ei ole tuollaista virhettä tullut. Desinfiointi on joka sunnuntain aamuyönä ja vastustunteja ei ole tullut 8 viikon aikana vielä yhtään. Onkohan tämä tuon lämpimän keruunesteen ansiota vai minkähän ansiota on että kuumennus onnistuu pumpun voimin kokonaan? Tulolitku ei ole vielä alle viiden asteen mennyt missään tilanteessa. Saako tuota kuumennusta jotenkin manuaalisesti päälle jotta voisi katsoa mitä tapahtuu, yöllä en ole ollut koneen vieressä todistamassa että kuumentaako se oikeasti.
-
Mulla ei ole tuollaista virhettä tullut. Desinfiointi on joka sunnuntain aamuyönä ja vastustunteja ei ole tullut 8 viikon aikana vielä yhtään. Onkohan tämä tuon lämpimän keruunesteen ansiota vai minkähän ansiota on että kuumennus onnistuu pumpun voimin kokonaan? Tulolitku ei ole vielä alle viiden asteen mennyt missään tilanteessa. Saako tuota kuumennusta jotenkin manuaalisesti päälle jotta voisi katsoa mitä tapahtuu, yöllä en ole ollut koneen vieressä todistamassa että kuumentaako se oikeasti.
Ymmärsin huollon neuvoista niin, että jos tuon tekee asennusvaiheessa ennen käyttöönottoa niin bugi poistuu ohjelmasta. Mutta jos jää tekemättä niin alkaa oireilla juuri tuolleen. Minullakin meni useamman kerran läpi sitten kerran teki heinäkuussa luulin, että oli sähkökatko ja nyt sitten viimeisellä 2 kerralla epäonnistui. Aika näyttää toimiiko.
Onko sulle tullut energiatilastoon Lisälämmittimen kulutusta. Mulla näyttää pumppu nyt 2kw kun pumppu startattiin heinäkuun 2 päivä. Eli tässä käytännössä nuo legionellan kuluttama lisäenergia vastuksilla.
Huoltovalikosta voi muuttaa sitä termisen desinfioinnin aikaa. Jos haluat nähdä miten se tapahtuu niin voihan sen laittaa kerran vaikka sunnuntaina päivällä alkamaan haluamanaan ajankohtana ja seuraa mitä tapahtuu. Itse tein tämän kerran niin huomasin saman mitä tuo huoltoneuvojakin sanoi, että kun veden lämpötila kattilassa saavuttaa 63 astetta niin kompressori pikkuhijaa hiljentää tahtia ja lisälämmittimen tilaksi valikoituu LKV.
-
Soitin paikalliseen boschin valtuutettuun huoltoon.
Pumppu jaksaa siis tehdä noin 63 asteista vettä ilman vastuksia ja loput otetaan sitten sähköllä. Tämä on todettu aikaisemminkin käyttäjien toimesta tällä foorumilla ja itsekin olen huomannut saman. kompressori pysähtyy tuossa lopussa ja lisälämmittimen kohdaksi valikoituu LKV
Kyllä täällä pumppu puristaa tuloveden yli 70 asteiseksi pelkällä komporalla. Ainakin muistini mukaan kuumakaasun lämpötilat yli 100 astetta.
Pitääpä laittaa desinfioimaan kun olen kotona ja katsoa sähkömittarista (vain lämpöpumppu tässä mittarissa) mitä kuluttaa. Kulutuksenhan pitäisi olla yli 3 kw jos tekee vastuksilla apuna lämpöä.
-
Hyvä saada tänne vähän keskustelua aiheesta. Boschin neuvojan mukaan se vastusten päällä olo on aika minimaalinen siinä käytön loppuvaiheessa. Katsokaa tämän ketjun #7 postaus käyttäjältä iski. Siinä on käppyrää legionellakuumennuksen loppupuolelta.
-
Täytyy laittaa kokeilumielessä desinfiointi päivällä ja katsoa. Nyt tosiaan vastustunnit on 0 mittarissa. Säästö-moodissa lkv:tä tehdessä kompura pyörii aina puolinopeudella, yhtenä päivänä kun pesin autoja kuumalla vedellä, ehti mennä aika kylmäksi. Kokeilin laittaa normaalia ja mukavuus-asetusta, mutta ei se silti alkanut suuremmalla teholla vettä tekemään vaikka oli pannu melkein 30 asteinen. Olinkohan liian myöhään liikkeellä, eli että LKV asetus ei enää vaikuta kesken jo aloitetun lämmityssyklin?
-
Onkohan tässäkin sitten pumpun teholla merkitystä kun esim. mulla on tuo pienin 2-8kw laite. Mutta saapa nähdä auttoiko tuo lisälämmittemn nollaus tuohon "bugiin"
Sain vihdoin tilattu Husdata H61, joten kunhan se saapuu postissa niin voin laittaa sitten vähän käyrääkin miten oma pumppu käyttäytyy missäkin tilanteessa.
-
Kyllä täällä pumppu puristaa tuloveden yli 70 asteiseksi pelkällä komporalla. Ainakin muistini mukaan kuumakaasun lämpötilat yli 100 astetta.
Pitääpä laittaa desinfioimaan kun olen kotona ja katsoa sähkömittarista (vain lämpöpumppu tässä mittarissa) mitä kuluttaa. Kulutuksenhan pitäisi olla yli 3 kw jos tekee vastuksilla apuna lämpöä.
Joo laitoin lisäkäyttöveden päälle, asetettu +65 astetta. Pumpulta lähtevä vesi oli 72 asteista ja kuumakaasut 102 astetta. Kuumensi käyttöveden +66 asteiseksi. Koko pumppu otti tehoa 2.48 kw (sillä hetkellä kun mittaria katsoin), eli vastukset ei päällä.
-
Joo laitoin lisäkäyttöveden päälle, asetettu +65 astetta. Pumpulta lähtevä vesi oli 72 asteista ja kuumakaasut 102 astetta. Kuumensi käyttöveden +66 asteiseksi. Koko pumppu otti tehoa 2.48 kw (sillä hetkellä kun mittaria katsoin), eli vastukset ei päällä.
Kova saavutus, peukkua näytyäisin jos olis semmonen tossa valikoimassa. 8)
Onko Bosch 12kW kone?
Mitähän mahtaa olla cop tuon vedon lopussa, 2.5 vai alle :D....vaikka ihan sama mitä on jos tuommosta kuumaa tarvitsee vaikka ihan satunnaisesti.
-
Kova saavutus, peukkua näytyäisin jos olis semmonen tossa valikoimassa. 8)
Onko Bosch 12kW kone?
Mitähän mahtaa olla cop tuon vedon lopussa, 2.5 vai alle :D....vaikka ihan sama mitä on jos tuommosta kuumaa tarvitsee vaikka ihan satunnaisesti.
Joo 12 kW kone. Katsotaan coppia joskus seuraavalla kerralla tosin copin laskenta tapahtuu tässä tapauksessa pumpun lämpötilojen ja virtaustiedon avulla, kaiketi riittävän tarkka. Tuota lämpötilaa ei tosiaankaan kovinkaan usein tarvita.... coppi arvaus luokkaa 1.5
-
Hyvin jaksaa kyllä Kysymyksellä puristaa tuota LKV:tä noinkin kuumaksi. Katsoin tuosta sähköyhtiön tuntikulutusta noilta legionellatappojen ajalta.
Klo 2 aloittaa ja noin 2 tunnissa sen pitäisi olla valmis jos onnistuu eikä häiriöitä tule.
Klo 2 tunnin kulutus 2,10 kwh
klo 3 tunnin kulutus 2 kwh
Sitten normalisoituu klo 4 eteenpäin. Tuossa siis toki mukana talon normaalikulutus mikä on noin 0,3kwh per tunti silloin kun ei ole mitään ylimääräisiä laitteita/lämmityksiä päällä.
Kunhan saan tuon h61 postissa niin asentelen ja laittelen sitten lisää käppyrää niin voi vähän katsoa paljonko se ottaa vastuksista oikeasti.
Sekin muuten tietenkin vaikuttaa mistä lämpötilasta lähtee tuon tekemään. Minulla on LKV lämmitys estetty 23-07 eli jos LKV on tippunut lähelle 40 aloitusrajaa ja lähtee sieltä puristaa tuota Legionellaa niin meneehän siihen hieman kauemmin sitten.
Edit:
Boschista ei taida saa ulos tilastoista käyttöaikatunteja? Näkyy vaan Energian luovutukset ja kulutukset. Itse en ainakaan ole löytänyt.
Kaivossa tuntuu lämpöä riittävän ainakin vielä näin syksyllä. Aamulla ulkolämpo 1.8 ja teki lämmitystä. Menovesi 27 asteista ja keruun Tulo kaivolta 4 astetta ja meno 1 aste. Neljän alle ei mennyt tulo mennyt tällä käyttöjaksolla. Liekköhän kauan sitten yöllä käynyt pumppu. Aamulla sitten 10 aikaan lopetti ja nyt on huilannut sen jälkeen. Ulkolämpö nyt 10 astetta.
-
Sekin muuten tietenkin vaikuttaa mistä lämpötilasta lähtee tuon tekemään. Minulla on LKV lämmitys estetty 23-07 eli jos LKV on tippunut lähelle 40 aloitusrajaa ja lähtee sieltä puristaa tuota Legionellaa niin meneehän siihen hieman kauemmin sitten.
Mulle tuli kanssa tuo 5284 "Viimeistä termistä desinfiointia ei voitu suorittaa" virhe kerran silloin kun pumppu oli vasta asennettu. Korjaantui sillä että huoltovalikosta kasvatin "Terminen desinfiointi" -> "Maks. kesto" neljään tuntiin. Näin pumpulla on vähän kauemmin aikaa koittaa päästä sinne 65 asteeseen. Ei ole sen jälkeen tuota virhettä näkynyt.
Mulla on vaihtokäyttö sallittu, eli LKV teko on priorisoitu mutta pumpulla on lupa tarvittaessa käydä välillä tekemässä myös lämmitystä vaikka LKV pyyntö olisi edelleen aktiivinen. En tosin tiedä koskeeko tämä myös termistä desinfiointia, vai tehdäänkö desinfiointi aina yhteen putkeen vaikka lämmitys pyytäisi mitä.
Talvella näyttää tulevan silloin tällöin 1 kWh lisää lisälämmittimen LKV kulutuslukemaan. Kesällä ei ole huhtikuun jälkeen tullut yhtään.
-
Mulla taitaa olla 3h se maks kesto. Pitääpä koittaa tuota 4 tuntia, jos vielä oikkuilee. Ellei sitten tuo boschin huoltoneuvojan vinkki tepsi. 2kwh on nyt tullut lisälämmittimeen kulutusta ja pumppu startattiin 2.7 sen jälkeen 3 x epäonnistunut tuo legionella ja lopuilla mennyt läpi..
-
Mulla on vaihtokäyttö sallittu, eli LKV teko on priorisoitu mutta pumpulla on lupa tarvittaessa käydä välillä tekemässä myös lämmitystä vaikka LKV pyyntö olisi edelleen aktiivinen. En tosin tiedä koskeeko tämä myös termistä desinfiointia, vai tehdäänkö desinfiointi aina yhteen putkeen vaikka lämmitys pyytäisi mitä.
Vaihtaako pumppu "lennosta" käyttövedestä lämmitykseen? Täällä ainakin sammuttaa itsensä ja menee vähintään 5-10 minuuttia ennen kuin aloittaa lämmittämisen uudestaan. Lämmityksestä kyllä hyppää käyttövedelle suoraan.
Eikös tuo periaatteessa voisi vaihtaa lennosta? Vaihtoventtiili vain toiseen asentoon ja kiertopumpulle kierroksia. Periaatteessa pumppu voisi startata itsensä loka-marraskuulla ja sammuttaa maaliskuussa. Tiedä sitten olisiko se parempi vai huonompi? Jotkuthan täällä laskevat käynnistyksiä. Kuluuhan se kone kai pyöriessäänkin.
-
Vaihtaako pumppu "lennosta" käyttövedestä lämmitykseen? Täällä ainakin sammuttaa itsensä ja menee vähintään 5-10 minuuttia ennen kuin aloittaa lämmittämisen uudestaan. Lämmityksestä kyllä hyppää käyttövedelle suoraan.
Eikös tuo periaatteessa voisi vaihtaa lennosta? Vaihtoventtiili vain toiseen asentoon ja kiertopumpulle kierroksia. Periaatteessa pumppu voisi startata itsensä loka-marraskuulla ja sammuttaa maaliskuussa. Tiedä sitten olisiko se parempi vai huonompi? Jotkuthan täällä laskevat käynnistyksiä. Kuluuhan se kone kai pyöriessäänkin.
Tosiaan kompressori pysähtyy aina LKV lämmityksen jälkeen. Kyselin tätä viime syksynä Boschilta ja vastauksen mukaan tehdään pattereiden naksumisvaaran vähentämiseksi. Tällä tavalla saadaan lämpöpulssia pienennettyä jonkin verran, kuulemma. Itsellä kun on lattialämmitys ja lisäksi puskurivaraaja, voisi mieluusti jättää turhan stopin tekemättä. No, ihan OK pelannut näinkin.
-
Tuo olis ihan hyvä olla valittavissa jollakin täpällä, kun on niin riippuvainen olosuhteista...aina ei ole patterinaksumisvaaraa ;)
Ennekin toisinpäin, yleisemmin paussia ei tarvittais.
-
Noniiin lauantai koitti ja päätin tehdä nyt termisen des. päivällä ja itse seurata mitä pumpulla tapahtuu. Varaajan lämpötila oli 41 astetta kun desinfiointi lähti päälle. Kompressori 77% kuten normaalistikin kun käyttövettä tekee.
Kun Varaajan vesi oli 59 asteista niin kompura alkoi hidastamaan tahtia Kompressorin lämpötila 108 ja kuumakaasu taisi olla noin 111 astetta. Tällöin bongasin tuolta info painikkeesta alareunasta tämmöisen ilmoituksen kuten kuvassa näkyy. Kompr.maks.lämpöt.virhe. -> Päällä. Ei kuitenkaan vikailmoituksia yms. tähän mennessä oli klo 15 startista mennyt tunti.
Kompura kävi kuitenkin noin 30% tämän jälkeen ja pikkuhiljaa nosti varaajan veden lämpöä kohti 63 astetta. sitten noin 1,5h kohdalla kompressori meni pois päältä kokonaan ja 9kw lisälämmitin käynnistyi ja nosti veden lämmöt parissa minuutissa 65 asteeseen ja siihen lopetti.
Keruun tulo oli alussa ~5.7 ja lopussa 5.5 ja paluu ~ 2.5 DT aika hyvin pysyi 3 asteessa. Kaivosta kyllä riittäisi energiaa, mutta eikö tämä 2-8kw malli vaan sitten jaksa kompuralla työntää tonne 65 asteeseen vaan järjestelmä rajoittaa kompuran tehoa kun lämmöt nousee yli 108.
-
Tosiaan kompressori pysähtyy aina LKV lämmityksen jälkeen. Kyselin tätä viime syksynä Boschilta ja vastauksen mukaan tehdään pattereiden naksumisvaaran vähentämiseksi. Tällä tavalla saadaan lämpöpulssia pienennettyä jonkin verran, kuulemma. Itsellä kun on lattialämmitys ja lisäksi puskurivaraaja, voisi mieluusti jättää turhan stopin tekemättä. No, ihan OK pelannut näinkin.
Toisaalta ymmärrän kyllä hyvin että laitteen suunnittelija on halunnut sen noin tehdä. Koneen ei pitäisi koskaan antaa lämmityskiertoon kuumempaa vettä kuin mitä maksimiasetukset on. LKV jakson jäljiltähän koneen sisällä voi olla ties kuinka kuumaa vettä, ainakin 65 astetta desinfioinnin jäljiltä, jotkut täällä foorumilla on kuulemma tehneet 70 asteistakin. Itse en ainakaan tykkäisi jos olisin laittanut lattiaan menevän lämmön maksimiksi vaikka 40 astetta, ja kone tuuppaakin sinne 70 asteista. Mitenkähän tuo meidän vanha lattiaputki moista lämpöä kestäisi, tokihan se on vain hetkellisesti, mutta toistuvasti kumminkin.
-
Kompura kävi kuitenkin noin 30% tämän jälkeen ja pikkuhiljaa nosti varaajan veden lämpöä kohti 63 astetta. sitten noin 1,5h kohdalla kompressori meni pois päältä kokonaan ja 9kw lisälämmitin käynnistyi ja nosti veden lämmöt parissa minuutissa 65 asteeseen ja siihen lopetti.
Eli sähköä kului vastukselle 9kW * 2/60 h = 0.3 kWh, maksaa noin 4 senttiä.
Veikkaisin että koneen logiikka laski että kompuralla loppuun asti jurnuuttamalla sähköä olisi kulunut enemmän.
-
Eli sähköä kului vastukselle 9kW * 2/60 h = 0.3 kWh, maksaa noin 4 senttiä.
Veikkaisin että koneen logiikka laski että kompuralla loppuun asti jurnuuttamalla sähköä olisi kulunut enemmän.
Juu ihan järkevää, että otti tuon lopun vastuksilla. Sen verran hitaasti tuo lämpö nousi lopussa kun kompressori alkoi hidastamaan vauhtia. Ilmeisesti tuo 2-8 kw kampe ei jaksa tehdä tuota legionella tappoa pelkällä kompuralla niinkuin nuo tehokkaammat koneet. Kuitenkin paukkuja tuossa olisi vielä reservissä kun tekee tuon LKV:n noin 77% kompurateholla ja nyt kun sain husdatan vihdoin asennettua niin näyttäisi, että ottaa silloin noin 5.6kw tehoja kompuralta. Eli reserviä pitäisi olla kuitenkin?
Onko muut 2-8kw laitteen omistajat seuranneet tuota legionellakuumennusta, että tekeekö tuon edellisessä postissa laittamani kuvan mukaisen ilmoituksen info valikkoon? Kompr.maks.lämp.virhe -> päällä ja sitten kompura hidastaa vauhtia. Ilmeisesti kuuluu asiaan kun ei vikahälytystä/koodia tule kuitenkaan?
-
Veikkaisin, että tekee lkv:n 77% teholla, sillä tuossa kohtaa kompuran hyötysuhde paras?
-
Veikkaisin, että tekee lkv:n 77% teholla, sillä tuossa kohtaa kompuran hyötysuhde paras?
Oliskohan tuossa vielä lisäksi LV lämmityksen nopeusoptimointi vaikuttimena eli ei välttämättä optimi hyötysuhdepiste mutta lähellä varmaan sitä...eikös tuo hiukan muuta kierroksiakin eri vaiheissa LV lämmitystä, himmaileeko lopussa?
Olis kyllä mainiota kun joku viitsisis/kerkeis tjms. mittaamaan (=tilastoimaan) näiden invertterikoneiden hyötysuhteet eri nopeuksilla ja eri lämmöillä, 35º/55ºC kertois jo paljon...luulen että jonkinlainen 'sianselkä' se käyrä olisi?
Tulisiko alapäässä tai yläpäässä 'Nyt mie romahan' efekti!? :D
-
Kai tuossa syynä voi olla myös lämmönsiirron tehokkuus? Isommissa malleissa isompi kierrukka, joka sallii suuremman tehon ilman kohtuutonta lämpötilaa menovedelle.
Taitaa olla aika tyypillinen tilanne, että MLP:t eivät pysty tekemään täydellä teholla LKV:tä, ainakaan kuumaksi.
-
Meidän 12kw malli vaihtaa LKV teosta suoraan lämmitykselle, kytketty 100l puskuriin. Aika kuuman tuntuinen on putki kun ensimmäinen ryöpsähdys puskurille päin lähtee.
Käyttövettä meidän vempain tekee aina 50-52% nopeudella, paitsi ihan loppuvaiheessa nopeus tippuu. Sama homma vaikka olisi säästö-moodin sijasta normaali. Onkohan tuossa joku juttu, että se nostaa nopeutta vain jos vedenlämpö jatkaa tippumista? Säästöasetuksella ilmeisesti pyrkii aina tekemään mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella, joka tässä mallissa kai on sitten tuo puoliteho?
Vastustunteja ei ole vielä tullut yhtään, eikä häiriöilmoituksia desinfioinnista. Jonkun aikaa olin asetuksista laittanut vastuksen käytön estetyksikin, mutta nyt se on sallittu 3kw teholla. Yksi häiriökäytös tuli ilmeisesti sähkökatkon vuoksi, sen jälkeen ei alkanut lämmittämään käyttövettä vaikka pytty oli jo viileä. Sammuttamisen jälkeen alkoi toimimaan, eikä ole tämä toistaiseksi tapahtunut uudelleen. Mitään virheilmoitusta tästä ei tullut näytölle.
-
Kuinkahan mahtaa olla...uskoisin että kaikissa malleissa on sama LV pönttö samanpituisella vaihdinputkella ja kaikki mallit 8-12-16kW (oliko ne noin Boschilla) on sitten säädetty LV teholtaan sen mukaisiksi!?
8 kone taisi tehdä ~70%:lla, eli ~5.5kW ja sitten 12kW kone ~50% =6kW... kuinkas isoin kone...
Käyrät tuosta LV teosta joka koneella olis hienoa nähdä, mutta lieneen liian vähän masiinoita käyränpiirto kyvyillä kun se Boschin oma taitaa olla ikuisesti kesken. :D
-
Onkohan LKV profiileilla sitten muuta merkitystä kuin ne eri käynnistys- ja sammutuslämpötilat? Jos ne on siis asettanut erilaisiksi. Mitähän tuon lisä-LKV -asetuksen käytön pitäisi tehdä? Olen sitä välillä näppäillyt yhden tunnin ajaksi päälle koneen käydessä mutta en ole huomannut mitään eroa masiinan käymisnopeuksissa tai muutenkaan.
-
Meidän 12kw malli vaihtaa LKV teosta suoraan lämmitykselle, kytketty 100l puskuriin. Aika kuuman tuntuinen on putki kun ensimmäinen ryöpsähdys puskurille päin lähtee.
Tämä on mielenkiintoinen havainto, minun 16kW kone pitää aina pienen tauon LKV vaiheen jälkeen.
Sinulla ei taida olla logitusta, mistä tämän näkisi tarkemmin.
Olisiko Bosch mahdollisesti päivittänyt lämpöpumpun ohjelman?
Yritin katsoa omani versionumeroa, mutta en sitä valikoista löytänytkään.
-
Onko puskurilla merkitystä toimintaan, tietääkö/kerrotaanko se jotenkin Boschille että on puskuri?
Puskurihan tappaa noi lämpöpiikit tehokkaasti LV>lämmitys siirrosta...
-
Kyllä minullakin on puskurivaraaaja ja Boschin asetuksissa laitettu tieto puskurivaraajasta päälle.
-
Noniin 95 päivää takana.
Käynnistyksiä 310 eli noin 3,2x päivä
Lämmitys cop boschin tilastosta laskettuna 5.85
Käyttövesi 3.2
Itsellä 2-8 kw mallissa tekee myös tuon tauon ennen kuin siirtyy LKV:tä lämmitykseen. Tämä tosin ihan hyvä asia kun ei ole puskurivaraajaa niin ei ammu samantien kuumaa pulssia lattialämmityspiirin. Tosin aika kuumaksi tuo putki menee silti kun vaihtoventtiili vaihtuu lämmitykseen lkv:n jälkeen.
Kokeilin tänään tuota bosch easyremotee, mutta ilmeisesti tällä ei voi päivittää uusinta ohjelmistoa laitteeseen? Onko teillä muilla tietoa, miten uusin ohjelmisto päivitetään jos semmoisia tulee boschilta?
-
Tämä on mielenkiintoinen havainto, minun 16kW kone pitää aina pienen tauon LKV vaiheen jälkeen.
Sinulla ei taida olla logitusta, mistä tämän näkisi tarkemmin.
Olisiko Bosch mahdollisesti päivittänyt lämpöpumpun ohjelman?
Yritin katsoa omani versionumeroa, mutta en sitä valikoista löytänytkään.
Minulla ei ole mitään logitusta. Oliko se datahus sellainen joka kannattaa hankkia? Onko asennuksessa mitään ihmeellisyyttä, tarvitaanko muita laitteita sen lisäksi?
Yritän katsoa omastani tuota versionumeroa kanssa jos löytäisin. Millä nopeudella sinun pumppu tekee käyttövettä?
-
Millä nopeudella sinun pumppu tekee käyttövettä?
Kompressori käy 50% nopeudella käyttövettä lämmittäessään, antoteho on silloin noin 8kW.
-
Onkohan LKV profiileilla sitten muuta merkitystä kuin ne eri käynnistys- ja sammutuslämpötilat?
Näin minäkin olen sen ymmärtänyt, mutta en tiedä sitten olisiko myös kompressori jotenkin eri asetuksilla niin että Mukavuus-tilassa tulee nopeammin valmista ja Eko-tilassa kuluu vähemmän sähköä. Ja lisäksi siellä on säätö "Käynnistyksen viive" eri profiileille, tarkoittaa ilmeisesti minimiaikaa kahden LKV jakson välissä.
Mitähän tuon lisä-LKV -asetuksen käytön pitäisi tehdä?
Ymmärtääkseni lisä-LKV pakottaa koneen tekemään LKV:tä heti, siihen lämpöön mitä lisä-LKV:lle olet asettanut ("Lämpöt.lisä-LKV"), ja pitämään sen siinä lämmössä niin kauan kuin olet asettanut ("Toim.aika lisä-LKV"). Kätevä jos on tulossa isompi porukka saunomaan tms isompaa lotrausta tiedossa.
-
Kyllä minullakin on puskurivaraaaja ja Boschin asetuksissa laitettu tieto puskurivaraajasta päälle.
Missä kohtaa asetuksissa sinulla on laitettu tieto puskurivaraajasta? Itse löysin menuviidakosta kohdan ohitukselle, mutta en puskurille. Meillä siis 12kW kone, softaversio NF38.02.
-
Missä kohtaa asetuksissa sinulla on laitettu tieto puskurivaraajasta? Itse löysin menuviidakosta kohdan ohitukselle, mutta en puskurille. Meillä siis 12kW kone, softaversio NF38.02.
Juurikin tuossa valikossa sen pitäisi olla ohituksen ylä- tai alapuolella. Ainakin itsellä 2-8kw mallissa on kohta olikohan Puskurivaraaja asennettu Ei/kyllä.
Miten teillä muilla muuten käyttäytyy tuo lämmityspiirin kiertovesipumppu. Minulla se on AUTO asetuksella ja alkuun se oli 12% teholla kun teki lämmitystä ja lepotilassa. tällöin tulosignaalivalikossa tilav.virt.lämm. oli ~23.5l/min. Nyt se kuitenkin on asettunut 2% teholle lämmitystä tehdessä ja myös lepotilassa kierrättää tuolla 2% nopeudella. Tilav.Virt.lämm. on 17lmin eli pudonnut.
-
Puhutaanko nyt Bosch-kielessä oikeastaan minkälaisesta varaajasta sanalla 'Puskuri'...itse ymmärrän puskurin vain lämmitysjärjestelmän lisätilavuutta tekevänä sarjapönttönä, mutta tarkoittaako Bosch tuolla sanalla 'Puskuri' pönttöä jossa on erillinen lämpöanturi vai onko sille vielä joku muu sana Bosch-kielessä esim 'Varaaja'?
Nämä käsitteet on näissä käännöksissä välillä (=aina) vähän semmosta huonolaatuista...
-
Missä kohtaa asetuksissa sinulla on laitettu tieto puskurivaraajasta? Itse löysin menuviidakosta kohdan ohitukselle, mutta en puskurille. Meillä siis 12kW kone, softaversio NF38.02.
Noista liitteenä olevista kuvista näkee ehkä parhaiten:
Lähtötilanteessa (ei-puskuri-ei-ohitus.jpeg) voi valita puskurin tai ohituksen.
Kun puskuri valittu (puskurivaraaja-asetettu.jpeg), ei ohitusta enää voi valita - valikko muuttuu ja tilalle tulee tuo VC0.
Minusta tämä on loogista, jos ja kun mennään Boschin mallikytkentäkaavioiden mukaan.
Sarjakytkentää ei Boschin kaavioissa mielestäni ole.
Esim. kolmiputkikytkennällä (joka minulla) tuo ohitus on automaattisesti mukana ja puskurivaraajan käyttöön liittyy aina ulkoinen kiertovesipumppu.
Mistä muuten löytyy tuo versionumero?
Puhutaanko nyt Bosch-kielessä oikeastaan minkälaisesta varaajasta sanalla 'Puskuri'...itse ymmärrän puskurin vain lämmitysjärjestelmän lisätilavuutta tekevänä sarjapönttönä, mutta tarkoittaako Bosch tuolla sanalla 'Puskuri' pönttöä jossa on erillinen lämpöanturi vai onko sille vielä joku muu sana Bosch-kielessä esim 'Varaaja'?
Alkukielellä nimittävät Arbetstank. Mullakin yleensä ruotsinkielinen valikko päällä juurikin näiden käännöskukkasten takia.
-
Mikä on VC0?
-
Moro,
Te Joilla on laitteessa seurannat niin miten teillä tuo Suction gas/imukaasu (tulosignaaleissa imujohto) käyttäytyy? Olen pannut merkille lämmitystä tehdessä, että imukaasu saattaa joskus heittää aika reilustikin alaspäin esim. ollen 5.8 astetta ja kohta tippuu nopeasti jopa pakkaselle. Samalla kun imukaasu nousee niin keruun paluu kaivolle nousee ja vastaavasti kun imukaasun lämpötila laskee niin keruun paluu laskee. Keruun tulo kaivolta pysyy vakaasti aikalailla samoissa lukemissa.
Käyttövettä tehdessä pysyy imukaasu paljon tasaisempana ja näin graavia vaihtelua ei tule. Kyselin asiaa boschilta niin sieltä kertoivat, että TR5 eli imujohto/kaasu on vakaampi kun pumppu lämmittää käyttövettä. Lämmityksen yhteydessä heittää enemmän ja voi mennä miinuksenkin puolelelle. Paisuntaventtiili tässä on elektronisesti ohjattu eli säätää sitä tarpeen mukaan ja silloin lämpötilat vaihtelee.
Selkeästi kompressorissakin tapahtuu nopeuden muutos kun imukaasu vaihtelee. Eli onko tämä nyt paisuntaventtiilin huojuntaa vai invertterikoneen normaalia toimintaa?
-
Mistä muuten löytyy tuo versionumero?
Minulla se on täällä: Huolto -> Huolto -> SW versio
Kuva noista versiotiedoista liitteenä. Mitäs versioita muilla on?
-
Miten teillä muilla muuten käyttäytyy tuo lämmityspiirin kiertovesipumppu. Minulla se on AUTO asetuksella ja alkuun se oli 12% teholla kun teki lämmitystä ja lepotilassa. tällöin tulosignaalivalikossa tilav.virt.lämm. oli ~23.5l/min. Nyt se kuitenkin on asettunut 2% teholle lämmitystä tehdessä ja myös lepotilassa kierrättää tuolla 2% nopeudella. Tilav.Virt.lämm. on 17lmin eli pudonnut.
Oletan että tarkoitat PC0 pumppua. Ohessa liitteenä kuva miten meillä PC0 käyttäytyi helmi-maaliskuussa.
PC0 asetukset meillä on näin:- PC0 Kierrosnopeus AUTO
- PC0 Lämpötilaero lämm. 8 K
Nyt kesällä kun kompressori on pysähdyksissä niin myös PC0 ja keruupiirin pumppu PB3 ovat täysin seis, eli 0%.
Tilavuusvirrasta minulla ei ole tilastoa.
-
Puhutaanko nyt Bosch-kielessä oikeastaan minkälaisesta varaajasta sanalla 'Puskuri'...itse ymmärrän puskurin vain lämmitysjärjestelmän lisätilavuutta tekevänä sarjapönttönä, mutta tarkoittaako Bosch tuolla sanalla 'Puskuri' pönttöä jossa on erillinen lämpöanturi vai onko sille vielä joku muu sana Bosch-kielessä esim 'Varaaja'?
Tuossa on liitteenä Boschin manuaalista kytkentäkuvat.
"Puskurivaraaja" = 2 putkinen kytkentä
"Puskurivaraaja samansuuntainen" = 4-putkinen kytkentä
Sisäinen sähköinsinöörini sanoisi että tämä on rinnankytkentä, eikä sarjaankytkentä. En tiedä onko LVI puolella sitten eri terminologia näille.
-
Oletan että tarkoitat PC0 pumppua. Ohessa liitteenä kuva miten meillä PC0 käyttäytyi helmi-maaliskuussa.
PC0 asetukset meillä on näin:- PC0 Kierrosnopeus AUTO
- PC0 Lämpötilaero lämm. 8 K
Nyt kesällä kun kompressori on pysähdyksissä niin myös PC0 ja keruupiirin pumppu PB3 ovat täysin seis, eli 0%.
Tilavuusvirrasta minulla ei ole tilastoa.
Joo. Itsellä ei ole puskurivaraajaa niin tuo PC0 pumppu käy myös kun kompressori seis kun kierrättää vettä lattiassa.
minulla on lämpötilaero lämm. 5k kun lattialämmitys käytössä.
Nyt tuli kylmemmät kelit niin nosti tuo automatiikka tuon PC0 pumpun nopeuden 4%. Käyttövettä tehdessä se käykin sitten reilummalla vauhdilla niinkuin tuosta sinunkin kaaviosta käy ilmi.
Sattuisko noobilla tai muilla olla käppyrää imukaasun käytöksessä lämmityksen aikana. Tässä nyt tarkkailin sitä vielä niin kun kompura käy minimitehoilla tuolla 2-2.50 välillä niin silloin eniten tuo imukaasu heittelee ja automatiikka säätelee, kompuraa, keruupumpun nopeutta ja sitten myös imukaasua. Boschin mukaan tämä on normaalia kun paisuntaventtiili on sähköisesti ohjattu ja säätää sitä tarpeen mukaan ja lämpötilat vaihtelee.
Kun käyttövettä tehdään niin ei vaihtelua esiinny tai kun kompura tekee lämmitystä esim. 43% teholla.
-
Minulla se on täällä: Huolto -> Huolto -> SW versio
Kuva noista versiotiedoista liitteenä. Mitäs versioita muilla on?
Kiitos, löytyihän se SW-versio (kuva).
Eli minulla NF38.01, laite hankittu ja otettu käyttöön kesäkuussa 2019.
Jotain muutosta on, noobin laittamassa kuvassa/NF38.02 näköjään näytöllä yksi lisärivi (LP-moduuli).
-
Minulla on samat versionumerot kuin noobilla
-
Eli minulla NF38.01, laite hankittu ja otettu käyttöön kesäkuussa 2019.
Jotain muutosta on, noobin laittamassa kuvassa/NF38.02 näköjään näytöllä yksi lisärivi (LP-moduuli).
Meillä on kaksi lämmityspiiriä, patteri ja lattia. Lattiapiirille tuli oma MM100 ohjainboksi seinälle MLP:n viereen. Tuo LP-moduuli lisärivi taitaa viitata nimenomaan tähän MM100 boksin versioon, ainakin versionumero 24.05 täsmää MM100:n päällä olevaan tarraan.
Muistaakseni Jakalamaella on kanssa kaksi lämmityspiiriä ja MM100 purkki, joten versionumeroita on myöskin nämä samat 4 kpl kuin meilläkin.
-
Saako noita MM100:ia Boschiin enempi kuin 1kpl?
Kysyin tuolla aikaisemmin mikä o. VC0?
-
Kysyin tuolla aikaisemmin mikä o. VC0?
Tuo VC0 on kai vaihtoventtiili, joka voidaan asentaa lämpöpumpun ja puskurin väliin, kts. kuvakaappaus asennusohjeista.
Ei ole minun systeemissä enkä ole perehtynyt tarkemmin.
-
Saako noita MM100:ia Boschiin enempi kuin 1kpl?
En tiedä, mutta tämän perusteella:
https://www.bosch-climate.se/globalassets/content-images/dokumentbibliotek/handbocker/vatskavatten/7001i_lwm/install_procontrol_800.pdf
arvaisin että vain yhden lisäpiirin voi liittää. Olennainen kappale kuvassa liitteenä.
-
Miten usein muilla käyttäjillä tarvitsee puhdistaa keruupiirin roskasihtiä. Epäilen että täällä on taas moskaa täynnä. Normaalista keruun kierroksen hieman vähemmän kuin kompuran kierrokset (% yksiköissä), nyt kompura 31% ja keruun pumppu 95%. Keruun delta 2.9 astetta. 2 kpl 126 metrisiä kaivoja rinnan kytkettynä 40mm putkella.
Koneikko pyörinyt kohta vuoden. 4 kertaa olen putsaillut. Muovinpalasia tuolta löytyy. Suodattimen sihdissä myös "möhmää".
-
Miten usein muilla käyttäjillä tarvitsee puhdistaa keruupiirin roskasihtiä. Epäilen että täällä on taas moskaa täynnä. Normaalista keruun kierroksen hieman vähemmän kuin kompuran kierrokset (% yksiköissä), nyt kompura 31% ja keruun pumppu 95%. Keruun delta 2.9 astetta. 2 kpl 126 metrisiä kaivoja rinnan kytkettynä 40mm putkella.
Koneikko pyörinyt kohta vuoden. 4 kertaa olen putsaillut. Muovinpalasia tuolta löytyy. Suodattimen sihdissä myös "möhmää".
ensimmäisen 2kk aikana puhdistin yhteensä 3x muutamia mustia muovinpalasia oli, lisäksi semmosta keltaista/oranssia möhnää vähän. Nyt viime viikolla viimeksi katoin ja yllätykseksi suodatin oli täynnä muovinpalasia. Eli varmaan viimeisetkin kaivon pohjalta lähteneet liikkeelle.Pitänee nyt vielä katsella kuukauden välein kunnes pysyy puhtaana.
Mulle ei vielä kukaan vastannut tuosta imukaasun käyttäytymisestä. Tähän haluaisin vertaiskokemuksia teiltä muilta compress 7001i omistajilta.
Nyt kun nollakelit niin on kyllä kämpässä lämmin... Ei ole takkaa tarvinnut edes ajatella lämmittävänsä. Sisälämpö ~ 21.4 astetta ja lattiaan menee 27 asteinen vesi. Invertteri tosin käy aika pitkiä jaksoja 2-2.4kw tehoilla eli tämä lienee kämpän lämmitystarve tällä hetkellä ja tällä käyrällä.
Minkälaista käyrää te muut lattialämmittäjät olette pitäneet? Minulla :
Maksimilämpö 40
Minimi 23
-35 alin lämpötila ja silloin käyrän mukaan pitäisi mennä 38 asteinen vesi ja nyt nollakelissä ajaa 27 asteista lattiaan? Tämä lienee ok? Tottunut kyllä hieman viileämpään, mutta ei tämäkään huono ole :).
Viimevuoden lokakuussa kokonaiskulutus 1490kw takalla ja jäspin tehowatilla. Veikkaan että jää reilusti alle tänävuonna.
Minulla on entisen jäspin tehowatin jäljiltä wirsbon huonetermarit ja jakotukeissa toimilaitteet. Olen laittanut termarit täysille eli antaa pumpun ohjata lämpöjä. Onko tämä järkevä ratkaisu vai pitäisikö toimilaitteet ottaa kokonaan irti? Vaatiiko tämä sitten virtauksien säädön uudelleen?
-
Lokakuu meni ja oli kyllä lämmin 550kwh säästöjä viimevuoteen verrattuna + takkaa ei ole lämmitetty lainkaan. Tässä kun jonkun verran on ollut keskusteluja tuosta termisestä desinfioinnista ja vastusten käytöstä niin ohessa kuva käppyrästä, miten oma kone käyttäytyy. Lopussa tosiaankin ottaa loput vastuksilla niin kuin aiemminkin oli puhetta.
Ohessa näkyy myös tuo imukaasun vaihtelu kun aloitti näköjään lämmitysjakson termisen des. jälkeen.
-
Olisi mukava saada tuo kuva vielä niin, että kompressorin antoteho tai nopeus näkyy samassa kuvassa.
-
Tässäpä olisi compressorin antoteho KW:nä lisättynä.
-
Kiitos uudesta kuvasta.
Vielä kiinnostaisi saada vastaava kuva tavallisen lämpimän veden lämmitysjakson jälkeen niin, että ennen ja jälkeen on talon lämmitystä.
Aikaisemmin oli puhetta, että sulla kone ei pidä ollenkaan taukoa LV-lämmityksen jälkeen - olisi mukava nähdä se ihan kuvasta.
-
Kiitos uudesta kuvasta.
Vielä kiinnostaisi saada vastaava kuva tavallisen lämpimän veden lämmitysjakson jälkeen niin, että ennen ja jälkeen on talon lämmitystä.
Aikaisemmin oli puhetta, että sulla kone ei pidä ollenkaan taukoa LV-lämmityksen jälkeen - olisi mukava nähdä se ihan kuvasta.
Minulla itseasissa tekee tauon aina LKV syklin jälkeen. Puskurivaraajaa ei ole niin ihan hyvä, että tekeekin. Aika kuuma pulssi tuosta silti lähtee lattialämmityspiiriin.
Käyttäjällä Jakalamaki näkyi olevan, että hyppää suoraan lämmitykseen LKV syklin jälkeen. ainakin edellisen sivun viestien perusteella.
-
Koetin tehdä uutta kuvaa, kuten ISKI pyysi, omasta käppyrästäni, mutta sen skaalaus on kyllä niin onneton että ei siitä mitään saa irti compressorin nopeuden osalta.
-
Joo 12 kW kone. Katsotaan coppia joskus seuraavalla kerralla tosin copin laskenta tapahtuu tässä tapauksessa pumpun lämpötilojen ja virtaustiedon avulla, kaiketi riittävän tarkka. Tuota lämpötilaa ei tosiaankaan kovinkaan usein tarvita.... coppi arvaus luokkaa 1.5
Tutkailua.
Katsoin asetuksia ja vastuskäyttö oli estettynä. Sallin vastukset 6kw portaalle (ei polta vielä sulakkeita kiukaan kanssa). Nyt laittoi vastukset päälle, kun käyttövesi oli 63 asteista. Tiputti kompuran kierrokset 40% tässä samalla. Sen verran katselin lämpötiloja ja virtauksia, että coppi tosiaan lähelle yhtä tuolla 60 asteen lkv lähellä, joten varmaankin sen takia vaihtaa vastuksille. Tulipahan samalla opittua jotain uutta.
-
Tutkailua.
Katsoin asetuksia ja vastuskäyttö oli estettynä. Sallin vastukset 6kw portaalle (ei polta vielä sulakkeita kiukaan kanssa). Nyt laittoi vastukset päälle, kun käyttövesi oli 63 asteista. Tiputti kompuran kierrokset 40% tässä samalla. Sen verran katselin lämpötiloja ja virtauksia, että coppi tosiaan lähelle yhtä tuolla 60 asteen lkv lähellä, joten varmaankin sen takia vaihtaa vastuksille. Tulipahan samalla opittua jotain uutta.
Joo näin se menee tuon 2-8kw laitteenkin kanssa. 63.7 astetta tuntuu olevan se raja jolloin lyö kompuran kokonaan pois ja iskee vastukset päälle.
-
Eli siksi käytti kompuraa, kun vastukset oli estettynä :D. Nooh sallitaan nyt niin ei tarvitse konetta kuluttaa
-
Noniin marraskuu hyvässä vauhissa ja kunnon pakkaset vielä odotuttaa. Kuitenkin semmoista olen havannoinut kun ulkolämpö on 0- -5 asteen välillä kompressori käy lähes tauotta tehoilla 2-2.5kw. Tässäpä viimeisen 24h ajalta käyrää ja viimeisen tunnin ajalta. Kun kompressori käy 26-27% tehoilla niin imukaasun vaihtelu on suurempaa, mutta nyt esim yöllä ja aamulla kun oli jo -5 ulkolämpö niin kompressori kävi 34% tehoilla ja silloin imukaasu käyttäytyy selvästi vakaammin.
Keruuliuos on nyt lähes 24h jatkuvan käynnin jälkeen matalimmillaan tullut 3.2 asteista kaivolta. Saapas nähdä miten käy kun tulee kunnon pakkasjakso ja otetaan kaivoilta enemmän tehoja pidempään. Kun keli lämpenee ja pumppu pitää taukoja niin keruun tulo nousee sinne 5 asteeseen ainakin näin pikkupakkasten ja 0-5 asteen välillä.
-
Marraskuu meni ja edelleen kunnon pakkaset odotuttaa.
2019 Marraskuu 1679kwh + puuta pesällinen päivässä
2020 Marraskuu 870kwh, puuta ei lainkaan poltettu.
Kyllähän tuo mieltä lämmittää varsinkin kun Kajave taas nosti vaihteeksi siirtohintojaan...
-
Koitin tuossa joutessani laskeskella pumpun hetkellistä COPpia.
Pumpun oman ilmoituksen mukaan lähtevän veden lämpö 43.0°C, paluuveden lämpö 33.6°C, ja tilavuusvirta 11.3 l/min.
Tästä sitten laskin että antoteho = ominlämpökap * tiheys * lämpöero * tilavuusvirta = 4.19 kJ/(kg*K) * 0.99 kg/l * (43.0-33.6) K * 11.3/60 l/s = 7.3 kW
Pumpun sähkömittarin mukaan ottoteho 1.1 kW.
Elikkä COP 7.3/1.1 = 6.6.
Ei kai se noin voi olla? 7.3 kW tämmöisellä nollan kelillä ei tunnu uskottavalta. Tomppelin käppyröiden mukaan ~4 kW pitäisi riittää. Missä meni laskut pieleen?
-
Kuinka moni näistä mittausarvoista on oikeasti mitattu jakuinka moni koneen itse laskemia tai arvaamia?
Itse laskentakaava on oikein
Jotta tulokset olisivat oikeita pitäisi niiden perustua oikeisiin mittauksiin
-
Ymmärtääkseni tuo boschi mittaa ainakin lämmöt. Virtauksesta en osaa sanoa. Olisiko laskettu jotenkin kiertopumpun tehosta ja paine-erosta?
Itsellä joskus kum coppia laskenut niin ollut välillä 5.2-6.1. Riippuen menolämpötilasta (välillä 30-27) ja kiertopumppujen nopeuksista.
-
Lämmöt Bosch mittaa ja lisäksi valikosta löytyy tuo Noobin mainitsema tilavuusvirta l/min. Minulla se esim nyt näyttää kun lämmitystä tekee kompura päällä tai levossa niin tasaisesti 24.3 l/min Kiertovesipumppu 14%. Kiertovesipumpun nopeus ei lämmitystä tehdessä muutu, mutta kun tekee käyttövettä niin sitten vaihtelee samoin kuin tuo tilavuusvirtaus l/min.
-
Tervehdys tietäjät, jeesaisitteko taassa tietämätöntä.
Boschin kännykkäsoftasta kuvankaappaus liitteenä. Keli juuri pakkasen puolella ja pumppu käy lähes jatkuvasti. Onko tämä normaalia vai onko minulla jotain asetuksissa pielessä?
Maalämpöpumppuna 3 - 12 kW malli, jossa työsäliönä BC100 ja talossa patteriverkkosto. Lämmityskohde on kaksikerroksinen rintamamiestalo + 70-lukulainen lisäsiipi.
Toinen pikkujuttu mitä olen ihmetellyt. Kun pääsen vierailemaan laitteen ääressä, niin kompuran tila on lähes aina "jäähdytys". Kerran kyttäsin sitä hetkeä, että kompura alkaa töihin ja sain varmistuksen sille, että tila on koko syklin ajan jäähdytys, ei siis ei vain lopussa, vaan työkierron alusta loppuun. Onko tämä jokin käännöskukkanen vai merkki siitä, että jotain on asetuksissa pielessä? Lämpimänä tuo talon kuitenkin pitää :)
-
Näitä Boschin sovelluksen kuvia vähemmän ollutkin näkyvissä, hyvä kun tulisi "kaikki" mitä on ruuduissa
On kyllä melko raaka tuo datan näytteenotto tuossa kuvassa, ei tuosta oikein käsitystä saa...nuo tehot tai taitaa olla tosiaan kWh-määrä per tunti vispaa kovin paljon jos jatkuvan käynnin alueella. Olisko tosiaan tunnin välein data ???
Keskiarvo teho ~4kW joten hyvinkin voi olla jatkuvalla ajolla, mutta nuo loikkimiset kummastuttaa.
Näyttäiskös se jotain lämmitys-lämpötiloja jossain toisessa graafissa vähän taajemmalla näytteenotolla?
Jos tuo on 'koko kuva/tyyli' Boschin omasta logituksesta, niin ei hurraa huutoja voi heittää 8), nätti kuva sinänsä.
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9012.0;attach=12823;image)
-
Tuo "Jäähdytys" on käännöskukkanen.
Käännösvirheiden vuoksi käytän usein ruotsinkielistä käyttöliittymää, kuva liitteenä.
Boschin mobiilisovellus EasyRemote on todella riisuttu eikä mielestäni oikein lokitukseen sovellu.
Itse käytän sitä silloin tällöin siihen, että laitan "Extra Hot Water" tilan päälle.
Mielenkiinnosta otin omastani kuvakaappauksen.
Siinäkin on kummallinen "nollapiikki" noin klo 2 kohdalla, vaikka pumppu on käynyt koko yön (näen sen Home Assistant lokituksestani).
Varauksella suhtaudun tuohon Puuhastelija73:n lähettämään kuvaan - siinäkin piikit saattavat olla jotain rekisteröintivirheitä.
-
Kiitokset vastauksista.
Tuo laittamani kuva on tarkinta "dataa" mitä tuosta saa pihalle. Vaihtoehtoiset näytöt ovat kuluvalta viikolta ja kuluvalta kuulta samat käppyrät ruutuun tiivistettynä. Tuosta päivänäytöstä ei edes pääse scrollaamaan eilistä, joten pitää valvoa myöhään, jos haluaa päivän lukemat talteen...
Toissa viikonloppuna touhuilin pumpun läheisyydessä ja nappasin mielenkiinnosta valokuvan näytöltä aina kun pumpun ääni muuttui käynnistyshetkestä pumpun sammahtamiseen.
Klo - Kompuran todellinen %
11.32 - 52%
11.54 - 63%
12.36 - 60%
12.49 - 51%
12.57 - 45%
13.42 - 30%
13:45 - 0%
Ja kun seuraavan kerran menin lämpöpumpun ohitse reippaan kahvitauon päästä tuosta, niin masiina oli taas käynnissä. Eli tämä otanta täsmäisi siihen mitä tuo Boschin "data" kertoo.
Tuolloin ulkolämpötila oli nollan pinnassa, ehkä juuri pakkasen puolella.
Vanhoja laitteen näytöstä otamiani kuvia selaillessa kiinnitin huomiota sellaiseen seikkaan, että kesällä pumpun asennuksen aikoihin 'Lämpöpumpun tila' -näkymässä on näkyneet maksimi kestot LKV ja lämmitykselle, mutta nykyään niitä ei enää näy vastaavalla näytöllä. Mitähän nuo ovat mahtaneet tarkoittaa ja liittyykö niihin jokin asetus?
Sama sahaus näkyy jatkuvan tänään Bosch "datassa".
-
(näen sen Home Assistant lokituksestani).
Milläs hw/sw kokoonpanolla tuota toteutat ja miten ja mikä lopputulos?
Tuo voi kiinnostaa monta omistajaa, kun tuo Boschin oma on tommone.
Olikohan tuo jo täällä avattu, ei muista! ::)
-
Tässä vielä Home Assistant lokitusta kompressorin nopeudesta. Eli verrattuna edelliseen kuvaan, jotenkin EasyRemote on keksinyt tuon sähkön 0-kulutuksen klo 2 kohdalle.
-
Tervehdys tietäjät, jeesaisitteko taassa tietämätöntä.
Boschin kännykkäsoftasta kuvankaappaus liitteenä. Keli juuri pakkasen puolella ja pumppu käy lähes jatkuvasti. Onko tämä normaalia vai onko minulla jotain asetuksissa pielessä?
Maalämpöpumppuna 3 - 12 kW malli, jossa työsäliönä BC100 ja talossa patteriverkkosto. Lämmityskohde on kaksikerroksinen rintamamiestalo + 70-lukulainen lisäsiipi.
Toinen pikkujuttu mitä olen ihmetellyt. Kun pääsen vierailemaan laitteen ääressä, niin kompuran tila on lähes aina "jäähdytys". Kerran kyttäsin sitä hetkeä, että kompura alkaa töihin ja sain varmistuksen sille, että tila on koko syklin ajan jäähdytys, ei siis ei vain lopussa, vaan työkierron alusta loppuun. Onko tämä jokin käännöskukkanen vai merkki siitä, että jotain on asetuksissa pielessä? Lämpimänä tuo talon kuitenkin pitää :)
Hyvin saitkin jo muihin vastauksia, mutta minulla ainakin 2-8kw mallissa tuo 0 keli alkaa olla raja jatkuvalle käytölle. Käytännössä siis pitää tauon vain kun siirtyy LKV -> Lämmitykseen. Lämmitykseltä vaihtaa suoraan LKV tekoon. Tämä on ilmeisesti invertterikoneen normaalia toimintaa ja pitääkin toimia näin. Kyllähän tuolla saadaan pitkät käyntiajat aikaiseksi ja ei ainakaan pätkäkäyntiä pääse syntymään. Tämä pätkäkäynti tuntuu olevan se joka kompuran tappaa ennenaikaisesti.
Tulevaisuus näyttää miten tuo lähes jatkuva käynti sitten kompuraa kuluttaa.
-
Vanhoja laitteen näytöstä otamiani kuvia selaillessa kiinnitin huomiota sellaiseen seikkaan, että kesällä pumpun asennuksen aikoihin 'Lämpöpumpun tila' -näkymässä on näkyneet maksimi kestot LKV ja lämmitykselle, mutta nykyään niitä ei enää näy vastaavalla näytöllä. Mitähän nuo ovat mahtaneet tarkoittaa ja liittyykö niihin jokin asetus?
Nuo maksimikesto LKV/lämmitys liittyy siihen oletko laittanut systeemiasetuksista päälle "Vaihtokäyttö lämm.-LKV".
Kesällä on sulla ollut päällä ja nyt ei.
Muutetaan sieltä huoltovalikon kautta esim. kohdasta "Lämmin kv".
Oletusarvo on EI, jolloin LKV lämmitys tehdään aina kun tarvitsee.
Jos laitat Kyllä päälle, ajetaan vain tuon maksikeston verran, jos LKV lämmitystä tehdessä tarve lämmittää taloa tai päinvastoin.
Minulla on tuo oletusarvo, enkä näe tarvetta muuttaa - lattialämmityksen betonilaatta varaa niin paljon, että parin tunnin taukokaan ei lämpöjä paljon heilauta.
Patterilämmitystalossa voi olla toinen juttu, jos LKV tarve joskus todella pitkäkestoista, mutta tästä ei itsellä kokemusta.
-
Kiitokset ISKI! Noinhan siinä on käynyt. Lämpimän käyttöveden tarve vähäistä, joten pidän nykyisen asetuksen.
Sen verran tuosta Boschin omasta kuvaajasta, että sunnuntaina osuin paikalle kun pumppu sammui klo14.28 ja klo15.14 oli pumppu ainakin edelleen sammuksissa. Kuvaajassa pumpun sähkönsyönti käy nollilla klo15. Eli ilmeisesti näytteenottotaajuus on 1 tunti ja noiden pisteiden välille softa sitten vaan piirtää kuvaajan...
-
Laitan tämän tännekin kun boschista kyse
1) Nimimerkki Rawpower
2) Päiväys 17.12.2020
3) Ulkolämpötila -16
4) Keruulta 2.2
5) Keruulle -0,7
6) Keruutyyppi Porakaivo 2kpl 66m akt + 158m akt.
7) Paikkakunta Kajaani
Nyt tuli jo kohtalaiset pakkaset ja pääsi pumppu töihin.
Compressori Husdatan mukaan 4.50kw/60% ja tekee lattiaan 31.7 asteista vettä. Pyynti on 31, mutta tuo toteunut on yleensä ollut 0.6-0.7 enemmän kuin pyynti. Kämpässä on kyllä lämmin 22 sisällä ja lattiat mukavan lämpimät. Ei tarvitse villasukkia.
Mitenkähän tuo käyrä Boschissa toimii kun minimi 23 ja maksimi 37 kun ulkolämpötila -35 ja nyt jo tekee 31 asteista -16 asteen pakkasella? Kaippa se sitten aika loivasti tässä lopussa tuota lattiaan menevää nostaa kun pakkanen kiristyy entisestään?
-
Pakkanen lauhtui -6.5 astetta ja nyt kaivolta tulee 3 asteista ja menee 0.1 asteista. kompressori käy nyt 2.1kw tehoilla. Hyvin elpyi siis kun tehoja tiputettiin.
Yön jäljiltä oli -17 ulkona ja teki lattiaan jo 32 asteista, joten laskin lämpökäyrää siten, että kun ulkona - 35 niin lattiaan menisi 35 asteinen vesi. Kaivolta tuli 1.8 asteista aamulla ja meni -1.2. Voisikohan tuosta arvioida kaivojen riittävyyttä, jos tulee -25- -30 pakkaset ja kompura alkaa käydä täysteholla 8kw vai mikä lie tässä se täysteho.
-
ilmeisesti laskennallisia tuottotehoja nuo pumpulle kuitenkin?
Ja eipä noista kaivon lämpötiloista oikein tuolleen saa selvää. aika näyttää :)
-
Itsellä tuo 4-15 kW malli. Pumpun lämpö-anturi näyttää menoveden 2-3 astetta yläkanttiin jos kiinnittää anturin lähelle pumppua. Muutaman metrin päästä jakotukin läheltä saa todellisen lämpötilan. Nyt näyttäs menevän 33 asteista kun pakkasta pari astetta. Toki meillä lämpötilan minimi talossa 24 astetta , ettei tarvi emännän palella ;D
Kun oli vähän enemmän pakkasta 40 asteinenkaan vesi ei nostanut parketin alla lämpötilaa kun 26.7 asteeseen. Eli kovilla pakkasilla voi syöttää ongelmitta 42 asteista vettä, joten nostovaraa on.
Kokeeksi jossain vaiheessa ajoin pidempää jaksoa 15 kw teholla, n. 4-5 h jälkeen kaivoon -1.8 ja paluu 2.8. En usko että kovin helposti jäätyy. Toki pakkasilla lämmityksen tarve kasvaa ja on mielenkiintoista nähdä miten kaivo käy kun useamman viikon pakkasjakso. Pumppu käy luultavasti 30-40% , 5-7 kW teholla pitkiä jaksoja eikä kaivo paljoa jäähdy. Näissä uudemmissa pumpuissa on enemmän "älyä" kuormittaa kaivoa järkevästi.
-
Noniin tulihan ne pakkaset. - 20.2 nyt kajaanissa ja pumppu tekee nyt 32.6 asteista ja tavoite 32. Kaivolta tulee 1.8 ja menee -1.1. Keruupumppu käy 54% ja koneen tehot husdatan mukaan 4.4kw ja kompressori 60% tehoilla. Sisällä mukavan 21.5 lämmin ja ei tarvitse sukkia kun lattioilla kävelee.
Nytpä sitten jännitetään riittääkö kaivot. Takka tarvittaessa avuksi, mutta katson nyt mihin pumppu ja kaivot pystyy.
2019 17455 kwh + takka päiväittäin pesällinen lämmityskaudella
2020 13800 kwh takkaa ei enää syksyllä lainkaan ja pumppu asennettu heinäkuussa.
Todennäköisesti siis 10000kwh tulee helposti alittumaan ilman takkaakin. Varmaan jos ajelisi hieman alemmalla käyrällä lattiaan vettä ja takkaa lämmittelisi niin voisi päästä jopa 8 alkavaan kokonaiskulutukseen.
Ilto control 440 jälkilämmitys tuntuu syövän nyt pakkasilla. Tämähän on siis vastuksella toimiva. Mitenkähän alas tuon uskaltaisi ilman ongelmia laittaa? Olen säätänyt sen nyt 12.5 asteeseen ja vedon tunnetta ei ole.
-
Noniin tulihan ne pakkaset. - 20.2 nyt kajaanissa ja pumppu tekee nyt 32.6 asteista ja tavoite 32. Kaivolta tulee 1.8 ja menee -1.1. Keruupumppu käy 54% ja koneen tehot husdatan mukaan 4.4kw ja kompressori 60% tehoilla. Sisällä mukavan 21.5 lämmin ja ei tarvitse sukkia kun lattioilla kävelee.
Nytpä sitten jännitetään riittääkö kaivot. Takka tarvittaessa avuksi, mutta katson nyt mihin pumppu ja kaivot pystyy.
2019 17455 kwh + takka päiväittäin pesällinen lämmityskaudella
2020 13800 kwh takkaa ei enää syksyllä lainkaan ja pumppu asennettu heinäkuussa.
Todennäköisesti siis 10000kwh tulee helposti alittumaan ilman takkaakin. Varmaan jos ajelisi hieman alemmalla käyrällä lattiaan vettä ja takkaa lämmittelisi niin voisi päästä jopa 8 alkavaan kokonaiskulutukseen.
Ilto control 440 jälkilämmitys tuntuu syövän nyt pakkasilla. Tämähän on siis vastuksella toimiva. Mitenkähän alas tuon uskaltaisi ilman ongelmia laittaa? Olen säätänyt sen nyt 12.5 asteeseen ja vedon tunnetta ei ole.
Vuosikulutus 10000kWh tulee alittumaan tai ainakin tuossa nurkilla pyöritään. Itsellä 4-16 7001i LWM ja kulutus on ollut nollakeleillä/pikkupakkasilla 800-1200 kWh /kk kaikki sähkö. Pohjoisessa kaivot pitäisi olla ainakin +30% syvempiä mitä täällä etelässä. Vähän tuo alle parin asteen tulo pudottaa hyötysuhdetta, mutta pumppu säätää asetukset optimiksi automaattisesti eikä siihen voi juuri vaikuttaa.
Iv kone alkaa todennäköisesti pysäyttelemään tulopuhallinta jäätymisen estämiseksi. Mielestäni kannattaa pitää kuitenkin kone vaikka ykkösellä ja lämmitys päällä. Suositushan on se 18 astetta tuloilmalle.
Itsellä Valloxin IV-kone jossa etu- ja jälkilämmitys. 1 kW etulämmitys riittää, ei ole koko ajan päällä vaan termostaatti säätää tarpeen mukaan. Ei siis mikään sähkösyöppö.
Kunnon pakkasia odotellessa!
-
Vuosikulutus 10000kWh tulee alittumaan tai ainakin tuossa nurkilla pyöritään. Itsellä 4-16 7001i LWM ja kulutus on ollut nollakeleillä/pikkupakkasilla 800-1200 kWh /kk kaikki sähkö. Pohjoisessa kaivot pitäisi olla ainakin +30% syvempiä mitä täällä etelässä. Vähän tuo alle parin asteen tulo pudottaa hyötysuhdetta, mutta pumppu säätää asetukset optimiksi automaattisesti eikä siihen voi juuri vaikuttaa.
Iv kone alkaa todennäköisesti pysäyttelemään tulopuhallinta jäätymisen estämiseksi. Mielestäni kannattaa pitää kuitenkin kone vaikka ykkösellä ja lämmitys päällä. Suositushan on se 18 astetta tuloilmalle.
Itsellä Valloxin IV-kone jossa etu- ja jälkilämmitys. 1 kW etulämmitys riittää, ei ole koko ajan päällä vaan termostaatti säätää tarpeen mukaan. Ei siis mikään sähkösyöppö.
Kunnon pakkasia odotellessa!
Kiitos vastauksesta. Tarkoitus oli tosiaan tehdä 220 metrin kaivo, mutta 70 metrissä olevan ruhjeen/railon takia ampui paineella vedet pihalle ja kaivon seinämä sortui ja kivisirua ampui paineella pihalle. Ei päässyt poraaja tästä eteenpäin ja teki sitten toisen kaivon mistä otti loppumetrit ja oli sitä mieltä että tulee toimimaan yhtä hyvin vaikka tekee kahdella eripituisella kaivolla kunhan vaan linjasäädöt laittaa. Minähän sitten ammattilaista uskoin enkä oikein osannut siinä vaiheessa sitten sen kummemmin asiaan kantaa ottaa tietämättömänä kuluttajana. Noh jos kaivon kanssa jäätymisongelmaa tulee niin tietää minne reklamaatiota laittaa.
-
Mulla kans tuttavalla kaksi kaivoa 120+60m. Ongelma juuri tuo lämpötilan voimakas putoaminen jo syksyllä tulo alle 2 asteen. On/off pumpulla, joten kärsii ongelmasta vielä enemmän. Invertteri osaa tosiaan kuormittaa kaivoa sopivasti. itselläkin maksimitehon käyttö 2h jälkeen pudottaa tulevan lämpötilan 4.9 -> 2.8 asteeseen, mutta toimii vielä ihan hyvällä hyötysuhteella, aktiivisyvyys kaivossa n. 200m.
Jos meinaa porata yli 200m kaivon, kannattaa varmistaa että porarilta löytyy 35bar pora. Sillä pääsee vaivatta vaikka 300 metriä, pienitehoisemmalla poralla vaikeuksia jo alle 100m jos voimakkaita vesisuonia ym.
-
Mulla kans tuttavalla kaksi kaivoa 120+60m. Ongelma juuri tuo lämpötilan voimakas putoaminen jo syksyllä tulo alle 2 asteen. On/off pumpulla, joten kärsii ongelmasta vielä enemmän. Invertteri osaa tosiaan kuormittaa kaivoa sopivasti. itselläkin maksimitehon käyttö 2h jälkeen pudottaa tulevan lämpötilan 4.9 -> 2.8 asteeseen, mutta toimii vielä ihan hyvällä hyötysuhteella, aktiivisyvyys kaivossa n. 200m.
Jos meinaa porata yli 200m kaivon, kannattaa varmistaa että porarilta löytyy 35bar pora. Sillä pääsee vaivatta vaikka 300 metriä, pienitehoisemmalla poralla vaikeuksia jo alle 100m jos voimakkaita vesisuonia ym.
Mulla aikalailla 3 asteista tullut keskimäärin koko tuon syksyn poislukien ne yksittäiset kovat pakkaset -17 jolloin meni kaivolta tulo alle 2 asteen. Toisaalta korjaantui sitten nopeasti takaisin 3 asteeseen kun pakkaset hellitti ja tehot putosi. Pumppu jatkuvalla käytöllä kun ollaan 0 asteen lähettyvillä.
Poraajalla oli kyllä kalusto millä päästä reilusti syvemmällekin, mutta ongelmana oli nimenomaan tuo kaivon seinämän sortuminen ja kun se ei rauhoittunut 20-30 minuutissa niin ei ollut enää oikein vaihtoehtoja. Vettä tuli siten, että tuhkanpoistoletku ampui paineella ilmaan parin metrin korkeuteen. Sen jälkeen vedentulo ei lakannut ja sieltä tuli semmoista 1-2cm kivisirua tuhkan sijaan ja tämä oli nimenomaan merkki että seinä ei kestä. Vaikka olisi päässy syvemmälle olisi voinut pora jumittaa sirujen takia yms. Tai sitten valmis kaivo romahtaa umpeen.
Toisessakin kaivossa oli railo samalla syvyydellä, mutta pääsi siitä ohi. Pitää toivoa, että tuo ruhjeisuus ja runsas veden tulo pelastaa hieman.
Edit:
No nythän tässä on 6 viikon ajaksi hyvä testi pumpulle, jos päästään jopa -30 lukemiin.
https://www.iltalehti.fi/saauutiset/a/7e10aff8-63ab-4605-8c83-c449847d581f
-
Aika vähän tossa on tehtävissä jos kallioon ei syvää reikää saa. Se on harmillista kun pumppu käy jatkuvasti ja kaivo ei paljon ehdi levätä. Kovilla pakkasilla sitten puita pesään ja sähkövastus avuksi jos alkaa kaivo menemään pakkasen puolelle.
Silti sähkölasku putoaa reippaasti vaikka kovalla pakkasjaksolla vastus olisikin päällä.
-
Ite oon maalannu nurmikkoon valmiiksi maapiirin mallia kaivon jatkoksi jos alkaa kaivo liikaa kylmeneen, harmittaa kun sen joutuu aina maalaamaan uusiksi ruohonleikkuun jälkeen ;D
-
Tässä kun on pitkä hyvä ketju, miten teidän pumppujen COPitnäyttää pumpun kWh mittareista laskettuna?
Itsellä 7001i 4-16 LWM,
lämmityskäytössä 4.86
veden lämmitys 2.85
Lämmityksen COPiin olen tyytyväinen, kun ei ole erillistä varaajaa niin tuo integroitu 180l varaaja lämpenee nopeasti 7kw teholla jolla pumppu aloittaa veden lämmityksen. Mutta kuumakaasu 10min jälkeen 100 astetta ja pumppu jarruttaa. Loput vedestä lämmittää minimiteholla 4kw ottamalla kaivosta vain 1.2 astetta maapiirin kiertonopeutta laskemalla. Siinä selitys heikkoon COP arvoon veden lämmityksessä.
Lämmityskäytössä COP on ollut parhaimmillaan 5.2, mutta kun pakkasilla yöksi nostaa halvan sähkön takia ( yöllä pörssisähkö puolta halvempaa ) lattian lämpötilaa 1.5 astetta niin pumppu käy täydellä teholla 18.9-15.5 kW nelisen tuntia ja kaivosta tuleva laskee 2.8 asteeseen huonontaen tuota COPia. Olisko täysteholla jossain 4.0 nurkilla. Osatehollakaivosta tulee 4.5-5.5 asteista, jolloin COP korkea.
-
Tässä kun on pitkä hyvä ketju, miten teidän pumppujen COPitnäyttää pumpun kWh mittareista laskettuna?
Itsellä 7001i 4-16 LWM,
lämmityskäytössä 4.86
veden lämmitys 2.85
Lämmityksen COPiin olen tyytyväinen, kun ei ole erillistä varaajaa niin tuo integroitu 180l varaaja lämpenee nopeasti 7kw teholla jolla pumppu aloittaa veden lämmityksen. Mutta kuumakaasu 10min jälkeen 100 astetta ja pumppu jarruttaa. Loput vedestä lämmittää minimiteholla 4kw ottamalla kaivosta vain 1.2 astetta maapiirin kiertonopeutta laskemalla. Siinä selitys heikkoon COP arvoon veden lämmityksessä.
Lämmityskäytössä COP on ollut parhaimmillaan 5.2, mutta kun pakkasilla yöksi nostaa halvan sähkön takia ( yöllä pörssisähkö puolta halvempaa ) lattian lämpötilaa 1.5 astetta niin pumppu käy täydellä teholla 18.9-15.5 kW nelisen tuntia ja kaivosta tuleva laskee 2.8 asteeseen huonontaen tuota COPia. Olisko täysteholla jossain 4.0 nurkilla. Osatehollakaivosta tulee 4.5-5.5 asteista, jolloin COP korkea.
Parhaimmillaan oli Lämmityksen cop Heinäkuu-lokakuu 5.85. Nyt se on tasaisesti laskenut kohti 5.2
Käyttöveden cop 3,22 ilman erillistä varaajaa.
Yöllä matalimmillaan -22.5 ja Kaivolta tulo ei laskenut alle 1.8 yön jälkeen ja nyt oli jo lauhtunut -15.5 ja kaivolta tulee jo 2.30 asteista kompressorin käydesä 3.2kw tehoilla.
-
Tässä kun on pitkä hyvä ketju, miten teidän pumppujen COPitnäyttää pumpun kWh mittareista laskettuna?
Täällä joulukuun COP lukemat:
lämmitys 5,32
LKV 3,12
Ja pumpun asentamisesta (30.6.2019) lähtien:
lämmitys 5,40
LKV 3,22
Nyt kun ulkona -3 C pakkasta niin pumppu käy suurin piirtein jatkuvasti ja lämpöä tuotetaan noin 4.8 kW teholla.
Sisään tulevan liuoksen lämpö noin 4,0 - 4,5 C.
Mulla siis Bosch 7001i 4-16 ja kaivo 280 m.
-
kun noita coppeja ilmoitatte niin kertokaa edes suurinpiirtein minkälämpöistä vettä lämmitykseen teette, ilmeisesti ei juurikaan yli 30 asteista ja kyseessä vissiin lattialämpö?
-
Joo, unohtui laittaa, että on lattialämmitys ja kompressorin tekemä lämpö on ollut 30 C molemmin puolin.
Nyt -3 C pakkasella 33 C.
-
No niin, pakkasta on ollut muutaman asteen ja pattereille pukataan 36-37 asteista vettä. Hyvin on huoneissa viihdytty. Nyt otin huoltovalikossa silmääni sen että konehan on käsittääkseni tehnyt kuitenkin tällöin n 40 asteista vettä puskuriin, koska asetuksissa on dt asetettu 8 asteeksi ja koneen sisäinen pumppu automaatille (pyörinyt n 7-9% nopeudella). Menin laittamaan tuohon nyt dt 5 ja pumpun nopeus nousi n 15% paikkeille. Lauhduttimelta lähtevä laski 38 ja palaava nousi 33 asteeseen. Olikohan tämä järkevä veto ja vaikuttaako tuo niin kuin oletan , eli nyt 100 litran puskuriin tehdään viileämpää vettä? dT 8 on ilmeisesti patteritalossa oletuksena, mutta onko ajatuksena että silloin patterit koneen sisäisellä pumpulla hoidettu. Meillä varsinaisessa lämmönjaossa erilliset pumput ja boschin pumppu vatkaa vain koneen ja puskurin välillä. Miten teillä muilla puskuri+patteri yhdistelmissä on dT aseteltu?
-
Vastusta on käytetty nyt yhteensä 4 kWh. Oudosti ovat tulleet lämmityksen puolelle vaikka olettaisin että lkv kuumennuksessa on käytetty kun joka toinen sunnuntaiaamu on 1 ilmaantunut. Miten muilla?
-
No niin, pakkasta on ollut muutaman asteen ja pattereille pukataan 36-37 asteista vettä. Hyvin on huoneissa viihdytty. Nyt otin huoltovalikossa silmääni sen että konehan on käsittääkseni tehnyt kuitenkin tällöin n 40 asteista vettä puskuriin, koska asetuksissa on dt asetettu 8 asteeksi ja koneen sisäinen pumppu automaatille (pyörinyt n 7-9% nopeudella). Menin laittamaan tuohon nyt dt 5 ja pumpun nopeus nousi n 15% paikkeille. Lauhduttimelta lähtevä laski 38 ja palaava nousi 33 asteeseen. Olikohan tämä järkevä veto ja vaikuttaako tuo niin kuin oletan , eli nyt 100 litran puskuriin tehdään viileämpää vettä? dT 8 on ilmeisesti patteritalossa oletuksena, mutta onko ajatuksena että silloin patterit koneen sisäisellä pumpulla hoidettu. Meillä varsinaisessa lämmönjaossa erilliset pumput ja boschin pumppu vatkaa vain koneen ja puskurin välillä. Miten teillä muilla puskuri+patteri yhdistelmissä on dT aseteltu?
Onko Boschissa kiinteä lämmityksen dT mihin se pyrkii, siis kertasääteinen kiinteä?
Muissa tuo on monasti dynaaminen dT eli tavoite dT isonee mitä korkeampaa tehoa tehdään (ulkona kylmä), esim Nibessä annetaan tietääkseni dT MUT:ssa ja alemmilla lämmöillä tavoite dT on pienempi.
Lämmönjaossahan se yleisesti menee niin että dT elää eli on suurimmillaan jossain MUT:ssa ja matalimmillaan lämpösemmällä kelillä.
-
kun noita coppeja ilmoitatte niin kertokaa edes suurinpiirtein minkälämpöistä vettä lämmitykseen teette, ilmeisesti ei juurikaan yli 30 asteista ja kyseessä vissiin lattialämpö?
Lattialämmitys 30-40 astetta menovesi. Oliskohan keskiarvo 35 niinkuin normissa laskettu. Patterlämmityksessä COPit alempia, Bosch ilmoittaa mallista riippuen 4-4.5. On siis täysin normaalia jos COP liikkuu patterilämmityksesä 3-4 välillä. Karkeasti sen pitäisi olla n.40% pienempi kuin lattialämmityksessä.
-
Vastusta on käytetty nyt yhteensä 4 kWh. Oudosti ovat tulleet lämmityksen puolelle vaikka olettaisin että lkv kuumennuksessa on käytetty kun joka toinen sunnuntaiaamu on 1 ilmaantunut. Miten muilla?
Ilmeisesti joku softa bugi. mulle on alkanut kertymään kilowatit tuonne lämmityksen puolelle ja vedenlämmitykseen ei ole lisääntynyt yhtään :-[
-
kun noita coppeja ilmoitatte niin kertokaa edes suurinpiirtein minkälämpöistä vettä lämmitykseen teette, ilmeisesti ei juurikaan yli 30 asteista ja kyseessä vissiin lattialämpö?
Lattialämmitys tosiaan ja kun pakkasta -23.5 niin pumppu teki 33 asteista. Käyrä on siten, että kun pakkasta -35 niin lattiaan menisi 37 asteinen vesi.
Nyt lauhtui -10.8 asteeseen ja pumppu käy 2.9 kw/39% tehoilla lattiaan pyynti 30 asteista ja kaivolta tuleva elpyi jo 2.6 asteeseen meno -0.5 ja keruupumppu 47%. Eli kuormitukseen reagoi kaivo selkeästi ja niin kait sen pitää tehdäkin. Hyvin nopeasti näyttäisi sitten palautuvan kun kovempi kuormitus laskee.
-
Onko Boschissa kiinteä lämmityksen dT mihin se pyrkii, siis kertasääteinen kiinteä?
Eiköhän se näin ole. Manuaaleista en ole mainintaa muusta löytänyt. Enkä pumpun käyttäytymisestäkään muuta ole havainnut, tosipakkasista kokemusta ei vielä ole.
-
Elokuun alusta tähän päivään asti lkv cop 3,62 ja lämmityksen 4,56. Patterilämmitys ja käyrä on suora ja päättyy - 35 asteessa 55 asteeseen. Masiinan mittarin mukaan kuluttanut koko aikana 2218kWh
-
Iv kone alkaa todennäköisesti pysäyttelemään tulopuhallinta jäätymisen estämiseksi. Mielestäni kannattaa pitää kuitenkin kone vaikka ykkösellä ja lämmitys päällä. Suositushan on se 18 astetta tuloilmalle.
Itsellä Valloxin IV-kone jossa etu- ja jälkilämmitys. 1 kW etulämmitys riittää, ei ole koko ajan päällä vaan termostaatti säätää tarpeen mukaan. Ei siis mikään sähkösyöppö.
Kunnon pakkasia odotellessa!
Tiputin Ilton nopeuden ykköselle ja säädin jälkilämmitysvastuksen 15 asteeseen. Sisälämpötila nousi -10 asteen pakkasella yli asteella ollen nyt 22.7 ??? Onse aikamoinen lämmönhukkaaja tuo IV kone vaikka LTO onkin. Tosin eihän tuo Ilto control 440 taida olla ihan parhaimmasta päästä. mitä nyt juttuja siitä lukenut. Itsellä sama kone ollut 2:ssa eri asunnossa ja kun tyyppiviat tietää niin sen kanssa pärjää.
No kunhan tuo ilto antautuu joskus tulevaisuudessa kokonaan niin sitten uutta konetta tilalle.
Kaivolta tulo 2.9 Meno -0,1 ja lattiaan 29 asteista vettä. Kompressori husdatan mukaan 2.4kw / 34% ulkolämpötila -10
-
Tiputin Ilton nopeuden ykköselle ja säädin jälkilämmitysvastuksen 15 asteeseen. Sisälämpötila nousi -10 asteen pakkasella yli asteella ollen nyt 22.7 ??? Onse aikamoinen lämmönhukkaaja tuo IV kone vaikka LTO onkin. Tosin eihän tuo Ilto control 440 taida olla ihan parhaimmasta päästä. mitä nyt juttuja siitä lukenut. Itsellä sama kone ollut 2:ssa eri asunnossa ja kun tyyppiviat tietää niin sen kanssa pärjää.
No kunhan tuo ilto antautuu joskus tulevaisuudessa kokonaan niin sitten uutta konetta tilalle.
Kaivolta tulo 2.9 Meno -0,1 ja lattiaan 29 asteista vettä. Kompressori husdatan mukaan 2.4kw / 34% ulkolämpötila -10
Joo kovat pakkaset tosiaan kun tulee niin iv:tä voi laittaa pienemmälle. Mulla Valloxin 180 DC ja etulämmitysvastus käytössä. +18 näyttää tuloilma kun 3.nopeudella. Kun menee yli -10 niin 1.tai 2. nopeus käyttöön. Jos tuloilman lämpötilan säätää kovin alas niin tosiaan voi alkaa pysähtelemään tulopuhallinta ja kenno on sitten huurussa. 15 astetta voi olla energiatalouden kannalta hyvä ratkaisu, lähellä venttiiliä voi tosiaan olla sitten vähän viileetä. Se on sitten makuasia haluaako säästää vai oleilla mukavasti ;D
-
Joo kovat pakkaset tosiaan kun tulee niin iv:tä voi laittaa pienemmälle. Mulla Valloxin 180 DC ja etulämmitysvastus käytössä. +18 näyttää tuloilma kun 3.nopeudella. Kun menee yli -10 niin 1.tai 2. nopeus käyttöön. Jos tuloilman lämpötilan säätää kovin alas niin tosiaan voi alkaa pysähtelemään tulopuhallinta ja kenno on sitten huurussa. 15 astetta voi olla energiatalouden kannalta hyvä ratkaisu, lähellä venttiiliä voi tosiaan olla sitten vähän viileetä. Se on sitten makuasia haluaako säästää vai oleilla mukavasti ;D
Totta makuasioita. 22.7 sisällä lämmintä nyt ja vedon tunnetta ei ole niin sanoisin, että tuo 15 astetta on riittävä. Samoin kuin tuo 12.5 astettakaan ei tuonut vedon tunnetta ja sisälämpö pysyi 21-21.5 asteessa (2 nopeudella). Tässä tosiaan on tuo jälkilämmitys vastuksella niin ajatus oli, että tämä niin pienelle kuin mahdollista ja sitten pumpulla kämppää lämmitetään. Sittenhän olisi hyvä, jos tuo esilämmitys/jälkilämmitys olisi vedellä ja vesi lämmitettäisiin pumpulla niin hyötysuhde olisi kohillaan. Vaatisi tosin varmaan puskurivaraajan sitten kylkeen ainakin näin boschin asentaja sanoi kun kyselin tarjouksia ja oli puhetta iv koneesta. Ja tietysti varmaan lisämetrejä sitten kaivoonkin.
-
Totta makuasioita. 22.7 sisällä lämmintä nyt ja vedon tunnetta ei ole niin sanoisin, että tuo 15 astetta on riittävä. Samoin kuin tuo 12.5 astettakaan ei tuonut vedon tunnetta ja sisälämpö pysyi 21-21.5 asteessa (2 nopeudella). Tässä tosiaan on tuo jälkilämmitys vastuksella niin ajatus oli, että tämä niin pienelle kuin mahdollista ja sitten pumpulla kämppää lämmitetään. Sittenhän olisi hyvä, jos tuo esilämmitys/jälkilämmitys olisi vedellä ja vesi lämmitettäisiin pumpulla niin hyötysuhde olisi kohillaan. Vaatisi tosin varmaan puskurivaraajan sitten kylkeen ainakin näin boschin asentaja sanoi kun kyselin tarjouksia ja oli puhetta iv koneesta. Ja tietysti varmaan lisämetrejä sitten kaivoonkin.
Itse totesin tuon vesipatterin IV koneessa melko turhaksi. Valloxin 180 DC COP on sertifikaatin mukaan vaatimattomat 7.1 täällä etelä-suomen leveysasteella, pohjoisessa 8.6!! Ei pääse MLP kauhean lähelle.
ILTOn manuaalin mukaan vesipatterin kulutus 1.15-1.6 kW (80l/s) -26 asteessa. Aika paljon menee tehoa jos normi lämmitys vie 2-4 kW. Kun nopeutta pienentää esim. 40 l/s niin tehontarve putoaa n.30%, mutta tuloilman lämpötila nousee samassa suhteessa, nopeudesta riippuen 3-4 astetta. Jos nyt esim. 18 niin pienemmällä nopeudella 22 astetta.
Kannattaa muuten vaihtaa iv koneen suodattimet ennen talvea, maksavat netistä tilattuna 30-40 eur, mutta puhdas suodatin vaikuttaa noihin lämpötiloihin saman suuntaisesti. Puhtailla suodattimilla tuloilman lämpö nousi 3 astetta, kun jäi yksi vuosi väliin tuo suodattimien vaihto :(
-
Luulin että tuo Vallox 180 DC olisi hyvä kone COPiltaan. IV koneissa on kuitenkin menty huimasti eteenpäin, uusi vastaava 145 MV kone, COP 13.8-18.7 ??? ja pykälää isompi 245 MV 21.7-29.2. :'( Hinnat jopa laskeneet, pienempi reilu 2000 eur ja isompi n.4000 eur. Toivon että mentäisiin maalämpöpumpuilla saman suuntaisesti tällä vuosikymmenellä.
Varmaan kaikki joilla isompi talo ja vanha iv-kone voisi uuden koneen vaihto olla todella kannattava investointi. Ainakin jos hakee energia-avustusta niin samalla pumppu ja iv-kone uusiksi. Avustuksen maksimi nousee 6000 euroon, jos vain energiatehokkuus paranee riittävästi.
Painaakin melkein kuin maalämpöpumppu, 245 MV paketin kanssa 200kg????
-
Mitäs tämä iv koneen COP tarkoittaa ja miten se lasketaan? Olen ollut siinä käsityksessä että ne ottaa talteen osan lämmöstä, eivätkä varsinaisesti tuota sitä kymmenkertaisesti.
-
Mitäs tämä iv koneen COP tarkoittaa ja miten se lasketaan? Olen ollut siinä käsityksessä että ne ottaa talteen osan lämmöstä, eivätkä varsinaisesti tuota sitä kymmenkertaisesti.
Kai siinä lasketaan poistoilma hukkaamiseen verrattuna. Niinhän PILPinkin COP lasketaan.
-
En ymmärrä siltikään.
-
En ymmärrä siltikään.
Teoriaahan tuo on mutta myös käytännössä totta. Kun verrataan ilmanvaihdon energiankulutusta ilman LTO konetta saadaan esim. 22000 kWh uudella LTO koneella otetaan tuosta 75% talteen jää n. 5000 kWh energian tarpeeksi. Siihen lisätään patterin ja koneen sähkönkulutus saadaan ominaissähköheho m3/s ja laskennallinen COP.
Käytännön esimerkki ehkä valottaa asiaa:
Kun vanha kone syö reippaasti sähköä esim .180 AC puhaltimila puhallin ja vastus yli 4000 kWh kun uusi vie n.1000 kWh ja kennon lTO on parantunut 60->75% nousevat nuo Copit huimasti kun talteen otettu energia nousee 12000 kWh-> 16000 kWh, äkkiseltään säästöä tulee oikeastikin n.7000 kWh vuosi tässä esimerkissä. Mitä vanhempi kone ja alempi todellinen kennon hyötysuhde niin sitä isompi säästö. Kannattaa olla tarkkana, ilman sertifikaattia lukemat voivat olla valmistajan ilmoituksesta huolimatta aika karuja. Vanha iv-kone voi olla melkoinen energiasyöppö. Uudehkoilla kodinkoneilla ja iv koneella 4- henkisen perheen käyttösähkö on tyypillisesti 5000-6000 kWh sis. iv koneen ym. sähkön poislukien maalämpöpumpun jonka kulutuksen saa koneesta. Eli kokonaiskulutus - MLP kulutus - 5000 kWh niin voi miettiä mitä esim. iv kone vie "ylimääräistä". Itse arvioin alunperin väärin käyttösähkön osuuden, lähemmäs 10000 kWh vuosi. Em. esimerkin lukemat ovat suuntaa antavia.
-
Meillä on n 10 vuotta vanha vallox 150SE, sen sähkönkulutusta joskus uutuuttaan mittailin niin taisi kyseisenä vuonna viedä jotain 1200kwh. normikulutus ilman vastuksia oli meillä käytössä olevalla teholla 60w/h. Ei taida vielä kannattaa uutta laitella?
-
Juu ei tuo varmasti säästömielessä ole kovin kannattavaa. Itse vaihdan ilton sitten uuteen kunhan se antautuu lopullisesti niin ettei kannata enää korjata. Eiköhän tuolla pärjää siihen asti. Torstaina tulossa Kajaaniin -31 ja jopa -34 niin hyvä testi pumpulle. Sitten nähdään mihin kaivot pystyy.
-
Meillä on n 10 vuotta vanha vallox 150SE, sen sähkönkulutusta joskus uutuuttaan mittailin niin taisi kyseisenä vuonna viedä jotain 1200kwh. normikulutus ilman vastuksia oli meillä käytössä olevalla teholla 60w/h. Ei taida vielä kannattaa uutta laitella?
Eipä tuota kannata säästön takia vaihtaa, tasavirtapuhaltimet ja hyötysuhde n.60%.Sertifikaatin mittausmenetelmät ovat muuttuneet, joten kone ei ole tuota 145 MV mallia paljoakaan huonompi. 10-15v sitten käytettiin paljon vaihtovirtapuhaltimisia esim.Vallox Digit malllia. Tällainen kannattaa vaihtaa, sähkönkulutus tuplat ja kennon hyötysuhde todellisuudessa alle 40%. Vielä kun näitä laitettiin n. 150m2 taloihin jolloin 6/8 nopeudella saavutti suunnitelman ilmavirrat. Melu aivan järkyttävä. Jos tällaisessa talossa vielä vesikiertoinen lämmitys sähkökattilalla niin on kyllä hyvä kohde MLP/IV saneeraukseen.
245 MV malli on oikeasti kehittynyt huomattavasti kuten painosta ja COPista voi päätellä. Vanhemman ison talon (100-250l/s ) iv kone kannattanee vaihtaa jo pelkästään jos vaan sopii helposti vanhan tilalle, kanavakoko ym. vaikkei maalämpöön siirtyisi.
-
Juu ei tuo varmasti säästömielessä ole kovin kannattavaa. Itse vaihdan ilton sitten uuteen kunhan se antautuu lopullisesti niin ettei kannata enää korjata. Eiköhän tuolla pärjää siihen asti. Torstaina tulossa Kajaaniin -31 ja jopa -34 niin hyvä testi pumpulle. Sitten nähdään mihin kaivot pystyy.
Kyllä Kajaanissa on ollut kylmä tammikuu! Taitaa lämpimin päivä ollut -10 ja paljon yli -20. Siellä kyllä maalämpö kannattaa :) Kun maksat seuraavaa sähkölaskua voit siirtää useamman satasen sähkölaitoksen sijasta omalle säästötilille tulevia päivityksiä varten. Kaivon pitäisi olla kyllä aivan järkyttävän syvä 2-8 kW pumpulle, jotta tulisi se 3 astetta pitkän pakkasjakson jälkeen. Toivottavasti pysyt litkuissa plussan puolella. Kyllä toi pumppu säätää osaa, mutta jos tehontarve on maksimi niin äkkiä sähköllä mennään. Onneks tollaiset -30 lukemat ovat harvinaisia.Tänne etelään kanssa tulossa -20 astetta pariksi päiväksi. Ei liene paljon vaikutusta, 7-10 kW teholla varmaan pärjäillään. Onneks ei ole enää sähkökattilaa, 150 kWh/päivä muutaman viikon ajan aiheuttaa pientä pyörrettä lompakkoon kun sähkölaskun aika tulee :'(
-
Kyllä Kajaanissa on ollut kylmä tammikuu! Taitaa lämpimin päivä ollut -10 ja paljon yli -20. Siellä kyllä maalämpö kannattaa :) Kun maksat seuraavaa sähkölaskua voit siirtää useamman satasen sähkölaitoksen sijasta omalle säästötilille tulevia päivityksiä varten. Kaivon pitäisi olla kyllä aivan järkyttävän syvä 2-8 kW pumpulle, jotta tulisi se 3 astetta pitkän pakkasjakson jälkeen. Toivottavasti pysyt litkuissa plussan puolella. Kyllä toi pumppu säätää osaa, mutta jos tehontarve on maksimi niin äkkiä sähköllä mennään. Onneks tollaiset -30 lukemat ovat harvinaisia.Tänne etelään kanssa tulossa -20 astetta pariksi päiväksi. Ei liene paljon vaikutusta, 7-10 kW teholla varmaan pärjäillään. Onneks ei ole enää sähkökattilaa, 150 kWh/päivä muutaman viikon ajan aiheuttaa pientä pyörrettä lompakkoon kun sähkölaskun aika tulee :'(
On ollut joo. Eilinen oli jotain mitä ei ole omaan miesmuistiin kyllä hetkeen tai koskaan ollut. Tuuli oli jotain infernaalista ja siihen -22 pakkasta. Ilmatieteenlaitoksen sovellus näytti, että tuntuu iholla -34 tuulen vuoksi. Ihan reipas keli. Huomenna jatkuu, mutta jos tuuli loppuu niin tuskin tuo enää pahemmalta tuntuu.
Kyllähän tämä systeemi mieltä lämmittää kun kajave vielä siirtohintoja nostaa aktiivisesti (viimeksi marraskuussa). Sunnuntaina (-25) oli koko päivän sähkönkulutus 47kwh ja pyykinpesukone,kuivausrumpu ja tiskikone pyöritetty. Lisäksi ruokaakin laitettu hellalla ja uunissa. Ei voi olla kuin tyytyväinen 8)
Tällä hetkellä kaivoilta tulo 1.8 ja meno -1.1 kompressori 4.4kw ja lattiaan 33 astetta. Vielä on kaivot jaksaneet tämän pakkasjakson. Huomenna tulee huipennus ja sitten lauhtuu hetkellisesti ainakin.
-
Teoriaahan tuo on mutta myös käytännössä totta. Kun verrataan ilmanvaihdon energiankulutusta ilman LTO konetta saadaan esim. 22000 kWh uudella LTO koneella otetaan tuosta 75% talteen jää n. 5000 kWh energian tarpeeksi. Siihen lisätään patterin ja koneen sähkönkulutus saadaan ominaissähköheho m3/s ja laskennallinen COP.
Käytännön esimerkki ehkä valottaa asiaa:
Kun vanha kone syö reippaasti sähköä esim .180 AC puhaltimila puhallin ja vastus yli 4000 kWh kun uusi vie n.1000 kWh ja kennon lTO on parantunut 60->75% nousevat nuo Copit huimasti kun talteen otettu energia nousee 12000 kWh-> 16000 kWh, äkkiseltään säästöä tulee oikeastikin n.7000 kWh vuosi tässä esimerkissä. Mitä vanhempi kone ja alempi todellinen kennon hyötysuhde niin sitä isompi säästö. Kannattaa olla tarkkana, ilman sertifikaattia lukemat voivat olla valmistajan ilmoituksesta huolimatta aika karuja. Vanha iv-kone voi olla melkoinen energiasyöppö. Uudehkoilla kodinkoneilla ja iv koneella 4- henkisen perheen käyttösähkö on tyypillisesti 5000-6000 kWh sis. iv koneen ym. sähkön poislukien maalämpöpumpun jonka kulutuksen saa koneesta. Eli kokonaiskulutus - MLP kulutus - 5000 kWh niin voi miettiä mitä esim. iv kone vie "ylimääräistä". Itse arvioin alunperin väärin käyttösähkön osuuden, lähemmäs 10000 kWh vuosi. Em. esimerkin lukemat ovat suuntaa antavia.
Onko tuo teoria nyt oikein tosi iso kohde kun energiankulutus 22000kWh IV:n lähtökohtana, vai mikä?
Omasta kokemuksesta koneen vaihdosta (~10v sitten) 400m3 ilmatilavuuteen, vaihdoin MUH ilmavan 20v vanhana semmoseen DC puhallinmalliin ~70% hyötykoneeseen ja sähkön kulu tipahti ½:een vuodessa 1000>500, hyöty% MUH:lla ei oikein tietoo...olisko 40-50%. Päättelin päissäni että juuri voi ehtiä tienaamaan itsensä elinaikanaan ehkä tuo uusi kone, mutta kuitenkin mukavuus parani koska vedontunne hävisi tyystin kun tuuppaa senverran lämpösempää venttiileistä. En mitään vesiä tommoseen koneeseen laittanu (ei MUH:sakaan), niin vähän vie sähköö täällä etelässä.
Aika lähelle osuu omaan nilkkaan tuon VTT lapun etelän kulutuksia tuo masiina:
http://resources.flaktwoods.com/Perfion/File.aspx?id=a8467493-64dc-46f1-9630-ef71d1b90cac
Nykymasiinat yleensä on varmaan taas hiukan paremmalla %:lla myynnissä...onko uudet tuommoset venykuutiot jo 75% ?
-
On ollut joo. Eilinen oli jotain mitä ei ole omaan miesmuistiin kyllä hetkeen tai koskaan ollut. Tuuli oli jotain infernaalista ja siihen -22 pakkasta. Ilmatieteenlaitoksen sovellus näytti, että tuntuu iholla -34 tuulen vuoksi. Ihan reipas keli. Huomenna jatkuu, mutta jos tuuli loppuu niin tuskin tuo enää pahemmalta tuntuu.
Kyllähän tämä systeemi mieltä lämmittää kun kajave vielä siirtohintoja nostaa aktiivisesti (viimeksi marraskuussa). Sunnuntaina (-25) oli koko päivän sähkönkulutus 47kwh ja pyykinpesukone,kuivausrumpu ja tiskikone pyöritetty. Lisäksi ruokaakin laitettu hellalla ja uunissa. Ei voi olla kuin tyytyväinen 8)
Tällä hetkellä kaivoilta tulo 1.8 ja meno -1.1 kompressori 4.4kw ja lattiaan 33 astetta. Vielä on kaivot jaksaneet tämän pakkasjakson. Huomenna tulee huipennus ja sitten lauhtuu hetkellisesti ainakin.
En meinannut uskoa noita Kajaven hintoja, siis 3x25A yleissähkön perusmaksu 37.30/kk, ei voi olla totta :-[
Yösähkö 54.90/kk. Platinastako teillä on kaapelit vedetty?? Hinnankorotus vaivaset 10% vuodessa???
Tampereella yleisähkö 3.98/kk ja perusmaksultaan kiskurihintainen yösähkö 12.97/kk
Nuo Kajaven siirtohinnat /kWh vielä jotenkin siedettäviä, mutta Tampereella 6 Snt yleissähkö ja yösähkö 4.3 Snt. sis. verot.
Joku vetää kyllä nyt välistä reilusti. Tampereellakin iso lauhdevoimala, ensin tuotetaan kaukolämpöä n.8 Snt kWh perusmaksu huomioiden ja sitten samalla höyryllä vielä sähköä n.5 Snt kWh. Mitähän Kajaanissa tehdään?
-
Onko tuo teoria nyt oikein tosi iso kohde kun energiankulutus 22000kWh IV:n lähtökohtana, vai mikä?
Omasta kokemuksesta koneen vaihdosta (~10v sitten) 400m3 ilmatilavuuteen, vaihdoin MUH ilmavan 20v vanhana semmoseen DC puhallinmalliin ~70% hyötykoneeseen ja sähkön kulu tipahti ½:een vuodessa 1000>500, hyöty% MUH:lla ei oikein tietoo...olisko 40-50%. Päättelin päissäni että juuri voi ehtiä tienaamaan itsensä elinaikanaan ehkä tuo uusi kone, mutta kuitenkin mukavuus parani koska vedontunne hävisi tyystin kun tuuppaa senverran lämpösempää venttiileistä. En mitään vesiä tommoseen koneeseen laittanu (ei MUH:sakaan), niin vähän vie sähköö täällä etelässä.
Aika lähelle osuu omaan nilkkaan tuon VTT lapun etelän kulutuksia tuo masiina:
http://resources.flaktwoods.com/Perfion/File.aspx?id=a8467493-64dc-46f1-9630-ef71d1b90cac
Nykymasiinat yleensä on varmaan taas hiukan paremmalla %:lla myynnissä...onko uudet tuommoset venykuutiot jo 75% ?
Tosiaan pelkästä puhaltimen säästöstä ei tuota konetta maksa, mutta kun ajatellaan myös tehokkaampaa LTO:ta niin energiaa säästyy melkoisesti ja asumismukavuus paranee. Sitten kun kone 20v vanha ja alkaa puhaltimia menemään niin kannattaa miettiä maksaako puhaltimista 800-1000 eur vai vaihtaako koneen uuteen.
-
En meinannut uskoa noita Kajaven hintoja, siis 3x25A yleissähkön perusmaksu 37.30/kk, ei voi olla totta :-[
Yösähkö 54.90/kk. Platinastako teillä on kaapelit vedetty?? Hinnankorotus vaivaset 10% vuodessa???
Tampereella yleisähkö 3.98/kk ja perusmaksultaan kiskurihintainen yösähkö 12.97/kk
Nuo Kajaven siirtohinnat /kWh vielä jotenkin siedettäviä, mutta Tampereella 6 Snt yleissähkö ja yösähkö 4.3 Snt. sis. verot.
Joku vetää kyllä nyt välistä reilusti. Tampereellakin iso lauhdevoimala, ensin tuotetaan kaukolämpöä n.8 Snt kWh perusmaksu huomioiden ja sitten samalla höyryllä vielä sähköä n.5 Snt kWh. Mitähän Kajaanissa tehdään?
Kyllä. Ihan sairasta rahastustahan tuo on. Perustelevat sitä sillä, että pitää vetää kaapelia maan alle koska sähkön toimintavarmuus pitää pysyä ja katkoja ei saa tulla. Lisäksi pitkät linjat asukkaiden välillä...
Miettikäähän jotain kausiasujaa jolla on vaikka kesämökkl missä sähköliittymä. Maksat 3x25 sulakkailla 447.6 euroa vuodessa vaikka kulutusta ei olisi ???
-
Tosiaan pelkästä puhaltimen säästöstä ei tuota konetta maksa, mutta kun ajatellaan myös tehokkaampaa LTO:ta niin energiaa säästyy melkoisesti ja asumismukavuus paranee. Sitten kun kone 20v vanha ja alkaa puhaltimia menemään niin kannattaa miettiä maksaako puhaltimista 800-1000 eur vai vaihtaako koneen uuteen.
Lähinnä menee siihen mukavuuden parantamiseen ja loppupeleissä omalla kohdalla se mukavuus ei maksa mitään kun MUH vaihtui +70% koneeseen...
Niin mikä se 22000kWh tuossa esimerkissäsi mallinsi?
-
Kyllä. Ihan sairasta rahastustahan tuo on. Perustelevat sitä sillä, että pitää vetää kaapelia maan alle koska sähkön toimintavarmuus pitää pysyä ja katkoja ei saa tulla. Lisäksi pitkät linjat asukkaiden välillä...
Miettikäähän jotain kausiasujaa jolla on vaikka kesämökkl missä sähköliittymä. Maksat 3x25 sulakkailla 447.6 euroa vuodessa vaikka kulutusta ei olisi ???
Itsellä mökki tuossa Lempäälässä Tampereen kupeessa.19.67/kk yleissiirto. Katkoja läpi syksyn joka kuukausi. Ovat Elenialla maksaneet jopa hyvityksiä katkoista. Rakentavat uusia linjoja, raivaavat aktiivisesti puita pitkin kesää ym. Silti alle 20 eur??? Tampereellakaan ei ole enää yhtä työtä tekevää miestä kymmentä lapioon nojaajaa verkkopuolella, sama työ mikä tehtiin ennen kuukaudessa menee nyt viikossa. Kajaanissa pitäs ehkä tehdä jotain työn tehostamiseksi ;)
-
Lähinnä menee siihen mukavuuden parantamiseen ja loppupeleissä omalla kohdalla se mukavuus ei maksa mitään kun MUH vaihtui +70% koneeseen...
Niin mikä se 22000kWh tuossa esimerkissäsi mallinsi?
Poistoilmanvaihdon energiankulutus ilman lämmöntalteenottoa.
-
Poistoilmanvaihdon energiankulutus ilman lämmöntalteenottoa.
Tuo vastaa helsingissä n. 200 l/s ilmanvaihtoa eli lähes 600 m2 taloon sopivaa. Pohjoisempana riittää pienempi virtaama.
-
Tuo vastaa helsingissä n. 200 l/s ilmanvaihtoa eli lähes 600 m2 taloon sopivaa. Pohjoisempana riittää pienempi virtaama.
Totta, n. 150l/s eli suurehko talo.
Mutta asiat säilyvät samoina vaikka puolitetaan tuo 75l/s ( n. 130-150 m2 talo ).
Vertailua Vallox 140 Effect ja uusi 145 SE. Molemmista sertifikaatti samalla ilmamäärillä.
Keski-Suomen oloissa ilmoitettu ilmanvaihdon lämmityksen energiantarve molemmissa koneissa n. 13000 kWh.:
140 kuluttaa puhaltimet 1052, vastus 2109, ja ottaa talteen 49% poistoilmasta 6601 kWh energiaa,
Uusi 145 kuluttaa puhaltimet 612, vastus 181 ja ottaa talteen 75% poistoilmasta 9766 kWh énergiaa.
Lopputulos 140, puhaltimet ja vastus kuluttaa 3161 kWh
145 puhaltimet 612 ja vastus 181 kuluttaa 793 kWh
Kun lasketaan kaikki yhteensä niin uusi säästää energiaa koneen kulutus 3161-793=2368 kwh
Poistoilmasta talteenotettu energia uusi 9756-6601=3155 kWh enemmän.
Säästö siis kokonaisuutena 5523 kWh vuosi x 0,11 eur kWh =607.53 eur.
Eli melko nopeasti maksaa itsensä takaisin.
Tulee huomioida että tuo vanha 140 on pykälää parempi kone kuin 15v sitten paljon käytetty Digit malli.
Siihen ei todellakaan kannata puhaltimia vaihtaa n.700 eur kuluja lisää. Silloin kolmen vuoden aikana uusi kone on maksanut itsensä takaisin :)
-
Euroiksi laskettuna pitää kuitenkin muistaa jakaa 3-5:llä, kun MLP-foorumilla ollaan. Tietysti vain se lämpöenergia eli puhaltimet menee hukkaan. Tai ei nekään hukkaan mene, kun niiden sähköteho kuitenkin muuttuu lämmöksi. Tuloilmapuhaltimen teho lämmittää tuloilmaa ja poistoilmapuhaltimen poistoilmaa, josta osa saadaan talteen (vai onko poistoilmapuhallin vasta kennon jälkeen?).
-
Euroiksi laskettuna pitää kuitenkin muistaa jakaa 3-5:llä, kun MLP-foorumilla ollaan. Tietysti vain se lämpöenergia eli puhaltimet menee hukkaan. Tai ei nekään hukkaan mene, kun niiden sähköteho kuitenkin muuttuu lämmöksi. Tuloilmapuhaltimen teho lämmittää tuloilmaa ja poistoilmapuhaltimen poistoilmaa, josta osa saadaan talteen (vai onko poistoilmapuhallin vasta kennon jälkeen?).
Todellista säästöä lienee mahdotonta laskea tarkasti. Kuitenkin säästöä syntyy konetta vaihtamalla ihan reilusti. Vaikka unohtaisi tuon hukkaan menevän lämmön niin puhaltimien ja vastuksen kulutus säästö 2368 syötettynä MLP:lle tuottaa yli 10000 kWh "ilmaista energiaa". Aika vähiin on käynyt tarjonta noissa patterikoneissa. Taitaa 245 VKL olla ainoa, siinäkin 2x1.5 kW jälkilämmitysvastukset. Joka tapauksessa ilman sähköä ei iv-kone toimi ja jotenkin se pitää sulanakin pitää.
Näissä puhutaan kuitenkin pikkusummista, itse toimin vähän isompien kiinteistöjen parissa. Joskus on ollut iv-koneessa +22 tulolämpötila kun maalämmöllä tuotettu jälkilämmitys. Kun tulee kovat pakkaset lähtee sähkökattilat päälle kun ei lämpö iv:n patterissa riitä. Parin pumpun apuna olevat 50kW+60kW sähkökattilat syövät nopeasti säästön.Sitten ihmetellään lämmityskuluja Kymppitonni on pikkuraha :) , kun kierrätetään lämmitys iv-koneen kautta. Silloin ymmärtää mitä tuo ilmanvaihdon lämmönhukka merkitsee.
-
Minulla itseasissa tekee tauon aina LKV syklin jälkeen. Puskurivaraajaa ei ole niin ihan hyvä, että tekeekin. Aika kuuma pulssi tuosta silti lähtee lattialämmityspiiriin.
Käyttäjällä Jakalamaki näkyi olevan, että hyppää suoraan lämmitykseen LKV syklin jälkeen. ainakin edellisen sivun viestien perusteella.
Niin hyppää, se tekee sen kun vaihtokäyttö lämmitys-LKV on valittuna. Totesin että pitää tauon kun sitä ei ole valittu joten palautin valinnan oitis takaisin.
-
Pitääkö olla jokin lisäkortti että voi Boschin kytkeä nettiin ja päästä räpläämään valikoita puhelimella? Ja kuinka tuo Husdata sitten asennetaan? Miten siihen muodostetaan yhteys?
-
Pitääkö olla jokin lisäkortti että voi Boschin kytkeä nettiin ja päästä räpläämään valikoita puhelimella? Ja kuinka tuo Husdata sitten asennetaan? Miten siihen muodostetaan yhteys?
Koneen takana on verkkokaapeli, johon voi kytkeä boschin oman mokkulan tai verkkokaapelin omasta reitittimestä. Testasin tuota boschin easyremotee hetken aikaa ja onhan se aika suppea verrattuna husdataan. Husdatassa tulee hyvät asennusohjeet. Tulee kiinni huoltokaapeliin koneen sisällä missä on sähköt. Husdata tarvitsee wifin toimiakseen.
-
Pitääkö olla jokin lisäkortti että voi Boschin kytkeä nettiin ja päästä räpläämään valikoita puhelimella? Ja kuinka tuo Husdata sitten asennetaan? Miten siihen muodostetaan yhteys?
rawpower antoi hyvät ohjeet, niillä pärjää. Boschin sovellus kännykästä rajoittuu kuitenkin lähinnä lämpötilan säätöön ja perustietojen katseluun. Hyvää siinä on että vikailmoitukset tulevat suoraan kännykkään, jos sellaisia tulee.
Eikä ole noissa husdatan "säädöissä" kehumista, muutama rivi säädettäviä parametrejä.
2201 Operating mode 1 0.00
0203 Room temp setpoint 24.00 C
2204 Room sensor influence 0.00
0205 Heat set 1, CurveL 21.00 C
0206 Heat set 2, CurveR 15.00 C
1231 Extra Warm Water Stat 0
Vielä ollaan siis valovuoden päässä pumpun valikkoon jos vertaa, mutta online palvelu 30 eur/v on hyödyllinen.
https://husdata.se/userlist.asp
Voi seurata ja vertailla omaa ja muiden pumppujen käytöstä eri keleillä.
-
Ok! Katselin husdata sivuilta pumpun mallin mukaan ja sieltä ei päässyt suoraan tilaamaan oikeaa mallia mutta joku yleismallin vehje oli hinnoiteltu ja tilattavissa. Tuonne vissiin tarvii laittaa sähköpostia ja erikseen tilata 7001i sopiva malli?
Onko se Boschin oma mokkula minkä hinta en ja näköinen tuote? Onko vastaavia kodunkoneliikkeissä vai meneekö Lämpömestarihommiksi. Ajattelin että se kännykkäohjaus olisi hyvä kun pumppu kellarissa ja kulku ulkokautta niin helpottaisi seurantaa
-
Ok! Katselin husdata sivuilta pumpun mallin mukaan ja sieltä ei päässyt suoraan tilaamaan oikeaa mallia mutta joku yleismallin vehje oli hinnoiteltu ja tilattavissa. Tuonne vissiin tarvii laittaa sähköpostia ja erikseen tilata 7001i sopiva malli?
Onko se Boschin oma mokkula minkä hinta en ja näköinen tuote? Onko vastaavia kodunkoneliikkeissä vai meneekö Lämpömestarihommiksi. Ajattelin että se kännykkäohjaus olisi hyvä kun pumppu kellarissa ja kulku ulkokautta niin helpottaisi seurantaa
Boschin pumpun takana on RJ45 verkkoliitäntä pumppu menee sitä pitkin Boshin palvelimelle ja kännykkään.
Siihen et tarvitse mitään boksia, verkkokaapelin kiinnitys riittää. Käyttäjätunnukset pitää tosin rekisteröidä Boschin sivuilla ja play kaupasta pitää sovellus ladata kännykkään.
Husdatan osalta:
Tämä käy Boschin 7000 sarjan pumppuihin:
10 Rego 3000 IVT, Bosch Teleplugg
Tuo boksi johdolla kiinni pumpun huoltoporttiin ( etulevyn alla ) = ihan tavallinen kuulokeliitännän tapainen tuo.
Plug and play. Sitten rekisteröityminen husdatan sivuilla.
Voit liittää pumpun nykyiseen nettiliittymäsi boksiin ja jos se on langaton niin et tarvitse muuta.
Jos nykyisessä ei wlania, langaton niin tarvitset langattoman reitittimen esim.
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/58667/gcfgg/TeleWell-TW-LTE-4G-3G-WiFi-reititin?list=OZCYkRMpozg9hA5ONX6EONoktt9VmO25WuygZb8kN5iWtOM3Vm5iv8Z55ETsHNutnJZ
Noita saa kodinkonekaupasta, muutkin merkit käy, kun langaton ( wlan) ja RJ45 liitäntä.
-
Niin hyppää, se tekee sen kun vaihtokäyttö lämmitys-LKV on valittuna. Totesin että pitää tauon kun sitä ei ole valittu joten palautin valinnan oitis takaisin.
Vaihdoin minäkin tuolle lämmitys-LKV vaihtokäytölle, mutta edelleen pitää lyhyen tauon LKV vaiheen jälkeen. Kumma juttu. Mikä sulla onkaan tuo softaversio?
-
Vaihdoin minäkin tuolle lämmitys-LKV vaihtokäytölle, mutta edelleen pitää lyhyen tauon LKV vaiheen jälkeen. Kumma juttu. Mikä sulla onkaan tuo softaversio?
Sama kuin noobilla. Juuri kävin katsomassa mitä tapahtuu kun LKV vaihe päättyy. Kompressori pyörii 40% loppulämmityksen ajan ja sitten vaihtaa venttiilin LKV-> lämmitysasentoon. Melko kuuma on putki hetken aikaa, mutta LP1 menolämpötila nousee alle asteella, eli hyvin tuo puskuri vaimentaa. Erikoista että kompressori ei mene edes 29-30% nopeuteen, joka tässä pumpussa tuntuu olevan miniminopeus.
Mitähän siellä huoltovalikon mittauksissa tarkoittaa kun on kahdessa kohtaa lauhduttimeen viittaava lämpö? Ensin mainittu on siinä paluun ja primäärin välissä ja jälkimmäinen lauhd. alkuinen siellä kompressorin lämmön lähellä.
Meidänkin pumppu vaihtoi kWh-> MW kun tuli kokonaistuotossa 10000 kWh täyteen. Onko kenelläkään tuo jatkunut kilowattimittauksena pidempään?
-
Sama kuin noobilla.
Eli teillä on softa NF38.02 ja mulla NF38.01.
Tämä voi selittää sen, että mun pumppu tekee tuon pienen tauon.
Toinen vaihtoehto se, että mulla malli 4-16.
Täytyypä kysellä Boschilta.
Meidänkin pumppu vaihtoi kWh-> MW kun tuli kokonaistuotossa 10000 kWh täyteen. Onko kenelläkään tuo jatkunut kilowattimittauksena pidempään?
Sama juttu minulla. Lukemat ovat kyllä koneen sisällä koko tarkkuudella, mutta valitettavasti esitetään näytöllä noin.
Husdatan H60:n avulla lukemat näkyvät koko tarkkuudella.
-
Eli teillä on softa NF38.02 ja mulla NF38.01.
Tämä voi selittää sen, että mun pumppu tekee tuon pienen tauon.
Toinen vaihtoehto se, että mulla malli 4-16.
Täytyypä kysellä Boschilta.
Sama juttu minulla. Lukemat ovat kyllä koneen sisällä koko tarkkuudella, mutta valitettavasti esitetään näytöllä noin.
Husdatan H60:n avulla lukemat näkyvät koko tarkkuudella.
Mulla kans 4-16 NF 38.01. Ilmeisesti 3-12 jA 4-16 eri koneita ei vain ohjelmistolla tehtyjä.
Kuitenkin kaikissa 2-8 lähtien saman kokoinen LVV 180l. Iso pumppu lämmittää varaajan 25 minuutissa, itse asiassa jarruttelee jo 10min jälkeen pudottamalla tehoa. Mulla ei ole tullut vastuksien lukemiin 1kk aikana yhtään lisää, ilmeisesti kun höyrystimen tulo on 3-5 astetta ja normin mukaan tulo B=nolla.Nollalla saadaan jo 68 astetta käyttöveteen ja teoriassa pitäis mennä tuon 3-5 astetta korkeammalle eli 71-73 astetta. Siksi ilmeisesti ei käytä vastusta juuri lainkaan.
Kehittynyt paineensäädin pumpussa sekä kompressorin, maapiirin ja kiertovesipumpun ohjaus pitävät hyötysuhteen korkeana. Kaikkea ei voi ottaa aina irti, vedenlämmityksen loppuvaiheessa otetaan minimiteholla 3.8 kW vain 1.2 astetta kun alussa 7 kw teho ja 3 astetta. Luultavasti kone on niin kuuma että joutuu vähän aikaa jäähdyttelemään että vesi saadaan lämmityspiirin maksimiasetuksen alle.
-
Torstaina oli kunnolla kylmä. Taisi olla täällä kajaanissa -28 lähes koko päivän ja illalla ylittyi -30. Koko Vrk sähkönkulutus 49kwh. Tuossa vertasin 2016 tammikuuhun mikä oli muistaakseni yhtä kylmä. Silloin on mennyt 3167 kwh koko tammikuun aikana sähköä ja parhaimmilaan noin 135kwh / vrk. Ei voi kyllä muuta kuin hattua nostaa tälle MLP:lle. Varsinkin kun 4 vuodessa sähkönhinta on noussut aika reippaasti..
Boschi selvisi -33.7 asteesta ilman sähkövastuksia. Keruun tulo oli alimmiillaan 1.0 kun kompressori teki 36 asteista lattiaan. Näyttäisi sille, että kaivojen jäätymisen kanssa ei tule ongelmia ainakaan nyt eka talvena. Helmikuun puoleenväliin lupaa kylmää, joten kyllähän tästä lompakkoon jää euroja ihan mukavasti.
-
Torstaina oli kunnolla kylmä. Taisi olla täällä kajaanissa -28 lähes koko päivän ja illalla ylittyi -30. Koko Vrk sähkönkulutus 49kwh. Tuossa vertasin 2016 tammikuuhun mikä oli muistaakseni yhtä kylmä. Silloin on mennyt 3167 kwh koko tammikuun aikana sähköä ja parhaimmilaan noin 135kwh / vrk. Ei voi kyllä muuta kuin hattua nostaa tälle MLP:lle. Varsinkin kun 4 vuodessa sähkönhinta on noussut aika reippaasti..
Boschi selvisi -33.7 asteesta ilman sähkövastuksia. Keruun tulo oli alimmiillaan 1.0 kun kompressori teki 36 asteista lattiaan. Näyttäisi sille, että kaivojen jäätymisen kanssa ei tule ongelmia ainakaan nyt eka talvena. Helmikuun puoleenväliin lupaa kylmää, joten kyllähän tästä lompakkoon jää euroja ihan mukavasti.
Täällä kans torstailta -20 vrk:n kulutus ennätys 71 kWh, koko kuussa mennyt 665 kWh, eli n. 1330 kwh toteutunee.
Vastaava kylmä 2019 tammikuu kulutus sähkökattilalla 3403 kWh (-8 keśkilämpö ) nyt keskilämpö -6. Nopeasti laskettuna 2073 kWh vähemmän, 208 eur rahassa. Vaikka mukavuutta haettiin tulee myös säästöjäkin ;D Toki 18 teur investoinnin maksaminen kestää.... sen 15v jos mikään ei leviä sitä ennen. Seuraavalla pumpulla pääsee sitten nettoamaan kunnolla, kun jää kaivon poraus pois.
-
Meillä on TC1 Loppu.LKV-pyyntö asetus 56.kone lopettaa käytännössä jossain 58-59 kohdalla. Varaajan lämpötila on kuitenkin aina maksimissaan 50 tai 51 astetta. Onko muilla samoin? Eilen illalla teki säiliön täyteen ja nyt n 14 tuntia edellisestä kerrasta taas. Huomioitavaa on että kukaan ei käynyt suihkussa tässä välissä, normaalia lämpimän veden käyttöä kyllä oli. Yön aikana varaajan lämpö oli laskenut 50->46, joka minusta tuntuu aika suurelta pudotukselta? Kesällä huomasin kun lämmitystarvetta ei ollut, että pumpulta puskurille menevä putki pysyi lämpimänä aina. Vuotaakohan se LKV lämpöä jonkun verran lämmityksen puolelle aina?
-
Meillä on TC1 Loppu.LKV-pyyntö asetus 56.kone lopettaa käytännössä jossain 58-59 kohdalla. Varaajan lämpötila on kuitenkin aina maksimissaan 50 tai 51 astetta. Onko muilla samoin? Eilen illalla teki säiliön täyteen ja nyt n 14 tuntia edellisestä kerrasta taas. Huomioitavaa on että kukaan ei käynyt suihkussa tässä välissä, normaalia lämpimän veden käyttöä kyllä oli. Yön aikana varaajan lämpö oli laskenut 50->46, joka minusta tuntuu aika suurelta pudotukselta? Kesällä huomasin kun lämmitystarvetta ei ollut, että pumpulta puskurille menevä putki pysyi lämpimänä aina. Vuotaakohan se LKV lämpöä jonkun verran lämmityksen puolelle aina?
Näin se menee minullakin 2-8 kw mallissa. LKV SÄÄSTÖ 40-56 säädetty, mutta lopettaa aina kun varaajan vesi on noin 50.5. Poislukien sitten legionellatappo, jossa vetää 65 asteeseen kerran viikossa. Hyvin on kyllä tuollakin lämmin vesi riittänyt 4 hengen poppoolla. Aikalailla taitaa olla samanlainen pudotus minullakin yön aikana. Pitääpä vähän tarkkailla.
-
Meillä on TC1 Loppu.LKV-pyyntö asetus 56.kone lopettaa käytännössä jossain 58-59 kohdalla. Varaajan lämpötila on kuitenkin aina maksimissaan 50 tai 51 astetta. Onko muilla samoin? Eilen illalla teki säiliön täyteen ja nyt n 14 tuntia edellisestä kerrasta taas. Huomioitavaa on että kukaan ei käynyt suihkussa tässä välissä, normaalia lämpimän veden käyttöä kyllä oli. Yön aikana varaajan lämpö oli laskenut 50->46, joka minusta tuntuu aika suurelta pudotukselta? Kesällä huomasin kun lämmitystarvetta ei ollut, että pumpulta puskurille menevä putki pysyi lämpimänä aina. Vuotaakohan se LKV lämpöä jonkun verran lämmityksen puolelle aina?
Meillä käyttövettä tehdään kun putoaa 46 -> nousee 57. keskimmäinen asetus "säästö" Tässä asetuspiste 63 astetta, ilmeisesti tavoitelämpötila lauhduttimelle lähtevälle vedelle. Noin kaksi kertaa päivässä ajaa tuota käyttövesivaraajaa tuon 46-> 57. Eipä tuossa taida olla kuin nuo kolme perusasetusta eco+ eco ja mukavuus. COP huononee 3.2 -> 2.8 tuolla keskimmäisellä asetuksella. Mutta eipähän tarvi valituksia kuunnella vaikka naisväki olis 30min suihkussa. Eipä taida tuosta pumpusta lämmin vesi loppua koskaan ;D
ilmeisesti "vuotaa" lämmityspiiriin sillä kesällä antoi lämmityspiirin ylilämpöhälytystä vaikka lattialämmitys ei edes toiminnassa, n.23 putkissa ja 42 säädetty maksimilämpötilaksi.
-
https://www.iltalehti.fi/saauutiset/a/fce6fe13-3575-464c-a591-5c81caf9a597
Pääsee meillä boschit töihin kun "Siperian" talvi koittaa. Tulipa hyvään saumaan tuo saneeraus pääsee heti ekalla lämmityskaudella kunnon koetukselle ;D
2020 tammikuu oli meillä kajaanissa lauha niin ei voi oikein verrata tähän kuluvaan. Vain 1750kwh paloi edellisellä systeemillä takka rinnalla. Helmi ja maaliskuu sitten paljon kylmempiä.
-
Näin se menee minullakin 2-8 kw mallissa. LKV SÄÄSTÖ 40-56 säädetty, mutta lopettaa aina kun varaajan vesi on noin 50.5.
Voisiko olla niin, että jos lämmitys/LKV vaihtokäyttö on sallittu, niin tuossa kohtaa LKV-jaksoa tulee lämmityspuolella asteminuutit täyteen ja pumppu vaihtaa lämmitykselle, vaikka LKV ei olekaan vielä tavoitelämpötilassa?
Tämän teorian mukaan kesällä ei sitten pitäisi näin käydä, koska lämmitysvelkaa ei juuri pääse kertymään, ja LKV vedettäisiin loppuun asti.
-
Eli teillä on softa NF38.02 ja mulla NF38.01.
Tämä voi selittää sen, että mun pumppu tekee tuon pienen tauon.
Toinen vaihtoehto se, että mulla malli 4-16.
Täytyypä kysellä Boschilta.
Täällä myös softana 38.02 12kw mallissa ja pitää paussin. Kokeilin tänään ainakin lisä lkv:n jälkeen piti tauon, vaikka vaihtokäyttö oli päällä. Näyttäisi että lisäkäyttövedellä vaihtokäyttöä ei tule (teki vettä 4 tuntia putkeen).
-
Täällä myös softana 38.02 12kw mallissa ja pitää paussin. Kokeilin tänään ainakin lisä lkv:n jälkeen piti tauon, vaikka vaihtokäyttö oli päällä. Näyttäisi että lisäkäyttövedellä vaihtokäyttöä ei tule (teki vettä 4 tuntia putkeen).
Onko niin, että vielä et nähnyt tilannetta tavallisen LKV vaiheen jälkeen eli pitikö silloin paussia?
Osaako kukaan selittää, mitä tarkoitaa tuo käynnistysviive (oheinen kuva)?
Manuaalissakaan (ProControl 800) ei ollut lisäselityksiä.
-
Voisiko olla niin, että jos lämmitys/LKV vaihtokäyttö on sallittu, niin tuossa kohtaa LKV-jaksoa tulee lämmityspuolella asteminuutit täyteen ja pumppu vaihtaa lämmitykselle, vaikka LKV ei olekaan vielä tavoitelämpötilassa?
Tämän teorian mukaan kesällä ei sitten pitäisi näin käydä, koska lämmitysvelkaa ei juuri pääse kertymään, ja LKV vedettäisiin loppuun asti.
Itseasiassa minulla ei ole vaihtokäyttö käytössä, koska lattialämmitys on betonissa ja se varaa todella hyvin näköjään lämpöä. Ei siis tarvetta lämmitellä välillä vaan antaa tehdä aina LKV loppuun. Lisäksi puskurivaraajaa ei ole niin aika kuuma pulssi lähtee tuosta aina lämmityspiiriin kun vaihtoventtiili vaihtaa LKV:ltä lämmitykseen.
-
Ei johdu lämmitystarpeesta tuo LKV katkaisu. Tehnyt saman myös kesällä. Pumppu lämmittää kyllä yli sen asetuksen jota on pyydetty, esim meillä pyynti 56 ja katkaisee 58-59, pienen hetken kuluttua ilmeisesti lämpö tasaantuu niin että se on muutaman asteen yläasetuksen alapuolella.
-
Täällä myös softana 38.02 12kw mallissa ja pitää paussin. Kokeilin tänään ainakin lisä lkv:n jälkeen piti tauon, vaikka vaihtokäyttö oli päällä. Näyttäisi että lisäkäyttövedellä vaihtokäyttöä ei tule (teki vettä 4 tuntia putkeen).
Sitten se ei voi tuosta softasta olla kyse. Onko sinulla puskuri ja onko ohitus?
-
Sitten se ei voi tuosta softasta olla kyse. Onko sinulla puskuri ja onko ohitus?
Ei ole kumpaakaan.
Lämmityspiirin maksimilämmön nostin 60 asteeseen (enempää ei saanut) tuon kokeilun ajaksi. Putket leimattu 75/95.
Lattialämmitys siis käytössä.
-
Onko niin, että vielä et nähnyt tilannetta tavallisen LKV vaiheen jälkeen eli pitikö silloin paussia?
Osaako kukaan selittää, mitä tarkoitaa tuo käynnistysviive (oheinen kuva)?
Manuaalissakaan (ProControl 800) ei ollut lisäselityksiä.
Hei tänään normaalin käyttöveden lämmityksen jälkeen kompura pysähtyi. Jatkoi kyllä lämmitystä pienen paussin jälkeen.
-
Kiitokset hyvästä viestiketjusta. Tämän lukemalla on löytynyt monta vinkkiä ja arvokkaita kokemuksia oman ihmettelyn muuttamiseksi paremmaksi tiedoksi. Tilasin viime vuoden lopulla Boschin Compress 7001i 3-12 LWM:n vanhan IVT:n tilalle ja asentelin sen vuodenvaihteessa käyttöön. Vaikuttaa olevan mainio kone ja kyllä invertteri vaikuttaa hyvältä on/off koneen jälkeen. Talossa on 360 lämmintä neliötä ja lämmönjako pattereilla. Näissä pakkaskeleissä (keskilämpö -6) talo vaikuttaa pysyvän lämpimänä tuntitasolla 1kWh:n sähköteholla, eli COP vaikuttaa ihan kohtuulliselta. Vielä on vaikea verrata vanhaan, kun historia on rajallinen.
Pumpun jatkeena on 200 puskurivaraaja käyttöveden esilämmityskierukalla. Puskuri kytketty 4-putkikytkennällä. Onko tiedossa, että olisiko jossain luotettavaa vertailutietoa siitä, että miten paljon tehokkaampi olisi käyttää puskurille 3-putkikytkentää eli ottaa paluuvesi suoraan pumpulle puskurin sijaan. Puskuri kerrostaa aika hyvin ja lämpötilaero paluuveden ja pumpulle menevän välillä on nyt 0.5...1 astetta. Menopuolella puskuriin jää 2-4 astetta. Nykysäädöillä TC0-TC1 10 astetta.
Toisekseen tuo Easy Remote: oletteko saaneet sen kaikki grafiikat toimimaan? Omalla kohdalla näyttää vain ulkolämpötilaa ja sitäkin aika katkonaisesti.
Siitä samaa mieltä, mitä aiemminkin viestiketjussa on puhuttu; heikot on Boschin manuaalien käännökset samoin kuin koneen näyttöpaneelin tekstit varsinkin suomeksi. Lisäksi teksteissä selkeitä virheitä esim .liittyen keruupiirin paineisiin. Odotin parempaa näinkin vahvalta brändiltä.
Jossain näistä keskustelun näytöistä näin, että käyttötuntilaskurin saisi myös näkyville. Ei näy omassa koneessa. Vaatiko jotain temppuja kirjautumiseen?
-
Eli teillä on softa NF38.02 ja mulla NF38.01.
Tämä voi selittää sen, että mun pumppu tekee tuon pienen tauon.
Toinen vaihtoehto se, että mulla malli 4-16.
Täytyypä kysellä Boschilta.
Aina ennen viime viikon pakkasia kun olen pumppua seurannut, niin LKV jakson aikana asteminuutit on pysyneet nollassa, LKV jakson päätyttyä on ollut noin 10 min tauko, jonka aikana asteminuutit lähtee kasvamaan nollasta, ja tauon jälkeen pumppu lähtee tekemään lämmitystä.
Mutta nyt kun oli kunnon pakkaset, niin huomasin että toiminta oli erilaista. LKV-jakson aikana asteminuutit paukahti tappiin, 300Kmin. LKV jakson loputtua vaihtoventtiili kääntyi lämmitysasentoon ja kompressori jäi käymään ~40% kierrosilla. Eli ei mitään taukoa. Jonkun aikaa kävi 40% kierroksilla ja sitten kiihdytti täyteen vauhtiin.
Kerrohan ISKI jos saat Boschilta jotain valoa asiaan.
-
Kävipä tänään sama huomio kuin noobilla, mutta käänteisesti. Eli kun oli lauhaa, niin eipä jatkanutkaan LKV:n jälkeen lämmitystä, vaikka oli patterikierron vesi 10 astetta asetusta alempana. Tämän täytyy jotenkin liittyä varmaan tuohon kiertoveden lämpötilaan, eli kun ei ole tarpeeksi kuumaa pyyntiä niin ei vaihda suoraan.
-
Ja mulla kun on lattialämmitys ja siis aina alle 40 C niin ei jatka koskaan suoraan lämmitystä LKV-vaiheen jälkeen - näinkö se logiikka menisi?
Mikä mahtaisi olla tuo kynnyslämpötila?
-
Pumpun jatkeena on 200 puskurivaraaja käyttöveden esilämmityskierukalla. Puskuri kytketty 4-putkikytkennällä. Onko tiedossa, että olisiko jossain luotettavaa vertailutietoa siitä, että miten paljon tehokkaampi olisi käyttää puskurille 3-putkikytkentää eli ottaa paluuvesi suoraan pumpulle puskurin sijaan. Puskuri kerrostaa aika hyvin ja lämpötilaero paluuveden ja pumpulle menevän välillä on nyt 0.5...1 astetta. Menopuolella puskuriin jää 2-4 astetta. Nykysäädöillä TC0-TC1 10 astetta.
Minulla on myös 200 l puskurivaraaja esilämmityskierukalla ja 3-putkikytkennällä.
Sillä saa verkostoon lähtevän veden lämpötilan hyvin lähelle pumpulta lähtevän veden lämpötilaa, esim. juuri nyt ero on 0.6 K.
Edellyttää, että säätää ulkoisen kiertopumpun ja maalämpöpumpun sisäisen kiertopumpun nopeudet tarkkaan niin, että kaikki kierto menee MLP:n kautta eli tuossa paluuputken puskuriiin yhdistävässä "ohitusputkessa" ei ole virtausta (ainakaan paluulta puskuriin päin).
Tarkkaa puuhaa ja jos MLP automaattinen kierrosnopeuden säätö on päällä, onnistuu tietty vain jollekin kompressorin tehoille, muilla tulee sitten enemmän eroa.
Minulla sattuu olemaan tuossa ohitusputkessa palloventtiili, jolla olen lisäksi kuristanut virtausta aika lailla.
Jossain näistä keskustelun näytöistä näin, että käyttötuntilaskurin saisi myös näkyville. Ei näy omassa koneessa. Vaatiko jotain temppuja kirjautumiseen?
Minusta näitä käyttötuntilaskureita ei ole näytöllä, Husdatan H60:n avulla saa näkyviin mm. kompressorin käyntiajan ja starttien lukumäärän.
-
Toisekseen tuo Easy Remote: oletteko saaneet sen kaikki grafiikat toimimaan? Omalla kohdalla näyttää vain ulkolämpötilaa ja sitäkin aika katkonaisesti.
Siitä samaa mieltä, mitä aiemminkin viestiketjussa on puhuttu; heikot on Boschin manuaalien käännökset samoin kuin koneen näyttöpaneelin tekstit varsinkin suomeksi. Lisäksi teksteissä selkeitä virheitä esim .liittyen keruupiirin paineisiin. Odotin parempaa näinkin vahvalta brändiltä.
Nuo käännökset ja etenkin tuo Easy Remoten ohjelmisto on näin kalliissa tuotteessa käsittämättömän huono.
Ohjelmistokehitys on kallista, mutta luulis Boschin ymmärtävän käyttäjien tarpeet ja tarjoavan play kaupan kautta kertamaksulla tai vuosimaksulla toimivaa monipuolisempaa versiota. :o
-
Ja mulla kun on lattialämmitys ja siis aina alle 40 C niin ei jatka koskaan suoraan lämmitystä LKV-vaiheen jälkeen - näinkö se logiikka menisi?
Mikä mahtaisi olla tuo kynnyslämpötila?
Joo sama homma täällä Softaversio on NF38.02 ja lattiaan menevät on ollut maksimi 36 astetta(-33.7) eli alle 40 mennään aina. Jokaisen LKV syklin jälkeen tekee tauon ja lähtee sitten uudelleen lämmitystä tekemään. Eli jos lattilämmityksen/patterien pyynti olisi tarpeeksi suuri ja ajettaisi esim 50 asteista niin voisiko olla, että pyöräyttäisi ilman taukoja LKV-> lämmitys?
-
Voi olla, meillä tehnyt sen mielestäni alle 40 asteessakin kun ei pattereille hirveän kuumaa ole tarvinnut. Voisiko puskurivaraaja myös vaikuttaa, eli kun asetuksissa on sellainen valittuna
-
Tammikuu ohitse ja toistaiseksi tämän lämmityskauden kylmin kuukausi takana. Tässä vähän tilastoja sähköyhtiön kulutusmittareista.
Tammikuu 2016.
Kulutus: 3151 kwh
Keskilämpötila: -15
Puuta päivittäin pesällinen
Tammikuu 2019
Kulutus: 2600kwh
Keskilämpötila -12.6
Puuta päivittäin pesällinen
Tammikuu 2020
Kulutus: 1905kwh
Keskilämpötila: -3.0
Puuta päivittäin pesällinen
Tammikuu 2021
Kulutus: 1160kwh
Keskilämpötila: -10?
Puuta 3 pesällistä
Ei tähän voi olla kuin tyytyväinen. Eli käytännössä 2021 tammikuu menee lähelle tuota 2019 keskilämpötilaa, mutta näyttäisi jäävän hieman alle.
Sähkön hinta on kuitenkin pompannut tuosta 2016 vuodesta jo aika reippaasti ylös. Eli säästöjä tulee mukavasti.
Lisäksi puuta ei tarvitse käyttää enää lämmitykseen. Toisaalta koskaan en ostopuuta ole rahalla ostanut vaan itse kaatanut ja kirveellä pilkkonut. Eihän se tämäkään ilmaista ole. 4 lämmityskauden puut vielä kuivumassa. Tällä tahdilla todennäköisesti kestää meikäläisen eliniän ja pidemmällekin. ;D
-
Tammikuu ohitse ja toistaiseksi tämän lämmityskauden kylmin kuukausi takana. Tässä vähän tilastoja sähköyhtiön kulutusmittareista.
Tammikuu 2016.
Kulutus: 3151 kwh
Keskilämpötila: -15
Puuta päivittäin pesällinen
Tammikuu 2019
Kulutus: 2600kwh
Keskilämpötila -12.6
Puuta päivittäin pesällinen
Tammikuu 2020
Kulutus: 1905kwh
Keskilämpötila: -3.0
Puuta päivittäin pesällinen
Tammikuu 2021
Kulutus: 1160kwh
Keskilämpötila: -10?
Puuta 3 pesällistä
Ei tähän voi olla kuin tyytyväinen. Eli käytännössä 2021 tammikuu menee lähelle tuota 2019 keskilämpötilaa, mutta näyttäisi jäävän hieman alle.
Sähkön hinta on kuitenkin pompannut tuosta 2016 vuodesta jo aika reippaasti ylös. Eli säästöjä tulee mukavasti.
Lisäksi puuta ei tarvitse käyttää enää lämmitykseen. Toisaalta koskaan en ostopuuta ole rahalla ostanut vaan itse kaatanut ja kirveellä pilkkonut. Eihän se tämäkään ilmaista ole. 4 lämmityskauden puut vielä kuivumassa. Tällä tahdilla todennäköisesti kestää meikäläisen eliniän ja pidemmällekin. ;D
Näinhän tuo menee. Vaikka talvet ovat välillä lämpimämpiä niin keskiarvo säilyy suurinpiirtein samana. Varsinaisina lämmityskuukausina joulu-maaliskuu säästö on n. 1500-2000 kwh luokkaa kuukausittain.Syksystä ja keväästä tulee vielä lisää, itse arvioisin pumpun tuovan rahallisesti n. 1200 eur säästön vuodessa + puunpolttoharrastus ja siitä aiheutuvat kulut n.300 eur jää pois. Asumismukavuus paranee oleellisesti, n. +-0.5 astetta on lämmönsäädön tarkkuus huoneanturilla. ;D
Lisäksi ei tarvi juosta ulkona puita hakemassa, tuhkia takasta tyhjennellä, teknisessä tilassa rampata jne. Paljon vaivattomampaa.
Tulee myös muistaa mitoitaa tuo maalämpöjärjestelmä oikein, tuttavapiirissä on 120-160m2 maalämpötaloja joiden kokonais sähkönkulutus on 15000-25000 kWh eli kylmimmillä keleillä vastuksella lämmitetään ja säästö menikin sitten siihen :'(
Eli aina hieman myyjää reilumpi mitoitus, kustannukset n. 10% lisää ja varmasti toimii.
Lattialämmittäjä voi sanoa, maalämpö ei tunnu lompakossa, ainoastaan jalkapohjassa ;D
-
Tulee myös muistaa mitoitaa tuo maalämpöjärjestelmä oikein, tuttavapiirissä on 120-160m2 maalämpötaloja joiden kokonais sähkönkulutus on 15000-25000 kWh eli kylmimmillä keleillä vastuksella lämmitetään ja säästö menikin sitten siihen :'(
Eli aina hieman myyjää reilumpi mitoitus, kustannukset n. 10% lisää ja varmasti toimii.
Lattialämmittäjä voi sanoa, maalämpö ei tunnu lompakossa, ainoastaan jalkapohjassa ;D
Tätä kyllä täysillä komppaan minäkin ;D
-
Hetkeen ei ole ehtinyt foorumia lueskelemaan, joten kommentti tuohon LKV teon jälkeiseen sammumiseen.
7001i LWM 3 - 12 kW ja NF38.02 softana ainakin pitää "huilaustaon" kylmemmälläkin kelillä LKV:n tekemisen jälkeen. Alla olevassa LKV.png -kuvassa tilanne termisen desifioinnin jälkeen.
Sitten oli tuossa pakkasilla laite ihan mykkänäkin :( Ilmeisesti lauantaina 16. tammikuuta oli sähköt hiukan räpsäisseet (keittiön radio oli hukannut asemansa) ja sen seurauksena laite seonnut, eikä ole osannut käynnistää enää kompuraa.
Sunnuntai aamuyöstä oli sitten pitänyt olla automaattinen terminen desifionti ja laite oli lähtenyt tekemään sitä pelkällä vastuksella. No, ei ollut vastuksella päässyt tavoiteltuun lämpötilaan ja koko laite oli ilmeisesti vajonnut syvemmälle hälytystilaan ja lopettanut kämpän lämmittämisen myös vastuksen avulla. Ainakin kämppä oli selvästi viileä sunnuntaina sinne saapuessani.
Pelkällä sähköt pois -buuttauksella ei lähtenyt uudestaan käymään, mutta kun kuittasin hälytyksen, buuttasin uudellen (myös sulakkeet) ja huoltotilasta laitoin kompuran pikakäynnistyksen, niin sitten lähti tekemään LKV:tä ja sen jälkeen alkoi 100% teholla lämmittämään kämppää.
Tämä oli nyt kesän käyttöönoto jälkeen toinen kerta, kun pömpeli vaikenee sähköjen räpsähtämisen vuoksi. Jos jotain haluaa ilonkautta ajatella, niin nyt hokasin, että puhelimessa ei ollut push -viestit päällä Boschin ohjelmalle. Ehkä seuraavalla kertaa tulee hälytys puhelimeen... Sähkönkulutus pomsahti lisälämmittimen osalta laakista 1 kWh:sta 49:ään, eli ensi talvena on helppo parantaa. Alla häiriöt.png -kuvassa vikailmoitukset ja stoppi.png -kuvassa näkee tuon lauantain pysähdyksen ja su aamuyön sähköllä desinfiontiyrityksen.
Huom. tuon stoppi -kuvan lopussa on Boschin "datankeruun" häiriötä, lämminvesi ei siinä kohtaa mihinkään romahtanut, jostain syystä tuo viikkonäkymä vain sekoaa su iltana.
-
Oletko ollut viralliseen boschin huoltoon yhteydessä? Tuntuu jotenkin hölmöltä, että tämmöistä OHJELMALLISTA vikaa ei saada korjattua. Luulisi että tässä maassa joku muukin on tuota ehken joskus heiltä kysynyt ::)
-
Oletko ollut viralliseen boschin huoltoon yhteydessä? Tuntuu jotenkin hölmöltä, että tämmöistä OHJELMALLISTA vikaa ei saada korjattua. Luulisi että tässä maassa joku muukin on tuota ehken joskus heiltä kysynyt ::)
Viimeksi kun olin lokakuussa maahantuojaan yhteydessä ja kysyin päivitystä -> Vastaus -> uutta päivitystä ei kuulemma ole..... En tiedä sitten onko nyt tullut. Jokuhan voisi kysäistä?
-
Tämä oli nyt kesän käyttöönoto jälkeen toinen kerta, kun pömpeli vaikenee sähköjen räpsähtämisen vuoksi. Jos jotain haluaa ilonkautta ajatella, niin nyt hokasin, että puhelimessa ei ollut push -viestit päällä Boschin ohjelmalle. Ehkä seuraavalla kertaa tulee hälytys puhelimeen... Sähkönkulutus pomsahti lisälämmittimen osalta laakista 1 kWh:sta 49:ään, eli ensi talvena on helppo parantaa. Alla häiriöt.png -kuvassa vikailmoitukset ja stoppi.png -kuvassa näkee tuon lauantain pysähdyksen ja su aamuyön sähköllä desinfiontiyrityksen.
Sähkökatkot ovat myrkkyä kompressorille sen käydessä, ohjelmisto suojaa kompressoria ja estää sen käynnistymisen. On sitten käyttäjän tehtävä selvitellä miten sen saa käynnistymään uudelleen :'(. Tuttua puuhaa öljy-ja pellettilämmittäjille, puhdistus ja purku käy alta aikayksikön kun tarpeeksi harjoittelee :D
Onneksi tuo huoltomanuaali koodeineen on saatvaana tämän keskustelun linkistä, kannattaa ladata koneelle. Yleensä tuo syvä bootti auttaa ( sulakkeista virta pois hetkeksi ) mutta jos on ollut vastus päällä niin koneen putket voi olla niin kuumat yli 30 astetta, ettei kompressori käynnisty kun pumppu luulee ettei tarvetta ole. Tällöin kannattaa kiertovesipumppua pyöräyttää manuaalisesti valikosta niin putket jäähtyy ja pumppu käynnistyy. Etupaneelin alla alareunassa on myös ylilämpösuojan kuittauspainike, sekin on syytä tarkastaa jos on sattunut aktivoitumaan.
Kuitenkin näissä Boschin pumpuissa ei ole juuri oikeita vikoja ollut, mikä on hyvä asia. Monessa muussa merkissä palikkaa vaihdetaan yksi toisensa jälkeen ja vika ei meinaa millään korjaantua.
-
Mistä huoltomanuaali?
Viitti kaivaa kaikkia sivuja ;)
-
Mistä huoltomanuaali?
Viitti kaivaa kaikkia sivuja ;)
https://jseducation.se/files/pages/service-manual--ivt-geo-312-c-bosch-compress-7000-.pdf
-
Taitaa olla pykälää vanhempi malli, mutta varmaan paljon samaa...
-
Painotetaan vielä tuota uudelleen boottausta. Jos sulaketaulu on tehty tulppasulakkeilla pitää sähköt katkaista turvakytkimellä, tulppasulakkeilla ei saa kaikkia vaiheita kytkettyä tismalleen samanaikaidesti. Jos sulaketaulu on johdonsuoja-automaateilla tehty ja pumpulle on 3-vaiheinen automaatti niin sulakkeella käynnistys on ok.
-
Ketju luettu läpi. 7001i 2-8kW malli kiinnostelisi, mutta kieltämättä hankintaintoa hieman laski aataminaikainen ohjelmisto, kehnot logitukset ja mm. käännösvirheet. Ohjelmiston päivitystahti on ketjun perusteella niin verkkainen ettei mitään suurempia päivityksiä taida olla luvassa. Ilmeisesti noista käännösvirheistä pääsee softassa kuitenkin eroon muuttamalla koneen kielen englanniksi?
Osaisiko joku koneen omistava tai näihin perehtynyt markkinoida minulle tätä mallia jos vertaa vaikka Niben S1255 sarjaan? Eli onko Boschilaisessa jotain parempaa kuin Nibessä että kannattaisi nuo edellä mainitut ongelmat painaa villaisella ja ostaa Bosch. Ymmärtääkseni ainakin softapuolella Nibe on valovuoden edellä?
-
Ketju luettu läpi. 7001i 2-8kW malli kiinnostelisi, mutta kieltämättä hankintaintoa hieman laski aataminaikainen ohjelmisto, kehnot logitukset ja mm. käännösvirheet. Ohjelmiston päivitystahti on ketjun perusteella niin verkkainen ettei mitään suurempia päivityksiä taida olla luvassa. Ilmeisesti noista käännösvirheistä pääsee softassa kuitenkin eroon muuttamalla koneen kielen englanniksi?
Osaisiko joku koneen omistava tai näihin perehtynyt markkinoida minulle tätä mallia jos vertaa vaikka Niben S1255 sarjaan? Eli onko Boschilaisessa jotain parempaa kuin Nibessä että kannattaisi nuo edellä mainitut ongelmat painaa villaisella ja ostaa Bosch. Ymmärtääkseni ainakin softapuolella Nibe on valovuoden edellä?
Minä voin näin 7kk kokemuksella suositella. Kosketusnäyttö toimii hyvin ja vaikka käännösvirheitä on niin valikot ovat selkeitä ja helppo valita mieleisensä asetukset. Husdataan kun sijoitat niin saat hyvän logitusjärjestelmän ja asennus on helppo plug in huoltokaapeliin. Tuo päivitysten puute on kyllä tosin miinusta, mutta kyllä tuolla softalla pärjää kun tietää puutteet. Nibestä ei minkäänlaista kokemusta, joten en osaa siihen oikein verrata.
-
Osaisiko joku koneen omistava tai näihin perehtynyt markkinoida minulle tätä mallia jos vertaa vaikka Niben S1255 sarjaan? Eli onko Boschilaisessa jotain parempaa kuin Nibessä että kannattaisi nuo edellä mainitut ongelmat painaa villaisella ja ostaa Bosch. Ymmärtääkseni ainakin softapuolella Nibe on valovuoden edellä?
Tätä olen itsekin pohtinut, kun hyvin pian pitäisi pumppu ostaa. Kaivo porataan huomenna. Tarkoitatko softalla käyttöliittymää vai ohjauslogiikkaa? Jälkimmäinen ei vaikuta Nibellä olevan kovinkaan kaksinen. Tälläkin foorumilla on ollut useampi ketju, jossa Nibe ajaa vastuksilla, vaikka kompura ei käy täydellä teholla. Useimmissa asennuksissa toimii kuitenkin OK.
Itse olen katsellut lähinnä 3-12 kW malleja. Niissä Boschilla on parempi SCOP ja suuremman nostokorkeuden tuottavat kierto- ja keruupumput.
Molemmista saa lokituksen nettipalveluun. Nibellä kunnollinen maksaa. Miten on Boschilla? Nibellä onnistuu myös USB-tikun kautta, tosin noissa on ollut ongelmia, joissa USB-tikku on jumittanut koko koneen boottikierteeseen eli ei ole lämmittänyt. Boschiin saa ilmeisesti hyvän lokituksen Husdatalla.
Boschiin saa 10 v kompressoritakuun, mutta vain ostamalla ja asennuttamalla viralliselta taholta. Nibeen saa Nibe-turvan ainakin 6 vuoteen, mutta se maksaa vain omavastuun eli pitää olla kotivakuutus, joka korvaa vian.
Bosch on vähän halvempi, ainakin Maalämpötukussa eroa on 12 kW 400 €. Molemmat kallistui 200 € vuodenvaihteen tienoilla tuolla.
-
Tätä olen itsekin pohtinut, kun hyvin pian pitäisi pumppu ostaa. Kaivo porataan huomenna. Tarkoitatko softalla käyttöliittymää vai ohjauslogiikkaa? Jälkimmäinen ei vaikuta Nibellä olevan kovinkaan kaksinen. Tälläkin foorumilla on ollut useampi ketju, jossa Nibe ajaa vastuksilla, vaikka kompura ei käy täydellä teholla. Useimmissa asennuksissa toimii kuitenkin OK.
Itse olen katsellut lähinnä 3-12 kW malleja. Niissä Boschilla on parempi SCOP ja suuremman nostokorkeuden tuottavat kierto- ja keruupumput.
Molemmista saa lokituksen nettipalveluun. Nibellä kunnollinen maksaa. Miten on Boschilla? Nibellä onnistuu myös USB-tikun kautta, tosin noissa on ollut ongelmia, joissa USB-tikku on jumittanut koko koneen boottikierteeseen eli ei ole lämmittänyt. Boschiin saa ilmeisesti hyvän lokituksen Husdatalla.
Boschiin saa 10 v kompressoritakuun, mutta vain ostamalla ja asennuttamalla viralliselta taholta. Nibeen saa Nibe-turvan ainakin 6 vuoteen, mutta se maksaa vain omavastuun eli pitää olla kotivakuutus, joka korvaa vian.
Bosch on vähän halvempi, ainakin Maalämpötukussa eroa on 12 kW 400 €. Molemmat kallistui 200 € vuodenvaihteen tienoilla tuolla.
Tuo takuuasia kannattaa kanssa miettiä tarkkaan. Jos Bosch lupaa 10v kompressoritakuun "lämpöpumppumestarin asennuksella" niin eise kompura voi huono olla vaikka sen asentaisi joku muukin ammattilainen. Tuskin sen elinikä siitä vähenee ellei sitten tee oikein pahaa asennusvirhettä. Hinnoissa voi kyllä pidennetty takuu näkyä.
-
Tuo takuuasia kannattaa kanssa miettiä tarkkaan. Jos Bosch lupaa 10v kompressoritakuun "lämpöpumppumestarin asennuksella" niin eise kompura voi huono olla vaikka sen asentaisi joku muukin ammattilainen. Tuskin sen elinikä siitä vähenee ellei sitten tee oikein pahaa asennusvirhettä. Hinnoissa voi kyllä pidennetty takuu näkyä.
Näin toki on. Mutta näkyykö se lämpöpumppumestarilta ostetussa hinnassa vai myös erillislaitteen hinnassa? Takuuhan tosiaan edellyttää myös laitteen ostamista heiltä. Boschan taitaa olla kutakuinkin halvin 12 kW invertteri.
Sitten 10 v takuu koskee vain kompressoria. Muutakin hajoaa ja S1255:n kanssa teknisesti identtinen F1255 on ollut jo pitkään (2014 asti?) markkinoilla eikä niissä kompressoreita ole mennyt, ainakaan yleisesti.
Tässä esite 2014, jossa tosin ei näytä olevan 12 kW mallia vielä:
https://www.netrauta.fi/attachments/products/nibe/NIB5361588/maalampopumppu_nibe_f1255_esite.pdf
-
Samat komponentit noissa lieneen kuten kompurat, toisaalta eri kylmis että olisko joku pieni ero kumminkin kompuratyypissä?
Noitahan ei ihan helposti saa selville mitkä on yleensä komponenttien alkuperäistyypit, on verhottu varaosanumeroitten taakse että saadaan ostot Nibe/Bosch ketjuihin.
Boschista jäänyt kuva että laitokset sinänsä toimii mutta softa ei näytä oikein mitään ja peittyykö ne viat sitten tuon taakse kun ei oikein ole logitusta, sitten taas Husdata parantaa logitusta eikä sieltä esiin tuodut logit huonolta näytä.
Nibessä sitä 'blingblingii' sitten on enemmän ja logituksesta näyttäis epäkohdat/bugit/viat näkyvän helpohkosti, eli ohjauslogiikka puolesta jäänyt vähän onnuskeleva kuva.
-
Näin toki on. Mutta näkyykö se lämpöpumppumestarilta ostetussa hinnassa vai myös erillislaitteen hinnassa? Takuuhan tosiaan edellyttää myös laitteen ostamista heiltä. Boschan taitaa olla kutakuinkin halvin 12 kW invertteri.
Sitten 10 v takuu koskee vain kompressoria. Muutakin hajoaa ja S1255:n kanssa teknisesti identtinen F1255 on ollut jo pitkään (2014 asti?) markkinoilla eikä niissä kompressoreita ole mennyt, ainakaan yleisesti.
Tässä esite 2014, jossa tosin ei näytä olevan 12 kW mallia vielä:
https://www.netrauta.fi/attachments/products/nibe/NIB5361588/maalampopumppu_nibe_f1255_esite.pdf
Minulle ei lähtenyt Boschin lämpöpumppu mestari asentamaan kun kysyin, että jos tilaan laitteen maalämpötukulta niin asentaisiko hän tuotteen. Hintaeroa tuli laitteelle kuitenkin huomattavasti.
-
Takuuta ei saa pelkästä asennuksesta. Tai siis sitä 10v lisää. Pitää myös ostaa lämpömestarilta.
-
Minulle ei lähtenyt Boschin lämpöpumppu mestari asentamaan kun kysyin, että jos tilaan laitteen maalämpötukulta niin asentaisiko hän tuotteen. Hintaeroa tuli laitteelle kuitenkin huomattavasti.
Joo, näin se 6/10v takuu syteemin hinta/vastuu on leivottu siihen hintaan...arvaisin eroksi 2000€, sillä saa jo myöhemmin jotain korjattua JOS sattuu hajoilemaan ja on kumminkin se kotivakuutuskin alkuvaiheen maanantaivirheiden korjaukseen.
-
Aika syvältä on touhu jos parin illan kurssin käynyt lämpömestari nyppii kovaa ylihintaa :'(
Itsellä lämpömestari laittoi yhteistyökumppanin kautta tukusta hankitun pumpun mukisematta ;D
4-16 pumppu maksoi alle 7500 eur eli vielä muutaman satasen halvempi kuin maalämpötukku.
Mutta kuitenkin pitkästä takuusta ylihintaa?? Vähän ihmetyttää. Ilmeisesti paikkakunnalla ei ole kilpailua?
-
Onkohan ihan normaalia, että tuo käy 97,3% päivässä. Onkohan mulla jotain pielessä asetuksissa?
Ohessa h60 ja autologgerin tietoja jos auttaisi :)
-
Sain yritykseltä joka myy sekä Boschia (lämpömestari) että Nibea tarjouksen jossa Bosch 7000i 3-12kW oli 434€ kalliimpi kuin Nibe S1255-12. Ihmetytti kun hinta oli noin päin vaikka esim. Maalämpötukussa Nibe on 400€ kalliimpi..
Ja tämä Etelä-Suomessa missä luulisi kilpailua olevan..
-
Onko sitten etelässä kilpailua myyjistä/tekijöistä vai ostajista? Kaivon ainakin tilasin kauempaa. Miten absoluuttiset hinnat Maalämpötukkuun nähden? Vai tarkoitatko avaimet käteen pakettia?
-
Onkohan ihan normaalia, että tuo käy 97,3% päivässä. Onkohan mulla jotain pielessä asetuksissa?
Ohessa h60 ja autologgerin tietoja jos auttaisi :)
Tarkoitatko tuolla, että pumppu käy 97,3% päivässä sitä, että käy 24h päivässä vai jotain muuta? Invertteripumppu kuuluukin käydä 0 asteen jälkeen lähes tauotta. Minulla ainakin tuo 0 astetta on se raja jolloin ei taukoja pidä kuin LKV-> lämmitykseen siirryttäessä.
Mielestäni kuvien perusteella toiminta näyttäisi olevan hyvinkin loogista.
Kaivo vaikuttaisi olevan lämmin, tulo kaivolta 3.7
Lämmityspiiriin meno 39,50 ja paluu 31.90. Patteritaloon sopiva DT, mutta jos on lattialämmitys niin dt olisi suotavaa olla noin 5 astetta.
Kone näyttäisi käyvän tuossa 5,6kw/39% tehoilla.
-
Onkohan ihan normaalia, että tuo käy 97,3% päivässä. Onkohan mulla jotain pielessä asetuksissa?
Ohessa h60 ja autologgerin tietoja jos auttaisi :)
Kaivo ja pumppu näyttäs olevan ok, toki kuumakaasun lämpötila korkeahko tuolla teholla 5.6 kW ja kiertovesipumppu pienellä teholla 5% = joudutaan syöttämään korkeaa lämpötilaa patteriverkostoon ja hyötysuhde huononee.
Ei tule muuta mieleen kun jättää patterin termostaatit pois käytöstä, samalla tarkastaa ettei patteriventtiilien säätöneuloja ole jumssa ja lisätä kierovesipumpun nopeutta. Noista pattereista voi sitten säätää esisäädöllä huonelämpötilan kohdalleen ja antaa pumpun hoitaa lämmön säätötyö. Jos menee kiertovesipumppu liian isolle niin alkaa patterit kohisemaan häiritsevästi, sitten nopeutta pienemmälle.
-
Onko sitten etelässä kilpailua myyjistä/tekijöistä vai ostajista? Kaivon ainakin tilasin kauempaa. Miten absoluuttiset hinnat Maalämpötukkuun nähden? Vai tarkoitatko avaimet käteen pakettia?
Tässä vertailuhintoja viime vuodelta
Pumppu 4-16 7500
Asennustarvikkeet 1500 ( ulkoinen kiertovesipumppu mukana )
Asennustyö 1500 26.5h ( kaksi miestä 1.5 päivää vanhan sähkökattilan purku mukana )
Kaivonporaus 210m 6500 sis kaikki ( liitäntöjen tuonti tekniseen tilaan )
Eli koko homma 17000 eur.
Tästä yli ei kannata montaa tonnia maksaa ;D
-
Onko sitten etelässä kilpailua myyjistä/tekijöistä vai ostajista? Kaivon ainakin tilasin kauempaa. Miten absoluuttiset hinnat Maalämpötukkuun nähden? Vai tarkoitatko avaimet käteen pakettia?
Hinnat oli avaimet käteen tarjouksia joissa työnosuus oli eritelty eurolleen samaksi.
-
Tässä vertailuhintoja viime vuodelta
Pumppu 4-16 7500
Asennustarvikkeet 1500 ( ulkoinen kiertovesipumppu mukana )
Asennustyö 1500 26.5h ( kaksi miestä 1.5 päivää vanhan sähkökattilan purku mukana )
Kaivonporaus 210m 6500 sis kaikki ( liitäntöjen tuonti tekniseen tilaan )
Eli koko homma 17000 eur.
Tästä yli ei kannata montaa tonnia maksaa ;D
Erittäin hyvään hintaan olet saanut ja vielä pumppumestarin 10v takuulla?
-
Erittäin hyvään hintaan olet saanut ja vielä pumppumestarin 10v takuulla?
Ei toi mitään ilmaista ollut työ 56 eur/h , ja kaikki kamat kohtuullisella katteella. :)
Lämpömestari on parin illan kurssin käynyt putkari tai vastaava ei siis mitään ihmeellistä pätevyyttä, muuta kun tuo takuun pituus.
-
Ei toi mitään ilmaista ollut työ 56 eur/h , ja kaikki kamat kohtuullisella katteella. :)
Lämpömestari on parin illan kurssin käynyt putkari tai vastaava ei siis mitään ihmeellistä pätevyyttä, muuta kun tuo takuun pituus.
Saitko siis sen 10 v kompuratakuun, vaikket ostanut lämpömestarilta pumppua?
-
Siisi tarkennuksena pumpun myynyt (kauttalaskutus tukun toimittamaan pumppuun) ja asentanut firma on Boschin "lämpömestari". Takuu siis kunnossa ainakin paperilla, tosin foorumin kirjoitusten perusteella saattaa olla käytännössä huollon kanssa ongelmaa/viivettä. Toivottavasti huoltoa ei tarvita :D
Maalämpötukun hinnat ovat ihan kohtuullisia, harmi vaan jos niitä ei suostu joku paikallinen lämpömestari asentamaan.
Ei paikallisen rööri-roopen tarvi asentaa kun pari pumppua kuussa niin leipä on siinä kun laskee muut pikkuhommat mukaan.
Ei siinä tarvi enää tonnia-kahta ylimääräistä asiakkaalta nyhtää pumpusta.
On muuten erittäin yleistä, sähkärit ym. myy tarvikkeensa tuplahinnalla eikä asenna kun omiaan. Onneksi noissa sähköliikkeissä on tarjontaa ja soittelevat sitten perään että kyllä sittenkin onnistuu. Moni menee tuolla asenteella konkurssiin.
Saisi maalämpöpuolella olla tarjontaa enemmän niin olisi tervettä kilpailua.
Autohuollot ovat hyvä esimerkki kilpailusta. Ennen ei käynyt kun maahantuojan omat osat jotka oli pakko ostaa valtuutetulta merkkihuollosta. Kun autoja ei enää 2v takuuajan jälkeen tullut huoltoon vaan ne käytettiin muualla, alkoi merkkihuoltoihinkin kelvata asiakkaan hankkimat osat. yli 2v ikäisissä autoissa on kuitenkin valtava volyymi joka merkillä.
Porausfirma tuli keski-suomesta kun metrihinta täällä pirkanmaalla paikallisilla firmoilla 3-5 eur kalliimpi, tekee jo merkittävän summan reilu parisataa netrisessä kaivossa. Myös maaporauksen teräsputkea paikallisilla puolet vähemmän ja lisähinta jotain 70 eur/m luokkaa. Tuli näistä jo reilun tonnin säästö verrattuna paikallisiin ja kunnon kalusto 35bar poralla, päivässä meni poraus.¨
Samaa ilmiötä on havaittavissa onneksi myös pumppujen asennuksessa. Ei pysytä "omalla" alueella. Etelä-suomesta lähtee asennusfirmoja lapin rahakohteisiin hulppeat kelomökkikylät ym. pumppuja asentamaan. Siinä voi sitten paikallinen "lämpömestari" miettiä kannattiko? :D Samalla nuo asentavat myös kuluttajien pienemmät pumput kohtuullisella hinnalla.
-
Siisi tarkennuksena pumpun myynyt (kauttalaskutus tukun toimittamaan pumppuun) ja asentanut firma on Boschin "lämpömestari". Takuu siis kunnossa ainakin paperilla, tosin foorumin kirjoitusten perusteella saattaa olla käytännössä huollon kanssa ongelmaa/viivettä. Toivottavasti huoltoa ei tarvita :D
Maalämpötukun hinnat ovat ihan kohtuullisia, harmi vaan jos niitä ei suostu joku paikallinen lämpömestari asentamaan.
Ei paikallisen rööri-roopen tarvi asentaa kun pari pumppua kuussa niin leipä on siinä kun laskee muut pikkuhommat mukaan.
Ei siinä tarvi enää tonnia-kahta ylimääräistä asiakkaalta nyhtää pumpusta.
On muuten erittäin yleistä, sähkärit ym. myy tarvikkeensa tuplahinnalla eikä asenna kun omiaan. Onneksi noissa sähköliikkeissä on tarjontaa ja soittelevat sitten perään että kyllä sittenkin onnistuu. Moni menee tuolla asenteella konkurssiin.
Saisi maalämpöpuolella olla tarjontaa enemmän niin olisi tervettä kilpailua.
Porausfirma tuli keski-suomesta kun metrihinta täällä pirkanmaalla paikallisilla firmoilla 3-5 eur kalliimpi, tekee jo merkittävän summan reilu parisataa netrisessä kaivossa. Myös maaporauksen teräsputkea paikallisilla puolet vähemmän ja lisähinta jotain 70 eur/m luokkaa. Tuli näistä jo reilun tonnin säästö verrattuna paikallisiin ja kunnon kalusto 35bar poralla, päivässä meni poraus.
Sulla käynyt hyvä tuuri tai sitten juurikin sen verran kilpailua ja asiakkaita on, ettei kannata lähteä rahastamaan lisähintaa tuolla takuulla. Itse kun kysyin asentaisiko maalämpötukulta tilatun pumpun niin ei käynyt. Hintaero oli huomattava.
-
Onkohan ihan normaalia, että tuo käy 97,3% päivässä. Onkohan mulla jotain pielessä asetuksissa?
Ohessa h60 ja autologgerin tietoja jos auttaisi :)
Mielenkiintoista verrata arvoja omaan pumppuun eli 3-12 versioon. Täällä patteritalo ja 200 metrin kaivo. Näillä helmikuun reilun 10 asteen pakkasilla kone käy hyvinkin samoilla arvoilla kuumakaasua lukuunottamatta. Pumppu käy koko ajan lukuunottamatta noita käyttöveden lämmityksen jälkeisiä 6 minuutin katkoja, joita tulee kolme kertaa päivässä. Kuumakaasu liikkuu 66-69 asteen vaiheilla. Pumppujen kierrosluvut suunnilleen samoja. Keruupiiri pysyy aika tarkkaan 3,5 paluu 0,5 meno lukemissa. Kompura käy pääosin 42% teholla. Kone pyörinyt nyt aika tarkkaan kuukauden. COP sinä aikana 3.98. Koko jakso ollut talvista pakkaskeliä. Lämpötilaerona lämmityspiirin tulo-meno 9 astetta. Vaikuttaa olevan optimaalisin kerrostamaan puskurin niin, että pohja pysyy kylmänä eikä turhaan sekoitu.
Omassa laitoksessa on 200 litran puskurivaraaja käyttöveden esilämmityksellä. Käyttöveden lämmitys ottaa tällä ratkaisulla noin 9% pumpun ottoenergiankulutuksesta. Haittana esilämmityksessä on, että runsas vedenkulutus kylmentää puskurivaraajan yllättävän nopeasti.
Eli hieman jää kysymysmerkiksi tuo korkea kuumakaasun lämpötila tttempun laitteessa. Omassa koneessa kuumakaasu on maksimissaan ollut 92 astetta käyttöveden teon loppuvaiheessa.
Hankintavaiheessa vertailin lopuksi Boschia Nibeä. Nibe liittyen kuulin montakin tapausta, että oli takuuseen vaihdettu komponentteja koneeseen. Boschista löytyi aika vähän kokemuksia mutta lopulliseen valintaan vaikutti hyvät tekniset suoritusarvot ja mahdollisuus palastella laite kolmeen lohkoon, mikä helpotti sen siirtoa kellariin asennuspaikalle. Pyysin tarjoukset kolmelta lämpömestarilta kirjallisella tarjouspyynnöllä. Yksikään ei tarjonnut sitä, mitä pyysin, vaan kaikilla oli sama vakiosetti tarjouksessa satasen sisään samalla hinnalla. Ostin lopulta suoraan maalämpötukusta tarvikkeet erilliskomponentteina, kun ennen joulua soitin sinne muissa asioissa ja loppuvuoden myyntilukuja boostatessa tarjosivat hyvän hinnan ja nopean toimituksen. Vaihdoin laitteen vanhan IVT:n tilalle ja uusin samalla teknisen tilan putkitukset väljempiin putkiin sekä lämpö- että keruupiirissä. Vanha kone osoitti, että keruupiirissä on hyvä olla paksut putket ja suodattimet on tärkeä pitää puhtaana. Kun keruupiirin virtausvastus kasvaa, niin menoneste jäähtyy ja kaivon yläpää kylmenee jäähdyttäen myös tuloputkea. Väljemmillä putkilla kaivon tulonesteen lämpötila ei laske alle 3 asteen muutoin kuin koneen käydessä yli 80% teholla.
Vanha IVT pyöri 20 vuotta luotettavasti, joskin lopussa kompura ei enää jaksanut lämmittää yli 42 asteen lämpötiloihin. Käyttövesi jäi kylmäksi ja kompura hyytyi jos yritti yli 42 lämpötiloja eikä enää startannut ilman 12 tunnin lepoa. Sillä luotettavuudella en lähtenyt tammikuun pakkasiin. Kun mittaisin laitteen tehon kompura vs suora sähkö, niin 8 kW kompurassa oli reilu 4 kW jäljellä. Käyttötunneista ei ole tarkkaa tietoa, kun laskuri pyörähti ympäri jo vuosia sitten.
-
Kiitoksia vastauksista @rawpower, @aksutre ja @MikaJussi
Helpotus, että pitää käydäkkin melkein koko ajan. :)
Mulla tosiaan 7001i LWM 3-12kW, Kaksoisvaippavaraaja 286/176L DS300, lattialämmitys Uponor Smatrix Pulse säätöjärjestelmällä, kaivon koosta ei tietoa. 236m2, josta 50m2 ylläpitolämmössä 13astetta.
Ulkoinen kiertovesipumppu(kuva) on grundfos alpha1 ja siinä valittuna ylin vaihtoehto. Onko tämä sellainen asetus, että bosch ohjaa nopeutta. Pitäisikö valita toisiksi ylin(vissiin täysillä), jotta kiertäisi enemmän?
h60 sanoo, että ulospäin tosiaan yli 36-38 asteista lähtee ja 30-33 tulee takaisin. Mittarit myös lattialämmityksen lähtö- ja tuloputkessa, jotka näyttävät samaa.
Mikäköhän softaversio teillä? Mulla Käyttölaite NF38.01, Asentaja-piirilevy V02.00 ja LP/IO-piirilevy V02.00. Mulla ei päivity boschin appiin graafeihin, kuin ulkolämpötila. Mites teillä?
-
Ulkoinen kiertovesipumppu(kuva) on grundfos alpha1 ja siinä valittuna ylin vaihtoehto. Onko tämä sellainen asetus, että bosch ohjaa nopeutta. Pitäisikö valita toisiksi ylin(vissiin täysillä), jotta kiertäisi enemmän?
h60 sanoo, että ulospäin tosiaan yli 36-38 asteista lähtee ja 30-33 tulee takaisin. Mittarit myös lattialämmityksen lähtö- ja tuloputkessa, jotka näyttävät samaa.
Ihan oikein tuo vakionopeus säätö alempi on patterilämmitykselle oleva vakiopainekäyrä joka huomio termostaatit ja säätää nopeutta sen mukaan. Edellyttäen tietenkin ettei lattialämmityksessä ole termostaatteja. Vot koittaa pumppua 2. nopeudella, saat llattialämmitykselle lähtevän veden lämpötilaa pudotettua=parempi hyötysuhde. Parin kolmen asteen ero tulevassa/menevässä on lattialmmitykselle optimi, tuo 5-6 astetta on ehkä vähän liikaa. Pumppu käy ehkä sitten harvemmin/pienemmällä teholla :)
Liitteenä kuva mun 4-16 pumpusta melkein samat arvot mutta kuumalaasu oleellisesti pienempi.
-
Mulla ei päivity boschin appiin graafeihin, kuin ulkolämpötila. Mites teillä?
Sama juttu graafien kanssa applikaatiossa. Ei päivity. Onkohan joku keksinyt mistä johtuu? Olen kokeillut neljässä eri android-laitteessa ja kaikissa sama juttu.
Liitteenä tässä alla laitteiston yleiskuva. Keruupiirit aikatavalla samoissa lämpötiloissa, lauhdutinpiirin menolämmöt samoin, kompressoripiirin lämmöissä eroja eri koneilla.
Omassa lämmityspiirissä kellarin ja autotallin pattereissa on niin hidas kierto, että paluuvesi viilenee reilusti.
-
Kiertovesi pumppu laitettu kakkoselle. Pitää varmaankin huomenna illalla tarkistaa tilanne. Kiitokset avuista 8)
Nyt mennään jo 3 nopeudella.
-
Laitetaas tännekin tämä.
Helmikuu ohi.
Keskilämpötila -13.94
Kokonaiskulutus 1140kwh + takkaa taisin parina päivänä polttaa
Verrokkina tammikuu 2019
keskilämpötila -13.4
Kokonaiskulutus: 2600kwh + puuta pesällinen päivässä.
Edellinen systeemi oli siis tehowatti sähkökattila + takka
Ei tähän voi olla kuin tyytyväinen ;D
-
Toimiiko muilla boschin easyremote -appi ihan normaalisti? Mulla hävisi paluuveden lämpötila ihan kokonaan. Edes tekstiä ei enää näy? Käynnistin pumpunkin uudelleen.
-
Toimiiko muilla boschin easyremote -appi ihan normaalisti? Mulla hävisi paluuveden lämpötila ihan kokonaan. Edes tekstiä ei enää näy? Käynnistin pumpunkin uudelleen.
Mun mielestä paluuveden lämpö ei ole koskaan näkynyt easyremote appissa.
-
Kyllä mulla on näkynyt siitä asti kun tammikuussa pumppu asennettiin. Oisko viikko sitten kun katosi.
-
Laitetaas tännekin tämä.
Helmikuu ohi.
Keskilämpötila -13.94
Kokonaiskulutus 1140kwh + takkaa taisin parina päivänä polttaa
Verrokkina tammikuu 2019
keskilämpötila -13.4
Kokonaiskulutus: 2600kwh + puuta pesällinen päivässä.
Edellinen systeemi oli siis tehowatti sähkökattila + takka
Ei tähän voi olla kuin tyytyväinen ;D
Energiankulutuksen vertailuissa keskilämpötila on vähän huono, ennemmin kannattaa käyttää ilmatieteenlaitoksen lämmitystarvelukuja. Siellä ne laitoksellansa veronmaksajien rahoilla näitä laskeskelee ihan tätä tarkoitusta varten:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut
Kajaanikos se nyt oli, äkkiä katsottuna näyttäisi tältä:
Tammi-20 619 Cvrk
Helmi-21 868 Cvrk
Johtopäätöksestä olen 100% samaa mieltä, ei tähän voi olla kuin tyytyväinen :)
-
Kyllä mulla on näkynyt siitä asti kun tammikuussa pumppu asennettiin. Oisko viikko sitten kun katosi.
Auttoi kun palautti sovelluksesta tehdasasetukset ja nollasi internet salasanan pumpulta. Nyt toimii taas.
-
Energiankulutuksen vertailuissa keskilämpötila on vähän huono, ennemmin kannattaa käyttää ilmatieteenlaitoksen lämmitystarvelukuja. Siellä ne laitoksellansa veronmaksajien rahoilla näitä laskeskelee ihan tätä tarkoitusta varten:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut
Kajaanikos se nyt oli, äkkiä katsottuna näyttäisi tältä:
Tammi-20 619 Cvrk
Helmi-21 868 Cvrk
Johtopäätöksestä olen 100% samaa mieltä, ei tähän voi olla kuin tyytyväinen :)
Kiitos tästä tiedosta. Aika aloittelija olen vielä näissä hommissa.
Katsoin vielä tuon vuoden 2019 tammikuun johon vertasin aiemmin.
Tammi-19 943Cvrk
Helmi-21 868 Cvrk
Mutta tosiaan tyytyväinen saa olla. Kyllähän tuossa mukavasti säästöjä kihisee :)
-
Auttoi kun palautti sovelluksesta tehdasasetukset ja nollasi internet salasanan pumpulta. Nyt toimii taas.
Sama täällä. Kiitos vinkistä.
-
Energiankulutuksen vertailuissa keskilämpötila on vähän huono, ennemmin kannattaa käyttää ilmatieteenlaitoksen lämmitystarvelukuja. Siellä ne laitoksellansa veronmaksajien rahoilla näitä laskeskelee ihan tätä tarkoitusta varten:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut
Kajaanikos se nyt oli, äkkiä katsottuna näyttäisi tältä:
Tammi-20 619 Cvrk
Helmi-21 868 Cvrk
Johtopäätöksestä olen 100% samaa mieltä, ei tähän voi olla kuin tyytyväinen :)
Kyllä kulutukseen tyytyväinen olen ja puunpoltto harrastus on jäänyt lähes kokonaan pois :)
Monen mielestä "ylitehoinen" pumppu 12kW olis riittänyt, sinänsä ei vaikutusta pumppu käy pääosin minimiteholla COP nyt 4.85.
2021 helmi 715 Cvrk ja 2018 helmi 749 Cvrk
KOKONAISKULUTUS HELMIKUU 2021 (sähkölaitoksen sivuilta)
Sähkönkulutus
Helmikuu 2021
1 379,81 kWh
Keskilämpötila
-9 °C
Sähkönkulutus
Helmikuu 2018
2 995,24 kWh
Keskilämpötila
-10 °C
Sähkönkulutus, Helmikuu 2021
54%
vähemmän kuin helmikuussa 2018
-1 615,43 kWh
-
Monen mielestä "ylitehoinen" pumppu 12kW olis riittänyt, sinänsä ei vaikutusta pumppu käy pääosin minimiteholla COP nyt 4.85.
Hep, missäs ulkolämpötilassa tuo 16kW malli alkaa sinulla käydä pätkää eli muuttuu on/off käyntiin?
Kuinka pitkiä on/off-aikoja tekee kun siirtyy pätkäajoon?
-
Minulla on 150m2 ja 45v vanha talo, joten energiankulutus saattaa olla samaa suuruusluokkaa kuin "aksutre":lla tuskin ainakaan pienempi.
Vuonna 2019 oli 344 päivää jolloin antotehon vrk keskiarvo oli pienempi kuin 4,0 kW.
Tämä raja saavutettiin -5,0 C lämpötolassa.
ATS
-
Jatkuvaan käyntiin pumppu siirtyy n. -10_-12 asteessa. Sitä ennen tauot ovat lyhentyneet liitteen n. 1.5 h:sta .n.0.5h mittaisiksi.-10 asteen pakkasilla tehon tarve nousee n. 7-9 kW:iin. kun mennään -20 nurkille tarvitaan n. 10,8 kW teho. Huippu jatkuvana oli kun pakkanen kiristyi -15 -> -25 asteeseen 13.8 kW.
Nyt on ollut poikkeuksellisen kylmä talvi joten vastuksia on moni pumppu käyttänyt helmikuussa. Taloudellinen merkitys kuitenkin vähäinen n. 100 eur luokkaa.
Nolla nurkilla liitteet teho minimi 4.8 kW ja tauot n.1.5h. tuolla teholla pärjää hyvin "normaalitalvena" kun pakkasia ei juuri ole.
Kulutus on ollut mielestäni hyvin pieni talon kokoon nähden. Ja sisällä jatkuvasti +24.
-
Jatkuvaan käyntiin pumppu siirtyy n. -10_-12 asteessa. Sitä ennen tauot ovat lyhentyneet liitteen n. 1.5 h:sta .n.0.5h mittaisiksi.-10 asteen pakkasilla tehon tarve nousee n. 7-9 kW:iin.
Ymmärsinkö oikein?
Kun ulkoilman lämpötila on korkeampi kuin -10C kone käy on-off käyntiä.
Käytännössä kone on 8 kW on-off kone, josta saa tarvittaessa puristettua toisen mokoman lisätehoa.
ATS
-
Kyllä kulutukseen tyytyväinen olen ja puunpoltto harrastus on jäänyt lähes kokonaan pois :)
Monen mielestä "ylitehoinen" pumppu 12kW olis riittänyt, sinänsä ei vaikutusta pumppu käy pääosin minimiteholla COP nyt 4.85.
2021 helmi 715 Cvrk ja 2018 helmi 749 Cvrk
KOKONAISKULUTUS HELMIKUU 2021 (sähkölaitoksen sivuilta)
Sähkönkulutus
Helmikuu 2021
1 379,81 kWh
Keskilämpötila
-9 °C
Sähkönkulutus
Helmikuu 2018
2 995,24 kWh
Keskilämpötila
-10 °C
Sähkönkulutus, Helmikuu 2021
54%
vähemmän kuin helmikuussa 2018
-1 615,43 kWh
Hyvät lukemat kyllä aksutre:llä vaikka iso talo! . Lämmitystarvelukukin vain 153 pienempi kuin meillä täällä kajaanisa. Kyllä siinä voi olla tyytyväinen hankintaan. ;D
-
Ymmärsinkö oikein?
Kun ulkoilman lämpötila on korkeampi kuin -10C kone käy on-off käyntiä.
Käytännössä kone on 8 kW on-off kone, josta saa tarvittaessa puristettua toisen mokoman lisätehoa.
ATS
Näin varmaankin voi ajetella, paitsi tuo on silloin 4.8 kW on/off kone teholtaan 40 % pienempi ja taloudellisempi. Ei vie myöskään startissa ylimääräistä virtaa.
Mutta oikeassa olet, pumpun ei tarvitse olla kovinkaan iso, jo 8 kW saattaa pärjätä pitkälle jos leuto talvi ja pakkasilla sitten vastusta käyttöön. Kaivon mitoitus pumpun kokoon nähden on kaiken a ja o. Liian iso pumppu kaivon mitoitukseen nähden tuo ongelmia ( ei inverter ). Itse päädyin tuohon pumppuun kun 8 kW ei riittänyt ja hintaero 3-12 ja 4-16 oli 400 eur. En usko että kovinkaan suurta säästöä tulisi vaikka minimiteho olisi tuo 3kW ( todellisuudessa n. 3.8 kW).
-
Näin varmaankin voi ajetella, paitsi tuo on silloin 4.8 kW on/off kone teholtaan 40 % pienempi ja taloudellisempi. Ei vie myöskään startissa ylimääräistä virtaa.
Mutta oikeassa olet, pumpun ei tarvitse olla kovinkaan iso, jo 8 kW saattaa pärjätä pitkälle jos leuto talvi ja pakkasilla sitten vastusta käyttöön. Kaivon mitoitus pumpun kokoon nähden on kaiken a ja o. Liian iso pumppu kaivon mitoitukseen nähden tuo ongelmia ( ei inverter ). Itse päädyin tuohon pumppuun kun 8 kW ei riittänyt ja hintaero 3-12 ja 4-16 oli 400 eur. En usko että kovinkaan suurta säästöä tulisi vaikka minimiteho olisi tuo 3kW ( todellisuudessa n. 3.8 kW).
Oliko tässä lattialämmitys ja mitkä menovesilämmöt?
-
Lattialämmitys koko talossa. Menolämmöt 30-40 astetta. Nyt kun kelit on viilenemässä niin pumppu lykkää +3 asteessa 33 asteista lattiaan. Kovimmilla pakkasilla oli 41, kun maksimi mitä uskaltaa syöttää yläkerran parketin takia on 42. Alakerrassa laattalattia koko kerroksessa, lämpenee mukavasti :) Siis pyynti koko ajan +24.
-
Tossa yksi seikka mikä helposti unohtuu inverterissä. Kun katsoo sinistä lämpökäyrää ja lämpö näyttää laskevan, pumppu saattaa käydä 6h yhtäjaksoisesti ladaten pikkuhiljaa lattiaa. Kun päivällä lämpötila nousee pumppu sattaa pitää 3h tauon kun lattia luovuttaa lämpöä ja sitä ei tarvitse ladata. Pumppu optimoi siis lämpötilan muutoksia joka vuorokausi ja tuo lisäsäästöä. Tasainen vrk lämpö tuo ton tasaisen"pätkäkäynnin".
-
Näin varmaankin voi ajetella, paitsi tuo on silloin 4.8 kW on/off kone teholtaan 40 % pienempi ja taloudellisempi. Ei vie myöskään startissa ylimääräistä virtaa.
Minulla ei ole käsitystä tuosta startin virtapiikistä, että kuinka paljon se tekee ylimääräisenä tehon ottona. Sähkömiehet varmaankin tietää.
Huimamassan kiihdyttämiseenhän tuo teho kuluu mutta toisaalta kontaktorin auetessa ja koneen pysähtyessä sama huimamassa tekee vielä saman työn kuin mikä kului startissa. Tasapeli.
Se mihin näissä käynnistyksissä ei ole kiinnitetty huomiota on se että kuluu puoli minuuttia - minuutti ennen kuin prosessi on täysin stabiloitunut ja kone käy normaali käyntiä. Tämän vaikutus on taatusti huomattavasti suurempi kuin startin virtapiikin vaikutus. Koskee myös invertterikonetta.
ATS
-
Minulla ei ole käsitystä tuosta startin virtapiikistä, että kuinka paljon se tekee ylimääräisenä tehon ottona. Sähkömiehet varmaankin tietää.
Huimamassan kiihdyttämiseenhän tuo teho kuluu mutta toisaalta kontaktorin auetessa ja koneen pysähtyessä sama huimamassa tekee vielä saman työn kuin mikä kului startissa. Tasapeli.
Se mihin näissä käynnistyksissä ei ole kiinnitetty huomiota on se että kuluu puoli minuuttia - minuutti ennen kuin prosessi on täysin stabiloitunut ja kone käy normaali käyntiä. Tämän vaikutus on taatusti huomattavasti suurempi kuin startin virtapiikin vaikutus. Koskee myös invertterikonetta.
ATS
Ei taida ihan tasan mennä, invertterissä jopa -35% pienempi virrankulutus samantehoisten ilmastointilaitteiden kompressorien virrankulutuksesssa.
https://www.researchgate.net/publication/336234751_Comparison_of_Energy_Consumption_between_a_Standard_Air_Conditioner_and_an_Inverter-type_Air_Conditioner_Operating_in_an_Office_Building
-
Kokonaiskulutus(Caruna)
Tammi-21 -3,5/672Cvrk 1161,53KWh
Helmi-21 -6,6/704Cvrk 1332,90KWh
-
Huimamassan kiihdyttämiseenhän tuo teho kuluu mutta toisaalta kontaktorin auetessa ja koneen pysähtyessä sama huimamassa tekee vielä saman työn kuin mikä kului startissa. Tasapeli.
Ei taida ihan tasan mennä, invertterissä jopa -35% pienempi virrankulutus samantehoisten ilmastointilaitteiden kompressorien virrankulutuksesssa.
Tämä sinun kommenttisi ei liity mitenkään tuohon minun väittämään? Pysy asiassa!
ATS
-
tuosta startin virtapiikistä, että kuinka paljon se tekee ylimääräisenä tehon ottona.
Startissa virta on suoralla käynnistyksellä n 7X nimellisvirta ja kompressorin käynnistysaika n 1-2 sekuntia.
Jos kaytössä on pehmokäynnistin niin starttivirta on n 2X nimellisvirta ja käynnistysaika samaa luokkaa.
Esim Danfossin kompressorikäynnistyksiin tarkoitetussa MCI pehmossa käynnistysramppi on 0,2-0,4 sekuntia kiinteästi eikä sitä voi muuttaa kun siinä ei ole säätöä.
Jos kompressorin nimellisteho on 3,6kw niin se ottaa tunnissa 3,6kwh.
Kun tunnissa on 3600 sekuntia niin yhden sekunnin kulutus on 1wh (0,001kwh)
Koska käynnistysvirta suoralla käynnistyksellä on n 7 kertainen nimellisvirtaan verrattuna niin käynnistyksessä em kompressorin ottoteho on 1-2 sekunnin ajan n 25kw ja kulutus 7-14w (0,007-0,014kwh). ;)
-
Ei taida ihan tasan mennä, invertterissä jopa -35% pienempi virrankulutus samantehoisten ilmastointilaitteiden kompressorien virrankulutuksesssa.
https://www.researchgate.net/publication/336234751_Comparison_of_Energy_Consumption_between_a_Standard_Air_Conditioner_and_an_Inverter-type_Air_Conditioner_Operating_in_an_Office_Building
Johtopäätös sopii tuohon testii, jossa invertteri saa käydä (lähes) koko ajan, mitä ei tapahdu liialla ylimitoittamisella.
En sitten tiedä minkälainen vaikutus voi olla eri kylmäaineella.
Itselläni mitoitettu yhteensä 220 rakennuslupa m2 huusholli, jossa 30m2 autotalli (noin 13-15C) aikaisemman sähkönkulutuksen 20-25 MWh perusteella luokkaan 9-12kW ja tämän perusteella 3-12 pumppu.
Pienimmillään antaa noin 2,8kW lämpöä ennen kuin joutuu pysähtymään, mikä on ehkä +4-5 asteen kohdalla. Käynnistyksiä parin vuoden aikana 1769.
Helmikuu 2021 (722Cvrk)
- sähkö 1264kWh
- pumppu 774kWh
- muu 490kWh
Takkaa lämmitettiin pakkasilla 1-20.2. noin joka toinen päivä.
-
luu5. sinulla vaihtunut pumppu 2003 - 2018 Nibe 410P (ka. 21MWh/v). 1/2019-> Nibe F1255-12 R EM, miten on käynyt vuosikulutuksen? Onko tullut säästöä?
-
luu5. sinulla vaihtunut pumppu 2003 - 2018 Nibe 410P (ka. 21MWh/v). 1/2019-> Nibe F1255-12 R EM, miten on käynyt vuosikulutuksen? Onko tullut säästöä?
PILP 410P oli alitehoinen tähän torppaan ja autotallin lämmitys hoidettiin suoralla sähköllä lattiaan.
Nyt siellä lattialämpövedellä lämpiävä puhallin, ja talossa uusi IV-kone.
2019 (jolloin noin kuusi viikkoa mentiin vielä vanhalla) 11951 kWh
2020 9518kWh
2021 tähän asti 2564kWh (viime vuonna sama jakso 2002kWh)
Eli sanoisin säästöä sähkönkulutuksessa yli puolet.
-
PILP 410P oli alitehoinen tähän torppaan ja autotallin lämmitys hoidettiin suoralla sähköllä lattiaan.
Nyt siellä lattialämpövedellä lämpiävä puhallin, ja talossa uusi IV-kone.
2019 (jolloin noin kuusi viikkoa mentiin vielä vanhalla) 11951 kWh
2020 9518kWh
2021 tähän asti 2564kWh (viime vuonna sama jakso 2002kWh)
Eli sanoisin säästöä sähkönkulutuksessa yli puolet.
Siis rahassa säästöä jotain 1500€/vuosi vai?
-
Paljonko on paljon?
Moottorin käynnistysvirta on 7*nimellisvirta ja pehmokäynnistimellä 2*nimellisvirta
"Matiaksen" laskelman mukaan yksi käynnistys kuluttaa keskimäärin n. 0,01 kWh ja pehmokäynnistimellä 0,003 kWh.
Tyypillisen on-off koneen käyntiaikasuhde on n. 30% joten vuotuinen käyntiaika on n. 2600h
Jos yksi käyntijakso on 45min, tulee tästä n. 3500 starttia vuodessa.
Jos 3,6 kW nimellistehoinen kone käy 75% teholla, kuluu vuodessa energiaa n. 7000kWh
3500 starttia vuodessa kuluttaa energiaa 3500*0,01 =n. 35kWh ja pehmokäynnistyksellä n. 10kWh
Starttin kuluttama energia vuodessa on 0,5% vuotuisesta energian kulutuksesta ja pehmolla vastaavsti 0,14%
Paljonko on paljon?
Tässäkin tapauksessa starttien aiheuttama lisäenergian tarve hukkuu kohinaan eli ei ole merkitystä koknaisuuden kannalta.
ATS
-
Minulla ei ole käsitystä tuosta startin virtapiikistä, että kuinka paljon se tekee ylimääräisenä tehon ottona. Sähkömiehet varmaankin tietää.
Huimamassan kiihdyttämiseenhän tuo teho kuluu mutta toisaalta kontaktorin auetessa ja koneen pysähtyessä sama huimamassa tekee vielä saman työn kuin mikä kului startissa. Tasapeli.
Se mihin näissä käynnistyksissä ei ole kiinnitetty huomiota on se että kuluu puoli minuuttia - minuutti ennen kuin prosessi on täysin stabiloitunut ja kone käy normaali käyntiä. Tämän vaikutus on taatusti huomattavasti suurempi kuin startin virtapiikin vaikutus. Koskee myös invertterikonetta.
ATS
Jaa'a...ei tommonen sekunti-kaks startti kyllä näy energiatasoissa mitenkään ylimääräisenä...sen näkee jo otsalohkolla.
Kuten sanoit niin tuo stabiloituminen startin jälkeen edustaa sitten jo jotain muuta kun kestää minuutin-pari, tuohan on yksi syy kun on/off:kin pyritään saamaan käymään pitkään ilman stoppeja, toinen syy tietysti että startit tunnetusti kuluttaa konetta enemmän ja monasti on ollut syy miksi nuori MLP menee rikki ennen aikojaan. Invertterillä tietysti starttien määrä yleensä jää paljon matalemmaksi joten se on jo aika temppu jos semmosen saa rikki starteilla...
Paljonko @aksutre :lla näyttää laskurit vuosistarteiksi, joko tietää?
Miksi asia olis erilailla invertterin kanssa, yhtälailla sekin starttaa ja ei sekään sen nopeammin stabiloidu periaatteellisesti, ne joissa on sähköinen baisari, kuten Bosch, saattaa suoriutua tuosta nopeammin. Noista inverttereistä löytynee myös käyriä joista voi vähän nähdä kuinka nopeasti siirtyy vakaaseen ajoon....
-
J
Paljonko @aksutre :lla näyttää laskurit vuosistarteiksi, joko tietää?
Tossa koko lista 1.9. alkaen jolloin nollasin laskurit. (puoli vuotta, kesällä starttailee harvemmin)
n. puolet käyntiä ja 860 starttia. Kohta on lämmityksessä 10000 ilmaista kWh:ta tienattu :)
6C50 Total op. time 4339 h
5C51 Supp energy tot 13621 kWh
5C52 Supp energy heating 12049 kWh
5C53 Supp energy hotwater 1572 kWh
5C54 Compr. consump. tot 3044 kWh
5C55 Compr. cons. heating 2484 kWh
5C56 Compr. cons. hotwat 559 kWh
5C57 Aux consumption tot 37 kWh
5C58 Aux cons. heating 28 kWh
5C59 Aux cons. hot water 9 kWh
6C60 Compr. Runtime 2065 h
2C61 Compr. Starts 860.00
Virrankulutuksesta:
"It’s estimated that standard systems draw 3-4 times as much power on start-up versus an INVERTER-driven system. "
https://www.mitsubishicomfort.com/articles/technology/fixed-speed-compressors-vs-mitsubishi-electric-inverter-technology
-
Virrankulutuksesta:
"It’s estimated that standard systems draw 3-4 times as much power on start-up versus an INVERTER-driven system. "
Eli on sama kuin pehmokäynnisteisessä on-off:ssa -> Tasapeli
-
Vertailun vuoksi laitan oheen käppyrän Bosch 4-16 tehosta yhdeltä vuorokaudelta (eilinen klo 12:00 - tämä päivä klo 12:00).
Eli nyt kun pari viikkoa sitten sain sivurakennuksenkin liitetyksi mukaan lämmitykseen, on käynti parin asteen pakkasella jatkuvaa ja ei mennä ihan minimiteholla.
Käyrässä näkyy pari LKV lämmitysjaksoa, joiden jälkeen on nuo vähän ärsyttävät/turhat pysähdykset.
Ja klo 13 molemmin puolin tauko, kun lämmitystä ei ole tarvittu (Bosch minimiteho on tuo noin 4.7-4.8 kW)
Mukana myös ulkolämpötila, anturi kyllä valehtelee ehkä yhden asteen liian lämmintä, ei ole ihan optimaalisella paikalla, lähellä olevan oven aukiolo näkyy nopeasti käyrässä.
Aikanaan Tomppelin laskelmilla tehon tarpeeksi kokonaisuudelle tuli noin 16 kW, näyttäisi olevan aika lailla sopiva.
Ennen kuin liitin sivurakennusta mukaan, oli lepojaksoja jo nolla-keleillä.
En kuitenkaan ole sitä mieltä, että invertterikoneella tarvitsisi väkisin pyrkiä jatkuvaan käyntiin, kunhan käyntijaksot pysyvät siedettävän pitkinä. Ja lattialämmitystalossa paksulla betonilaatalla tämä kyllä onnistuu.
-
Ei taida ihan tasan mennä, invertterissä jopa -35% pienempi virrankulutus samantehoisten ilmastointilaitteiden kompressorien virrankulutuksesssa.
Olisikohan invertteristä sellaista tietoa mistään saatavilla että paljonko taajuus/pyörimisnopeus vaikuttaa kompressorin kuluttamaan sähkötehoon?
Siis jos taajuus on 50Hz ja kompressorin ottoteho vaikkapa 3,6kw ja sitten lasketaan taajuus 25Hz niin puolittuuko kompressorin ottoteho?
Vai pieneneekö vielä enemmän vai vähemmän?
Samoin kiinnostaisi tietää miten ottoteho muuttuu kun taajuutta nostetaan vaikkapa 100Hz tasolle.
On sellainen aavistus ettei ottoteho seuraa taajuutta lineaarisesti mutta eipä oikein mistään tunnu asiasta löytyvän faktatietoakaan.
Jos jäsen aksutre tai joku invertteripumpun omistaja voisi suorittaa tuollaista testiä niin tulisi invertteripumpusta tämä ominaisuus ja sen vaikutus hyötysuhteeseen jollain tavalla selkeämmin esille.
Jos invertteripumpussa on oma kwh mittari ja siinä reaaliaikainen tehonäyttö niin siitähän ottotehon saisi helposti esille
-
Taajuudella ei sinäänsä ole vaikutusta moottorin tehoon. Riippuu mitä sillä moottorilla pyöritetään. Jos moottorin akselin päässä ei ole kuormitusta ei ole merkittävää eroa pyörittääkö moottoria "tyhjäkäynnillä" noin 1500 rpm vai noin 1000 rpm. Jos siis unohdetaan moottorin sisäiset hyötysuhteeseen vaikuttavat tekijät.
Esim. oma bosch 7001i 12 kw malli voi ottaa 51% pyörimisnopeudella noin 1.3 kw tehon jos tekee lattialämmitystä noin 30 astetta lähtevä vesi, tai noin 2.4 kw jos tekee käyttöveden loppukuumennusta noin 70 astetta lähtevä veden lämpötila. Eli tässä tapauksessa sama pyörimisnopeus = sama taajuus jos kompurassa on kestomagneettitahtimoottori. Jos kompurassa on oikosulkumoottori on taajuus hieman suurempi johtuen oikosulkumoottorin jättämän kasvusta kuormituksen kasvaessa. Eli tässä esimerkki siitä, että pyörimisnopeuksien ollessa samat ovat ottotehot kuitenkin aivan eri luokkaa.
Tuo aiempi keskustelu moottoreiden starttauksen kuluttamasta energiasta menee näissä käytöissä tosiaan sinne pilkkujen taakse... toki mielenkiintoista analyysiä.
-
Ajattelin tuolla testillä tilannetta jossa lauhtumispaine ja -lämpötila olisivat suht samat.
Eli jos lauhtumislämpötila on vaikka 30 astetta ja taajuus 50Hz niin miten ottoteho muuttuu jos taajuus alennetaan 25Hz tasolle kun lauhtumispaine ja -lämpötila pidetään samana?
-
Tuossa taulukko inverterin tehosta ja COPista eri taajuuksilla. Huomaa kuitenkin että höyrystimelle tuleva nesteen lämpötila on merkittävä tekijä pumpun tehoon/hyötysuhteeseen.
Nyt kun in kymmenen pakkasta oma pumppu raksuttaa 30% minimiteholla 4.8 kW ja lauhduttimelta lattialämmityspiiriin lähtee 35 asteista menovettä. Kaivosta tulee 5.2 ja menee 2.3 asteista.
Linkki tutkimukseen josta tuo taulukko:
https://www.researchgate.net/publication/319583607_Effects_of_the_total_borehole_length_and_of_the_heat_pump_inverter_on_the_performance_of_a_ground-coupled_heat_pump_system
-
Vertailun vuoksi laitan oheen käppyrän Bosch 4-16 tehosta yhdeltä vuorokaudelta (eilinen klo 12:00 - tämä päivä klo 12:00).
Eli nyt kun pari viikkoa sitten sain sivurakennuksenkin liitetyksi mukaan lämmitykseen, on käynti parin asteen pakkasella jatkuvaa ja ei mennä ihan minimiteholla.
Käyrässä näkyy pari LKV lämmitysjaksoa, joiden jälkeen on nuo vähän ärsyttävät/turhat pysähdykset.
Ja klo 13 molemmin puolin tauko, kun lämmitystä ei ole tarvittu (Bosch minimiteho on tuo noin 4.7-4.8 kW)
Mukana myös ulkolämpötila, anturi kyllä valehtelee ehkä yhden asteen liian lämmintä, ei ole ihan optimaalisella paikalla, lähellä olevan oven aukiolo näkyy nopeasti käyrässä.
Aikanaan Tomppelin laskelmilla tehon tarpeeksi kokonaisuudelle tuli noin 16 kW, näyttäisi olevan aika lailla sopiva.
Ennen kuin liitin sivurakennusta mukaan, oli lepojaksoja jo nolla-keleillä.
En kuitenkaan ole sitä mieltä, että invertterikoneella tarvitsisi väkisin pyrkiä jatkuvaan käyntiin, kunhan käyntijaksot pysyvät siedettävän pitkinä. Ja lattialämmitystalossa paksulla betonilaatalla tämä kyllä onnistuu.
No noi käyrät näyttää semmosilta missä normaalisti/tavallisesti invertteri alkaa pelata on/offia kun mitoitus ~kohillaan, nollan haminoissa, sinulla jopa muutamalla plussalla +2...+4 (käyrän mukaan).
Semmosta invertteriä ookkaa joka ei kesällä muutu on/off...on ne minimitehot senverran kumminkin ja johonkin kohtaan ne kuitenkin osuu (minimiteho ei ole portaaton vaan tavallaan on/off pumppu), matalimmat 1kW luokassa...tuollakin mennään on/off kun tod.näk. pienemmät kosteat tilat joita ehkä lämmitetään. Sitten toisaalta kosteat tilat ei välttämättä kasva suhteessa yhtä paljon kuin tämmönen 4.7-4.8kW minimiteho on eli tuossa tapauksessa tietty on rajumpaa on/offia, mutta ei siinä sen kummenpaa semmosta se on sille ei voi mitään.
Sitten kun mitoitus on jossain missä jatkuva alkaa -10ºC paikkeilla niin invertterin edut vähän niinku jää käyttämättä osittain kun isoimmat käyntimäärät löytyy haarukasta -5...+5ºC keleistä ja mennään sitten on/offia.
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9012.0;attach=13779;image)
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9012.0;attach=13781;image)
-
Inverterin vahvuus on juuri siinä että se mukauttaa tehoa todellisen tarpeen mukaan. Jos yöllä on kylmä ja lattiaa lämmitetty niin illtapäivällä kun on lämpimämää pumppu pysähtyy kun ei ole lämmitystarvetta. Ei siis tuoteta lämpöä turhaan.
Lämmitysenergiasta kuluu 60-70% loka-huhtikuu välillä, tuo kesän kulutus on melko pientä. Hyvällä ja huonolla mitoituksilla saatta energiankulutuksen ero olla valtava.
-
Inverterin vahvuus on juuri siinä että se mukauttaa tehoa todellisen tarpeen mukaan. Jos yöllä on kylmä ja lattiaa lämmitetty niin illtapäivällä kun on lämpimämää pumppu pysähtyy kun ei ole lämmitystarvetta. Ei siis tuoteta lämpöä turhaan.
Lämmitysenergiasta kuluu 60-70% loka-huhtikuu välillä, tuo kesän kulutus on melko pientä. Hyvällä ja huonolla mitoituksilla saatta energiankulutuksen ero olla valtava.
Ei se on-off pumppukaan iltapäivällä käy, jos ei tarvetta ole.
Onko tarkoitus pitää kone tasaisesti käynnissä vai antaa sen sammua jossain lämpötilassa? Ja mikä lämpötila olisi "paras", yli vai alle keskilämpötilan?
-
Tampereella vuoden keskiarvo on +4.6, mutta jos laskee nuo lämmityskuukaudet niin -2. Lienee tuo -2 -> optimaalisin jatkuvaan käyntiin.
-
Inverterin vahvuus on juuri siinä että se mukauttaa tehoa todellisen tarpeen mukaan.
Tämähän se invertteripumpun kiistaton etu on/off pumppuun verrattuna on silloin kun järjestelmä toimii oikein.
Tässä ketjussa on kovasti tuotu esille invertteripumpun parempaa hyötysuhdetta on/off pumppuun verrattuna.
Sitä puolta invertterin toiminnasta yrittelen avata/ymmärtää että mistä korkeampi hyötysuhde tulee kylmäainekierrossa kun kompressorin pyörimisnopeutta muutetaan lämmönkulutusta kulutukseen sopivaksi.
Onko esim kompressorin moottorin hyötysuhde ottotehon osalta jotenkin parempi jos taajuutta pystytään muuttelemaan vs kiinteä 50Hz on/off kompressorin hyötysuhde?
Kompressoreissa yleensä käytetään 2 napaista oikosulkumoottoria jonka hyötysuhde (ottoteho vs akseliteho) on 90% paikkeilla kun kuormitus on lähellä nimellistehoa,pienemmällä kuormituksella tämä hyötysuhde kuitenkin laskee häviöiden kasvaessa.
Vai tuleeko invertterin parempi hyötysuhde kylmäainekierron tehokkaammasta toiminnasta laajemmassa toiminta-alueessa?
Siis jos taajuutta alennetaan 50Hz---> 25Hz niin kylmäainekaasun massavirtaus täytyy pienentyä että haluttu lauhtumispaine ja -lämpötila saavutetaan.
Onko esim paisuntaventtiilin toiminta invertteripumpussa erilainen kuin on/off pumpussa?
Jos on niin millä tavalla erilainen?
Vai onko keruuliuoksen korkeampi lämpötila se pointti jolla saadaan parempi hyötysuhde?
Siis jos keruuliuosta jäähdytetään pienemmällä taajuudella/teholla vähemmän niin tuleeko parempi hyötysuhde sieltä?
Vai onko jokin muu ominaisuus jolla invertterin korkeampi hyötysuhde saavutetaan.
Itse invertterihän ei hyötysuhdetta mitenkään pysty nostamaan sähkövirran muokkauksen osalta,päinvastoin suoraan käyttöön verrattuna siinä muodostuu erilaisia häviöitä kun invertterissa verkkosähkö muutetaan ensin tasavirraksi josta jollain hakkurilla tehdään säädettävää ulostulotaajuutta
moottorille niin tässä prosessissa väistämättä tulee lämpö yms häviöitä joita suoran käytön kontaktorissa ei ole.
Eli mikä siinä invertteripumpussa se oleellisin hyöty vs on/off pumppuun on selkokielelle avattuna?
-
Inverterin vahvuus on juuri siinä että se mukauttaa tehoa...
Mitä vaikuttaa lämmönvaihtimien mitoitus?
Maalämpökoneen käydessä pienillä tehoilla lämmönvaihtimilla on lämpöenergian siirtyminen täydellisempää.
Hintasyistä ei voida valita vaihtimia, joilla lämmön siirtyminen on hyvä myöskin maksimitehoilla.
Ehkäpä siitä syystä maalämpökoneiden valmistajat vaikuttavat haluttomilta kertoa koneensa ominaisuuksista tehoasteikon yläpäässä.
dT häviö vaihtimen yli on suurempi, kun kone käy suurilla tehoilla. Hyötysuhde laskee..
-
Mahdollisimman yksinkertaisesti koskien pelkkää kompressoria:
Atlas Copcon mukaan on/off kompressori hukkaa virtaa 20-30% maksimitehosta.
50%::lla invertteri tasapainossa, ei häviötä.
Tuon firma saattaa tietää kompressoreista jotain :)
https://www.atlascopco.com/en-uk/compressors/customerbenefit/vsd/vsd-vs-fixed-speed
-
Atlas Copcon mukaan on/off kompressori hukkaa virtaa 20-30% maksimitehosta.
50%::lla invertteri tasapainossa, ei häviötä.
Varmaan tämä pitää paikkansa paineilmakompressoreissa mutta niissä suuret häviöt tulee kun kompressorin moottori jää tyhjäkäynnille (kevennys) pyörimään silloin kun haluttu paine on saavutettu.
Joissakin ilmakompressoreissa on aikarele joka pysäyttää kompressorin jos tyhjäkäyntiä tulee liian pitkiä aikoja mutta häviöitä siitäkin tulee.
Invertterillä tämä häviö jää pois kun kompressori pyörii jatkuvasti sopivalla pyörimisnopeudella kulutusta vastaavalla paineentuotolla eikä tyhjäkäyntijaksoja ole.
Maalämpökoneessa on/off kompressori pysähtyy kun haluttu lämpötila on saavutettu eikä pysähtyneestä kompressorista tule samantapaisia häviöitä kuin ilmakompressorista,tai vähäinen käynnistyspiikki ottotehossa kompressorin käynnistyessä mutta sillä ei liene juurikaan merkitystä
-
Totuus on, että suurimmalla osalla valmistajista ilmoitettu vuosi-SCOP kylmässä ilmastossa on selvästi parempi inverttereillä kuin on-offeilla. Parhaat inverttereille luvatut ovat jo 6:n molemmin puolin ja 5,5 on peruskauraa 35 C menolla.
Osa on-offeista on selvästi halvempia ja jäävät alle 5:n. Osa pääsee lähelle tai jopa parempaan kuin huonoimmat invertterit.
Potentiaalisia säästökohteita on ainakin pumppaussähkö. Invertterihän käy pääosin pienillä tehoilla ja usein SCOP on ilmoitettu reilusti maksimitehoa pienemmällä mitoituksella. Tällöin erityisesti keruupumppu vie merkittävästi vähemmän. Sen tehonkulutus kasvaa periaatteessa virtauksen kolmannessa potenssissa. Vie siis selvästi vähemmän 50% virtaamalla tupla-ajassa kuin 100% virtaamalla.
Sitten toinen juttu on ilmoitettu SCOP vs. todellinen. Miten hyvin standardi kuvaa todellisuutta? Osuuko invertteri johonkin porsaanreikään?
Näitähän on ollut mm. autojen kulutuksen NEDC-standardissa. Siinä automaattivaihteistolla ja Start&Stopilla sai suuren perusteettoman edun, koska standardi pakotti manuaalit ajamaan pienillä vaihteilla ja pysähdyksissä oltiin pitkiä aikoja.
Esim. Niben mitoitusohjelmassa arvioitu kokonaiskulutus on usein pienempi 1245-sarjan on-offilla kuin 1255-sarjan invertterillä, vaikka normin mukaiset SCOPit ovat jälkimmäisessä parempia. Mitoittaa noille myös eri kaivot eli 1245:lle matalamman, jolloin sitten kokonaiskulutuskin voi sillä olla suurempi.
-
Mitä vaikuttaa lämmönvaihtimien mitoitus?
Maalämpökoneen käydessä pienillä tehoilla lämmönvaihtimilla on lämpöenergian siirtyminen täydellisempää.
Hintasyistä ei voida valita vaihtimia, joilla lämmön siirtyminen on hyvä myöskin maksimitehoilla.
Ehkäpä siitä syystä maalämpökoneiden valmistajat vaikuttavat haluttomilta kertoa koneensa ominaisuuksista tehoasteikon yläpäässä.
dT häviö vaihtimen yli on suurempi, kun kone käy suurilla tehoilla. Hyötysuhde laskee..
Näyttäs lauhduttimessa olevan merkittävästi suurempi virtaus invertteripumpussa. s.75
https://www.researchgate.net/publication/273525301_Heating_system_return_temperature_effect_on_heat_pump_performance
-
Näyttäs lauhduttimessa olevan merkittävästi suurempi virtaus invertteripumpussa.
Voisitko laittaa sivun ja kohdan mihin viittaat?
Ja sama kun vast'edes viittaat johonkin asiakirjaan.
ATS
-
Näyttäs lauhduttimessa olevan merkittävästi suurempi virtaus invertteripumpussa. s.75
https://www.researchgate.net/publication/273525301_Heating_system_return_temperature_effect_on_heat_pump_performance
Eikö tuossa oheisen kuvan tekstissä sanota juuri päinvastoin?
Oli niin tai näin niin mitä sillä halutaan todistaa?
ATS
-
Tarkoittaa , että hyötysuhde invertterin osakuormatilassa lauhduttimen massavirta on pienempi kuin on-off-toimintatilassa.Tällä saavutetaan kaikista paras SPF, on-off-ohjauksella oli 3,07 ja invertterillä 3,48. Kaaviossa pieni alue n. 30% kohdalla jossa invertterin käyrä alempana.
Sen sijaan tuota edellisessä lauseessa viitataan kykyyn tuottaa lisälämpöä pohjoismaisiin olosuhteisiin. Kokonaisuudessaan osakuorma auttaa lisäämään lämpöpumpun elinajanodotetta ja kykyä laajentaa kompressorin toiminta-alutta ja tarjota mahdollisuusvähentää lisälämmön tarvetta pohjoismaisessa ilmastossa, jossa lisälämpö on tarpeen. Lauhduttimen massavirtahan on kaaviossa on/off koneella maksimissaan n.0.12 kg/s ja invertterillä 0.30 kg/s. Tuolla suuremmalla massavirralla tuotetaan tarvittaessa enemmän tehoa pohjoismaisiin olosuhteisiin, mutta hyötysuhde toki laskee.i Hyötysuhteeltaan nvertteri on täysteholla on/off pumppua huonompi, mutta osateholla huomattavasti parempi kuin on/off. Kun vertaa 8 kW on/offia ja 4-16kW invertteriä olen melko varma siitä että isommassa pumpussa on myös isompi lauhdutin joka parantaa hyötysuhdetta osakuormalla.
-
Yksi merkittävä tekijä on itse kylmäaineprosessi, lähinnä lauhduttimelle menevä kuumakaasun lämpötila. Jos oma pumppu käy n. 50% teholla lämmityskäytössä( kuten 8 kW on/off pumppu aina ) kuumakaasu on lauhduttimelle n. 75. Seiitä poistuu ensin tulistus n, 25 astetta joka tuo n. 1kw tehon. itse lauhtuminen (höyryn muuttiúminen lauhduttimessa nesteeksi 50asteessa ) tuo n.7 kW tehon ja vielä nesteen alijäähtyminen prosessin lopuksi 50-> 40 astetta tuo vielä n. 0.5 kw twhon. yhteensä siis n.8.5kW.
Kun pumppu käy minimillä n. 4.8 kW teholla kuumakaasu lauhduttimelle on matalampi n. 55 astetta. Silloin tulistuksen posituminen jää vähälle 55-> 50 astetta ja lähes tuo koko teho tulee itse lauhtumisprosessista ( kaasu nesteeksi 50 asteessa) tuon alijäähtyminen lisäksi. Ei tule siis juurikaan häviötä, tuo kuumakaasun lämoötilan nosto 55-75 vie kuitenkin komprsessorilta huomattavasti enemmän virtaa kuin alemman 55 asteen tuottaminen.
-
Kun tein lämpöpumpun valintaa about kaksi vuotta sitten, Boschin maahantuoja teki mitoituksen talolle 35000 kWh:n mukaan, joka oli meillä maakaasun vuosikulutus. Mitoitus tehtiin sekä 3-12 että 4-16 malleille, kts. oheiset kuvat. Mielenkiintoista oli, että 4-16 vuotuinen sähköenergian laskennallinen tarve oli muutaman prosentin verran pienempi. Kun tätä ihmettelin maahantuojalle, ei osannut sanoa selvää syytä mutta arveli, että voi johtua tehokkaammasta lämmönvaihtimesta.
-
Kun vertaa 8 kW on/offia ja 4-16kW invertteriä olen melko varma siitä että isommassa pumpussa on myös isompi lauhdutin joka parantaa hyötysuhdetta osakuormalla.
Ei kai :D ... no tottakai tietysti on, 8kW koneella sen vaihtimen tarttee vaihtaa vain 8kW teho ja 16kW koneella sen pitää suoriutua tuplaten isommasta tehosta...
Noin yleisesti, ei kai tommoset koneet ole "samalla viivalla" jos ajatellaan jonkun kohteen lämmitysratkaisua... tai no voi tietty olla mutta sitten on täysin eri filosofiat noiden kesken asian ratkomiseen...joko toinen on äärimmäisen osatehoinen tai toinen äärimmäisen ylitehoinen.
-
Sinänsä mielenkiintoista, että minulle Boschin maahantuojan tekninen kaveri suositteli 30 000 kWh vuosikulutukselle 8 kW invertteriä.
Invertterin voi tietysti hyvin ylimitoittaa, mutta jossain vaiheessa menettää sitten pienen tehon hyödyn, kun tuosta tulee on-off. Aksturellahan tuo on käytännössä pelkkä on-off, kun eihän niitä reippaampia pakkasia juuri ole.
Itseä ainakin invertterissä viehettää juuri se, että taloon saisi tasaista lämpöä eikä tarvitse (suurta) puskurivaraajaa.
-
Kun tein lämpöpumpun valintaa about kaksi vuotta sitten, Boschin maahantuoja teki mitoituksen talolle 35000 kWh:n mukaan, joka oli meillä maakaasun vuosikulutus. Mitoitus tehtiin sekä 3-12 että 4-16 malleille, kts. oheiset kuvat. Mielenkiintoista oli, että 4-16 vuotuinen sähköenergian laskennallinen tarve oli muutaman prosentin verran pienempi. Kun tätä ihmettelin maahantuojalle, ei osannut sanoa selvää syytä mutta arveli, että voi johtua tehokkaammasta lämmönvaihtimesta.
Pisteet maahantuojalle mitoituksesta, yli 100% tehonpeitto molemmilla vaihtoehdoilla :)
COPit myös realistisia 4.83 ja 5.05, noihin kyllä pääsee. Esitteen 5.85 ja 5.55 onkin sitten eri asia.
-
Eivät ole vertailukelpoisia COPeja. Esitteen ovat pelkälle lämmityksellevlaskettuja ja tarjouksessa on mukana myös alemman COPin käyttövesi.
Vaikkapa 30 000 kWh lämmitystä 5,85 + 5000 kWh käyttövettä 3,0 tekee kokonais-COPiksi 5,15.
-
Itseäni noissa mitoituslaskelmissa ihmetytti lähinnä se, että suuremmalle pumpulle tuo kokonaissähkönkulutus ja sitä kautta käyttökustannukset olivat laskelman mukaan pienemmät. Myyntibrosyyrien mukaan luulisi olevan päinvastoin, kun pienemmällä on parempi SCOP. Ja mitoitus juuri kohdallaan, ei siis ylimääräistä tehoa.
Selvyyden vuoksi: nuo COP lukemat ovat siinä minun laskemiani arvoja suoraan noista tuotto- ja kulutusluvuista.
-
Ei taida kellään olla laitettuna Bosch 7001 sarjalaisille lämmöntuottoon ja sähkön kulutukseen 'tarkistus mittauksia'!?
Omilla mittareillaan tuntuvan tekevän parempaa duunii kuin Nibeläiset invertterit...
-
Itseäni noissa mitoituslaskelmissa ihmetytti lähinnä se, että suuremmalle pumpulle tuo kokonaissähkönkulutus ja sitä kautta käyttökustannukset olivat laskelman mukaan pienemmät. Myyntibrosyyrien mukaan luulisi olevan päinvastoin, kun pienemmällä on parempi SCOP. Ja mitoitus juuri kohdallaan, ei siis ylimääräistä tehoa.
Selvyyden vuoksi: nuo COP lukemat ovat siinä minun laskemiani arvoja suoraan noista tuotto- ja kulutusluvuista.
Luulisin että kyse yhtenä pointtina on siitä että noiden tehokkuuskäyrät on semmoset että 16kW sopii paremmin tuohon sinun profiiliin. Eli periaatteeltaan ovat tuon kuvan mukaisia ja jos vaikka se 12-kone rommaa vähän niinku tuo 6-kone tuossa kaaviossa. 12-konetta ei ole ollut siihen aikaan kun tuo kaavio tehty.
Nibessä ja Boschissa molemmissa on Mitsun compurat, kylmäaineet kylläkin erit.
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9975.0;attach=13741;image)
-
Ei taida kellään olla laitettuna Bosch 7001 sarjalaisille lämmöntuottoon ja sähkön kulutukseen 'tarkistus mittauksia'!?
Omilla mittareillaan tuntuvan tekevän parempaa duunii kuin Nibeläiset invertterit...
Mulla on energiamittari 7001i 3-12 perässä.
-
Mulla on energiamittari 7001i 3-12 perässä.
No, mitä tuloksia joko on?
Edessä ei ole sähkölle vai...
-
Tarkkuuksista en tiedä, mutta voidaan sitä vertailla kWh-mittarin kulutukseen. Mitään johdonmukaisuutta tuossa ei kyllä ole, kun tarkastelee asiaa kk-tasolla ;D
Otetaan tähän nyt pari esimerkkiä, Maaliskuussa MLP tilastot sanoo että 467kWh kulutettu, mittarilta saatu lukema on 441,4kWh. Huhtikuulta MLP 364kwh ja mittarilta 347kWh.
Useammin tuo MLP näyttää enemmän kuin itse kWh-mittari.
Näyttäs pitävän hyvin paikkansa, kulutus jopa vähän yläkanttiin. Kaivolta tulevan nesteen lämpötila vaikuttaa COPiiin ääripäissä jopa 15-20%.(-5 vs +5)
Kylmäpiirin säädöt voivat olla erilaiset, tulistus, alijäähdytys, lauhduttimen koko jne. kaikki vaikuttavat. Myös tuo kylmäaine. Jos pumpun COP on talven jälkeen lähempänä viittä niin saa olla tyytyväinen. Mitä uudempi pumppu niin todennäköisesti parempi ,eiköhän ne aina vähän mene parempaan suuntaan.
-
Nibellä on aika sama juttu. Mun tapauksessa Niben mitoitusohjelma antaa 32 000 kWh/11 kW tapauksessa 220 m kaivolla:
F1255 12 kW: 7034 kWh/4,5, hinta 7590 €
F1255 16 kW: 6763 kWh/4,7, hinta 8290 €
Mielenkiintoista, että on off pääsee samaan:
F1245 10 kW: 6870 kWh/4,6 + 164 kWh vastuksilla, jotka eivöt ole COPissa mukana. Siis täysin sama kuin F1255-12. Hinta 7490 €
Jopa 8 kW on-off olisi hyvä:
F1245 8 kW: 6619 kW/4,8 + 504 kWh = 7123 kWh, hinta 7090 €.
Mutta nuo olivatkin kalliita on-offeja. Halvemmat:
F1226 8 kW: 7037 kWh/4,4 + 772 kWh = 7809 kWh, hinta 5990 €
F1226 12 kW: 7681 kWh/4,2 + 18 kWh = 7699 kWh, hinta 6990 €
Nibellä siis 12 ja 16 kW invertterillä hintaero 700 € (Boschilla 500 €) ja säästöä tulisi 30 €/v. Tuskin maksaa takaisin elinikänään ja harmina paljon suurempi minimiteho, joka voi aiheuttaa ongelmia lämpimällä. Ainakin Nibellä taitaa olla minitehoissa oikeasti selvästi suurempi ero kuin esitteen 3 vs. 4 kW.
F1226 8 kW saattaisi hyvinkin olla taloudellisesti paras vaihtoehto. Tosin se vaatinee puskurin minun tapauksessa, joka syö hintaeron.
-
Bosch 32000kWh, espoo...oliko oikein?
-
12 ja 16 maapiirit saman mittaíset, 12 1kpl 235m kaivo, 16 2kpl 235m kaivo??? =50000 kWh
Jotain on mennyt väärin. Onneksi kuitenkin tuossa 2-8 kW pumpussa kunnon mitoitus kaivossa ja 4-16 ei kaivot ainakaan jäädy ;D
Pk seudulla maaperän pitäisi olla lämpimämpää. Jos otit 3-12 pumpun niin hyvä valinta, mielestäni sopivin mitoitus.
-
Bosch 32000kWh, espoo...oliko oikein?
Kyllä ja tuosta 4800 kWh käyttövettä. Mutta minulla siis kaikissa oli yksi 220 m aktiivimetrin kaivo. Saatko sen muutettua vai tuleeko väkisin eri? Laita on-offeja myös.
Laitetaan vielä tuo 6 kW malli 8 kW sallittuna:
F1255 6(8) kW: 7257 kWh/4,3 + 505 kWh = 7762 kWh, hinta 6990 €.
Ei siis oikein toimi tuolla kulutuksella. Huom! Niben kulutuksissa ei ole mukana lämmönjakopumppu, jolle sanotaan erikseen 400-500 kWh.
-
Kyllä ja tuosta 4800 kWh käyttövettä. Mutta minulla siis kaikissa oli yksi 220 m aktiivimetrin kaivo. Saatko sen muutettua vai tuleeko väkisin eri? Laita on-offeja myös.
Laitetaan vielä tuo 6 kW malli 8 kW sallittuna:
F1255 6(8) kW: 7257 kWh/4,3 + 505 kWh = 7762 kWh, hinta 6990 €.
Ei siis oikein toimi tuolla kulutuksella. Huom! Niben kulutuksissa ei ole mukana lämmönjakopumppu, jolle sanotaan erikseen 400-500 kWh.
4500kWh arpoo LV:lle 4 hengellä...
Kaivot automaatilla valittuja, väkisin...2 tarkoittaa että pyytelee 2:lla kaivolla (40mm putkella). Normaali kallio/normaali maa.
Sisälämpö inverttereillä 20ºC oli oletuksena
Tuossa noita on/offeja, 21ºC sisälämpö
-
12 ja 16 maapiirit saman mittaíset, 12 1kpl 235m kaivo, 16 2kpl 235m kaivo??? =50000 kWh
Jotain on mennyt väärin. Onneksi kuitenkin tuossa 2-8 kW pumpussa kunnon mitoitus kaivossa ja 4-16 ei kaivot ainakaan jäädy ;D
Pk seudulla maaperän pitäisi olla lämpimämpää. Jos otit 3-12 pumpun niin hyvä valinta, mielestäni sopivin mitoitus.
40mm putki, 16kW kone pyytää tekemään sen 2:lla kaivolla eli sinänsä oikein...
Aina kaivo/keruu mitoitetaan kohteen energian mukaan eli ei siinä onnea tarvita vaan normaalia mitoitusta...
-
Mitenköhän Boschin ohjelma käsittelee noita kaivoja? Nibellä siis myös valittu pumppu vaikuttaa kaivoon, mutta sitä pääsee itsekin sorkkimaan, jolloin syvemmällä kaivolla kulutus pienenee samalla pumpulla.
Pumppuvertailu menee vaikeaksi, jos kaivot on eri. Boshcilla siis isommat tehot ja invertterit saavat mitoituksessa mahdollisesti perusteetonta etua syvemmästä kaivosta.
-
Mitenköhän Boschin ohjelma käsittelee noita kaivoja? Nibellä siis myös valittu pumppu vaikuttaa kaivoon, mutta sitä pääsee itsekin sorkkimaan, jolloin syvemmällä kaivolla kulutus pienenee samalla pumpulla.
Pumppuvertailu menee vaikeaksi, jos kaivot on eri. Boshcilla siis isommat tehot ja invertterit saavat mitoituksessa mahdollisesti perusteetonta etua syvemmästä kaivosta.
Se vaan laskee mitä kaivoa tarvitaan...tiedä sitten mitä tulosteen 'Lämmönkeruun keskilämpötila' oikeastaan tarkoittaa...meno/paluu ka. vai paluu ka. ??
Tuossa annettavat tiedot:
-
Niben ohjelmassa on "Incoming brine mean temperature", jota muuttamalla juurikin saa kaivon syvyyden haluamakseen. Se lienee kWh-painotettu vuosikeskiarvo sisääntulevalle keruunesteelle.
-
No, mitä tuloksia joko on?
Edessä ei ole sähkölle vai...
Siis nimenomaan sähkölle on oma mittari. Ei ole tarkempia tutkimustuloksia, mutta näyttäisi silt, että pumppu näyttää kulutuksen jopa hieman yläkanttiin.
-
Olisikohan invertteristä sellaista tietoa mistään saatavilla että paljonko taajuus/pyörimisnopeus vaikuttaa kompressorin kuluttamaan sähkötehoon?
Siis jos taajuus on 50Hz ja kompressorin ottoteho vaikkapa 3,6kw ja sitten lasketaan taajuus 25Hz niin puolittuuko kompressorin ottoteho?
Vai pieneneekö vielä enemmän vai vähemmän?
Samoin kiinnostaisi tietää miten ottoteho muuttuu kun taajuutta nostetaan vaikkapa 100Hz tasolle.
On sellainen aavistus ettei ottoteho seuraa taajuutta lineaarisesti mutta eipä oikein mistään tunnu asiasta löytyvän faktatietoakaan.
Jos jäsen aksutre tai joku invertteripumpun omistaja voisi suorittaa tuollaista testiä niin tulisi invertteripumpusta tämä ominaisuus ja sen vaikutus hyötysuhteeseen jollain tavalla selkeämmin esille.
Jos invertteripumpussa on oma kwh mittari ja siinä reaaliaikainen tehonäyttö niin siitähän ottotehon saisi helposti esille
Tuossa tutkimustietoa: s.190
https://www.researchgate.net/publication/3171916_Technical_and_Economical_Considerations_in_the_Application_of_Variable-Speed_Drives_With_Electric_Motor_Systems
"The use of VSD for temperature control (floating
head operation) in the refrigeration pumps/compressors (e.g.,
walk-in freezer, Fig. 8) can eliminate the on/off cycling losses
and decrease the temperature difference between the condenser
and the evaporator, with large energy savings (typically 25%).
The temperature control can also be improved, in terms of differential between internal and external temperatures.
Vähemmän häviötä, pienentää lämpötilaeroa höyrystimen lauhduttimen välillä, mukautuu lämpötilamuutoksiin, tyypillisesti 25% säästö.
Mittailen virtoja kun saan kelvollisen mittarin sitä varten. Pumpusta ei noita virtoja valikossa näy.
-
Tuolla toisaalla hiukan oli puhetta 7001i COPista, niin mitä tietoja tuo kone antaa vesipuolesta?
-Menolämpö
-Paluulämpö
-Virtaus...antaako?
-Antoteho...antaako?
Entä onko ottotehosta koneen näyttämiä/arpomia tietoja?
Tuosta COPista sais jotain osviittaa clubiaski meiningillä (se on tätä päivää :D ) jos jaksaa kirjailla tietoja jossain stabiilissa käyntitilassa...
-
Tuolla toisaalla hiukan oli puhetta 7001i COPista, niin mitä tietoja tuo kone antaa vesipuolesta?
-Menolämpö
-Paluulämpö
-Virtaus...antaako?
-Antoteho...antaako?
Entä onko ottotehosta koneen näyttämiä/arpomia tietoja?
Tuosta COPista sais jotain osviittaa clubiaski meiningillä (se on tätä päivää :D ) jos jaksaa kirjailla tietoja jossain stabiilissa käyntitilassa...
-Menolämpö
-Paluulämpö
-Virtaus...antaako? -> Antaa Tilav.virt.min esim. minulla 21.7 l/min (en tiedä miten kone tämän sitten laskee ja onko miten tarkka) kun vesipumppu käy 10% teholla lämmitystä tehdessä
-Antoteho...antaako? -> Bosch antaa vain prosentteina, mutta husdata näyttää Kilowatteina ja prosentteina.
-
-Menolämpö
-Paluulämpö
-Virtaus...antaako? -> Antaa Tilav.virt.min esim. minulla 21.7 l/min (en tiedä miten kone tämän sitten laskee ja onko miten tarkka) kun vesipumppu käy 10% teholla lämmitystä tehdessä
-Antoteho...antaako? -> Bosch antaa vain prosentteina, mutta husdata näyttää Kilowatteina ja prosentteina.
Tostakun laskee noilla tiedoilla jos lämmöt oli samat:
Kompressori käy 5.6kw tehoilla tehden 35.6 asteista lattiaan. Lämmönjaon paluu 31.0 astetta
Teho = (35,6-31,0)*4,2*21,7*60/3600 = 6,99kW
Lähtötiedothan on nyt poimittu sieltä-sun-täältä, eli tulos ei pitäne kutiaan...
Mitähän tämä on oikein niinku jollakin 'oikealla kielellä' tarkottaa "Tilav.virt.min"....voe voe näitä tekstejä/käännöksiä ihan juosten kustuja...eikö näihin nyt pitäis maahantuojan puuttua ja korjata, kele!
-
Mitähän tämä on oikein niinku jollakin 'oikealla kielellä' tarkottaa "Tilav.virt.min"....voe voe näitä tekstejä/käännöksiä ihan juosten kustuja...eikö näihin nyt pitäis maahantuojan puuttua ja korjata, kele!
Luen juuri läpi 7001i:n asennusohjettu, kun koitan päättää ostanko sen vai Niben. Käsittämättömän huonosti käännetty. Sieltä löytyy mm:
"Suunnittelusarja" kuva viittaa ulkopintaa peittäviin levyihin
"Sammutusventtiili hiukkassuodattimella ja magnetiitti-ilmaisimella lämmitysjärjestelmälle" arvannette mikä tuo on.
"Kalvon laajennusastia" pitää asentaa keruupiiriin
"Sarja lämpötila-anturin langattomaan huoneeseen" lisätarvikkeen voi hankkia
"Magnetiitilla on hankaava vaikutus lämmitysjärjestelmän pumppuihin, venttiileihin ja komponentteihin, jotka ovat pyörrevirtausten alaisia, esim. kondensaattori." Kai tuokin jotain tarkoittaa?
Tuossa oli vasta muutama poiminta ensimmäisestä 11 sivusta (68 sivua).
Mitä muuten käytännöss tarkoittaa eteen vaadittu 800 mm tila? Mihin sitä tarvitaan? Millä korkeudella? Mieleen tulee lähinnä kompurayksikön irroitus. Mulla asennuspaikka on sellainen, että 35 cm MLP:n edessä olisi 20 cm kynnys. Onko tuo suuri ongelma 7001i:n kanssa. Korkeammalla on kyllä se 80 cm, tosin silloin saattaa tippua uima-altaaseen, mutta saahan tuohon jonkun levyn päälle.
-
Luen juuri läpi 7001i:n asennusohjettu, kun koitan päättää ostanko sen vai Niben. Käsittämättömän huonosti käännetty. Sieltä löytyy mm:
"Suunnittelusarja" kuva viittaa ulkopintaa peittäviin levyihin
"Sammutusventtiili hiukkassuodattimella ja magnetiitti-ilmaisimella lämmitysjärjestelmälle" arvannette mikä tuo on.
"Kalvon laajennusastia" pitää asentaa keruupiiriin
"Sarja lämpötila-anturin langattomaan huoneeseen" lisätarvikkeen voi hankkia
"Magnetiitilla on hankaava vaikutus lämmitysjärjestelmän pumppuihin, venttiileihin ja komponentteihin, jotka ovat pyörrevirtausten alaisia, esim. kondensaattori." Kai tuokin jotain tarkoittaa?
Tuossa oli vasta muutama poiminta ensimmäisestä 11 sivusta (68 sivua).
Mitä muuten käytännöss tarkoittaa eteen vaadittu 800 mm tila? Mihin sitä tarvitaan? Millä korkeudella? Mieleen tulee lähinnä kompurayksikön irroitus. Mulla asennuspaikka on sellainen, että 35 cm MLP:n edessä olisi 20 cm kynnys. Onko tuo suuri ongelma 7001i:n kanssa. Korkeammalla on kyllä se 80 cm, tosin silloin saattaa tippua uima-altaaseen, mutta saahan tuohon jonkun levyn päälle.
800mm tila koneen eteen juurikin tuon kylmäkoneikon ja kompressoriyksikön irroitusta varten. Se lähtee siitä kätevästi pakettina irti asennusvaiheessa tai vaikka huoltoa varten
Se on koneen alaosassa. Jos katsot asennusohjeita siellä näkyy
-
Korkeammalla on kyllä se 80 cm, tosin silloin saattaa tippua uima-altaaseen, mutta saahan tuohon jonkun levyn päälle.
Tuleeko kone samaan tilaan uima-altaan kanssa?
Kosteusongelma?
ATS
-
Luen juuri läpi 7001i:n asennusohjettu, kun koitan päättää ostanko sen vai Niben. Käsittämättömän huonosti käännetty. Sieltä löytyy mm:
"Suunnittelusarja" kuva viittaa ulkopintaa peittäviin levyihin
"Sammutusventtiili hiukkassuodattimella ja magnetiitti-ilmaisimella lämmitysjärjestelmälle" arvannette mikä tuo on.
"Kalvon laajennusastia" pitää asentaa keruupiiriin
"Sarja lämpötila-anturin langattomaan huoneeseen" lisätarvikkeen voi hankkia
"Magnetiitilla on hankaava vaikutus lämmitysjärjestelmän pumppuihin, venttiileihin ja komponentteihin, jotka ovat pyörrevirtausten alaisia, esim. kondensaattori." Kai tuokin jotain tarkoittaa?
Tuossa oli vasta muutama poiminta ensimmäisestä 11 sivusta (68 sivua).
Mitä muuten käytännöss tarkoittaa eteen vaadittu 800 mm tila? Mihin sitä tarvitaan? Millä korkeudella? Mieleen tulee lähinnä kompurayksikön irroitus. Mulla asennuspaikka on sellainen, että 35 cm MLP:n edessä olisi 20 cm kynnys. Onko tuo suuri ongelma 7001i:n kanssa. Korkeammalla on kyllä se 80 cm, tosin silloin saattaa tippua uima-altaaseen, mutta saahan tuohon jonkun levyn päälle.
Manuaalien puolelta taitaa Nibe olla paree vaikkei sekään nyt mitenkään kukoista....
-
Tuleeko kone samaan tilaan uima-altaan kanssa?
Kosteusongelma?
No tulee ja ei. On tuohon tarkoitus laittaa seinä tai paremminkin ovi väliin. Mutta saattaahan tuolla aika kosteaa olla. Kuitenkin uima-allastilassa tavoitteena n. 50% suhteellinen. IV-kone tulee tuonne myös. Helppo laittaa pieni IV-tulokin tuonne, jos kosteutta on liikaa.
-
800mm tila koneen eteen juurikin tuon kylmäkoneikon ja kompressoriyksikön irroitusta varten. Se lähtee siitä kätevästi pakettina irti asennusvaiheessa tai vaikka huoltoa varten
Se on koneen alaosassa. Jos katsot asennusohjeita siellä näkyy
Joo katsottu ja huomattu on. Mutta eihän se voi oikeasti tarvita 800 mm. Ehkä 580 mm tms. Otetaanko tuo sitten irti monessakin huoltotilanteessa eli miten paha juttu on, jos ei saa irti kuin koko laitteen irrottamalla?
Ja tekeekö tuo 20 cm kynnys kylmäosan irroituiksesta mahdottoman? Luultavasti tekee.
-
Soitin Boschille. 800 mm tulee kuulemma sähköturvallisuudesta eli asentajan pitää päästä väistämään, jos saa sähköiskun. Ei osannut tarkemmin sanoa miten paljon tilaa koneikon irrotus vaatii, muuta on muutaman cm lattian yläpuolella ja jossain vaiheessa voi myös taittaa ylös.
-
Soitin Boschille. 800 mm tulee kuulemma sähköturvallisuudesta eli asentajan pitää päästä väistämään, jos saa sähköiskun. Ei osannut tarkemmin sanoa miten paljon tilaa koneikon irrotus vaatii, muuta on muutaman cm lattian yläpuolella ja jossain vaiheessa voi myös taittaa ylös.
Onkohan tuo todellista vai keksittyä että tuo määritetään tavallaan "sähkökeskukseksi", löytyykö sama etäisyysvaade muistakin?
-
Tostakun laskee noilla tiedoilla jos lämmöt oli samat:
Teho = (35,6-31,0)*4,2*21,7*60/3600 = 6,99kW
Lähtötiedothan on nyt poimittu sieltä-sun-täältä, eli tulos ei pitäne kutiaan...
Mitähän tämä on oikein niinku jollakin 'oikealla kielellä' tarkottaa "Tilav.virt.min"....voe voe näitä tekstejä/käännöksiä ihan juosten kustuja...eikö näihin nyt pitäis maahantuojan puuttua ja korjata, kele!
Joo onhan siellä käyttöohjeissa aikamoisia käännöksiä. Muistin tuon Tilav.virt.min väärin kun olen hiihtolomareissussa ja en voinut koneesta tarkistaa. Se on valikossa siis Tilav.Virt.Lämm. ja arvo tuo 21.7 l/min.
Jollakin käyttäjistä oli muistaakseni koneen kielen asetukset ruotsiksi ja silloin on kuulemma paljon paremmat nuo käännökset. Pitääpä itse tarkistaa tuo kunhan tästä lomilta kotiutuu mitä kone antaa tuolle ruotsiksi.
-
Joo onhan siellä käyttöohjeissa aikamoisia käännöksiä. Muistin tuon Tilav.virt.min väärin kun olen hiihtolomareissussa ja en voinut koneesta tarkistaa. Se on valikossa siis Tilav.Virt.Lämm. ja arvo tuo 21.7 l/min.
Jollakin käyttäjistä oli muistaakseni koneen kielen asetukset ruotsiksi ja silloin on kuulemma paljon paremmat nuo käännökset. Pitääpä itse tarkistaa tuo kunhan tästä lomilta kotiutuu mitä kone antaa tuolle ruotsiksi.
Ok...jotain tietoja tuosta sitten saa kännykkäänkin, Boschin omalla meinaan...oliko se kuinka niukka setti etänä?
-
Boschin vakiosetti. ei tolla kuuhun mennä :)
Mutta sen verran mahdollistaa ettei teknisen tilan oven saranat kulu.
-
Piti oikein käydä mittaamassa, että paljonko koneen eteen tarvitaan tilaa, että kompressorilohkon saa vedettyä pesästä ulos. 56-58 cm pitää minimissään olla. Pesä on sen verran tiukasti mitoitettu, että ei taitu mihinkään suuntaan ennen kuin koko lohko on ulkona.
Kun asensin oman laitteen, niin purin sen osiin siirtoa varten. Asennuspaikalle johtaa sen verran ahdas porras, että täyskorkean kaapin siirto sinne tuskin olisi ilman vahinkoja onnistunut. Mahdollisuus palastella oli yksi valintaperusteista.
Kone on nyt 2 kuukautta lämmittänyt ja tuottanut noin 7,2MWh lämpöä. Sähköä kulunut 1,6 MWh. Kone on lämmittänyt talon tänä pakkastalvena samalla sähkömäärällä kuin vanha 2000 mallinen IVT C7 viime talven nollakeleillä. Toiminut häiriöittä sen jälkeen, kun lämmityspiiristä poistui ilmat. Sitä ennen hyytyi pari kertaa legionellakuumennuksen aikana ja valitti ilmasta järjestelmässä.
-
Piti oikein käydä mittaamassa, että paljonko koneen eteen tarvitaan tilaa, että kompressorilohkon saa vedettyä pesästä ulos. 56-58 cm pitää minimissään olla. Pesä on sen verran tiukasti mitoitettu, että ei taitu mihinkään suuntaan ennen kuin koko lohko on ulkona.
Kiitos! Viitsitkö vielä mitata miten korkean kynnyksen tuo sietää eli miten lähellä lattiatasoa liukuu alareuna?
-
Kiitos! Viitsitkö vielä mitata miten korkean kynnyksen tuo sietää eli miten lähellä lattiatasoa liukuu alareuna?
Alareuna on noin 20 mm lattiapinnasta eli on hyvin lähellä lattiaa. Kompressorilohko liukuu pesäänsä pohjalevyn päällä.
-
Alareuna on noin 20 mm lattiapinnasta eli on hyvin lähellä lattiaa. Kompressorilohko liukuu pesäänsä pohjalevyn päällä.
Kiitos! Boschin kanssa siis olisi pakko nostaa lattia lähes kynnyksen tasolle, jolloin sen yläreuna tulee 54 cm sisäkatosta. Väliin pitää mahtua esilämmityspatteri, joka on 40 cm korkea. Onnistuukohan tuo?
Saahan nuo ilmeisesti vedettyä 90-asteen mutkilla matalasti sivulle kuten osa tässä videossa. Onkos noi liitännät sisäkierteellä? Eli eivät törrötä liityntäputket korkeammalle kuin yläreuna kuten Nibessä?
https://www.youtube.com/watch?v=WMU8sLpdMCE
-
Eli eivät törrötä liityntäputket korkeammalle kuin yläreuna kuten Nibessä?
Saahan ne käännettyä sivulle, ainakin S-mallissa.
-
Saahan ne käännettyä sivulle, ainakin S-mallissa.
Keruuputket saa, ei muita.
-
Kone on nyt 2 kuukautta lämmittänyt ja tuottanut noin 7,2MWh lämpöä. Sähköä kulunut 1,6 MWh. Kone on lämmittänyt talon tänä pakkastalvena samalla sähkömäärällä kuin vanha 2000 mallinen IVT C7 viime talven nollakeleillä. Toiminut häiriöittä sen jälkeen, kun lämmityspiiristä poistui ilmat. Sitä ennen hyytyi pari kertaa legionellakuumennuksen aikana ja valitti ilmasta järjestelmässä.
Ihan hyvä COP kun pelkällä lämmityskaudella 4.5, pakkasiakin on ollut ihan kiitettävästi.
Minkälaista COPia vanha kone teki pakkastalvena?
-
Ihan hyvä COP kun pelkällä lämmityskaudella 4.5, pakkasiakin on ollut ihan kiitettävästi.
Minkälaista COPia vanha kone teki pakkastalvena?
Onhan sinänsä hyviä lukemia kun vielä patteri kohde...menoveden lämpöö en äkkiseltään löytänyt eli mitä käyrää ajaa...
Mielenkiintoista verrata arvoja omaan pumppuun eli 3-12 versioon. Täällä patteritalo ja 200 metrin kaivo. Näillä helmikuun reilun 10 asteen pakkasilla kone käy hyvinkin samoilla arvoilla kuumakaasua lukuunottamatta. Pumppu käy koko ajan lukuunottamatta noita käyttöveden lämmityksen jälkeisiä 6 minuutin katkoja, joita tulee kolme kertaa päivässä. Kuumakaasu liikkuu 66-69 asteen vaiheilla. Pumppujen kierrosluvut suunnilleen samoja. Keruupiiri pysyy aika tarkkaan 3,5 paluu 0,5 meno lukemissa. Kompura käy pääosin 42% teholla. Kone pyörinyt nyt aika tarkkaan kuukauden. COP sinä aikana 3.98. Koko jakso ollut talvista pakkaskeliä. Lämpötilaerona lämmityspiirin tulo-meno 9 astetta. Vaikuttaa olevan optimaalisin kerrostamaan puskurin niin, että pohja pysyy kylmänä eikä turhaan sekoitu.
-
Onhan sinänsä hyviä lukemia kun vielä patteri kohde...menoveden lämpöö en äkkiseltään löytänyt eli mitä käyrää ajaa...
Suunnittelen, että julkaisen tarkemmat seurantalukemat huhtikuussa, kun päästään hieman lämpimämpiin keleihin. Tässä kuitenkin pikakatsaus säätö- ja lämpötila-arvoihin.
10.3.2021 klo 7:00
Ulkolämpötila -18.2, edellisen 9h lämmöntuotto 62kWh, sähköä kulunut 15 kWh COP 4,17.
Lämpötila-asetus 20, sisälämpötila 20,8, lämpökäyrä 25...54 (-25)
T0 pyynti 40, tulo 34,9, lähtö puskuriin 43,6, lähtö pattereille 43
Keruu tulo 2,7 lähtö -0,8, kuumakaasu 71,9
Kompuran teho 62%, keruu 100% ja kierto puskuriin 19%
Vanhalla IVT C7:lla laskin pitkän ajan COP:n sähkönkulutuksen seurannan pohjalta tasolle 3,8.
Talon kokonaissähkönkulutus 12-13 MWh vuodessa, josta taloussähkö 5,5 MWh ja lämmitys 6,5-7,5 MWh, josta käyttövesi noin 10-15%.
Vanha kone jäähdytti kaivon tuloveden jatkuvalla käynnillä 3,7 asteeseen. LWM 3-12 on alimmillaan saanut kaivon tuloveden 1.2 asteeseen jolloin meno oli -2,8.
60-luvun talo, jossa varsin isot patterit. 160 m2 + 160 m2 kellari ja lisäksi 40m2 autotalli. Kellarissa +14 asteen peruslämpö ja autotallissa +8. Kellarissa ja autotallissa digitaaliset termostaatit, asuinkerros ilman termostaatteja.
Vanha kone oli alimittainen ja vaati ilmalämpöpumpun tai suoraa sähköä tai takkaa rinnalle kelistä riippuen. 3-12 mitoitus vaikuttaa varsin onnistuneelta, kun talven kylmistäkin päivistä selvitty ilman vastuksia ja vasta nollan yläpuolella alkaa pitää ajoittaisia taukoja.
-
Suunnittelen, että julkaisen tarkemmat seurantalukemat huhtikuussa, kun päästään hieman lämpimämpiin keleihin. Tässä kuitenkin pikakatsaus säätö- ja lämpötila-arvoihin.
10.3.2021 klo 7:00
Ulkolämpötila -18.2, edellisen 9h lämmöntuotto 62kWh, sähköä kulunut 15 kWh COP 4,17.
Lämpötila-asetus 20, sisälämpötila 20,8, lämpökäyrä 25...54 (-25)
T0 pyynti 40, tulo 34,9, lähtö puskuriin 43,6, lähtö pattereille 43
Keruu tulo 2,7 lähtö -0,8, kuumakaasu 71,9
Kompuran teho 62%, keruu 100% ja kierto puskuriin 19%
Vanhalla IVT C7:lla laskin pitkän ajan COP:n sähkönkulutuksen seurannan pohjalta tasolle 3,8.
Talon kokonaissähkönkulutus 12-13 MWh vuodessa, josta taloussähkö 5,5 MWh ja lämmitys 6,5-7,5 MWh, josta käyttövesi noin 10-15%.
Vanha kone jäähdytti kaivon tuloveden jatkuvalla käynnillä 3,7 asteeseen. LWM 3-12 on alimmillaan saanut kaivon tuloveden 1.2 asteeseen jolloin meno oli -2,8.
60-luvun talo, jossa varsin isot patterit. 160 m2 + 160 m2 kellari ja lisäksi 40m2 autotalli. Kellarissa +14 asteen peruslämpö ja autotallissa +8. Kellarissa ja autotallissa digitaaliset termostaatit, asuinkerros ilman termostaatteja.
Vanha kone oli alimittainen ja vaati ilmalämpöpumpun tai suoraa sähköä tai takkaa rinnalle kelistä riippuen. 3-12 mitoitus vaikuttaa varsin onnistuneelta, kun talven kylmistäkin päivistä selvitty ilman vastuksia ja vasta nollan yläpuolella alkaa pitää ajoittaisia taukoja.
Hyvin puksuttaa ja kuulostaa että kaikki on hyvin jiirissä, meinasinkin että IVT-7 oli varmaan alimittainen niinkuin nyt sanoitkin...
Outoa tuossa on kun se oli IVT ja sitten sun kaivo ei ole ollut kylmä ;D...Olet hyvin huolehtinut kaivon syvyyden että ei näy syvyydessä mitoitusajan henki ;)
-
Hyvin puksuttaa ja kuulostaa että kaikki on hyvin jiirissä, meinasinkin että IVT-7 oli varmaan alimittainen niinkuin nyt sanoitkin...
Outoa tuossa on kun se oli IVT ja sitten sun kaivo ei ole ollut kylmä ;D...Olet hyvin huolehtinut kaivon syvyyden että ei näy syvyydessä mitoitusajan henki ;)
Tällä hetkellä asiat on hyvin jiirissä. Samaa ei voi sanoa muutaman vuoden takaisesta tilanteesta, jolloin suunnilleen alkuperäiskuntoisen talon hankin kuolinpesältä. Alunperin talossa on ollut varaava sähkölämmitys (taisi olla rakennusaikaan juuri tulossa muotiin), varaaja lienee 1980-luvulla pettänyt ja tilalle oli laitettu suora sähkö.
Oma maalämpöhistoria lähti vasta vuodesta 2017, kun porautin kalliolämpökaivon. Parilla naapurillakin on kalliolämpö ja molemmilla kaksi 120m kaivoa. Jo marraskuussa kaivojen tuloneste molemmilla nollan tuntumassa. Ilmeisesti aikaisemmin porattiin matalampia kaivoja, kun porien kompuroissa ei ollut tarpeeksi tehoa (näin mielestäni porari sanoi).
Talosta en saanut tarkkoja kulutusdatoja. Pyysin muutaman tarjouksen asennuksista alkuun. Ehdotukset olivat neliöiden perusteella tehtyjä ja mallia 400m kaivo ja 25kW pumppu. Tarjolle tuli silloin sattumalta tuo pikkuvikainen IVT C7 talosta, johon vaihdettiin isompi pumppu ja kävin hakemassa sen harjoittelukappaleeksi ja aloin opiskella maalämpöpumpun toimintaa. Talo lämpeni suoralla sähköllä ja oli peruslämmöllä.
Arvioin, että 250m kaivo olisi riittävä alkuun ja jos ei riitä, niin porataan toinen. Tontilla on tilaa. Kun 200m oli porattu, niin porari totesi että osui tyhjään ja tulee vain vettä. Putkea työnnettiin kaivoon 230m.
IVT oli jo niin iäkäs , että käyttötuntilaskuri oli mennyt ympäri. Kollektoripumpussa oli vuoto, joka korjaantui pesän O-renkaan vaihdolla. Lämmönvaihtimissa oli paljon roskaa, joten huuhtelin ne. Koplasin IVT:n sähkökattilan rinnalle. Sitten kone käyntiin ja ihmettelemään sen säätöjä. Oikeastaan kaikki vinkit löysin täältä maalämpöfoorumilta asetusarvoille. Ajankohta oli talvi ja pakkasilla kone kävi alkuun jatkuvasti ja piti talon +18 asteessa asuinkerroksen osalta ja lämmitti vedet. Kellari tässä vaiheessa +11. Sähköä kului kolmannes verrattuna sähkökattilaan.
Eli kun ei ollut alkuun luotettavaa mitoitustietoa, niin päätin mennä hieman pitempää reittiä tunnustelemaan oikeaa mitoitusta. Talo oli kaksi vuotta tyhjillään, kun sitä remontoin, joten samalla oli aikaa kokeilla ja säätää. Muuton yhteydessä 2018 lopulla asensin lisäksi ilmalämpöpumpun ja puhaltimella varustetun takkasydämmen. Hybridillä lämpö riitti kaikkiin olosuhteisiin, eikä kovia pakkasia ollut. IVT lämmitti hyvin -5 asteen tasoille. Siinä oli tehoa jäljellä 5-6 kW. Ongelma oli käyttöveden lämmitys. Sitä IVT ei enää saanut yli 43 asteen hyytymättä. Jos laittoi asetuksen korkeammalle, kompura sammui 45 asteen kohdalle ja vaati 12 tuntia lepoa, ennen kuin käynnistyi uudelleen. Käyttöveden sai toki ratkaistua esilämmittämällä sen IVT:llä ja tulistamalla sähkökattilassa. Tämä kuitenkin toi 10 kW lisää kulutusta vuorokauteen. Tässä vaiheessa syntyi investointitarve uudelle laitteelle, joka on kerrasta mitoitettu oikein talon tarpeeseen. Nyt tiedossa oli kulutusdataa myös asumisajalta.
Kiitollista talossa on, että vanha varaajahuone on 16 m2, joten sinne sopii tekniikkaa vähän enemmänkin :)
Koko maalämpöharjoitus on tähän mennessä maksanut noin 13.000 euroa laitteina, komponentteina ja kaivona. Laskin, että vanha IVT maksoi itsensä ja kaivon takaisin 16kk aikana. Bosch 7001i 3-12 takaisinmaksuajaksi arvoin 2,5-3 vuotta. Tuo siis verrattuna suoraan sähköön. Ne tarjoukset vuodelta 2017 olivat hintaluokassa 20.000-25.000 euroa avaimet käteen.
-
Eli 13k mukaanlukien tämä uusi 7001i, vai?
Melko hyvä hinta jos koko soppa...se C7 maksoi ehkä satasia...
Haitko reiälle kotivähennyksen?
-
Eli 13k mukaanlukien tämä uusi 7001i, vai?
Melko hyvä hinta jos koko soppa...se C7 maksoi ehkä satasia...
Haitko reiälle kotivähennyksen?
Hinta meni suunnilleen näin:
Kaivo vähennysten jälkeen 3500e
IVT C7 ja puskurivaraaja 500e
Komponentit 1000e
Bosch 7001i 7000e
Komponentit 1000e
Uusi puskurivaraaja 600e
Lisäksi olen vaihtanut kaikki talon putket patteriverkoston putkitusta lukuunottamatta, joten joiden komponenttien suhteen saattaa olla hieman tulkintakysymys, että mille projektille mikin komponentti menee, koska noita messinkiosia ja sulkuventtiileitä voi kierrättää eri projekteille.
IVT menee vielä uuteen asennukseen joko kokonaisena tai osina.
-
Hinta meni suunnilleen näin:
Kaivo vähennysten jälkeen 3500e
IVT C7 ja puskurivaraaja 500e
Komponentit 1000e
Bosch 7001i 7000e
Komponentit 1000e
Uusi puskurivaraaja 600e
Lisäksi olen vaihtanut kaikki talon putket patteriverkoston putkitusta lukuunottamatta, joten joiden komponenttien suhteen saattaa olla hieman tulkintakysymys, että mille projektille mikin komponentti menee, koska noita messinkiosia ja sulkuventtiileitä voi kierrättää eri projekteille.
IVT menee vielä uuteen asennukseen joko kokonaisena tai osina.
Nää on näitä kun voi kutsua 'Onnistuneeksi investoinniksi' ja edullisesti...aina sanonu jotta jos itse-projektointi onnistuu niin säästää pitkän pennin vaikka joitain asioita teettäisikin muilla...
-
Mistäs Boschin sai 7000 eurolla?
Aika mielenkiintoinen tapaus, että 200 m porauksella sai 230 m keräimen. Halpa oli kaivokin. Olikos tuolloin kotitalousvähennys 45%?
-
Kotiväheenys taisi olla 50% ja oli nuo Boschit aikaisemmin halavempii, pikkukonekin tais olla 6500€ joku aika sitten...
-
Mistäs Boschin sai 7000 eurolla?
Aika mielenkiintoinen tapaus, että 200 m porauksella sai 230 m keräimen. Halpa oli kaivokin. Olikos tuolloin kotitalousvähennys 45%?
Viime vuoden lopussa taidettiin Maalämpötukussa kerätä tilinpäätöslukuja ajatellen liikevaihtoa ja hinnan sai neuvoteltua sopivalle tasolle. Kaivonkin kanssa kävi neuvotteluissa tuuri, kun olin loppuvuodesta liikkeellä ja keräilivät talveksi lähiseudulta projekteja ettei tarvisi lähteä pitkälle reissuhommiin poraamaan. Kotitalousvähennys oli 50%.
Kuten tuossa kerroin, niin tässä mentiin pitkän kaavan kautta. Jos olisin heti uskonut myyntimiesten arvioihin ja tilannut avaimet käteen, niin olisi mennyt harhaan ja tuplahinnalla. Nyt on asennus- ja säätökokemusta työtunneilla tienattuna. Onhan tähän tunteja kulunut aika paljon niin asennuspaikalla, pumpun äärellä kuin nettiä selatessa, kun lähtötaso oli varsin alhainen kokemuksen suhteen maalämpöasioista. Tietoa on kuitenkin tarjolla, kun vaan jaksaa etsiä ja paljon hyödyllistä tietoa löytyy näiltä palstoilta, kun yhdistelee tietoja toisiinsa.
-
Kotiväheenys taisi olla 50% ja oli nuo Boschit aikaisemmin halavempii, pikkukonekin tais olla 6500€ joku aika sitten...
Heinäkuussa 20 oli vielä 2-8kw malli 6590 maalämpötukulta. Nyt näkkyy olevan 6790.
-
Kyssäri koskien 7001i:
-Onko koneen lämpöantureille kalibrointi asetuksia olemassa siinä ruudussa jossain salasanapiilossa?
-Onko lämpötila-asetukset 1ºC välein (huono) vai käytetäänkö 0.5ºC portaita vai 0.1ºC?
-
Kyssäri koskien 7001i:
-Onko koneen lämpöantureille kalibrointi asetuksia olemassa siinä ruudussa jossain salasanapiilossa?
-Onko lämpötila-asetukset 1ºC välein (huono) vai käytetäänkö 0.5ºC portaita vai 0.1ºC?
- Kalibrointia en ole huoltovalikosta löytänyt (salasanan takana)
- veden ja keruupiriin Lämpötilat näytetään 0.1ºC tarkkuudella. Vai tarkoititko huonelämpötilan asetusta? se on 0.5 asteen välein säätö.
-
- Kalibrointia en ole huoltovalikosta löytänyt (salasanan takana)
- veden ja keruupiriin Lämpötilat näytetään 0.1ºC tarkkuudella. Vai tarkoititko huonelämpötilan asetusta? se on 0.5 asteen välein säätö.
Millähän ilveellä nuo anturit sitten voi passata jos vaikka joutuu vaihtamaan...ei ne niin tarkkoja ole etteikö kaibrointi olisi tarpeen...
Tarkoitan kaikkia lämpötila-asetuksia...eikös niitä tommosessa koneessa kumminkin ole runsaahkosti...
Huonelämpötilan asetus, kuinka se toimii...nostaa suuntaissiirrolla lämpökäyrää vai?
Tavoite 0.5C on kumminkin toive huonelämmössä, vähän turhan raaka minusta tuokin...0.1C askeleet olis parempi.
-
Millähän ilveellä nuo anturit sitten voi passata jos vaikka joutuu vaihtamaan...ei ne niin tarkkoja ole etteikö kaibrointi olisi tarpeeton...
Tarkoitan kaikkia lämpötila-asetuksia...eikös niitä tommosessa koneessa kumminkin ole runsaahkosti...
Huonelämpötilan asetus, kuinka se toimii...nostaa suuntaissiirrolla lämpökäyrää vai?
Tavoite 0.5C on kumminkin toive huonelämmössä, vähän turhan raaka minusta tuokin...0.1C askeleet olis parempi.
Lämpötila-anturit vaikuttaa olevan resistiivisiä, joten tarkkuus lienee riippuvainen anturin resistanssin lineaarisuudesta. Omassa koneessa peräkkäin vastuksen eri puolilla olevat lämmityspiirin anturit TC1 ja TC3 antaa alle 25 asteen lämpötiloissa saman lukeman, mutta lämpötilan noustessa ero kasvaa ollen 0,6 astetta 40 asteen tienoilla. TC1 vastuksen takana.
Tähän mennessä itse olen tarvinnut lämpötila-asetuksia lämmityskäyrälle, käyttövedelle, huonelämpötilalle ja lämmityspiirin tulo- ja menonesteen erotukselle. Lisäksi löytyy säätö lämmityskäyrän taitolle. Huonelämpötila 0,5 asteen askeleella, muut 1 asteella.
Huonelämpötilasäätö selvästi vaikuttaa lämpökäyrän suuntaissiirrolta. T0 anturi tunnustelee huonelämpötilan säätöä lämmityspiirin menoveden lämmöstä. Omassa asennuksessa T0 tunnustelee puskurivaraajan yläosan lämpötilaa. Huonelämpötilasäädöllä ja lämpökäyrän säädöllä sisälämpötila pysyy puolen asteen tarkkuudella asetusarvossaan. Käyrän säätö kohdalleen päiden osalta otti muutaman viikon. Kokemusta on toki vasta talven osalta.
Nyt ulkolämpötilan ollessa nollan vaiheilla kone ajaa noin viiden tunnin käyntijakson 52...30% tehoilla ja lepää sen jälkeen noin tunnin ennen seuraavaa käyntijaksoa. Kone käynnistyy, kun T0 poikkeaa asetusarvosta 5 astetta. Saako tätä säädettyä - en ole vielä ainakaan löytänyt säätöä.
-
Boschin anturit ovat NTC-vastuksia. Ne eivät ole lineaarisia. Niille määritetään vastus vakiolämpötilassa (yleensä 25 C, Bosch 10 k) ja kerroin B (Bosch n. 4000), jotka määrittävät vastuksen eri lämpötiloissa. Tässä laskuri, jossa ko. arvotkin ja sillä saa lähes saman kuin asennusohjeen taulukko. https://www.electro-tech-online.com/tools/thermistor-resistance-calculator.php
Jokainen anturi on yksilö, jolle pitäisi molemmat arvot antaa, jotta se näyttää tarkasti. Usein tyydytään antamaan korjaus yhdessä pisteessä eli lukemaan siirretään haluttu astemäärä kaikissa lämpötiloissa. Bosch ei ilmeisesti kumpaakaan salli, jolloin arvoa ei voi korjata.
NTC-antureita voi ostaa hyvin laajalla arvovalikoimalla. Siis 10 k vastus 25 C ei vielä kerro mitään. Tarkemmin noita B-arvojakin on useita eri lämpötiloille. Tässä esimerkki valikoimasta 10 K NTC-vastuksia:
https://www.digikey.fi/products/en/sensors-transducers/temperature-sensors-ntc-thermistors/508?k=ntc&k=&pkeyword=ntc&sv=0&pv866=73403&sf=0&FV=-8%7C508&quantity=&ColumnSort=0&page=1&pageSize=25
-
Millähän ilveellä nuo anturit sitten voi passata jos vaikka joutuu vaihtamaan...ei ne niin tarkkoja ole etteikö kaibrointi olisi tarpeen...
Tarkoitan kaikkia lämpötila-asetuksia...eikös niitä tommosessa koneessa kumminkin ole runsaahkosti...
Huonelämpötilan asetus, kuinka se toimii...nostaa suuntaissiirrolla lämpökäyrää vai?
Tavoite 0.5C on kumminkin toive huonelämmössä, vähän turhan raaka minusta tuokin...0.1C askeleet olis parempi.
Jos haluat lämmitykseen tarkkuutta, osta ehdottomasti huone-anturi, langaton n. 150 eur kpl. Taitaa saada kaksikin liitettyä pumppuun jos 2krs.Pelkällä pumpun asetuksilla ulkolämpötilaan perustuen, asetus oli 21 ja kämpässä 25.5. Ei siis ihan järkevästi mitoitettu tuo säätö tälle talolle. Lämpötila-anturin vaikutusta lämpötilaan voi pumpusta säätää asteikolla 0-10 muistaakseni. Joten lämpökäyrien säädölle ei ole tarvetta. Toimii hyvin, esim. nyt pyynti 24 ja kämpässä 24.5. Vanhassa sähkökattilassa kun lämpötilavaihtelu ulkolämpötilassa oli suuri, oli kylmä tai kuuma, koskaan ei sopiva. Bosch hoitaa tuon lämmönsäädön hienosti, tyytyväinen olen :)
Katso kuvakaappaus liitteenä ja huomaa suuret ulkolämpötilan muutokset (vihreä), sisällä tasaista (punainen), toimii paremmin kuin voisi odottaa , suosittelen :)
-
Jos haluat lämmitykseen tarkkuutta, osta ehdottomasti huone-anturi, langaton n. 150 eur kpl. Taitaa saada kaksikin liitettyä pumppuun jos 2krs.Pelkällä pumpun asetuksilla ulkolämpötilaan perustuen, asetus oli 21 ja kämpässä 25.5. Ei siis ihan järkevästi mitoitettu tuo säätö tälle talolle. Lämpötila-anturin vaikutusta lämpötilaan voi pumpusta säätää asteikolla 0-10 muistaakseni. Joten lämpökäyrien säädölle ei ole tarvetta. Toimii hyvin, esim. nyt pyynti 24 ja kämpässä 24.5. Vanhassa sähkökattilassa kun lämpötilavaihtelu ulkolämpötilassa oli suuri, oli kylmä tai kuuma, koskaan ei sopiva. Bosch hoitaa tuon lämmönsäädön hienosti, tyytyväinen olen :)
Katso kuvakaappaus liitteenä ja huomaa suuret ulkolämpötilan muutokset (vihreä), sisällä tasaista (punainen), toimii paremmin kuin voisi odottaa , suosittelen :)
Juu ei tuosta ole kysymys vaan kuten sanoin lämpömittausten/antureiden kalibroimisesta/säätämisestä Boschissa että saako säädettyä antamaan oikeaa tietoa.
Kaikenlaisen säätämisen lähtökohtahan on että käytettävissä olevat mittausarvot on oikein.
Kuulostaa siltä ettei ole kalibrointia, huono homma...
Huoneanturi on eri asia, ei tänne semmosta...
-
Huoneanturi on eri asia, ei tänne semmosta...
Puupohjassa toimii hyvin! En tiedä miten jossain betonimassassa. Itselleni normaalisti yhden asteen sisällä pysyvä lämpötila on riittävä tarkkuus.
-
Puupohjassa toimii hyvin! En tiedä miten jossain betonimassassa. Itselleni normaalisti yhden asteen sisällä pysyvä lämpötila on riittävä tarkkuus.
Näin on, yksi aste on erinomainen arvo. Miksi arpoa käyrien kanssa? Huoneanturi hoitaa homman, asukas säätää vain lämpötilan ja pumppu hoitaa loput.
-
Ei kai niiden lämpökäyrien kanssa niin vaikeaa ole saada lämpötilaa sopivaksi. Pelkällä menoveden säädöllä ei kuitenkaan voi kompensoida auringon vaikutusta, joka tulee taloon epätasaisesti. Siihen tarvitaan termostaatit.
-
Ei kai niiden lämpökäyrien kanssa niin vaikeaa ole saada lämpötilaa sopivaksi. Pelkällä menoveden säädöllä ei kuitenkaan voi kompensoida auringon vaikutusta, joka tulee taloon epätasaisesti. Siihen tarvitaan termostaatit.
Itselläni kohtalaisen kohdallaan käyrä jo valmiiksi, mutta tuon kun nakkasi mukaan, niin ei tarvitse ihmetellä.
-
Nyt on husdata asennettu ja opetellaan käyttöä.
-
Nyt on husdata asennettu ja opetellaan käyttöä.
Hyvä hankinta! ihan mielenkiinnosta onko sulla kaivo vai maapiiri? Keruupiiri melko viileä ja kompressori käy aika kovalla teholla ulkolämpötilaan nähden. Oliko jo helmikuussa kovilla pakkasilla pumppu käytössä? Toimiko ihan ok, vaikka keruupiiri viileä.
-
Maapiiri kahdella kiepillä. Ihan varmaa tietoa ei ole pituuksista, mutta nesteen perusteella mitä sinne meni, niin sellainen 700-800m yhteensä.
Keruupiiri on ollut siinä +1/-2C oikeastaan koko talven siitä kun se tammikuussa käynnistettiin. Meillä on siis uudiskohde rakenteilla ja tällä hetkellä lämpökäyrällä säädetty, että menee jatkuvalla syötöllä +29C vesi lattiaan. Talossa kiertää vapaana 140m2 ja tallissa 45m2 kolmella piirillä termostaatin takana. Tallin termostaatit tällä hetkellä asetettu +20C.
-
Keruun maapiirille on tyypillistä, että lämpötila asustaa kevättalvella siinä nollan seutuvilla.
Upotussyvyys vaikuttaa tuohon lämpötilaan. Keruun putkitus pitäisi saada reilusti routarajaa syvemmälle.
Aikoinaan väitettiin, että liian syvälle upottaminen saa maan ikiroutaan.
Se oli ihan perätöntä puhetta ja täysin väärä väittämä.
Maaperä lämpenee kesän kuluessa jopa 15 metrin syvyyteen saakka.
-
Maapiiri kahdella kiepillä. Ihan varmaa tietoa ei ole pituuksista, mutta nesteen perusteella mitä sinne meni, niin sellainen 700-800m yhteensä.
Keruupiiri on ollut siinä +1/-2C oikeastaan koko talven siitä kun se tammikuussa käynnistettiin. Meillä on siis uudiskohde rakenteilla ja tällä hetkellä lämpökäyrällä säädetty, että menee jatkuvalla syötöllä +29C vesi lattiaan. Talossa kiertää vapaana 140m2 ja tallissa 45m2 kolmella piirillä termostaatin takana. Tallin termostaatit tällä hetkellä asetettu +20C.
Hyvä että pysyy plussalla. Noilla keruupiirin lämmöillä ei cop korkealle nouse, katsoin että oma pumppu käy suurin piirtein puoliteholla 4.7kW, kun sulla 8.9 kW. Kaivosta mulla tulee 4.8 asteista. Kannataa seurata vrk kulutusta ja jatkaa maapiiriä tai kaivaa syvemmälle jos pumpun kulutus nousee korkeaksi.
-
Hyvä että pysyy plussalla. Noilla keruupiirin lämmöillä ei cop korkealle nouse, katsoin että oma pumppu käy suurin piirtein puoliteholla 4.7kW, kun sulla 8.9 kW. Kaivosta mulla tulee 4.8 asteista. Kannataa seurata vrk kulutusta ja jatkaa maapiiriä tai kaivaa syvemmälle jos pumpun kulutus nousee korkeaksi.
Meillä on siis uudiskohde rakenteilla ja tällä hetkellä lämpökäyrällä säädetty, että menee jatkuvalla syötöllä +29C vesi lattiaan. Talossa kiertää vapaana 140m2 ja tallissa 45m2 kolmella piirillä termostaatin takana. Tallin termostaatit tällä hetkellä asetettu +20C.
Rakenteilla olevan talon kulutuksista ei voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
ATS
-
Hyvä että pysyy plussalla. Noilla keruupiirin lämmöillä ei cop korkealle nouse, katsoin että oma pumppu käy suurin piirtein puoliteholla 4.7kW, kun sulla 8.9 kW. Kaivosta mulla tulee 4.8 asteista. Kannataa seurata vrk kulutusta ja jatkaa maapiiriä tai kaivaa syvemmälle jos pumpun kulutus nousee korkeaksi.
Joo tosiaan betonilattian kuivatus menossa eli ei kerro ihan todellista tämän hetken tilanteesta.
Sulla melko reilusti plussalla, niin et taida kovin pohjoisessa asua?
Vuorokausi kulutus on viimepäivinä ollut ~24kwh
-
Joo tosiaan betonilattian kuivatus menossa eli ei kerro ihan todellista tämän hetken tilanteesta.
Sulla melko reilusti plussalla, niin et taida kovin pohjoisessa asua?
Vuorokausi kulutus on viimepäivinä ollut ~24kwh
Joo etelässä ollaan, Tampereen seutu. Kulutus 24 kWh vielä siedettävä, mulla pumppu vie näillä keleillä n. 15kWh. Sitten sen näkee kun talo valmistuu ja voit laskea pumppu mittareista copin. Mitä Husdata näyttää kompressorille nopeudeksi % tuolla 8.9 kW teholla?
-
Nyt näyttää 7.9kw/62%.
Kyllähän se tilanne muuttuu aikalailla kulutuksenki kannalta kun taloon lyödään termostaatit. Niin ja otetaan saunan ikkunasta se valtava kanavapuhallin pois sekä tukitaan pään kokoinen aukko työmaaoven yläpuolelta. ;D
-
Nyt näyttää 7.9kw/62%.
Kyllähän se tilanne muuttuu aikalailla kulutuksenki kannalta kun taloon lyödään termostaatit. Niin ja otetaan saunan ikkunasta se valtava kanavapuhallin pois sekä tukitaan pään kokoinen aukko työmaaoven yläpuolelta. ;D
Joo näin on, alkaa lämpö pysymään talossa :) Noi termarit on makuasia, nykyään niitä ei suositella lattialämmitykseen. Jakotukeilta saat säädettyä kämpän 0.5 asteen sisälle.
-
Hyvä että pysyy plussalla. Noilla keruupiirin lämmöillä ei cop korkealle nouse, katsoin että oma pumppu käy suurin piirtein puoliteholla 4.7kW, kun sulla 8.9 kW. Kaivosta mulla tulee 4.8 asteista. Kannataa seurata vrk kulutusta ja jatkaa maapiiriä tai kaivaa syvemmälle jos pumpun kulutus nousee korkeaksi.
Nuo @Waall-e lämmöthän on sinänsä ihan ok lukemat lukemina sinänsä, normaalit pumppujen mitoituslämmöt ~B0 jossa speksitkin annetaan ja tehokin aika korkealla ~9kW.
Menolämpö matala joten COP huitelee ihan hyvillä tasoilla, jos tommosilla jatkaa vielä rakennusvaiheen jälkeenkin niin mitään tartte tehrä...
Minä näen kummallisena että keruun pitäis väkisin yrittää tehdä sellaseksi että aina paluu huitelee jossain +5C haminoissa, ainakin poraushommissa hukkaan viskattuja euroja, pieni ylimääräinen varmuusvara tietysti on hyvä olla.
-
Nuo @Waall-e lämmöthän on sinänsä ihan ok lukemat lukemina sinänsä, normaalit pumppujen mitoituslämmöt ~B0 jossa speksitkin annetaan ja tehokin aika korkealla ~9kW.
Menolämpö matala joten COP huitelee ihan hyvillä tasoilla, jos tommosilla jatkaa vielä rakennusvaiheen jälkeenkin niin mitään tartte tehrä...
Minä näen kummallisena että keruun pitäis väkisin yrittää tehdä sellaseksi että aina paluu huitelee jossain +5C haminoissa, ainakin poraushommissa hukkaan viskattuja euroja, pieni ylimääräinen varmuusvara tietysti on hyvä olla.
kyllä tuosta korkeasta kaivon tulolämpötilasta hyötyä on esim. Stiebel WPC 13
B0/W35 B5/W35 teho 13.5->15.1 ja COP 4.4 -> 5.2, mielestäni molemmissa merkittävä parannus.
Jos kaivo laskee pakkaselle ero vain kasvaa B-5/W35 11.6 ja 3.1.
Etenkin inverter pumppu osateholla on kovin hyötyjä tuosta liuoksen kämpötilan noususta: (ohuin jyrkkä käyrä) melkein 2 pykälää :)
https://www.researchgate.net/figure/Performance-map-of-the-heat-pump-showing-the-COP-as-a-function-of-ambient-temperature_fig2_261259472
-
Joo näin on, alkaa lämpö pysymään talossa :) Noi termarit on makuasia, nykyään niitä ei suositella lattialämmitykseen. Jakotukeilta saat säädettyä kämpän 0.5 asteen sisälle.
Mites sitten kun aurinko paistaa neljästä suuresta ikkunasta olohuoneeseen? ;)
-
Mites sitten kun aurinko paistaa neljästä suuresta ikkunasta olohuoneeseen? ;)
Miksi sulkea kiertoa termareilla kun pumppu lopettaa lämmittämisen muutenkin heti kun lämpötila nousee? Näin ainakin huoneanturilla. Pumppu lähtee lämmittämään taas kun kylmenee. kts sininen lämpökäyrä ja käynti. Se on koko inverter pumpun idea :)
-
Miksi sulkea kiertoa termareilla kun pumppu lopettaa lämmittämisen muutenkin heti kun lämpötila nousee? Näin ainakin huoneanturilla. Pumppu lähtee lämmittämään taas kun kylmenee. kts sininen lämpökäyrä ja käynti. Se on koko inverter pumpun idea :)
Mutta eikö kosteat tilat mene silloin myös kylmäksi?
-
Betonilaatta jäähtyy hitaasti. Tossa mulla oli melkein 11h tauko lämmityksessä kun aurinko paistoi koko iltapäivän ja kyllä lattiassa oli vielä illalla 25-26 astetta. Lämpö siirtyy myös huone-ilmasta laattaan jos se on kylmempi. Huone-anturia ei kannata sijoittaa suoraan auringonpaisteeseen vaan esim. olohuoneen käytävään. Nytkään aamun klo 10 jälkeen ei ole pumppu lämmittänyt, sisällä 24.6 ja lattiaan menee 24.3.
ulkona -5.9, eiköhän se pumppu kohta käynnisty :)
-
kyllä tuosta korkeasta kaivon tulolämpötilasta hyötyä on esim. Stiebel WPC 13
B0/W35 B5/W35 teho 13.5->15.1 ja COP 4.4 -> 5.2, mielestäni molemmissa merkittävä parannus.
Jos kaivo laskee pakkaselle ero vain kasvaa B-5/W35 11.6 ja 3.1.
Etenkin inverter pumppu osateholla on kovin hyötyjä tuosta liuoksen kämpötilan noususta: (ohuin jyrkkä käyrä) melkein 2 pykälää :)
https://www.researchgate.net/figure/Performance-map-of-the-heat-pump-showing-the-COP-as-a-function-of-ambient-temperature_fig2_261259472
Kannattas ehkä kumminkin pysyä maalämpö koneissa käyrien suhteen... invertterien COP ei ole parhaimmillaan matalimmilla kierroksilla eikä niillä isoillakaan.
Turhista metreistä on turha maksaa (metrit joilla pyritään +5 oli keli kuin keli), matalilla teho-tarpeilla se keruu palautuu sinne kohti +5 normaalistikin mitoitetulla kaivolla...
-
Hyvä että pysyy plussalla. Noilla keruupiirin lämmöillä ei cop korkealle nouse, katsoin että oma pumppu käy suurin piirtein puoliteholla 4.7kW, kun sulla 8.9 kW. Kaivosta mulla tulee 4.8 asteista. Kannataa seurata vrk kulutusta ja jatkaa maapiiriä tai kaivaa syvemmälle jos pumpun kulutus nousee korkeaksi.
Jos on innostusta niin mielenkiinnosta voisi mitata keruunesteen lämpötilat myös jollain muulla mittarilla. Itselläni näyttää tulo -1.5 pieleen ja lähtevä -1.8 astetta pieleen. Nämä mitattu siis laittamalla putken solukumieristeen alle lämpötilamittarin anturi. Tämä mittari näyttää samaa (+-0.1) toisen mittarin kanssa joten luottaisin siihen.
-
Mittasin ja piirsin viestin #507 kuvasta kyseisen VILP'n hyötysuhteet 0 C ympäristölämpötilassa eri lähtölämpötiloilla tehon funktiona. (Miksi muuten pitää sotkea VILP't maalämpökeskusteluun?)
Huomataan että COP on parhaimmillaan pienimmillä tehoilla ja on huonoin maksimitehoilla tai sinne päin.
Jos viestin #507 kirjoittaja on sitä mieltä että maalämpöä ja invertteri VILP'ä voi verrata keskenään, voi tehdä johtopäätöksen:
Invertterikäyttöisen koneen hyötysuhde on tosi surkea maalämmön olosuhteissa, COP = n.3,0.
ATS
-
Mittasin ja piirsin viestin #507 kuvasta kyseisen VILP'n hyötysuhteet 0 C ympäristölämpötilassa eri lähtölämpötiloilla tehon funktiona. (Miksi muuten pitää sotkea VILP't maalämpökeskusteluun?)
Huomataan että COP on parhaimmillaan pienimmillä tehoilla ja on huonoin maksimitehoilla tai sinne päin.
Jos viestin #507 kirjoittaja on sitä mieltä että maalämpöä ja invertteri VILP'ä voi verrata keskenään, voi tehdä johtopäätöksen:
Invertterikäyttöisen koneen hyötysuhde on tosi surkea maalämmön olosuhteissa, COP = n.3,0.
ATS
"Sian selkiä" nuo maalämmön COP-Teho käyrät on mielestäni, huonoimmillaan ääripäissä ja parhaimmillaan jossan välissä.
Tuossa muutamilla pisteillä joistakin vehkeistä mistä jotain pistetietoja tyrkyllä ja sitten tuo Niben periaatekuva...niukasti vaan tietoa tarjolla vehkeistä.
Ylimmässä viivat on kovin suoria.
Asiat tietty riippuu kovin siitä mihin on valmistaja laittanut min/max rajat koneelle, jos leikkaa esim alapäästä niin sitten jää ne sen pään huonot COPit toteutumatta, mutta toisaalta sitten tehoskaala kapenee...tuo on varmaan yksi konsti millä paperilla saadaan SCOPit näyttämään paremmalta, esim Bosch<>Nibe pikkukoneiden ero alpään minimissä 2kW<>1.5kW. Haittaako tuo jotakuta niin on tietty tapauskohtaista ;D
-
"Roori"
Sian selkiä" nuo COP-Teho käyrät on mielestäni, huonoimmillaan ääripäissä ja parhaimmillaan jossan välissä.
Mutta ne käyräthän oli VILP'n käyriä. (Jostain kumman syystä oli sotkettu tänne maalämpökeskusteluun)
ATS
-
"Roori"Mutta ne käyräthän oli VILP'n käyriä. (Jostain kumman syystä oli sotkettu tänne maalämpökeskusteluun)
ATS
en puhunut vilp käyristä vaan yleensä kuinka ne menee maalämmössä...
Keltasella ympyröity!
-
Noilla keruupiirin lämmöillä ei cop korkealle nouse
Kävin huvikseni katsomassa, niin 2vrk taaksepäin COP 4.96
-
Mittasin ja piirsin viestin #507 kuvasta kyseisen VILP'n hyötysuhteet 0 C ympäristölämpötilassa eri lähtölämpötiloilla tehon funktiona. (Miksi muuten pitää sotkea VILP't maalämpökeskusteluun?)
Huomataan että COP on parhaimmillaan pienimmillä tehoilla ja on huonoin maksimitehoilla tai sinne päin.
Jos viestin #507 kirjoittaja on sitä mieltä että maalämpöä ja invertteri VILP'ä voi verrata keskenään, voi tehdä johtopäätöksen:
Invertterikäyttöisen koneen hyötysuhde on tosi surkea maalämmön olosuhteissa, COP = n.3,0.
ATS
Tuossa linkki tutkimukseen, s.4-5 kuvista voi todeta selkeästi kuinka nesteen tulolämpötila vaikuttaa tuotettuun tehoon. Kompressori voi käydä huomattavasti matalimmilla kierroksilla. Siksi omanikin käy yleensä B5:ssä mininopeudella 30% , vaikka B0 lämpötilalla käyntinopeus voisi olla 40-45%. Muutenkin mielenkiintoista luettavaa mm. virtauksen optimoinnista. Tutkimuksessa todetaan invertterikompressorille 12% parempi SPF kuin on/off.
http://hpc2017.org/wp-content/uploads/2017/05/P.1.3.1-Efficiency-Improvements-of-BrineWater-Heat-Pumps-through-Capacity-Control.pdf
-
Kävin huvikseni katsomassa, niin 2vrk taaksepäin COP 4.96
No ei tarvi olla paljon huolissaan :) Ilmeisesti sun kuvakaappaus on otettu tilanteessa jossa kompressori nostaa talon lämpötilaa, kun meno 29 paluu 24, ero 5 astetta Ylläpitolämmöllä kuten mulla meno 33 paluu 31, ero kaksi astetta jolloin tehoa ei paljon tarvita. Ihmetystä aiheutti minulla tosiaan tuo lähes tuplateho omaani verrattuna.
-
Se on tätä rakennusaikaista lämmitystä kun lattiaan menee tuo +29C 24/7. :)
Joutuu odottaa seuraavaan talveen, että saadaan ”oikeita” lukemia.
-
Nyt oli ensimmäisen kerran kuvia missä esitetään maalämpöpumpun suoritusarvoja kompressorin pyörimisnopeuden funktiona
Keski-Euroopan keruulämpötilat ovat tosin eri suuruusluokkaa kuin täällä pohjoisessa.
Meillä suoritusarvoja esitetään yleensä lämmönjakoon menevän lämpötilan funktiona, kuvissa lämpötiloina on ympäristön lämpötila. Tosin ulko- ja menolämpötila ovat kääntäen verrannollisia toisiinsa nähden. Joten kuvia pitää osata lukea oikein.
Tuossa linkki tutkimukseen, s.4-5 kuvista voi todeta selkeästi kuinka nesteen tulolämpötila vaikuttaa tuotettuun tehoon.
Missään noissa kuvissa ei esitetty antotehoa keruulta tulevan lämpötilan funktina.
Ainoastaan COP oli esitetty kahdella keruulämpötilalla pyörimisnopeuden funktiona.
Voihan sen rivien välistä päätellä kun suuremmalla tulolämpötilalla on parempi COP että myös antoteho on suurempi
Kahdessa ylemmässä kuvassa on esitetty antoteho pyörimisnopeuden funktiona 0C ja 10C ympäristölämpötiloissa eli kahdella eri menolämpötilalla mutta antotehot ovat kummassakin täsmälleen samat - Ei voi olla näin.
ATS
-
Kiitos tarkennuksista ATS :)
Koitin tässä vähän valoittaa tuota tulolämpötilan vaikutusta sekä invertterin kykyyn myös säädellä lauhduttimen virtausta. Mitään valtavia eroja ei ole mutta vaikuttaa kuitenkin.
Tuossa myös mielenkiintoinen Ruotsalainen tutkimus, siinä arvellaan että seuraavan kerran kun energiamerkkejä päivitellään saattaa tuo tulolämpötilan arvo nousta, jotta energiamerkki ja käytännön todellisuus vastaisivat paremmin toisiaan. Kyllä suomessakin kaivoista yleensä löytyy sen verran mittaa että plussalla pysytään. Suositellaan että myös lämmönjakotapaan kiinnitettäisiin huomiota, eli maalämpöjärjestelmä ja lämmönjakojärjestelmä tulisi suunnitella siten että ne toimisivat hyvin yhteen. Nyt esim. termostaatit lattialämmityksessä pienentävät virtausta ja aiheuttavat hyötysuhteen heikkenemistä lämpöpumpun osalta. Tuossa myös varaajan häviöitä on arvioitu kokonaisuutena yhdessä pumpun toiminnan kanssa. Samoin kaivon lämpötiloissa on mielenkiintoinen havainto invertterin ja on/offin välillä.
http://hpc2017.org/wp-content/uploads/2017/05/P.1.3.2-Evaluation-of-Two-Heat-Pump-Systems-in-Nearly-Zero-Energy-Buildings-NZEB.pdf
-
Bosch 7001i 3-12 on nyt käynyt 10.1.2021 lähtien. Sähköä kulunut 2000 kWh ja lämpöä generoitunut 8274 kWh. Lämmitys 7482 kWh ja vesi 765 kWh. COP arvot per kuukausi ja keskilämpötila:
Tammikuu - 3,94, -4,9 astetta
Helmikuu - 4,16, -7,3 astetta
Maaliskuu - 4,52, -1,4 astetta
Keskimäärin COP 4,15
COP paranee ajan funktiona. Ilmeisesti säätöalgoritmi adaptoituu ajan kuluessa talon ja kaivon ominaisuuksiin. Nyttemmin kone harvoin käy yli 52% tehoilla. Käynnistyy aina tauon jälkeen 52% teholla ja pari minuuttia startin jälkeen siirtyy 46% teholle ja siitä alaspäin kohti 30% tehoa. Ilmeisesti invertterikoneen säädetty optimipiste sijoittuu tuohon puolitehon kohdalle. Kaivon tulolämpö pysyy tällöin 5,5...3,8 asteessa. Keruun tulo- ja menonesteen erotuksen kone pitää orjallisesti 3 asteessa keruupumppua säätämällä.
-
Bosch 7001i 3-12 on nyt käynyt 10.1.2021 lähtien. Sähköä kulunut 2000 kWh ja lämpöä generoitunut 8274 kWh. Lämmitys 7482 kWh ja vesi 765 kWh. COP arvot per kuukausi ja keskilämpötila:
Tammikuu - 3,94, -4,9 astetta
Helmikuu - 4,16, -7,3 astetta
Maaliskuu - 4,52, -1,4 astetta
Keskimäärin COP 4,15
COP paranee ajan funktiona. Ilmeisesti säätöalgoritmi adaptoituu ajan kuluessa talon ja kaivon ominaisuuksiin. Nyttemmin kone harvoin käy yli 52% tehoilla. Käynnistyy aina tauon jälkeen 52% teholla ja pari minuuttia startin jälkeen siirtyy 46% teholle ja siitä alaspäin kohti 30% tehoa. Ilmeisesti invertterikoneen säädetty optimipiste sijoittuu tuohon puolitehon kohdalle. Kaivon tulolämpö pysyy tällöin 5,5...3,8 asteessa. Keruun tulo- ja menonesteen erotuksen kone pitää orjallisesti 3 asteessa keruupumppua säätämällä.
Oliskohan siellä tosiaan tuommonen 'päälle päsmäri' 'kymppi' tjms systeemi joka valvoo mitä tuli tänään tehtyä...vrk kohtainen 'kehityskeskustelu' eli katsoo että tulipahan ajettua tyhmästi ja sitten korjailee/säätää pikkuhiljaa jotain ajoparametreja jotta optimoituu asennuskohteeseen, sumeaa säätöä ;D. Luulisi tommonen olevan jonkun mainoslauseenkin arvoinen vai olisko niin ettei kannata nuon lennokasta tarinaa heittää kun monet vois ajatella että nyt menee jo yli. :D Kaivon optimointia nyt olis vaikee tehdä sen täytyy tulla vaan siellä perässä sen mukaan mitä talon lämmitys vaatii, dT vain pidetään vakiona.
Eikä mitään omia säätöjä, kuten käyrä yms yms, ei ole tehty?
Eihän tuo välttämättä mikään mahdoton ajatusvaihtoehto olisi käyttäytymiseen, koska kohteita on monenlaisia ja siten tarve erilaisille parametriarvoille.
Nyt ei äkkiä muista oliko @MikaJussi se menolämpö verkostoon minkäläinen LL vai muu?
Nuo käyntiarvot lienee koneen antamia arvoja...
-
Oliskohan siellä tosiaan tuommonen 'päälle päsmäri' 'kymppi' tjms systeemi joka valvoo mitä tuli tänään tehtyä...vrk kohtainen 'kehityskeskustelu' eli katsoo että tulipahan ajettua tyhmästi ja sitten korjailee/säätää pikkuhiljaa jotain ajoparametreja jotta optimoituu asennuskohteeseen, sumeaa säätöä ;D. Luulisi tommonen olevan jonkun mainoslauseenkin arvoinen vai olisko niin ettei kannata nuon lennokasta tarinaa heittää kun monet vois ajatella että nyt menee jo yli. :D Kaivon optimointia nyt olis vaikee tehdä sen täytyy tulla vaan siellä perässä sen mukaan mitä talon lämmitys vaatii, dT vain pidetään vakiona.
Eikä mitään omia säätöjä, kuten käyrä yms yms, ei ole tehty?
Eihän tuo välttämättä mikään mahdoton ajatusvaihtoehto olisi käyttäytymiseen, koska kohteita on monenlaisia ja siten tarve erilaisille parametriarvoille.
Nyt ei äkkiä muista oliko @MikaJussi se menolämpö verkostoon minkäläinen LL vai muu?
Nuo käyntiarvot lienee koneen antamia arvoja...
Mittausarvot on koneen antamia lukuja. Vaikuttavat korreloivan hyvin sähkömittarin lukemiin.
Talossa on perinteiset patterit lämmönjakomenetelmänä. Lauhduttimen yli erotus koneen ehdottama 8 astetta. Lämpökäyrän säätöä on matkan varrella pari-kolme kertaa tehty. Nyt alaosa 22 (20) ja yläosa 55 (-25). Käyrä on suora.
Kyllä koneen tapa käydä on muuttunut ajankuluessa. Nyttemmin etenee TO-arvoa kohden hitaammin. Alkuun kävi enemmän korkeilla kierroksilla. Oletan itse, että säätöalgoritmissa on jonkinlaista tekoälyä integroituna.
-
Mittausarvot on koneen antamia lukuja. Vaikuttavat korreloivan hyvin sähkömittarin lukemiin.
Talossa on perinteiset patterit lämmönjakomenetelmänä. Lauhduttimen yli erotus koneen ehdottama 8 astetta. Lämpökäyrän säätöä on matkan varrella pari-kolme kertaa tehty. Nyt alaosa 22 (20) ja yläosa 55 (-25). Käyrä on suora.
Kyllä koneen tapa käydä on muuttunut ajankuluessa. Nyttemmin etenee TO-arvoa kohden hitaammin. Alkuun kävi enemmän korkeilla kierroksilla. Oletan itse, että säätöalgoritmissa on jonkinlaista tekoälyä integroituna.
Joo sähkömittari kuulostaa annetuilla aikaisemmilla viesteilla pitävän aika hyvin kutinsa... ulosantoenergioista ei kellään taida olla erillistä mittausta, ainakaan oo huomannu...
Saas nähdä raportoiko joku tuota että olis toiminta muuttunut alkukuukaisina kohti parempaa, kuulostaa niin fixulta!?
Tämä tämmönen toiminnallisuus kiinnostaa ko itselläkin ~~sama käyrä ja ilmeisesti sullakin varaaja vastaanottamassa tehot (T0 anturi varaajassa?) (vai mikä on TO-arvo?)
Onko se oppinut myös tuon dT8K ihan issekseen vai asetellaanko, periaatteessa tuo pitäis muuttua ulkolämmön mukana, kaventua lämpöseen päin?
Kilpailijan, jääköön sanomatta, kuulostaa tämä säätötekniikka kiertäneen kaukaa tuolta 'tekoälyn' osalta, kun näitä tarinoita lukee :D
-
Joo sähkömittari kuulostaa annetuilla aikaisemmilla viesteilla pitävän aika hyvin kutinsa... ulosantoenergioista ei kellään taida olla erillistä mittausta, ainakaan oo huomannu...
Saas nähdä raportoiko joku tuota että olis toiminta muuttunut alkukuukaisina kohti parempaa, kuulostaa niin fixulta!?
Tämä tämmönen toiminnallisuus kiinnostaa ko itselläkin ~~sama käyrä ja ilmeisesti sullakin varaaja vastaanottamassa tehot (T0 anturi varaajassa?) (vai mikä on TO-arvo?)
Onko se oppinut myös tuon dT8K ihan issekseen vai asetellaanko, periaatteessa tuo pitäis muuttua ulkolämmön mukana, kaventua lämpöseen päin?
Kilpailijan, jääköön sanomatta, kuulostaa tämä säätötekniikka kiertäneen kaukaa tuolta 'tekoälyn' osalta, kun näitä tarinoita lukee :D
Olen kyllä pienen alkukankeuden jälkeen ollut tyytyväinen Boschin koneeseen. Se on tehnyt pitkälti sen, mitä odotin ilman yllätyksiä. Yllätys kielteiseen suuntaan on tuo mobilliapplikaatio. Lisäksi olisin toivonut parempia datan ulosotto-ominaisuuksia. Niitä ei varmaan kaipaa normikäyttäjä ja ilmeisesti Husdatalla saa asian hoidettua kuntoon.
Tuohon energiamäärän laskentaan totean, että talosta on hyvä data sekä vanhan maalämpöpumpun ajalta että sähkökattilan käyttöjaksojen ajalta. Ne menevät hyvin yksiin Boschin energialaskurin kanssa. Käyttösähkö on varsin tarkasti 15-16 kWh päivässä. Nollakelillä sähkökattila+käyttösähkö oli 100 +- 5 kWh päivässä. Nyt 15.3.21 keskilämpö oli -0,1 astetta, käyttösähkö 15,53 kWh, maalämpöpumppu 19 kWh, jolla tuotettuna 86 kWh lämpöä. Arvaus on, että Bosch lienee vanhaa IVT C7:aa noin 20-25% tehokkaampi. Vastaavilla lämpötiloilla IVT kulutti vuorokaudessa noin 5 Kwh enemmän. Nyttemmin käyttövesi on myös 5 astetta lämpimämpää.
T0 anturi eli patteriverkoston menoveden anturi on 200 litran puskurivaraajan ylemmässä anturitaskussa. Puskuri on kytketty neliputkikytkennällä eli pumppu lämmittää varaajaa ja varaajasta on oma pumppu verkostoon. Varaaja kerrostuu eli alaosassa on patteriverkoston paluuveden lämpö ja yläosasta lähtee patteriverkostoon maalämpöpumpun antolämpö -1 aste.
Deltan lauhduttimen yli saa asetella muistaakseni välillä 3-11K. Jos valitsee pumpusta patterit niin se on asetuksena 8k ja jos lattialämmön niin 5K. Kokeilin deltaa säätää, mutta >8 ei juurikaan vaikuta ja < 6 alkaa sekottaa puskurin ja sen kerrostumisen. Automaattiasetuksen 8K vaikuttaa olevan kohdallaan. Lauhdutinpiirin pumpun kierrosluvun säätö pitää deltan 8-10 asteen haarukassa. Alhaisilla lämpötiloilla lähempänä 10. Korkeampi delta siis tarkoittaa pienempää lauhdutinpumpun nopeutta. Olisiko tuossakin se äly, että korkeampi delta lämmittää nopeammin puskurin yläosan, jolloin lämmin vesi ehtii nopeammin pattereihin ja puskurin muu vesimassa lämmitetään siiten ajan kanssa, kun patterikierron paluuvesi alkaa sitä lämmittää. Tämä osaltaan selittäisi sen, että pumppu nyt opittuaan ajaa pääosin lämpöä varaajaan pienellä teholla ja pyrkii pitämään sen noin T0+2 astetta tasolla.
-
Hyvin on kaivot elpyneet kovan talven jäljiltä. Nyt kaivoilta tulo on 3-3.5 astetta ja kone käy on/off moodissa.
Lokakuun 10. eteenpäin tässä koneen tilastoa
koko Tuotettu energia: 10578 kwh
Lämmitykseen: 9728 kwh
Käyttövesi: 844kwh
Koko käytetty energia: 2271kwh
Lämmitykseen: 1989 kwh
Käyttöveteen: 271 kwh
Kompressorin käyntiaika: 3624h
Kompressorin käynnistykset: 333kpl
Lisälämmitin 9wkh -> Tähän tulee aina 1-2kk välein 1-2kwh lisää ja muodostuu täysin legionellatapoista.
Hyvin on pumppu pelannut. Ja säästöäkin tuli oikean talven aikana ihan kunnolla ;D
Puuta on ihan hemmetisti jäljellä ja ei tuota enää oikein takkaan mene niin pitänee alkaa pihasaunan rakentamiseen :D
-
Hyvin on kaivot elpyneet kovan talven jäljiltä. Nyt kaivoilta tulo on 3-3.5 astetta ja kone käy on/off moodissa.
Lokakuun 10. eteenpäin tässä koneen tilastoa
koko Tuotettu energia: 10578 kwh
Lämmitykseen: 9728 kwh
Käyttövesi: 844kwh
Koko käytetty energia: 2271kwh
Lämmitykseen: 1989 kwh
Käyttöveteen: 271 kwh
Kompressorin käyntiaika: 3624h
Kompressorin käynnistykset: 333kpl
Lisälämmitin 9wkh -> Tähän tulee aina 1-2kk välein 1-2kwh lisää ja muodostuu täysin legionellatapoista.
Hyvin on pumppu pelannut. Ja säästöäkin tuli oikean talven aikana ihan kunnolla ;D
Puuta on ihan hemmetisti jäljellä ja ei tuota enää oikein takkaan mene niin pitänee alkaa pihasaunan rakentamiseen :D
Hyvät on lukemat!
Mikäs antoteho sillä on nyt noissa on/off ajoissa tuolla keruunlämmöllä ja mikä on menovesi?
Nouseeko teho jo 3kW:iin...
-
Olen kyllä pienen alkukankeuden jälkeen ollut tyytyväinen Boschin koneeseen. Se on tehnyt pitkälti sen, mitä odotin ilman yllätyksiä. Yllätys kielteiseen suuntaan on tuo mobilliapplikaatio. Lisäksi olisin toivonut parempia datan ulosotto-ominaisuuksia. Niitä ei varmaan kaipaa normikäyttäjä ja ilmeisesti Husdatalla saa asian hoidettua kuntoon.
Tuohon energiamäärän laskentaan totean, että talosta on hyvä data sekä vanhan maalämpöpumpun ajalta että sähkökattilan käyttöjaksojen ajalta. Ne menevät hyvin yksiin Boschin energialaskurin kanssa. Käyttösähkö on varsin tarkasti 15-16 kWh päivässä. Nollakelillä sähkökattila+käyttösähkö oli 100 +- 5 kWh päivässä. Nyt 15.3.21 keskilämpö oli -0,1 astetta, käyttösähkö 15,53 kWh, maalämpöpumppu 19 kWh, jolla tuotettuna 86 kWh lämpöä. Arvaus on, että Bosch lienee vanhaa IVT C7:aa noin 20-25% tehokkaampi. Vastaavilla lämpötiloilla IVT kulutti vuorokaudessa noin 5 Kwh enemmän. Nyttemmin käyttövesi on myös 5 astetta lämpimämpää.
T0 anturi eli patteriverkoston menoveden anturi on 200 litran puskurivaraajan ylemmässä anturitaskussa. Puskuri on kytketty neliputkikytkennällä eli pumppu lämmittää varaajaa ja varaajasta on oma pumppu verkostoon. Varaaja kerrostuu eli alaosassa on patteriverkoston paluuveden lämpö ja yläosasta lähtee patteriverkostoon maalämpöpumpun antolämpö -1 aste.
Deltan lauhduttimen yli saa asetella muistaakseni välillä 3-11K. Jos valitsee pumpusta patterit niin se on asetuksena 8k ja jos lattialämmön niin 5K. Kokeilin deltaa säätää, mutta >8 ei juurikaan vaikuta ja < 6 alkaa sekottaa puskurin ja sen kerrostumisen. Automaattiasetuksen 8K vaikuttaa olevan kohdallaan. Lauhdutinpiirin pumpun kierrosluvun säätö pitää deltan 8-10 asteen haarukassa. Alhaisilla lämpötiloilla lähempänä 10. Korkeampi delta siis tarkoittaa pienempää lauhdutinpumpun nopeutta. Olisiko tuossakin se äly, että korkeampi delta lämmittää nopeammin puskurin yläosan, jolloin lämmin vesi ehtii nopeammin pattereihin ja puskurin muu vesimassa lämmitetään siiten ajan kanssa, kun patterikierron paluuvesi alkaa sitä lämmittää. Tämä osaltaan selittäisi sen, että pumppu nyt opittuaan ajaa pääosin lämpöä varaajaan pienellä teholla ja pyrkii pitämään sen noin T0+2 astetta tasolla.
Hyvää tietoa Boschin pelittämisestä 4-putkiliitäntäisen varaajan kanssa johon on laitettu varaaja-anturi... oliko sulla shunttipiirejä varaajasta lämmityksiin?
Kuinkas tuo boldattu, tarkoitatko alhaisilla ulkolämpötiloilla (korkeampi menolämpö) dT kasvaa eli dT on muuttuva suure ulkolämpötilan suhteen?
Onneksi tuo datapuoli+datan ulosanti+mobiili appi on vähän kuraa...muuten Bosch saisi liikaa markkinoita jos se olis esim Niben tasoa :D hyshys Nibellä omat tökkimiset uutuuksiensa kanssa.
-
Bosch 7001i 3-12 on nyt käynyt 10.1.2021 lähtien. Sähköä kulunut 2000 kWh ja lämpöä generoitunut 8274 kWh. Lämmitys 7482 kWh ja vesi 765 kWh. COP arvot per kuukausi ja keskilämpötila:
Tammikuu - 3,94, -4,9 astetta
Helmikuu - 4,16, -7,3 astetta
Maaliskuu - 4,52, -1,4 astetta
Keskimäärin COP 4,15
COP paranee ajan funktiona. Ilmeisesti säätöalgoritmi adaptoituu ajan kuluessa talon ja kaivon ominaisuuksiin. Nyttemmin kone harvoin käy yli 52% tehoilla. Käynnistyy aina tauon jälkeen 52% teholla ja pari minuuttia startin jälkeen siirtyy 46% teholle ja siitä alaspäin kohti 30% tehoa. Ilmeisesti invertterikoneen säädetty optimipiste sijoittuu tuohon puolitehon kohdalle. Kaivon tulolämpö pysyy tällöin 5,5...3,8 asteessa. Keruun tulo- ja menonesteen erotuksen kone pitää orjallisesti 3 asteessa keruupumppua säätämällä.
Itse omien kokemuksien mukaan en usko mihinkään "älykkääseen säädön adaptoitumiseen". Kyseessä paremminkin se että mennään kevättä kohti. Näin ollen pakkaset takana ja lämmönjakoon työnnetään haalempaa vettä ja keruun tulolämpö C Ka hieman nousee. Näin coppi paranee.
-
Itse omien kokemuksien mukaan en usko mihinkään "älykkääseen säädön adaptoitumiseen". Kyseessä paremminkin se että mennään kevättä kohti. Näin ollen pakkaset takana ja lämmönjakoon työnnetään haalempaa vettä ja keruun tulolämpö C Ka hieman nousee. Näin coppi paranee.
On tuossa tuo Tammi-Helmi kummallisuus kun kylmempää ja cop paranoo... mutta tottakai tuo otos nyt kumminkaan niin laaja kuitenkaan oo.
-
Hyvin on kaivot elpyneet kovan talven jäljiltä. Nyt kaivoilta tulo on 3-3.5 astetta ja kone käy on/off moodissa.
Lokakuun 10. eteenpäin tässä koneen tilastoa
koko Tuotettu energia: 10578 kwh
Lämmitykseen: 9728 kwh
Käyttövesi: 844kwh
Koko käytetty energia: 2271kwh
Lämmitykseen: 1989 kwh
Käyttöveteen: 271 kwh
Kompressorin käyntiaika: 3624h
Kompressorin käynnistykset: 333kpl
Lisälämmitin 9wkh -> Tähän tulee aina 1-2kk välein 1-2kwh lisää ja muodostuu täysin legionellatapoista.
Hyvin on pumppu pelannut. Ja säästöäkin tuli oikean talven aikana ihan kunnolla ;D
Puuta on ihan hemmetisti jäljellä ja ei tuota enää oikein takkaan mene niin pitänee alkaa pihasaunan rakentamiseen :D
Hyviä lukemia, kun huomioidaan että pohjosessa on ollut hyvinkin kylmää.
Viime syyskuun alusta mulla mennyt lämmtykseen 13729 kWh ja kulunut 2813 kWh, mulla cop 0.01 yksikköä huonompi = 4.88 sulla 4.89, joten yllättävänkin samaan tahtiin mennään. Käyttövesi mulla mukavuus tilassa sitä ei pysty vertaamaan. ( Cop 2.8 ) Käyntiaika mulla n. 49%.
Mulla Cop lähtee nousemaan kun 35 asteinen vesi riittää lattiaan (-8 astetta tai lämpimämpää), joten 5.2-5.3 luokkaan menee varmaankin kesään mennessä. Nyt pumppu käy pidempään minimiteholla 4.8 kW vain öisin, jolloin sekin nostaa tuota Copia ja pörssihähkö on taas öisin halpaa :) 2-3 snt kWh, tuntuu sekin.
-
Hyvin on kaivot elpyneet kovan talven jäljiltä. Nyt kaivoilta tulo on 3-3.5 astetta ja kone käy on/off moodissa.
Lokakuun 10. eteenpäin tässä koneen tilastoa
koko Tuotettu energia: 10578 kwh
Lämmitykseen: 9728 kwh
Käyttövesi: 844kwh
Koko käytetty energia: 2271kwh
Lämmitykseen: 1989 kwh
Käyttöveteen: 271 kwh
Kompressorin käyntiaika: 3624h
Kompressorin käynnistykset: 333kpl
Lisälämmitin 9wkh -> Tähän tulee aina 1-2kk välein 1-2kwh lisää ja muodostuu täysin legionellatapoista.
Hyvin on pumppu pelannut. Ja säästöäkin tuli oikean talven aikana ihan kunnolla ;D
Puuta on ihan hemmetisti jäljellä ja ei tuota enää oikein takkaan mene niin pitänee alkaa pihasaunan rakentamiseen :D
Luultavasti alittaa tämän laskelmankin:
• Kiinteistö, 134 m2, 347 m3 5,0 COP 4,53 kW 16 062 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,152 m3 / 50 °C 2,8 COP 1,21 kW 4 800 kWh
- Yhteensä 4,2 SCOP 5,7 kWh 20 862 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 272 kWh 0,35 kW 19 590 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 19 590 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 6,00 kW 19 590 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä ( epävirällinen E luku = 110 Luokka = C ) 19 590 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 5,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 6,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -36 °C
- Maasta kerätään ( 4,2 COP) 4,8 kW 14 933 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 4 657 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 4 657 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
-
Mittausarvot on koneen antamia lukuja. Vaikuttavat korreloivan hyvin sähkömittarin lukemiin.
Talossa on perinteiset patterit lämmönjakomenetelmänä. Lauhduttimen yli erotus koneen ehdottama 8 astetta. Lämpökäyrän säätöä on matkan varrella pari-kolme kertaa tehty. Nyt alaosa 22 (20) ja yläosa 55 (-25). Käyrä on suora.
Kyllä koneen tapa käydä on muuttunut ajankuluessa. Nyttemmin etenee TO-arvoa kohden hitaammin. Alkuun kävi enemmän korkeilla kierroksilla. Oletan itse, että säätöalgoritmissa on jonkinlaista tekoälyä integroituna.
Mulla kans muuttunut jostain syystä tuo miniikäynti 6 kW 35% tehoon ja Cop lähtenyt nousuun. Läpi talven oli 4.8 kW ja 30%.Muuta syytä ei ole kun kaivoon tullut 1 aste lisää ja lattiassa vesi pysynyt alle 35 asteessa. Kyllä tuo kone ilmeisesti hakee säätöautomatiikalla tiettyjä optimiarvoja.
-
Mulla kans muuttunut jostain syystä tuo miniikäynti 6 kW 35% tehoon ja Cop lähtenyt nousuun. Läpi talven oli 4.8 kW ja 30%.Muuta syytä ei ole kun kaivoon tullut 1 aste lisää ja lattiassa vesi pysynyt alle 35 asteessa. Kyllä tuo kone ilmeisesti hakee säätöautomatiikalla tiettyjä optimiarvoja.
Huimaa vauhtia käy sinulla tuo vesipumppu 60% onko se aina lämmityksessä tuon vakiona vai säätääkö sitä nopeutta? Minulla se lämmitystä tehdessä pysyy vakiona 10%, mutta käyttövettä tehdessä sitten vaihtelee.
-
Mulla on kaksi kiertovesipumppua, tuo 60% on koneen oman pumpun kierrosnopeus %. Jakotukilla virtausmittarit, virtaukset ok, 50% riittäisi vielä.Automaatilla se tuuppasi 100% koko ajan, jolloin alakerta huomattavasti lämpimämpi kuin yläkerta. Yläkertaan oma pumppu. Nyt kun kone on tehnyt itse säätöjä, taidan pistää tuon kiertovesipumpun automaatille ja pienentää tuota toista pumppua. Saa nähdä miten kone säätää tuota kiertovesipumppua :)
-
Mulla on kaksi kiertovesipumppua, tuo 60% on koneen oman pumpun kierrosnopeus %. Jakotukilla virtausmittarit, virtaukset ok, 50% riittäisi vielä.Automaatilla se tuuppasi 100% koko ajan, jolloin alakerta huomattavasti lämpimämpi kuin yläkerta. Yläkertaan oma pumppu. Nyt kun kone on tehnyt itse säätöjä, taidan pistää tuon kiertovesipumpun automaatille ja pienentää tuota toista pumppua. Saa nähdä miten kone säätää tuota kiertovesipumppua :)
Aah okei. Minulla vaan tuo koneen oma ja se ajaa koko systeemiä. Automaatilla olen sitä ajattanut.
-
Osaisko joku lattialämmitykseen perehtynyt kertoa, paljonko tuo virtaus litraa/min pitäisi olla?
Siis alakerta 100m2 ja 20mm putket lattiassa. Maalämpöpumpulla auto asennossa 31.3 l/min , käsin 60% se on 25.7 l/min.
Mulla on sellainen hatara mielikuva että yleensä jotain 12-25 l/min?
Yläkerta luku sinänsä sillä oma pumppu 78m2 ja 12mm putket. Sillekin vois joku asiaan perehtynyt arvon kertoa niin katson pumpun käyrältä sopivan nopeuden.
Ja siis alakerrasssa laatta koko lattiasssa ja yläkerrassa parketti.
-
Osaisko joku lattialämmitykseen perehtynyt kertoa, paljonko tuo virtaus litraa/min pitäisi olla?
Siis alakerta 100m2 ja 20mm putket lattiassa. Maalämpöpumpulla auto asennossa 31.3 l/min , käsin 60% se on 25.7 l/min.
Mulla on sellainen hatara mielikuva että yleensä jotain 12-25 l/min?
Yläkerta luku sinänsä sillä oma pumppu 78m2 ja 12mm putket. Sillekin vois joku asiaan perehtynyt arvon kertoa niin katson pumpun käyrältä sopivan nopeuden.
Ja siis alakerrasssa laatta koko lattiasssa ja yläkerrassa parketti.
https://www.bosch-climate.fi/tuotteet/tuotteet-maalampopumput/compress-7001i-lwm2/tekniset-tiedot/
Teknisissä tiedoissa näkyy nuo nimellisvirtaukset lämmityspiirin lattia/patteri lämmityksille. Ilmeisesti tuo on l/sek?
2-8 kw 0,37 l/sek ilmeisesti? eli 22,2 l/min
4-16kw 0,73 l/sek ilmeisesti? eli 43,8 l/min
jos nyt siis oikein tuon ymmärsin?
-
https://www.bosch-climate.fi/tuotteet/tuotteet-maalampopumput/compress-7001i-lwm2/tekniset-tiedot/
Teknisissä tiedoissa näkyy nuo nimellisvirtaukset lämmityspiirin lattia/patteri lämmityksille. Ilmeisesti tuo on l/sek?
2-8 kw 0,37 l/sek ilmeisesti? eli 22,2 l/min
4-16kw 0,73 l/sek ilmeisesti? eli 43,8 l/min
jos nyt siis oikein tuon ymmärsin?
Nuo ovat ilmeisesti maksimiarvoja 43.8l /min = 300-350m2 lattialämmitys.
150m2 on jotain 20l/min joten pienensin hieman nyt 50% 23.8l/min. kaikki tietenkin riippuu talosta/putkista, mutta jos tuo 0.73l/s lon lauhduttimen optimivirtaus niin kauas jään siitä.
-
Hyvät on lukemat!
Mikäs antoteho sillä on nyt noissa on/off ajoissa tuolla keruunlämmöllä ja mikä on menovesi?
Nouseeko teho jo 3kW:iin...
En tätä huomannukaan. Eli nyt käy ilmeisesti minimitehoilla. Husdatan mukaan 2-2.2 kw antoteho. Menovesi 27.5 ja paluu 25.7
Minkäslaiset kesäkäyttöasetukset teillä muilla on?
Minulla lämmityskäyttö 15 astetta asti
Kesäkäyttöviive 8h mihinkähän tämä asetus vaikuttaa?
Lämmityskäyttöviive 3h
Lämpötilaero käynnistä heti 4k
-
En tätä huomannukaan. Eli nyt käy ilmeisesti minimitehoilla. Husdatan mukaan 2-2.2 kw antoteho. Menovesi 27.5 ja paluu 25.7
Minkäslaiset kesäkäyttöasetukset teillä muilla on?
Minulla lämmityskäyttö 15 astetta asti
Kesäkäyttöviive 8h mihinkähän tämä asetus vaikuttaa?
Lämmityskäyttöviive 3h
Lämpötilaero käynnistä heti 4k
Juu varmasti minimillä, kumma kun ei tuon korkemapi antoteho jos menovesi noin matala ja keruukin oli +3...+3,5C, onkohan se minimi B0W35 alle 2kW?
Mikäs olis ruutukaappaus näistä: alla olevat on arvauksia
Minulla lämmityskäyttö 15 astetta asti. talvi<15<kesä
Kesäkäyttöviive 8h mihinkähän tämä asetus vaikuttaa? viive kuinka kauan pitää olla >15 jotta menee kesä-moodiin
Lämmityskäyttöviive 3h. Vastaava viive <15 talvi-moodiin
Lämpötilaero käynnistä heti 4k. Olisko tämä joku pikainen moodin vaihto talvi-moodiin, tuskin hetkellisarvosta vaan ehkä joku keskiarvo...
-
Hyvää tietoa Boschin pelittämisestä 4-putkiliitäntäisen varaajan kanssa johon on laitettu varaaja-anturi... oliko sulla shunttipiirejä varaajasta lämmityksiin?
Kuinkas tuo boldattu, tarkoitatko alhaisilla ulkolämpötiloilla (korkeampi menolämpö) dT kasvaa eli dT on muuttuva suure ulkolämpötilan suhteen?
Onneksi tuo datapuoli+datan ulosanti+mobiili appi on vähän kuraa...muuten Bosch saisi liikaa markkinoita jos se olis esim Niben tasoa :D hyshys Nibellä omat tökkimiset uutuuksiensa kanssa.
Tällä hetkellä ei ole muita piirejä kuin patteriverkosto. Suunnitelmissa on saunaosaston lattialämpö tai puhallinkonvektori myöhemmin.
Lämpötilalla tuon meno-paluu dT:n kohdalla tarkoitin, että nyt kun kone pitää taukoja, niin T0:n arvo (varaajan yläosan lämpötila) putoaa tauon aikana 5 astetta asetusarvo alapuolelle ennenkuin kone käynnistyy. Kun säiliö on kylmä, niin kone ajaa varaajaan lämpöä 10 asteen erotuksella alkuvaiheessa (meno-tulo 10 astetta). Siinä vaiheessa kun varaaja on lämmin ja kone ylläpitää lämpöä 30% teholla niin dT pysyy tarkasti 8 asteessa. Juuri äsken kompressorinopeus 29%, pyynti 10%, T0-pyynti 31, T0 32,3 ja meno pattereihin 34,0 meno varaajaan 37,5 paluu varaajasta koneelle 29,5. Kun pyynti alle kompressoritehon, niin kone sammuu muutaman minuutin sisällä. Patteriverkostoon siis jäi 4.5 astetta. Kone käynnistyy uudelleen kun patteriverkoston paluu (=varaajan alaosa) on 22,5 ja T0 (varaajan yläosa) 26. Lepojaksot noin tunnin mittaisia ja käyntijaksot 3-4 tuntia. Ulkona nyt +4.
-
Mulla kans muuttunut jostain syystä tuo miniikäynti 6 kW 35% tehoon ja Cop lähtenyt nousuun. Läpi talven oli 4.8 kW ja 30%.Muuta syytä ei ole kun kaivoon tullut 1 aste lisää ja lattiassa vesi pysynyt alle 35 asteessa. Kyllä tuo kone ilmeisesti hakee säätöautomatiikalla tiettyjä optimiarvoja.
Hieno tuo Husdatan kuva! Tuossa meno-paluu erotus lattiaan aika lähellä 3 astetta. Kone antaa lattiälämmitysvalinnalla asetusarvoksi 5 astetta. Oletko muuttanut asetusta? Se saattaisi selittää pumpun 60% nopeuden. Toisaalta, jos COP parempi vilkkaammalla kierrolla, niin toimiii hyvin juuri noilla arvoilla.
-
Hieno tuo Husdatan kuva! Tuossa meno-paluu erotus lattiaan aika lähellä 3 astetta. Kone antaa lattiälämmitysvalinnalla asetusarvoksi 5 astetta. Oletko muuttanut asetusta? Se saattaisi selittää pumpun 60% nopeuden. Toisaalta, jos COP parempi vilkkaammalla kierrolla, niin toimiii hyvin juuri noilla arvoilla.
Minullakin on tuo asetusarvo 5k ja pumppu AUTO asetuksella. Aikalailla se pyrkii tuohon 3k eroon, pienemmillä nopeuksilla jopa 2K. Sitten isommalla teholla ja lämpimämmällä vedellä 4-5K. Betoni varaa kyllä tosi hyvin lämpöä. Todella kauan kestää ennen kuin saavuttaa tuon 4k eron. Aikaminuutit tulee nopeammin täytee ja pumppu käynnistyy uudelleen
-
Minullakin on tuo asetusarvo 5k ja pumppu AUTO asetuksella. Aikalailla se pyrkii tuohon 3k eroon, pienemmillä nopeuksilla jopa 2K. Sitten isommalla teholla ja lämpimämmällä vedellä 4-5K. Betoni varaa kyllä tosi hyvin lämpöä. Todella kauan kestää ennen kuin saavuttaa tuon 4k eron. Aikaminuutit tulee nopeammin täytee ja pumppu käynnistyy uudelleen
Voihan noita. pumpun asetuksia muutella, mutta keruu ja lattaiämmitys pysyy kokolailla 3 asteen erolla. Auto asennossa lähti lykkäämään lattiaan 100% teholla mutta pari astetta matalampana kuin 50% teholla 31 vs 33 astetta. Eli annan olla tuolla puoliteholla, kiertovesipumppu hurisee sekin ihan kiitettävästi kun täysteholla. Copit meillä samaa luokkaa vaikka sulla lattialämmityksen pumppu 10% ja mulla 60%. pitää jossain vaiheessa sulkea toi yläkerran pumppu ja piiri niin katsoa mihin tuo kiertovesipumppu sitten asettuu.
-
Myt sain hienosäädettyä tuon lattialämmityspuolen. Avasin alakerran lattialämmitysjakotukin säätöventtiilit auki, virtaus 100% n.40l/min. Siitä pudotin pumpun nopeuden 35%:iin vielä virtaus mittareiden mukaan ok ja kahta lyhyttä piiriä joutui vähän kuristamaan. Nyt virtaus 24l/min, jäähtymä nyt meno paluu 4 astetta, mikä on tavoitearvo. Eli kuristukset jakotukista pois ja pumpun kierrosnopeus putosi melkein puoleen, mutta ei taida tuo kiertovesipumppu mikään virtasyöppö olla verrattuna liuospumppuun. Yläkerran jätin ennallaan siellä tasaiset lämmöt.
-
Myt sain hienosäädettyä tuon lattialämmityspuolen. Avasin alakerran lattialämmitysjakotukin säätöventtiilit auki, virtaus 100% n.40l/min. Siitä pudotin pumpun nopeuden 35%:iin vielä virtaus mittareiden mukaan ok ja kahta lyhyttä piiriä joutui vähän kuristamaan. Nyt virtaus 24l/min, jäähtymä nyt meno paluu 4 astetta, mikä on tavoitearvo. Eli kuristukset jakotukista pois ja pumpun kierrosnopeus putosi melkein puoleen, mutta ei taida tuo kiertovesipumppu mikään virtasyöppö olla verrattuna liuospumppuun. Yläkerran jätin ennallaan siellä tasaiset lämmöt.
Hienoa. Minulla on tehowatin jäljiltä wirsbon huonetermarit edelleen käytössä. Olen tässä pohtinut, että pitäisikö riipaista toimilaitteet irti ja antaa olla vapaalla kierrolla kaikki tilat? Nyt olen säätänyt wirsboissa kaikki termarit täysille Toistaiseksi hyvin pelittänyt näinkin. En tiedä sitten saisiko vielä optimaalisemmaksi, jos ottaisi vaan toimilaitteet irti ja antaisi pumpun tehdä hommat? Toisaalta noilla saa kesäksi hyvin suljettua piirit sieltä, missä ei ole laattalattiat.
-
2-8 pumpussakin on luultavasti virtauksen tunnistin, joten pumppu huomioi kierrossa nuo termarit. Joka tapauksessa COPia nuo termarit laskevat kun kierto hidastuu. En tiedä tarkkaan kuinka paljon mutta useita prosentteja voisi ajatella. Invertterin kanssa noista termareista ei hyötyä ole. Mulla on tukeissa menopuolella muovitulpat joilla saa kierron suljettua kokonaan koskematta säätöihin. Toisaalta ei taida kesällä paljoa pumppu noita kosteita tiloja lämmittää, itse ajattelin laittaa toukokuun lopulla kesäkäytön päälle ja syyskuun alusta taas talvikäytön.
-
2-8 pumpussakin on luultavasti virtauksen tunnistin, joten pumppu huomioi kierrossa nuo termarit. Joka tapauksessa COPia nuo termarit laskevat kun kierto hidastuu. En tiedä tarkkaan kuinka paljon mutta useita prosentteja voisi ajatella. Invertterin kanssa noista termareista ei hyötyä ole. Mulla on tukeissa menopuolella muovitulpat joilla saa kierron suljettua kokonaan koskematta säätöihin. Toisaalta ei taida kesällä paljoa pumppu noita kosteita tiloja lämmittää, itse ajattelin laittaa toukokuun lopulla kesäkäytön päälle ja syyskuun alusta taas talvikäytön.
Joo kyllä siellä valikossa on virtauksen tunnistus ja se on minulla päällä. info painikkeen alle tulee ilmoitus, jos alhainen virtaus min on päällä. Sen huomaa esim, jos käy toimintatestit osiossa ja silloin kiertovesipumppu on pysähtyneenä niin silloin infon (i) alimpana näkyy tuo ilmoitus. Pittääpä kesällä jumpata nuo toimilaitteet irti ja laittaa juurikin noilla muovisilla tulpilla menopuolet kiinni muualta kuin laattalattioilta. Juu eise tosin taida paljon lämmityskäyttöä kesällä tehdä. Tai ei ainakaan viime kesänä tehnyt.
-
No niin Bosch 7001i LWM 3-12 seisoo pihalla. Pitäisi saada sisälle. Kannattaako irrottaa kompurayksikkö? Vähän vaikea reitti ja tietysti helpompi olisi viedä kahdessa osassa. Varsin isot mutterit avattavana. Kävin jo ostamassa ison jakoavaimen, kun ei raaski putkipihdeillä ottaa kiinni ja selvästikin pitää avata kahdella työkalulla eli venttiilit ovat varsin löysästi runkossa kiinni ja pyörisivät mukana.
Yllättäviä osia tuli mukana. Erikoisen muotoinen paisuntasäiliö, täyttöryhmä, painemittari ja ylivuotoventtiili ilmeisesti kaikki viinapiirin tarkotettuja (3 bar max paisuntasäiliö, 3 bar ylivuoto ja 4 bar painemittari). Asennusohjeessa ei moisia mainita mukaan tulevina. Sitten vielä 1" palloventtiili sihdillä ja magneetilla varmaankin lämmityspiiriin sekä ulko- ja menolämpötila-anturit, jotka on mainittu.
Mitäs Husdatasta pitää oikein ostaa? Pelkkä H60? Mitä sillä saa? Nettiä ei vielä ole muutamaan kuukauteen eli miten tuo toimii ilman.
Mites tuon kalvopaisuntasäiliön asennus? Yleensä kuvissa ne roikkuvat ylösalaisin. Tässä on selkeästi kiinteä asennusteline sellainen, että yhde tulee alas. Eikös tunne jää ilmaa ja pinta silloin?
Tuon kai voisin käyttää lämmönjakoonkin ja ostaa pienemmän viinapiiriin, kun sitä viinaahan minulle tulee vain ~10 l ja ahdasta on.
-
No niin Bosch 7001i LWM 3-12 seisoo pihalla. Pitäisi saada sisälle. Kannattaako irrottaa kompurayksikkö? Vähän vaikea reitti ja tietysti helpompi olisi viedä kahdessa osassa. Varsin isot mutterit avattavana. Kävin jo ostamassa ison jakoavaimen, kun ei raaski putkipihdeillä ottaa kiinni ja selvästikin pitää avata kahdella työkalulla eli venttiilit ovat varsin löysästi runkossa kiinni ja pyörisivät mukana.
Yllättäviä osia tuli mukana. Erikoisen muotoinen paisuntasäiliö, täyttöryhmä, painemittari ja ylivuotoventtiili ilmeisesti kaikki viinapiirin tarkotettuja (3 bar max paisuntasäiliö, 3 bar ylivuoto ja 4 bar painemittari). Asennusohjeessa ei moisia mainita mukaan tulevina. Sitten vielä 1" palloventtiili sihdillä ja magneetilla varmaankin lämmityspiiriin sekä ulko- ja menolämpötila-anturit, jotka on mainittu.
Mitäs Husdatasta pitää oikein ostaa? Pelkkä H60? Mitä sillä saa? Nettiä ei vielä ole muutamaan kuukauteen eli miten tuo toimii ilman.
Mites tuon kalvopaisuntasäiliön asennus? Yleensä kuvissa ne roikkuvat ylösalaisin. Tässä on selkeästi kiinteä asennusteline sellainen, että yhde tulee alas. Eikös tunne jää ilmaa ja pinta silloin?
Tuon kai voisin käyttää lämmönjakoonkin ja ostaa pienemmän viinapiiriin, kun sitä viinaahan minulle tulee vain ~10 l ja ahdasta on.
Minulla kanssa oli ahdas tekninen tila niin otettiin suosiolla kompurayksikkö irti. Se lähtee todella helposti. Isot mutterit siinä vaan on. Ohjeessa on hyvin neuvottu irroitus. Kevenee huomattavasti. Minulla tuli pumppu jalustan päälle niin jaksettiin kaksin miehin nostaa se siihen helposti kun oli kompurayksikkö irti.
Siinä pumpun mukana tuli tosi paljon hilpettä vaikka osaa niistä ei mainittu asennusohjeessa. Putkarikin tätä ihmetteli, mutta kyllä ne kaikki saatiin asennukseen menemään lopulta. Sitten vielä lämmityspiiriin oma paisunta-astia.
Husdata vaatii wifin toimiakseen. Eli jonkinlainen reititin pitää olla ja verkkokin tietenkin mielellään. Sähköpostiin tulee sitten asennuslinkki millä pääsee säätöjä tekemään.
-
Joo tuli jo otettua kompurayksikkö irti ja yksin sai helposti sisälle nokkakärryllä nuo erikseen. Ehkä olisi yhdessäkin saanut, mutta en uskaltanut yrittää. Siis vasta sisälle ei paikalleen, joka vaatii vielä rakentelua.
Se mystinen paisunta-astia on Reflex C 12. Reflexin ohje käskee asentamaan sen "vertical". Mikähän suunta tuollaisella limpulla on "vertical". Kaipa se on kuvan mukaisesti yhde alaspäin. https://www.reflex-winkelmann.com/en/products/produkt-detail/?tx_esreflexproducts_pi2%5Bartikelnr%5D=8280100&cHash=31bf93959f8c92fbd57528a7ea263f7f
Eikös tuota Husdataa voi käyttää myös jotenkin suoraan siis ilman nettiyhteyttä? En viitsisi ostaa remontin ajaksi tänne nettiä. Toimiikos tuo vain maksullisena palveluna vai onko tuossa itse laitteessa webbipalvelu tms. paikallinen systeemi.
-
Joo tuli jo otettua kompurayksikkö irti ja yksin sai helposti sisälle nokkakärryllä nuo erikseen. Ehkä olisi yhdessäkin saanut, mutta en uskaltanut yrittää. Siis vasta sisälle ei paikalleen, joka vaatii vielä rakentelua.
Se mystinen paisunta-astia on Reflex C 12. Reflexin ohje käskee asentamaan sen "vertical". Mikähän suunta tuollaisella limpulla on "vertical". Kaipa se on kuvan mukaisesti yhde alaspäin. https://www.reflex-winkelmann.com/en/products/produkt-detail/?tx_esreflexproducts_pi2%5Bartikelnr%5D=8280100&cHash=31bf93959f8c92fbd57528a7ea263f7f
Eikös tuota Husdataa voi käyttää myös jotenkin suoraan siis ilman nettiyhteyttä? En viitsisi ostaa remontin ajaksi tänne nettiä. Toimiikos tuo vain maksullisena palveluna vai onko tuossa itse laitteessa webbipalvelu tms. paikallinen systeemi.
http://www.heatpumponline.se/docs/h60-manual/product-overview/
Kyllä tuo ilmeisesti pitäisi toimia ilman nettiäkin? Ainakin tuon H60 verkkoportaalin kautta.
-
Joo tuli jo otettua kompurayksikkö irti ja yksin sai helposti sisälle nokkakärryllä nuo erikseen. Ehkä olisi yhdessäkin saanut, mutta en uskaltanut yrittää. Siis vasta sisälle ei paikalleen, joka vaatii vielä rakentelua.
Se mystinen paisunta-astia on Reflex C 12. Reflexin ohje käskee asentamaan sen "vertical". Mikähän suunta tuollaisella limpulla on "vertical". Kaipa se on kuvan mukaisesti yhde alaspäin. https://www.reflex-winkelmann.com/en/products/produkt-detail/?tx_esreflexproducts_pi2%5Bartikelnr%5D=8280100&cHash=31bf93959f8c92fbd57528a7ea263f7f
Eikös tuota Husdataa voi käyttää myös jotenkin suoraan siis ilman nettiyhteyttä? En viitsisi ostaa remontin ajaksi tänne nettiä. Toimiikos tuo vain maksullisena palveluna vai onko tuossa itse laitteessa webbipalvelu tms. paikallinen systeemi.
Mulla laitettu tuo C12 tuon tapaisella seinätelineellä https://www.taloosi.fi/flexconsole-plus-27994-15b?gclid=EAIaIQobChMI6q2JoqLr7wIVGeDtCh1FvAx4EAQYASABEgKRQ_D_BwE
Yhde tulee väkisinkin ylöspäin. On toiminut noinkin ok. Taitaa kaikissa seinätelineissä olla yhde alapuolella.
Husdatan boxi toimii usb kaapelilla ja läppärillä, online palveluun sitä ei ilman nettiyhteyttä saa.
-
Yleensähän noi kalvopaisarit tosiaan roikkuu yhde ylös, mutta tässä tosiaan ohje ja kiinnikkeet yhde alas. Onko tuolla sitten väliä? Yhde ylös telineessä ilmat ainakin pääsee ulos ilmaimeen. Yhde alas voisi kerätä ilmaa ja sitten lämpötilan muuttuessa painaa ilman kiertoon.
Kaipa tuon vaakatasoonkin voisi laittaa?
-
Tuosta eriyttämisestä on tommonen video:
https://www.youtube.com/watch?v=ZATndLuIMtA
-
No niin Bosch 7001i LWM 3-12 seisoo pihalla.
Jahas päätös meni tuohon koneeseen, Nibe jäi kauppaan, bugisuusko käänsi Boschin suuntaan?
Onkohan noissa toimitussisällöissä eroja, nuo astiat yms ... tämäkö kotimaan toimitus?
-
Tuosta eriyttämisestä on tommonen video:
https://www.youtube.com/watch?v=ZATndLuIMtA
Helppo homma tuo oli, tosin en purkanut noin vain otin pelkän kompurayksikön ulos kiskoiltaan. Tuossa videossa kaksi kohtaa pisti silmään. Nuo isot mutterit olivat aika tiukalla eli eivät auenneet noin helposti, vaan venttiili ja yläpuolella oleva putki alkoi kiertyä mukana. Vaatii siis kaksi työkalua ja pihdeillä olisi tuolla voimalla tullut jäljet mutteriin. Myöskään sähköliittimet eivät irronneet noin helposti, vaan piti raottaa lukitussalpoja eli pelkkä sormilla puristus ei riittänyt.
Joo Bosch tuli nyt ostettua. Muutaman satasen oli halvempi, muutaman sentin matalampi (korkeussuunta hyvin ahdas), parempi SCOP ja tuo Niben asteminuuttisysteemi tuntuu olevan jonkun osaamattoman tekemä. Maalämpötukusta ostin, näytti tulevan Dahlin kautta. Luulin tosin, että hintaero menee noihin tarvikkeisiin, joten oli positiivinen yllätys, kun paketista löytyi pari lisälaatikkoa. Tosin olin jo jättämässä täyttöryhmän pois, mutta kaipa se laitetaan, kun sellainen on.
Tarkoitus on myös hankkia energiamittari lämmönjakoon, joten siitäkin sitten saa ehkä jotain dataa, jota ei kai Boscheista juuri ole.
Kondenssisuojiin oli myös laitettu liimaa väärään paikkaan eli joutui reipimään liimauksen auki. Muutenhan nuo ovay velcrolla kiinni.
Manuaalissa lukee muuten:
"Seuraavat komponentit eivät sisälly vakiotoimitukseen, muta ne vaaditaan järjestelmän alkukäynnistykseen ja käyttöön.Keruupiiri:•Kalvon laajennusastia•Painemittari•Varoventtiili•Täyttöyksikkö", vaikka siis nuo kaikki tulivat mukana. Huvittavia käännöksiä!
Manuaalissa ei ole myöskään kerrottu millaiset putkiliitännät tuossa on. On vain kuva, jossa näkyy katon reikäpelti. No viina- ja lämmönjakoputkissa tulee n. 10 cm tynkä 28 mm kuparia. Käyttövesiputkissa on 1" ulkokierre.
On se hyvä, että tilasin pumpun ennen kuin aloin ostamaan osia. Muuten olisi ollut ylimääräiset keruupiiritarvikkeet ja liittimiä en olisi osannut arvata.
-
No positiiviylläreitä sitten alkutuimaan noiden kamojen puolesta.
Oletko käyttämässä 'lämpömestaria' paikan päällä pidemmän takuun takia...
Eipä ole tosiaan yhtään lämmityspuolen energiamittauksesta kukaan raportoinut, hyvä että joku laittaisi. Sinänsä nuo laitteen omat sähkömittaukset tuntuvat pitävän raportoitujen mukaan paikkansa eli niiden osalta luotettavan tuntuiset. Mahtaiskos sen energiatiedon 'lohkominen' olla mahdollista Husdatan datan kanssa, nesteen virtauksesta ei taida Boschissa kylläkään olla anturia?
-
Ei ole ainakaan vielä ollut Lämpömestari ajatuksissa. En tiedä suostuisiko asentamaankaan pohjavesisysteemiä. Ja virallisesti takuu ei ole voimassa, jos ei ostakin Lämpömestarilta laitetta.
-
Ei ole ainakaan vielä ollut Lämpömestari ajatuksissa. En tiedä suostuisiko asentamaankaan pohjavesisysteemiä. Ja virallisesti takuu ei ole voimassa, jos ei ostakin Lämpömestarilta laitetta.
Kai nuo lämpömestari jutut pääosin varmaan noin mutta jos sattuu tuttavia löytyä, huhuja kuullu myös että ei kaikki pyydä noista maatukkua suurempia hintoja.
-
Se mystinen paisunta-astia on Reflex C 12. Reflexin ohje käskee asentamaan sen "vertical". Mikähän suunta tuollaisella limpulla on "vertical". Kaipa se on kuvan mukaisesti yhde alaspäin. https://www.reflex-winkelmann.com/en/products/produkt-detail/?tx_esreflexproducts_pi2%5Bartikelnr%5D=8280100&cHash=31bf93959f8c92fbd57528a7ea263f7f
Kyllä toimii kuvan mukaisesti yhde alaspäin asennettuna.
Tuossa mun kuvassa oleva toinen kupariputki ei siis liuospuoleen mitenkään liity.
Itse epäilin, riittääkö mulle noin pieni kun liuostilavuus on noin 1000 l.
Mutta hyvin näyttää riiittävän, lämpötilavaihtelut kun ovat aika pienet kuitenkin.
-
Kyllä toimii kuvan mukaisesti yhde alaspäin asennettuna.
Tuossa mun kuvassa oleva toinen kupariputki ei siis liuospuoleen mitenkään liity.
Itse epäilin, riittääkö mulle noin pieni kun liuostilavuus on noin 1000 l.
Mutta hyvin näyttää riiittävän, lämpötilavaihtelut kun ovat aika pienet kuitenkin.
Samalla tavalla asennettuna keruupiirin paisunta-astia täälläkin. Keruunesteen lämpötilavaihtelu on noin 5 astetta, joten en ole tuon painemittarin nähnyt liikkuvan. Oman keruupiirin paine 1.1 baria
Edelläkirjoitetut asennustarinat hyvin tuttuja vuodenvaihteesta. Koneen purkaen siirsin sen asennuspaikalle. Ilman lämpömestaria puuhastelin asennuksen kasaan. Jos ongelmia tulee koneen kanssa takuuajan jälkeen, niin kiinteistövakuutusta meinaan hyödyntää.
-
Siellä täällä on tuosta Husdata H60 juttua, niin tuli mieleen onko se värkki aiheuttanut kenellekään murheita pumpun toiminnan kannalta...häiriöitä+jumeja+vikoja eli onko sotkenut 7001i:n normaalia toimintaa?
Juolahti mieleen kun tuolla Nibe-puolella jotain varovaisuutta juttelu-lisukkeiden laittamisesta tarvitaan, eli jotain murheita ollut kommunikointi lisäysten seurauksena.
-
Tuo H60 vain lukee huoltoporttia. Toki lämpötilaa ja käyttövettä voi säätää, jolloin tekee muutoksia. Eipä nuo ole vaikuttanut pumppuun, mutta itse käytän Boschin omaa appia kännykästä jos tarvitsee säätää. Pääasia tuossa on tiedonkeruu ja web näkymä onlinepalvelussa. Joka merkillä ohjelmistoja korjataan sitä mukaa kun pumpun ostaneet asiakkaat huomaavat niissä vikoja :'( Boschin ohjelmisto on monipuolinen ja toimiva moneen muuhun merkkiin nähden kun foorumia selailee.
Säädettävät parametrit Husdatalla:
2201 Operating mode 1 0.00
0203 Room temp setpoint 24.00 C
2204 Room sensor influence 0.00
0205 Heat set 1, CurveL 21.00 C
0206 Heat set 2, CurveR 15.00 C
1231 Extra Warm Water Stat 0
-
Boschin ohjelmisto on monipuolinen ja toimiva moneen muuhun merkkiin nähden kun foorumia selailee.
Tuosta olen erimieltä koska jos noin olisi niin tämmösille H60:lle ei oleis markkinoita alkuunkaan...
Mulle on muodostunut kuva että Nibe on tuossa monipuolisuudessaan 'kunkku' tällä ketkellä, joskin vakaudessa+luotettavuudessa olis parannettavaa...
Säädettävät parametrit Husdatalla:
2201 Operating mode 1 0.00
0203 Room temp setpoint 24.00 C
2204 Room sensor influence 0.00
0205 Heat set 1, CurveL 21.00 C
0206 Heat set 2, CurveR 15.00 C
1231 Extra Warm Water Stat 0
Tuossa kaikki?
Missä nuo on selostettu mitä tarkoittavat?
Ei löydy ilmeisesti esim. mitään tankin varaamiskonsteja hallitusti aurinkosähkön myötävaikutuksella...
-
https://partner.nibe.eu/upload/haato/Ohjeet/NIBE%20Uplink%20Opas%201420-1.pdf
Eipä ole Niben palveluissa juuri mitään. lämpötilan ja käyttöveden säätö joka sekin maksaa erikseen. Boschissa ilmainen :)
Aika paljon noita Niben pumppuja tuolta husdatasta löytyy....
-
https://partner.nibe.eu/upload/haato/Ohjeet/NIBE%20Uplink%20Opas%201420-1.pdf
Eipä ole Niben palveluissa juuri mitään. lämpötilan ja käyttöveden säätö joka sekin maksaa erikseen. Boschissa ilmainen :)
Aika paljon noita Niben pumppuja tuolta husdatasta löytyy....
On se Nibe tuon suhteen ihan toisesta maailmasta, jotain vanhoja Nibejä voi Husdatasta löytyä...taitaa olla jopa tuki uusiin loppunutkin (ei näy valikoissa) kun kukaan ei osta eli käyttänevät Niben omaa. Uplink lienee historia kamaa, 'Myuplink' on nykyinen, tuolta Nibe osiosta löytyy kippuraa ja käyrää jos jonkinmoista.
Kummaltakaan valmistajalta ei taida löytyä kumminkaan kattavaa dokkaria mitä saa näkyviin...
Jouttuhan tuohon Boschiinkin ostaan tavaraa (Husdata) jos meinaa jotain käyriä saada aikaan, eikä Husdata vedä vertoja Niben logitukseen/historiaan.
Saako Boschin omasta pilvestä jotain logitusdataa tietskan näytölle.
-
Boschin osalta ollaan menossa parempaan päin, toki ollaan vielä kaukana hyvästä.
Tuota sovellusta päivitetään kaikille Boschin verkkoon liitettävissä oleville kodinkoneille, joten ohjelmistokehitykseen on nyt myös rahaa.
Uusi Homecom sovellus:
https://www.bosch-homecom.com/fi/fi/boschhomecomeasy/yleiskuva/
Aikaohjelma ainoa uutuus, lisäksi voi kysyä mitä sillä käytännössä tekee kun lämmityskulut ovat MLP:llä pudonneet -75% verrattuna suoraan sähköön. Näyttää taas olevan pörssisähkö 2-3 snt/kWh. Viikolla kalliimpaa kun Olkiluodossa vuosihuollot menossa, mutta eiköhän sähkön keskihinta tuolle tasolle asetu loppuvuodeksi varsinkin kun OL3 1600 MWh koetuotanto lisää kapasiteettia.
Päätoimintoja ovat:
- Huonelämpötilan, käyttötilojen ja aikaohjelman käyttö
- Kuuman veden käyttö
- Energiankulutuksen näyttö
- Puhaltimen tason näyttö
- Laitteen tilan näyttö
- Sää- ja ulkolämpötilan näyttö
Syksyllä invertterit pumput päivittyvät myös 7800i malliin, nyt myös 2-6kW tarjolla, Kaikista malleista luvataan 300l lämmitä käyttövettä ja valmius optiona jäähdytykselle. SCOPit kaikisa pudonneet, laskenta muuttunut???
https://www.bosch-thermotechnology.com/ocsmedia/optimized/full/o473837v272_Folder_Compress7800iW_EK_1220_web.pdf
-
Näytti kummalta kun 8-koneesta copy/paste tehty 6-kone, teknisesti samat näyttäis yhtäkkiä...oliskos joku osuus halpuutettu vastaamaan kilpailuun vai onko vain tehty 'hintakikka' tappelemaan kilpailijoiden 6-koneita vastaan.
Oikein ymmärrä mikähän tässä uudessa 7800 on juju, sama kylmäaine...ei mitään isompaa muutosta ::)
Missähän ilmastossa SCOP:it on annettu...
Eikös Boschilla just hiljakkoin tullut tämä nykyinen äppi, ja nyt taas uus. Ei oikein tiedetä mitä tehtäs vai oliskos vähän huomattu että tuohonkin pitäis panostaa. ???
SPOT hinnat on jo tältä vuodelta taputeltu, alkuvuosi piti siitä huolen. Oma kustannus spotille olisi alkuvuoden suhteen ollut yli 6c/kWh eli yli 2c/kWh kalliimpaa kuin voimassa oleva soppari, eikä se tuosta enää loppuvuonna 2021 hyväksi kerkee muuttumaan koko vuotta ajatellen. Vuosi 2020 oli parempi spot-vuosi kuin kiinteä soppari, 50€ säästö olisi tullut ja joka tänä vuonna muuttaisi etumerkkiä. Ei noilla sopparien eroilla mitään tiliä tee jos ei valitse sieltä kalliimmasta päästä.
-
7800i malleissa täysin uusi ohjausjärjestelmä EMS 2. Bosch ilmeisesti ostanut tuon Junkersin joka järjestelmän kehittänyt. Nyt on panostettu uudistuksessa ohjelmistopuoleen, "älykotiin" vihdoinkin. Joka tunnille voi säätää halutun lämpötilan eri laitteita hyödyntäen. Kattava systeemi.
https://www.haustechnik-der-zukunft.de/PDF/Bosch_Reglersysteme_ems-2.pdf
Tekniikan puolella muutokset vähäisempiä, tuo 300l lämmintä vettä joka teholuokkaan ja LWM mallien scopit kaikissa 5.7. Jäähdysvalmius ja isompi värinäyttö.
-
SPOT hinnat on jo tältä vuodelta taputeltu, alkuvuosi piti siitä huolen. Oma kustannus spotille olisi alkuvuoden suhteen ollut yli 6c/kWh eli yli 2c/kWh kalliimpaa kuin voimassa oleva soppari, eikä se tuosta enää loppuvuonna 2021 hyväksi kerkee muuttumaan koko vuotta ajatellen. Vuosi 2020 oli parempi spot-vuosi kuin kiinteä soppari, 50€ säästö olisi tullut ja joka tänä vuonna muuttaisi etumerkkiä. Ei noilla sopparien eroilla mitään tiliä tee jos ei valitse sieltä kalliimmasta päästä.
Alkuvuoden spotit ovat olleet ihan kohtuullisia /MWh tammi-helmikuuta lukuunottamatta.
Tammi 51,22
Helmi 57,13
Maalis 38,36
Huhti 36,76
Mulla mennyt n.4850kwh josta yösähköä 1950 kWh=40%
Vaikka päivän keskihinta spotilla alkuvuonna sis. verot ja marginaali 6 snt/kWh luokkaa, niin yöllä 22-07 vain n. 3.5 snt /kWh.
Keskihinnaksi tulee n. 4.6 snt/kWh. Kun siirtomaksu huomioiden yösähkö on 1.8 snt/kWh halvempaa jää keskihinnaksi 3.95snt/kWh. Tämä siis ns."kalliin" sähkön ajalta= alkuvuosi. Kun katsotaan loppuvuoteen niin spot vain halpenee eikä 4 snt kWh yleissähkösopimuksella pärjää spotille. Tämä koskee suuria kaupunkeja, syrjäseudulla jo siirtohinnat ovat niin kovat, kk-maksu yleissähkö 20-30 eur/kk ja yösähkö 50-60 eur/kk, ettei taida tuolla sähkön myyntihinnalla olla merkitystä. Ja tosiaan 10000 kWh vuosikultuksella säästö on 100 eur luokkaa jos 1.0 snt halvempaa. Mutta noin periaatteesta ei kannata maksaa liikaa :)
-
Alkuvuoden spotit ovat olleet ihan kohtuullisia /MWh tammi-helmikuuta lukuunottamatta.
Tammi 51,22
Helmi 57,13
Maalis 38,36
Huhti 36,76
Mulla mennyt n.4850kwh josta yösähköä 1950 kWh=40%
Vaikka päivän keskihinta spotilla alkuvuonna sis. verot ja marginaali 6 snt/kWh luokkaa, niin yöllä 22-07 vain n. 3.5 snt /kWh.
Keskihinnaksi tulee n. 4.6 snt/kWh. Kun siirtomaksu huomioiden yösähkö on 1.8 snt/kWh halvempaa jää keskihinnaksi 3.95snt/kWh. Tämä siis ns."kalliin" sähkön ajalta= alkuvuosi. Kun katsotaan loppuvuoteen niin spot vain halpenee eikä 4 snt kWh yleissähkösopimuksella pärjää spotille. Tämä koskee suuria kaupunkeja, syrjäseudulla jo siirtohinnat ovat niin kovat, kk-maksu yleissähkö 20-30 eur/kk ja yösähkö 50-60 eur/kk, ettei taida tuolla sähkön myyntihinnalla olla merkitystä. Ja tosiaan 10000 kWh vuosikultuksella säästö on 100 eur luokkaa jos 1.0 snt halvempaa. Mutta noin periaatteesta ei kannata maksaa liikaa :)
Siis nuo hintasi /MWh on jotain 'Elspot' kk-keskiarvoja, perustuuko laskutuksesi kk-keskihintaan?
Yleensä spot myydään tuntijaolla.
Jos laskutus ei ole keskiarvopohjainen vaan tuntispot niin laskelmat keskiarvohinnoilla johtaa lopputulokseen melkomoisen virheen, todellisuus selviää yleensä laskusta.
Tuo mainitsemani yli 6c/kWh on todellinen tuntispot hinta kulutuspainotuksella tammi-huhtikuulta sisältäen alv + marginaali, tarkempi arvo 6,4c/kWh>>lähes 2.5c/kWh kalliimpaa kuin nykyinen kiinteä.
Jos siirtoyhtiöltä on halvempaa yö/päivä kk-maksut yms huomioiden niin sieltä voi jotain apuja saada, se on siirtoyhtiökohtaista ... täällä yleissiirto on halvinta meikkiksen kulutusprofiililla (Caruna)
-
7800i malleissa täysin uusi ohjausjärjestelmä EMS 2. Bosch ilmeisesti ostanut tuon Junkersin joka järjestelmän kehittänyt. Nyt on panostettu uudistuksessa ohjelmistopuoleen, "älykotiin" vihdoinkin. Joka tunnille voi säätää halutun lämpötilan eri laitteita hyödyntäen. Kattava systeemi.
https://www.haustechnik-der-zukunft.de/PDF/Bosch_Reglersysteme_ems-2.pdf
Tekniikan puolella muutokset vähäisempiä, tuo 300l lämmintä vettä joka teholuokkaan ja LWM mallien scopit kaikissa 5.7. Jäähdysvalmius ja isompi värinäyttö.
Eipä tiedä missä Boschin osastosta tommonen EMS2 tulee, luulen että samasta piipusta kuin edellinen... Junkers on myyty/ostettu ennen WW 2. :D
Junkers on nykyään vaan joku myyntinimike jota käytetään siellä missä myy parhaiten...meilläkin taitaa olla Junkersin uuni jostain syystä.
Even the group of companies run by industrialist Hugo Junkers slid into insolvency in the spring of 1932. Junkers had patented a completely new type of natural gas-fired water heater in 1894 and was also a technological pioneer in the building of aircraft and aircraft engines. Faced with a difficult situation, Junkers sold his heating appliances operations to Bosch in November 1932 and thus saved his businesses.
-
Siellä täällä on tuosta Husdata H60 juttua, niin tuli mieleen onko se värkki aiheuttanut kenellekään murheita pumpun toiminnan kannalta...häiriöitä+jumeja+vikoja eli onko sotkenut 7001i:n normaalia toimintaa?
H60 ollut käytössä nyt noin puolitoistavuotta, yhtään häiriötä en ole sen huomannut aiheuttavan lämpöpumpulle.
H60 itse hieman epävakaa, kaatuu silloin tällöin ja boottailee sitten automaattisesti eikä näitä välttämättä edes huomaa, ellei katso H60:n omia logeja. Pari kertaa H60 on jumiintunut täysin. Tällöin voi bootata H60:n reset-nappuloista tai sammuttamalla lämpöpumppu sen turvakytkimestä. H60 saa siis virtansa tuosta Boschin liittimestä.
-
Tässä onkin jo hetki mennyt kun viimeksi tänne päivitellyt, mutta laitetaas nyt.
Hieman yli 11kk takana. Heinäkuu 2020-Toukokuu 2021 kiinteistön kokonaiskulutus 9552 kwh. Eli kesäkuulla pitäisi mennä alle 450kwh, että pääsisi 10000kwh vuosikulutukseen. Taitaa hieman ylittyä. Talvi oli kuitenkin pakkasten osalta ankara, joten pitää olla tyytyväinen. Tässä on vastuskäyttöä mukana jonkin verran kun noita pitkittyneitä 5273 häiriöitä on ollut.
Keväällä meinasi harmaita hiuksia aiheuttaa kun laitoin pumpun virrat kiinni sihtien putsausta varten. Kone ei meinannutkaan lähteä tulille vaan vikakoodi 5273 vaihevalvonta ja yli vrk meni, että tästä palautui.
Pumppuhan kytkettiin 1.7.20 ja jo käyttöönotossa oli vikakoodi 5273 kuitenkin siitä sitten 4-5 pv päästä toipui ja lähti toimimaan normaalisti. Asennusviikollahan oli kova myrsky kajaanissa ja pitkään sähköverkon vikoja. Lokakuussa oli yksi pidempi 5273 vika ja meni tunteja ennen kuin palautui. Sama Helmikuussa 2020. sähköjä mitattiin useasti ja kaikki kunnossa.
Lopputulema oli boschilta, että piirikortit pitää vaihtaa näillä saadaan päivitettyä uusi softavesio sisälle, joka korjaa kyseisen ongelman. Ilmeisesti tätä siis on ollut pumpuissa ja päivitys korjaa ne pitkittyvät viat, joista pumppu ei palaudu kuten minulla.
Noh. Piirikortit vaihdettiin ja pumppu meni totaalisesti jumiin. -> Invertterikorttivika. -> Invertterikortti vaihdettiin ja nyt on sen jälkeen pumppu pelannut häiriöittä.
Vaikea sanoa oliko invertteri rikki jo tehtaalta tullessa vai rikkoiko asennuspäivän ukkonen ja myrsky sen. Sen muistan, että sähköt kävi monta kertaa pois 1.7 kun pumppu oli pois päältä. Sähköt oli jo tässä vaiheessa kytketty jo edellisenä päivänä. Sittenkun käyttöönottoa tehtiin niin 5273 pamahti tauluun.
Kuitenkin maahantuojalle annan 10/10 toiminnasta ja hyvin takuut pelasi.
Legionellatappoon on uudessa softaversiossa tullut selkeä muutos. Tekee tapon noin tunnissa. Alkuun kompressori tekee 100% tehoilla ja siitä sitten normaaliin 77%. Ei enää jurnuta viimeistä tuntia hiljalleen lämpöä ylöspäin vaan ottaa nopeammin vastukset käyttöön.
-
Sain tarjouksen Boschin 7001i LWM 3-12 pumpusta, ja tarjouksessa jäi mietityttämään lämpökaivon syvyys 230m.. Talon lämmitystarve on n.9kw, se mikä asiassa mietityttää on se kun eikös lähes kaikissa pumpuissa tuo yhden lenkin max.pituus ole se 400m? Eli onko näissä kuinka paljon mahdollista ylittää tuo maximi lenkin pituus, ilman että rupeaa maapiirin pumpussa loppumaan teho..
-
Sain tarjouksen Boschin 7001i LWM 3-12 pumpusta, ja tarjouksessa jäi mietityttämään lämpökaivon syvyys 230m.. Talon lämmitystarve on n.9kw, se mikä asiassa mietityttää on se kun eikös lähes kaikissa pumpuissa tuo yhden lenkin max.pituus ole se 400m? Eli onko näissä kuinka paljon mahdollista ylittää tuo maximi lenkin pituus, ilman että rupeaa maapiirin pumpussa loppumaan teho..
Kannattaa kysellä foorumilta käyttäjältä tomppeli mitoitusta laskee myös painehäviöt eri putkille. Syvempiin kaivoihin käytetään halkaisijaltaan suurempaa putkea esim 45mm tai 50mm tämä pienentää painehäviötä. Onko sulle tarjottu perinteisellä 40mm putkella?
-
Kannattaa kysellä foorumilta käyttäjältä tomppeli mitoitusta laskee myös painehäviöt eri putkille. Syvempiin kaivoihin käytetään halkaisijaltaan suurempaa putkea esim 45mm tai 50mm tämä pienentää painehäviötä. Onko sulle tarjottu perinteisellä 40mm putkella?
Tarjouksessa mainitaan vain vaakaputken koko 40mm, mutta ei itse keruupiirin kokoa.. Itse kyllä laittaisin minimissään 45mm putken, mieluiten 50mm. Tuolla 40mm putkella voi jo melkeen suoraan sanoa että tulee liikaa painehäviötä.. Pitää ensi viikolla soitella kyseiseen firmaan josta tarjous on, ja kysyä millä putkella tuo tarjous on annettu.
-
Itsellä kaivo 210m 40mm putkilla lähellä taloa n.4m . Toimii normaalisti 50%-60% tehola tuo liuospumppu. Jos olisi isommat putket niin varmaan 35-45% olis tuo pumpun nopeus. Helposti irtoaa noillakin 3 asteen lämpö-ero kaivosta.
Eli kannattaa laittaa nuo 45mm putket tai GeoDuo M32 putket. Toimii pumppu pienemmällä teholla ja kaivosta irtoaa paremmin lämpöä. Se riski noissa on että isompia putkia ei välttämättä saa tungettiua pohjaan asti jollei poraa suuremmalla hakaisijalla reikää. Hyvä on kaivon mitoitus jos ei olla Pohjois-Suomessa. Euron luokka metri lienee putkien hinta-ero, kannattaa maksaa ja pelata varman päälle.
-
Tarjouksessa mainitaan vain vaakaputken koko 40mm, mutta ei itse keruupiirin kokoa.. Itse kyllä laittaisin minimissään 45mm putken, mieluiten 50mm. Tuolla 40mm putkella voi jo melkeen suoraan sanoa että tulee liikaa painehäviötä.. Pitää ensi viikolla soitella kyseiseen firmaan josta tarjous on, ja kysyä millä putkella tuo tarjous on annettu.
Itse pohdin tuota kovasti ja ei se nyt ole lainkaan noin suoraviivaista, että tulee liikaa painehäviötä. Tulee tietysti enemmän, mutta toisaalta painehäviö riippuu virtaaman toisesta potenssista eli ei se virtaama niin hirveästi tipu.
Todella nihkeää oli saada tarjouksia suuremmista putkista ja osa vaati sitten kaivoakin isommaksi. Monilla oli reilusti lisähintaa isommasta putkesta ja 45 mm oli usein paksulla seinällä, jolloin painehäviö ei tipu yhtä reilusti. Lopulta löytyi hyvä hinta 50 mm keräimellä, mutta poraus epäonnistui.
Foorumilta löytyy paristakin ketjusta laskealmiani eri keräinten vaikutuksista juuri 230 m kaivossa.
-
Joo tosiaan käytäntö on eri asia kuin teoria. Liitteenä kuvakaappaus viime talven kovalla pakkasella -21 yön jälkeen,
lLuospumppu 89%, teho 7.4 kW lämpö-ero 2.7 astetta. Eli vielä on liuospumpussa tehoa reservissä ja toimii todennäköisesti 230m kaivollakin. Pumppu osaa kyllä säätää itseään jos meinaa tuo kaivon lämpö-ero karata yli 3 asteen.
Jos saat kohtuullisin kustannuksin isommat putket niin hyvä, mutta toimii noilla 40mm putkillakin.
-
Onko 16 ja 12 koneissa sama liuospumppu?
-
Onko 16 ja 12 koneissa sama liuospumppu?
Asennusohjeessa on noille yhteinen käyrä, joten pakko on pumpun olla sama kuten myös sisäisten painehäviöiden eli samat lämmönvaihtimet ja putket noissa on oltava liuospuolella. 8 kW mallissa on sitten huomattavasti alemmat painetuotot.
-
Verrattaessa erilaisia kohteita tulee helposti tehtyä virheellisiä johtopäätöksiä.
aksutre'n kuvan mukaan -21C pakkasella
- Koneen teho on 7,4 kW = 46% maksimitehosta
- Keruupumpun teho on 89%
Vastaavasti mitoittavassa ulkolämpötilassa (MUT -29C)
- Koneen teho on tasaisen vauhdin taulukon mukaan 9,2 kW = 58%
- Kone on ylimitoitettu 74%.
- Keruupumpun vaadittava teho on 110%
Eli keruupumpun teho on 100 % n. -25C pakkasella.
Tästä voidaan tehdä johtopäätös että aksutre'n keruupiirissä on koneen tehoon ja jopa talon lämmönkulutukseen nähden liian suuri virtausvastus eli on liian pienihalkaisijaisiset keruuputket.
ATS
-
Varmaan isommilla sais virtausvastuksen pienemmäksi, mutta toimii noinkin. Huomioi että katoksessa oleva anturi näyttää pari astetta liian vähän ja pumppu pyörii kuvakaappauksen ottohetkellä vähän liian lujaa 2.7 asteen erolla. Aika nappiin siis menee 210m kaivoon.
Sisälämpötila lämmityskaudella 24 astetta ja vuosikulutus lämpö+vesi alle 5000 kWh. Isommilla putkilla säästö ehkä muutaman kympin vuosi??
-
Asennusohjeessa on noille yhteinen käyrä, joten pakko on pumpun olla sama kuten myös sisäisten painehäviöiden eli samat lämmönvaihtimet ja putket noissa on oltava liuospuolella. 8 kW mallissa on sitten huomattavasti alemmat painetuotot.
No jos nuo tosiaan samat mitä voi hyvinkin olla (jopa koko hardis), niin osiltaan selittää nyanssin verran paremmat speksit 12 koneelle, 12 on vain ehkä viritetty alemmille säädöille softalla eli erittäin fiksu jannu vois saada modattua 12>16kW koneeksi 8)
-
No jos nuo tosiaan samat mitä voi hyvinkin olla (jopa koko hardis), niin osiltaan selittää nyanssin verran paremmat speksit 12 koneelle, 12 on vain ehkä viritetty alemmille säädöille softalla eli erittäin fiksu jannu vois saada modattua 12>16kW koneeksi 8)
Kyllä 16 kW koneessa on isompi kompressori ja saattaa olla lämmönvaihtimissakin eroa.
-
Asennusohjeessa on noille yhteinen käyrä, joten pakko on pumpun olla sama kuten myös sisäisten painehäviöiden eli samat lämmönvaihtimet ja putket noissa on oltava liuospuolella. 8 kW mallissa on sitten huomattavasti alemmat painetuotot.
Ihan mielenkiinnosta kaivelin asennusohjetta, oheiset käyrät pumpuille löytyvät.
Eli kaikissa tehoissa on sama lämmityspuolen kiertopumppu.
Liuospuolella 12 ja 16 malleissa on sama kiertopumppu.
Mutta mistä voi päätellä, että lämmönvaihtimet ovat samat?
-
Mutta mistä voi päätellä, että lämmönvaihtimet ovat samat?
Noissa käyrissähän on käytettävissä oleva painehäviö eri virtaamilla MLP:n ulkopuolella. Eli pumpun tuottama paine vähennettynä sisäisillä vastuksilla, kuten lämmönvaihdin.
Ei voi varmuudella sanoa lämmönvaihtimesta muuta kuin, että niiden painehäviön ero pitää olla niin pieni, että Bosch on päätynyt antamaan niille samat käyrät. Yksi todennäköinen mahdollisuus tuohon on samat lämmönvaihtimet 12 ja 16 kW malleissa. Toinen voisi olla se, että lämmönvaihtimen osuus on niin pieni painehäviöstä, ettei sen eroista välitetä.
Käyrää voi verrata kiertopumpulle ilmoitettuun käyrään ja siitä laskea paljonko sisäistä vastusta on. Se on suuremmilla virtaamilla varsin merkittävä.
-
Kuvatekstien perusteella nuo ovat nimenomaan kiertopumppujen käyriä.
-
Kuvatekstien perusteella nuo ovat nimenomaan kiertopumppujen käyriä.
Taulukossa sanotaan: "Maks. käytettävissä oleva ulkoinen paine nimellisvirtauksella (lattialämmitys)" ja arvo vastaa käyrää. Pumpun tyypillä löytänee sen tuottokäyrän. Nibe F1255:lle taisin sen katsoa joskus ja oli selvä ero Niben käyrään.
Mitäs asentaja/suunnittelija tekisi pumpun tuotolla, jos ei tiedä millaiset painehäviöt tulee MLP:n sisuskaluista? Ainoa järkevä tapa tuo on ilmoittaa liitynnöissä.
-
Taulukossa sanotaan: "Maks. käytettävissä oleva ulkoinen paine nimellisvirtauksella (lattialämmitys)" ja arvo vastaa käyrää. Pumpun tyypillä löytänee sen tuottokäyrän. Nibe F1255:lle taisin sen katsoa joskus ja oli selvä ero Niben käyrään.
Mitäs asentaja/suunnittelija tekisi pumpun tuotolla, jos ei tiedä millaiset painehäviöt tulee MLP:n sisuskaluista? Ainoa järkevä tapa tuo on ilmoittaa liitynnöissä.
Näin tosiaan näyttää olevan, että käyrissä otettu huomioon MLP:n painehäviöt.
Kiitos selityksistä.
-
Moro
Kun teillä on pumput "tyhjäkäynti" tilassa niin käykö teillä keruupumppu noin 3 tunnin välein hetken aikaa päällä. Onkohan tämä jokin jumittumisen estotoiminto? En ole tätä aiemmin rekisteröinyt kun vasta nyt katselin husdatan lokia niin huomasin.
https://husdata.se/pop_report.asp?ID_User=1411&H=&DS=2&View=Rapport
Tässä esimerkki. valitsee kohdasta report: keruu niin näkee. Näyttäisi olevan myös muissa pumpuissa samaa ominaisuutta.
-
Oiskonhan tuo niin, että koneessa on automatiikka, joka käynnistää liuospumpun hetkeksi, kun tulevan liuoksen lämpö ylittää 23 astetta about. Joku varojuttu. Muistelen, että meilläkin näkyi viime kesänä. Nyt eri tilanne, kun maaviilennyksen oma pumppu kierrättää liuosta koko ajan.
-
1.7 tuli Vuosi täyteen ja laitetaas tähän vähän ajatuksia ja numeroita.
Kesäkuun kulutus 526 näin ollen 1 vuoden kulutus ylitti hieman 10000 kwh ollen 10078kwh välillä 1.7.20-1.7.2021. Lisäksi puuta ei lämmityskäyttöön ole tarvinnut enää lainkaan. eli noin 6-8 mottia säästyi klapiakin. Vastuskäyttöä tässä on noin 2-3 viikkoa siltä ajalta kun pumppu oli jumissa 5273 ja korttien vaihdon ajalta. Eli todennäköisesti olisi alittunut 10000kwh jos ei noita pitkittyneitä vikoja olisi ollut.
Lokakuun 10.20- 28.3.21
tuotettu energia 10578kwh
Lämmitys 9728 kwh
LKV 844kwh
Käytetty energia: 2271kwh
lämmitys: 1989kwh
Lkv: 271kwh
Lisälämmitin 9kwh
Huhtikuun alussa sitten invertterikortin ja piirikorttien vaihto niin tässä on pieni pimento kulutuksista kun kaikki nollaantui piirikorttien vaihdon myötä. Tässä sitten uudet lukemat kun pumppu pelannut ongelmitta vaihtojen jälkeen.
7.4.21 alkaen
Tuotettu: 2155kwh
Lämmitys: 1734kwh
Lkv: 421kwh
Käytetty:469kwh
Lämmitys: 340kwh
Lkv: 129kwh
Lisälämmitin 18kwh
Tuossa lisälämmittimen kulutuksessa huomaa uuden päivitetyn ohjelman tuoman legionellatapon. Eli ottaa siis huomattavasti aiemmin vastukset käyttöön eikä kompressorilla hiljalleen nosta lämpöjä ylös. Ennen päivitystä otti vastukset käyttöön kun veden lämpö oli 63.7 nykyään jo noin 61 asteessa. Lisäksi legionellatapon kesto tapahtuu noin tunnissa aiemman 2h sijaan.
Nyt ei ole 5273 häiriöitä tullut vaikka ollut ukkosen tuomia sähkökatkojakin. Nyt antaa vain 5905 olikohan liian alhainen jännite invertterille ja pumppu toipuu heti. Aiemmin vilkutteli 5273 ja turvakytkintä piti käyttää kun ei lähtenyt toipumaan.
1.7.20-10.10.20 ajalta ei valitettavasti ole dataa kun silloin pumppu meni toisen kerran kunnolla jumiin 5273 vaihevalvonta takia ja piti palauttaa kaikki asetukset ja samalla lähti vahingossa lokidatakin.
Kaivojen lämmöt ovat toipuneet hyvin. Nyt lkv käytössä tulee yli 5 asteista kuten silloin kuin pumppu otettiin käyttöön vuosi sitten. Eiköhän nuo riitä vaikka vähän metrit jäivät vajaaksi.
Boschin huollolle annan 10/10 vaikka vian diagnostiikkaan meni hieman aikaa kun välillä pumppu toimi täysin normaalisti. Lopulta pumppu meni vaihevalvonta 5273 vikaan jo sen jälkeen kun käytti turvakytkimeltä virrat pois. Sen jälkeen alkoi tapahtua.
-
Meillä vuoden käytössä olleen Bosch 7001i 4-16 tiedot ajalta 1.7.2019 - 30.6.2020 ovat seuraavat
Lämmitys
- tuotettu energia 23746 kWh
- käytetty sähkö 4454 kWh
- COP 5,33
Lämmin käyttövesi
- tuotettu energia 2539 kWh
- käytetty sähkö 793 kWh
- COP 3,20
Kompressori
- käyttötunnit 4494 h
- käynnistykset 2037
Toinen vuosi takana, tiedot ajalta 1.7.2020 - 30.6.2021 ovat seuraavat
Lämmitys
- tuotettu energia 26983 kWh
- käytetty sähkö 5196 kWh
- COP 5,19
Lämmin käyttövesi
- tuotettu energia 2562 kWh
- käytetty sähkö 795 kWh
- COP 3,22
Kompressori
- käyttötunnit 4729 h
- käynnistykset 1802
Energian tarve ja käyntitunnit kasvaneet, koska sivurakennus otettiin mukaan maaliskuun 2021 alusta ja talvi oli kylmä.
-
Taas jäänyt vaihtoventtiili rumppaamaan. Huomasi, kun lattiat alkoi lämmetä... onko muilla esiintynyt samaista asiaa...
-
Taas jäänyt vaihtoventtiili rumppaamaan. Huomasi, kun lattiat alkoi lämmetä... onko muilla esiintynyt samaista asiaa...
Tässä on käsittääkseni kysymys siitä, että Bosch on tehnyt automaattista lämmityspiirin ilmausta.
Mullakin tapahtunut muutaman kerran.
Aktivoituu, kun maalämpöpumppu päättelee, että lämmityspiirin kierto ei ole hyvä.
Syynä voi olla esim. todellakin ilma, mutasihdin tukkoisuus, piirissä liian monta piiriä kiinni.
Ohessa keväältä yhdet logit, kun huomasin, että oli aktivoitunut.
Sille oli joku järjellinen syy, en enää muista mikä.
Valitettavasti Boschin dokumentaatio ei tästä juuri mitään kerro.
-
Pitääpäs avata enemmän piirejä. Suljin pari päivää sitten kaikki muut paitsi 3 alakerran märkätilan piiriä. Näytti kierroksi 3 l/s. Lämmitin hetken lattioita kun tuntui ikävän viileälle. Pitää varmaan antaa koko kesän olla kaikki auki.
-
Tässä on käsittääkseni kysymys siitä, että Bosch on tehnyt automaattista lämmityspiirin ilmausta.
Mullakin tapahtunut muutaman kerran.
Aktivoituu, kun maalämpöpumppu päättelee, että lämmityspiirin kierto ei ole hyvä.
Syynä voi olla esim. todellakin ilma, mutasihdin tukkoisuus, piirissä liian monta piiriä kiinni.
Ohessa keväältä yhdet logit, kun huomasin, että oli aktivoitunut.
Sille oli joku järjellinen syy, en enää muista mikä.
Valitettavasti Boschin dokumentaatio ei tästä juuri mitään kerro.
Tuosta huomaa kuinka informatiivisia nämä lögitykset on kun yrittää ymmärtää mitä 'jäbä duunaa' varsinkin jos ja kun manuaalit jättää paljon asioita kertomatta.
Tuonkin päättelee helposti viaksi jos ei käyriä olisi...
-
... ja kuinka tärkeää maalämpöpumpun kanssa on huolehtia kunnollisesta lämmitysverkoston virtauksesta.
-
Eikö teillä muilla joilla ei ole jäähdytystä ole pumppu "tyhjäkäynnillä" Meikällä käytännössä koko kesän ollut kun niin kuumaa. Eli pumppu seisoo ja vaihvoventtiili on LKV tilassa. Ei siis kierrätä vettä lainkaan. Tekee vain käyttövettä noin kerran päivässä tai tarpeen mukaan.
-
Eikö teillä muilla joilla ei ole jäähdytystä ole pumppu "tyhjäkäynnillä" Meikällä käytännössä koko kesän ollut kun niin kuumaa. Eli pumppu seisoo ja vaihvoventtiili on LKV tilassa. Ei siis kierrätä vettä lainkaan. Tekee vain käyttövettä noin kerran päivässä tai tarpeen mukaan.
Ei oo tyhjäkäynnillä vaan se on ihan seis eli ei käy...mulle korvaan kalskahtaa tuo tyhjäkäynti sitä että invertteri kone käy minimikierroksilla. 😎
-
Ei oo tyhjäkäynnillä vaan se on ihan seis eli ei käy...mulle korvaan kalskahtaa tuo tyhjäkäynti sitä että invertteri kone käy minimikierroksilla. 😎
Joo laitoinkin tuon "tyhjäkäynti" merkkeihin kun boschin käännökset on mitä on. Valikossa näkyy Lämmitys/jäähdytys kohdassa: "tyhjäkäynti"
Tämä liittynee kesäkäyttöasetuksiin kun lämmityskäyttö on 16 asti ja lattialämmön minimilämpötila 23 astetta. Pumppu on siis käytännössä valmiustilassa, vaihtoventtiili LKV tilassa ja koneen sisäinen kiertovesipumppu ei pyöritä vettä lattiassa.
-
Joo Bosch suorittaa käyttöohjeen mukaista "huuhtelua"=ilmausta aika ajoin.
Kuva tältä aamulta, ihan normaalia toimintaa ;D
-
Oltiin viikko reissussa, niin piti ihan mielenkiinnosta kurkata mitä bosch on vienyt sinä aikana. 3.5kwh/päivä oli keskikulutus käyttövedelle sekä lämmitykselle yhteensä.
Sähköyhtiön sivujen mukaan kokonaiskulutus oli siinä 7-10kwh/päivä.
-
Oltiin viikko reissussa, niin piti ihan mielenkiinnosta kurkata mitä bosch on vienyt sinä aikana. 3.5kwh/päivä oli keskikulutus käyttövedelle sekä lämmitykselle yhteensä.
Sähköyhtiön sivujen mukaan kokonaiskulutus oli siinä 7-10kwh/päivä.
Vähällä kulkee 8)
Onko tuossa vehkeessä joku 'poissa' tai 'loma' tjms valinta näitä poissaoloja varten?
-
Joo Bosch suorittaa käyttöohjeen mukaista "huuhtelua"=ilmausta aika ajoin.
Kuva tältä aamulta, ihan normaalia toimintaa ;D
Luulempa että tuo tekee tuota vain jos älyllään kuvittelee olevan jotains epämääräistä tai onkelmaa... ei varmaankaan ole semmonen vakio-toiminto kuin esim 'legionellatappo'!?
Saa valistaa jos on toisin selostettu...
-
Vähällä kulkee 8)
Onko tuossa vehkeessä joku 'poissa' tai 'loma' tjms valinta näitä poissaoloja varten?
Itseasiassa nyt kun mainitsit, niin kyllähän siinä on. En tosin sitä tajunnut kokeilla :D
-
Itseasiassa nyt kun mainitsit, niin kyllähän siinä on. En tosin sitä tajunnut kokeilla :D
Onko valmiina valmiutta johonkin automaatiojärjestelmään tms. eli riviliittimellä tai pilven kautta tai paikallisverkossa?
-
Onko valmiina valmiutta johonkin automaatiojärjestelmään tms. eli riviliittimellä tai pilven kautta tai paikallisverkossa?
Eikös tuohon home assistantin saa husdatan(?) kautta liitettyä?
+13C liuoksen lämpötila. Eipä se taida tuosta enempää nousta..
-
Viimeisen 11vrk aikana kompura on käyny keskimäärin 5krt/pv. Onko se inventterille paljo vai vähän?
-
Viimeisen 11vrk aikana kompura on käyny keskimäärin 5krt/pv. Onko se inventterille paljo vai vähän?
Varmaan aika keskiarvo lukeman näille keleille? Minulla tekee tällä hetkellä kerran vuorokaudessa käyttövettä ja öisin lämmitystä jonkin aikaa kun alkaa lämpötilat painua alle 10 astetta. Riippuu varmasti paljon koneen asetuksista.
-
Minunkin mielestä normaalia. Kulutuksesta riippuen käyttövettä 1-3 krt/vrk, saattaa ehkä yöllä lämmittää pari jaksoa pyynnistä riippuen. Mulla yksi käyntijakso vuositasolla 2h lämmitys ja käyttöveden lämmitykseen menee 25min. Saa ton lämmityksen käynnistysviivettä säädettyä valikosta, mutten tiedä maksaako vaivaa tolla kikkailla. Ei monesta kWh:sta puhuta kuitenkaan.
-
Minunkin mielestä normaalia. Kulutuksesta riippuen käyttövettä 1-3 krt/vrk, saattaa ehkä yöllä lämmittää pari jaksoa pyynnistä riippuen. Mulla yksi käyntijakso vuositasolla 2h lämmitys ja käyttöveden lämmitykseen menee 25min. Saa ton lämmityksen käynnistysviivettä säädettyä valikosta, mutten tiedä maksaako vaivaa tolla kikkailla. Ei monesta kWh:sta puhuta kuitenkaan.
Millä tavoin tuon koneen lämmitysviivettä saa säädettyä? Ulkolämpötilasta riippuen lämmitystä saa säädettyä kyllä.
-
Valikko: Lämmitys_Lämmityspiiri_1_LP1 laajennettu > Ke/ta -vaihtokytkentä LP1
Lämmityskäyttöviive Lämmityskäyttö kytkeytyy päälle viiveellä määritetyn ajan mukaisesti. Viivettä käytetään välttämään lämmityksen kytkeytyminen päälle ja pois päältä, kun ulkoilman lämpötila vaihtuu usein ja rakennuksessa on kertynyttä lämpöä. ▶ Valitse viive. Lyhyt aika tarkoittaa nopeaa reagointia ulkoilman lämpötilaan, kun pitkä aika taas tarkoittaa hidasta reagointia. Oletus on 1 tunti. ▶ Vieritä aika-asteikkoa tai napauta ylös- tai alaspäin nuolta. ▶ Napauta Vahvista
Nyt tosiaan ulkona 14 ja kämpässä sisällä 24 astetta. Viime syksynä kun ei ollut sisä-anturia pumppu lämmitti öisin lattiaa. Päivällä kun auŕinko paistoi niin sisällä oli 27-28 astetta. Ihan käyttökelpoinen tuo viiveen säätö jos ei halua lämmittää turhaan. Sisä-anturilla ei tarvi kikkailla, ei lämmitä liikaa.
Pumpussa on näköjään oma asetus viiveelle kesä- ja talvikäytössä.Jos sulla on kesäkäyttö vielä päällä valitse samasta valikosta kuin edellä mainittu kesäkäyttöviive ja säädä sitä.
-
Valikko: Lämmitys_Lämmityspiiri_1_LP1 laajennettu > Ke/ta -vaihtokytkentä LP1
Lämmityskäyttöviive Lämmityskäyttö kytkeytyy päälle viiveellä määritetyn ajan mukaisesti. Viivettä käytetään välttämään lämmityksen kytkeytyminen päälle ja pois päältä, kun ulkoilman lämpötila vaihtuu usein ja rakennuksessa on kertynyttä lämpöä. ▶ Valitse viive. Lyhyt aika tarkoittaa nopeaa reagointia ulkoilman lämpötilaan, kun pitkä aika taas tarkoittaa hidasta reagointia. Oletus on 1 tunti. ▶ Vieritä aika-asteikkoa tai napauta ylös- tai alaspäin nuolta. ▶ Napauta Vahvista
Nyt tosiaan ulkona 14 ja kämpässä sisällä 24 astetta. Viime syksynä kun ei ollut sisä-anturia pumppu lämmitti öisin lattiaa. Päivällä kun auŕinko paistoi niin sisällä oli 27-28 astetta. Ihan käyttökelpoinen tuo viiveen säätö jos ei halua lämmittää turhaan. Sisä-anturilla ei tarvi kikkailla, ei lämmitä liikaa.
Pumpussa on näköjään oma asetus viiveelle kesä- ja talvikäytössä.Jos sulla on kesäkäyttö vielä päällä valitse samasta valikosta kuin edellä mainittu kesäkäyttöviive ja säädä sitä.
Niin tarkoitin "asteminuutti" ohjausta, eli pumppu ei keväällä ja syksyllä kävisi 3h - huilaisi 40 min - ja taas kävisi 3h, vaan tuohon saisi asetettua isomman hystereesin.
-
Helpoin tapa on välttää turha lämmitys on sisäanturi. Sen vaikutusta voi säätää lämmitykseen. Aurinkoisena päivänä lämminnyt talo on vielä yölläkin lämmin vaikka ulkona olisi alle 10 astetta. Pelkällä ulkoanturilla tuolloin lämmitys käynnistyy, sisäanturin kanssa ei. Tuollon ei tule päivällä "ylilämpöä".
-
Lämpötila ei siis sahaa mihinkään. Termostaatit hoitaa hommansa ja piirit tasapainossa. Ilman ulkoisia lämpökuormia kaikki toimilaiteet auki.
Lähinnä hain sitä, että kun on 200 neliömetriä × 10 cm betonivalua = 20 kuutiometriä betonia mihin se lämpö narautuu. Niin jos pumppu olisi vaikka 4 tuntia väliilä seis ja tämän jälkeen tekisi taas minimitehollaan lämpöä niin sisälämpö heilahtaisi vähän, jos ollenkaan. Tämmöisen "starttiviiveen" saisi tehtyä asteminuuttisäödöllä.
Toki inverttereillä tuota pätkäkäymistä esiintyy hyvinpaljon vähemmän verrattuna on offiin, että taitaa koneista hajota jotain muuta ensin...
Onko kenelläkään muuten tietoa mitä arvoja koneelta pystyy lukemaan can-väylän kautta ja mitä arvoja sen kautta pystyy muuttamaan?
-
Tuohon tasaiseen lämpötilaan ei nuo asteminuutit juurikaan auta, toki ylilämmön leikkaamiseen hyvä työkalu.
Isoja massoja säädetään asteen kymmenyksillä :)
Itsellä myös lattialämmitys ja yläkerrassa kipsivalu. Sisälämpötila pysyy 0.6-0.7 asteen sisällä. Aamusta lähti pumppu kämmittämään kun ulkona vain 6 astetta, pyynti oli 23.5 ja lämpö sisäanturissa 24. Lämmityksestä huolimatta laski 23.8 asteeseen ja pumppu lopetti lämmittämisen kun noussut takaisin 24.0 asteeseen. Eli varsin pienillä säädöillä mennään, muutama kymmenys. Isossa massassa tuo parikin kymmenystä vaikuttaa riittävästi. inverterille helppo homma tuo säätö, kun tehoa laajasti tarjolla 4-16 kW.
Liitteenä oleva kuva osoittaa kuinka ulkolämmön lasku / nousu vaikuttaa toimintaan. ( sininen käyrä ) Sisälämpö erittäin tasaista ( vihreä viiva).
Pumpun automatiikka siis ennakoi lämmitystarvetta, ei noudata kiinteitä asetettuja lämpötiloja. Sama homma ulkolämpötilan noustessa, lopettaa lämmityksen kun tarvetta ei ole..
Teamviewerillä ja husdatalla saanee tuosta pumpusta etänä samat toiminnot käyttöön kuin pumpun valikosta.
https://www.youtube.com/watch?v=SXVzixfyPFg&ab_channel=Stromandlightning
Muutoin nettiselaimella saa näkyville seuraavat, joista lihavoituja voi säätää. Start/stop lämpötilan säätö, huoneanturin vaikutus, lämpökäyrän säätö ja käyttöveden tehostus.
Idx Name Value
0002 Radiator Forward 25.50 C
0003 Heat carrier Return 25.80 C
0004 Heat carrier Forwrd 25.80 C
0005 Brine in/Evaporator 11.30 C
0006 Brine out/Condenser 8.70 C
0007 Outdoor 8.20 C
0008 Indoor 0.00 C
0009 Warm water 1 / Top 57.90 C
000A Warm water 2 / Mid 57.60 C
000B Hot gas / Compr. 58.10 C
000C Suction gas 73.30 C
000E Air intake 0.00 C
3109 Circ pump speed 50.00 %
3110 Brine pump speed 0.00 %
9108 Compressor speed 0.00 kw
3108 Compressor speed 0.00 %
0107 Heating setpoint 28.00 C
0111 Warm water setpoint 63.00 C
3104 Add heat status 0.00 %
1A01 Compressor 0
1A04 Pump Cold circuit 0
1A05 Pump Heat circuit 1
1A06 Pump Radiator 1
1A07 Switch valve 1 0
1A0C Heating cable 0
1A20 Alarm 0
2A91 Alarm Code 0.00
2201 Operating mode 1 0.00
0203 Room temp setpoint
23.50
C
2204 Room sensor influence 0.00
0205 Heat set 1, CurveL 21.00 C
0206 Heat set 2, CurveR 15.00 C
1231 Extra Warm Water Stat 0
6C50 Total op. time 8460 h
5C51 Supp energy tot 19509 kWh
5C52 Supp energy heating 16523 kWh
5C53 Supp energy hotwater 2983 kWh
5C54 Compr. consump. tot 4410 kWh
5C55 Compr. cons. heating 3348 kWh
5C56 Compr. cons. hotwat 1061 kWh
5C57 Aux consumption tot 57 kWh
5C58 Aux cons. heating 39 kWh
5C59 Aux cons. hot water 17 kWh
6C60 Compr. Runtime 3030 h
2C61 Compr. Starts 1537.00
-
Onko kenelläkään muuten tietoa mitä arvoja koneelta pystyy lukemaan can-väylän kautta ja mitä arvoja sen kautta pystyy muuttamaan?
Ongelmahan tässä on se, että Bosch ei ole näistä dokumentaatiota julkaissut.
Husdata on sitten itse selvittänyt reverse engineering menetelmin eli kokeilemalla tärkeimmät.
Olisi tietty hienoa, että jotain kautta saataisiin dokumentit.
-
Mitenkäs tuo husdata toimii? Saako sen jotenkin raspiin kiinni/keskustelemaan? Raspin can-hatussa olikin vähän sanomista...
-
Boschin pumppuun suoraan huoltoporttiin 3.5mm plugi kiinni. Ei tarvi mitään muuta tehdä.
-
Mitenkäs tuo husdata toimii? Saako sen jotenkin raspiin kiinni/keskustelemaan? Raspin can-hatussa olikin vähän sanomista...
Husdatan H60 keskustelee raspilla olevan Home Assistant softan kanssa MQTT protokollan avulla.
Lisätietoja noilta Husdatan sivuilta:
http://varmepump.one/docs/h60-manual/home-assistant-integration/setup-home-assistant-for-h60/
Itse olen ollut tyytyväinen tuohon H60/Rasp/Home Assistant pakettiin, toiminut yllättävänkin luotettavasti.
Jotain pientä lisäautomaatiota olen toteuttanut siihen Node Red ohjelmoinnilla.
-
Joo itselläni on python pohjainen koodi mikä ohjailee talossa kaikkea muuta. Jos nämä 2 on jotenkin yhdistettävissä, eli saan pythonin koodattua lukemaan lämpöpumpun parametrejä ja toisaalta ohjattua pumppua hustadan kautta niin pitänee harkita investoimista.
Toli selkeintä olisi, jos pumppu olisi suoraan paikallisesti canbussilla kiinni raspissa.
-
Yrittänyt ottaa tuota boschin HomeCom sovellusta käyttöön ja en mistään löydä tuota qr koodia ja tuo nappi jossa kerrotaan että ei löydy niin ei toimi.
Osaako kukaan sanoa mitä tuo qr sisältää niin voisin itse tehdä sen qr koodin noilla oman pumpun tiedoilla?
-
Pumpun päällä on tuo QR koodi laitteen kilvessä.
-
Ootteko muka saanut tuon homecom sovelluksen toimimaan 7001i pumpun kanssa? Yritin useaan otteeseen, mutta ei onnistunut vaikka käytin laitteen päällä olevaa koodia?
-
Mulla ainakin toimii :) Tosin softa on tehty myyntimiehet edellä periaatteella, eli perustoiminnot pelaa.
Täysi tulki on 6000 ja 8000 sarjan ilmalämpöpumpuille.
-
Vuoden saldo 9/2020-9/2021
COP lämmitys 4.94 ja käyttövesi (mukavuus) 2.81
Ei oo tarvinnut huoltomiestä tilata :) kaikki toiminut hyvin.
Vähän lattialämmityspiirin menevää maksimilämpötilaa kun pudottaa niin eiköhän 5.0 COPissa mene rikki seuraavana vuonna.
Legionellatappoon meni huimat 18 kWh vuosi.
6C50 Total op. time 8781 h
5C51 Supp energy tot 19912 kWh
5C52 Supp energy heating 16803 kWh
5C53 Supp energy hotwater 3106 kWh
5C54 Compr. consump. tot 4503 kWh
5C55 Compr. cons. heating 3398 kWh
5C56 Compr. cons. hotwat 1104 kWh
6C60 Compr. Runtime 3095 h
2C61 Compr. Starts 1593.00
-
Pitääpäs katsoa jos itse saisi tuon husdatan hankittua.
Saisi samoja datoja ulos. Aika lyhkäisiä käyntejä, jos keskimäärin 2h käy yhteen putkeen.
-
Pitääpäs katsoa jos itse saisi tuon husdatan hankittua.
Saisi samoja datoja ulos. Aika lyhkäisiä käyntejä, jos keskimäärin 2h käy yhteen putkeen.
Tossa myös käyttöveden valmistus mukana 365x n.0,5h= 182.5h ja käynnistyksiä 365x3 kpl=1095kpl
Karkeasti laskettuna lämmitysjakso 500kpl /2900h=358min, n.6h. Aika paljon pidempi kuin perinteisen on/off pumpun 30-40min.
-
Meillä lämmityksen COP 4.6. Tammikuussa käynnistettiin pumppu ja siinä on rakennusaikainen lämmitys mukana. Talo valmistui toukokuussa.
Vastuskäyttöä mukana kun meillä pellossa vaakakeruu ja paineet heitteli, niin pumppu löi jonku vikatilan päälle.
6C50 Total op. time 5783 h
5C51 Supp energy tot 17051 kWh
5C52 Supp energy heating 15665 kWh
5C53 Supp energy hotwater 1381 kWh
5C54 Compr. consump. tot 3512 kWh
5C55 Compr. cons. heating 3064 kWh
5C56 Compr. cons. hotwat 442 kWh
5C57 Aux consumption tot 375 kWh
5C58 Aux cons. heating 363 kWh
5C59 Aux cons. hot water 11 kWh
6C60 Compr. Runtime 2971 h
2C61 Compr. Starts 948.00
Edit. COP korjattu
-
Meillä lämmityksen COP 5.11. Tammikuussa käynnistettiin pumppu ja siinä on rakennusaikainen lämmitys mukana. Talo valmistui toukokuussa.
Vastuskäyttöä mukana kun meillä pellossa vaakakeruu ja paineet heitteli, niin pumppu löi jonku vikatilan päälle.
6C50 Total op. time 5783 h
5C51 Supp energy tot 17051 kWh
5C52 Supp energy heating 15665 kWh
5C53 Supp energy hotwater 1381 kWh
5C54 Compr. consump. tot 3512 kWh
5C55 Compr. cons. heating 3064 kWh
5C56 Compr. cons. hotwat 442 kWh
5C57 Aux consumption tot 375 kWh
5C58 Aux cons. heating 363 kWh
5C59 Aux cons. hot water 11 kWh
6C60 Compr. Runtime 2971 h
2C61 Compr. Starts 948.00
Näinkö näitä sitten tulkitaan:
17051 / 3512 + 375 = scop systeemi total = 4.4
17051 - 375 / 3512 = scop kompuralla total = 4.74
15665 / 3064 + 363 = cop lämmitys total = 4.6
15665 -363 / 3064 = cop lämmitys kompuralla = 4.99
jne.
Edit exelin läpi:
- Kaikki Lämpö LV
Tuotanto anto 17051 15665 1381
Kompura otto 3512 3064 442
Sähkö otto 375 363 11
--------------------------------------------------
SCOP 4,39 4,57 3,05
COP kompura 4,75 4,99 3,10 eli Tuotanto anto - Sähkö / Kompura otto
-
Ihan uteliaisuutta kysyn kun tässä alkaa ensimmäinen lämmityskausi olemaan nurkan takana, että mihinkä olette asettaneet lämmitysmenoveden? Muuttujia varmasti monia ja lämmityskäyräkin vaikuttanee.
- Pumpulla vakio lämmityskäyrä
- lattialämmitys
- 2kr. kivitalo ylös asti auki olevalla olohuoneella
- 300 lämmitettävää neliötä, josta 40m2 autotallia jota tullaan pitämään noin 15ºC
- Uponor Smatrix huonekohtaisilla termostaateilla
Tällä hetkellä meillä säädetty pumpulta 23ºC
-
"Vakio lämmityskäyrä", mitä oikeastaan tarkoitat, tehdasasetuksilla vai?
Kaltevahan tuo kuuluu olla kylmemmillä kuumempaa...
Onko suunnitelmissa jotain lukemia mihin LL menolämpötila on mitoitettu MUT:ssa?
-
"Vakio lämmityskäyrä", mitä oikeastaan tarkoitat, tehdasasetuksilla vai?
Kaltevahan tuo kuuluu olla kylmemmillä kuumempaa...
Onko suunnitelmissa jotain lukemia mihin LL menolämpötila on mitoitettu MUT:ssa?
Ilmaisin itseäni kehnosti. Vakiolla lämmityskäyrällä siis viittasin juurikin siihen, että en ole koskenut/muuttanut tehdasasetuksia.
-
Noo, katsoisin suunnitelmista niitä lukemia ja vertaisin niihin käyrä asetuksiin!
Sitten vaan odottamaan viileämpiä tai sitten jos liian kuumaa/kylmää sisällä niin sitten pitää ihmetellä mistä syystä...
Sitten nuo termostaatit aluksi liiaan suuriksi jottei ne rajoita virtauksia niin voi saada sitä käyrää kohileen, eli termostaatit vasta sitten peliin kun käyrä kohillaan jotta koneelle
on mahdollisimman pienivastuksiset virtaukset.
-
Meillä on suunnitelmassa menoveden lämpötila +38C. Eikö se ole jo aika paljon? Laattaa ja vinyylilankkua lattiassa.
-
Tuolla 38 jää parketin pinta alle 26. Itsellä max 42 niin nousee lähelle parketin maksimia 28.
Eli ei syytä huoleen :)
-
Minulla on käyrä säädetty näin:
Minimilämpötila 23 astetta
-35 ulkolämpötilalla lattiaan menee 36 asteinen vesi. Riitti ainakin viimetalvena hyvin sisälämpö oli 21 astetta.
Wirsbon huonetermarit täysin auki säädettyinä niin ei kurista virtausta. Hyvin nuo näkyy toimivan. Kun ne sitten alkaa hajoilee yksi kerrallaan niin sitten siirtyy avoimen piirin järjestelmään.
Hyvin nuo tuntuu kestävän 15v takana ja 1 on menny rikki 7v aikana mitä tässä itse asunut.
-
En muista mitä tuossa oli oletuksena kun rakennusaikana tuolla kontrolloin lattiaan menevän veden lämpöä.
Olkoon tuossa nyt ja säädetään sitten tarvittaessa.
-
Miten muilla 7001i:n omistajilla lämmityskäyrä käytännössä toimii, seuraako lämmitysjärjestelmän meno- vai paluuveden lämpötila lämmityskäyrää?
Olen käsittänyt että 7001i olisi meno-ohjattu, mutta itsellä pumppu toimiikin siten, että kompuran käynnistyessä pattereille menee lämmityskäyrää kuumempaa vettä ja pumppu käy siihen asti, että paluuveden lämpötila saavuttaa lämmityskäyrän mukaisen tavoitelämmön. Toimiiko 7001i muillakin samalla tavalla, vai onko omassa pumpussa jotain häikkää?
-
Täällä toimii siten, että seuraa menolämpöä.
Käynnistyksen yhteydessä pyörii noin 45% teholla hetken ja sitten joko laskee alemmas tai ylemmäs.
Mikäli tavoitelämpö on pienempi, kuin menevä lämpö alkaa kompressorin ohjeellinen kierrosnopeus laskea alle 30%. Kompuran minimit on kuitenkin tuo 30%, joten kone käy 30% kierroksella niin kauan kunnes ohjeellinen pyörimisnopeus on 0%.
-
Tuossa käyrässähän näyttää menolämpötila keskimäärin olevan tavoitteessa. Paluu on selvästi ali. Selvästikin siis ohjaa menon mukaan.
Ilmeisesti minimitehokin on aivan liikaa, kun joutuu sammuttamaan. Kylmemmällä pitäisi tulla suorempaa viivaa.
Onko pumppu ylitehoinen vai käyrä lämpimältä ajalta?
-
Hommasin heti alkuun huoneanturin. Pelkällä ulkolämpötila-anturilla oli pyynti 21 ja kämpässä yli 25. En jaksanut alkaa käyriä kikkailemaan kohdilleen. Vanhassa sähkökattilassa oli ohjaus ulkolämmön mukaan ja kun ulkolämpötila vaihteli yli 10 astetta, niin aina oli kylmä tai kuuma. Boschin pumpun kanssa ei ole kylmästä sisälämpötilasta ongelmaa :)
Huone-anturilla käynnistyy lämmitys kun 0.2 astetta alle pyynnin ja loppuu kun 0.5 astetta yli pyynnin. Nyt kun on yli 5 astetta ulkona niin invertteri käy 1.5-2h jaksoja, eli pätkää jos sen nii haluaa ilmaista. Kun lämpötila putoaa alle 5 asteen ja yöllä viileämmäksi alkaa käyntijaksot olla 4-6h luokkaa. Ei tuo pätkäkäynti juurikaan Copissa näy, näyttäs olevan tässä kuussa COP 5.54 eli kokolailla valmistajan ilmoituksen mukainen (5.55)
-
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9012.0;attach=14832;image)
Joo, sama tuli mieleen että pinta-alat "Radiator" viivalla yli ja ali ohjeen on ~samat...eli varmaan ollaan koneen on/off toiminta-ajalta tuo käyrä.
Aika paljon yli/ali ajoa -+5K. ::)
Onkohan patterilämmitys? Juu lukihan tuossa että 'pattereille'.
-
Aksturella on roimasti ylimitoitettu pumppu. Kai normaalisti mitoitettu invertteri jo käy jatkuvasti näissä lämpötiloissa, ainakin vanhemmissa taloissa.
Bosch tosin sammuu aina käyttövesijakson yhteydessä.
-
Huone-anturilla käynnistyy lämmitys kun 0.2 astetta alle pyynnin ja loppuu kun 0.5 astetta yli pyynnin.
Pystyykö noita säätämään niin että vaihteluvälin saa pienemmäksi?
-
Tuossa käyrässähän näyttää menolämpötila keskimäärin olevan tavoitteessa. Paluu on selvästi ali. Selvästikin siis ohjaa menon mukaan.
Ilmeisesti minimitehokin on aivan liikaa, kun joutuu sammuttamaan. Kylmemmällä pitäisi tulla suorempaa viivaa.
Onko pumppu ylitehoinen vai käyrä lämpimältä ajalta?
Lämmitettävää alaa on 208m2 ja kyseessä on 3-12kW malli, eli ei pitäisi olla ylitehoinen. Ja tuo kuva oli eiliseltä.
Pumppu on asennettu jo viime vuoden marraskuussa, mutta sen kanssa on ollut useita ongelmia, joita asennusliike on (todella hitaasti) yrittänyt korjata. Lämmityksen kuvaaja on kuitenkin koko ajan näyttänyt tuollaiselta samalta, eli menoveden lämpötilassa tulee hyvin jyrkkä nousu 6-12c yli tavoitelämmön ja pumppu sammuu heti kun paluuveden lämpötila saavuttaa lämmityskäyrän mukaisen arvon. Kuvaaja ei siis tasoitu yhtään kylmälläkään säällä, vaan pumppu tekee pätkäkäyntiä ollen päällä yhtäjatkoisesti vain 1-2,5h.
Asennusliikkeen mukaan Boschin kuuluukin toimia näin, mitä tosin itse vahvasti epäilen.
-
Pystyykö noita säätämään niin että vaihteluvälin saa pienemmäksi?
Säätö sisäanturin vaikutukselle on 0-10, nyt asennossa 6.
Laitan kokeeksi max 10 niin katstaan mitä tapahtuu.
Ihan mielenkiinnosta,sattumalta katsoin lämpökäyrää kun anturin vaikutusta muutin,
on niin matala että pelkällä sisälämpötilalla pumppua ohjataan.
-
Lämmitettävää alaa on 208m2 ja kyseessä on 3-12kW malli, eli ei pitäisi olla ylitehoinen. Ja tuo kuva oli eiliseltä.
Pumppu on asennettu jo viime vuoden marraskuussa, mutta sen kanssa on ollut useita ongelmia, joita asennusliike on (todella hitaasti) yrittänyt korjata. Lämmityksen kuvaaja on kuitenkin koko ajan näyttänyt tuollaiselta samalta, eli menoveden lämpötilassa tulee hyvin jyrkkä nousu 6-12c yli tavoitelämmön ja pumppu sammuu heti kun paluuveden lämpötila saavuttaa lämmityskäyrän mukaisen arvon. Kuvaaja ei siis tasoitu yhtään kylmälläkään säällä, vaan pumppu tekee pätkäkäyntiä ollen päällä yhtäjatkoisesti vain 1-2,5h.
Asennusliikkeen mukaan Boschin kuuluukin toimia näin, mitä tosin itse vahvasti epäilen.
Voi tuo ylitehoinenkin olla, riippuu missäpäin Suomea / kummoset ersitykset sun muut olosuhteet...
Oliko tuossa tilanteessa ulkolämpötila mimmonen?
Onko samalta ajalta pumpun antotehokäyrää?
Onko nuo Boschin omia käyriä?
-
Eihän se nyt lainkaan normaalia ole, että invertteri tuollaista käyrää tekee pakkasillakin. Miten pitkiä on tauot käyntijaksojen välillä. Vai tekeekö tuo käyttövettä väleissä? Onko käyttövesikierrossa pattereita tai lattioita?
-
Outoa on pumpun käytös. Itsellä 4-16 malli ja silti muutaman päivän takaa 3-4h käyntijaksoja.
Pumpun pitäisi toiimia niin ettei paljoa nosta lämpöä pyynnin yli, lähinnä ylläpitää pyydettyä lämpöä ja tarvittaessa nostaa tai laskee tehoa tarpeen mukaan. Olisiko joku asetus mennyt pieleen? Itse palauttaisin alkuun tehdasasetukset ja katsoisin sitten miten vaikuttaa. Jos kiertovesipumppu on auto asennossa todennäköisesti virtaus liian suuri. Sitä voi manuaalisesti säätää. Pumpussa on virtausmittari ja arvoa voi verrata suunnitelmiin. Lämmönjakopiirin Dt pitäisi olla 10 astetta patterilämmityksessä.
-
Ei ääni tehdasasetuksille omasta mielestä, kyllä tuohon pitää ensin löytää peruste eikä lähteä arpomaan tuota kautta, siinä voi toimittajakin sisäänhengittää herneen jos toimitus kesken...
-
Ois hyvä katsoa mitä pumppu oikein tekee. Ajaako korkeilla kierroksilla vai minimillä. Jälkimmäisessä tehoa on liikaa ja ensimmäisessä joku säätö/asennus pielessä.
-
Boschissa on noita asetuksia enemmän kuin riittävästi, menee helposti arvot pieleen.
Itse olen alussa palauttanut muutamaan kertaan kun testailin eri arvoja ja loppujen lopuksi en enää muistanut alkuperäisiä.
Tuo pumppu on suunniteltu toimimaan noilla tehdasasetuksilla, yleensä menee huonompaan suuntaa kun liikaa säätelee.
Boschissa on tuo palautusprosessi ja uudelleen käynnistys todella nopea.
Husdatan boxi huoltoporttiin auttaisi melkoisesti tuon pumpun käytöstä selvittämään.
-
Muistaako joku LKV säästötilan ylä- ja alarajat?
-
Alaraja on 46 yläraja taisi olla 52.
Keskimmäinen vaihtoehto 48_56
-
Olisiko oikeasti noin korkealla alaraja?
Ja eikö ylärajakin voisi olla vastaavasti korkeammalla?
-
Olisiko oikeasti noin korkealla alaraja?
Ja eikö ylärajakin voisi olla vastaavasti korkeammalla?
Muistaakseni nuo aksutren laittamat on tehdasasetuksissa.
Fiverillä kyllä jokin asetus pielessä kun noin toimii. Täällä 2-8kw malli ajaa kyllä menoveden tarpeen mukaan noita tehoja. Aloittaa juurikin jollain 45% tehoilla ja siitä laskee sitten alas tai vastaavasti ylös jos tarve suurempi. 2-8 kw mallissa ulkolämpötila 0 on se raja missä pumppu alkaa käymään lähes tauotta. Ainoat tauot tulee LKV syklin jälkeen jolloin pitää ohjelman mukaisen paussin.
Fiverin olisi hyvä olla yhteyksissä suoraan maahantuojan huoltoon. Tuntuu näköjään järjestään asennusliikkeet näissä nihkeästi saavan näitä kuntoon takuuasioissa. Ainakin mitä foorumilaisten kokemuksia lukee. Itsellä kyllä takuuhommat toimi hyvin kun keväällä piti invertterikortti vaihtaa niin boschiin yhteys ja sitten tuli lupa kutsua paikallinen bosch huoltoliike ja heidän toimestaan sitten huollot. Vian paikallistaminen tosin kesti kun pumppu toimi 90% ajasta normaalisti ja vain sähkökatkojen jälkeen alkoi vaihdevalvontahäikät pidentyä ja pumppu ei palautunutkaan.
-
Hyviä kommentteja tullut, kiitos niistä.
Aiemmin laitettu kuvaaja oli tosiaan Boschin omia lukemia. Käytössä on Husdata H60 & Home Assistant, mutta olen toistaiseksi lokittanut ainoastaan lämpötiloja, pitääkin lisätä myös pumpun ja kompuran tiedot.
Näillä keleillä kompura on käynnissä lämmitysvettä tehdessä 1-1,5h ja käyntijaksojen välillä on aina taukoa noin 1,5h.
Talvella käyntijaksot olivat maksimissaan 2,5h kerrallaan ja välissä 0,5-1h taukoa, eli jatkuvaa pätkäkäyntiä (kun siis käyttöveden tekoa ei huomioida). Säätökäyrän muutokset, deltan muuttaminen tai kiertovesipummpujen virtauksen säätö eivät tähän vaikuttaneet, vaan asetuksista riippumatta käyntiajat olivat aina suunnilleen samat.
Ja käyttövesikierrossa ei ole mitään pattereita tai lattioita.
Erikoista tilanteessa vielä on, että pumppu on keväällä toiminut parin viikon ajan selvästi eri tavalla.
Remontista johtuen Boscista jouduttiin ottamaan sähköt hetkeksi pois ja tämän jälkeen käyntijaksot olivat yllättäen pidempiä kuin koskaan aiemmin (4-8h) ja menoveden lämpötila noudatti yllättäen säätökäyrää. Mutta kun viikkoa myöhemmin sähköt jouduttiin ottamaan uudelleen pois, käyntijaksot jälleen lyhenivät takaisin 2,5h sykliin ja säätökäyrä tuntui jälleen ohjaavan menoveden sijaan paluuvettä. Tämän jälkeen piirikortti on vaihdettu, tehdasasetuksia palauteltu ja asetuksia muutettu, mutta tuota viikon ajan ollutta tilannetta ei ole saatu toistettua.
-
Kai 208 m2 -81 talon lämmitystarve on ollut jo vähintään tuo 3 kW minimiteho. Paluulämpötilankin kulmakerroin on suurempi lämmitysjaksolla kuin välissä. Siis menee yli tuplateho tarpeeseen nähden eli käy 50% paikkeilla varmaankin.
Menolämpö tietysti pomppaa dT:n verran heti kompuran käynnistyttyä. dT ei ole suuri, joten kierron vähyys ei ole ongelma.
Jostain syystä ei osaa alentaa kierroksia tasapainoon, ainakaan ajoissa.
.
-
Aiemmin laitettu kuvaaja oli tosiaan Boschin omia lukemia. Käytössä on Husdata H60 & Home Assistant, mutta olen toistaiseksi lokittanut ainoastaan lämpötiloja, pitääkin lisätä myös pumpun ja kompuran tiedot.
Olisi tosiaan hyvä saada käyrää myös kompressorin nopeudesta (%) ja tehosta (kW), niin olisi helpompi kommentoida.
Ja niin, että myös aika-akseli näkyy.
Minun Boschilla lämmitysjakso alkaa kompressorin nopeudella 50%, josta se sitten vähitellen vajaan tunnin aikana laskee miniminopeudelle eli 30%.
-
Fixeri, ota tuo hiljainen tila käyttöön, rajoittaa kompressorin tehoa.
Katso piteneekö käyntijaksot, näin pitäisi tapahtua. Noilla neliöillä tuollainen 3-4 kW teho pitäisi näillä keleillä riittää.
-
Hyvin Boschi porskuttaa eteenpäin. Palautuu nyt sähkökatkoistakin vain häiriöllä 5905 liian alhainen jännite invertterille. Vaihdevalvontahäikät on historiaa.
Vuoden 2021 talon kokonaiskulutus tähän mennessä 7100 kwh. Näyttäisi sille, että päästään alle 10000kwh vaikka alkutalvi oli kylmä.
huhtikuusta lähtien:
6C50 Total op. time 4173 h
5C51 Supp energy tot 4082 kWh
5C52 Supp energy heating 3295 kWh
5C53 Supp energy hotwater 787 kWh
5C54 Compr. consump. tot 875 kWh
5C55 Compr. cons. heating 635 kWh
5C56 Compr. cons. hotwat 240 kWh
5C57 Aux consumption tot 39 kWh
5C58 Aux cons. heating 0 kWh
5C59 Aux cons. hot water 39 kWh
6C60 Compr. Runtime 1477 h
2C61 Compr. Starts 433.00
-
Miten rawpowerilla kone palautuu noista nopeista sähkökatkoista? Pitikö tehdä joku softapäivitys?
Täällä oli viikonloppuna taas kone jumissa reilun vuorokauden....
Muuten kone pyörii hyvin cop ollut reilut 6,3 29 asteen menolämpötiloilla, mitä koneen omista mittauksista välillä laskenut, sähköteho keskuksessa olevasta pumpun mittarista. Kaivo aikalailla viileä reilut 3 astetta tuleva neste, vaikka kesällä viilennettiin reilusti tuloilmaa.
Coppia nosti hyvin lämmityksenkiertopumpun kierroksien lasku. Koneen ottoteho pieneni 50w ja kierto pieneni 25l/s ->19.5l/s.
50w on iso osa 690w ottotehosta ;D
3-12 kw kone pyörii todellisuudessa näilä lämpötiloilla noin 4.2 kw antoteholla. Ihan vielä ei ole jatkuvaa käyntiä. Muutaman asteen pitäisi jäähtyä siihen.
-
Miten rawpowerilla kone palautuu noista nopeista sähkökatkoista? Pitikö tehdä joku softapäivitys?
Täällä oli viikonloppuna taas kone jumissa reilun vuorokauden....
Muuten kone pyörii hyvin cop ollut reilut 6,3 29 asteen menolämpötiloilla, mitä koneen omista mittauksista välillä laskenut, sähköteho keskuksessa olevasta pumpun mittarista. Kaivo aikalailla viileä reilut 3 astetta tuleva neste, vaikka kesällä viilennettiin reilusti tuloilmaa.
Coppia nosti hyvin lämmityksenkiertopumpun kierroksien lasku. Koneen ottoteho pieneni 50w ja kierto pieneni 25l/s ->19.5l/s.
50w on iso osa 690w ottotehosta ;D
3-12 kw kone pyörii todellisuudessa näilä lämpötiloilla noin 4.2 kw antoteholla. Ihan vielä ei ole jatkuvaa käyntiä. Muutaman asteen pitäisi jäähtyä siihen.
Okohan tuo COP laskettu oikein reilu 3 asteen kaivolla 6.3 ???
Samoin kiertovesipumpun kulutus on yleensä muutama kymmenen wattia, 20-40 W lienee tyypillinen ottoteho.
690W???
-
Antotehoksi sain reilut 4,3 kw seuraavalla kaavalla 4,18×19.5×3.2/60.
Eli ominaialämpökapasiteetti × virtaus litraa/sec × lattialämmön delta t /60. Mielestäni yksiköksi muodostuu kW.
Samaan aikaan keskuksessa oleva carlo gavazzi näyttää 690 w ottotehoa koko lämpöpumpulle.
Edit " Saattaa vaikuttaa coppiin positiivisesti se, että minulla on 2 kpl 126m kaivoja. Maapiirin pumpullahan on huomattavasti vähemmän työtä kierrättää nestettä kahdessa rinnan kytketyssä 126m kaivossa vs yhdessä 250m kaivossa mitä alunperin porattiin, mutta porari ei sinne asti päässyt..."
40mm kollektorit.
Tuo 50w tehonpienennys johtui siitä, että lämmityksen kiertopumpun otin pois automaatilta ja laitoin kiinteän 68% nopeuden. Automaatilla pyörittää 100% teholla. Tällöin ottaa gavazzin mukaan 90w, jos pelkkä lämmityksen kiertopumppu päällä. Nyt ottaa noin 40w.
Tosiaan omat lattialämmitysputket ovat 12x2 kokoa ja pisimmät piirit kuvien mukaan 65m. Syöttöputket 28mm ja suht pitkät. Näistä tulee niin isot painehäviöt, että en saa lattiaan yli 25l/sec virtauksia ollenkaan :'(
Voisihan sitä omaksi iloksi tehdä tutkimuksen mitä maapiirin pumppu ja lämmityksen kiertopumppu ottaa milläkin kierroksilla.
Manuaalilla olisi helppo säätää. Mitä tuolla tiedolla sitten tekee on toinen asia.
-
Miten rawpowerilla kone palautuu noista nopeista sähkökatkoista? Pitikö tehdä joku softapäivitys?
Täällä oli viikonloppuna taas kone jumissa reilun vuorokauden....
Muuten kone pyörii hyvin cop ollut reilut 6,3 29 asteen menolämpötiloilla, mitä koneen omista mittauksista välillä laskenut, sähköteho keskuksessa olevasta pumpun mittarista. Kaivo aikalailla viileä reilut 3 astetta tuleva neste, vaikka kesällä viilennettiin reilusti tuloilmaa.
Coppia nosti hyvin lämmityksenkiertopumpun kierroksien lasku. Koneen ottoteho pieneni 50w ja kierto pieneni 25l/s ->19.5l/s.
50w on iso osa 690w ottotehosta ;D
3-12 kw kone pyörii todellisuudessa näilä lämpötiloilla noin 4.2 kw antoteholla. Ihan vielä ei ole jatkuvaa käyntiä. Muutaman asteen pitäisi jäähtyä siihen.
Moi,
Nyt palautuu hyvin katkoista. Antaa enää vikakoodiksi Liian alhainen jännite invertterille olikoha 5905. Minulla oli tosiaan invertterikortti vika mikä aiheutti vaihdevalvontahälytyksen sähkökatkon jälkeen. Pumpulla meni kokoajan pidempään ja pidempään palautua katkoista.
Tämähän alkoi minulla jo heti asennuspäivänä kun pumppu kytkettiin. Silloin tosin oli se paha myrsky ja sähköt kävi useaan kertaan poikki kun ne oli jo kytketty vaikka pumppu ei ollut päällä. Vaikea sanoa oliko invertteri rikki jo tehtaalta vai rikkoiko se myrsky sen. Se lähti sitten kuitenkin itsestään toimimaan, mutta syksyä ja kevättä kohti meni vaan pahemmaksi.
Boschi oli saanut tähän keväällä 2021 tehtyä uuden softapäivityksen ja se päivitettiiin vaihtamalla piirikortit. Tämän jälkeen pumppu meni totaalijumiin -> invertterikortti vika -> se kun vaihdettiin niin huhtikuusta lähtien pelannut ilman ongelmia.
Eli tekeekö sinulla tuota vaihdevalvontahäikkää katkojen jälkeen? Jos tekee ja palautuminen kestää kauan ota yhteys bosch maahantuojan huoltoon. Se uusi softapäivitys voi korjata asian.
Hyvät on cop lukemat sinulla. :)
-
Mulla kanssa 12mm lattialämmitysputket yläkerrassa ja lisänä ulkoinen kiertovesipumppu että jakotukille saa virtausmittarit edes puoliväliin.
itsellä 5 asteista kaivosta tuleva pitkin talvea, pääosin ja COP n. 5.5. Mitä pumpun kWh laskureilla laskettuna COP näyttää?
-
Eikö lattiaan menevä veden lämpö ole aika korkea ottaen huomioon ulkolämpötilan?
Onko jollain kuvaa tai tietoa millainen lämpökäyrä tehdasasetuksilla on? Talvella rakennusaikana sitä muutin kun betonilattiaa kuivateltiin.
Tällä hetkellä käyrä menee +20C —> +35C. Minimi menolämpö +22C
Edit. Pyynti pumpulta 22.5C ja käytössä termostaatit huoneissa.
-
Meinasitko waall-e minua?
Noilla lämpötiloilla yläkerrassa lämpötila noin 22-22.5 vaihtelee. Kaikki termostaatit pois pelistä, eli kierto mahdollisimman vapaalla .
Saisihan tuota menoa pienemmäksi, jos virtausta nostaisi, mutta se ei taida olla kannattavaa, jos saa asteella menoa pienemmäksi ja pumpun ottoteho kasvaa yli 5%?
Varmaankaan tehdas käyrällä ei ole merkitystä? Jokainen talo kuitenkin hieman erilainen. Erilaiset putket, eri määrä putkea, erilaiset lämpöhäviöt jne jne.
-
Ei kyllä tuossa oli meidän omasta järjestelmästä kyse.
Tuntuu vain erikoiselta noin kuuma vesi lattiassa vaikka ei ole edes pakkasta. Luulisi tuollaisen menevän sitten kun on -25C
-
Kysymys hyvin sanoikin, että jokainen talo on yksilö. Eli vaikea sanoa semmoista vakiolämpötilaa kun on niin monta muuttujaa. Meillä nyt kajaanissa +2.8 ulkona ja kone tekee 27.6 asteista lattiaan. Sisälämpö pysyy tällä mukavassa 22.3
Edit: Onhan sinulla Waall-e siellä pumpun asetuksissa se minimilämpötila laitettu -35? Jos se on vaikka -20 niin silloin käyrä on jyrkempi..
-
Waall-e.
Sanoisin nopeasti, että ota termostaatit hetkeksi pois rajoittamasta ja laita lämmityksen kiertopumpulle kierroksia lisää. Näyttää nyt olevan aika matalat. Paljon pumppu näyttää virtausta lattiapiirissä?
Itse sain lattian tasapainotettua siten, että jos takassa ei polta puita niin termostaatteja ei tarvitse mihinkään.
-
Avasin kaikki termostaatit ja alkaa tarkenemaan. :D
Pudotin pumpulta pyyntiä 22.5 —> 21C
Mikä olisi hyvä nopeus kiertovesipumpulle ja mistä voi päätellä sen pyörivän liian hiljaa?
Meillähän on 100l puskurivaraaja ja ulkoinen kiertovesipumppu.
Bosch on tallissa ja sieltä ~20-30m kanaalia tekniseen tilaan.
-
Ei kyllä tuossa oli meidän omasta järjestelmästä kyse.
Tuntuu vain erikoiselta noin kuuma vesi lattiassa vaikka ei ole edes pakkasta. Luulisi tuollaisen menevän sitten kun on -25C
Mulla menee kans 32-33 asteista näillä keleillä. Kovimilla pakkasilla meni 38-40 asteista. Paljolti siitä kiinni millainen talo ja lattialämmitys. Myös sisälämpötila vaikuttaa, mulla n. 24 astetta.
35 asteeseen menoveteen asti hyvä COP, n.5.5 ja vuosikulutus lämmitykseen 3500 kWh. Joten en ole kovin huolissani menoveden lämpötilasta, ei tuosta paljoa voi säästää :)
-
Avasin kaikki termostaatit ja alkaa tarkenemaan. :D
Pudotin pumpulta pyyntiä 22.5 —> 21C
Mikä olisi hyvä nopeus kiertovesipumpulle ja mistä voi päätellä sen pyörivän liian hiljaa?
Meillähän on 100l puskurivaraaja ja ulkoinen kiertovesipumppu.
Bosch on tallissa ja sieltä ~20-30m kanaalia tekniseen tilaan.
Vaikea sanoa mikä on oikea nopeus? Minulla on auto asetuksella ja koneen kiertovesipumpun nopeus on asettunut 8%. Sillä tulee virtauksen nopeudeksi boschin logiikan mukaan 22.1/lmin. Eli aika pienellä tuo pyörittää lattiassa vettä, mutta hyvin tarkenee niin se riittää meikälle 8)
-
Avasin kaikki termostaatit ja alkaa tarkenemaan. :D
Pudotin pumpulta pyyntiä 22.5 —> 21C
Mikä olisi hyvä nopeus kiertovesipumpulle ja mistä voi päätellä sen pyörivän liian hiljaa?
Meillähän on 100l puskurivaraaja ja ulkoinen kiertovesipumppu.
Bosch on tallissa ja sieltä ~20-30m kanaalia tekniseen tilaan.
Noilla neliöillä virtaus n. 20-25l min. Pumpun huoltovalikosta näet virtauksen. Auto asennossa 100% n. 40l min. Pumpun huoltovalikosta voi pienetää virtausta manuaalisäädöllä. Katso että jäähtymä lattiapiirissä n.4 astetta ( meno /paluun ero ).
-
Tuo ulkoinen kiertopumppu selittää miksi tuo koneen oma pumppu selviää noin pienillä kierroksilla...
-
Onkos joku havainnut näistä Bosseista sitä 'Energy Label' paperia datoineen??
Siis tätä joka löytyy toisista Bosseista..."Lataa PDF" linkin alta... mieluiten kylmän ilmaston datoilla.
https://www.bosch-climate.fi/tuotteet/tuotteet-maalampopumput/compress-5000-lwm-maalampopumppu/bosch-compress-5000-lw-m-maalampopumppu-tekniset-tiedot/
Mitä Bosch piilottelee kun ei ole julkaissut, huonoja lukuja? 8)
-
Noilla neliöillä virtaus n. 20-25l min. Pumpun huoltovalikosta näet virtauksen. Auto asennossa 100% n. 40l min. Pumpun huoltovalikosta voi pienetää virtausta manuaalisäädöllä. Katso että jäähtymä lattiapiirissä n.4 astetta ( meno /paluun ero ).
Siinä se virtaus pyörii 23-24l/min välillä riippumatta ulkoisen wilon nopeudesta. Näyttäisi jäähtymäkin pysyvän samassa 4-5 asteessa. Se on ollut pitempään puolen välin paikkeilla eli n.20w ja nyt oli vuorokauden täysillä (40w) eikä mitään eroa missään. Lienee turha huudattaa turhaan. Wilon ohjeista yritin saada selvää, mutta ei aukea. Kuutiometreistä siellä puhutaan ja nyt on muistaakseni 3.x m3 kun maksimi 6m3.
Lattialämmityksen suunnitelmassa lukee, että vesivirtaus yhteensä 779l/h --> 0,22l/s
-
Itsellä nyt lokakuussa pimeni yksi makuuhuoneen termari ja otin sitten toimilaitteen irti. näin lattia taas lämpeni. Minullahan on ollut siis kaikki termarit täysillä, etteivät kuristaisi kiertoa. Boschin kiertovesipumpun nopeus on ollut 8% ja sillä tilavuus virt l/min on ollut siinä 22l/min. Kuitenkin lämmönjoen DT on noin 2 astetta lauhoilla keleillä ja nousee 3-4 asteeseen kovilla pakkasilla kun tehdään kuumempaa vettä esim -35 asteella kun teki 36 asteista lattiaan niin silloin oli DT:ssä isompi ero.
Nappasin lattialämmityksen piirustukset esille ja tämmöistä dataa sieltä löytyy.
Wirsbo pePEX 20x2 k/k 300mm
Jakotukkien välisenä siirtoputkena Wirsbo Evalpex 25x2.3 ASP
Jokaisessa huoneessa on merkitty ilmeisesti piirin pituus metreinä
Sitten on metrimäärän vieressä numeroita 4 1, 2 2 , 3 1 , 2 2 . Nämä ilmeisesti on jotain säätöarvoja mitä tehty asennusvaiheessa?
Irroitin nyt kaikista piireistä eilen toimilaitteet ja katsoin olisiko vaikutusta dT arvoon. Ei ollut. Lattioiden lämpötila pysyi ennallaan. Eli vesipumpun nopeutta muuttamalla tuskin saadaan dT arvoa isommaksi lähelle sitä optimia 4-5 astetta. Koneessa minulla on pumppu auto asetuksella ja lämmönjaon erotuksen asetuksena tehdasasetus eli 5 astetta.
Wirsbon jakotukeissa näkyy olevan säätöruuvi torxilla paluuputkissa. Eli pitääkö alkaa säätöjumppaa tekemään tukeilta jos haluaa tuota dT eroa kasvatettua 4-5 asteeseen?
-
Itsellä nyt lokakuussa pimeni yksi makuuhuoneen termari ja otin sitten toimilaitteen irti. näin lattia taas lämpeni. Minullahan on ollut siis kaikki termarit täysillä, etteivät kuristaisi kiertoa. Boschin kiertovesipumpun nopeus on ollut 8% ja sillä tilavuus virt l/min on ollut siinä 22l/min. Kuitenkin lämmönjoen DT on noin 2 astetta lauhoilla keleillä ja nousee 3-4 asteeseen kovilla pakkasilla kun tehdään kuumempaa vettä esim -35 asteella kun teki 36 asteista lattiaan niin silloin oli DT:ssä isompi ero.
Nappasin lattialämmityksen piirustukset esille ja tämmöistä dataa sieltä löytyy.
Wirsbo pePEX 20x2 k/k 300mm
Jakotukkien välisenä siirtoputkena Wirsbo Evalpex 25x2.3 ASP
Jokaisessa huoneessa on merkitty ilmeisesti piirin pituus metreinä
Sitten on metrimäärän vieressä numeroita 4 1, 2 2 , 3 1 , 2 2 . Nämä ilmeisesti on jotain säätöarvoja mitä tehty asennusvaiheessa?
Irroitin nyt kaikista piireistä eilen toimilaitteet ja katsoin olisiko vaikutusta dT arvoon. Ei ollut. Lattioiden lämpötila pysyi ennallaan. Eli vesipumpun nopeutta muuttamalla tuskin saadaan dT arvoa isommaksi lähelle sitä optimia 4-5 astetta. Koneessa minulla on pumppu auto asetuksella ja lämmönjaon erotuksen asetuksena tehdasasetus eli 5 astetta.
Wirsbon jakotukeissa näkyy olevan säätöruuvi torxilla paluuputkissa. Eli pitääkö alkaa säätöjumppaa tekemään tukeilta jos haluaa tuota dT eroa kasvatettua 4-5 asteeseen?
Niin mitä hyötyä siitä olisi, jos delta suurenisi piirejä kuristamalla?
-
En tiedä :) kun en ole ammattilainen näissä hommissa? Monesti vaan näkee puhuttavan, että olisi hyvä pyrkiä lattialämmityksessä 4-5 erotukseen, mutta onko tuolla nyt sitten merkitystä kun systeemi toimii ja lämpöä riittää tuvassa?
-
En tiedä :) kun en ole ammattilainen näissä hommissa? Monesti vaan näkee puhuttavan, että olisi hyvä pyrkiä lattialämmityksessä 4-5 erotukseen, mutta onko tuolla nyt sitten merkitystä kun systeemi toimii ja lämpöä riittää tuvassa?
dT tyypillisesti elää eli lauhalla pieni ja kylmemmällä isompi. Pumput tietää sen ja yrittää vähän matkia tuota mutta eiväthän siihen osu tarkalleen muutakuin hifistelemällä kierto semmoseksi kun pumppu haluaa. Onko tarvetta jos vehkeet pelittää ja kWh mittari tykkää, sanoisin ettei kovin herkästi ? ;)
-
dT tyypillisesti elää eli lauhalla pieni ja kylmemmällä isompi. Pumput tietää sen ja yrittää vähän matkia tuota mutta eiväthän siihen osu tarkalleen muutakuin hifistelemällä kierto semmoseksi kun pumppu haluaa. Onko tarvetta jos vehkeet pelittää ja kWh mittari tykkää, sanoisin ettei kovin herkästi ? ;)
Kiitos vastauksista. On hyvä, että näitä foorumeita on olemassa niin saa hyviä neuvoja. Sanoisinko, että tässäkin pätee vanha sanonta elä lähde korjaamaan ehjää ja toimivaa järjestelmää.
Kwh mittari kyllä tykkää. Alle 10000kwh näyttäisi menevän tänä vuonna kokonaiskulutus 8)
-
Onko 7001i:ssä vakiona ohjaus useammalle lämmityspiirille?
Miten ylipäänsä on suositeltavaa toteuttaa kun on tiloja joita pitää (lattia-)lämmittää myös kesällä?
-
Onko 7001i:ssä vakiona ohjaus useammalle lämmityspiirille?
Miten ylipäänsä on suositeltavaa toteuttaa kun on tiloja joita pitää (lattia-)lämmittää myös kesällä?
Siinon se 1 lämpökäyrä lähtötilanteessa, eli se mitä invertteri tuottaa eri ulkolämmöissä.
Toisen piirin ohjauksen saa laittamalla lisäboxin, olikos se MM100 tyypiltään...outoa sinänsä kun noita ei saa siihen useampaa, meikkis esim tarttis 2xMM100 8)
Ei paha hinta sinänsä:
https://www.maalampotukku.fi/product/3367/bosch-mm100-lisapiirin-ohjaus
-
Lokakuu ohi. 720kwh kokonaiskulutus. Pumppu se vaan jauhaa lämpöä tupaan.
2021 kokonaiskulutus tällä hetkellä 7995kwh. Hyvinkin menee alle 10000kwh tälle vuotta vaikka tammi helmi maalis ja huhtikuu oli kohtuu kylmiä. Tyytyväinen olen ollut vaikka olikin tuota lastentautia invertterikorttivian muodossa. Jospa ne viat oli siinä sit ja pitkää ikää laitteelle suodaan.
-
Vihdoin mun itseasennettu 7001i pärähti tänään käyntiin. Tosin perässä on vasta neljä piiriä lattialämmitystä.
Aika kökkö kyllä tuo kosketusnäyttö eli ensi fiilis kun virrat tuli päälle. Mieluummin hoitaisin käytön napeilla, keinukytkimillä tai rullilla. Asetuksista ei löytynytkään pohjavesiasetusta, joka oli mainittu suomenkielisessä Rego-ohjeessa. Soitto maahantuojalle vahvisti, ettei sitä kuulukaan olla, tosin heillä ei muutenkaan mitään kokemusta pohjavesilämmityksestä.
Pohjavesisysteemi toimii hienosti. Bosch näyttää "keruulta" eli ulkoiselta lämmönvaihtimelta tulevaksi 7-8 C kun on tehty käyttövettä 51% ja lattiaa lämmitetty n. 30% kierroksilla. Maaviinaa meni järjestelmään n. 15 l. Seosta tein 20 l, osan roiskui lattialle ja muutaman litran otin takaisin sangosta kannuun.
Onkos tuossa joku asetus minimikierroksille? Sammui jo, vaikka lattiat ovat kylmät, kun ko. huoneissa on 8-12 C. Ei näyttänyt juuri alle 30% menevän. Vähän ikävän lyhyeksi jäi ensikäynti. Noi lattiat on tarkoitus kesäisin pitää lämpiminä, kun muut piirit on poissa. Olisin luullut käyvän jatkuvasti jo näillä keleillä.
Ultraäänienergiamittari näyttää mitä sattuu virtaamaksi. On toistaiseksi kierron korkeimmassa kohdassa, joten ehkä tuolla on ilmaa. Lämpötilat identtiset Boschin ilmoittamiin, dT kymmenyksen tarkkuudella sama.
Toistaiseksi Bosch kertoo tehneensä 11 (LKV) +7 kWh ja käyttäneensä siihen 2+1 kWh. Päälle porakaivopumppu pohjavedelle vie jatkuvasti 200 W. Siis nytkin, kun kompura ei käy, kun ei ole ehtinyt rakennella systeemiä tuon ohjaukseen.
-
Vihdoin mun itseasennettu 7001i pärähti tänään käyntiin. Tosin perässä on vasta neljä piiriä lattialämmitystä.
Onneksi olkoon, onko tämä foorumin pisin ja vaiherikkain projekti ennen ensisavuja?
-
Onneksi olkoon, onko tämä foorumin pisin ja vaiherikkain projekti ennen ensisavuja?
Kiitos! Siltä tuntuu. Kauhea duuni oli sekä tuossa lattialämmityksen roilotuksessa että MLP:n asennuksessa (suunnittelu, osien hankinta ja kokoaminen).
-
Onkos tuossa joku asetus minimikierroksille? Sammui jo, vaikka lattiat ovat kylmät, kun ko. huoneissa on 8-12 C. Ei näyttänyt juuri alle 30% menevän. Vähän ikävän lyhyeksi jäi ensikäynti. Noi lattiat on tarkoitus kesäisin pitää lämpiminä, kun muut piirit on poissa. Olisin luullut käyvän jatkuvasti jo näillä keleillä.
Kompressorin kierroksille (jos niitä tarkoitat) ei ole mitään asetuksia. Tuo 30% on minimi, jolla Bosch ajaa.
En yhtään ihmettele, että käyntijakso jää lyhyeksi, jos vain 4 piiriä päällä.
Kun tulevan keruunesteen lämpö on noin hyvä, on kompressorin antoteho tuolla 30% minimillä varmaankin yli 4 kW.
Esim. minun 4-16 Boschilla minimiantoteho on 5.2 kW, kun keruuneste on nyt +6 C ja kompressorilta lattiaan lähtevä noin 31 C.
Saatat saada käyntijaksoa pidemmäksi, jos laitat valikosta päälle tuon hiljaisen käynnin.
Bosch ei tuolloin tee sellaista "alkukiihdytystä", vaan lähtee melkein heti jauhamaan 30% nopeudella.
Minulla tuo hiljainen käynti asetus pidensi käyntijaksoja näillä keleillä.
Hiljainen käynti asetus on siitä kummallinen, että kun se on päällä, Bosch skaalaa nuo kompressorin kierrosnopeudet niin, että esim. kun oikeasti ajetaan 30% nopeudella, on näytöllä 47%. Kysyin tästä maahantuojalta, mutta järkevää selitystä en saanut.
-
Noi neljä piiriä oli ennen 4 kW vastukset, jotka meni kaikki kerralla päälle. Tällä kelillä ehkä 6-10 tunniksi. Bosch käy vain tunnin luokkaa. Lopussa meno n. 30 C, kun pyynti 26 C. Välissä laski jonnekin 15 C paikkeille. dT 3-3,5 C eli se ei ole ongelma, mutta paluu kuumenee aika paljon.
Voihan se olla, että lämmönsiirto paranee, kun lattiaan saa laatat. Nyt siis on vain betoni ja putkien päällä n. 5 mm tasoitetta.
-
Nyt tuo energiamittari on rauhoittunut eli näyttää melko stabiilia lukemaa. Näyttää 30% vastaavan n. 4,3 kW tehoa kun meno oli 32,6 C ja paluu 3,1 C vähemmän. Virtausta energimittari näytti hiukan yli 1,2 m3/h eli muutaman % enemmän kuin Boschin näytöllä ollut 18,8 l/min eli 1,13 m3/h.
Miten luotettava tuo Boschin ilmoittama sähkölukema on ja mitä se sisältää? Kompuran kulutuksesta on eroteltu käyttövesi ja lämmitys. Miten kierto- ja keruupumppu sekä laitteen oma kulutus? Onko mittauksia?
Nyt näyttää 40 kWh (lämmitys) ja 13 kWh tuotettuna 6+3 kWh kulutuksella. Eli lämmitykset COP alkaa 6:lla ja käyttöveden 4:llä. Tosin noihin pitää vielä huomioida pohjavesipumppu, joka käy nyt kokoajan 200 W teholla. On siis vienyt n. 4 kWh, mutta olisi voinut käydä vain samat 6+3 =9 h kuin kompura, jolloin olisi siis mennyt n. 7 + 4 kWh ja edelleen hyvät COPit.
Tuo 200 W riittää helposti täydellekin kompurateholle, joten sen vaikutus pienenee, kunhan saan joskus kattolämmitystä valmiiksi.
-
Saakos tuosta mistään tietoja käynnistyskerroista tai mitään käyriä? Toistaiseksi ei ole nettiliittymää, kun ei täällä edes asuta. Joku vanha Wi-Fi tukiasema kyllä on. Voisihan kai siihen jotenkin kännykällä jakaa netin?
Vai onko netistä edes tuossa juuri iloa? Husdata kai pitäisi ostaa. Onko sekin nettiriippuvainen?
-
Boschin mittarit melko luotettavia. Itsellä kaivosta tulee näillä keleillä n- +6 ja cop n.5.5. Jos lämpimämpää niin cop paranee n.3% / aste. Kun lukemat pieniä niin ne ovat korkeita. 1 kWh auuntaan tai toiseen käytetyssä energiassa aiheuttaa jo ison virheen. Lukemat tasaantuvat kun kilowatteja kertyy.
Kunnolla käppyröitä saa https://husdata.se/produkter.asp
Varmaan jollain Moin laitenetillä pärjää pumpun kanssa olikohan 4 eur/kk.
Husdatan boxi menee suoraan kännykkäänkin ilman reititintä jos vain kännykässä on 2.4 GHz taajuudella toimiva wi-fi.
-
Onko jollakin siis sähkömittari Bosch 7001i:lle? Energiamittaria en ainakaan muista kellään olleen.
-
Onko jollakin siis sähkömittari Bosch 7001i:lle? Energiamittaria en ainakaan muista kellään olleen.
Husdatan kautta katsottuna bosch käyttänyt sähköä tammikuun alusta yhteensä 4414kwh (kompura+vastus) ja sähkökaapissa oleva erillinen mittari näyttää 4611kwh. Loput lienee kiertovesipumpulle yms.
-
Boschin dokut sanoo muistaakseni mittaustarkkuudeksi 10%...
7.2 Energian mittaus
Energian mitta lämpöpumpussa perustuu paineeseen ja lämpötilaanturiin
jäähdytyspiirissä sekä kompressorin nopeuteen ja
vaihtomuuntimeen menevään syöttövoimaan . Virhemarginaaliksi
arvioidaan laskelmassa tavallisesti 5-10%.
-
Onko jollakin siis sähkömittari Bosch 7001i:lle? Energiamittaria en ainakaan muista kellään olleen.
Minulla on siis keskuksessa lämpöpumpulle oma kwh mittari.
Voisi katsoa joltain ajalta mitä heittää maalämpöpumpun ja carlo gavazzin mittarit.
-
Voisiko joku 7001i:n omistaja tehdä seuraavan testin? Ehtona myös, että kaivosta tulee alle 5 C.
Laita huoltovalikosta lämpöpumpun asetuksista keruulle raja-arvoiksi +5 C ja +2 C. Anna kompuran seisoa sen verran, että sisällä olevissa putkissa maaviina hiukan lämpenee. Käynnistä kompura, tarkkaile keruun lämpöä ja kompuran toimintaa. Kuinka alas keruulämmöt menee? Kuinka kauan kestää kompuran meno minikierroksille ja sammuminen?
Itse en uskalla tuota kokeilla. Siis kyse on tuon ulkoisen lämmönvaihtimen jäätymisenestosta. Siellähän on toisella puolella pohjavettä, joka tietysti jäätyy nollassa, jos pohjavesivirtauksessa on joku häiriö. Kestää muutaman minuutin että jäätyminen alkaa ja 10-20 minuttia, että tuo on umpijäässä, jos kompura ei pysähdy.
-
Boschin mittarit melko luotettavia. Itsellä kaivosta tulee näillä keleillä n- +6 ja cop n.5.5. Jos lämpimämpää niin cop paranee n.3% / aste.
Onko tuo siis laskettu Boschin ilmoittamista luvuista? Waall-e:n mittauksen mukaan sähköä menee 4% enemmän kuin Bosch ilmoittaa.
Mulla taas energiamittarin mukaan Boschin ilmoittamat tuotot ovat jopa pari % alle todellisten.
Tuo COP lienee pelkälle lämmitykselle? Mulla luvut nyt 145 ja 23 kWh lömmitykselle eli 6,3. Mutta tuossa ei ole mukana porakaivopumppua, joka vie n. 200 W. Se huomioiden olisi COP "vain" 5,0.
Suuremmilla tehoilla pitäisi sitten parantua, kun porakaivopumpun tehoa ei ole tarpeen nostaa.
-
Joo pumpun omat mittarit. Carnot prosessin teoreettinen maksimi on R410a kylmäaineelle 5,57, mutta tulistus ja alijäähdytys, lämpöakku jne. saattaa nostaa lämpökertoimen tuon yli. Myös kompressorin hyötysuhde vaikuttaa lämpökertoimeen.
Kun tuleva neste n.+6 ja paluu +3 lämpökertoimet ovat:
Lattialämmityksen COP 5.47
Käyttövesi (mukavuus) 2.85
Molemmat yhteensä 4.64.
Mielestäni hyviä lukemia vaikka muutaman % heittäisikin :)
5C51 Supp energy tot 3186 kWh
5C52 Supp energy heating 2562 kWh
5C53 Supp energy hotwater 623 kWh
5C54 Compr. consump. tot 686 kWh
5C55 Compr. cons. heating 468 kWh
5C56 Compr. cons. hotwat 218 kWh
-
Waall-e:n mittauksen mukaan sähköä menee 4% enemmän kuin Bosch ilmoittaa.
Joo mutta ottaako bosch huomioon ulkoisen kiertovesipumpun tai muita koneen sisällä olevia kiertopumppuja?
-
Manuaalista:
"Energian mittaus lämpöpumpussa perustuu paineeseen ja lämpötilaanturiin keruupiirissä sekä kompressorin nopeuteen ja invertterille
menevään virtaan. Virhemarginaaliksi arvioidaan laskelmassa
tavallisesti 5-10%."
-
Onkos kukaan mitannut keruun lämpötilaa ja verrannut Boschin ilmoittamiin? Alkoi tuntua liian hyviltä. 30 Hz:lla tuli äsken 7,8-7,9 C. Kompuran sammuttua mittasin pohjaveden lämpötilan laittamalla vesivirtaan anturin. Tai kaksi eri. Toisella sain 7,55 ja toisella 7,45 C. Välissä on lämmönvaihdin, joten ainakin 0,5 C liikaa Bosch näyttää.
-
NTC anturit yleensä pumpuissa muutaman kymmenyksen tarkkuudella toimivia. Bosch mittaa lämmön liuospumpun jälkeen, pumpun moottorin häviö (lämpö) siirtyy osittain keruunesteeseen. Pumpusta mitattu lämpötila pitäisi siis olla jonkin verran korkeampi kuin pohjaveden.
-
Mulla keruupumppu hyrrää 30% paikkeilla, joten sen nesteeseen tuottama teho ei voi vaikuttaa edes asteen kymmenystä. Keruusta kuitenkin otetaan lähes 4 kW ja dT 3 K paikkeilla eli kymmenyskin vaatisi yli 100 W.
-
Jotain 30 W suuruusluokkaa pitäisi olla keruupumpun teho tuossa.
-
Virtauksella 0,3 l/s ja pumpun 30W ottoteholla
On lämpeneminen 0,02 C
Jos pumpun hyötysuhde on 50%, puolet lämpenemisestä tapahtuu pumpussa ja puolet putkistossa sekä laitteistoissa.
Pumpun jälkeen on lämpeneminen 0,01 C.
ATS
-
140W näyttäs olevan maksimi ottoteho, ei mee ihan 20W kuten lämmityspiirin kv pumppu. Ja lämpöä johtuu myös kupariputkista sisätiloissa/pumpun sisällä keruuliuokseen. Joten muutama kymmenys on ihan mahdollista. Mutta todennäköisin on nuo anturit jos tarkkuus 0,2 asteen luokkaa +- niin eroa syntyy helposti.
-
Mikäs pumppu tuo on? Mulla on Grundfos ja taitaa olla 180 W maksimi. Mutta tippuu rajusti, kun ei tarvita suurta virtaamaa ja tuossa mun keruupiirissa painehäviö on murto-osa tavallisesta.
-
Lämmityspiirin kv Pumppu Grundfos UPM 2 25-75 PWM. nro 12.
Kuvan mukainen hässäkkä sieltä pitäisi löytyä. Wilo nro 6.
-
Mistäs tuo kuva on? Ihan itse fyysisesti ole katsonut, että keruupumppu on Grundfos UPMXL 25-125 130. Lukee P1 (ottoteho) max 180 W ja 1,4 A sekä min 3 W 0,04 A. Suoraan pumpun syöttöön ei pihtivirtamittari mahtunut, mutta koko kylmäyksikön ohjausvirrasta mitattuna näytti 0,1-0,2 A kompuran käydessä 33%.
Täällä voi käydä laskemassa tehoksi 20-30 W.https://product-selection.grundfos.com/products/up-oem-north-america/upmxl-oem/upmxl-59C80852?tab=variant-curves&pumpsystemid=1427338217
-
Tuossa mun keruupiirissä painehäviö on n. 30 kPa eli 3 m virtaamalla 0,7 l/s. Boschin asennusohjeen mukaan tuolloin (2,5 m3/h) on ulkoista painetta tarjolla 7,5 m. Pumppu tarjoaa 11,2 m, joten Boschin sisuskalut vie tuolla virtaamalla 3,7 m. Siis mun keruupiiri + Bosch n. 6,7 m. Noilla arvoilla laskuri hyppää 90% käyrälle ja antaa 0,8 l/s 8,7 m ja 149 W. Jos hiukan tiputtaa, menee 80% käyrälle eli 0,7 l/s 6,4 m ja 99 W. Oikeastihan tuo säätää myös väliarvoja.
Sitten 0,3 l/s virtaamalla tuo 6,7 m on vain 6,7 * (0,3/0,7)^2 eli 1,2. Tuon syöttämällä saa 50% käyrän, jolla 0,37 l/s, 1,8 m ja 20 W. Oikeastihan tuo käy 30% paikkeilla.
-
Kokeilin laittaa keruupumpun täysille. Ensin oli autolla. Energiamittarin mukaan tuotti 4,4 kW ja kompura kävi 30% paikkeilla. Keruupummpu autolla kävi 30%. Keruun dT 2,7 K. Sitten otin pois autolta ja laitoin 100%. Teho ei muuttunut ja dT tipahti 1,2 K:hon.
Luultavasti ottaa n. 3,6 kW keruusta, joten 2,7 K:lla virtaama n. 0,32 l/s ja 1,2 K:lla n. 0,71 l/s. Tietysti varsinkin jälkimmäisessä virhe on suuri, kun dT otettu kahdesta luvusta, joissa vain yksi desimaali, varmasti virhettä ja dT noin pieni. Saattaa siis helposti olla reilusti yli 10% virhe.
Tuon edellisen viestin analyysin mukaan olisi pitänyt tulla virtaamaksi jopa 0,85 l/s. Tai toisin päin tuolla virtaamalla dT pitäisi olla vain 1,0 K. Suuremmalla teholla sitten joskus voi tehdä tarkemman testin.
-
Kokeilin ajaa kompura sammutettuna 100 % keruupumppua. 8,1-8,2 C näytti molemmat eli 0,6 C liikaa.
Pidempään 100% ajamalla sain dT:ksi 1,0 K 4,4 kW teholla. 50% antoi 1,7 K, 30 % 2,5 K ja 20%:lla ei mittaus onnistunut, vaan Bosch nosti kierroksia. Varmaankim keruun rajojen takia. Tietysti vaikuttaa myös COPin kautta mitä menolämpöä tekee. Tuossa oli 37 C paikkeilla. Aika kauan pitää odottaa lukemien vakiintumista.
-
Hieman ihmetyttää menoveden lämpötila kun ottaa huomioon ulkolämpötilan. Boschilta pyynti +22.5C.
Edit. Kuuluisiko lämpökäyrän säädössä mukavuuspisteen olla -15? Vai olenko sitä joskus muutellut ja jäänyt vahingossa siihen ::)
-
Hieman ihmetyttää menoveden lämpötila kun ottaa huomioon ulkolämpötilan. Boschilta pyynti +22.5C.
Edit. Kuuluisiko lämpökäyrän säädössä mukavuuspisteen olla -15? Vai olenko sitä joskus muutellut ja jäänyt vahingossa siihen ::)
Minulla mukavuuspiste on 0 asteessa. En ole siihen kajonnut tehdastasetusten palautuksen jälkeen. Mielestäni tuo ei kuitenkaan vaikuta käyrään kun se on 0. Jos laitat siihen vaikka +1 niin käyrä nousee hieman siltä kohdalta.
Todella kuumaa tekee sinulla nyt lattiaan vaikka käyrä on tuommoinen. Meillä nyt -0.5 kajaanissa ja boschi ajaa 27 asteista lattiaan. -35 asteessa menovesi 36 asetettu käyrän mukaan. Laitappa tuo mukavuuspiste kuitenkin siihen 0 niinkuin minulla ja katso vaikuttaako?
-
Minulla mukavuuspiste
"Mikavuuspiste" Onpa mukava nimi...mitä se tarkottaa? :-\
-
Outo nimi eikä manuaali kerro mitä se tarkemmin tekee. Sillä saa jotenkin käyristettyä lämpökäyrää, joka ilman sitä on vain suora kahden pisteen välillä.
Aika niukasti on kyllä Boschissa säätömahdollisuuksia. Ehkä ei tarvitse?
-
Minulla mukavuuspiste on 0 asteessa. En ole siihen kajonnut tehdastasetusten palautuksen jälkeen. Mielestäni tuo ei kuitenkaan vaikuta käyrään kun se on 0. Jos laitat siihen vaikka +1 niin käyrä nousee hieman siltä kohdalta.
Todella kuumaa tekee sinulla nyt lattiaan vaikka käyrä on tuommoinen. Meillä nyt -0.5 kajaanissa ja boschi ajaa 27 asteista lattiaan. -35 asteessa menovesi 36 asetettu käyrän mukaan. Laitappa tuo mukavuuspiste kuitenkin siihen 0 niinkuin minulla ja katso vaikuttaako?
Ei vaikuttanut ainakaan menoveden pyyntiin, mutta tiputin käyrän yläpäästä maksimin +38C --> +36C. Nyt kun ulkona +2.3C, niin menoveden pyynti tippui +30C --> +29C.
Siirsin myös tuon mukavuuspisteen 0 kohdalle. Sillä ei ainakaan suoraa vaikutusta näkynyt arvoissa.
-
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9012.0;attach=15223;image)
Jaa, nyt mä hokasin mitä sillä tehdään... nuolista vasemmalle oikealle millä ulkolämmöllä halutaan nostaa käyrää, käyrä nostetaan ylösnuolella...
Onko nuo asteen tarkkuuksia mitä tuo loikkii?
Jos nosto on =0°C niin ei ole merkitystä millä kohtaa vaaka-akselia tuo on...
Edelleen näissä ihmetyttää kun ei ole sitä yhtä desimaalia lukuarvoissa! :-[
-
Tällä mukavuuspisteellä (komfortpunt) voi tosiaan nostaa lämötilaa paikallisesti yhdessä pisteessä ja sen lähellä.
Itse en käytä.
Demomielessä tein käyrän, jossa nostettu reilusti, kts. kuva.
-
Thermia kyllä vetää lämpökäyrissä sanoisko 'pisimmän käyrän' !
Mahtaa Nibe S olla yhtä vapaasti ohjelmoitava?
Täällä omatekemä Lämpökäärästö on 5°C 'ulkoportailla'.
-
Hei! Olen mielenkiinnolla seurannut tätä keskustelua täällä ja päätin nyt myös itse osallistua siihen.
Vaihdoin hyvin toimineen öljylämmityksen maalämpöön elokuussa. Pitkän pohdinnan jälkeen päädyin Bosch 7001i pumppuun. Öljyä meni vuosittain vain n. 1300l, vaikka 1991 rakennettua taloa ei juurikaan ole lämmitetty puilla. Asiaa selittänee vähäisten lämmitettävien neliöiden määrä ja talon energiatehokkuus.
Patterilämmityksessä on kolme piiriä. Lämmitettävää pinta-alaa yhteensä n. 127m2. Autotallissa ja varastossa alennettu lämpötila. Asuintilassa lämmitettävää alaa yhteensä 100m2.
Huonelämpötilaksi asetettu nyt 22C. Sisätila-anturia ei ole (ainakaan vielä) asennettu. Lämpökäyrä x-akseli +20C - -35C. Aloituspiste 23C. Loppupiste 65C. Käyrää on taivutettu 0C kohdalta +4 astetta.
Energiakaivon kokonaissyvyys 140m 40 mm kollektorilla. Kallioporaus 98m 115mm halkaisijalla. Pohjaveden korkeus 7m.
Lisäksi pesutiloissa käyttöveteen perustuva lattilämmitys, joka on tällä hetkellä päällä 2h aamulla ja illalla - ajastimen perässä. Näkyy selvästi kuvista.
Asennus tehty elokuussa. Suunnitelman mukaisesti tarkoitus oli asentaa 2-8 kW pummpu, mutta 2-8 kW saatavuusongelmien vuoksi asennettiin 3-12 kW. Puskurivaraajaa ei ole asennettua, vaikka tämäkin oli jossain vaiheessa keskusteluissa mukana.
Pumpun datat menee tällä hetkellä googlen pilveen H60-mokkulan ja raspberryn avulla. Lisäksi minulla on voimassa oleva online-sopimus husdadan kanssa.
Graafeista selviää, ettei minulla oikeastaan ole invertteripumppua, vaan on/off -pumppu. Tämä johtunee siitä, että minulle asennettiin pykälää isompi
pumppu kuin oli suunniteltu.
Pumppu on nyt asetettu ns. hiljaiselle käytölle.
Olisinkin kysynyt teiltä arvon foorumilaiset, että onko pumppua mahdollisuus saada käymään pidempiä aikoja joitain asetuksia muuttamalla? Auttaisikohan asiaan sisätilalämpötila-anturi?
Olen koittanut muuttaa ulkoisen kiertovesipumpun (wilo) nopeutta, mutten ole huomannut sillä olevan suurta vaikutusta.
Mitäköhän haittaa tuosta on, että pumppu käy pätkittäin? Vaikuttaakohan pumpun elinikään? Sen olen ymmärtänyt, että vaikuttaa COP:iin negatiivisesti, koska kompressorin käynnistyminen on aina raskaampi operaatio. Tämän hetkiset COP:it husdatan mukaan ovat:
- yhteensä: 2580/711 = 3,62
- lämmitys: 1276/315 = 4,05
- vesi: 1299/393 = 3,30
Kompressori on nyt kolmen kk aikana käynnistynyt 1356 kertaa ja käynyt yhteensä 529h. Vastuksia ei ole käytetty, kuin asennuksen jälkeisessä testissä.
Laitan liitteeksi vielä neljä kuvaa:
- perustiedot 24h
- pelkät patterivedet 24h
- kompression tiedot 24h
- perustiedot 1h
-
Todella reilusti ylitehoinen tuo 3-12 kW, kun öljyä on mennyt vain 1300 l. Onkohan tuossa tarvetta edes kovimmilla pakkasilla yli 6 kW. Omassa 12 kW:ssä tuntuu minimiteho olevan yli 4 kW, tosin keruu aika lämmin ja yli 42 C menovesi kokeilematta. Tulee siis sinulla käymään pätkäkäyntiä lähes koko vuoden.
Siis pelkkiä pattereita ja ei puskuria. Vesitilavuus lienee alle 100 l, joten lämpeäähän se hetkessä yli tavoitteen, kun on ylitehoa. Boschissa ei ole oikein mitään säätöä, jolla vaikuttaa käyntiaikoihin. Rakennuksen raskausvalintakin taitaa vaikuttaa vain ulkolämpötilan suodatukseen.
Iso varaaja lienee ainoa, jolla käyntiaikaa saa merkittävästi pidennettyä.
-
Puskurivaraaja jäi siinä vaiheessa pois keskusteluista toimittajan kanssa, kun selvisi, että patterijärjestelmässä on kolme piiriä. Jos olisi ollut vain yksipiirinen, olisi puskurivaraaja asennettu.
-
Miten piirien määrä asiaan vaikutti? Olisiko jotenkin hankaloittanut puskurin asennusta. Ei se puskurin tarpeeseen vaikuta onko 100 m2 patterit yhdessä vai kolmessa piirissä.
-
Miten piirien määrä asiaan vaikutti? Olisiko jotenkin hankaloittanut puskurin asennusta. Ei se puskurin tarpeeseen vaikuta onko 100 m2 patterit yhdessä vai kolmessa piirissä.
Hyvä kysymys. Enpä osaa sanoa. Pitää kysyä toimittajalta, kun seuraavan kerran olen jutuissa. Itsehän en osannut tuota kyseenalaista, ja itseasiassa öljylämmittäjätaustaisena, kuvittelin, että maalämpöpumpussa itsessään on jonkinlainen varaaja sisällä - siis lämminvesivaraajan lisäksi. Kuitenkaan, mistään asennusongelmista mielestäni ei ollut kysymys.
-
Noista kuvista näkee, että näillä asetuksilla ja ulkolämpötilalla pumppu käynnistyy, kun paluuveden lämpötila on n. 29C. Ja pysähtyy, kun paluuveden lämpötila saavuttaa 41C (=heating setpoint). Pystyisikö jollain muutoksilla saamaan pumpun käynnistymään, kun paluuveden lämpötila olisi 23C, ja pysähtumään, kun paluuveden lämpötila olisi 45C?
H60 mokkulan avulla tuota pystyisi varmaan ohjelmallisesti ohjaamaan säätämällä tavoiteltua huonelämpötilaa. Mutta onnistuuko mitenkään muuten?
-
Huone-anturi voisi auttaa. Käy ihan hyviä n. 4h jaksoja minimiteholla 4-16 pumppu, joka on pykälää suurempi kuin tarvis. Pattereilta termarit auki/pois ja sisälämpötila-anturi säätämään. Hoitaa lämmön säädön kymmenyksien tarkkuudella, tasaista on lämpö, ei nosta voimakkaasti ja sitten katkaise. Mulla lattialämmitys COP nyt näillä keleillä 5.47. Anturin vaikutus arvossa 6, asteikko 0-10.
Edit tuo ulkoinen pumppu saattaa sotkea, kytke pois. Boschissa järeä kv pumppu joka delta-ohjattu( 10 astetta patterilämmitys ), toimii todennäköisesti paremmin ilman ulkoista apua. Aika matalilla prosenteilla pitäs kv pumpun pyöriä patterilämmityksesä.
-
Ulkoinen wilo saanee aikaiseksi vaan sen että Boschin oma pumppu pääsee vähemmällä.
Pääseekö vesi kiertämään lämmityspiirissä kun kone tekee LV:tä?
Onko ohitusputki?
Onko patteritermostaatit poissa pelistä?
Onhan tuo jättitehoinen tarpeeseen nähden ...
-
100 m2 pattereita on aivan eri juttu kuin 200 m2 lattialämmitystä. Lattialämmitys betonissa varaa kohtuu hyvin ja teho kasvaa nopeasti lämmön noustessa. Patterilämmityksessä varaus menee vain veteen sekä tietysti itse taloon. Vettä tuskin lienee yli 100 l ja se lämpenee 3 kW teholla 26 C tunnissa. Noin pienellä varaavalla massalla pienikin yliteho nostaa lämpötilaa valtavasti.
-
Termostaatit on asuintilassa täysin auki. Tallissa ja varastossa ei. Pumpulta lähtee kolme eri lämmityspiiriä, joista yhdestä lähtee "sivupiiri" talliin. Toisesta lämmityspiiristä lähtee "sivupiiri" varastoon. Kaikki kolme piiriä siis pääsee virtaamaan vapaasti.
-
Pääseekö vesi kiertämään lämmityspiirissä kun kone tekee LV:tä?
Onko ohitusputki?
On.
-
Onko patterit kytketty yläjakoisena kaksiputkijärjestelmällä vai lattian kautta yksiputkijärjestelmällä muovilla?
-
Onko patterit kytketty yläjakoisena kaksiputkijärjestelmällä vai lattian kautta yksiputkijärjestelmällä muovilla?
Lattian kautta muoviputkilla. Pääpiiriltä putki menee jakotukille, josta omat putket makuuhuoneisiin.
-
Termostaatit on asuintilassa täysin auki. Tallissa ja varastossa ei. Pumpulta lähtee kolme eri lämmityspiiriä, joista yhdestä lähtee "sivupiiri" talliin. Toisesta lämmityspiiristä lähtee "sivupiiri" varastoon. Kaikki kolme piiriä siis pääsee virtaamaan vapaasti.
Irroita termarit kokonaan irti ja tsekkaa onko patteriventtiileissä tehty esisäädöt. Lämpö säätyy käyrän avulla.
-
Onkos t-3:lla sisälämpötila OK? Jos on, ei käyrässä ole vikaa.
Millaiset patterit on? Menolämpö näyttää vain jatkavan nousemistaan 50 C kohdalla. Taitaa olla siis aika tehottomat, kun tuossa Bosch ei taida tuottaa edes 4 kW.
Käynnistykset eivät taida COPia heikentää, mutta noin korkea menolämpö sen tekee. Missähän lämpötilassa patterit ottavat vastaan edes minimitehon? 60 C? Nythän kompura käy vain n. puolet ajasta ja menolämmön tavoite taitaa olla 40 C paikkeilla.
Tuossa on siis kolme ongelmaa. MLP on niin ylitehoinen, että invertteri onkin minimiteholla toimiva on-off. Tuohan vielä aloittaa suuremmilla kierroksilla kompuran voitelun takia.
Toinen on riittämätön lämpökapasiteetti lämmitysjärjestelmässä. Yliteho nostaa nopeasti meno- ja paluulämmöt korkealle.
Kolmas on pattereiden heikko teho eli vaativat varsin korkeita menolämpöjä.
Itse lähtisin ehkä tuosta viimeisestä liikkeelle. Patterit eivät hirveästi maksa. Parilla tonnilla saisi tehokkaat patterit, joilla menolämpö ei nousisi ainakaan yli 45:n. Boschin minimitehon saisi jo 40 C paikkeilla. Tuolloin COP paranisi roimasti, kompura pääsisi vähemmällä ja käyntiajat luultavasti pitenisivät merkittävästi, koska menolämpö ei nousisi niin helposti. Teho menisi huoneilmaan ja rakenteisiin eikä vain veteen.
Nykytilassa virtaama on aika pieni, kun dT jo minimiteholla on 10 C luokkaa. Lisäksi näyttää menolämpö MLP:n sisällä olevan suurempi kuin patteriverkossa. Voi johtua anturin asennuksesta, mutta voi myös ohitusputkesta virrata. Onko tuossa ulkoinen pumppu irrallinen vai Boschin ohjaama? Voisi kokeilla nostaa sen kierroksia ja asettaa lämmönjaon dT:n pienemmäksi asetuksista.
-
Korkea veden lämpötila viittaa ettei välttämättä kierrä kunnolla vesi järjestelmässä. Lämpökameralla olis hyvä käydä patterit läpi. Ilma/sakka sotkee, etenkin jos patteriventtiili ( termarin neula) tukossa. kts kuvat.
Poista termarit ja säädä esisäädöt kussakin linjassa kohdilleen (pattereiden keskinäinen lämpö)
Kun on useampi linja katso lämpökameralla tai mittaa esim. laserlämpömittarilla ( maalarinteippi putken ympärille) onko joku linja oleellisesti muita lämpimämpi/kylmempi näin pääset ehkä jäljille missä linjassa vika.
Saattaa olla että at/ varasto kiertää muita nopeammin ja sotkee kaiken. Säädä sieltä esisäätöä pienemmälle. Kyllä tuon toimia pitäisi jos verkostossa vesi kiertää. Ei se talo ilman kilowatteja lämpene maalämmölläkään :)
-
Sisälämpötila on ok. Tällä hetkellä 21.8 C, kun pyynti 22.0 C.
Pattereista en osaa hirveästi kommentoida, mutta voivat hyvin olla tehottomat, kun ovat suunniteltu öljylämmitykselle, eli korkeille lämpötiloille. Laitan kuvan liitteeksi. Miten selvitän niiden tehon?
Kiertovesipumppu on Bosch:n ohjaama, mutta virtausnopeus on käsin säädettävä. Laitan kuvan liitteeksi.
-
Tuolta varmaan löydät vastaavat. Myös tehot löytyy.
https://www.purmo.com/fi-fi/tuotteet
Kv pumpun nopeus pitäisi olla hyvin pieni 5-10% patterilämityksessä jos virtaa normaalisti, mikä se on nyt?
-
Niin tietääksen tässä @t-3 raportoima ongelma oli on/off tyyppinen käynti...monenmoisia muita johdannaisia on jo arvailtu :D
Ja kyllä se nypytyskäynti huonontaa coppia!
Liian niukalti vettä kierrossa tuohon pumpun tehoon on se pääpointti. Pientä parannusta voi saada aikaan trimmailulla mutta vesimäärä se isoin asia.
Miltä nuo patterit näyttää päältä, onko ne 22-tyyppisiä vai 11, näyttää samoilta kuin itsellä -90 lukua?
Edit: taitavat olla 11 kun tuolla takareunassa ei näy sen takimmaisen lamellin yläreunaa! Omat on 22.
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9012.0;attach=15259;image)
Purmoilta näyttävät, heiltä löytyy tehoarvot myös vanhoille pattereille.
Täällä on reilusti vettä kierrossa (varaaja) ja myös ylisuurikone taitaa tehdä näillä keleillä kaikkiaan 3 starttia/vrk...no hiukan alakanttiin sattuneesta syystä että normaali ehkä 5kpl/vrk.
Pyssääkö se Wilo kun Bosch tekee LV:tä?
Lämpeekö patterit vain osittain ylhäältä?
Mahtaiskos noista pattereista saada IR mittarilla (kai jokaisella semmonen o) jokaisen patterin paluuveden lämmön selville...voi olla epätarkkaa, lämpökameraa tuskin löytyy ;)
-
Wilo ei pysähdy käyttövettä tehdessä.
Täytyy illalla paremmin perehtyä noihin pattereihin. Kuvassa oleva yksilö ainakin lämpenee kauttaaltaan. On toki lämpösempi ylhäältä. Minulla ei ole IR-mittaria, mutta täytynee hankkia sellainen.
Voisin tietysti myös testata avata tallin ja varaston venttiilit täysin auki. Autotallissa on termostaatti, mutta varastossa vain venttiili. Nämä piirithän ovat ihan pumpun vieressä, joten sieltä vesi palaa hetkessä. Suljin noiden kierrot jossain vaiheessa kokonaan, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta. Noiden sulkeminenhan ei vaikuta muiden piirien kiertoon mitenkään, kun ovat ns. sivuhaaroja.
-
Kun lämmöt on tuota luokkaa, kädellä voi helposti kokeilla. Siis paluu 40 C pitää tarkoittaa, että jokaisen patterin alareuna on koko leveydeltään kädenlämpöinen. Kokeilu tehdään syklin loppuvaiheessa.
Miksi kv pumpun pitäisi olla vain 5-10%? Tuollahan sekin on käyrissä, mutta vaikeasti nähtävänä. Ilmeisesti on alhainen käyttövesijaksoja lukuun ottamatta.
Patterien tyypin lisäksi vaikuttaa niiden pinta-ala. Öljyllehän nuo on voitu mitoittaa hyvin pieneksi suurelle menolämmölle.
Mittaa pattereiden korkeudet ja pituudet sekä katso lehtien ja välissä olevien kennojen lukumäärä. Sitten Purmon Excelillä tai http://radiaattoritehdas.fi/tuotteet/#tehotaulukot-rs-kompakt lasket tehot tuolla 50 C menolla ja 40 C paluulla. Tuleeko 3 kW tai alle?
Noilla arvoilla ylilämpötila on 23 C ja 600 mm korkealla K11 patterilla 3 kW tarkoittaa 8 m yhteispituutta pattereille.
-
Tuo 1300 l öljyä on kyllä käsittämättömän vähän 100+27 m2 talolle, joka vielä lienee varsin pohjoisessa (MUT -35C). Heittämällä tuollaisia arvoja vaikkapa Niben mitoitusohjelmaan saa tehoksi MUTissa 3-4 kW riippuen käyttöveden osuudesta. Tuo olisi hyvä tulos uudellekin talolle. Paljonkos on eristeitä? Onko nykyaikainen LTO?
-
Talo on Lappeenrannassa. Autotallissa lämpötila pidettiin talvisin vain n. 8 asteessa, ja varastossa n. 15 asteessa.
Vanha öljypoltin oli Lamborghini ja lämmitysjärjestelmää ohjasi villagyr landis & gyr, joka laski asuintilan lämpötilan öisin aina pienemmäksi - myös loma-aikoina.
Välikatolle on lisäeristettä laitettu. Seinistä en tiedä. LTO on deekax:n Talteri.
Laskin öljynkulutuksen 15 vuoden ajalta, niin keskiarvo oli 1287l. Toki joskus alkuvuosina tuli enemmän poltettua puuta, mutta viime aikoina harvemmin. Sauna kyllä lämpiää päivittäin. Silti sähkönkulutus on viime vuosina ollut n. 6000 kWh/vuosi.
Lisäksi tuli talvisin pidettyä jatkuvasti päällä tuota käyttöveteen perustuvaa lattialämmitystä, joka on siis vain pesutiloissa.
-
Itsellä oli alussa sama ongelma, startteja ihan sairaasti. Luettuani puolivuotta foorumia päätin suurentaa pattereita seuraavana kesänä. Niin teinkin,viisi patteria paljon suuremmaksii ja lisäksi 100 litran ukw. Noiden muutosten jälkeen homma alkoi pelittää.
-
Kiitos kaikista vinkeistä tähän asti. Täytyy tarkastaa noiden kaikkien pattereiden tila paremmin paremmalla ajalla, mutta ainakin yksi patteri vaikuttaisi olevan kylmä. Patterille tulevat putket ovat kyllä lämpimät. Olisiko sitten termostaatti hajonnut. Ja toisesta patterista alalaita on kylmä. Olen kyllä noi ennen lämmityskautta ilmannut.
-
t-3:n pieni kulutus hämmentää vielä enemmän!
Siis saunotte päivittäin ja silti sähkönkulutus vain 6000 kWh? Onko puukiaus? Päivittäisellä saunomisella luulisi lämmintä vettäkin kuluvan. 1300 l öljyä tuottaa 11-12 000 kWh lämpöä, josta 4-henkisen perheen normikulutuksella meninisi lähes puolet käyttöveteen (siis jo ilman tuota käyttövesilämmitteistä lattiaa). Eli lämmitykseen jäisi vain n. 7 000 kWh. Se on käsittämättömän vähän 100+27 m2 talolle Lappeenrannassa.
Sitten vielä LTO on melko vanhanaikaninen eli vuosihyötysuhde 60% paikkeilla, jolloin IV:n pitäisi hukata 2-3000 kWh. Tietysti tuo saattaa tulla jälkilämmitysvastuksilla, mutta sähkönkulutus ei siihen viittaa.
Ja sisälämpötilakin on 22 C eli korkeahko.
Jos noi arvot heittää johonkin laskuriin, kuten Bergheat tai Niben mitoitusohjelma, jää huipputehoksi (MUT -29 C) alle 4 kW eli tuo MLP ei tule koskaan käymään kuin minimiteholla. 0 C paikkeilla lämmitystarve on 2 kW pakkeilla, mihin viittaa myös nykyinen MLP:n käytös.
Mutta noihin päästääkseen, pitää talon eristysten kyllä olla huippuluokkaa eli vähintäänkin uusilta taloilta vaadittuja. Siis 3-kerroslasit selektiiveillä, hyvät ovet, seinässä reilut eristeet (esim. 250 mm villaa) ja alapohjassakin reilusti eristettä. Yläpohjahan jo mainittiinkin hyvin eristetyksi.
-
Talo on Lappeenrannassa. Autotallissa lämpötila pidettiin talvisin vain n. 8 asteessa, ja varastossa n. 15 asteessa.
Noiden lämpötilaa voi myös reippaasti nostaa, MLP:llä niiden lämmittäminen ei paljoa maksa, reilusti alle 100 eur /v. Saat lisää kiertoa järjestelmään ja pumpun käyntiajat pitenee. Ton ikäisen talon patterit saattaa olla osittain vaihtokunnossa jos ei kertaakaan vaihdettu. MLP:llä voi olla iso hyöty jos muutamankin patterin uusii isompiin perinteisiin pattereihin. Usein syylilinen on tuo patteriventtiili /termarin neula, sakkaa täynnä tuo venttiili ja neula jumissa.
-
Öljylämmityksen aikaan lämpötila asuintilassa oli n. 20 C.
Avasin tallin ja varaston venttiilit nyt auki.
Makkarin termostaatti oli jumissa. Nyt auki.
Näyttää makkareiden patterit lämpiävän pääosin yläosastaan. Ilmaus ei näytä auttavan. Olisiko siellä sitten sakkaa. Saakohan sitä mitenkään poistettua?
-
Laita aluksi esisäätöä paluupuolelta isommalle, voi autaa.
En tiedä kannattaako noiden puhdistus ? Joku voi kertoa onnistuuko irrottamalla ja huuhtelemalla?
https://yle.fi/uutiset/3-5661607
Uudet patterit eivät ole hinnankiroissa edes c22 lähes tuplateho vs. C11:
https://www.taloon.com/search/?q=purmo
Joutuu joka tapauksessa vaihtamaan jos eivät ala lämpiämään.
-
Kuulostaa siltä että termostaatit tai esisäädöt kuristaa virtausta. Kun sen saa isommalle niin lämpökäyrää saa laskettua ja samalla patteriverkoston varauskyky kasvaa ja käyntijaksot pitenee.
Onko talossa kolme patteria vai kolme 1-putkijärjestelmän piiriä? Jos jälkimmäinen niin se vaatii vähän korkeamman veden lämpötilan ja on vaikeampi tasapainottaa.
-
Kolme eri piiriä:
1. menee olohuoneeseen, jossa yksi patteri 30cmx200cm. Tämä patteri lämpeää kokonaan. Tästä piiristä on myös haara joko varastoon tai autotalliin.
2. menee takkahuoneeseen, jossa yksi patteri 40cmx110cm. Tämäkin patteri lämpeää kokonaan. Tästä piiristä on myös haara joko varastoon tai autotalliin.
3. menee jakotukille, josta jako kolmeen makuuhuoneeseen, keittiöön ja pukuhuoneeseen. Lisäksi jakotukilta menee eteisen patteriin, josta paluuputki tulee eteisen ja wc:n lattian kautta takaisin jakotukille.
- Kahdessa makuuhuoneessa on pattereiden koko: 40cmx110cm,
- isoimmassa 50cmx110cm,
- keittiössä 50cmx110cm,
- pukuhuoneessa 40cmx80cm ja
- eteisessä 40cmx60cm.
-
Kuulostaa siltä että termostaatit tai esisäädöt kuristaa virtausta. Kun sen saa isommalle niin lämpökäyrää saa laskettua ja samalla patteriverkoston varauskyky kasvaa ja käyntijaksot pitenee.
Onko talossa kolme patteria vai kolme 1-putkijärjestelmän piiriä? Jos jälkimmäinen niin se vaatii vähän korkeamman veden lämpötilan ja on vaikeampi tasapainottaa.
Se kuva lämpöpatterista näytti siltä se on yksiputkijärjestelmässä kytketty. Putket alle. Ne on hankalampia tasapainottaa.
-
Oletttaen noiden olevan tyyppiä K/C11 eli yksilehtinen tehot 23 C ylilämpötilalla:
1. 30x200 386 W
2. 40x110 281 W
3.
2*40x110 2*281W
50x110 349 W
50x110 349 W
40x80 204 W
40x60 153 W
Yhteensä siis 2,3 kW tilanteessa, jossa talossa 22 C, meno 50 C ja paluu 40 C. Jos patterit ovat noita 11-tyyppiä, ei siis ole mikään ihme, että menolämmöt korkea ja käyntijaksot lyhyet.
Siis ylhäältä C11 näyttää tältä: https://www.purmo.com/public/prod/bcd2c0f2-6156-46c6-99cd-ddcde7354507/8992/d23817bc95dfa523575126b77dba5bc3/fi-fi-installation-pr-compact-t11-tv-1219.svg
-
Kyllä, juuri tuon tyyppiset ovat.
Talossa on 3-lasiset MSE-ikkunat. Seinät ovat 33cm paksut, joissa tiilivuoraus ja 20cm villa.
Ja tosiaan sähkökiuas ja lto:n jälkivastusta ei juurikaan ole käytetty.
-
Patterit ovat siis todella ikävän alimittaiset lämpöpumppukäyttöön. Mahtaako edes 65 C menovesi riittää? 65/55/22 kasvattaa tehoa lähes 2-kertaiseksi eli jonnekin 4,4 kW paikkeille. Ehkä se riittää, mutta tuplateholla tarvitaan tuplavirtaamakin, jottei jouduta 65/45/22 tilanteeseen, jossa tehoa vain 3,6 kW.
Noin kuuma menovesi rasittaa kompuraa varmastikin pahemmin kuin pätkäkäynti. Sille ei ole muuta tehtävissä kuin lämmönjaon tehostaminen eli lisää patteripinta-alaa, lattialämmitystä tai konvektoreita.
-
patterit mitoitettu 18W/m2, ei taida toimia millään. Pitäisi olla 70-75W /m2.
Ei muuta kun patterikaupoille ja 3. piirin patterit uusiksi, niin eiköhän ala toimimaan.
Edit taitaa olla tarpeen vaihtaa kaikki asuintilojjen patterit niin saa sitten menoveden lämmön alas (40-45 astetta). AT+varasto riittää matalampi lämpötila. Tarkenee sitten kovillakin pakkasilla kun jää nostovaraa. Vertailuna lattialämmitys vastaa n. 100W/m2 patteritehoa.
-
Siis hommahan sinänsä toimii, sopivan lämmintä on mielestäni raportoitu...
Ongelma on tiettäkseni tuo tik/tak käynti eli startteja liikaa, eikä noista patterien vaihdosta parane...senverran vähän vesimäärä kasvaa ja toisaalta koneen teho jopa kasvaa.
Patterien vaihto vastaa eri ongelmaan eli mahdollisesti luovutustehon riittämättömyyteen, eikä tuo ongelma ole edes vielä muutakuin teoriassa todettu...
Oliko vanha lämpökäyrä tiedossa?
-
On. Kyllähän tuonne on todella lämmintä vettä aina mennyt.
Kuvassa siis punainen viiva on käytössä ollut lämpökäyrä.
Kuva on siis manipuloitu, kun alkuperäinen kuva on niin epäselvä. Laitoin senkin kuvan nyt tähän.
-
No huh, jo on käyrä ???
Ei taida niin paljoa vikaa löytyä kierroista että ilman uusia pattereita selviää!
-
Ongelma on tiettäkseni tuo tik/tak käynti eli startteja liikaa, eikä noista patterien vaihdosta parane...senverran vähän vesimäärä kasvaa ja toisaalta koneen teho jopa kasvaa.
Patterien vaihto vastaa eri ongelmaan eli mahdollisesti luovutustehon riittämättömyyteen, eikä tuo ongelma ole edes vielä muutakuin teoriassa todettu...
Onhan se melko selvä tapaus, jos n. 2 kW teholla ja vähän plussalla tarvitaan 40 C menovettä, joka vielä ajon aikana nousee 50 C:n päälle.
Auttaahan ne pattereiden vaihdot tuohonkin. Enemmän auttaa menolämmön laskuun ja COPiin, mutta merkittävästi auttaa myös syklejä pidentämään.
Nythän menolämpö nousee hetkessä 10 C yli tavoitteen ja nousee loppuun saakka. Tietysti asteminuutit tai mikä lopetuskriteeri Boschilla onkaa nousee silmissä tuolloin. Tehokkkaammilla pattereilla pattereiden luovuttama teho nousee paljon nopeammin.
Otetaan esimerkki käyttäen Salomaan laskuria. Jos nyt 40/35/22 olisi lämmitystarve ja käytössä on 7 m 50 cm korkeaa C/K11 patteria, on teho tuolloin 1350 W. Jos tuosta menolämpö nousee 10 C 50/45/22:een, on teho 2520 W.
Jos sama 1350 W teho tehdäänkin 7 m 50 cm korkealla C/K33:lla, tarvitaan vain 32,9/27,9/22. Jos tuosta nostetaan menolämpöä 10 C eli 42,9/37,9/22, on teho 3830 W.
Siis samalla 10 K muutoksella menolämpöön K11 teho kasvoi vain 1170 W ja K33 2480 W. Tuosta seuraa se, että menolämpö nousee paljon hitaammin K33:lla ja minimiteho olisi jo saavutettu tuolla 10 K muutoksella. Siis Boschin sammutusehdon saavuttaminen kestää kauemmin.
Ja kasvaa siinä myös jonkin verran vesitilavuuskin, mikä auttaa myös. 7 m x 50 cm C11:n tilavuus on 19 l ja sama C33:sena 58 l.
-
Huonelämpötilaksi asetettu nyt 22C. Sisätila-anturia ei ole (ainakaan vielä) asennettu. Lämpökäyrä x-akseli +20C - -35C. Aloituspiste 23C. Loppupiste 65C. Käyrää on taivutettu 0C kohdalta +4 astetta.
Olihan tuolla tekstissä tosiaan tuo Boschin 'uusi' käyräkin ja se on sentään koneen toiminta-alueella ja ilmeisesti tähän mennessä todettuna kohtuu oikeakin kun lämmöt on pysyneet kunnossa. On tuo käyrä sentään ihan eri kuin tämä, ilmeisesti termarien avauksen ansiosta:
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9012.0;attach=15265;image)
Ehkä niitä pattereita vois vielä hiukan 'herätellä' josko niistä jotain lisätehoa aloittaja sais aikaiseksi ennen sen suurempia hankintoja, tarjouksia voi tietty kysyä valmiiksi.
Patterien vaihto nyt mitään isoa käyntiajan venytystä saa aikaiseksi, menolämpö menisi alas kohisten niin sen pumpunkin minimitehokin nousisi kohisten.
Tässä keississä hiukan tulee mieleen mikä sen toimittajayrityksen vastuu tässä kanssa oikeastaan olisi, aika vastuuttoman kuuloista hommaa jos kokonaisurakka ja ehkä *Lämpömestari* vielä kyseessä, kö?
Laskut on tietty maksettu joten ei ehkä kiinnosta enää??
-
Pattereiden herättely sekä autotallin että varaston kierron avaaminen on saanut käyntiaikoihin muutoksia.
En ole vielä toimittajaan ollut yhteydessä, kun vasta äsken tajusin, että ehkä noissa käyntijaksoissa on jotain pielessä. Uskon, että saan sieltä kyllä tarvittaessa apua.
-
Muuttuuko minimiteho merkittävästi lämpötilan mukana ja minkä lämpötilan? Mullahan on energiamittari samassa Boschissa. Toistaiseksi päässyt kokeilemaan vain n. 26-43 C menolämpöjä. Noilla minimiteho on ollut lähes vakio välillä 4,1-4,4 kW. Pohjavedestä on keruuseen saatu jatkuvasti n. 7 C (Boschin anturin mukaan lähes 8 C).
En tiedä mikä on se papereissa mainittu 3 kW. Maahantuojaltakin yritin kysyä ennen ostoa, mutta ei löytynyt tuosta dataa. Tippuuko minimiteho sitten vielä korkeammilla menolämmöillä vai onko keruun lämpötila ratkaisevanpi?
T-3:n käyrien perusteella ylitehoa on vielä selvästi 50 C menolämmölläkin. Toki vähemmän kuin 30 tai 40 C, mutta tuo selittyy pääosin pattereiden luovuttaman tehon kasvulla. Tarkemmasta datasta voisi laskea ylitehon lämpötilan derivaatasta.
Eihän se käyntijakso radikaalisti muutu pattereita vaihtamalla eikä myöskään pienellä varaajalla. Uskoisin, että patterit vaihtamalla käyntiaika pitenee enemmän kuin 100 l varaajalla. Saa 40 l lisää vettä ja jyrkemmän vasteen teholle. COP paranee merkittävästi pattereiden vaihdolla.
On vielä näkemättä riittääkö edes 65 C. Nythän käyrää on paikallisesti nostettu nollakeleillä. Miksi? Ehkä joutuu nostamaan myös pakkasilla.
Miksi muuten loppupiste on -35 C. Ei kai Lappeenrannassa niin kylmää ole? MUT -29 C?
-
Pattereiden herättely sekä autotallin että varaston kierron avaaminen on saanut käyntiaikoihin muutoksia.
En ole vielä toimittajaan ollut yhteydessä, kun vasta äsken tajusin, että ehkä noissa käyntijaksoissa on jotain pielessä. Uskon, että saan sieltä kyllä tarvittaessa apua.
Oliko "Lämpömestari"?
Niin tuo MUT -35 piti kanssa kysyä, onko Lappee noin kylmä?
-
Oliko "Lämpömestari"?
Kyllä.
-
Muuttuuko minimiteho merkittävästi lämpötilan mukana ja minkä lämpötilan? Mullahan on energiamittari samassa Boschissa. Toistaiseksi päässyt kokeilemaan vain n. 26-43 C menolämpöjä. Noilla minimiteho on ollut lähes vakio välillä 4,1-4,4 kW. Pohjavedestä on keruuseen saatu jatkuvasti n. 7 C (Boschin anturin mukaan lähes 8 C).
En tiedä mikä on se papereissa mainittu 3 kW. Maahantuojaltakin yritin kysyä ennen ostoa, mutta ei löytynyt tuosta dataa. Tippuuko minimiteho sitten vielä korkeammilla menolämmöillä vai onko keruun lämpötila ratkaisevanpi?
T-3:n käyrien perusteella ylitehoa on vielä selvästi 50 C menolämmölläkin. Toki vähemmän kuin 30 tai 40 C, mutta tuo selittyy pääosin pattereiden luovuttaman tehon kasvulla. Tarkemmasta datasta voisi laskea ylitehon lämpötilan derivaatasta.
Eihän se käyntijakso radikaalisti muutu pattereita vaihtamalla eikä myöskään pienellä varaajalla. Uskoisin, että patterit vaihtamalla käyntiaika pitenee enemmän kuin 100 l varaajalla. Saa 40 l lisää vettä ja jyrkemmän vasteen teholle. COP paranee merkittävästi pattereiden vaihdolla.
On vielä näkemättä riittääkö edes 65 C. Nythän käyrää on paikallisesti nostettu nollakeleillä. Miksi? Ehkä joutuu nostamaan myös pakkasilla.
Miksi muuten loppupiste on -35 C. Ei kai Lappeenrannassa niin kylmää ole? MUT -29 C?
Noi arvot on jäänyt vain joistain kokeilluista päälle. Ei ole oikeastaan hajua, minkälainen käyrä toimisi parhaiten.
-
Pattereiden herättely sekä autotallin että varaston kierron avaaminen on saanut käyntiaikoihin muutoksia.
Tuossa näkyy keskitehon selvä nousu eli aiemmin kompura kävi n. 1/2 ajasta nyt ainakin 3/4 ajasta. Selittynee lähinnä autotallin ja varaston lämpötilan nousemisella. Tehontarpeen kasvaessa käyntiajat pidentyvät luonnostaan. Nyt saattaa lyhyentyä takaisin, kun autotalli ja varasto ovat lämmenneet tasapainoon. Oletko seurannut niiden lämpötiloja?
Katso miten tuotetut kWh/vrk muuttuivat.
-
Tuossa näkyy keskitehon selvä nousu eli aiemmin kompura kävi n. 1/2 ajasta nyt ainakin 3/4 ajasta. Selittynee lähinnä autotallin ja varaston lämpötilan nousemisella. Tehontarpeen kasvaessa käyntiajat pidentyvät luonnostaan. Nyt saattaa lyhyentyä takaisin, kun autotalli ja varasto ovat lämmenneet tasapainoon. Oletko seurannut niiden lämpötiloja?
Katso miten tuotetut kWh/vrk muuttuivat.
Autotallissa näyttää nyt olevan n. 13 C. Ovi on kyllä sen verran lämpöä hukkaava, ettei kyl mielellään nostaisi yli 20 C. Varastossa 17 C.
-
Eihän se käyntijakso radikaalisti muutu pattereita vaihtamalla eikä myöskään pienellä varaajalla. Uskoisin, että patterit vaihtamalla käyntiaika pitenee enemmän kuin 100 l varaajalla. Saa 40 l lisää vettä ja jyrkemmän vasteen teholle. COP paranee merkittävästi pattereiden vaihdolla.
Kokisin oloni "turvallisemmaksi" jos pattereissa ei tarvitsisi kiertää jopa 70 asteinen vesi...
-
Noi arvot on jäänyt vain joistain kokeilluista päälle. Ei ole oikeastaan hajua, minkälainen käyrä toimisi parhaiten.
Lämmöt sisällä olleet ihan ok, eli ei se käyrä sitten kovin kaukana ole oikeasta...eikä noita ole kuin se "yksi" tietylle talolle+lämmönjako kokoonpanolle.
Jos lämmönjakoa roplaa niin sitten käyrää on myös yleensä muutettava, ne menee käsikädessä.
-
Jos nyt nopeasti laskin oikein, nykyisen käyrän mukaan menolämpö nollassa oli 38 C, mutta sitä on mukavuuspisteellä nostettu 4 C eli lienee 42 C. 42 C nollassa osuu 20/23 - -29/70 käyrälle.
-
Tuolla käyrällä loppuu pumpulta talon lämmitys maalämmöllä -10 asteeseen. (max 67 astetta kompuralla ) loput sitten vastuksilla.
Pumpun kestävyyden kannalta on järkevää päivitellä patterit ja pysytellä 40-45 asteen menolämpötiloissa.
parantaa COPia merkittävästi, nykyisillä pattereilla talven jälkeen ei COP korkealle nouse.
Ei ollut sitten lämpömestarilla mitään moraalia vai mainitsiko pattereista mitään?
Edit 3kW minimiteho on tuleva keruuneste B=0 silloin 3 kW jos lämpimämpää esim. +5 niin noin kilowatti enemmän minimi.
-
Eli menolämpö ei vaikuta minimiin?
-
Tuolla käyrällä loppuu pumpulta talon lämmitys maalämmöllä -10 asteeseen. (max 67 astetta kompuralla ) loput sitten vastuksilla.
Pumpun kestävyyden kannalta on järkevää päivitellä patterit ja pysytellä 40-45 asteen menolämpötiloissa.
parantaa COPia merkittävästi, nykyisillä pattereilla talven jälkeen ei COP korkealle nouse.
Ei ollut sitten lämpömestarilla mitään moraalia vai mainitsiko pattereista mitään?
Edit 3kW minimiteho on tuleva keruuneste B=0 silloin 3 kW jos lämpimämpää esim. +5 niin noin kilowatti enemmän minimi.
Kyllä sen koneen ajossa oleva käyrä on nyt ~60°C@MUT (-29°C)...eli kyllä pumppu jaksaa tuon tuottaa...saattaapa jossain kylmyydessä jopa käydä jatkuvaa.
Saattaa se vuoden cop olla vähän yli 3... 'ei huono tuokaan' sanois joku. 4kW luokkaa tehon tarve ja kun keruu kylmenee niin voi tuon alle olla koneen minimi.
-
Nykyinen käyrähän ei ole riittänyt, vaan sitä on nostettu 4 asteella nollassa. Ei taida vielä olla tietoa, mitä tapahtuu kun pakkasta on enemmän.
Luultavasti -29C:ssä joutuu nostamaan enemmän kuin 4 C.
-
Nykyinen käyrähän ei ole riittänyt, vaan sitä on nostettu 4 asteella nollassa. Ei taida vielä olla tietoa, mitä tapahtuu kun pakkasta on enemmän.
Luultavasti -29C:ssä joutuu nostamaan enemmän kuin 4 C.
Sehän on tyypillistä tuo 0°C seudulla nosto, lämpökäyrä on harvemmin suora.
Tuossa yhden valmistajan oletuskäyrät MUT-29 ja meno 60°C.
-
Tuo mukavuuspiste on vähintäänkin outo. Kokeilin juuri säätää omaani. Ei onnistunut 0 C:n kohdalla kuin +1C säätö eikä lainkaan negatiivinen. +10C:ssä onnistui sitten jo +3C. Ehkä tuo johtuu nyt käytössä olevasta hyvin erikoisesta käyrästä. Se on +20/41 -> -26/47. MLP:n näytöllä käyrä ei näytä suoralta, vaikka mukavuuspistettä ei ole laitettu eli on nolla.
Oiskohan jossain myös 45 C maksimi menolämmölle asetettuna? Nyt on vain tarkoistus lämmittää tuolla 30 m2 lattialla yli 80 m2, jossa vielä puutteellisesti eristeitä, kunnes saa lisää vesikiertoa rakennettua.
-
Jos on LL valittuna niin voi myöskin rajoittaa vrt PL...
-
Sehän on tyypillistä tuo 0°C seudulla nosto, lämpökäyrä on harvemmin suora...
Säätökäyrää nostetaan hiukan nollan tuntumassa.
Nolla-asteen seutuvilla on mukana korkea kosteus ja ilmanvaihto vie siksi vähän enemmän lämpöä ulos ja kaiken lisäksi ihminen on silloin kosteuden takia viluinen. Käyrän nosto korjaa tilannetta.
Pakkasilla ilman kosteus laskee. Kuivempi ilmakuutio sitoo silloin vähemmän lämpöä ja ilmanvaihto hukkaa vähemmän lämpöenergiaa.
Sisäanturilla saa säätökäyrä olla suurpiirteisempi.
-
Tänään tuli postissa Husdata H60 + kaapeli "10". Helppo oli kytkeä ja nyt pääsen Wifillä näkemään koneen tilan. Todella vähän tuolla on säätöjä eikä mitään käyriä. Eikö tuosta muuta saa ilman online-palvelun ostoa? En ole jaksanut vielä manuaalia lukea. Nettiä ei vielä ole, kun ei täällä asuta. Kännäkyllä jaoin Wifin.
Pari dataa tuolla oli, joita en ole kosketusnäytöltä löytänyt. Käynnistysten lukumäärä oli 97 (247 h), kokonaiskäyttöaika 311 h (virrat päällä?) ja kompressorin teho (onkohan Husdatan vai Boschin laskema?). Edit: vertasin Husdatasta katsottua tehoa energiamittariin. Molemmissa sellaista 100 W suuruusluokan heiluntaa, mutta vaikutti energiamitari näyttävän 100-200 W enemmän, kun Husdata näytti 4,1 kW.
Tässä taitaa olla kaikki aseteltavat?
2201 Operating mode 1 0.00
0203 Room temp setpoint 21.00 C
2204 Room sensor influence 0.00
0205 Heat set 1, CurveL 21.00 C
0206 Heat set 2, CurveR 15.00 C
1231 Extra Warm Water Stat 0
Mitähän noista tapahtuu? Ei ole huonelämpötila-anturia. Ilmeisesti siis ainoastaan tuo 1231 on hyödyllinen eli sillä saanee käyttöveden kuumemmaksi.
-
Ainakin ennen oli tuossa boxissa 30 päivän testijakso. Varmaan nykyäänkin. Boxi wifillä nettiin ja rekisteröi online käyttöön. Sieltä saa sitten käppyröitä.
-
Ainakin ennen oli tuossa boxissa 30 päivän testijakso. Varmaan nykyäänkin. Boxi wifillä nettiin ja rekisteröi online käyttöön. Sieltä saa sitten käppyröitä.
On edelleen joku testijakso. Mutta ei ole Wifiä kuin kännykästä jaettuna silloin tällöin, joten turha tuota on nyt aloittaa. Ilmeisesti tuo on siis aika turhake ilman maksullista nettipalvelua tai sitä hyödyntävää kotiautomaatiota?
Asentelin tässä välissä Statlink-ohjelman. Tuossa ei taida olla kunnon tukea uudemmille MLP ja muutenkin ohjelma on varsin ankea. Osa datasta siis puuttuu tai on väärää ja käyrien piirrot ankeita.
-
Aika hyvin tuolta ip osoitteella saa tietoa, tosin ei käppyröitä ilman online palvelua. Moni pumpun omistaja ei saa välttämättä etänä juuri mitään, esim. kulutustietoja. Husdata on lähinnä monitorointiin, säädöt kätevämpi tehdä kännykällä Boschin sovelluksesta. Mulla ei ainakaan teknisen tilan oven sarana juuri kulu kun läppärillä saa hetkessä tiedot näytölle. Jos haluaa hifistellä Fidelixiltä löytyy systeemi jolla voi säätää ja seurata ja vaikka yksittäistä lämmityspiiriä, mutta sellainen toki maksaa vähän erilailla.
0002 Radiator Forward 31.50 C
0003 Heat carrier Return 29.40 C
0004 Heat carrier Forwrd 33.10 C
0005 Brine in/Evaporator 5.90 C
0006 Brine out/Condenser 2.90 C
0007 Outdoor 4.80 C
0008 Indoor 0.00 C
0009 Warm water 1 / Top 53.60 C
000A Warm water 2 / Mid 52.80 C
000B Hot gas / Compr. 53.20 C
000C Suction gas 6.20 C
000E Air intake 0.00 C
3109 Circ pump speed 45.00 %
3110 Brine pump speed 63.00 %
9108 Compressor speed 5.30 kw
3108 Compressor speed 31.00 %
0107 Heating setpoint 30.00 C
0111 Warm water setpoint 63.00 C
3104 Add heat status 0.00 %
6C50 Total op. time 1740 h
5C51 Supp energy tot 3969 kWh
5C52 Supp energy heating 3243 kWh
5C53 Supp energy hotwater 726 kWh
5C54 Compr. consump. tot 850 kWh
5C55 Compr. cons. heating 595 kWh
5C56 Compr. cons. hotwat 255 kWh
5C57 Aux consumption tot 6 kWh
5C58 Aux cons. heating 0 kWh
5C59 Aux cons. hot water 6 kWh
6C60 Compr. Runtime 688 h
2C61 Compr. Starts 446.00
-
Vähän enemmän ollut eroa Boschin ja energiamittarin välillä viime päivinä. Viimeiset 2 vrk 189 vs. 174 kWh tuotto. Eroa siis 8% ja edelleen Bosch näyttää vähemmän. Liittyyköhän korkeampaan menolämpöön?
Hissukseen olen nostanut nykyiseen 43 C, jolla alkaa jo puoli kämppää lämmetä. Tuon 30 m2 lattian lämmittämällä alueella on nyt 16-25 C. Tai vaatehuoneessa oli vain 12 C, kun sen ovi oli kiinni ja tuonne on muutenkin varsin kiemurainen tie lähimmästä lämmitettävästä huoneesta.
Vasta nyt alka näkyä ensimmäisiä merkkejä viime vuotta alemmista sähkönkulutuksista, mikä ei tietysti sinänsä ole ihme. 2 viikkoa MLP on ollut päällä ja alussa oli n. 40 m2 ulkoilman lämpötilassa ja yläpohja täysin auki. Viikko sitten höyrynsulku pääosin paikoilleen ja eristeitä puuttuu vieläkin paikoin. Eilen meni 70 kWh +6 C ulkolämpötilassa. Ennen remontteja meni 85 kWh +5:ssä. MLP vei 21 kWh eli pääosin kulutus on vielä remontoimattoman puolen sähköpattereita ja niistäkin luultavasti 1/3 vuotona vielä viileämpiin tiloihin.
-
Kahdeksan starttia taitaa täyttää jo pätkäkäynnin kriteerit. 3-12kw malli siis kyseessä ja yhteensä 185m2 lämmitettävää. Luultavasti 2-8kw olisi riittänyt, mutta halusin pitää mahdollisuuden uima-altaan lämmitykselle (jos sitä joskus terassille). 100l puskurivaraaja löytyy, mutta ei tunnu auttavan tässä tilanteessa.
Menovesikin on melko kuumaa mitä olen seuraillut. Käyttytyy jotenkin ihmeellisesti kun tuossa +2C nurkilla menovesi on +36/31C (kompressori 3.8kw teholla) ja sitten taas -1C menovesi +33/28C (kompressori 3.9kw). Eli tuossa nollan yläpuolella melko lämmintä ja pienellä pakkasella normaalimpi?
Ja tosiaan nyt on muutaman päivän ollut käytössä hiljainen tila eikä ole tilannetta muuttanut mihinkään käynnistymiskertojen suhteen.
-
Waall-e:llä lienee termostaatteja, jotka pätkivät pahasti virtausta ensimmäisissä käyntijaksoissa, kun paluuvesikin kuumenee nopeasti. Yön jakso näyttää paremmalta. Oisko varaa tiputtaa menolämpöasetusta?
Miten varaaja on kytketty? Mielenkiintoisen näköisiä nuo menolämmöt 17.11. kun kompuran sammuttua ensin laskee ja sitten nousee. Onko tuossa ulkoinen menolämpöanturi ja pumppu?
-
Waall-e:llä lienee termostaatteja, jotka pätkivät pahasti virtausta ensimmäisissä käyntijaksoissa, kun paluuvesikin kuumenee nopeasti. Yön jakso näyttää paremmalta. Oisko varaa tiputtaa menolämpöasetusta?
Miten varaaja on kytketty? Mielenkiintoisen näköisiä nuo menolämmöt 17.11. kun kompuran sammuttua ensin laskee ja sitten nousee. Onko tuossa ulkoinen menolämpöanturi ja pumppu?
On termostaatit, mutta ne on asetettu +23C ja makuuhuoneissa lämpö pysyttelee siinä +22-22.5C. Olohuone ja keittiö taitaa olla ainoat jotka pätkii välillä. Toki autotallissa on termostaatti ja se varmasti pätkii koska on asetettu +19C.
Pumpulta on pyynti +22.5C, mutta kyllä pesuhuoneessa ja kodinhoitohuoneessa on lämpimämpi. Enkä ihmettele noilla menoveden lämpötiloilla.
En tiedä mitä vaihtoehtoja varaajan kytkentään on, mutta ohituksesta on puhuttu vaikken satavarma ole mitä se tarkoittaa. Puskurin päällä on joku anturi erillisellä kaapelilla vedetty pumpulta. Lieneekö menölämmön anturi? Ulkoinen wilo on puskurin päällä kiertoon lähtevässä putkessa.
edit. tuo wilon kiertovesipumppuhan säätää itse itseään kun termostaatit sulkeutuu ja avautuu. Eilen siinä näkyi olevan 19w kun välillä on ollut 23w. Yhden makuuhuoneen lattia tuntuu viileältä, niin täytyy koittaa nostaa nopeutta lisää.
-
Tarkoitatko nyt noilla 36/31 C menovesillä kompuran käynnin aikana näkyviä? Kun on liikaa tehoa, menovesi käy korkealla ja sitten välissä on alempana, jolloin keskimäärin ollaan oikealla tasolla.
Onko sinulla sisälämpötila-anturi Boschissa? Vähän outo yhdistelmä mielestäni, jos on sekä termostaatit että sisälämpötila-anturi. Ainakin suurin osa termareista olisi silloin syytä vääntää täysin auki, jolloin ei tulisi noita kuvan kahden ensimmäisen käyntijakson korkeita lämpötiloja.
Mulla kun tuo sama MLP on vasta 30 m2 lattiassa, nousee menolämpö käyntijaksossa yli 40 C:n. Sulla lienee varsin pieni osa lattiosta kierrossa, kun lämpötilat nousee 36 C:hen. 185 m2 lattioilla ei nousisi.
-
Kyllä tarkoitan ja ne on otettu kun kompura on käynyt jonkun aikaa ja laskenut tehot 3.8/3.9kw. Sen alemmaksi en ole huomannut menevän.
Ei ole sisälämpötila-anturia vaan tarkoitan pumpulta/sovelluksesta asetettavaa lämpötilaa.
Kyllä meillä on kaikki lattiat kierrossa ja sen lisäksi 30m kanaali pumpulta talon tekniseen tilaan, mutta kuten sanoin, niin talli 45m2 on varmaan suurimman osan ajasta poissa pelistä koska termostaatti on asetettu +19C.
Sähkönkulutus pumpulla on tällä hetkellä n. 6-7kwh/päivä eli ei juuri mitään, mutta jos saisi järkevämmäksi nuo menoveden lämpötilat ja ehkä sitä kautta pätkäkäyntiä vähemmäksi. Aika näyttää tuliko tehtyä virhe tuon isomman pumpun suhteen. Tai sitten pitää hommata se allas ja työntää sinne lämpöä ::)
-
Laita tuohon kuvaan myös lähtevän menoveden (radiator forward) ja sisäisen kiertopumpun tiedot, niin näkee syvemmin systeemin sielunelämää.
-
Oisko tuo ok?
-
Taas yöllä pitkä sykli ja päivisin ilmeisesti termarit rajoittaa, kun nousee menolämpö.
Kiertovesipumppu sammuu, mikä tietysti selittää tuon MLP:n sisältä mitatun menolämmön oudon käytöksen.
Miten se puskuri on kytketty? Kovin nopeasti laskee menovesi kompuran sammuttua.
-
Mun mielestä ainakin tässä tilanteessa systeemi toimii hyvin. Kahdeksan käytiä päivässä ei ole mitään pätkäkäyntiä, käyntijakson ihan reilun mittaisia. Ja Boschissa LKV:n teko aiheuttaa joka tapauksessa pari kolme pysähdystä päivässä.
Käyristä näkee, että verkostoon lähtee lähes yhtä lämmintä vettä kuin mitä kompressori tuottaa. Eli puskurivaraaja toimii hyvin.
Käyristä voi mielestäni myös päätellä, että sulla on neliputkikytkentä, koska taukojen aikana maalämöpumpun kautta ei näytä virtaavan vettä - lämpötilat pysyvät yllättävänkin hyvin.
-
Onko tuo sitten neliputkikytkentä kun maalämpöpumpulta tulee varaajalle kaksi putkea ja varaajalta lähtee kaksi putkea (kiertoon meno ja tulo)?
@ISKI Kiitos tästä. Helpottaa hieman ahdistusta. :)
-
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9012.0;attach=15292;image)
Onko tuo vihreä viiva se pöntön anturi eli kuvaako se mitä lähtee lattioille?
Sini/Puna, onko ne koneen sisäiset meno/paluu lämmöt (kummallisesti valitut värit sivuihmetyksenä > toisinpäin)?
Oliko sitä ehkä-allasta tarkoitus kovillakin pakkasilla lämmittää, jos EI niin sitten ei isoa merkitystä koneen max haba tarpeeseen...vain kaivoon merkitystä.
-
Joo radiator forward on ulkoinen anturi, muut sisäisiä.
Jos varaajassa neljä yhdettä, on kyseessä neliputkikytkentä. Mielestäni varaajasta ei tuossa näytä olevan mitään iloa eli menolämpö on hetkessä lattian lämpöistä ja syklin pituus menee lattioiden mukaan.
Eihän tuo huono tilanne ole, mutta turhaan tekee välillä sitä 36 C ja lyhyttä sykliä. Siihen auttaisi termareiden avaus ja/tai käyrän lasku.
-
Täytyy mielenkiinnosta kokeilla avata kaikki termarit ja katsoa mitä tapahtuu.
Voisihan sitä käyrääkin pudottaa yläpäästä ja nostaa pakkasilla takaisin..
Tuossa kun vielä laskin, niin 34m2 on vapaalla kierrolla ja makuuhuoneissa tosiaan lämpö alle sen mitä termostaattiin asetettu, niin kierto pitäisi olla käytännössä jatkuvaa n. 80m2 alalla.
-
Joo radiator forward on ulkoinen anturi, muut sisäisiä.
Jos varaajassa neljä yhdettä, on kyseessä neliputkikytkentä. Mielestäni varaajasta ei tuossa näytä olevan mitään iloa eli menolämpö on hetkessä lattian lämpöistä ja syklin pituus menee lattioiden mukaan.
Eihän tuo huono tilanne ole, mutta turhaan tekee välillä sitä 36 C ja lyhyttä sykliä. Siihen auttaisi termareiden avaus ja/tai käyrän lasku.
Joo tuota samaa ajattelin, ensin näytti hyvältä että varaaja antaa hyvin lämpöä tauoille (sininen) mutta sitten heräs tuo kysymys mitä ne oikeins on ne värit ja vihreä romahtaa aika äkkiä...
Varaaja on tuossa kohtaa oikeastaan se eräänlainen "Ohitusputki".
-
Pienten puskurivaraajien hyöty tulee lattialämmitystaloissa esille ehkä eniten kesäkäytössä, jos vain kosteiden tilojen piirit auki.
Noista @Waall-e:n säädöistä sen verran, että tuo Boschin mahdollisuus säätää huonelämpötilaa, vaikka ei ole huonelämpöanturia, on aika yllättävä.
Itse alussa kuvittelin, ettei huonelämpötilan säätö koneelta muuttaisi mitään vaan käyrä määräisi lähtevän veden pyynnön tarkasti.
Mutta jonkun oletussäädön Bosch tekee, tästähän oli juttua jo silloin pari vuotta sitten.
Esim. mulla se nosti menevän veden lämpötilapyyntöä usealla asteella, kun lisäsin huonelämpötilaa yhdellä asteella.
En pysty enää tarkasti demoamaan, kun eilen asensin huonelämpöanturin.
Nyt kun muutan huonelämmön 22.5 -> 23.0, muuttuu lähtevän veden pyynti 32 -> 36.
-
Pienten puskurivaraajien hyöty tulee lattialämmitystaloissa esille ehkä eniten kesäkäytössä, jos vain kosteiden tilojen piirit auki.
Noista @Waall-e:n säädöistä sen verran, että tuo Boschin mahdollisuus säätää huonelämpötilaa, vaikka ei ole huonelämpöanturia, on aika yllättävä.
Itse alussa kuvittelin, ettei huonelämpötilan säätö koneelta muuttaisi mitään vaan käyrä määräisi lähtevän veden pyynnön tarkasti.
Mutta jonkun oletussäädön Bosch tekee, tästähän oli juttua jo silloin pari vuotta sitten.
Esim. mulla se nosti menevän veden lämpötilapyyntöä usealla asteella, kun lisäsin huonelämpötilaa yhdellä asteella.
En pysty enää tarkasti demoamaan, kun eilen asensin huonelämpöanturin.
Nyt kun muutan huonelämmön 22.5 -> 23.0, muuttuu lähtevän veden pyynti 32 -> 36.
Tuota säätöä kanssa ihmetellyt kun ei oo anturia, mutta ajatellut sitten että se koittaa vaan laskea sen tarvittavan noston valitun lämpökäyrän pohjalta ja johonkin oletus sisälämpöön peilaten (22°C) vai annetaanko tuolla jollain parametrilla "Oletus sisälämpötila"?
-
Helppohan tuo menolämpömuutos on laskea, kun tiedetään ulkolämpötila ja menolämpötila normaalisti (+21C oletusarvo).
Jos nyt vaikka 0:ssa menolömpö 30 C 21 C ja halutaan 22 C, menolämpö on (30-21)×(22-0)/(21-0)+22=31,4 C. Tuossa siis huomioidaan tehontarpeen kasvu sisä- ja ulkolämpötilan erona. Saman verran kasvaa menoveden ja sisälämpötilan ero.
Mutta oliko Wall-e:llä anturi vai ei?
-
Jos nyt vaikka 0:ssa menolömpö 30 C 21 C ja halutaan 22 C, menolämpö on (30-21)×(22-0)/(21-0)+22=31,4 C. Tuossa siis huomioidaan tehontarpeen kasvu sisä- ja ulkolämpötilan erona. Saman verran kasvaa menoveden ja sisälämpötilan ero.
Eli tuossa tuli 1.4 asteen lisäys per aste.
@jmaja, kokeilepa omalla pumpullasi paljonko vaikuttaa asteen korotus.
-
Noista @Waall-e:n säädöistä sen verran, että tuo Boschin mahdollisuus säätää huonelämpötilaa, vaikka ei ole huonelämpöanturia, on aika yllättävä.
Itse alussa kuvittelin, ettei huonelämpötilan säätö koneelta muuttaisi mitään vaan käyrä määräisi lähtevän veden pyynnön tarkasti.
Mutta jonkun oletussäädön Bosch tekee, tästähän oli juttua jo silloin pari vuotta sitten.
Esim. mulla se nosti menevän veden lämpötilapyyntöä usealla asteella, kun lisäsin huonelämpötilaa yhdellä asteella.
Voisin kokeilla tänään, että miten menoveden laskwttu lämpötila muuttuu kun muutan tuota lämpötila-asetusta pumpulta.
Mutta oliko Wall-e:llä anturi vai ei?
Ei.
-
Eli tuossa tuli 1.4 asteen lisäys per aste.
@jmaja, kokeilepa omalla pumpullasi paljonko vaikuttaa asteen korotus.
Vaikutti 40-43-46, kun vaihtoi 20-21-22. Kaavani antoi 22:lle 45,5, joten meni sen mukaisesti huomioiden desimaalien puuttuminen noista.
Onko muut saaneet oudompia lukemia?
-
Voisin kokeilla tänään, että miten menoveden laskwttu lämpötila muuttuu kun muutan tuota lämpötila-asetusta pumpulta.
Voisin kokeilla tänään, että miten menoveden laskwttu lämpötila muuttuu kun muutan tuota lämpötila-asetusta pumpulta.
Selvyyden vuoksi:
Kirjaa ennen ja jälkeen muutoksen:
- ohje huonelämpö (huomaa, että Bosch näyttö ei näytä kuin kokonaiset asteet, vaikka voi asettaa 0,5 asteen tarkkuudella
- Info > Laitteistotietoa > T0 Menon ohjelämpöt.
Tässäkin on sellainen Boschin erikoisuus, että tuo ohjelämpötila muuttuu asteen pykälissä
Nämähän on myös H60 webbikäyttöliittymästä (Room temp setpoint ja Heating setpoint), josta näkee myös desimaalit.
-
Nämähän on myös H60 webbikäyttöliittymästä (Room temp setpoint ja Heating setpoint), josta näkee myös desimaalit.
Heating setpointille ei mulla näytä desimaaleja. Tai näyttää aina ,00. Desimaaleja arvoille näkee myös huoltovalikosta salasanan takaa.
-
Mitäs nuo heat set curvet on? Niitäkin pystyisi muuttamaan husdatalla.
-
Liitteenä kuvakaappaus viime talven kovalla pakkasella -21 yön jälkeen,
Mistäs tuo kuvakaappaus on? Statlinki Windows-ohjelmalla saa hyvin samantapaisen, mutta en saa siihen kaikkia suureita. Esim. keruupumpun kierrosluku ei tule eikä myöskään kompressorin teho (kW, % tulee).
Vai onkos tuo Husdatan nettipalvelusta?
-
Selvyyden vuoksi:
Kirjaa ennen ja jälkeen muutoksen:
- ohje huonelämpö (huomaa, että Bosch näyttö ei näytä kuin kokonaiset asteet, vaikka voi asettaa 0,5 asteen tarkkuudella
- Info > Laitteistotietoa > T0 Menon ohjelämpöt.
Tässäkin on sellainen Boschin erikoisuus, että tuo ohjelämpötila muuttuu asteen pykälissä
Nämähän on myös H60 webbikäyttöliittymästä (Room temp setpoint ja Heating setpoint), josta näkee myös desimaalit.
Kyllä huoltovalikosta näkyi puolikkaat asteet myös, mutta kuitenkin.
Katsoin ensin nykyisellä 22.5C pyynnillä ja menon ohje oli +29C (kompura käynyt jonkin aikaa ja tasoittunut 3.9kw , niin todellinen meno +32.8C).
+21.5C pyynnillä ohje +26C
+22.5C +29C
+23.5C +32C
+24.5C +35C
Ulkolämpötila +3.2C
-
Eli ei taida Bosch mitään laskea, vaan heittää vain 3C/1C menolämpöä ylös alas. Toimii varmaan OK patterilämmityksessä, mutta lattialämmityksellä muutos on paljon suurempi kuin pyydetty.
Kompuran käydessä minimiteholla menolämpö on mitä on. Eihän Bosch sitä alemmaksi saa, jos termarit ottaa vastaan eli teho ei mene eteenpäin. Ajaa sitten keskimäärin halutttua lämpöä lattiaan eli välillä menee 25 C ja välillä jopa 36 C, mutta keskimäärin menee sen pyynnin verran.
Kysyin Husdatasta, mitä tarkoittaa nuo Heat Set 1 ja 2. Sain vastaukseksi "Värme inställning i Ekonomi och Komfortläge". Viittaako tuo sitten lämmitykseen vain käyttöveteen? Ja miten 21 ja 15 C sopii noihin.
Täällä tosin sanotaan yksiköksi "Numr/Degr". Jotain asteminuutteihin liittyvää? Kuka uskaltaa kokeilla?
https://husdata.se/Download/o309fq2jio/H1%20Manual%2020.01.pdf
-
Mistäs tuo kuvakaappaus on? Statlinki Windows-ohjelmalla saa hyvin samantapaisen, mutta en saa siihen kaikkia suureita. Esim. keruupumpun kierrosluku ei tule eikä myöskään kompressorin teho (kW, % tulee).
Vai onkos tuo Husdatan nettipalvelusta?
H60 tarjoaa tämän käyttölittymän sisäverkossa. Kirjoita selaimeen H60 IP osoite, ja sivu aukeaa.
-
Eli ei taida Bosch mitään laskea, vaan heittää vain 3C/1C menolämpöä ylös alas. Toimii varmaan OK patterilämmityksessä, mutta lattialämmityksellä muutos on paljon suurempi kuin pyydetty.
Kompuran käydessä minimiteholla menolämpö on mitä on. Eihän Bosch sitä alemmaksi saa, jos termarit ottaa vastaan eli teho ei mene eteenpäin. Ajaa sitten keskimäärin halutttua lämpöä lattiaan eli välillä menee 25 C ja välillä jopa 36 C, mutta keskimäärin menee sen pyynnin verran.
Hiljainen käynti asetus on minulla pidentänyt käyntijaksoja selvästi. Ja tasoittanut käyntiä.
Kommenttini olivat jo aikaisemmin tässä ketjussa.
Kysyin Husdatasta, mitä tarkoittaa nuo Heat Set 1 ja 2. Sain vastaukseksi "Värme inställning i Ekonomi och Komfortläge". Viittaako tuo sitten lämmitykseen vain käyttöveteen? Ja miten 21 ja 15 C sopii noihin.
Täällä tosin sanotaan yksiköksi "Numr/Degr". Jotain asteminuutteihin liittyvää? Kuka uskaltaa kokeilla?
https://husdata.se/Download/o309fq2jio/H1%20Manual%2020.01.pdf
En ole näitä testannut enkä aiokaan käyttää. Käyrän säädöt helpoin tehdä suoraan koneelta.
Sen olen testannut, että tuo huonelämpötilan säätö onnistuu H60 käyttöliittymästä.
Samoin tuo extra LKV.
Mutta niidenkin säätöön Boschin oma EasyRemote on kätevämpi.
Ja toimii myös ulkoverkosta.
-
H60 tarjoaa tämän käyttölittymän sisäverkossa. Kirjoita selaimeen H60 IP osoite, ja sivu aukeaa.
Tuota olen käyttänyt, mutten ole huomannut graafista kuvaa, kuten lainaamassani viestistä muutaman kuukauden takaa.
Siis tässä vielä kuva, josta kysyin:
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9012.0;attach=14494;image)
-
OK, ymmärsin väärin.
Tuo kuva on Husdata online palvelusta.
-
Tuo kuva on Husdata online palvelusta.
Niin arvelinkin. Kovin samanlaisen saan tällä ikivanhalla Statlink-ohjelmalla, mutta pari tietoa puuttuu.
-
Onkos muut huomanneet keruupumpun ensin sammuvan ja sitten muutaman minuutin päästä käynnistyvän hetkeksi kompuran sammuessa. Ei ole oikein hyvä paikka ottaa pohjavesipumpun käyntisignaalia. Käsittämätöntä, ettei tuollaista saa ulos Boschista. Sitähän tarvitaan myös piiskapumpulle.
(https://lampopumput.info/foorumi/attachments/1637248545566-png.74345/)
-
Onkos muut huomanneet keruupumpun ensin sammuvan ja sitten muutaman minuutin päästä käynnistyvän hetkeksi kompuran sammuessa. Ei ole oikein hyvä paikka ottaa pohjavesipumpun käyntisignaalia. Käsittämätöntä, ettei tuollaista saa ulos Boschista. Sitähän tarvitaan myös piiskapumpulle.
En kyllä ole huomannut, että keruupumppu sammuisi ja sitten taas käynnistyisi hetkeksi.
Olet tainnut päätellä sen noista keruun lämpötiloista. Oletko katsonut myös kierrosluvuista ja on/off tiedosta, että keruupumppu varmasti tekee tämän uudelleenkäynnistyksen?
-
En kyllä ole huomannut, että keruupumppu sammuisi ja sitten taas käynnistyisi hetkeksi.
Olet tainnut päätellä sen noista keruun lämpötiloista. Oletko katsonut myös kierrosluvuista ja on/off tiedosta, että keruupumppu varmasti tekee tämän uudelleenkäynnistyksen?
Käyriä en vielä saa keruupumpun kierrosluvusta, kun ne puuttuvat Statlink-ohjelmasta. Tuosta ensin päättelin, mutta sitten myös H60:n nettiliittymästä näin keruupumpun käyvän ehkä minuutin 20%. Kompura ja keruupumppu sammuneena keruu sisään nousi ja viimeinen lukema jonka näin oli 25 C. Sitten keruupumppu käynnistyi ja keruu laski nopeasti.
Statlink tallentaa 2 min välein, joten tuo piikki voi olla mitä sattuu eikä keruupumpun käynnistymistäkään ehkä huomaisi.
Miten teillä käyttäytyy keruun lämpötilat tuossa? Ehkä teillä keruu virtaa vielä minuutteja hitaasti pumpun jo sammuttua, kun satojen litrojen keruupiirissä on liike-energiaa toisin kuin minun 15 l piirissä?
-
Tuossa keruupumpun uudelleen käynnistymisessä onkin varmaakin kysymys siitä, että Boschissa on automatiikka, joka käynnistää keruupumpun, kun lämpötilat menevät yli tuon 25 C. Ilmeni minullakin kesällä, kun oli pitkiä taukoja.
Tästä oli keskustelua jo aikaisemmin, löytyy tästä ketjusta.
-
Eli sellaista ei tapahdu kaivokeruussa muulloin kuin kesällä? Mulla tuo siis näkyi nyt kahdessa pysähdyksessä.
-
Muistaakseni tapahtui taukojen ollessa pitkiä, tauon aikana keruun lämmöt nousivat hitaasti tuohon 25 C.
Nyt mulla tilanne kokonaan toinen, kun neste kerää jatkuvasti mm. poistoilman lämmöntalteenoton vuoksi.
-
Eli sellaista ei tapahdu kaivokeruussa muulloin kuin kesällä? Mulla tuo siis näkyi nyt kahdessa pysähdyksessä.
Joo kesällä minullakin tuo keruupumppu itsekseen käynnisteli vaikka kompressori ei ollut edes päällä. Liittyi juurikin noihin lämpötiloihin mitä ISKI sanoi.
-
Alkoi kiinnostamaan miten tämä pohjavesisysteemi vaikuttaa tuohon kompuran pysäytyksen tapahtumiin. Imukaasu näyttää singahtavan nopeasti yli 60 C:n ja keruu sisään tosiaan lämpenee reilusti kunnes keruupumppu käynnistyy.
Saiskos vastaavat käyrät joltain kaivolla?
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9012.0;attach=15305;image)
-
Samannäköinen on Nibe kaivolla. Patsi imukaasu ei nouse noin ylös, tosin kuumakaasukin normaalisti alempana. Jos käyttöveden teon jälkeen sammuttaa, niin sitten imukaasu nousee liki 50 asteeseen. Liitteenä huono kuva...
-
Nyt näyttää paremmalta. Avasin eilen näihin aikoihin kaikki termarit auki. Tosin ulkona oli kylmempää nyt. 25h ajalta käynnistyksiä 6krt ja käyntitunnit 18h. Menoveden lämpökin pysyi heti kurissa kun ulkona oli pakkasta.
Alkoi vaan tulemaan keittiössä/olohuoneessa kuuma (+24C), niin laitoin termarit takaisin +23C. Makuuhuoneissa pysyttelle +22-23C vaikka termarit auki. Pitäisi varmaan jakotukilta hieman kuristaa keittiötä ja olohuonetta.
-
Alkoi vaan tulemaan keittiössä/olohuoneessa kuuma (+24C), niin laitoin termarit takaisin +23C. Makuuhuoneissa pysyttelle +22-23C vaikka termarit auki. Pitäisi varmaan jakotukilta hieman kuristaa keittiötä ja olohuonetta.
Tuohan on merkki siitä, että menovettä olisi varaa laskea muutamalla asteella. Onko makuuhuone ainoa "viilemämpi"? Onko sen kierto täysin auki? Onko jakotukkeja säädetty lainkaan tasapainoittamiseksi?
-
Imukaasu näyttää singahtavan nopeasti yli 60 C:n ja keruu sisään tosiaan lämpenee reilusti kunnes keruupumppu käynnistyy.
Minä tulkitsen ilmiön näin:
Kompressorin pysähtyessä kompressorissa oleva paineellinen kuumakaasu purkautuu vastavirtaan kompressorin läpi imuputkeen ja sieltä höyrystimeen lämmittäen höyrystintä ja keruulta tulevaa nestettä.
Minulla vastaavanlainen ilmiö tapahtuu noin joka toinsen kompressori stopin jälkeen.
Ja tämän olen tulkinnut seuraavasti:
Lauhduttimen jälkeen lauhdelinjassa on magneettiventtiili joka sulkeutuu kompressorin pysähtyessä.
Itse kompessorissa on sisäänrakennettu takaiskuventtiili, jonka pitäisi estää paineellisen kuumakaasun pääseminen nurinperin höyrystimeen.
Olettaisin että minulla tuo takaiskuventtiili toimii tai ei toimi.
ATS
-
Tuohan on merkki siitä, että menovettä olisi varaa laskea muutamalla asteella. Onko makuuhuone ainoa "viilemämpi"? Onko sen kierto täysin auki? Onko jakotukkeja säädetty lainkaan tasapainoittamiseksi?
Yksi makuuhuone on kaikista viilein ja muut kolme keskenään samanlaisia. Viileimmän kierto täysin auki. Jakotukit säädetty rauheatin laskelmien mukaan. Tosin linjasäätöventtiili pitää olla täysin auki koska muuten tuo viilein makuuhuone on kylmä. Meillä siis kolme jakotukkia. Yksi autotallissa, toinen teknisessä tilassa (pesuhuone/sauna ja khh) ja kolmas khh:ssa (lmh:t, oh, k, et/wc).
En usko, että menovettä kärsii laskea koska sitten makuuhuoneet menisi luultavasti kylmäksi koska ne on nyt sopivia.
-
En usko, että menovettä kärsii laskea koska sitten makuuhuoneet menisi luultavasti kylmäksi koska ne on nyt sopivia.
Muita piirejä kuristamalla virtaus makuuhuoneessa hieman kasvaa. Riippuu koko lämmönjaon rakenteesta ja pumppukäyrästä sekä kiertopumpun kierroksista. Jos kiertopumppu käy pienillä kierroksilla, voinee kuristaa niin paljon, että kierrokset nousee, jolloin ainakin virtaama makuuhuoneissa paranee.
Ei homma pelaa hyvin, jos toisaalla on viileää ja toisaalla pitää termareilla kuristaa ilman "syytä", kuten takka tai aurinko.
-
Muita piirejä kuristamalla virtaus makuuhuoneessa hieman kasvaa. Riippuu koko lämmönjaon rakenteesta ja pumppukäyrästä sekä kiertopumpun kierroksista. Jos kiertopumppu käy pienillä kierroksilla, voinee kuristaa niin paljon, että kierrokset nousee, jolloin ainakin virtaama makuuhuoneissa paranee.
Ei homma pelaa hyvin, jos toisaalla on viileää ja toisaalla pitää termareilla kuristaa ilman "syytä", kuten takka tai aurinko.
Ei pelaa olen samaa mieltä, mutta pesuhuone on sopiva tällä hetkellä. Jos tiputan menoveden lämpöä, niin sekin viilenee. Joutuu siis tehdä valintoja sen suhteen.
Täytyy yrittää vähän kerrallaan hakea tasapainoa jakotukilta eri huoneiden välillä.
Ulkoinen kiertopumppu on tällä hetkellä täysillä kun muuten tuo yksi makuuhuone jää kylmäksi. Se pyörii 40w teholla nyt. Kokeilin 20w teholla ja viileni heti. Täytyy sitäkin vielä yrittää hakea säätöihin.
Kaikkihan siis pelaa ja lämmintä riittää, mutta tää on tällaista hienosäätöä kun on liikaa aikaa ajatella :D
-
Ei pelaa olen samaa mieltä, mutta pesuhuone on sopiva tällä hetkellä. Jos tiputan menoveden lämpöä, niin sekin viilenee. Joutuu siis tehdä valintoja sen suhteen.
Täytyy yrittää vähän kerrallaan hakea tasapainoa jakotukilta eri huoneiden välillä.
Ulkoinen kiertopumppu on tällä hetkellä täysillä kun muuten tuo yksi makuuhuone jää kylmäksi. Se pyörii 40w teholla nyt. Kokeilin 20w teholla ja viileni heti. Täytyy sitäkin vielä yrittää hakea säätöihin.
Kaikkihan siis pelaa ja lämmintä riittää, mutta tää on tällaista hienosäätöä kun on liikaa aikaa ajatella :D
Säädä Mlp:n virtausmittarilla lattian kierto suunnitelman mukaiseksi. Voi olla piirit auki. Sitten pumpulta 2 astetta pyyntiä lisää ja laserlämpömittarilla lattiat tasaisen lämpöiseksi keskenään . Vaikuttaa siltä että kierto osassa piirejä liian suuri. Niitä pitää reippaasti kuristaa jotta saat makuuhuoneisiin riittävästi lämpöä. Lopuksi säädä puoli kierrosta kerrallaan ja päivän odotus ennen uutta säätöä.
-
Säädä Mlp:n virtausmittarilla lattian kierto suunnitelman mukaiseksi. Voi olla piirit auki. Sitten pumpulta 2 astetta pyyntiä lisää ja laserlämpömittarilla lattiat tasaisen lämpöiseksi keskenään . Vaikuttaa siltä että kierto osassa piirejä liian suuri. Niitä pitää reippaasti kuristaa jotta saat makuuhuoneisiin riittävästi lämpöä. Lopuksi säädä puoli kierrosta kerrallaan ja päivän odotus ennen uutta säätöä.
Täytyy yrittää näin. Kuinkahan tuo virtausmittari toimii boschissa kun käytössä ulkoinen kiertovesipumppu? Muistaakseni se ei reagoinut siihen mitenkään..?
PROJEKTI TIEDOT:
Säätöryhmä 1
Menoveden lämpötila 38 C
Kokonais lämpöteho 7486 W => 7,5 kW
Vesivirtaus yhteensä 779 l/h => 0,22 l/s
Delta T (dt) 8,0 K
Vesitilavuus yhteensä 99,5 l
Max. Painehäviö
Painehäviö (jakotukki) 5,1 kPa
Painehäviö (jakotukin päätyventtiili) 3,0 kPa
Painehäviö (syöttöputki/arvio) 1,3 kPa
Max. painehäviö yhteensä 9,4 kPa
-
Tossa MLP:ssä on iso lämmityspiirin pumppu, 300 m2 asti Grundfos 25-125 PWM. Mulla myös ulkoinen kv pumppu, ei paljoa vaikuta. Sulla virtaus suunnitelmassa aika pieni vain n.13l/min. Säädä Boschin pumppu manuaalisesti vaikka noilla neliöillä 20-25l/min ja ala säätöhommiin. Jos tukissa virtausmittarit voit suoraan kuristaa reippaasti lyhyitä piirejä niin pieneksi että niissä lämpö riittää. Sitten hienosäätöä noihin muihin.
-
Wall-e:llä on neliputkikytkennällä puskuri. Silloin Boschin sisäisellä pumpulla (joka muuten minun 12 kW mallissa on Grundfos UPM3L K 25-75 130 MODBUS) ei ole mitään vaikutusta virtausnopeuksiin lämmityspiireissä.
Jos kerran huomaa eron 20 ja 40 W välillä, taitaa olla aika ahdas putkisto. Näyttääkin olevan 8 K dT:lle mitoitettu, mikä kuullostaa paljolta lattialämmitykselle. 9,4 kPa on vähän, mutta kasvaa toisessa potenssissa. dt 4K:lle mitoitettuna virtaus tuplaantuu ja painehäviö 4-kertaistuu eli on sitten jo lähes 40 kPa. Mikäs kiertopumppu olikaan?
Mutta nythän ajelet sillä ~4 kW minimiteholla eli puolet tuosta laskelmasta, jolloin dT pitäisi olla puolet eli varmasti reilusti alle 4 C. Kuvissa kuitenkin näyttää olevan n. 5 C, joten ei tuolla kovin kummoisesti vesi kierrä.
Mun 4:ssä yhteensä 30 m2 piirissä kiertää 0,34 l/s eli minimiteholla dT on n. 3 C. Tuo siis sisäisellä pumpulla, joka taitaa olla 60 W ja on täysillä. Tuolloin pitäisi olla n. 70 kPa Boschin yhteistä mitattuna. Kun kaikki piirit ovat joskus valmiit, pitäisi virrata 0,5 l/s 22 kPa paineella. Sisäinen pumppu tuottaa tuolloin n. 50 kPa eli ei pitäisi käydä läheskään täysillä kierroksilla. dT talon tarvitsemalla n. 8 kW:lla silloin alle 4 C ja täydellä 12 kW tehollakin alle 6 C.
-
Wall-e:llä on neliputkikytkennällä puskuri. Silloin Boschin sisäisellä pumpulla (joka muuten minun 12 kW mallissa on Grundfos UPM3L K 25-75 130 MODBUS) ei ole mitään vaikutusta virtausnopeuksiin lämmityspiireissä.
Jos kerran huomaa eron 20 ja 40 W välillä, taitaa olla aika ahdas putkisto. Näyttääkin olevan 8 K dT:lle mitoitettu, mikä kuullostaa paljolta lattialämmitykselle. 9,4 kPa on vähän, mutta kasvaa toisessa potenssissa. dt 4K:lle mitoitettuna virtaus tuplaantuu ja painehäviö 4-kertaistuu eli on sitten jo lähes 40 kPa. Mikäs kiertopumppu olikaan?
Mutta nythän ajelet sillä ~4 kW minimiteholla eli puolet tuosta laskelmasta, jolloin dT pitäisi olla puolet eli varmasti reilusti alle 4 C. Kuvissa kuitenkin näyttää olevan n. 5 C, joten ei tuolla kovin kummoisesti vesi kierrä.
Mun 4:ssä yhteensä 30 m2 piirissä kiertää 0,34 l/s eli minimiteholla dT on n. 3 C. Tuo siis sisäisellä pumpulla, joka taitaa olla 60 W ja on täysillä. Tuolloin pitäisi olla n. 70 kPa Boschin yhteistä mitattuna. Kun kaikki piirit ovat joskus valmiit, pitäisi virrata 0,5 l/s 22 kPa paineella. Sisäinen pumppu tuottaa tuolloin n. 50 kPa eli ei pitäisi käydä läheskään täysillä kierroksilla. dT talon tarvitsemalla n. 8 kW:lla silloin alle 4 C ja täydellä 12 kW tehollakin alle 6 C.
Luin monta kertaa, mutta en edes teeskentele ymmärtäneeni kaikkea.
En tiedä kuinka paljon tuo kanaali ahdistaa vielä tuossa matkalla kun pumppu tosiaan tallissa.
Kiertovesipumppu on wilo yonos pico 25/1-6 (ROW)
-
laserlämpömittarilla lattiat tasaisen lämpöiseksi keskenään
Tuolla saa vakiotehon lattiapinta-alalla (oletus sisälämpötila sama), mutta eihän sitä suinkaan tavoitella. Vaan tasapainoa lämpöhukan ja lämmitystehon välillä. Joku nurkkahuone tai huone isoilla ikkunoilla vaatii reilusti suuremman neliötehon kuin vähän ulkoseinää omaava huone. Omaan kämppään olen noi laskenut huoneittain. Alimmillaa MUTissa keskellä taloa oleva vessa 21,4 W/m2 ja korkeimmillaan ulokeessa oleva huone 48,8 W/m2. Tuo tarkoittaa, että lattian pinnan ylilämpö sisälämpötilaan nähden pitää tuossa jälkimmäisessä olla 2,3-kertainen. Suunnilleen 10 W/m2/C tulee lattiasta tehoa. C on lattian keskimääräinen pinta-ala vs. sisäilma. Siis vessassa riittäisi 23 C ja tuossa nurkkahuoneessa pitäisi olla 26 C, jos tavoitteena 21 C sisälämpö. Nyt tietysti lämpötila on kaukana MUTista, joten lukemat olisivat 22 ja 23,5 C paikkeilla.
-
Luin monta kertaa, mutta en edes teeskentele ymmärtäneeni kaikkea.
En tiedä kuinka paljon tuo kanaali ahdistaa vielä tuossa matkalla kun pumppu tosiaan tallissa.
Kiertovesipumppu on wilo yonos pico 25/1-6 (ROW)
Ilmeisesti siis myös se puskuri on tallissa ja välissä on kanaali, jossa tuon vaatimattoman Picon pitää yrittää vettä kierrättää. Tuohan antaa täydelläkin teholla vain 3,5 m nostokorkeuden 0,5 l/s virtaamalle, joka olisi syytä saavuttaa lattialämmityksellä ko. MLP:llä. Asennusohjeessa sanotaan nimellisvirtaamaksi lattialämmityksellä 0,59 l/s.
Allekirjoituksesi mukaan kanaalia on peräti 30 m. Siis 60 m putkea ilmeisesti eli 30 m menoa ja 30 m paluuta kanaalissa. Onpa pitkä. Mikä on putkikoko? Tuleehan tuossa myös lämpöhukkaa, joka ehkä selittää osan käyrien dT:stä.
Tuossa lämmityssuunnitelmassa ei ole mainintaan 30 m kanaalista. Ainoastaan 11 m 25 mm putkesta. Siis ilmeisesti jakotukkien 1 ja 2 painehäviöön pitää laskea mukaan tuo kanaali. Mutta eihän silloin nuo lasketut 9,4 kPa painehäviöt enää päde.
Noilla linjasäätöventtiileillä on ollut tarkoitus paljonkin vaikuttaa tasapainotukseen. Jos ne eivät ole suunnitelluissa arvoissa, ei jakotukkien virtaamatkaan ole.
-
Ilmeisesti siis myös se puskuri on tallissa ja välissä on kanaali, jossa tuon vaatimattoman Picon pitää yrittää vettä kierrättää. Tuohan antaa täydelläkin teholla vain 3,5 m nostokorkeuden 0,5 l/s virtaamalle, joka olisi syytä saavuttaa lattialämmityksellä ko. MLP:llä. Asennusohjeessa sanotaan nimellisvirtaamaksi lattialämmityksellä 0,59 l/s.
Allekirjoituksesi mukaan kanaalia on peräti 30 m. Siis 60 m putkea ilmeisesti eli 30 m menoa ja 30 m paluuta kanaalissa. Onpa pitkä. Mikä on putkikoko? Tuleehan tuossa myös lämpöhukkaa, joka ehkä selittää osan käyrien dT:stä.
Tuossa lämmityssuunnitelmassa ei ole mainintaan 30 m kanaalista. Ainoastaan 11 m 25 mm putkesta. Siis ilmeisesti jakotukkien 1 ja 2 painehäviöön pitää laskea mukaan tuo kanaali. Mutta eihän silloin nuo lasketut 9,4 kPa painehäviöt enää päde.
Noilla linjasäätöventtiileillä on ollut tarkoitus paljonkin vaikuttaa tasapainotukseen. Jos ne eivät ole suunnitelluissa arvoissa, ei jakotukkien virtaamatkaan ole.
Puskuri on tallissa myös. Eli onko nyt niin, että tuo kiertovesipumppu ahdistaa?
Tuo 30m kanaalia on hieman vanhaa tietoa. Korjaan allekirjoitukseen. Sitä lyhennettiin kun talon paikka selvisi ja todellinen on lähempänä 20m. Putkikoko 2x32mm.
Tuo suunnitelmassa mainittu syöttöputki taitaa olla 2x5.5m putki joka menee teknisestä tilasta kodinhoitohuoneeseen jakotukki 1:lle. Kanaalista ei tosiaan ole mainintaa. Pitäisi varmaan rauheatilta kysellä, että mitäs nyt.
-
Minä tulkitsen ilmiön näin:
Kompressorin pysähtyessä kompressorissa oleva paineellinen kuumakaasu purkautuu vastavirtaan kompressorin läpi imuputkeen ja sieltä höyrystimeen lämmittäen höyrystintä ja keruulta tulevaa nestettä.
Minulla vastaavanlainen ilmiö tapahtuu noin joka toinsen kompressori stopin jälkeen.
Ja tämän olen tulkinnut seuraavasti:
Lauhduttimen jälkeen lauhdelinjassa on magneettiventtiili joka sulkeutuu kompressorin pysähtyessä.
Itse kompessorissa on sisäänrakennettu takaiskuventtiili, jonka pitäisi estää paineellisen kuumakaasun pääseminen nurinperin höyrystimeen.
Olettaisin että minulla tuo takaiskuventtiili toimii tai ei toimi.
Taas aivan identtinen stoppi. Mikä tuon takaiskun funktio on? Onko sellainen myös Boschissa? Olisi mukava nähdä toisen Boschin käyrät. Voihan se olla, ettei toimi suunnitellusti pohjaveden kanssa eli pitkällä keruulla jäähdyttää hieman pidempään, vaikka keruupumppu sammuu.
-
Ohessa pari kuvaa rälläkän kohdanneesta Scroll-kompressorista
Takaisku on kuumakaasulinjan lähtöyhteessä
Takaiskujen tarkoitushan on että nesteet tai kaasut eivät virtaa väärään suuntaan.
Tässä tapauksessa lauhduttimelta kompressorin kautta höyrystimeen
Itse kompressorin sisällä oleva kaasu pääsee kyllä virtaamaan nurin perin höyrystimeen ja samalla paine putoaa kompressorin sisällä.
Näinhän sen pitää tapahtuakin jotta kompressori ei käynnistyisi painetta vasten.
ATS
-
Waall-e ḿinkä kokoiset lattialämmitysputket? Ilmséisesti jotain muuta kuin 20mm?
Kannattaa ehkä aluksi koittaa säätää noita tukkeja tasapainoon suunnitelman pohjalta mittaamalla pintalämpötiloja.
Se on ainoa luotettava tapa saada ne tasapainoon. Sitten hienosäätää lämpömittarilla huoneen keskeltä mitattuna.
Pyynnin nosto esim 24 asteeseen ei juuri COPpia laske, ehkä 5.0 tuntumaan. Silloin voi koitaa piirejä kuristamalla saada lämmöt tasaisesti 22 asteen nurkille koko taloon.
Jos putket on alle 20mm menee kyllä pumppu vaihtoon että saat riittävästi kiertoa.Saattaa olla helpoin tapa ja kv pumppu ei ole kallis investointi.
-
Waall-e ḿinkä kokoiset lattialämmitysputket? Ilmséisesti jotain muuta kuin 20mm?
Kannattaa ehkä aluksi koittaa säätää noita tukkeja tasapainoon suunnitelman pohjalta mittaamalla pintalämpötiloja.
Se on ainoa luotettava tapa saada ne tasapainoon. Sitten hienosäätää lämpömittarilla huoneen keskeltä mitattuna.
Pyynnin nosto esim 24 asteeseen ei juuri COPpia laske, ehkä 5.0 tuntumaan. Silloin voi koitaa piirejä kuristamalla saada lämmöt tasaisesti 22 asteen nurkille koko taloon.
Jos putket on alle 20mm menee kyllä pumppu vaihtoon että saat riittävästi kiertoa.Saattaa olla helpoin tapa ja kv pumppu ei ole kallis investointi.
16x2.0mm pe-rt on lattiassa.
Millanen kv pumppu tuohon kannattaisi katsoa jos siihen päätyy?
Täytyy nyt koittaa ensin säätää. Hain eilen pintalaaserin, niin saa homman alkuun.
-
Waall-e:llä on siis 12 piiriä 16 mm putkea 7,5 kW mitoitusteholla ja 185 m2 alalla. Mulle tulee melko samoilla tiedoilla (ala ja teho) 17 piiriä 16 mm putkella. Mutta nyt siis käytössä vasta 4 piiriä ja virtaus on jo 0,34 l/s eli enemmän suunniteltu Waall-e:llä.
Jos painehäviö olisi suunniteltu 9,4 kPa/0,22 l/s, pitäisi tuolla Wilolla saada täydellä teholla n. 0,45 l/s, jolloin dT olisi 4 kW minimiteholla n. 2 C. Nyt dT on ollut suurempi, vaikka termarit ovat olleet auki ja linjasäätöjäkin on avattu suunnitelmaan verrattuna.
Epäilen syyksi tuota kanaalia. Jos siinä on vain 25x2,5 mm putket, tulee 60 m matkalla päätalon 0,16 l/s suunnitteluvirtaamalla painehäviötä 12,3 kPa eli kokonaispainehäviö olisi silloin 9,4+12,3 = 21,7 kPa ja tasapainotus täysin pielessä autotallin ja päätalon välillä (autotallin linjasäätöä pitäisi kuristaa reilusti). Tuolla painehäviöllä Wilo pystyisi vain 0,33 l/s virtaamaan, jolla silläkin dT olisi vain 3 C paikkeilla minimiteholla.
Jos kanaali on tehty pykälää suuremmilla 32x3,0 mm putkilla, olisi sen painehäviö vain 3,5 kPa, mutta onhan silläkin hiukan merkitystä ja sitä ei näy suunnitelmassa.
Suunnitelmasta puuttuu myös piirien pituudet ja virtaamat. Jälkimmäisiä olisi helppo verrata jakotukkien virtausmittareihin. Minulla ne ainakin vastaavat laskettuja ja energiamittarin mittaamia.
Mun suunnitelmassa tulee tuo samainen vajaat 22 kPa painehäviö, mutta se on 0,5 l/s virtaamalla! 0,22 l/s virtaamalla tuolloin painehäviö olisi (0,22/0,5)^2*22 = 4,3 kPa. Mulla esimerkiksi 24 m2 olohuone on kahdella n. 60 m piirillä suunniteltu. Ilmeisesti Waall-e:llä piirit ovat tuplapituisia.
Uponorin ohjeesta:
"Yleensä piirin pituus on 50–90 m käytettäessä 20x2 mm putkea. Isoissa tiloissa piirit voivat olla pidempiä, 100–160 m. Putkella 17x2 mm piirin pituus on yleensä 30–80 m ja putkella 12x2 mm vastaavasti 10–50 m."
-
Miten tuo käyttövesikierron pumpun PW2-kytkentä toimii? Asennusohjeen mukaan siinä on ohjaus, mutta en löytänyt mitään säätöä sille. Käykö siis PW2:een kytketty pumppu aina? Sammuttaako Bosch sen joskus omia aikojaan vai voiko sitä jostain säätää? Vai onko tuo sähkökaavion mukainen ohjausmahdollisuus vain turhake, jota ei voi käyttää?
Vähän alkanut harmittaa hidas lämpimän veden tulo keittiöstä. Kestää täysillä (12 l/min) laskiessa n. 25 s tulla kuumaa. Laskennallisesti putkissa on vettä välissä n. 15 s virtaaman verran. Kierto tulisi jakotukille, joka alkoi lämmetä n. 15 s laskemisen jälkeen. Sinne on 9 m 22x3,0 putkea ja siitä keittiölle vajaat 15 m 15x2,5.
-
16x2.0mm pe-rt on lattiassa.
Millanen kv pumppu tuohon kannattaisi katsoa jos siihen päätyy?
Täytyy nyt koittaa ensin säätää. Hain eilen pintalaaserin, niin saa homman alkuun.
Sullahan oli jo ne tukit suunnitelman mukaisissa säädöissäkö?
Joku MH-piiri oli kokonaan avoinna ja vielä liian viileäkin?
Sitten joku paikka oli kuuma...eli kuumia paikkoja ruuvia kireämmälle ja sitten katsoa jos ne viileät sais paremmin virtausta ja lämmöt nousisi.
Pikkuhiljaa tällä tavalla hakea jos huoneet saa halutun lämpöisiksi ilman termostaatteja.
Tietysti kaikki termarit pois rajoittamasta.
-
Miten tuo käyttövesikierron pumpun PW2-kytkentä toimii? Asennusohjeen mukaan siinä on ohjaus, mutta en löytänyt mitään säätöä sille. Käykö siis PW2:een kytketty pumppu aina? Sammuttaako Bosch sen joskus omia aikojaan vai voiko sitä jostain säätää? Vai onko tuo sähkökaavion mukainen ohjausmahdollisuus vain turhake, jota ei voi käyttää?
Vähän alkanut harmittaa hidas lämpimän veden tulo keittiöstä. Kestää täysillä (12 l/min) laskiessa n. 25 s tulla kuumaa. Laskennallisesti putkissa on vettä välissä n. 15 s virtaaman verran. Kierto tulisi jakotukille, joka alkoi lämmetä n. 15 s laskemisen jälkeen. Sinne on 9 m 22x3,0 putkea ja siitä keittiölle vajaat 15 m 15x2,5.
Mitens olis vaan liike/läsnäolo kytkin liipaisisi pumpulle sopivan käyntispurtin?
-
esim. tuolta noita löytyy, kannattaa vertailla myös muualta netissä hintoja
https://www.taloosi.fi/kiertovesipumput_ja_tarvikkeet?p=1
Altech CPA 6 240 eur ja Grundfos Alpha 3 25-60 375 ja lisäpalikka tasapainotukseen 140.
Tuolla Grundfosin pumpulla saa tasapainotuksen tehtyä.
https://www.youtube.com/watch?v=rR4U471enzU&t=172s&ab_channel=Grundfos
Molemmilla pumpuilla varmaankin riittävä virtaus 16mm putkille, Grunfos varmempi valinta ja voi hifistellä :) tasapainotuksessa.
-
Grundfos Alpha 3 25-60
Molemmilla pumpuilla varmaankin riittävä virtaus 16mm putkille,
Tuo on käytännössä täysin identtinen pumppu nykyisen wilo yonos pico 25/1-6 kanssa. Molemmat tuottaa 3,5 m 0,5 l/s virtauksella tai reilut 5 m 0,25 l/s.
Tuohon vaihtamalla ei siis mikään muutu. Kaksi peräkkäin tai rinnan laittamalla toki virtaama nousee n. 1,4-kertaiseksi. Mutta ei ole kyllä normaalia, ettei yksi pumppu riitä.
https://wilo.com/fi/fi/Tuotteet-ja-k%C3%A4ytt%C3%B6alueet/fi/tuotteet-ja-asiantuntemus/wilo-yonos-pico/yonos-pico-25-1-6-130
https://product-selection.grundfos.com/products/alpha/alpha3/alpha3-25-60-180-99371959?tab=variant-curves&pumpsystemid=1437112286
-
Mitens olis vaan liike/läsnäolo kytkin liipaisisi pumpulle sopivan käyntispurtin?
Voihan tuohon vaikka mitä rakennella, mutta kysymys siis lähinnä oli, etteikö Boschissa ole mitään ohjausta tuolle. Nibessä olisi voinut säätää minuutilleen miten tuo käy.
-
Voihan tuohon vaikka mitä rakennella, mutta kysymys siis lähinnä oli, etteikö Boschissa ole mitään ohjausta tuolle. Nibessä olisi voinut säätää minuutilleen miten tuo käy.
Lähinnä jos hyvän haluaa... edyllytyksenä tietysti että sopii elämisen ja talon LVK pirtaan (sekä anturien sijoitteluun).
Eikös tuon voi kokeilla semmonen jolla on laite, kai sieltä menusta löytyy LVK-valinta jos semmonen valmius on ja sen alta sitten mahdolliset säädöt jos se on valittu!?
-
Epäilen syyksi tuota kanaalia. Jos siinä on vain 25x2,5 mm putket, tulee 60 m matkalla päätalon 0,16 l/s suunnitteluvirtaamalla painehäviötä 12,3 kPa eli kokonaispainehäviö olisi silloin 9,4+12,3 = 21,7 kPa ja tasapainotus täysin pielessä autotallin ja päätalon välillä (autotallin linjasäätöä pitäisi kuristaa reilusti). Tuolla painehäviöllä Wilo pystyisi vain 0,33 l/s virtaamaan, jolla silläkin dT olisi vain 3 C paikkeilla minimiteholla.
Jos kanaali on tehty pykälää suuremmilla 32x3,0 mm putkilla, olisi sen painehäviö vain 3,5 kPa, mutta onhan silläkin hiukan merkitystä ja sitä ei näy suunnitelmassa.
Suunnitelmasta puuttuu myös piirien pituudet ja virtaamat. Jälkimmäisiä olisi helppo verrata jakotukkien virtausmittareihin. Minulla ne ainakin vastaavat laskettuja ja energiamittarin mittaamia.
Kanaali on 2x 32mm putkilla ja sitä on noin 20m. Korjasin myös allekirjoitukseen pituuden.
Lisään vielä suunnitelmast tuon osan jossa piirien pituudet ja virtaamat.
Sullahan oli jo ne tukit suunnitelman mukaisissa säädöissäkö?
Joku MH-piiri oli kokonaan avoinna ja vielä liian viileäkin?
Sitten joku paikka oli kuuma...eli kuumia paikkoja ruuvia kireämmälle ja sitten katsoa jos ne viileät sais paremmin virtausta ja lämmöt nousisi.
Pikkuhiljaa tällä tavalla hakea jos huoneet saa halutun lämpöisiksi ilman termostaatteja.
Tietysti kaikki termarit pois rajoittamasta.
Kyllä ne on suunnilleen säädöissä. Nyt on mahdollista säätää kun tosiaan hain eilen sen laaserin.
-
Kyllä ne on suunnilleen säädöissä. Nyt on mahdollista säätää kun tosiaan hain eilen sen laaserin.
Eikös ne termostaatit näytä lämpötilat vaikka avoinna ovatkin ja lisäksi ihmis-termostaatti tuntee pitääkö lisätä/vähentää lämpöä...miten meinasit sitä laaseria hyödyntää, nopean muutoksen seurantaan vai vaikka sieltä tukilta lähtevä/palaava?
-
Eikös ne termostaatit näytä lämpötilat vaikka avoinna ovatkin ja lisäksi ihmis-termostaatti tuntee pitääkö lisätä/vähentää lämpöä...miten meinasit sitä laaseria hyödyntää, nopean muutoksen seurantaan vai vaikka sieltä tukilta lähtevä/palaava?
Kyllähän ne näyttää, mutta kolme makuuhuonetta on eteisen vieressä jossa jatkuva kierto, niin kylmän makuuhuoneen termostaatti näyttää +22 vaikka huoneessa oikeasti +21C. Oven vieressä siis lämpimämpi kuin huoneessa. Sama aikuisten makuuhuoneessa.
Lattian pinnasta ajattelin ensin katsoa, että minkä huoneen kiertoa kärsii kuristaa. Eli päivä kerrallaan.
-
Aika pienet on erot suunnitelluissa virtaamissa. Mitä jakotukkien virtausmittarit näyttää. Pitäisi olla 0,9-1,3 l/min suunnitelman mukaan. Katso ne vaikka pumppu täysillä ja puoliteholla.
Kanaalista tulee siis suunnitteluvirtaamalla vain 2,3 kPa painehäviö eli ei juuri vaikuta.
Jos virtaamat ovat suunnitellun mukaisia, mutta huoneet ei tasalämpöisiä, on huoneiden vaatimat tehot laskettu väärin. Tai lattian pintamateriaalit/matot sekoittavat tehojakaumaa eikö noita ole huomioitu laskennassa.
-
Kyllähän ne näyttää, mutta kolme makuuhuonetta on eteisen vieressä jossa jatkuva kierto, niin kylmän makuuhuoneen termostaatti näyttää +22 vaikka huoneessa oikeasti +21C. Oven vieressä siis lämpimämpi kuin huoneessa. Sama aikuisten makuuhuoneessa.
Lattian pinnasta ajattelin ensin katsoa, että minkä huoneen kiertoa kärsii kuristaa. Eli päivä kerrallaan.
Niin, ajattelen niin että se termostaatin lukema on vain tavallaan referenssi että voi katsoa muuttuiko lämpö...ei niitä termostaatteja varmaan skaalattua saa näyttämään tavallaan "oikeaa lukemaa" mistä se milloinkin arvostellaan kyseisessä tilassa?
Ihminenhän, joka huoneessa oleilee, sen loppuarvostelun sitten kuitenkin tekee onko kylmä-sopiva-lämmin...
-
Niin, ajattelen niin että se termostaatin lukema on vain tavallaan referenssi että voi katsoa muuttuiko lämpö...ei niitä termostaatteja varmaan skaalattua saa näyttämään tavallaan "oikeaa lukemaa" mistä se milloinkin arvostellaan kyseisessä tilassa?
Ihminenhän, joka huoneessa oleilee, sen loppuarvostelun sitten kuitenkin tekee onko kylmä-sopiva-lämmin...
Tuo toimisi jos makkareiden ovet pitäisi kiinni. Uskon, että lämmin eteinen vääristää mh:n termostaatin lukemaa tällä hetkellä. Eteisen laatan pintalämpö oli +25C ja oh/k näytti +24.7C.
Täytyy tänään katsoa tarkemmin töiden jälkeen ja kirjoittaa oikein ylös nuo, että muistaa.
-
MH3 piiri reilusti pidempi muihin nähden.Siihen tarvitsee todennäköisesti enemmän virtausta. Lyhyisiin piireihin sitten vähemmän, jos pinnat lämpimiä. Muutama muukin liian pitkä, hyvä suositus 60-70m. Ilmeisesti pitkät piirit aiheuttavat tuota lämpö-ongelmaa. ( Uponor suositus max 80m )
-
MH3 piiri reilusti pidempi muihin nähden.Siihen tarvitsee todennäköisesti enemmän virtausta. Lyhyisiin piireihin sitten vähemmän, jos pinnat lämpimiä. Muutama muukin liian pitkä, hyvä suositus 60-70m. Ilmeisesti pitkät piirit aiheuttavat tuota lämpö-ongelmaa. ( Uponor suositus max 80m )
Siellä lämpö oli itseasiassa ihan ok.
Mittailin pintalämpöjä nyt ja tällaisia sain:
Khh 25.4
Ph 25.1
Mh1 24.4
K 24,9
Oh 25,3
Et/Wc 25,3
Mh2 24,3
Mh3 23,4
Mh4 21,4
Nuo jakotukit oli säädetty ohjeiden mukaan kierroksia laskemalla kiinni asennosta. Pyörittelin niitä nyt virtausmittarin mukaan ja sain tuonne kylmimpään makuuhuoneeseen nyt sen 1l/min. Katsotaan huomenna miten vaikutti. Kuristin aika paljon mm. olohuonetta ja eteistä. Khh ja Ph ovat omalla jakotukilla. En tiedä kannattaisiko sieltä säätää linjasäätöventtiiliä tiukemmalle?
Saisi näköjään pudottaa boschilta pyyntiä kun nyt se +22.5C ja lämpökäyrää tiputin eilen yläpäästä, että -35C ulkolämpötilalla menovesi olisi +36C. Hiljainen tila käytössä, mutta lieneekö vaikutusta tähän?
Ja ettei mene ihan offtopicin puolelle, niin onko ideoita boschin sisäanturin suhteen. Se ilmeisesti toimii radiotaajuuksilla? Ei takuulla saa signaalia tallista taloon kun välimatkaa ja molemmissa foliopintaiset uretaanilevyt seinissä. Mulla olisi yksi kanaali tyhjillään (varaus), niin sieltä saisin kyllä kaapelin vedettyä jos olisi jokin rf vastaanotin tms?
-
Luultavasti saat nuo lämmöt säätämällä kohdalleen. Makuasia, mutta mh:t voivat olla asteen verran viileämpiä, auttaa tilanteeseen. Tosiaan odota rauhassa vuorokauden verran ja säädä piirejä maltillisesti 1/2 kierrosta kerrallaan. Noita 50-60m piirejä voit kuristaa eniten, oh+at, khh, saat nopeimmin vaikutuksen selville.
Ota hiljainen tila pois käytöstä jos erityistä syytä sen käyttöön ei ole. Normaali tilassa pumppu kiihdyttää alkuun nopeammin n. 4 min ajan ja varmistaa kompressorin hyvän voitelun. Sitten automaattisesti vähentää tai lisää tehoa kohti minimiä lämmöntarvetta.
Tuo huone-anturi itsellä käytössä, suosittelen. n. 30m on maksimi etäisyys pumppuun. Tuossa on liitäntäjohtoa metrin verran. Anturin saa paksun seinän toiselle puolelle, auttaa kantamaan. Minulla n. 15m ja kaksi kipsariseinää välissä, toimii hyvin. Boschin pumppu pitää yleensä lämpöä hieman yli pyydetyn n.0,5 astetta.
https://www.ahlsell.fi/34/lv/lammitys/maalampopumput/maalampopumpputarvikkeet-nibe/5361004/createPdf?itemArticleId=5361004
-
Voihan tuohon vaikka mitä rakennella, mutta kysymys siis lähinnä oli, etteikö Boschissa ole mitään ohjausta tuolle. Nibessä olisi voinut säätää minuutilleen miten tuo käy.
Manuaalissa sanotaan näin:
9.1 Käyttöveden kiertovesipumppu PW2 (lisävaruste)
Kun PW2 kytketään asennusmoduuliin, se toimii jatkuvasti. Säätökeskuksessa ei tarvitse tehdä asetuksia.
Itse pyysin sähkäriä laittamaan LKV kiertopumpun töpselillä pistorasiaan. Sitten motonetistä kellokytkin ajastukseen.
-
Luultavasti saat nuo lämmöt säätämällä kohdalleen. Makuasia, mutta mh:t voivat olla asteen verran viileämpiä, auttaa tilanteeseen. Tosiaan odota rauhassa vuorokauden verran ja säädä piirejä maltillisesti 1/2 kierrosta kerrallaan. Noita 50-60m piirejä voit kuristaa eniten, oh+at, khh, saat nopeimmin vaikutuksen selville.
Ota hiljainen tila pois käytöstä jos erityistä syytä sen käyttöön ei ole. Normaali tilassa pumppu kiihdyttää alkuun nopeammin n. 4 min ajan ja varmistaa kompressorin hyvän voitelun. Sitten automaattisesti vähentää tai lisää tehoa kohti minimiä lämmöntarvetta.
Tuo huone-anturi itsellä käytössä, suosittelen. n. 30m on maksimi etäisyys pumppuun. Tuossa on liitäntäjohtoa metrin verran. Anturin saa paksun seinän toiselle puolelle, auttaa kantamaan. Minulla n. 15m ja kaksi kipsariseinää välissä, toimii hyvin. Boschin pumppu pitää yleensä lämpöä hieman yli pyydetyn n.0,5 astetta.
https://www.ahlsell.fi/34/lv/lammitys/maalampopumput/maalampopumpputarvikkeet-nibe/5361004/createPdf?itemArticleId=5361004
Alkaa löytymään säädöt. Nyt on lämmin joka huoneessa. ph,khh ja eteisen lattian pinta n.+25C. Makuuhuoneissa pyörii siinä +23C
Hiljainen tila oli kokeilun vuoksi käytössä kun joku täällä taisi aiemmin kirjoitella, että auttaisi pätkäkäyntiin.
Sen verran arvokas tuo anturi, että en tiedä haluanko riskillä kokeilla jos se sattuisi toimimaan. Tosiaan kun on tuo foliopintainen uretaanilevy talossa ja tallissa. Puhelinliittymiä piti kokeilla useampi ennenkuin löytyi toimiva. Siksi mietein olisiko olemassa konsti viedä vaikkapa tuo liitäntäjohto suojaputkessa taloon. Onko tietoa millainen kaapeli siinä on? Pystyisikö katkaista ja jatkaa?
-
Hyvä että lämmintä riittää :)
Tuo hiljainen tila rajoittaa myös kompressorin maksimitehoa ja sitä kautta kylmemmillä keleillä voi pidentää käyntiaikaa. kannataa koittaa ilman, nyt alkaa pakkasia olemaan ja pumput käy pidempiä aikoja.
Tuosta anturin kaapelista en osaa sanoa, mutta jos tilaat anturin netistä voit palauttaa sen, postikulut jää tappioksi.
-
Sen verran arvokas tuo anturi, että en tiedä haluanko riskillä kokeilla jos se sattuisi toimimaan. Tosiaan kun on tuo foliopintainen uretaanilevy talossa ja tallissa. Puhelinliittymiä piti kokeilla useampi ennenkuin löytyi toimiva. Siksi mietein olisiko olemassa konsti viedä vaikkapa tuo liitäntäjohto suojaputkessa taloon. Onko tietoa millainen kaapeli siinä on? Pystyisikö katkaista ja jatkaa?
Liitäntäjohdossa on muistaakseni neljä johdinta sen perusteella mitä näin liitintä paikalleen laittaessani.
Liitin löytyy siis koneen takaa ylhäältä vasemmalta samoilta seuduita missä ethernet liitin.
Itse kyllä uskaltaisin jatkaa katkaisemalla ja jatkopalalla.
Tietty sulla tulee matkaa aika paljon (yli 20 m?), mahtaako aiheuttaa ongelmia elektroniikkaan.
Onko sulla sellaista keskeistä paikkaa, mihin laittaisit anturin?
Ja samaa tilaahan ei sitten pitäisi muilla termareilla säätää, muutenhan menee säädöt ihan sekaisin.
Huoneanturi ei tuo lisäarvoa, jos tässä "keskeisessä paikassa" pysyy lämmöt jo nyt hyvin paikallaan ilman termaria.
-
Tässä vielä käyrät yhdestä käyttövesijakson lopusta lämmitysjakson alkuun. Taas tuossa ensin keruupumppu käy hetken 20% kompuran sammuttua, sitten sammuu ja keruun tulo MLP:lle alkaa nousta ja 25 C:ssä sitten keruupumppu käynnistyy n. minuutiksi.
Imukaasun lämpötila nousee ja menee ristiin kuumakaasun kanssa.
Käyrät on kerätty H60:n APIsta omalla skriptillä. Pyörii nyt läppärissä, mutta pian pitäisi pyöriä WiFi-reitittimessä ja tallentaa USB-tikulle sekä lähettää kotisivulle. Ei kai sitä sitten tarvitse tuota Husdatan online-palvelua?
Miten käyttövesiasetukset oikein toimii? On edelleen käytössä oletukset eli säästö+, jossa käynnistys 42 C ja pysäytys 54 C. Mutta eihän tuossa LKV lämmennyt kuin 48 C:hen. Onko tuo jotenkin menovedelle käyttövesilämmityksessä? Kompura näytti tiputtavan kierrokset lopussa 40% paikkeille hetkeksi ennen sammumistaan ja menovesi oli korkeimmillaan 56 C.
-
Muistaakseni tuossa ecossa lämpötila on 42/48. Vähän viileää normaaliin käyttöön.
Normaali tilassa 48/56 jolloin loppuvaiheessa kuumakaasu on n.100 ja lauhduttimelle menee 66 asteista, jolla lämmitetään vesi tuohon 56 lämpötilaan.
-
Säästö 42/54
Normaali 50/63
Mukavuus 52/67
Nyt on siis tuo säästö. Kokeillaan normaalia, vaikkei täällä vielä lämmintä vettä saa kuin keittiöstä. Saa nähdä lähteekö heti tekemään, kun käyttövesi on antureiden mukaan 47,2/47,1 C eli alle normaalin alarajan, vaikka juuri on ajettu "54:ään".
-
Eipä se lähtenyt vielä tekemään käyttövettä, vaikka asetus on ali. Mitä tarkoittaa tuo käynnistyksen viive LKV, jonka voi asettaa 4-36 h erikseen kolmelle eri LKV-tilalle. Viive mistä mihin? Miksi?
Edit: 18 tuntia näyttää tuo viive olevan oletusarvoisesti. Eihän se nyt voi tarkoittaa, että 18 tuntia odottaa ennen kuin alkaa lämmittää käyttövettä? Nyt on reilu tunti mennyt asetuksen muutoksesta ja käyttövesi yli 3 C alle alarajan.
-
Nyt se sitten ajoi n. 2 h jälkeen sen normaalin käyttöveden. Menolämpö oli lopussa 66 C, mutta LKV:n lämmöksi tuli vain 57 C. Eli taas n. 6 C vähemmän kuin asetus.
Muutten kuten aiempikin eli taas nousi keruu 25:een ja keruupumppu käynnistyi hetkeksi uudelleen.
57 C vettä meni hetken lämmönjakoon.
-
Nyt se sitten ajoi n. 2 h jälkeen sen normaalin käyttöveden. Menolämpö oli lopussa 66 C, mutta LKV:n lämmöksi tuli vain 57 C. Eli taas n. 6 C vähemmän kuin asetus.
Muutten kuten aiempikin eli taas nousi keruu 25:een ja keruupumppu käynnistyi hetkeksi uudelleen.
57 C vettä meni hetken lämmönjakoon.
Sama homma täällä. Minulla on käyttövesi säästö asetuksella ja rajoiksi asetettu 40-56. Kun käyttöveden teko valmis niin lopettaa aina 50 asteeseen. Eli tuo kuuden asteen heitto asetuksen ja veden välillä lopettaessa. Hyvin on lämmintä riittänyt näilläkin
-
Sama homma. 53.6C näyttää kv lämmöksi, 60C pyynti.
Johtunee kerrostumisesta. Ulostulon luku noin puolivälissä säiliötä, pysäytyksen luku kv säiliön yläosassa, jossa lämpimin vesi. Huoltovalikosta näkee useampia lämpötila-antureita. Lämpömestari arveli samaa, kun huoltokäynnillä kyselin.
-
Tuo boschin käyttöveden lopetusraja on menoveden lämpötila. Siksi käyttöveden lämpö jää alle "asetuksen".
Lisäkäyttövesi lämmittää itse käyttöveden astettuun arvoon.
Käyttöveden käynnistyslämpötila lasketaan ymmärtääkseni käyttövesivaraajan antureiden keskiarvon mukaan. Olisiko sitten, että tuon lkv viiveen jälkeen ohjautuu varaajan ylälämmön eli ottolämmönmukaan.
Tämmöisiä havaintoja olen itse tehnyt.
-
Johtunee kerrostumisesta. Ulostulon luku noin puolivälissä säiliötä, pysäytyksen luku kv säiliön yläosassa, jossa lämpimin vesi. Huoltovalikosta näkee useampia lämpötila-antureita. Lämpömestari arveli samaa, kun huoltokäynnillä kyselin.
Lämminvesivaraajassa on kaksi anturia, jotka näyttävät aivan samaa tuossa LKV-jakson lopussa. Molemmat oli piirrettynäkin tänään laittamissa kuvissani, mutta ovat niin päällekkäin, etteivät toisistaan juuri erotu.
Lämmintä vettä käytyäessä huomaa kyllä selvästi, että alempi laskee enemmän kuin ylempi.
-
Onkos joku pitänyt kirjaa miten COP on käyttäytynyt menoveden ja keruun mukaan? Mitä nyt olen laskenut, on COPit olleet aika huonoja. Boschin ilmoittamista luvuista laskettuna lämmönjaon COP oli alussa 5,0 ja viime aikoina vain 4,1. Keruu sisään on Boschin antureiden mielestä ollut kokoajan 8 C molemmin puolin (oikeasti 7-7,5 C) ja menovesi oli alussa jossain 35 C paikkeilla ja nyt on ollut 43-44 C. Alussa teki lyhyempää sykliä eli oli suuremman osan ajasta 50% teholla, nyt ajaa jopa vuorokauden kerralla minimitehoa.
Tuolle luvataan 4,8 B0/W35 eli keruusta tuleva 0C ja menovesi 35 C. Teoreettisesti B7/W43 pitäisi olla identtinen tuon kanssa. Muistan täällä lukeneeni reilusti yli 5:n COPeista. Missä tilanteissa ne tulee? Entä luvattu 5,85 SCOP? Onko kukaan päässyt lähellekään?
Energiamittari näyttää n 5% suurempia tuottoja tuolla 43-44 C menovedellä eli sillä COP 4,3. Tiedä sitten miten mun MLP:llä sähkönkulutuslukemat vastaavat todellisia.
Nyt on käytössä vasta yksi jakotukki, jonka takia menolämmöt korkealla. Laskennallisesti pitäisi 39 C riittää -26 C:ssä sitten kun on valmista. Tuon takia myös LJ-pumppu käy kokoajan 100%. Silloin kuitenkin dT n. 3 C, joten ei kai tuosta COPille muuta haittaa ole kuin pumpun ehkä 30 W turha teho.
-
Tuolle luvataan 4,8 B0/W35 eli keruusta tuleva 0C ja menovesi 35 C. Teoreettisesti B7/W43 pitäisi olla identtinen tuon kanssa.
Aste keruun lämpötilassa ja aste menoveden lämpötilassa vaikuttavat erilailla COP:iin.
ATS
-
Aste keruun lämpötilassa ja aste menoveden lämpötilassa vaikuttavat erilailla COP:iin.
Oleellisinta kuitenkin dT keruusta menoon, ainakin teoreettisesti. B0W35 ja B7W43 molempien teoreettinen maksimi COPille on 8,8. B0W43 olisi 7,3 ja B7W35 11,0.
Nibe ilmoittaa COPeja useammassa pisteessä ja ne menevät aikalailla teoreettisten mukaisesti eli n. 55% teoreettisestä maksimista.
Edit: Nibe lupaa S/F1255-12:sta B0W35 4,87, B10W35 6,12, B0/W45 3,75 ja B10W45 4,59. 6 kW mallin luvataan hyöyvän vielä enemmän 10 C keruusta eli sille B10/W35 6,49 ja B10/W45 4,79.
Boschille kuitenkin luvataan parempi SCOP kuin Nibelle, joten jossain sen pitäisi näkyä. 12 kW malleilla kylmässä ilmastossa Bosch 5,85/4,39 ja Nibe 5,4/4,3.
Noilla perusteilla olisin uskonut B7/W35:n olevan yli 5,5 ja B7/W43:n 4,5. Mutta voihan se olla, että tuo minimiteho on COPiltaan huono. Niben ilmoitukset ovat 5-6 kW teholla.
-
ATS
Aste keruun lämpötilassa ja aste menoveden lämpötilassa vaikuttavat erilailla COP:iin.
ATS
jmaja
Oleellisinta kuitenkin dT keruusta menoon, ainakin teoreettisesti. B0W35 ja B7W43 molempien teoreettinen maksimi COPille on 8,8. B0W43 olisi 7,3 ja B7W35 11,0.
Minä olen joskus tullut huijatuksi :(
Asia on juuri niin kuin @jmaja sanoo :)
ATS
-
Oleellisinta kuitenkin dT keruusta menoon, ainakin teoreettisesti. B0W35 ja B7W43 molempien teoreettinen maksimi COPille on 8,8. B0W43 olisi 7,3 ja B7W35 11,0.
Nibe ilmoittaa COPeja useammassa pisteessä ja ne menevät aikalailla teoreettisten mukaisesti eli n. 55% teoreettisestä maksimista.
Edit: Nibe lupaa S/F1255-12:sta B0W35 4,87, B10W35 6,12, B0/W45 3,75 ja B10W45 4,59. 6 kW mallin luvataan hyöyvän vielä enemmän 10 C keruusta eli sille B10/W35 6,49 ja B10/W45 4,79.
Boschille kuitenkin luvataan parempi SCOP kuin Nibelle, joten jossain sen pitäisi näkyä. 12 kW malleilla kylmässä ilmastossa Bosch 5,85/4,39 ja Nibe 5,4/4,3.
Noilla perusteilla olisin uskonut B7/W35:n olevan yli 5,5 ja B7/W43:n 4,5. Mutta voihan se olla, että tuo minimiteho on COPiltaan huono. Niben ilmoitukset ovat 5-6 kW teholla.
Koko viime vuoden COP oli lämmityksessä 4,94. Kaivo n. 5 astetta läpi talven.
Nyt kun kaivo oli alkusyksyn n.6 nurkilla ja laskenut nyt marraskuussa 5 asteen nurkille COP on 5.42.
Modernin invertterin COP laskee rajusti lämmityspiirin lämpötilan noustessa. Paras tilanne on. kun kuumakaasu on lähellä lauhtumislämpötilaa n.52 astetta ( minimiteho ) COP on parhaimmillaan ollut 5.6. Lämmityspiiriin max 36 astetta.
Kun nostat lämmityspiirin yli 40 astetta meno niin kuumakaasu on yli 65 astetta ja kompressori joutuu puristamaan suuremmalla teholla kylmäainetta ja kompressorin hukkaenergia siirtyy kylmäaineeseen. Kuitenkin tuosta 65-> 50 astetta tulistuksen poiston aikana saadaan huonosti tehoa vain n. 10-15% siitä mitä varsinaisen lauhtumisen aikana. kts kuva liitteenä. Tuota kompressorin hukkaenergiaa siis voidaan hyödyntää Carnot prosessissa heikosti. Siksi COP laskee, ei siinä höyrystimelle tuleva lämpötila paljon auta. Käyttöveden osalta COP on n. 3.0 kun kuumakaasu pyörii 100 asteen nurkilla ja meno varaajalle on 66 astetta.
Edit Mulla COP parani n. 0.5 kun otin kv pumpun auto asennolta 100% pois ja manuaalisesti laitoin 50% teholle.
-
Näistä coppeloisista ja scoppeloisista kun tässä höpistään, niin jollakin tiedossa mikä on noiden testauspisteiden -7, -2, +7, +12 testausspeksi...onko siinä valmistajat saaneet ominenokkinensa valita nuo tehot missä antavat arvonsa vai onko tuo jotenkin 'ylemmän tahon' määrityksiä esim % koko tehoskaalasta tjms?
Esimerkki Boschista...ei ole järkevämmällä kielellä tullut vastaan:
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9012.0;attach=15371;image)
-
Siis onko tuo 36 asteen meno MUTissa (-26 vai -29 C)? Mikä meno on nyt pumpun käydessä, kun COP 5,42?
Jos on niin aika paljon luvatusta SCOPista jää.
Tarkoitatko KV-pumpulla siis lämmönjaon kiertovesipumppua (ei keruun)? Sen maksimiottoteho on 60 W, joten tuskin säästit edes 50 W. Miten siitä voi COP parantua 0,5:llä eli n. 10%. Ei kai se voi tuottoa nostaa, joten pitäisi laskea kulutusta 10%. Siis kulutuksen pitäisi olla 500 W luokkaa ja lämmöntarpeen 2,5 kW.
Mulla menee nyt lähes 1 kW keskimäärin ja tuotto siis 4 kW. Lämmönjaon kiertovesipumpun voi laittaa pienemmälle sitten kun on enemmän piirejä kytkettynä.
Energiatodistukseen tietääkseni valmistaja saa vapaasti valita nimellistehon. Sitten muut tehot ja menolämmöt määräytyvät valitun ilmaston ja menolämmön mukaan.
Siis MUTissa nimellisteho (voi olla reilustikin alle maksimin) ja menolämpö (35 tai 55). Siitä sitten rakennuksen laskennallisen tehontarpeen mukaan laskee teho ja menolämpö. Kaivosta kai oletetaan tulevan 0 C ympäri vuoden.
Mikähän mahtaa olla keruupiirin painehäviö? Keruupumppu on kuitenkin lähes 200 W 12 kW koneissa.
-
Mulla sisälämmön pyynti 24 astetta, nostaa myös tota lattiaan menevän veden lämpötilaa.Pakkasta -5 astetta, ei mee ihan minimiteholla enää. 5.6kW ja meno 35 astetta.
Lämmityksen kiertovesipumppu auto=100% 100% n. 41l/min kun tarve on n. 24I/min. Tuolloin maalämpöpumppu käy pidempiä jaksoja, mutta lattialämmityksen delta vain 2-3 astetta, kun optimi 4-5. Tuo ilmeisesti vaikuttaa COPiin (lauhduttimen virtaus yms.).
-
Onko COP siis edelleen yli 5:n tuossa -5 C ulkolämpötilassa?
Mulla 100% om nyt vain 18-19 l/min Boschin mielestä (energiamittarin mielestä 20,1 l/min), kun on vain ne yhden jakotukin neljä piiriä. Voihan tuota kuitenkin koittaa pienentääkin.
Sitten kun kaikki piirit on valmiit, pitäisi olla n. 37 l/min 100% teholla. Millä asetuksilla tuo pitää 100% virtaamaa, vaikka se on 41 l/min? No olishan se lähes 6 C dT täydellä 16 kW teholla. Senkö mukaan tuo ajaa, jos laittaa 5 C asetuksista?
Kokeilin muuttaa asetuksista dT:n 10 C:ksi, mutta edelleen ajoi 100%. dT oli 2,8-3 C. 50%:lla dT melkein tuplaantui. Virtaama oli enää 10-11 l/min. MLP:n muutenkin hiljainen ääni hiljeni selvästi eli tuo pumppu piti suurinta mökää. Luulin jo kompuran sammuneen, mutta kyllä se jatkoi.
-
COP on pysynyt 5.42 lukemissa. Kun kaivo oli 0.5-1.0 astetta lämpimämpi niin 5.55-5.60 COP.
SCOPIT laskennallisia, EN14511 COP tuossa 4-16 mallissa 4.7. siihen nähden säädöt kohdallaan.
Muistaakseni nuo laskennalliset COPit 45% kompressoriteholla.
100% virtaama pumpun auto asetuksella delta pumpussa 5 astetta. Tuo delta säädettävä lämmönjako ei toimi ainakaan mulla. En tiedä millaiset raja-arvot pumpun virtaukselle sofatssa on. Joka tapauksessa autolla ja 5 asteen deltalla aina täysillä 100%, liian suuri virtaus.
KV pumppu tosiaan pitää ääntä, kun 50% teholla niin hiljainen kun iv kone.
Sopivan kierrosluvun saa kokeilemalla, kokenut lvi suunnittelija suositteli tuota 4 astetta pikkupakkasilla.
-
Näistä coppeloisista ja scoppeloisista kun tässä höpistään, niin jollakin tiedossa mikä on noiden testauspisteiden -7, -2, +7, +12 testausspeksi...onko siinä valmistajat saaneet ominenokkinensa valita nuo tehot missä antavat arvonsa vai onko tuo jotenkin 'ylemmän tahon' määrityksiä esim % koko tehoskaalasta tjms?
Esimerkki Boschista...ei ole järkevämmällä kielellä tullut vastaan:
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9012.0;attach=15371;image)
Eikös kellään ole tosiaan tullut vastaan sattumalta/vahingossa/tarkoituksella tuohon liittyvää speksiä tai selvitystä tai tarinaa?
-
Typerä homma tuo, ettei osaa ajaa automaatilla kuin 100%. Vakiokierroksillahan dT on suoraan verrannollinen tehoon eli täydellä teholla dT on 3-4 -kertainen minimiin nähden. Tuskin tuo on optimaalista eli pitäisi osata säätää tehon mukaan ja ehkä myös avonaisten piirien mukaan. Kesällähän saattaa olla vain muutama piiri käytössä.
Pian pitäisi olla mun oma H60 loggaussysteemi valmis. Tuosta datastahan voi kaivaa automaattisesti kaikkea mielenkiintoista. Esim. keskitehon, käyntiajat, keskimenolämmöt jne. tunti, vrk, viikko, kk ja vuosi. Sama COPille, mutta tuntikohtainen ei onnistu. Saako Husdata onlinesta tuollaista?
-
16 kW mallin standardin mukainen SCOP kylmässä ilmastossa on 5,55 35 ja 4,28 55 menolämmöllä.
Eikös tuo 5,55 ole aksturelle sopiva vertailukohta, jos menolämpö ei mene 39:n yli ja kaivosta tulee reilusti yli nollan?
12 kW mallille luvataan paremmat eli 5,85 ja 4,39.
Onkos kukaan löytänyt näille edes energiatodistusta, jossa olisi hieman yksityiskohtia tuosta?
-
Typerä homma tuo, ettei osaa ajaa automaatilla kuin 100%. Vakiokierroksillahan dT on suoraan verrannollinen tehoon eli täydellä teholla dT on 3-4 -kertainen minimiin nähden. Tuskin tuo on optimaalista eli pitäisi osata säätää tehon mukaan ja ehkä myös avonaisten piirien mukaan. Kesällähän saattaa olla vain muutama piiri käytössä.
Musta tuo automatiikka toimii niin, että käyntijakson alussa kierrosnopeus on suuri ja sitten laskee hitaasti niin, että haluttu dt saavutetaan. Mutta säätö on niin hidas, että useinkaan ei ehdi säätää optimiin kun jo tulee pysähdys joko käyttöveden takia tai muuten.
Mulla on kylläkin puskurivaraaja ja virtausvastusta siis vähän verrattuna suorakytkentöihin.
Pian pitäisi olla mun oma H60 loggaussysteemi valmis. Tuosta datastahan voi kaivaa automaattisesti kaikkea mielenkiintoista. Esim. keskitehon, käyntiajat, keskimenolämmöt jne. tunti, vrk, viikko, kk ja vuosi. Sama COPille, mutta tuntikohtainen ei onnistu. Saako Husdata onlinesta tuollaista?
Husdata Onlinessa on paljon vähemmän tietoja kuin H60:ssä eli sinne ei kaikkia kerätä
Ja enempäähän siellä ei tietty voi ollakaan, koska kaikki perustuu H60:n välittämään.
Tilastotietojen keruusta sen verran, että H60 aiheuttaa bootatessaan joihinkin arvoihin piikkejä (0-arvo tai iso arvo).
Nämä pitäisi datasta suodattaa pois.
Mulla H60 on boottaillut melkein päivittäin, tosin viime aikoina harvemmin, ehkä uusissa versioissa on vähemmän bugeja.
-
16 kW mallin standardin mukainen SCOP kylmässä ilmastossa on 5,55 35 ja 4,28 55 menolämmöllä.
Eikös tuo 5,55 ole aksturelle sopiva vertailukohta, jos menolämpö ei mene 39:n yli ja kaivosta tulee reilusti yli nollan?
12 kW mallille luvataan paremmat eli 5,85 ja 4,39.
Onkos kukaan löytänyt näille edes energiatodistusta, jossa olisi hieman yksityiskohtia tuosta?
Vertailun vuoksi: mulla COP laskettuna aikojen alusta (1.7.2019) on nyt 5.3.
Laskettu siis Boschin antamista lukemista kaavalla tuotettu-energia/käytetty-sähkö, siis lämmitykselle.
Kaivo sen verran lämmin, ettei kaivoon ole palannut alle nolla-asteista kuin lyhyitä pätkiä viime talvena.
Lattialämmitystalo, lattiaan menee kuitenkin aika lämmintä vettä, nyt kun ulkona +5C, lattiaan +32C.
-
Mulla H60:n bootannut kohta tuhat kertaa. Ilmeisesti boottailee jatkuvasti, kun ei saa WiFi-yhteyttä. Mulla on toistaiseksi WiFi vain kännykästä jaettuna. Kun laitan tuon päälle, ei toimi. Sitten jonkun ajan päästä alkaa toimimaan ja silloin on uptime lähes nolla. Eli ilmeisesti vaatii bootin liittyäkseen takaisin WiFiin. Yhtään boottia en ole havainnut WiFin ollessa jo toiminnassa.
Tuohon on päivitetty uusin firmis.
Eihän nuo nollat tms. tuolla juuri haittaa. Suurin osa noista voisi laskea vertaamalla kWh:t vrk alusta seuraavaan. Ajattelin tallentaa datat 30 s välein, joten eipä tuosta virhettä tule keskiarvoihinkaan. Ja voihan keskiarvilaskentaan laittaa suodattimen, jos tuonne ilmaantuu älyttömän suuria arvoja. Yksi nolla hukkuu kohinaan.
Edit: ISKIn COP on kyllä loistava, jos menovesikin on noin lämmintä. MUTissa mennee reilusti yli 40 C? Ehkä 1,5 v ja vain yksi talvi nostaa COPia? Vai pysyikö se viime talvenakin korkeana?
-
Näyttää tuo H60 logissaankin tuon boottitarpeen WiFin puuttuessa:
"Lost Wifi connection, restart in: 14 min"
-
Yritin saada tuon Easy Remotin toimimaan, mutta en saa. Luin QR-koodin laitteen päältä ja kysyi salasanaa. Sitten höpisi jostain päivityksestä ja piti kirjautua uudelleen. Sen jälkeen tulee vain virheilmoitusta "ohjelmisto yhdyskäytävässä ei tue haettua toimintoa, kytke internet verkkoon ja päivitä ohjelmaversio."
Mikä siis pitää kytkeä verkkoon? MLP on verkossa, tai ainakin siinä on (hämäävästi!) WiFi-symboli ja maapallosymboli. Näkyy myös reitittimessä kai. Joku nimetön vekotin sieltä IP-numeron sai.
Vai aiheuttaakohan mun tämänhetkinen tupla-DHCP sille ogelmia? MLP on kytketty WiFi-reitittimeen, joka saa netin WiFin kautta kännykällä jaettuna. Kai tuo voisi aiheuttaa ogelmia? Ilmeisesti ainakin jotkut pelit tykkää pahaa tuosta. PC toimii kyllä hienosti noin eli se on nyt kytkettynä samaan reitittimeen.
Nyt menee kaikki Husdatan data talteen 30 s välein reitittimen USB-tikulle ja reitittimen serveriltä voi selaimella piirtää haluamansa ajanjakson käyrää. Saa nähdä miten raskaaksi menee, kun ajattelin laittaa kuukauden datat yhteen tiedostoon. Siitä tullee n. 15 MB kooltaan.
Hakeekos muuten muillakin keruupumppu tällä taavalla kierroksiaan?
-
Bosch kytketään verkkoon ihan ethernet piuhalla.
Löytyy koneen takaa ylhäältä vasemmalta.
-
Bosch kytketään verkkoon ihan ethernet piuhalla.
Löytyy koneen takaa ylhäältä vasemmalta.
Tiedän. Se on siis kytketty WiFi-reitittimeen, joka taas on kännykällä jaetun mobiilidatan päässä. Bochin laitetiedoista katsomalla on nettiyhteys ja palvelinyhteys.
Ping toimii PC:ltä ja reitittimeltä Boschiin ja nuo kaksi pääsevät nettiin. Sitä en tiedä, miten palvelin lähettää tänne päin dataa. Asennusohjeessa mainitaan, että portit 5222 ja 5223 pitää olla auki. Avasin noi reitittimestä ilman apua. Tiedä sitten mitä kännykkä tekee noille porteille tai operaattori. Mutta kai tuo nyt yleisesti toimii.
-
Hakeekos muuten muillakin keruupumppu tällä taavalla kierroksiaan?
Kyllä samalla tavalla heiluu kierrokset keruupumpussa.
Kummallisen epävakaa on Boschin säätö tässä.
Olenkin laittanut vakiokierroksille nyt lämmityskaudella.
Toimii jatkuvasti, osaa myös nostaa kierroksia, jos dt:n takia tarve suuremmille kierroksille.
-
Kyllä samalla tavalla heiluu kierrokset keruupumpussa.
Kummallisen epävakaa on Boschin säätö tässä.
Olenkin laittanut vakiokierroksille nyt lämmityskaudella.
Toimii jatkuvasti, osaa myös nostaa kierroksia, jos dt:n takia tarve suuremmille kierroksille.
Samanlaista sahaamista minullakin keruupumppu tekee. Varsinkin pienemmillä tehoilla. Sittenkun tehoja otetaan enemmän on vakaampi. Vaikuttaa myös imukaasuun heittelevästi. Tätä kysyin boschilta niin paisuntaventtiili on sähköisesti ohjattu ja tehontarpeen mukaan säätää sitä.
Mihin arvoon iski olet tuon laittanut? Eli jos laitan sen vaikka 20 teholle niin kone osaa sitä säätää isommaksi tarpeen vaatiessa?
Edit: laitoin sen nyt manuaalisesti 45% tehoille ja sillä näyttäisi dt pysyvän mukavasti 3 asteessa. Tulo 2.3 meno -0.7 . Ulkona -11 ja 31 asteista tekee lattiaan
-
Tuo 45%on hyvä lukema, sillä pyörii pääosin mulla.
Pari kertaa olen testannut, vaikka laitoin keruun pumpun 100% niin paluun lämpötila kasvoi ja delta pieneni.
Liuospumpun 30% teholla kun koittaa ottaa 100% kompressorista niin lähtee myös tuo liuospumppu pyörimään täysillä.
Eli ei haittaa vaikka olisi manuaalisesti säädetty, pumppu korjaa tilanteen tarpeen mukaan.
-
Kokeilin laittaa lämmönjaon dT-asetuksen 10 C:hen. On ollut 16 h noin ja nyt LJ-pumppu käy 100% sijaan 98% dT:n ollessa 3,1 C. Kompressori käy 29 %/3,9 kW (energiamittarin mielestä 4,1 kW), joten ehkä tuosta tulisi täydellä teholla 10 C? Siihenkö tuo pyrkii? Eli ei säädä lainkaan tehon mukaan, vaan täydellä teholla ko. asetus. Saako patterilämmiitykseen vaihtamalla suurempia dT:tä valittua, jotta voisi kokeilla mitä tuo yrittää.
Uusi "hieno" lokitussysteemini sekosi heti kun lähdin talosta eilen. Nyt taas pelittää. Reititin jotenkin sekosi eli ei saanut WiFi-yhteyttä siihen enää boottaamatta sitä. Pitää selvitellä mikä vikana.
Värmepumpsforumilta ja google playn kommenteista löytyy aika paljon ongelmia tuon Bosch EasryRemote/IVT Anywhere kytkeytymisen kanssa. Ilmeisesti peruskauraa resetoida tuota aika usein. Pitää kokeilla auttaako.
-
Nyt lokitus on toiminut ja nappasi legionella-ajon. Ilman vastuksia teki. Menolämpö korkeimmillaan 73 C! Paluu hyvin lähellä käyttövettä, joka lopussa 65 C.
Hyytyy kyllä tuo reititin kuvien piirtoon. Nyt jo kestää pari minuuttia. Varmaankin ongelma tuon lokitiedoston koko, joka on jo reilun MB. Pitää katsoa saako tuota jotenkin tehostettua. Pääasia kuitenkin, että data tallentuu.
-
Tuo boschin käyttöveden lopetusraja on menoveden lämpötila. Siksi käyttöveden lämpö jää alle "asetuksen".
Oletko aivan varma tästä?
Jos "Vaihtokäyttö" on sallittu, niin LKV jakso voi loppua kesken (asettamasi määräajan jälkeen), mikäli lämmityspuolella on myös pyyntöä. Tällöin LKV varaajan lämpötila jää tietysti alle pyydetyn asetusarvon, ja laite siirtyy lämmitystilaan.
-
Mulla ei ole vaihtokäyttö nyt sallittuna ja lopettaa juuri säädettyyn menoveteen. Samoin lopetti silloin kun oli sallittuna. Muuta varmuutta ei ole. Tosin legionellakuumennus on säädetty 65:een, mutta silloin nostaa käyttövedenkin 65.
-
Kokeilin laittaa lämmönjaon dT-asetuksen 10 C:hen. On ollut 16 h noin ja nyt LJ-pumppu käy 100% sijaan 98% dT:n ollessa 3,1 C. Kompressori käy 29 %/3,9 kW (energiamittarin mielestä 4,1 kW), joten ehkä tuosta tulisi täydellä teholla 10 C? Siihenkö tuo pyrkii? Eli ei säädä lainkaan tehon mukaan, vaan täydellä teholla ko. asetus. Saako patterilämmiitykseen vaihtamalla suurempia dT:tä valittua, jotta voisi kokeilla mitä tuo yrittää.
Minä olen ymmärtänyt niin, että jos "PC0 kierrosnopeus" = AUTO, niin automagiikka pyrkii säätämään PC0 kierrosluvun sellaiseksi että TC3-TC0 lämpötilaero pysyy annetussa asetusarvossa, esim minulla 8 asteessa.
Testailin tuota asetusarvon muuttamista toissa talvena:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9012.msg121364#msg121364
Ainakin silloin toimi juuri niinkuin oletinkin. Arvon tiputtaminen 8 asteesta 5 asteeseen nosti PC0 pumpun kierrosnopeutta keskimäärin noin 10%.
-
Näinhän se loogista olisi, mutta mulla siis pysyy dT 3:ssa asteessa autolla oli valinta sitten 5 C (oletusarvo) tai 10 C ja PC0 100/98%.
-
Näinhän se loogista olisi, mutta mulla siis pysyy dT 3:ssa asteessa autolla oli valinta sitten 5 C (oletusarvo) tai 10 C ja PC0 100/98%.
Omituista. Jos dT (TC3-TC0) on alle asetusarvon, niin PC0 pumpun kierrosten pitäisi laskea, jolloin TC3 lähtee kasvamaan, ja dT lähestyy asetusarvoa. Oletko varmistanut TC3 ja TC0 lukemat Boschin näytöltä (ettei ole mitään bugia logitussysteemeissä)?
Voikohan olla niin että PC0 pumpun ohjausautomatiikkaan on koodattu joku tietty minimivirtaus jonka alle virtausta ei päästetä laskemaan? Sulla ymmärtääkseni ei ole erillistä ulkoista kiertopumppua lämmityspiirissä, eli PC0 pumppu yksinään hoitaa koko lämmityspiirin kierron. Minkälaista virtausta Bosch raportoi kun kierrokset on 100%?
-
On katsottu huoltovalikosta arvot (TC0, TC3 ja PC0:n kierrosluku) ja on myös energiamittari, josta näkee nuo.
Virtaus on vielä aika pientä, kun on vasta 4 piiriä asennettuna. Boschin mielestä vajaat 19 l/min ja energiamittarin mielestä hiukan yli 1,2 m3/h eli reilut 20 l/min. Kompura käy lähinnä minimiteholla, joka on energiamittarin mukaa 4,1 kW ja Husdatan lukemana 3,9 kW.
4 kW teholla, 5 C dT vastaa n. 11 l/min virtausta ja 10 C n. 6 l/min.
Ulkoista pumppua, ohitusta tai puskuria ei ole. Myöhemmin tulee vielä 14 piiriä ja uima-altaan lämmönvaihdin. Silloin pitäisi 30 l/min tulla reilusti alle 100 % kierroksilla. Laskettu painehäviö 22 kPa tuolla virtaamalla ilman uima-altaan vaihdinta. Käyrän mukaan Bosch tuottaa yli 50 kPa.
-
Onhan tuo virtaus 19 l/min ihan reilu eli tuskin on mistään alarajalimitteristäkään kyse. Pienimmät virtausarvot mitä olen omalla koneella nähnyt on luokkaa 9 l/min, PC0 kierrokset tällöin 3%. Toki ei voi suoraan verrata kun meillä on ohitusputki.
Sinänsähän tuo Boschin raportointi näyttää olevan ihan kohdillaan, 19 l/min ja dT3 vastaa suunnilleen sitä 4kW tehoa.
Mikä softaversio sinulla on? Meillä on NF38.02. (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9012.msg125342#msg125342)
-
38.03 on softa. Kuulemma uudempikin tuli muutama viikko sitten. Saakos tuon jotenkin päivitettyä, päivittyykö itsestään vai jääkö päivittämättä ilman huoltokäyntiä?
Sain vihdoin tuo EasyRemoten toimimaan tänään. Kokeilin vanhalla kännykällä. Toimi heti. Sen jälkeen toimi uudellakin. Ilmeisesti joku jumi Boschin palvelimella. Dataa tuli vasta nyt, vaikka tuo on ollut netissä jo useita päiviä silloin tällöin.
Ja lokitietojen piirtokin sujuu tuolla omalla viritelmällä toimii. 24 h käyrät 30 s pistevälillä. Siitä harventaa niin, ettei pistemäärä kasvaa. Reititin jaksaa piirtää toistakymmentä käyrää noin alle 20 s.
-
toimiiko Bosch Homecom Easy, sehän on uudempi versio ja varmaan tuo vanha tippuu jossain vaiheessa käytöstä pois
-
Tyhjää on tuolla: https://www.bosch-homecom.com/fi/fi/boschhomecomeasy/tuetut-tuotteet/
Voihan se silti toimia. Onko kovin erilainen?
Tämän mukaan EasyRemote on edelleen 7001i:lle: https://www.bosch-climate.se/produkter/appar/oversikt/
-
eipä tuo kovin kummoinen tuo uudempikaan ole.
siinä on käytännössä vastaava tuo "arvojen valvonta/seuranta" sivu missä näkyy tämänhetkiset lämpötila-arvot ulko/virtaus/modulaatio/säsälämpö jne ja lisäksi sitten nuo energiankulutus/kompuran käyntijaksot, sisä/ulkolt tiedot päivä/kk/vuositasolla ja jotain googlesäätietohömppää alkusivulla. Itse tullut kuitenkin tuohon siirryttyä keväästä lähtien. olen kylläkin IVT käyttäjä mutta mukavasti tuntuvat toimivan sekä bosch että ivt ohjelmat täällä, ihan identtiset ovat.
-
Asensin tuon Homecom Easyn. Kyllä se löysi 7001i:n QR coodilla. Tosin heti löytämisen jälkeen ei näkynyt mitään. Äsken sitten oli tuonne ilmestynyt keskuslämmitys ja kuuma vesi. Pitää huomenna tutustua tuohonkin.
Edit: Hiukan kokeiltuna ei kyllä ole siirtymisen arvoinen. Tuossa tapahtui myös jotain outoa. Kun oli tuon aktivoinut ei aluksi näkynyt laitetta ollenkaan. Puoli tuntia myöhemmin näkyi ulkolämpötila ja nyt näkee suunnilleen samat tiedot kuin EasyRemotesta, tosin käyriä en ole nähnyt. Mutta se outo oli eilen kun menin tuon asennuksen jälkeen EasyRemoteen se näytti huonelämpötilan asetusarvoksi 5 C, joka näyttää olevan minimi. Myös Husdatasta näkee, että menolämpöpyyntö oli tippunut 43->20 C. Olisi voinut tulla kylmä, jos en olisi huomannut tuota korjata ennen kuin lähdin pois.
No tänään meni vielä pahemmin. Kun päätin ottaa pois tuon Homecom Easyn otin ensin pois siitä laitteen (joka muuten näkyi "lan lämpöpumppuna" ilman tarkempia mallitietoja) ja sitten poistin sovelluksen. Sen jälkeen avasin EasyRemoten. Siinä sisälämpötilasäätöympyrä oli tyhjä ja pian kompura sammui. MLP:n näytössä sisälämpötilan paikalla luki "poissa" ja sitä painettaessa tuli ilmoitus, että lämmitys estetty ja OK:lla sai uudestaan päälle.
Aika hienoa toimintaa!
Edit2: Liitteenä mitä edellisestä tarttui lokiin. Nyt siis pyydetty menolämpö tipahti nollaan! Asensin uudestaan EasyRemoten ja se tuntuu nyt toimivan kuten ennenkin. Ehkä nuo jotenkin sekoittivat toisiaan tai sitten ei vaan tuo Homecom Easy sopinut lainkaan tälle.
-
Oletko aivan varma tästä?
Jos "Vaihtokäyttö" on sallittu, niin LKV jakso voi loppua kesken (asettamasi määräajan jälkeen), mikäli lämmityspuolella on myös pyyntöä. Tällöin LKV varaajan lämpötila jää tietysti alle pyydetyn asetusarvon, ja laite siirtyy lämmitystilaan.
Lisävarmuutta asiaan tulee siitä, että juuri huomasin, että ammattilaishuoltovalikosta löytyy "TC1, meno lopetus, LKV-pyyntö 63 C". Tuo 63 on siis se asetettu LKV-yläraja.
-
Lisävarmuutta asiaan tulee siitä, että juuri huomasin, että ammattilaishuoltovalikosta löytyy "TC1, meno lopetus, LKV-pyyntö 63 C". Tuo 63 on siis se asetettu LKV-yläraja.
Mitä tarkoitat "ammattilaishuoltovalikolla" onko tämä eriasia kuin huoltovalikko mihin syötetään se numerosalasana? Minkä valikon alta löysit tuon TC1, meno lopetus, LKV pyyntö
Edit: Kyselit tuolla edellisellä sivulla miten onnistuu päivittää softaversio. Ei onnistu kuin piirikortti vaihtamalla. Tämän kertoivat minulle huhtikuussa. Aika kankea systeemi. Jospa tähän tulisi parannusta verkkopäivityksen kera.
-
Siis huolto, asetukset ammattilaisille (salasana), huolto, info tulosignaalit
Tuolta löytyy keskivaiheilta "TC1 Loppu, LKV-pyyntö" 63,0 C
Sen yläpuolella "TC1 Menolämpöt. prim", joka on vaihtoventtiilin asennosta riippuen lämmönjakoon tai LKV-kierrukkaan menevä.
Uskomatonta, ettei softaa voi päivittää! Olisin luullut, että päivittyy netin kautta.
Välillä alkaa kyllä mietityttää olisiko sittenkin pitänyt ostaa Nibe. Sinänsä Bosch toimii mallikkaasti, mutta on tuo IT-puoli kuin 90-luvulta.
-
Onko nämä 'ammatti asetukset' dokumentoitu, vai meneekö kepillä koitteluksi kuin sokealla?
-
Onko nämä 'ammatti asetukset' dokumentoitu, vai meneekö kepillä koitteluksi kuin sokealla?
Eihän tuolla juuri asetuksia ole "ammattipuolellakaan". Suurin osa vain katsomista. Onhan niitä asennusohjeissa käyty jollain tarkkuudella läpi. Ammattipuolella on "käyttöönotto", josta määritetään keruun tyyppi, keruupumpun kierrosluku tai auto, LJ-pumpun kierrosluku tai auto + dT, keruun minimit, lämmönjaon maksimi (rajoittaa käyrää), LJ-tyyppi (lattia/patterit), MUT, lämpökäyrä, sallitut vastukset jne.
LKV:lle on sitten kolme asetusta, joilla voi laittaa käynnistys- ja pysäytyslämpötilat. Pysäytyslämpötilaa voi säätää myös tuolla EasyRemotella.
Sitten on joitain dokumentoimattomia asetuksia, joiden vaikutuksesta ei ole hajuakaan, mutta eivät nimiensä perusteella vaikuta kovinkaan kiinnostavilta.
-
Hyvä lista!
Ammattipuolella on "käyttöönotto", josta määritetään:
-keruun tyyppi
-keruupumpun kierrosluku tai auto
-LJ-pumpun kierrosluku tai auto + dT
-keruun minimit
-lämmönjaon maksimi (rajoittaa käyrää)
-LJ-tyyppi (lattia/patterit)
-MUT
-lämpökäyrä
-sallitut vastukset
-....jne.
LKV:lle on sitten kolme asetusta, joilla voi laittaa
-käynnistys- ja pysäytyslämpötilat
Olen kyllä siinä käsityksessä että softan saa päivitettyä...olisko jopa tässä ketjussa jotain siihen liittyvää...
-
Hyvä lista!
Olen kyllä siinä käsityksessä että softan saa päivitettyä...olisko jopa tässä ketjussa jotain siihen liittyvää...
Lista on hyvä minulla on osa noista, mutta monta listan asiaa puuttuu tai sitten ne on eri muodossa. Voitko jmaja ottaa kuvan tuosta valikosta niin voin verrata?
Roorille. Huhtikuussa kun vaihdettiin minulle piirikortit ja invertterikortti boschin valtuutetun maahantuojan huollon toimesta niin kertoi asentaja, että ainut miten voi päivittää uuden softan on piirikortin vaihto. Voi tietenkin olla, että asentaja puhui mitä sun sattuu. Ei yllättäisi :D Ihmettelin tätä kyllä silloin jo ääneen itsekin.
-
Tässä kasa kuvia epämääräisessä järjestyksessä. Onpa vaikea lisätä tälle foorumille!
-
Lisää menuja.
-
Ja vielä lisää
-
Tässä viimeiset. Jossain tuolla joukossa oli yksi häiriöraportti, josta löytyi varsin tarkat tiedot tilanteesta, jossa tuo tapahtui. Tuossa siis pohjavesikierto ei ollut päällä, kun kompura käynnistyi.
-
Onpa vaikea lisätä tälle foorumille!
Niin totta kun olla voi, tuosta upgraidaamisesta olen monasti täällä ehdotusta tuupannut huonolla menestyksellä.
Tuo kuvien jakelu olis monasti kovin havainnollista jos se toimisi...
-
Tässä kasa kuvia epämääräisessä järjestyksessä. Onpa vaikea lisätä tälle foorumille!
Foorumilla on rajoitettu liitetiedostojen määrää ja kokoa. Pakkaamalla selätit ongelman.
Kyllä sinulla on lämmin keruu, keruun tulo 8,1 C ja keruun meno 5,4 C.
Keruu ei taida paljoakaan jäähtyä talven mittaan, kun kallioon ei palauteta kylmää kompressorilta.
Tulee varmasti korkea COP.
-
Tuo mun oma lokitus toimii nyt hienosti (eli varmaan yöllä hajoaa!). Se osaa nyt myös laskea kaiken näköistä miltä tahansa ajanjaksolta. Tässä viimeiset 72 h. Ei nyt vielä kovin selkeä, mutta toimii. LJkWh on laskettu alun ja lopun erotuksea. LJKkwh on sama, mutta integroitu hetkellisesti kompuratehosta. Kaikki Husdatan kautta luettuna. Energiamittari pitää lukea käsin. S viittaa sähköön ja V vastukseen. Tehot on laskettu keskiarvona koko valitulle ajalle.
LJkWh: 341 LKVkWh: 9 LJSkWh: 84 LKVSkWh: 3 LJVkWh: 0 LVKVkWh 0 LJKkWh: 341.31 LVKKkWh: 9.05 dT: 71.97 Tunnit: 71 Startit: 5 LJCOP: 4.06 LKVCOP: 3.00 LJteho: 4.80 LKVteho: 0.13 LJh: 68.92 LKVh: 1.80
-
Kyllä sinulla on lämmin keruu, keruun tulo 8,1 C ja keruun meno 5,4 C.
Keruu ei taida paljoakaan jäähtyä talven mittaan, kun kallioon ei palauteta kylmää kompressorilta.
Tulee varmasti korkea COP.
Boschin mittarit tosiaan hiukan valehtelee. Kovemmalla teholla tuo tippuu vajaan asteen johtuen lämmönvaihtimesta. Muuten ei pitäisi muuttua oikein miksikään vuodenajan mukaan. Tavoite on, ettei todellinen tulo keruulta koskaan mene alle 6,5 C.
COP on vielä ollut aika heikko. Toivottavasti paranee reilusti sitten kun saan rakennettua lisää piirejä ja menoveden suunniteltuun (MUTissa 39). Nyt menovesi on ollut 47, kun yritän pitää rempan keskellä olevaa taloa jotenkin lämpimänä 30 m2 lattialämmityksellä yllättävän kovilla pakkasilla vuodenaikaan nähden.
-
Onkos kukaan selvitellyt noita Husdatan antamia vääriä lukuja aina silloin tällöin? Liitteen mukaista tullut viimeiseltä 24 h. Tuossa siis tunnit ja startit. Välillä startit hyppää päälle 900:n ja samaan aikaan tunnit nollaan. Kun katsoo noita rivejä tarkemmin, on tuolla aina "Alarm" ja "Alarm Code" nollasta poikkeavia ja sama päälle 900:n oleva luku on "Alarm Code" ja monissa sen jälkeisissä. Esimerkiksi yhdellä rivillä "Alarm Code" on 909 ja sama arvo on myös kaikilla kWh-arvoilla sekä starteilla.
Boschin näytöltä tai huoltovalikosta ei löydy mitään tietoa mistään hälytyksestä.
-
Joo, kyllä on huomattu. Olen ollut yhteydessä Husdata:n Peter Hanssoniin.
Sieltä on varmaankin tulossa korjauspäivitys aika pian.
-
Minäkin laitoin jo Peterille sähköpostin. Hän siis löysi jonkun bugin? Olisi kiva myös saada lisää arvoja tuolta. Läheskään kaikkeahan tuo ei näytä.
-
Version 211130 mukana tuli monta bugia (ei kannata ladata). Osa niistä on löytynyt, joitain on jäljellä. Odottelen.
-
Version 211130 mukana tuli monta bugia (ei kannata ladata). Osa niistä on löytynyt, joitain on jäljellä. Odottelen.
Mulla on 211111, siis vanhempi, vaikka päivitin tuon heti saatuani pari viikkoa sitten. Koskas 211130 on tullut?
-
Uskomatonta, ettei softaa voi päivittää! Olisin luullut, että päivittyy netin kautta.
Välillä alkaa kyllä mietityttää olisiko sittenkin pitänyt ostaa Nibe. Sinänsä Bosch toimii mallikkaasti, mutta on tuo IT-puoli kuin 90-luvulta.
@ISKI osaa varmaan vastata pystyykö tai kuinka tehdään Bosch Compress 7001i firmiksen päivitys?
-
Version 211130 mukana tuli monta bugia (ei kannata ladata). Osa niistä on löytynyt, joitain on jäljellä. Odottelen.
Mihin versioon verrattuna. Sain juuri Peteriltä vastauksen "Prova uppdatera till senaste version.". Meneekö siis parempaan vai huonompaan suuntaan verrattuna 211111, joka näyttää sekin olevan aika tuore eli 13.11.2021 julkaistu.
Tai siis taitaa ollakin tuo numero päivämäärä eikä juokseva versionumero. Eli 30.11.2021 tuo uusin. Tuliko siis bugit tuon 11.11.21 mukana vai uudemman? Tuota edellinen näyttää olleen 14.9.2021.
-
Tänään tuli uusi H60 versio 211201.
Ollut nyt päällä puolitoista tuntia, noita virhelukemia ei ole näkynyt.
-
Logitus yön yli paljasti, että vielä tapahtuu noita virheitä.
Eli kerran oli kirjoittanut arvon 911 Alarm Code rekisteriin ja noihin loppupään rekistereihin.
Laitoin viestiä Ruotsiin.
-
Itsellä vielä tuo 211111 ja viimeisen 24 h aikana tullut kaksi virheellistä riviä ja nekin peräkkäin 30 s välein. Niissä on Alarmin ja keruupumpun nopeudeksi tullut 300% sekä Alarm Code + usea sen jälkeen 916.
211201 päivityksessä mainittiin ylivuotobugi. Siltä tuo kovasti vaikuttaa, mutta ilmeisesti korjattu väärin tai on toinenkin, jos edelleen tulee noita.
Saahan nuo suodatettua pois, mutta mukavampi tietysti olisi, jos ei tulisi väärää dataa.
-
Lisävarmuutta asiaan tulee siitä, että juuri huomasin, että ammattilaishuoltovalikosta löytyy "TC1, meno lopetus, LKV-pyyntö 63 C". Tuo 63 on siis se asetettu LKV-yläraja.
Eihän tuo kerro vielä mitään. "TC1 loppu, LKV-pyyntö" näyttää sen sinun itse asettamasi LKV alueen ylärajan. Kysymys oli kai siitä, lopettaako pumppu LKV jakson silloin kun säiliön lämpötila saavuttaa tämän ylärajan, vai silloin kun TC1 saavuttaa ylärajan, vai ehkä jollain ihan muulla kriteerillä.
Laitan liitteeksi kuvan LKV jakson loppupuolelta. Tässä LKV pyyntö on 57°C ja TC1 meno on jo 60.3°C. Eli LKV jakso ei loppunut kun TC1 saavutti pyydetyn 57 astetta. Lopetusehdon täytyy siis olla jotain muuta.
-
Onko noobilla ollut "lisä lkv" päällä?
Silloin lämmitetään koko käyttövesivaraaja tuohon asetettuun lämpöön.
-
Onko noobilla ollut "lisä lkv" päällä?
Silloin lämmitetään koko käyttövesivaraaja tuohon asetettuun lämpöön.
Ei ollut lisä-LKV päällä tässä kuvassa. Ihan normaali LKV jakso, vaihtokäyttö sallittu.
Kokeilin äsken vielä LKV:n tekoa vaihtokäyttö pois päältä. Olin aika yllättynyt, kun huomasin että tässä tapauksessa pumppu alkaa laskea lämmitysvelkaa heti LKV jakson alusta, eli Ajastin - Lisälämmitin kohdassa alkaa asteminuutit kasvamaan. Näytti siltä että LKV jakso loppui kun asteminuutit tuli täyteen (rajan voi asettaa kohdasta Lisälämmitin - Viive lämmitys). Aikaisemmin luulin että "vaihtokäyttö estetty" tarkoittaa sitä että pumppu viis veisaa lämmitysvelasta ja tekee LKV jakson aina ihan loppuun asti.
Minun teoria on tämä:
Vaihtokäyttö sallittu - LKV jakso päättyy kun säiliön vesi saavuttaa asetusarvon TAI asetettu maksimiaika tulee täyteen.
Vaihtokäyttö estetty - LKV jakso päättyy kun säiliön vesi saavuttaa asetusarvon TAI asteminuutit saavuttaa asetetun maksimin
Saa osoittaa vääräksi ;)
-
Kokeile sitten kasvattaa tuota asteminuuttirajaa. Tekeekö lämpimämpää vettä?
Tässä minun viimeisen LKV-jakso. Tulkitsisin, että rajalla (63 C) alkaa laskea kierroksia ja kun se ei riitä, sammuttaa kompuran. Tuossa menovesi nousee yli pyynnön. Samahan tapahtuu lämmityksessäkin eli ensin menee yli pyynnin ja sitten laskee tehoa ja lopulta sammuu, jos ei minimi riitä.
Harmi, että näitä joutuu arvelemaan eli ei ole manuaaleissa.
-
Aika typerä ominaisuus muuten tuossa EasyRemotessa, että ei pääse näkemään mitään, jos MLP ei juuri silloin ole verkossa. Siis nettiliittymä alhaalla tai sähköt poikki, niin ei edes näe onko MLP ollut OK vielä eilen. Ja näyttöön tuleva virheilmoitus ei kerro, mistä johtuu, ettei kirjautuminen onnistunut.
-
Aika typerä ominaisuus muuten tuossa EasyRemotessa, että ei pääse näkemään mitään, jos MLP ei juuri silloin ole verkossa. Siis nettiliittymä alhaalla tai sähköt poikki, niin ei edes näe onko MLP ollut OK vielä eilen. Ja näyttöön tuleva virheilmoitus ei kerro, mistä johtuu, ettei kirjautuminen onnistunut.
Tod.näk. ne lukemat tulee siinäkin jostain Bosch;n esim. Saksassa olevalta serveriltä, eikä koneesta.
Näin ainakin Nibessä, lukemat tulee ruotsin servereiltä, eikä koneesta.
Jos kone ei ole netissä, ei serveri tietenkään anna mitään.
-
Niin ei tietenkään anna mitään arvoja juuri nyt, mutta miksei anna arvoja ennen kuin nettiyhteys katkesi syystä tai toisesta. Koko palveluun ei siis pääse, ellei MLP ole yhteydessä palvelimeen juuri sillä hetkellä.
Jos nyt vaikka olisit reissussa ja haluasit tarkistaa lämmityksen olevan OK, mutta netti sattuu juuri olemaan poikki kotonasi. Et näe onko MLP lämmittänyt normaalisti vielä tunti sitten vai viikko sitten.
Mulla on MLP netissä nyt vain silloin, kun jaan kännykästä nettiä talon reitittimelle, koska ei vielä täällä asuta eikä olla hankittu tänne liittymää. EasyRemote toimii silloin kun netti on ja näyttää dataa myös ajalta, jolloin nettiä ei ollut. Eli Bosch puskuroi sitä ilmeisesti. Nyt siis näen yön ja aamun tiedot tuolta, vaikka eilen 20:00 - tänään 13:00 tuo ei ollut netissä.
-
Hommaa vaikka R-kioskilta Elisan nettiasema viidelläkympillä sis 1kk dataa ja sen jälkeen lataa sinne saldoa . Ei paljon liiku dataa tossa Boschin pumpussa. Toinen vaihtoehto on laitenetti esim. Moi 5M lähetysnopeus 4 eur kk.
Ei ole iso tappio tuo verrattuna siihen jos jokin pettää systeemissä näillä kovilla pakkasilla. Tulis häly heti push viestinä kännykkään.
Nykyään ainakin kaupunkialueella ovat kiinteät nettiyhteydet varmatoimisia. Edes 1000M kaapelimodeemiyhteys ei katkea kun kerran pari vuodessa, vaikka luulisi putoavan verkosta useammin. Silloinkin palautuu nopeasti modeemi linjoille.
-
Kyllä tänne pian tulee joku mobiilinetti. Muita ei edes saa. Juttu nyt kuitenkin oli vain tuo Boschin systeemin hölmöys eli pitäishän tuonne päästä katsomaan historiaa, vaikka juuri nyt ei ole netissä. Täällä menee sähköt aina silloin tällöin ja saattaa olla tuntejakin pois. Silloin olisi kiva nähdä mikä oli viimeinen tilanne. Tosin aika hyvin taitaa tulla Carunalta viestit noista.
-
Operaattorin tukiasemissa ja noissa kotimokkuloissa on akku, joten yhteys pelaa ilman sähköäkin.
Laita ulkoantenni ja vaikka Netgearin modeemi 4G/5G niin mobiiliyhteyskin toimii luotettavasti. Maksaa muutaman satasen, mutta ei tarvitse netin toimivuutta tai nopeutta sitten murehtia. Antaa tuo 4G Netgear 4G verkossa melkein 300M.
-
Mitä se lohduttaa, että netti toimii, jos mikään laite ei toimi? Eihän se MLP netissä ole ilman sähköä, vaikka kotona hienosti olisi netti.
-
Niin ei tietenkään anna mitään arvoja juuri nyt, mutta miksei anna arvoja ennen kuin nettiyhteys katkesi syystä tai toisesta. Koko palveluun ei siis pääse, ellei MLP ole yhteydessä palvelimeen juuri sillä hetkellä.
Jos nyt vaikka olisit reissussa ja haluasit tarkistaa lämmityksen olevan OK, mutta netti sattuu juuri olemaan poikki kotonasi. Et näe onko MLP lämmittänyt normaalisti vielä tunti sitten vai viikko sitten.
Mulla on MLP netissä nyt vain silloin, kun jaan kännykästä nettiä talon reitittimelle, koska ei vielä täällä asuta eikä olla hankittu tänne liittymää. EasyRemote toimii silloin kun netti on ja näyttää dataa myös ajalta, jolloin nettiä ei ollut. Eli Bosch puskuroi sitä ilmeisesti. Nyt siis näen yön ja aamun tiedot tuolta, vaikka eilen 20:00 - tänään 13:00 tuo ei ollut netissä.
No ei noista pumpuista yleensäkään saa nettiyhteys katketa !
Se nyt vaan on silleensä.
-
No ei noista pumpuista yleensäkään saa nettiyhteys katketa !
Se nyt vaan on silleensä.
Siis ei edes sähkökatkon aikana?
-
MLP antaa sähkökatkon jälkeen virheilmoituksen kun pumppuun palaa virta. Muistaakseni yhteys on tilapäisesti katkennut tms. Ja jos ei lähde toimimaan luulis siitäkin virheilmoituksia satelevan. Kokemusta on kun kerran napsahti pääsulake kun pumppu nosti tehoa ja 8.5 kW kiuas ja 3.6 kW hybridin lataus oli käynnissä samaan aikaan.
-
Siis ei edes sähkökatkon aikana?
No toki silloin, tilanteesta riippuen.
Ei kaikki pumput nosta yhteyttä uudelleen ylös, kun sähköt palaa pumpulle.
Yleensä on helppoa järjestää niin, että kotona kaikki nettiin menevä liikenne / laitteet toimii, vaikka valtakunta on poikki.
Silloin ollaan jo tehty liki kaikki, mitä kuluttaja voi tehdä omille laitteilleen, nettin pääsemiseksi.
-
No onneksi Nibe herää ethernetin päässä ja ottaa yhteyttä uplinkkiin, kun virtoihin palaa. Uplink huomaa myös hälyttää kun yhteys pumppuun on poikki. Jotain Nibe on siis saanut tuossa toimimaan.
Jos valmistaja on mitään lämmitykseen liittyvää rakentanut nettiyhteyden toimivuuden varaan, niin idiootti on pitänyt olla. Eihän valvontayhteyden toimimattomuus voi vaikuttaa itse pumpun toimintaan. Joku vuosi sitten mitään yhteyksiä ei edes ollut, pumpussa siis.
Jos Bosch ei osaa kertoa historiatietoja ilman, että pumppu on sillä hetkellä verkossa, on joku mokannut. Enkä tuota ihan heti uskoisi, mutta ehkä on pakko.
-
Tässäpä kuvaa aamun termisestä desinfioinnista. Ennen huhtikuun versiopäivitystä teki kompressorilla noin 63.7 asteeseen ja loput tulisti vastuksilla. Versiopäivityksen jälkeen vastuksilla tulistus tulee aiemmin noin 61 asteessa mukaan. Tosin desinfioinnin kesto on lyhentynyt huomattavasti kun ei kompuralla jurruuta loppua.
Tässäpä sitten uusi ilmiö mitä en ole aiemmin nähnyt. Aamulla oli -32 ulkona ja oli ottanut vastukset jo kesken desinfioinnnin käyttöön. Voisikohan tätän liittyä Lisälämmittimen asetuksissa oleva Bival vaihtokäyttö olen laittanut -25 rajan tähän. Ja jos lämmitysvelka kasvaa niin sitten ottaa vastukset käyttöön aiemmin.
-
Ja vielä lisää
Moi,
Kiitos kuvista. Samoja asioita on, mutta esim tuo asetukset ammattilaisille puuttuu minulta täysin. Demotilaa ei myöskään ole tai asentajan puh. numerovalikkoa...
Olisiko nämä uuden päivityksen tuomia ominaisuuksia. Pitääpä katsoa oma versio. Minulla siis huhtikuussa päivitetty.
-
Minun Bosch on huhtikuun alussa toimitettu. Luulisi siis, että huhtikuussa päivitetty olisi yhtä uudella ohjelmistolla.
Onkohan tuossa sitten eroa 8 ja 12 kW versioiden välillä?
-
Olin aika yllättynyt, kun huomasin että tässä tapauksessa pumppu alkaa laskea lämmitysvelkaa heti LKV jakson alusta, eli Ajastin - Lisälämmitin kohdassa alkaa asteminuutit kasvamaan.
Mistäs tuollainen "Ajastin - Lisälämmitin" löytyy? Yritin etsiä, mutten löytänyt kuin asteuksen Lisälämmittimelle. Siitä valitaan kmin, mulla oletusarvo 300.
Mullahan ei edes vesi kierrä käyttöveden aikana. Mistä tuo asteminuutteja silloin arpoisi?
-
Minun Bosch on huhtikuun alussa toimitettu. Luulisi siis, että huhtikuussa päivitetty olisi yhtä uudella ohjelmistolla.
Onkohan tuossa sitten eroa 8 ja 12 kW versioiden välillä?
Voi olla. Tässä minun versio
Käyttölaite NF38.02
Asentaja piirilevy v02.03
Lp/io piirilevy v 02.02
-
Mulla on muuten samat, mutta NF38.03 eli onhan tuo siis uudempi. Et siis saanut uusinta versiota tuohon.
-
Mulla on muuten samat, mutta NF38.03 eli onhan tuo siis uudempi. Et siis saanut uusinta versiota tuohon.
Joo siltä vaikuttaa. Minullehan vaihettiin kortit vaihevalvontavian korjaamiseksi. Kaksi kpl piirikortteja vaihdettiin ja niissä tuli uusi versio. Mitenkähän tuo käyttölaite päivitetään? Boschin asentajan mukaan ainut keino on vaihtaa ne kortit. Kortit on kuulemma kierrätys kamaa ja vaihdettu menee tehtaalle ja sinne ajetaan uusimmat ohjelmistot. Voivat käyttää ristiin myös vesi ilma pumppujen ja mlp kortteja kunhan asetuksen laittaa oikein itse kortista.
-
Sain Arttu1972:lta yksityisviestin, jossa kertoi asentajan päivittäneen softat. "Asentaja avasi etuseinän kokonaan ja kytki läppärin kaapelilla ensin yläosaan ja sitten alaosaan.Sanoi aluksi että
pitää ajaa softa molempiin boxeihin." Hänellä on 2020 koneessa nyt NF38.03 eli vaikuttaa päivitys läppärillä onnistuvan. Ilmeisesti ei sitten onnistu netin kautta?
Edit: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=10378.msg135659;topicseen#new
-
Sain Arttu1972:lta yksityisviestin, jossa kertoi asentajan päivittäneen softat. "Asentaja avasi etuseinän kokonaan ja kytki läppärin kaapelilla ensin yläosaan ja sitten alaosaan.Sanoi aluksi että
pitää ajaa softa molempiin boxeihin." Hänellä on 2020 koneessa nyt NF38.03 eli vaikuttaa päivitys läppärillä onnistuvan. Ilmeisesti ei sitten onnistu netin kautta?
Edit: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=10378.msg135659;topicseen#new
Noniin. Hienoa, että selvisi. Ei tainnut olla kainuun huolto ajantasalla asian suhteen :D. Laitoin maahantuojalle viestiä myös, että miten päivitys onnistuu. Katsotaan tuleeko minkälainen vastaus.
-
Millä perusteella Bosch keksii miten tekee käyttövettä? Eilen oli käyttänyt kierroksia normaalia reilummin. Teho oli korkeimmillaan 10,3 kW ja kierrokset 70%. Pahimmillaan keruu oli "vain" 7,5/4,2 C. Vielä on reilusti matkaa lämmönvaihtimen mitoitukseen, jonka mukaan täydellä teholla olisi 6,1/2,2 C.
Paljonkohan täysii teho on 100% kierroksilla? 30% tuottaa reilut 4 kW, 40% n. 5,5 kW ja sitten 70% n. 10 kW. Riippuu kyllä myös menolämmöstä.
13 kW nykyisillä menolämmöillä (47 C lattiaan ja käyttöveteen korkeimmillaan 66 C)?
-
5.5 asteen kaivolla antaa 4-16 pumppu 17.9 kW, toki putoaa tuosta pidemmällä käyntijaksolla n. 16.5 kW nurkille.
n.10 kW on käyttöveden tuoton hetkellinen maksimiteho kun on suuri lämmitystarve. Normaalisti ei nouse teho käyttövesipuolella yli 7 kW.
-
Aika maltillisesti nousee sitten Boschin teho keruun mukana. Nibe S/F1255:lle ilmoitetaan 35 C menovedellä +5 C:ssä jo 15 kW (12 kW malli) ja 20 kW (16 kW malli). Mun 7 C:llä olisi n. 16/21 kW, tosin mullahan on toistaiseksi menovesi varsin kuumaa, joten ei oikein vertailukelpoinen.
-
Paljonkos saatte teho käyttöveteen? Testasin, että 10,9 kW tuli hetken aikaa ja 8,3 kW keskimäärin, kun laski reilun varaajallisen 20 minuutissa. Ihmeen kauan keski kierroksia nostaa.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=10439.msg135903#msg135903
-
Onkos antaa vinkkejä. Säädin siis keruupumpun nopeuden 35% ja kun kompressori kävi nyt lauhemmilla keleillä 36% tehoilla niin näytti hyvälle. Imukaasu stabiloitui ja ei heitellyt enää samoin kuin auto asetuksella keruupumpun nopeuden mukaan. Kaivoilta tuli 2.6 asteista ja meni -0.2 asteista eli dT 2,8. Ei ihan tavoitteessa mutta ilmeisesti hyväksyttävä?
No nyt lauhtui entisestään ja kompura käy minimitehoilla 2.1kw ja 26%. Kaivoilta tulee 2.9 astetta ja menee 0.3 astetta eli dT pieneni entisestään 2.6 asteeseen. Laitoin keruupumpun 28% ja nyt näyttäisi tulevan kaivoilta 2.9 ja menee -0,1 eli dT tavoitteessa 3 astetta.
Tässä pari kuvaa. Onko antaa vinkkejä miten edetä vai seuraanko?
-
Onkos näissä eri tehoisissa eri miniprosentit, kun minun 12 kW ei koskaan käy alle 29/30% eli hiukan yli 4 kW? Vai riippuuko ohjelmaversiosta.
-
Onkos antaa vinkkejä. Säädin siis keruupumpun nopeuden 35% ja kun kompressori kävi nyt lauhemmilla keleillä 36% tehoilla niin näytti hyvälle. Imukaasu stabiloitui ja ei heitellyt enää samoin kuin auto asetuksella keruupumpun nopeuden mukaan. Kaivoilta tuli 2.6 asteista ja meni -0.2 asteista eli dT 2,8. Ei ihan tavoitteessa mutta ilmeisesti hyväksyttävä?
No nyt lauhtui entisestään ja kompura käy minimitehoilla 2.1kw ja 26%. Kaivoilta tulee 2.9 astetta ja menee 0.3 astetta eli dT pieneni entisestään 2.6 asteeseen. Laitoin keruupumpun 28% ja nyt näyttäisi tulevan kaivoilta 2.9 ja menee -0,1 eli dT tavoitteessa 3 astetta.
Tässä pari kuvaa. Onko antaa vinkkejä miten edetä vai seuraanko?
Ei kai tuosta pienestä dt arvosta mitään haittaa ole vaan pikemminkin hyötyä. Kiertopumpun sähköä kuluu vähän enemmän, mutta sullahan on kuitenkin ihan maltilliset kierrokset.
-
Onkos näissä eri tehoisissa eri miniprosentit, kun minun 12 kW ei koskaan käy alle 29/30% eli hiukan yli 4 kW? Vai riippuuko ohjelmaversiosta.
Kun keruun dT putoaa riittävästi menee 2.5 nurkille tai alle niin pumppu alkaa "jarruttamaan" ei kompressorin teho säätyy poikkeuksellisen alas. Esim. 4-16 pumpun käyttöveden valmistuksen lopussa dT menee keruussa alle 2 asteen ja kompressori käy 3.6 kW teholla eli alle ilmoitetun minimin. Kuumakaasun korkea lämpötlla rajoittaa tehoa. Normaalikäytössä tuo 29% on kompuram minimi = 4.8 kW 4-16 pumpussa.
-
jos antais olla automatilla niin kestää siinä n3 asteessa(tai mihin säädetty) kaikilla keleillä ja kaikilla tehoilla ,vai mitä tässä haetaan?
-
Kun keruun dT putoaa riittävästi menee 2.5 nurkille tai alle niin pumppu alkaa "jarruttamaan" ei kompressorin teho säätyy poikkeuksellisen alas.
Oisko kuitenkin toisin päin eli dT on poikkeuksellisen alhainen, koska kompura ajaa pienellä teholla. Lisäksi vielä tuossa käyttöveden loppuvaiheessa menolämpö on todella kuuma, jolloin COP on surkea ja keruusta otetaa mitätön teho.
-
Jos nyt puhutaan keruun dt arvoista niin musta Boschin automaattinen kierrosluvun säätö on sen verran epästabiili ettei siitä voi päätellä oikein mitään.
-
Käyttöveden teossa noin se vaikuttais olevan, liuospumppu vain 19%, joten kaivosta ei oteta juuri mitään.
Normaalisti pyörii minimiteholla n.40-50% ja tosiaan kompura käy 29% teholla ei alle.
-
Ihmetellään nyt vielä tuota EasyRemotea, kun sain netin pysyvämmin eilen käyttöön. Näyttää piirtävän käppyrät eiliseltä ja aiemmilta päiviltä identtisesti, vaikka laite ei käynytkään netissä moneen päivään ennen eilistä.
Mahtaako koko tallennus olla tuolla itse MLP:ssä? Siksikö mitään ei näe, jos netti on poikki?
Sitten ihmettelen kWh-lukemia käppyröissä. Vrk-näyössä 4 kWh tuotto ja 1 kWh kulutus. No sehän on loogisesti tuntia kohden. Kuukausinäytössä 80 ja 20. No päivää kohden.
Mutta viikkonäytössä 20 ja 5. Neljää tuntia kohden? Onpa outo tapa ilmoittaa! Eikös kaikissa kolmessa voisi olla vain keskiteho eli kW eikä kWh?
No onneksi on oma seuranta, jonne saa mitä haluaa. Vielä aika keskeneräinen, mutta tuonne päivittyy automaattisesti.
http://www.jmsensors.fi/Bosch/day.html
Day:n paikalle voi laittaa week, month tai year.
Kännykässä päivitys vaatii selainhistorian poiston, koska päivittyvät kuvat ovat samalla nimellä. PC:llä sentään reload riittää. Kaipa tuohonkin jotain keksii.
Pitää vielä kehitellä Husdatan virheellisten pisteiden suodatusta. Ne pilaa toistaiseksi osan noista.
Onkos Peteristä kuulunut mitään? Joulukuun alussa tullut päivitys ei ole poistanut noita virheitä. Näkyykös ne myös Husdatan onlinessa vai onko siellä suodatus, joka piilottaa ne?
-
Onkos Peteristä kuulunut mitään? Joulukuun alussa tullut päivitys ei ole poistanut noita virheitä. Näkyykös ne myös Husdatan onlinessa vai onko siellä suodatus, joka piilottaa ne?
Ei ole tullut tietoa tai uutta versiota. Silloin 3.12 vastasi näin:
Yes this it is reported from other customers aswell, the wrong data is coming from the pump controller response.
Will see if anything can be done but hard as it is very intermittent.
Could maybe implement a workaround for it to ignore to publish data that has a too large difference from the previous value.
-
Eli ei olisi bugi Husdatassa vaan Boschissa? Onkos noita virhearvoja sitten aina tullut? Ymmärsin aiemmin, että oli uusi ongelma.
-
Kyllä näitä on ollut aika pitkään, voi olla että jopa aina.
Mutta siinä viimeisessä versiossa oli muita vastaavia, jotka Peter sitten fiksasi.
En sitten tiedä onko tämäkään Boschissa vai H60:ssä, vaikka Peter näyttäisi tulkitsevan, että on Boschin puolella.
-
Husdatan ongelmista vielä. Onkohan nyt viimeisimmän päivityksen jälkeen teilläkin niin, että mobiililla ei toimi tuo husdata.se. Kun yrittää mennä katsomaan livedataa niin sanoo, että sivu ei toimi. Ei edes päästä kirjautumissivulle. Lisäksi onko normaalia, että se husdatan ip osoitelinkki lopettaa toimimasta jonkin ajan kuluttua resetistä? Eli, ei pääse edes sinne muuttamaan asetuksia. Ainut keino saada se linkki taas toimimaan on käyttää pumppu kiinni jolloin lähettää uuden linkin sähköpostiin.
15 päivää jäljellä vuotta 2021 ja noin 460kwh saisi vielä kulua niin menisi alle 10000kwh vuosikulutus. Tiukille menee ja ensiviikolla taas kylmenee. Klapeja ei ole mennyt lainkaan takassa nyt syksyllä.
-
Husdatan ongelmista vielä. Onkohan nyt viimeisimmän päivityksen jälkeen teilläkin niin, että mobiililla ei toimi tuo husdata.se. Kun yrittää mennä katsomaan livedataa niin sanoo, että sivu ei toimi. Ei edes päästä kirjautumissivulle.
Mulla ei ole tuota online palvelua niin en osaa sanoa.
Lisäksi onko normaalia, että se husdatan ip osoitelinkki lopettaa toimimasta jonkin ajan kuluttua resetistä? Eli, ei pääse edes sinne muuttamaan asetuksia. Ainut keino saada se linkki taas toimimaan on käyttää pumppu kiinni jolloin lähettää uuden linkin sähköpostiin.
Ei ole tämäkään ongelma tuttu.
H60:n reset ja init nappulat on kyllä umpisurkeita, jäävät helposti kotelon sisälle jumiin.
Jos joskus joudun resetin tekemään, teen sen sammuttamalla pumpun turvakytkimestä, tietty hallitusti niin, ettei kompressori käy silloin.
-
No tein suodatukset tuolle Husdatasta tulevalle datalle. Joulukuun 30 s välein tallennetusta datasta (43852 pistettä) lähti pois 228 pistettä. Noista suurin osa oli peräkkäin isona kasana. Tuossa alempi LKV-anturi näytti -32678 eli varmaankin virhearvoa ja sitten tuossa samassa kompuran kokonaiskulutus tippui 1 kWh:lla, mikä on tietysti mahdotonta. Sen takia puuttuu nyt niin kauan, että kokonaiskulutus nousi takaisin vasta n. 100 pisteen eli lähes tunnin päästä.
Erikoista, että laskuri menisi väärään suuntaan! Mutta se tapahtui juuri arvossa 909, joka tuntuu olevan yleinen arvo noissa virheissä. Tarkemmin katsottuna näyttää myös kompuran lämmityskulutus tippuvan yhdellä tuossa, joten kokonaiskulutus on vain summa.
-
Tänään näkyi semmoinenkin erikoisuus, että keruupumpun on-off tieto oli nolla, vaikka kompura kävi ja keruupumpun kierrosluku oli 20-90% ja oikeasti tietysti kävi.
-
Mistä tuo tieto tulee?
Minkä hälyn antoi, kai se kone semmosen teki vai ehditkö itse väliin....
-
Mistä tuo tieto tulee?
Minkä hälyn antoi, kai se kone semmosen teki vai ehditkö itse väliin....
Siis kyse on tuosta Husdatan kautta lokitetusta datasta, jossa oli tuollainen. Tuskin koneessa oikeasti mitään erikoista tapahtui. Ei ainakaan näy muissa arvoissa eli keruun ja lämmönjaon arvot normaaleja.
Liitteenä kuvia. Siis 15:20 paikkeilla kompura käynnisty ja keruupumppu kierrokset nousi nollasta, mutta on-off-tieto nousi vasta 15:50 paikkeilla.
-
Ok...
Silti eikös tuon kaivopumpun käynnistyssignaali ollut joskus hakusessa, löytykö tuo sieltä jostain ja mikä?
Tuo siis oli omassa päässä äsken kun kysyin...
-
Löytyyhän tuolta Husdatan kautta montakin tietoa, josta voi päätellä kompuran tai keruupumpun käynnistyneen. Tuollaista tietoahan etsin porakaivopumpun ohjaukseen. Vähän turhan monta välikättä mielestäni tuossa Husdatan kautta kriittisen ohjaustiedon lukemisessa.
Siis Husdata kaapelilla kiinni Boschin huoltoportissa, Husdataa luetaan WiFin kautta jollain, joka sitten voisi antaa kärkitiedon porakaivopumpun taajuusmuuttajalle.
-
Löytyyhän tuolta Husdatan kautta montakin tietoa, josta voi päätellä kompuran tai keruupumpun käynnistyneen. Tuollaista tietoahan etsin porakaivopumpun ohjaukseen. Vähän turhan monta välikättä mielestäni tuossa Husdatan kautta kriittisen ohjaustiedon lukemisessa.
Siis Husdata kaapelilla kiinni Boschin huoltoportissa, Husdataa luetaan WiFin kautta jollain, joka sitten voisi antaa kärkitiedon porakaivopumpun taajuusmuuttajalle.
Niin mutta millä toteutit vai onko vaiheessa?
Suomea puhutaan mutta kuitenkin... ;D
-
On vaiheessa, kun tuossa kompura kävi yhtämittaa, niin eihän tuo ollut kiirreellistä. Nyt kyllä lepää puolisen tuntia parin tunnin välein.
Tarkoitus on laittaa virtakytkin kylmälaiteyksikköön menevään vaiheeseen. Siis sellainen johdon päälle laitettava. Muutamalla kympillä sellaisen saa. Ei tarvitse muuta kuin 24 V tamulta ja signaali takaisin. N. 1 A tuossa kulkee kompuran käydessä minimikierroksilla ja muulloin ei juuri mitään.
Nyt sain kyllä kompuran pysähtymään pidemmäksi aikaa. Hölmö menin leikkimään tuolla umpisurkealla EasyRemotella. Ajattelin laskea huoneenlämpöä asteella. Siinä innostuin katsomaan mikähän olisi säätöalue. No sitten taas tuli yhtäkkiä säädöksi nolla ja infosta näkee, että kompura seis ja huonelämpötila "pois".
Millään ei saanut laitettua nollasta poikkeavaa. Sitten keksin laittaa lomatoiminnom päälle. Sillä huonelämpötilaksi tuli 17 C. Mutta loman poistamalla palasi nollaksi.
Olen 17 km päässä nyt asumassa, joten en viitsi ajaa näytöltä korjaamaan tuota. Aamulla sitten jännä nähdä missä mennään. 21->17 laskee kai sitten menolämpöä 12 C.
-
En ole nähtävästi ainut, joka on saanut EasyRemotella lämmityksen loppumaan.
https://play.google.com/store/apps/details?id=com.bosch.tt.ProControl&hl=en&gl=US&reviewId=gp%3AAOqpTOE3wgDvIc6htkY9UZ5kSwgiiYxjBehxdTZwrQ2KqMi2dz22ibQevXDFiw85yio2mCqJvCeLmRBkMmR3a9k
Tältä näyttää käyrät. Sisälämpötila hyppäsi nollaan, josta menolämmön asetus nollaan ja kompura sammui. Sitten laittelin tuota lomamoodia päälle ja pois, jolloin menolämmön asetus vaihteli 0 ja 31 välllä. En keksinyt miten saa korkeammaksi.
Mitähän olisi tapahtunut, jos en olisi keksinyt laittaa lomamoodia päälle? Olisiko kämppä jäätynyt?
Entä mitä olisi tapahtunut matalan menolämmön talossa, kun menolämpö laskee 12 C vaikkapa 25->13 C?
Kokeilin tuossa kommentissakin mainittua asetusten poistoa EasyRemotessa. Se kadottaa myös MLP:n eli pitää uudestaan syöttää gatewayn tiedot. No sen gatewayn numeron muistin, mutta vaatii myös lapulla olevan salasanan (ei siis vain sitä itse antamaasi). Tosi näppärää etänä.
Kamala appi!
-
Päätin kokeilla mitä tuolla EasyRemotella olisi tehtävissä, jos sattuisi olemaan kaukana kotoa ja onnistuu saamaan sisälämpötila-asetukseksi nolla. Otin valokuva QR-koodista, poistin EasyRemoten ja asensin uudelleen. Asennus onnistui ja sain valokuvasta käsin koodit syöttämällä gatewayhin yhteyden.
Mutta ei se mitään auttanut eli nolla oli edelleen ja lämmitys "pois". Siis ainoa mahdollisuus vaikuttaa olevan tuo loma, jolla saa pidettyä jonkun lämmöm päällä.
Sitten Husdatasta asetin lämpötilaksi 21 C. EasyRemote oli päällä ja samantien sinnekin tuli 21 C ja sen säätö onnistui normaalisti.
Vaikuttaa siis siltä, että EasyRemote syöttää MLP:hen jonkun oudon arvon ja menee sitten sen saman arvon itse luettuaan lukkoon.
Varokaa siis EasyRemoten käyttöä etänä, ellei ole mahdollista etänä myös Husdatalla korjata tai saa helposti jonkun käymään pumpun luona.
Pystyykös Husdata onlinen kautta muuttamaankin arvoja, vai pitääkö vain laittaa kotiin kiinteä IP ja reikä palomuuriin?
-
Päätin kokeilla mitä tuolla EasyRemotella olisi tehtävissä, jos sattuisi olemaan kaukana kotoa ja onnistuu saamaan sisälämpötila-asetukseksi nolla. Otin valokuva QR-koodista, poistin EasyRemoten ja asensin uudelleen. Asennus onnistui ja sain valokuvasta käsin koodit syöttämällä gatewayhin yhteyden.
Mutta ei se mitään auttanut eli nolla oli edelleen ja lämmitys "pois". Siis ainoa mahdollisuus vaikuttaa olevan tuo loma, jolla saa pidettyä jonkun lämmöm päällä.
Sitten Husdatasta asetin lämpötilaksi 21 C. EasyRemote oli päällä ja samantien sinnekin tuli 21 C ja sen säätö onnistui normaalisti.
Vaikuttaa siis siltä, että EasyRemote syöttää MLP:hen jonkun oudon arvon ja menee sitten sen saman arvon itse luettuaan lukkoon.
Varokaa siis EasyRemoten käyttöä etänä, ellei ole mahdollista etänä myös Husdatalla korjata tai saa helposti jonkun käymään pumpun luona.
Mielenkiinnosta vähän testailin EasyRemoten toimintaa, mulla siis iPhone versio.
Minulla huonelämpötilan muutokset menee kyllä onnistuneesti pumpulle asti.
Muuttelin asetusta peruslämpötilan (joka minulla 21.5) molemmin puolin ja päivitykset näkyivät pumpulla.
Ongelmana on kuitenkin, että EasyRemoten "Appliance information" kohtaan asetus ei päivity eli pysyy lukemassa 21.5.
Eli ei saa varmistusta siitä, että uusi asetus olisi mennyt perille.
EasyRemotessa, ainakin mulla, on myös sellainen ongelma, että todellinen huonelämpötila ei päivity.
Eli EasyRemote näyttää koko ajan sitä lukemaa, jonka se sai pumpulta ekan kerran täydellisen nollauksen jälkeen.
Tämä on tullut mulla esille nyt, kun muutama sitten asensin tuon huonetila-anturin.
Pystyykös Husdata onlinen kautta muuttamaankin arvoja, vai pitääkö vain laittaa kotiin kiinteä IP ja reikä palomuuriin?
Husdata onlinessä on mobiilisivu, jolla voi seurata ja muuttaa näitä muutamaa asetusta etänä (jos uskaltaa).
Kokeilin alussa, mutta ei ole ollut tarvetta ja mahdollisuuttakaan, kun Husdata online ei ole käytössä.
Muutenkin olen sitä mieltä, että mobiilisovelluksella tehtävään säätöön on yleensä tosi vähän tarvetta.
Eri asia tietysti olisi, jos ei asu paikan päällä.
Ja seurantaa tarvitsee enemmän, että näkee kaiken olevan OK.
-
Kyllä mullakin Androidissa voi sisälämpötilaa säätää. Toiminut kokeiltaessa muutaman kerran, mutta kahdesti mennyt pahasti pieleen eli tullut toi nolla ja lämmitys loppunut kokonaan.
Olishan tuo teoriassa ihan mukava, että voi laittaa vaikkapa pari astetta alas, kun lähtee reissuun ja sitten reissun loppupuolella nostaa takaisin. Mutta eihän tuohon uskalla hipaistakaan reissussa, jotta ei mene lämmitys kokonaan pois.
Husdata kautta ei ole ollut ongelmia. Pari kertaa olen kokeillut muuttaa sisälämpötilaa ja aktivoinut lisäkäyttöveden. Molemmat siis suoraan H60:n nettiliittymällä, johon ei pääse kuin kodin sisäverkosta, ainakaan toistaiseksi.
-
Kokeilin etänä H60:n kautta ja sisälämpötilan muutos toimii hienosti.
Siis ssh:lla Linux-purkkiin ja sieltä vaikkapa komento
wget "http://H60/api/set?idx=0203&val=220"
Tuossa H60 pitää korvata H60:n nimellä tai IP-osoitteella kotiverkossa. Tuo laittaa sisälämpötilaksi (parametri 0203) 22,0 astetta.
Saapahan ainakin korjattua, jos EasyRemotella erehtyy laittamaan nollan.
-
tuosta mobiiliappista, onpas se surkea Boschilla ???
Itsellä IVT:n versio (Identtinen ihan pientä fontti/väritys jne juttuja lukuunottamatta) ollut käytössä reilu 4 vuotta ja varmasti viikoittain, ellei jopä päivittäinkin tullut tuota käytettyä ja nimenomaan etävalvontaan+ lämmityksen säätöön. Oikeastaan tullut perinteeksi joka aamu vilkaista miten pumpulla menee, kun talo on välillä tyhjilläänkin ja välimatkaa reippaanlaisesti.
En ole kyllä huomannut mitään tuollaista bugittelua missään vaiheesssa mitä boschin appi näköjään tekee.
Onhan tuo toiminnoiltaan varsin köpönen esim Nibeen verrattuna, eikä tuosta edes tiedä varmasti tekeekö se lämmitystä vai LV toimintoa.
Virheilmoituksetkin voisivat tulla välittömästi, eikä n 4-6tunnin viiveellä (siis PUSH-viestit valittu asetuksista)
Mutta vajavaisuuksista ja ärsytyksistä huolimatta onhan tuon kanssa pärjännyt ja appia oppinut "lukemaan"
Kokeilkaa huviksenne toimiiko tuo IVT:n -versio paremmin, ainakin itsellä se toiminut vakaasti. Ja siis ainakin minulla nuo ohjelmat toimii ristiin kumpaa vaan haluan käyttää. Yhdellä appilla vaan kirjaantuneena kerrallaan kylläkin.
ja tosiaan IVT-anywhere tuo appi ja sitten se uudempi IVT anywhere2, mikä sekin toimii kyllä.
-
2021 paketissa ja ei ihan päästy alle 10000kwh kulutukseen. Koko talon kulutus siis 10050kwh.
Joulukuu oli kylmä kajaanissa samaa luokkaa keskilämpötila kuin tammikuussa. Pakko olla kuitenkin tyytyväinen kun kohtalaisen kylmä talvi ja vastuskäyttöä melkein viikko kun pumppu oli jumissa huollon vuoksi.
Ei ole maahantuoja vastannut mitään kun kyselin miten käyttölaite päivitetään ja olisiko tämä pitänyt päivittää silloin kun kortit vaihdettiin. :-\
-
Ruotsalaisfoorumilta selvisi, että käyttöveden pysäytyslämpötila tarkoittaa anturia JR1 (korkeapaineanturi). Ainakin eilen myös TC3 (Lauhduttimen lämpötila-anturin lähtö) näytti samaa. Kumpaakaan ei Husdata lue ja näkyvät vain salasanan takana olevasta huoltovalikosta.
Erikoinen lopetuskriteeri!
Testailin hiukan Säästö/ECO+ asetusta. Saahan sillä paremman COPin ja pienemmät häviöt, mutta ei meille kyllä noin kylmä käyttövesi sovellu.
-
Testailin hiukan Säästö/ECO+ asetusta. Saahan sillä paremman COPin ja pienemmät häviöt, mutta ei meille kyllä noin kylmä käyttövesi sovellu.
Kaikkien kolmen LKV-moodin käynnistys- ja lopetuslämpötiloja voi säätää erikseen huoltovalikosta. Tietysti jos Säästö-moodin rajat asettaa samaksi kuin Normaali-moodissa, niin sähkönsäästö on varmaan aika pientä. Ilmeisesti kuitenkin kompressoria ohjataan vähän eri tavalla Säästö-tilassa.
Asennusohjeessa sanotaan aiheesta näin:
"Lämmityspumppu säätää kompressorin toimintaa, jotta käyttötilassa Comfort ja Eco lämmittävät sylinteriä mahdollisimman nopeasti ja käyttötilassa Eco+ alhaisimmalla mahdollisella energiateholla."
-
Tervehdys pitkästä aikaa foorumilaisille.
Pitää koputtaa puuta, mutta sen jälkeen kun huolto kävi loppiaisena (tämän vuoden) vaihtamassa uudet kortit (softan), on laite toipunut kaikista sähkökatkoista ilman buuttausta :)
Kuva kertoo tiedot siitä mikä softaversion nyt sisässä.
Hetkeen ei ole ehtinyt foorumia lueskelemaan, joten kommentti tuohon LKV teon jälkeiseen sammumiseen.
7001i LWM 3 - 12 kW ja NF38.02 softana ainakin pitää "huilaustaon" kylmemmälläkin kelillä LKV:n tekemisen jälkeen. Alla olevassa LKV.png -kuvassa tilanne termisen desifioinnin jälkeen.
Sitten oli tuossa pakkasilla laite ihan mykkänäkin :( Ilmeisesti lauantaina 16. tammikuuta oli sähköt hiukan räpsäisseet (keittiön radio oli hukannut asemansa) ja sen seurauksena laite seonnut, eikä ole osannut käynnistää enää kompuraa.
Sunnuntai aamuyöstä oli sitten pitänyt olla automaattinen terminen desifionti ja laite oli lähtenyt tekemään sitä pelkällä vastuksella. No, ei ollut vastuksella päässyt tavoiteltuun lämpötilaan ja koko laite oli ilmeisesti vajonnut syvemmälle hälytystilaan ja lopettanut kämpän lämmittämisen myös vastuksen avulla. Ainakin kämppä oli selvästi viileä sunnuntaina sinne saapuessani.
Pelkällä sähköt pois -buuttauksella ei lähtenyt uudestaan käymään, mutta kun kuittasin hälytyksen, buuttasin uudellen (myös sulakkeet) ja huoltotilasta laitoin kompuran pikakäynnistyksen, niin sitten lähti tekemään LKV:tä ja sen jälkeen alkoi 100% teholla lämmittämään kämppää.
Tämä oli nyt kesän käyttöönoto jälkeen toinen kerta, kun pömpeli vaikenee sähköjen räpsähtämisen vuoksi. Jos jotain haluaa ilonkautta ajatella, niin nyt hokasin, että puhelimessa ei ollut push -viestit päällä Boschin ohjelmalle. Ehkä seuraavalla kertaa tulee hälytys puhelimeen... Sähkönkulutus pomsahti lisälämmittimen osalta laakista 1 kWh:sta 49:ään, eli ensi talvena on helppo parantaa. Alla häiriöt.png -kuvassa vikailmoitukset ja stoppi.png -kuvassa näkee tuon lauantain pysähdyksen ja su aamuyön sähköllä desinfiontiyrityksen.
Huom. tuon stoppi -kuvan lopussa on Boschin "datankeruun" häiriötä, lämminvesi ei siinä kohtaa mihinkään romahtanut, jostain syystä tuo viikkonäkymä vain sekoaa su iltana.
-
Mielenkiintoista! Mulla on vajaa vuosi sitten ostetussa käyttölaitteen versio yhden tuoreempi (03) ja kahden muun yhden vanhempi. Joulukuussa tuli uusia versioita kuulemma. Luulisi, että silloin käyttölaitteessakin olisi jo 04.
Mulla tuossa valikossa näkyy myös "Internetmod. V04.07".
-
Veikkaisin, että puuhastelijalla on ollut juurikin se vika mitä minullakin yritettiin huhtikuussa korjata piirikortit vaihtamalla. Eli sähkökatkon jälkeen vaihevalvontahälytys ja pumppu ei enää toivu. Tähän oli boschilla jo alkuvuonna 2021 korjauspäivitys. Outoa on, että käyttölaitetta ei päivitetty samoin kuin minullakaan. Boschille laittelin sähköpostia asiasta taas tammikuussa, että miksi ei päivitetty ja olisiko pitänyt. Hiljaiselo jatkuu... Tuntuu, että nyt ei enää kiinnosta vastata lainkaan. Aiemmin saanut nopeasti asilliset vastaukset. Pitänee soittaa joku päivä. :-\
-
Rawpower, juurikin tuosta ongelmasta oli kyse (vikakoodi 5506). Kävivät kerran aikaisemmin yritäämässä korjausta ja silloin ladatuilla V02.03 ja V02.02 -versioilla ongelma ei vielä poistunut.
Uudempaa käyttölaitetta en ole osannut kaivata. Pitääpä lueskella tätä topikka ja yrittää keksiä, että pitäisikö osata kaivata :)
-
Onnistuuko tämän laitteen käyttöveden teon ajatus jollain keinolla? Esimerkiksi aurinkoiseen aikaan olisi kesällä kätevä, kun paneelit tuuppaavat kunnolla sähköä.
Lisäksi kiinnostaa, että mistä löytyy piuhan pää Husdatan loggeria varten? Avasin kannen mielenkiinnosta sillä välin, kun sähköyhtiö teki hommia ja aiheutti lyhyen sähkökatkoksen, mutta etupaneelin takaa löytyi putkien lisäksi vain toinen peltikansi.
-
Käyttöveden lämmitykseen meni minulla viime vuonna huimat 1104 kWh. Ei siinä paljon hyödytä kikkailla.
Loma toiminnolla saa käyttöveden pois, legionellatapon voi ohjelmoida haluttuun aikaan. Muutoin profiilin muutos manuaalisesti esim. eco-normaali-mukavuus. Tuon ylimääräisen sähkönhän saa myytyä pörssihinnalla?
Huoltoplugi on tuon peltisuojan alla vasemmassa reunassa. Musta johto, roikkuu alaspäin. Kantta ei tarvitse avata kun saa tuon "kuulokeliitännän" esiin.
-
Huoltoplugi on tuon peltisuojan alla vasemmassa reunassa. Musta johto, roikkuu alaspäin. Kantta ei tarvitse avata kun saa tuon "kuulokeliitännän" esiin.
Kiitos, täytyy tutkia tarkemmin. Kone lienee hyvä sammuttaa kytkennän ajaksi?
-
Joo laita lepotilaa. Ei haittaa tosin vaikka virrat päällä kytkee, boottaa koneen vain uudelleen.
-
Onnistuuko tämän laitteen käyttöveden teon ajatus jollain keinolla? Esimerkiksi aurinkoiseen aikaan olisi kesällä kätevä, kun paneelit tuuppaavat kunnolla sähköä.
Lisäksi kiinnostaa, että mistä löytyy piuhan pää Husdatan loggeria varten? Avasin kannen mielenkiinnosta sillä välin, kun sähköyhtiö teki hommia ja aiheutti lyhyen sähkökatkoksen, mutta etupaneelin takaa löytyi putkien lisäksi vain toinen peltikansi.
Eikös tuossa ole tuo "SG" inputti "I4"....'smart grid', tosin selostukset tuolle on puhdas nolla! :D
-
Käyttöveden lämmitykseen meni minulla viime vuonna huimat 1104 kWh. Ei siinä paljon hyödytä kikkailla.
Loma toiminnolla saa käyttöveden pois, legionellatapon voi ohjelmoida haluttuun aikaan. Muutoin profiilin muutos manuaalisesti esim. eco-normaali-mukavuus.
Piti juuri kirjoittaa kysymys siitä, että kuinka olette optimoineet käyttöveden lämmitystä, kun oma kohteeni on nykyään 2 - 3 päivän jaksoja ilman asukkeja, mutta tuossapa tuo tuli, eli pitää laittaa lomamoodiin lähteissä :)
-
Laitoin viikko sitten sähkömittarin Boschin syöttöön. Nyt siis mittaan ulkoisilla mittareilla sähkönkulutusta (ei sis. porakaivopumppu), lämmönjaon tuottoa ja pohjavedestä otettua tehoa.
Mukavan tarkasti pätee energiatase eli tuotettu energia (=mitattu lämmönjaon tuotto + Boschin ilmoittama käyttöveden tuotto) on erittäin lähelle sama kuin otettu energia (=mitattu otto pohjavedestä + mitattu sähkönkulutus). Virhettä oli ensimmäiseltä 4 vrk +0,4% ja seuraavalta 3 vrk -0,7%.
Sen sijaan Boschin ilmoittamissa on virhettä mitattuihin nähden. Lämmönjaon tuotto -2,7 ja -3,9 % (4/3 vrk) ja kulutettu sähkö -6,1 ja -17,0%. Siis molemmat ovat suurempia kuin Boschin ilmoittamat.
COPissa ero näkyy jo selvästi eli Boschin luvuista laskettu kokonais-COP (sis käyttövesi) oli 4,4 ja 5,1, kun ulkoisilla mittareilla saadut olivat 4,3 ja 4,4.
Huono COP selittynee korkealla menolämmöllä. Ko. jaksolla keskimäärin reilut 36 C ja kompuran käydessä vielä enemmän. Esim. viimeinen vrk menolämpö nousee 40 C ja ehtii laskea 28 C:hen ennen seuraavaa jaksoa. 13 h ja 15 käynnistystä viime vrk. Minimiteholla ajanut poislukien hetki käynnistyksen jälkeen. Keskimääräinen teho käynnin aikana 4,4 kW ja alle 4 kW:n ei pääse.
Yritin myös mitata kulutusta käyntijaksojen välissä. Sähkömittari ei ilmoita hetkellistä tehoa kuin 0,1 kW tarkkuudella. Mutta energian sentään ilmoittaa 0,01 kWh ja antaa 1000 pulssia/kWh. Pulssien väli oli n. 70 s ja 0,02 kWh kesti n. 27 min. Noista saa tehoksi 44 tai 51 W.
Sitten sähkömittari näyttää myös vaihekohtaiset arvot. Yksi vaihe on viikossa kuluttanut n. 10 kWh enemmän kuin kaksi muuta. Juuri tuon verran on myös ilmoituksen ja mitatun ero. Ehkä Boschin laskurit eivät näytä tuota? Eli ei huomioi kiertopumppua ja elektroniikkaa, joiden syöttö otetaan yhdestä vaiheesta.
10 kWh viikossa olisi 59 W keskiteho. Tuossa on mukana myös keruupumppu, joka ei käy kompuran seistessä.
Viikon aikana lämmönjaon kiertopumppu on käynyt lähes jatkuvasti 80% kierrosluvulla (poislukien käyttövesijaksot) ja keruupumppu miten sattuu, kompuran käydessä yleensä n. 30% ja koko viikon keskiarvo 19% (tuossa mukana siis pitkät nollajaksot).
-
Boschi se vaan porskuttaa menemään. Uusia ongelmia ei invertterin vaihdon jälkeen ole tullut. Kevään sihtien puhdistuksen tein huhtikuussa ja aika puhtaita olivat. Seuraava taas sitten vuoden päästä.
Jostain syystä nyt keväällä koneen automatiikka sääti kiertovesipumpun nopeudeksi 2%(aiemmin 8%). Aika hitaalla menee. Nyt kämpässä alkaa olla vähän liiankin lämmin 23-24. Eli tehostuiko lämmönsiirto kun kierto hidastui. Menon ja paluun Dt on nyt pienilläkin tehoilla noin 2.5 astetta. On/off moodissa menty jo jonkin aikaa kun päivällä lämmintä.
-
Hei !
Onko kokemusta 60 asteisen patteriverkoston kanssa, miten tpoimii?
Työn alla on siirtyminen maalämpöön ja eri tarjouksia pitöisi vertailla.
-
Mikä teho? Spekseissä on eroa 8 vs 12/16 eli nuo suurempitehoiset tekee kuumenpaa. Meillä on 12 kW ja se tekee käyttöveden legionellakuumennuksen pelkällä kompuralla menoveden ollessa yli 70 C. Lämmömjaossa emme tarvitse läheskään noin kuumaa.
-
3-12 JA 4-16 kW pumput tekevät 68 asteista verkostoon (liuos 0 ) jos menee pakkaselle -3 niin siltikin tulee 65 asteista. Eli toimii hyvin korkeallakin lämpötilalla. Melkein kannattaa yksittäisiä pattereita (jos on yksilehtisiä ) vaihtaa jos tietyissä huoneissa on kylmä. Näin saattaa saada menolämpöä alas ja COPpia suuremmaksi.
-
Hjälp,
Ostin kodin jossa kyseinen pumppu. Asunnossa on todella kuuma. Missä vika kun sisällä kiertää 25(?) Vesi. Asunto on vuodelta -99 huoneissa ei ole vielä termostaatteja Uponorin smatrix järjestelmä tulossa. Ulkolämpötilan mukaan pitäisi lämmön ohjautua.
-
Hjälp,
Ostin kodin jossa kyseinen pumppu. Asunnossa on todella kuuma. Missä vika kun sisällä kiertää 25(?) Vesi. Asunto on vuodelta -99 huoneissa ei ole vielä termostaatteja Uponorin smatrix järjestelmä tulossa. Ulkolämpötilan mukaan pitäisi lämmön ohjautua.
Ensimmäisenä tulee mieleen, että koneessa oleva vaihtoventtiili,
se jolla valitaan, tehdäänkö lämmintä käyttövettä, vai lämmitetäänkö tupaa, ei toimi oikein,
on mahdollisesti mekaanisesti jumiutunut, johonkin välitilaansa.
Alla kuva, jossa erilaisia maalämpökonetyyppejä.
Bosch edustaa tuota keskimmäistä konetyyppiä (=> TYYPILLINEN VAIHTOVENTTIILIPUMPPU).
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/Tyypit.jpg)
Vaihtoventtiili on yllä olevassa kuvassa punaisen renkaan sisällä.
-
Hjälp,
Ostin kodin jossa kyseinen pumppu. Asunnossa on todella kuuma. Missä vika kun sisällä kiertää 25(?) Vesi. Asunto on vuodelta -99 huoneissa ei ole vielä termostaatteja Uponorin smatrix järjestelmä tulossa. Ulkolämpötilan mukaan pitäisi lämmön ohjautua.
Tällä myös 7001i pumppu ja 25 asteinen vesi kiertää lattiassa vaikka pumppu ei lämmitä kuin käyttövettä.
Siis kesällä 25 asteinen vesi lattiassa ihan normaalia :)
Auringon lämmitysvaikutus on kesällä melkoinen n.1000W/ikkuna m2. Käytännössä sama teho kuin millä patteri/lattialämmitys lämmittää talvella samaa tilaa.
Mikäli ostaessasi talon vaadit siitä energiatodistuksen niin kun laki edellyttää, olet voinut etukäteen tutkia siitä millaista taloa olet ollut ostamassa. Siitä selviää mm. ikkunoiden ilmansuunnat, pinta-alat, u- ja g-arvot, eri lähteiden lämpökuormat jne. Huonolla tuurilla talossasi on 1985 määräysten mukaisen ikkunat, jotka päästävät tehokkaasti kaiken auringon tuottaman lämmön taloon sisään. Saattaa olla vuositasolla yli 10000 kWh lämpöenergiaa lämmittämässä kesällä kun lämmitystä ei tarvita :'(
Tuo lämpökuorma tulee poistaa jäähdyttämällä. Tähän halvin ja tehokkain vaihtoehto on ilmalämpöpumppu. Ihan sohloihin ikkunoihin saattaa saada kaihtimilla tai auringonsuojakalvoilla parannusta. Jos on koneellinen tulo poisto iv niin päivällä minimiin ja yön ajaksi täysille niin tilanne paranee. Kannattaa teettää muutaman satasen hintainen energiatodistus jos sitä ei ole, kertoo paljon tilanteesta. https://www.energiatodistusrekisteri.fi/laatijahaku
-
Hjälp,
Ostin kodin jossa kyseinen pumppu. Asunnossa on todella kuuma. Missä vika kun sisällä kiertää 25(?) Vesi. Asunto on vuodelta -99 huoneissa ei ole vielä termostaatteja Uponorin smatrix järjestelmä tulossa. Ulkolämpötilan mukaan pitäisi lämmön ohjautua.
Eipä sinne kylmempää vettä oikein saa kiertämään, koska lämpiää itsestään. Paitsi tietysti jollain lattiakylmä-systeemillä.
-
Eipä sinne kylmempää vettä oikein saa kiertämään, koska lämpiää itsestään. Paitsi tietysti jollain lattiakylmä-systeemillä.
Näinhän se varmaankin on.
Ehkä vähän turhankin herkästi lähdin tuota vaihtoventtiilivikaa epäilemään.
-
Moi
Meillä on semmonen probleema tuon kanssa että kiertovesi pysyy siinä 22-23 tienoilla (vesikiertoinen lattialämpö). Muuten talon lämpötila hyvä, mutta pesuhuoneen lattia viileähkö ja lämpötila aamuisin yön jälkeen laskee tuonne 21 tietämille ja nousee päivän aikana ehkä asteen auringon takia. Emäntä varsinkin toivoisi että olis pesuhuoneessa semmonen 22.5-23.5 lämmintä.
Olen koittanut säätää asetuksia nostamalla pumpusta sitä huonelämpötila asetusta (nyt 23.5) ja lämpökäyrää, jonka mukaan min menovesi pitäisi olla +28 ulkolämpötilan ollessa +20 ja +40 ulkolämpötilan ollessa -35. Lämmityskäyttö on +30 asti.
Luulen että tuommonen n. 24-25 asteinen kiertovesi olis sopiva, mutta tuntuu että se on juuttunut tuohon 23 asteeseen.
Ongelmat alkoivat vasta kelien lämmetessä. Talo on uusi okt ja muutettiin maaliskuun lopulla, jolloin käyrä oli muistaakseni 23-38 ja sisälämpötila-asetus 22. Tuolloin lämpesi hyvin ja pesuhuonekin oli jopa asetusta lämpimämpi (23-24).
Olen siis pikkuhiljaa nostanut vuorotellen sisälämpötila asetusta 0,5 kerrallaan tai lämpökäyrän alapäätä 1 asteen kerrallaan. Jokaisen muutoksen jälkeen pumppu ”herää henkiin” ja pukkaa 1-1.5pv kunnolla lämpöä, jopa niin että pesuhuoneessa on jopa hellelukemia ollut. Jonkun ajan päästä pumppu ilmeisesti kuvittelee saavuttaneensa uudet asetukset ja siirtyy taas horrokseen pitäen kiertoveden 22-23 paikkeilla.
Pumppu ei siis noudata lämpökäyrää ja tuntuu että loputtomiin noita asetuksiakaan ei voi enää hilata ylöspäin.
Pumppu tuo 2-8 malli
-
Itsellä on lämmityskäyttö +17 asti ja kesäkäyttö viive taitaa olla joku 7h. Lämpimillä keleillä menee "tyhjäkäynti" moodiin missä vaihtovena kääntyy LKV asentoon ja kiertovesipumput on seis. Ei siis kierrä lattissa vedet helteillä. Tämä kyllä ihan ok kun sisällä 23 kokoajan lämpöä. Onhan se laatta jalalle vähän viileä, mutta ihan mukava kun muuten on kuuma. Märkätiloissa riittävä ilmanvaihto niin ei ongelmia kosteuden kanssa.
-
Mulla tuli ongelmia kesämoodin kanssa. Lämmönjaon pumppu (PC0) ollut kiinteällä 80% asetuksella, kun muuten ajaa aina 100%. Kun meni kesämoodiiin, vaihtovena käyttövedessä, mutta kiertopumppu käy 80%. Seurauksena legionella-ajon jälkeen meni virhetilaan keruu liian kuuma. Lämpesi hissukseen yli 40 asteen, eikä saanut viilennettyä keruupumpulla, koska pohjavesilämmityksen porakaivopumppu käy vain kompuran käydessä.
Onkohan bugi? Lämmityskaudella PC0 käy vaihtoventtiilin ollessa käyttövedessä jotain muuta kuin 80% eli ei ole kiinteä silloin. Aivan järjetöntä, että kompura ei käy ja käyttövesikierukassa vesi virtaa täysillä levittäen kuumaa.
Onko muilla PC0 kiinteällä asetuksella?
Liitteistä näkee kuin keruupumppu käynnistyy keruun saavuttaessa 23 C. Lopulta lämmönvaihdin on niin lämmin, että Bosch luovuttaa ja keruu lämpenee hitaasti yli 40 C:n. Koko tuon ajan vaihtoventtiili on käyttövedessä ja kiertopumppu käy 80%.
17:00 käynnistin käsin porakaivopumpun hetkeksi ja kuittasin Boschin pois vikatilasta.
-
Itseasiassa talvella kokeilin lämmönkeruupuolen pumppua manuaalikäytöllä niin se jäi päälle siihen asetettuun nopeuteen vaikka kompura oli seis.
Eli ilmeisesti jonkinlainen suunnitteluvirhe/bugi, jos tyhjäkäyntimoodissa manuaalinopeudella kierrättää vettä silloin kun vaihtoventtiili on LKV asennossa ja kompura ei käy.
-
Kuuluuhan sen tietysti jäädäkin kierrättämään vettä lämmitysverkossa lämmityskaudella. Näin se on toiminut mulla koko talven ja kevään.
Ongelma tulee vasta ulkolämpötilan noustessa yli rajan, jolloin vaihtoventtiili jää käyttövesiasentoon. Lämmityskaudella kiertovesipumppu on ohittunut automaatille tuolle ajalle eli kierrosluku on vaihdellut kompuran käydessä ja taisi olla 1% sen ajan kun odotteli menoveden jäähtymistä kompura sammuksissa ennen vaihtoventtiilin kääntöä.
-
Itseasiassa talvella kokeilin lämmönkeruupuolen pumppua manuaalikäytöllä niin se jäi päälle siihen asetettuun nopeuteen vaikka kompura oli seis.
Varmaankin tarkoitat tuossa lämmönjakopuolen kiertopumppua PC0.
Minulla PC0 asetettu manuaalille (50%) ja kyllä pysähtyy, kun kompressori ei käy.
Husdatan loggauksen kautta katsottuna näyttää pysähtyneenä 50%, mutta on/off statuksen näyttää off.
Kesäkäytöstä ei ole kokemuksia.
Minulla myös lämmönkeruupumppu asetettu manuaalille. Kyllä sekin pysähtyy, kun kompressori ei käy.
Husdatan loggaus myös näyttää tällöin nopeudeksi 0%.
-
Mulla tuli ongelmia kesämoodin kanssa. Lämmönjaon pumppu (PC0) ollut kiinteällä 80% asetuksella, kun muuten ajaa aina 100%. Kun meni kesämoodiiin, vaihtovena käyttövedessä, mutta kiertopumppu käy 80%. Seurauksena legionella-ajon jälkeen meni virhetilaan keruu liian kuuma. Lämpesi hissukseen yli 40 asteen, eikä saanut viilennettyä keruupumpulla, koska pohjavesilämmityksen porakaivopumppu käy vain kompuran käydessä.
Tuo, että lämmönkeruun kiertopumppu lähtee käyntiin, kun liuoksen lämpötila on 23C, on Boschin ominaisuus, todettu ja ihmetelty aikaisemmissa viesteissä.
Eikö ratkaisu olisi sinulla se, että porakaivopumpun käynnistys olisi synkronoitu lämmönkeruupumpun käynnin kanssa?
Oletko muuten ns. satavarma, että lämmönjakon kiertopumppu PC0 käy koko ajan?
Husdata loggaus voi johtaa harhaan :)
-
Varmaankin tarkoitat tuossa lämmönjakopuolen kiertopumppua PC0.
Minulla PC0 asetettu manuaalille (50%) ja kyllä pysähtyy, kun kompressori ei käy.
Husdatan loggauksen kautta katsottuna näyttää pysähtyneenä 50%, mutta on/off statuksen näyttää off.
Tarkennuksena vielä, että mun systeemissä on puskurisäiliö ja ulkoinen lämmönjaon kiertopumppu, jonka on aina päällä.
-
Mulla ei siis ole ulkoista pumppua, joten ei PCO voi sammua lämmityskaudella. Eri juttu, jos on ohitusputki tai varaaja ja ulkoinen pumppu.
Juuri tuon 23 C käynnistyksen takia en ole laittanut porakaivopumpun ohjausta keruupumpusta vaan kompressorista. Muuten porakaivopumppu käynnistyy turhaan usein.
Näin huoltovalikosta PC0:n käyvän 80% eikä oikein mikään muu selitä keruun nousua hitaasti tuntien kuluessa 20->43 C. Koko kylmäyksikkö on lämmitetty ilmeisesti lämminvesivaraajasta.
-
Näin huoltovalikosta PC0:n käyvän 80% eikä oikein mikään muu selitä keruun nousua hitaasti tuntien kuluessa 20->43 C. Koko kylmäyksikkö on lämmitetty ilmeisesti lämminvesivaraajasta.
Näyttääkö huoltovalikko myös, että PC0 on pois päältä?
Mulla näyttää, että PC0 = off, mutta nopeus on kuitenkin tuo manuaalisti asetettu 50%.
Tietty tuon kiertopumpun käynnin pystyy erottamaan korvallakin. Vertailuarvon saa siitä, jos käyttää pumppua manuaalisti tuon toimintatestivalikon kautta.
-
Varmaankin tarkoitat tuossa lämmönjakopuolen kiertopumppua PC0.
Minulla PC0 asetettu manuaalille (50%) ja kyllä pysähtyy, kun kompressori ei käy.
Husdatan loggauksen kautta katsottuna näyttää pysähtyneenä 50%, mutta on/off statuksen näyttää off.
Kesäkäytöstä ei ole kokemuksia.
Minulla myös lämmönkeruupumppu asetettu manuaalille. Kyllä sekin pysähtyy, kun kompressori ei käy.
Husdatan loggaus myös näyttää tällöin nopeudeksi 0%.
Tarkoitan nimenomaan keruupumppua eli pumppua mikä kierrättää viinaa kaivossa. Laitoin tämän kokeeksi talvella manuaalinopeudelle 27%. Kun kompura oli seis niin pyöritti silti viinaa kaivossa em. nopeudella.
Vastaan tässä samalla jmajalle. Minulla siis lämmönjaon pumppu on auto asetuksella ja lämmityskaudella käy myös silloin kun kompura on seis. Ja näin se pitääkin olla kun ei ole ulkoista kiertovesipumppua.
Minulla lämmityskäyttö on asetettu 17 asteeseen ja kesäkäyttöviive 7h. Kun tulee lämpimämpää kone menee "tyhjäkäynti" tilaan ja kääntää vaihtoventtiilin LKV asentoon. Tällöin myös lämmönjaon pumppu pysähtyy. Ymmärsin jmajan viestistä, että sinulla tässä tilassa edelleen vesi kiertää kun on lämmönjaon kiertovesipumppu manuaalinopeudelle asetettu? Tai sitten ymmärsin väärin.
-
Näyttää olleen lämmonjaon kiertopumpun arvo off, kun lämpötilat nousivat. Aika erikoista, että näyttää yhtäaikaa 80% ja off. Pumppausääntäkin kuului, mutta ehkä se oli sitten keruupumppu.
Ainoastaan tuo yksi legionella-ajo on osunut siihen ikkunaan, jossa on lämmitys pois päältä. Ilmeisesti muuten lämpö siirtyy lattiaan. Yllättävää, että lämpeää noin paljon. Vai onko keruun lämpötila-anturit niin lähellä varaajaa?
-
Pitää varmaankin estää tuo lämmityksen loppuminen. Sähköllä lämmitti maanvaraisia laatoitettuja lattioita kesälläkin. Joskus jäi pari päivää väliin kuumimmilla helteillä.
Pitää ehkä myös laittaa porakaivopumpulle käynnistysehto ulkoisen lämmönvaihtimen lämmetessä liikaa. Tai ehkä riittää, kun joskus saan IV:n esijäähdytyksen käyttöön. Silloin pitää porakaivopumppu olla päällä, kun jäähdytys on päällä.
Miksiköhän Bosch on noin herkkä keruun lämpötilalle? Luulisi, ettei 25 tai edes 30 C olisi kuin eduksi.
-
Mulla lämmönjako kv pumppu manuaalisesti 50% ja osaa Bosch sitä pienentää, kV jakson loppu 5% teholla.
Ehkä tuossa pohjavesisysteemissä ei osaa jarruttaa eli käydä loppujaksoa pienellä teholla, liuospumppu 19% ja kaivosta otetaan vain 2 astetta. KV jakson jälkeen pyörittää vettä lattialämmityspiirissä pienellä nopeudella jonkin aikaa.
-
Tässä viikkokuvat, joista näkee mitä tapahtui ennen "helteitä" ja sen aikana. Keruun lämpötila pysyi kurissa yhdellä keruupumpun lyhyellä käyntijaksolla jonkin aikaa kompressorin sammuttua. Kun lämmönjaossa ei enää ollut virtausta, tämä ei onnistunut. Siis ilmeisesti hukkalämpö meni lattiaan lämmityskaudella?
-
Moi
Meillä on semmonen probleema tuon kanssa että kiertovesi pysyy siinä 22-23 tienoilla (vesikiertoinen lattialämpö). Muuten talon lämpötila hyvä, mutta pesuhuoneen lattia viileähkö ja lämpötila aamuisin yön jälkeen laskee tuonne 21 tietämille ja nousee päivän aikana ehkä asteen auringon takia. Emäntä varsinkin toivoisi että olis pesuhuoneessa semmonen 22.5-23.5 lämmintä.
Olen koittanut säätää asetuksia nostamalla pumpusta sitä huonelämpötila asetusta (nyt 23.5) ja lämpökäyrää, jonka mukaan min menovesi pitäisi olla +28 ulkolämpötilan ollessa +20 ja +40 ulkolämpötilan ollessa -35. Lämmityskäyttö on +30 asti.
Luulen että tuommonen n. 24-25 asteinen kiertovesi olis sopiva, mutta tuntuu että se on juuttunut tuohon 23 asteeseen.
Ongelmat alkoivat vasta kelien lämmetessä. Talo on uusi okt ja muutettiin maaliskuun lopulla, jolloin käyrä oli muistaakseni 23-38 ja sisälämpötila-asetus 22. Tuolloin lämpesi hyvin ja pesuhuonekin oli jopa asetusta lämpimämpi (23-24).
Olen siis pikkuhiljaa nostanut vuorotellen sisälämpötila asetusta 0,5 kerrallaan tai lämpökäyrän alapäätä 1 asteen kerrallaan. Jokaisen muutoksen jälkeen pumppu ”herää henkiin” ja pukkaa 1-1.5pv kunnolla lämpöä, jopa niin että pesuhuoneessa on jopa hellelukemia ollut. Jonkun ajan päästä pumppu ilmeisesti kuvittelee saavuttaneensa uudet asetukset ja siirtyy taas horrokseen pitäen kiertoveden 22-23 paikkeilla.
Pumppu ei siis noudata lämpökäyrää ja tuntuu että loputtomiin noita asetuksiakaan ei voi enää hilata ylöspäin.
Pumppu tuo 2-8 malli
Sinulla toimii kaikki niinkuin pitää enkä suosittele mitään muuttamaan. Lattia ja huoneilma ovat yleensä saman lämpöisiä. Jos pesuhuoneessa lämpö laskee johtuu se iv koneesta joka osaa säätää yöllä viileästä ulkoilmasta +10 tuloilman 18-20 asteen nurkille. Koska poisto on pesuhuoneessa suurinta viileä tuloilma sitä jäähdyttää.
Jos haluat väkisin lämmittää kesällä tuota pesuhuoneen lattiaa, laita huone-anturi pesuhuoneeseen. Katso että muut piirit ovat suljettuna, muuten tulee helle koko taloon. Huoneanturiin voit laittaa niin paljon pyyntiä ulkoilmasta riippumatta että lattia lämpiää. Talvella voit siirtää tuon anturin sitten järkevämpään paikkaan koko taloa ohjaamaan.
-
Tässä viikkokuvat, joista näkee mitä tapahtui ennen "helteitä" ja sen aikana. Keruun lämpötila pysyi kurissa yhdellä keruupumpun lyhyellä käyntijaksolla jonkin aikaa kompressorin sammuttua. Kun lämmönjaossa ei enää ollut virtausta, tämä ei onnistunut. Siis ilmeisesti hukkalämpö meni lattiaan lämmityskaudella?
Mielestäni juuri noin. Pumppu ohjaa kv jakson jälkeen vettä pienellä nopeudella lattiaan, onhan vaihdin todella kuuma kun kuumkaasu lopussa 100 astetta.
-
Mielestäni juuri noin. Pumppu ohjaa kv jakson jälkeen vettä pienellä nopeudella lattiaan, onhan vaihdin todella kuuma kun kuumkaasu lopussa 100 astetta.
Mulla se kylläkin kierrättää lämmityskaudellakin hitaasti (1%) vettä käyttövesivarajassa n. 15 min kompura sammuksissa. Sitten vaihtaa lattiaan ja käynnistää kompuran, jos tarvetta on.
Tuo taitaa riippua asetuksista eli ulkoisella puskurilla tai ohitusputkella toimii toisin.
-
Mulla se kylläkin kierrättää lämmityskaudellakin hitaasti (1%) vettä käyttövesivarajassa n. 15 min kompura sammuksissa. Sitten vaihtaa lattiaan ja käynnistää kompuran, jos tarvetta on.
Tuo taitaa riippua asetuksista eli ulkoisella puskurilla tai ohitusputkella toimii toisin.
Samoin toimii minullakin. Ulkoista puskuria tai ohitusta ei ole. Nyt on ollut viileä päivä niin "tyhjäkäynti" on mennyt pois päältä. Vaihtoventtiili lämmityksen puolella ja kiertovesipumppu käy 2% vauhdilla. AUTO asetus käynnissä. 23.6 asteinen näyttäisi menevän lattiaan nyt boschin mittareiden mukaan.
-
Miten muilla menee käyttöveden jäähtyminen menolämpötilan/vuodenajan mukaan?
Onko normaalia, että kesällä jäähtyy huomattavasti nopeammin? Säästöasetuksella on ollut ja vettä ei juuri käytetä, kun remppa on kesken. Lämmittää 48:aan ja seuraava jakso alkaa 42:sta. Jaksojen väli nyt n. 14 h (menolämpö 22 C), kun huhtikuun lopussa oli 18 h (menolämpö 32 C) ja maaliskuussa 25 h (menolämpö 40 C).
Onko normaalia vai vuotaako vaihtoventtiili tms?
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9012.0;attach=16860;image)
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9012.0;attach=16862;image)
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9012.0;attach=16864;image)
-
Katselin eilen lokiarvot. Vajaan 2 kk aikana oli tullut normaalia suurempi ero lämmönjaon energiamittarin ja Boschin ilmoituksen välille. Eroa oli 10% energiamittarin eduksi. Reilun 300 kWh tuotolla siis n. 30 kWh ylimääräistä. Käyttövettä tehty 180 kWh, joten ei tuo 30 kWh riitä selittämään lyhentyneitä käyttövesijaksovälejä.
Boschin ilmoituksen mukaan viimeisen 24 h aikana on lämmönjakoon mennyt 1 kWh, vaikka kompura on tehnyt vain käyttövettä.
Tiedä sitten mikä on tarkkuus hyvin pienellä dT:llä.
-
Miten muilla menee käyttöveden jäähtyminen menolämpötilan/vuodenajan mukaan?
Onko normaalia, että kesällä jäähtyy huomattavasti nopeammin? Säästöasetuksella on ollut ja vettä ei juuri käytetä, kun remppa on kesken. Lämmittää 48:aan ja seuraava jakso alkaa 42:sta. Jaksojen väli nyt n. 14 h (menolämpö 22 C), kun huhtikuun lopussa oli 18 h (menolämpö 32 C) ja maaliskuussa 25 h (menolämpö 40 C).
Onko normaalia vai vuotaako vaihtoventtiili tms?
Vähän myöhässä vastaan, mutta kuitenkin. 4:llä asukkaalla keskimäärin kerran vuorokaudessa käyttövettä tekee. Säästöasetus ja 40-50 rajat asetettu. Kerran viikossa terminen desinfiointi.
-
Vähän myöhässä vastaan, mutta kuitenkin. 4:llä asukkaalla keskimäärin kerran vuorokaudessa käyttövettä tekee. Säästöasetus ja 40-50 rajat asetettu. Kerran viikossa terminen desinfiointi.
Onpa eroa! Ei taida kyllä vettäkään juuri kulua. Olikos teillä ulkoinen kiertopumppu eli kiertääkö kylmä lämmönjaon vesi MLP:ssä kesällä?
-
Onpa eroa! Ei taida kyllä vettäkään juuri kulua. Olikos teillä ulkoinen kiertopumppu eli kiertääkö kylmä lämmönjaon vesi MLP:ssä kesällä?
Ei ulkoista kiertopumppua. Kun lämpötila ylittää 18 niin menee tyhjäkäynnille ja vaihtovena on LKV asennossa ja kaikki pumput seis.
vettä menee 4 hengelle kyllä vähän. Keskimäärin noin 76m3 vuosi. 2 lasta 2 aikuista. Katsoin nuo säätörajat vielä. 40-56 on asetus, mutta pumppu lopettaa kun käyttövesi on 50 asteista.
-
Kokeilin laittaa kesäasentoon eli muutin kesä-talvi -lämpötilaa. Nyt siis kiertopumppu seis ja vaihtoventtiili käyttövedellä.
Käyttöveden jäähtyminen hidastui merkittävästi. Nyt kestää 47,9->46,2 6 h, kun ennen muutosta kesti 3,5 h. Luultavasti siis menee tuolla taas n. 24 h ilman veden käyttöä, kuten talvella. Mutta tarkoitus olisi vettä kierrättää kesälläkin.
Onko normaalia vai vuotaako vaihtoventtiili? Voiko lämmönjaossa kiertävä 22 C vesi vaikuttaa noin paljon?
-
Vaikea sanoa mistä johtuu. Mulla kiertää vesi lämmityspiirissä, tosin n. 24-25 astetta näin kesällä.
Edit: Bosch sammuttaa kiertovesipumpun näköjään kesällä vaikka manuaaliasetus 60%. Ei siis aina kierrätä vettä lattiapiirissä.
Tunnin verran käy vuorokaudessa kompura, lasku 56->48 siis kestää n. 10h. Asetus normaali ei säästö.
Toki vettä myös kulutetaan, mm. useampi suihku vuorokaudessa.
Saattaa sotkea tuo kaivon korkea lämpötila kulutusmittaria:
Temperature Avg. temp Min temp Max temp
Brine In 18,3 10,9 22
Brine Out 16,9 8,2 20,6
Hot water 2 52,6 48,1 57,4
Device Power Runtime kWh Costs
Compressor 0W 0:58 0 0
Copin pitäs olla huomattavasti korkeampi kun minimi tulo kaivosta on 10.9, silti pysyy laskurin mukaan normi lukemilla.
Ei silti stressaa, mittasin viime vuonna ja 90 kWh meni käyttöveteen kesäkuukautena, tuosta ei oikein voi säästää. 135m3 vuosi vettä ja 4 henkilöä.
-
Taas on vuosi vierähtänyt, alla tilastot kaikkien kolmen vuoden osalta
1. vuosi: 1.7.2019 - 30.6.2020
Lämmitys
- tuotettu energia 23746 kWh
- käytetty sähkö 4454 kWh
- COP 5,33
Lämmin käyttövesi
- tuotettu energia 2539 kWh
- käytetty sähkö 793 kWh
- COP 3,20
Kompressori
- käyttötunnit 4494 h
- käynnistykset 2037
2. vuosi: 1.7.2020 - 30.6.2021
Lämmitys
- tuotettu energia 26983 kWh
- käytetty sähkö 5196 kWh
- COP 5,19
Lämmin käyttövesi
- tuotettu energia 2562 kWh
- käytetty sähkö 795 kWh
- COP 3,22
Kompressori
- käyttötunnit 4729 h
- käynnistykset 1802
3. vuosi: 1.7.2021 - 30.6.2022
Lämmitys
- tuotettu energia 34354 kWh
- käytetty sähkö 6631 kWh
- COP 5,18
Lämmin käyttövesi
- tuotettu energia 2582 kWh
- käytetty sähkö 847 kWh
- COP 3,05
Kompressori
- käyttötunnit 5679 h
- käynnistykset 1393
Autotalli/sivurakennus kytkettiin mukaan vuoden 2021 maaliskuussa ja sen takia kokonaiskulutus on nyt reilusti kasvanut.
Kivasti näkyy tilastoissa tuo käynnistysten määrän väheneminen, kun lämmitystä tarvitaan enemmän.
Lämpimän käyttöveden COP vähän huonontunut, taisin korottaa käyttöveden lämpötilaa jonkin verrran.
Kaikki lukemat siis Boschin ilmoittamia, ulkoisia mittareita ei ole asennettuna.
Meillä siis vaihdettiin maakaasusta tähän maalämpöön. Ajoitus sattui nappiin, nyt ei ole tarvinnut tuskailla kalliiden kaasuhintojen kanssa.
Ja sähköäkin tulee toistaiseksi alle 6 snt/kWh, kiinteä sopimus voimassa vielä vuoden.
-
7001i on viime päivinä ruvennut antamaan vikailmoituksia:
5448 Kylmäainemäärä liian pieni
5543 tulistuslämpötila on optimin yläpuolella
Onko kellään tietoa/kokemusta näistä?
Boschin huolto tilattu...
-
https://jseducation.se/files/pages/service-manual--ivt-geo-312-c-bosch-compress-7000-.pdf
Paisuntaventtiilivikaan viittaisi 5543 ja 5448 kylmäainevuotoon. Eiköhän tuo selviä kun huolto tulee. Päivittelehän tännekin kun homma selvä niin saa muutkin 7001i omistajat tietoa, jos sattuu kohdalle.
-
Tulistuslämpötilaa varoitellut täälläkin parikertaa kun käyttövettä on kuumennettu 70 asteiseksi.
Pyrkii minusta pitämään kuumakaasun alle sadassa asteessa.
-
Tulistuslämpötilaa varoitellut täälläkin parikertaa kun käyttövettä on kuumennettu 70 asteiseksi.
Pyrkii minusta pitämään kuumakaasun alle sadassa asteessa.
Hmm, tästä ei varmaan ole kyse. En ole koskaan kuumentanut käyttövettä enempää kuin legionellatappo +65°C. Normi LKV pyynti kesällä on +52°C ja silläkin näitä virheitä nyt tulee. Patterivettähän tuo pumppu ei nyt kesällä tee ollenkaan.
Päivittelen tänne miten homma etenee.
-
Onkos kukaan viritellyt pörssisähköohjausta 7001i:hin? Ilmeisesti uusimmissakaan ohjelmaversioissa ei tuolle ole suoraa tukea?
Husdatan kautta tuon varmaan saisi melko helposti tehtyä. Sisälämpötilaa voi säätää helposti. Ilman sisälämpötila-anturia menolämpötila muuttuu 3 astetta yhtä sisälämpötila-astetta kohti.
Ei olisi montaa riviä koodia johonkin Linux-purkkiin muutella tuota sisälämpötila-asetusta jollain logiikalla pörssihinnan mukaan.
Voikohan kerran tunnissa muutettu asetus olla jo vahingollista tuon tallennukseen käytettävälle muistille? Tuskin.
-
Onkos kukaan viritellyt pörssisähköohjausta 7001i:hin? Ilmeisesti uusimmissakaan ohjelmaversioissa ei tuolle ole suoraa tukea?
Husdatan kautta tuon varmaan saisi melko helposti tehtyä. Sisälämpötilaa voi säätää helposti. Ilman sisälämpötila-anturia menolämpötila muuttuu 3 astetta yhtä sisälämpötila-astetta kohti.
Ei olisi montaa riviä koodia johonkin Linux-purkkiin muutella tuota sisälämpötila-asetusta jollain logiikalla pörssihinnan mukaan.
Voikohan kerran tunnissa muutettu asetus olla jo vahingollista tuon tallennukseen käytettävälle muistille? Tuskin.
Mulla ei nykyisin ole pörssisähköä, mutta säätelen mm. sisälämpötilaa vuorokauden eri ajoille.
Systeeminä siis Husdata H60 + Raspberry Pi koneella pyörivä Home Assistant softa. Ja Home Assistant softan sisällä käytän lisäksi Node Red ohjelmointia.
Toiminut luotettavasti keväästä lähtien.
Eli toimii niin, että Node Red ohjelmoitu lähettämään tiettyinä aikoina mqtt:n avulla tiedon uudesta huonelämpötila-asetuksesta, jonka H60 vastaanottaa ja välittää Boschille.
Lisäksi käytän tuota H60:ssa olevaa External Control muuttujaa siihen, että laitan liuospumpulle vakiokierrosnopeuden, kun komprosessori käy. Tämä sen vuoksi, että alkoi ns. ärsyttämään, kun liuospumpun kierrokset seilaavat ylös-alas ilman kunnon syytä, aika nopealla syklillä.
Boschin liuospumpun kontrolli toimii tällä vakionopeudellakin sillä tavalla fiksusti, että nostaa nopeutta, jos lämpötilaerotus kasvaa yli 3K.
Tuosta huonelämpötilasäädöstä ja pörssisähköstä vielä sen verran, että Home Assistant softaan on valmis palikka Nordpool hintojen lukemiseen.
Ainakin Boschin järjestelmässä voi olla haasteena saada systeemiä reagoimaan riittävän nopeasti, jos tavoitteena olisi tuntikohtainen säätö.
Noilla External Control jutuilla voi kyllä estää kompressorin ja vastusten käytön.
Niihin siis tarvitaan asetuksia myös Boschista, katso Bosch ProControl 800 manuaali, kohta 4.1.1
-
Tarkoitatko siis external controllilla noita kärkitietoja, joilla voi ohjailla eri toimintoja? Näyttää olevan Husdata release notessa, että melko uudella versiolla voi noihin vaikuttaa. Siis huijata, että olisi ulkoinen input.
-
Mulla ei nykyisin ole pörssisähköä, mutta säätelen mm. sisälämpötilaa vuorokauden eri ajoille.
Systeeminä siis Husdata H60 + Raspberry Pi koneella pyörivä Home Assistant softa. Ja Home Assistant softan sisällä käytän lisäksi Node Red ohjelmointia.
Toiminut luotettavasti keväästä lähtien.
Eli toimii niin, että Node Red ohjelmoitu lähettämään tiettyinä aikoina mqtt:n avulla tiedon uudesta huonelämpötila-asetuksesta, jonka H60 vastaanottaa ja välittää Boschille.
Lisäksi käytän tuota H60:ssa olevaa External Control muuttujaa siihen, että laitan liuospumpulle vakiokierrosnopeuden, kun komprosessori käy. Tämä sen vuoksi, että alkoi ns. ärsyttämään, kun liuospumpun kierrokset seilaavat ylös-alas ilman kunnon syytä, aika nopealla syklillä.
Boschin liuospumpun kontrolli toimii tällä vakionopeudellakin sillä tavalla fiksusti, että nostaa nopeutta, jos lämpötilaerotus kasvaa yli 3K.
Tuosta huonelämpötilasäädöstä ja pörssisähköstä vielä sen verran, että Home Assistant softaan on valmis palikka Nordpool hintojen lukemiseen.
Ainakin Boschin järjestelmässä voi olla haasteena saada systeemiä reagoimaan riittävän nopeasti, jos tavoitteena olisi tuntikohtainen säätö.
Noilla External Control jutuilla voi kyllä estää kompressorin ja vastusten käytön.
Niihin siis tarvitaan asetuksia myös Boschista, katso Bosch ProControl 800 manuaali, kohta 4.1.1
Mistähän tuon manuaalin voisi löytää? Onko tietoa, onko 7800i myös ProControl 800?
Voiko huonelämpötilasäädöllä vaikuttaa, vaikka erillistä huonelämpötila-anturia ei olisi asennettu?
Näistä Boscheista on kyllä hankala löytää tietoja.
-
Laitteen mukana tuli paperiversio. Nopealla haulla löytyi ruotsinkielinen.
https://www.rskdatabasen.se/infodocs/KONFIG/KONFIG_765_6249285.pdf
Kuten sanoin huonelämpötilan lasku Husdatalla, appilla tai koneelta vaikuttaa 3 C/1 C menolämpöön, jos anturia ei ole.
-
Mistähän tuon manuaalin voisi löytää? Onko tietoa, onko 7800i myös ProControl 800?
En ole ollenkaan varma, että on enää ProControl 800.
Jostain viesteistä muistelisin, että on joku Siemens/Junkers, mutta en ole tarkistanut.
-
Onkos kukaan viritellyt pörssisähköohjausta 7001i:hin? Ilmeisesti uusimmissakaan ohjelmaversioissa ei tuolle ole suoraa tukea?
Husdatan kautta tuon varmaan saisi melko helposti tehtyä. Sisälämpötilaa voi säätää helposti. Ilman sisälämpötila-anturia menolämpötila muuttuu 3 astetta yhtä sisälämpötila-astetta kohti.
Ei olisi montaa riviä koodia johonkin Linux-purkkiin muutella tuota sisälämpötila-asetusta jollain logiikalla pörssihinnan mukaan.
Voikohan kerran tunnissa muutettu asetus olla jo vahingollista tuon tallennukseen käytettävälle muistille? Tuskin.
Kannattaa katsoa sisarfoorumilla (lampopumput) ketjua josta löytyy upouudet ja helpoimmat rajapinnat pörssitiedon hakuun. Löytyy uusimmista ketjuista ja malli miten homeassistanttiin saa ohjauksen ja muitakin toteutuksia. Linkki alla jos toimii...
https://lampopumput.info/foorumi/threads/yksinkertainen-ohjelmistorajapinta-api-sähkön-pörssihinnan-hakemiseen.33938/
-
Tuollahan on manuaalin mukaan monia aika päällekkäisiä vaihtoehtoja tuolle ulkoiselle tulolle. Onko kukaan selvittänyt mikä niiden erona on? Poikkeaako nuo EVUn sisältävät jotenkin muista?
Mitä tapahtuu, jos blokkaa kompressorin ja vastukset päiväksi? Meneekö asteminuutit niin paljon pakkaselle, että laittaa myös vastukset päälle? Pitää kai kokeilla.
Voisi tietyst käyttää toista ulkoista vastusten ja toista kompuran estoon, mutta silloin voi tulla kylmä, jos kumpura ei syystä tai toisesta suostu käynnistymään.
Entä mitä tapahtuu legionella-ajolle, jos kompura ja vastukset on blokattuna sen ajastuksen kohdalla? Tekeekö myöhemmin vai vasta viikon päästä?
Sinänsä voisi olla parempi tehdä pörssioptimointi sisälämpötilasäädöllä. Tosin se ei vaikuta käyttöveteen. No voihan sen tehdä kuumaksi, kun on halpaa.
-
Bosch ja asteminuutit!
Käyttääkö tuo ollenkaan moista käsittettä tjms siihen viittavaa?
-
Tuollahan on manuaalin mukaan monia aika päällekkäisiä vaihtoehtoja tuolle ulkoiselle tulolle. Onko kukaan selvittänyt mikä niiden erona on? Poikkeaako nuo EVUn sisältävät jotenkin muista?
Mitä tapahtuu, jos blokkaa kompressorin ja vastukset päiväksi? Meneekö asteminuutit niin paljon pakkaselle, että laittaa myös vastukset päälle? Pitää kai kokeilla.
Voisi tietyst käyttää toista ulkoista vastusten ja toista kompuran estoon, mutta silloin voi tulla kylmä, jos kumpura ei syystä tai toisesta suostu käynnistymään.
Entä mitä tapahtuu legionella-ajolle, jos kompura ja vastukset on blokattuna sen ajastuksen kohdalla? Tekeekö myöhemmin vai vasta viikon päästä?
Sinänsä voisi olla parempi tehdä pörssioptimointi sisälämpötilasäädöllä. Tosin se ei vaikuta käyttöveteen. No voihan sen tehdä kuumaksi, kun on halpaa.
En osaa sanoa noista EVUn sisältämistä.
Jonkin verran noita muita testailin kesällä ja käsittääkseni ne toimivat manuaalin mukaisesti eli voi blokata komressorin, vastukset, lämmityskäytön tai käyttöveden lämmityksen. Ja musta ne on sillä tavalla ensisijaisia, että sitten muu kontrolli ei vaikuta.
Olen samaa mieltä, että sisälämpötilan säätö näyttäisi sopivan parhaiten pörssisähkövirityksiin.
Tietty voisi noilla blokkauksilla estää lämmityskäytön ja/tai käyttöveden lämmityksen, kun on erittäin kallita tunteja.
-
Bosch ja asteminuutit!
Käyttääkö tuo ollenkaan moista käsittettä tjms siihen viittavaa?
On siellä varmaan jotain sellaista. Näkyy valikossakin siihen viittaavaa juuri vastusten osalta silloin kun lämmitys jää jälkeen jostain syystä.
-
7001i on viime päivinä ruvennut antamaan vikailmoituksia:
5448 Kylmäainemäärä liian pieni
5543 tulistuslämpötila on optimin yläpuolella
Onko kellään tietoa/kokemusta näistä?
Boschin huolto tilattu...
Päivitystä tähän...
Huoltoliike kävi reilu kuukausi sitten ekan kerran. Huoltojampan ensimmäinen kysymys oli että missäs täällä on se ulkoyksikkö... No joo, katsoi sitten silmämääräisesti että ei näy vuotoja, ja lisäsi kylmäainetta. Tällä pärjättiin pari viikkoa, sitten alkoi taas tulla näitä samoja virheilmoituksia.
Toinen huoltokäynti pari viikkoa sitten. Boschin expertit ohjeistivat huoltoliikettä tarkastamaan korkeapaineanturin, näissä kuulemma ollut muutamia vuotoja. Anturin sisältä löytyikin kompuran voiteluöljyä, eli todennäköinen vuodon lähde saatiin paikallistettua.
Kolmas huoltokäynti tänään, vaihdettiin uusi korkeapaineanturi. Katsellaan josko nyt pysyisi kylmäaineet sisällä.
Nämä virheilmoitukset tulee vain sinne huoltovalikon puolelle näkyviin, eli kannattaa aina välillä käydä siellä kurkkaamassa että kaikki on kunnossa.
-
Onkos joku syventynyt Husdatan lämminvesiohjelmaan eli "2213 Warm Water program". Ohje sanoo sille kolme arvoa 0 (off), 1 (Eco) ja 2 (Comfort). https://online.husdata.se/h-docs/C10.pdf
Oli 0. Käyttövettä ei tehty ja EasyRemote appissa näkyy 54 C ja EcoPlus valittuna. Vaihdoin sen "Lämmnvesi säästö" jolloin tuli 63 C ja Husdatassa 1. Sitten vaihdoin "Päällä+ LV" jollon tuli 67 C ja Husdatassa 2.
Sitten vaihdoin takaisin EcoPlussaan. Nyt näkyikin Husdatassa 5 ja käyttövesijakso oli alkanut.
Uskaltaako tuonne kirjoittaa jotain? Ajatuksena vaihtaa ohjelmaa pörssisähkön mukaan.
-
Onkos joku syventynyt Husdatan lämminvesiohjelmaan eli "2213 Warm Water program". Ohje sanoo sille kolme arvoa 0 (off), 1 (Eco) ja 2 (Comfort). https://online.husdata.se/h-docs/C10.pdf
Oli 0. Käyttövettä ei tehty ja EasyRemote appissa näkyy 54 C ja EcoPlus valittuna. Vaihdoin sen "Lämmnvesi säästö" jolloin tuli 63 C ja Husdatassa 1. Sitten vaihdoin "Päällä+ LV" jollon tuli 67 C ja Husdatassa 2.
Sitten vaihdoin takaisin EcoPlussaan. Nyt näkyikin Husdatassa 5 ja käyttövesijakso oli alkanut.
Uskaltaako tuonne kirjoittaa jotain? Ajatuksena vaihtaa ohjelmaa pörssisähkön mukaan.
Itsekin näitä testailin alkuvuodesta ja samoja kummallisuuksia tuli vastaan.
Laitoin asiasta seuraavaa viestiä Husdatan Peterille (helmikuu 2022):
By logging the data with Home Assistant, I have found out the following status codes:
# 5 = Eco+
# 1 = Eco
# 2 = Comfort
Are these codes correct for Bosch 7001i?
Usually I’m using mode Eco+, so H60 shows status code 5.
However, I noticed that sometimes H60 changes the code to 0, although there are no changes in the heat pump settings.
I also tested the system so that the Warm water program was changes through the Easy Remote mobile application.
The heat pump changed the mode from Eco+ to Eco and the “Warm water set point" / 0111 was changed accordingly.
However, H60 didn’t change the status, it remained as 5.
There is something that doesn’t work as expected, perhaps H60 doesn’t read the correct register?
Peter ei tainnut asiaan silloin mitenkään reagoida ja minultakin jäi taka-alalle, kun ei ollut niin ajankohtainen.
Harmi, ettei vieläkään toimi luotettavasti.
Laita viestiä Peterille, ehkä sitten saadaan kuntoon.
-
Kokeilin vielä MLP kosketusnäytöltä ja tulos oli sama. Siis löytyy arvot 1, 2 ja 5. Jotenkin oli kuitenkin 0 ennen kuin koskin mihinkään. Kompura on siis jo sammunut, mutta edelleen Husdatassa 5.
Kokeilin kirjoittaa tuonne eri arvoja. 0 ei tee mitään havaittavaa eli ei edes muuta arvoa, vaan aikasempi arvo säilyy. 1, 2 ja 5 valitsevat nuo lämminvesiohjelmat. Miten sitten tuolla oli 0?
Samoja havaintoja siis ISKIllä.
Kai tuonne uskaltaa noita 1, 2 ja 5 kirjoittaa?
-
Nyt toimii ensimmäinen versio pörssiohjauksesta. Ehkä uskaltaa siirtyä pörssisähköön kuun vaihteessa, kun nykyinen järkevä 13 c/kWh hinta loppuu ja uudet olisi kai 50 c/kWh paikkeilla.
Muuttaa sisälämpötilaa haarukassa 18-23 33 tunnin jaksossa niin, että keskimäärin on 21. Käyttövesi nostetaa EcoPlussasta Ecoon niinä tunteina, jolloin sähkö maksaa enintään mimini + puolikas keskihajonta. Iltapäivällä alkaneella 33 tunnin jaksossa noita on 10. Ehkä oikein halvalla voisi laittaa lisäkäyttöveden päälle?
Saa ohjata noin, vaikka pörssisähkön otan vasta kuunvaihteessa. Kaipa se helpottaa Suomen sähkötilannetta.
Olisi mukava päästä säätämään edelleen huoneenlämpöä manuaalisesti. Pitänee lisätä käyttöliittymä, jolla muokkaa tuota keskimääräistä arvoa.
-
Toimiiko muilla boschin äppi oikein?
Täällä ei näytä kulutettua sähköä.
-
Kyllä se toimii, itsellä aluksi ei toiminut, mutta kun asensin pumpun uudelleen appiin viivakoodia käyttäen niin alkoi toimimaan.
-
Jaa-a, kyllä tuo perhanan Putler on saattanut meidät ikävään tilanteeseen. Yks jos toinen on joutunut miettimään sähkön kulutusta, elinkustannuksia ym. Olemme kuitenkin siinä sen verran onnellisessa asemassa, ettemme joudu tuijottelemaan klashnikovin piippua edestäpäin, ainakaan vielä. Syyskuun loppuun saakka sain nauttia edullisesta sähköstä ( 4,49 senttii/ kwh ), mutta nyt olen itsekkin pörssipahisen kiroissa. Siksipä nyt pitää etsiä ne edullisimmat tunnit ja siihen sopivat ohjelmat. Ajattelun hoitaa Raspberry pi4, ohjelmana pyörii Fissio joka ohjaa gpio lähdön kautta transmitteriä Ajax hälytysjärjestelmässä ja joka ohjaa relettä Boschin pumpun inputeissa. Tällä tavoin sain ohjauksen toimimaan melko yksinkertaisesti, ilman suurempaa kokemusta raspberryn ohjelmoinnista. Input 1 kautta valitsin toiminnot joihin input tieto pumpussa vaikuttaa. Varmasti joltain löytyy yksinkertaisempi ratkaisu asiaan, mutta näin minä sen ratkaisin.
-
Kertokaas mistä ihmeestä säädän lämpimän käyttöveden tavoite lämpötilaa?
-
Päänäytöltä tai kännykästä voi valita eco+, säästö, tai mukavuus tilan. Ylälämmöt 48-56-63 alalämpö 6-8 astetta vähemmän.
-
Päänäytöltä tai kännykästä voi valita eco+, säästö, tai mukavuus tilan. Ylälämmöt 48-56-63 alalämpö 6-8 astetta vähemmän.
Ja jos noita ylä/alalämpöjä haluaa säätää, se tapahtuu huoltovalikon kautta.
-
Päänäytöltä tai kännykästä voi valita eco+, säästö, tai mukavuus tilan. Ylälämmöt 48-56-63 alalämpö 6-8 astetta vähemmän.
Käytännössä suunnilleen noin, mutta huoltovalikossa on merkittävästi korkeammat ylälämmöt, jotka ilmeisesti ovat menoveden lämpötiloja.
Profiilia voi vaihtaa Husdatan kautta automaattisesti. Mulla vaihtaa pörssisähkön mukaan eco+ ja säästön välillä.
-
Syksyjä kaikille. Minulla on ollut tuollainen 2-8 7001i Boschilainen käytössä vuoden päivät. Kokemukset lähes pelkästään hyvät, mutta yksi asia askarruttaa:
Uliseeko muilla lattiapiirin kiertovesipumppu kesät talvet 100 prosentin nopeudella? Asento siis automaatilla, eikä muutu vaikka sulkisi toisen jakotukin. Tuntuu erikoiselta, koska huoltovalikko kuitenkin ymmärtää näköjään noin suurinpiirtein kuinka paljon lattiakierrossa vettä virtaa.
-
Vähän samaa olen ihmetellyt 3-12 mallissa. Mutta vesikierroista puuttuu vielä suurin osa. Ajaa siis automaatilla aina 100%. Olen laittanut manuaalille.
-
Syksyjä kaikille. Minulla on ollut tuollainen 2-8 7001i Boschilainen käytössä vuoden päivät. Kokemukset lähes pelkästään hyvät, mutta yksi asia askarruttaa:
Uliseeko muilla lattiapiirin kiertovesipumppu kesät talvet 100 prosentin nopeudella? Asento siis automaatilla, eikä muutu vaikka sulkisi toisen jakotukin. Tuntuu erikoiselta, koska huoltovalikko kuitenkin ymmärtää näköjään noin suurinpiirtein kuinka paljon lattiakierrossa vettä virtaa.
Moi, minulla sama laite. Minulla taas päinvastainen tilanne. Ajaa todella matalilla tehoilla. se oli pitkään 6-8%. Nyt ajaa enää 2% tehoilla. Lämpöä riittää lattioissa niin en ole tuohon puuttunut.
Itseasissa laitteen asennuksen jälkeen kiertovesipumpun tehot oli yli 60% sama kun tehdasasetukset palautettiin. Siitä se alle vuorokaudessa sitten asettuu tuonne alle 10% ainakin minun koneella.
-
Tuohon kiertopumppuun. Muistaakseni boschin tuesta joskus sain vastauksen koskien 12 kw mallia. Jos virtaus lj piirissä on alle tietyn rajan, muistaakseni 26 l/sec tai 28l/sec. Pyörii pumppu 100%.
-
Tuohon kiertopumppuun. Muistaakseni boschin tuesta joskus sain vastauksen koskien 12 kw mallia. Jos virtaus lj piirissä on alle tietyn rajan, muistaakseni 26 l/sec tai 28l/sec. Pyörii pumppu 100%.
Tarkoitatko 0,26 tai 0,28 l/s vai 26 tai 28 l/min?
Aika typerä ohjelma, jos noin on! Tietysti 12 kW teholla tarvitaan jo suurehkoa virtaamaa, mutta miksi pyörittää 100%, jos kesällä lämmitetään vain märkätiloja, joihin ei suurta virtaamaa saa.
Mulla on toistaiseksi vasta märkätilojen lämmönjako tehtynä. Niissä virtaama on 80% kierroksilla ulkoisen virtausmittarin mukaan n. 0,9 m3/h eli 0,25 l/s. 12 kW teholla tuo tietysti johtaisi suureen dT:hen eli 11 C, mutta miksi se ei olisi riittävä 4-6 kW teholle, jota tuo kesällä käyttää. Automaatilla ajaa 100% dT-asetuksesta riippumatta, jolloin virtaama 1,2 m3/h eli 0,33 l/s, jolla 12 kW tehollakin dT olisi "vain" 8,5 C.
Onkohan tässä suhteessa vaikutusta myös ohjelmistoversiolla?
-
Mulla 2% tehoilla boschin laskurin mukaan virtaama on 0.3l/sek. Siksi varmaan ei nosta sitten kovemmaksi tuota...
-
0,3 l/s riittää varmaankin hyvin 8 kW mallille, varsinkin osteholla.
Millaisia kierroslukuja ja virtaamia muilla on? Onko dT tai lämmitysjärjestelmän valinnalla vaikutusta tuossa. Patterilämmityksessähän dT on yleensä 10 C luokkaa ja ylisuuri virtaus aiheuttaa ääntä. Ainakin 12 kW mallissa myös sisäinen kiertovesipumppu pitää jo häiritsevää ääntä 100% teholla.
-
Minulla säädetty manuaalisesti 60% =33l/min. Kesällä koitin pelkkää alakerran kiertoa, siellä 20mm putket niin auto asennossa pumppu 61%. Jos yläkerran 12mm putket on mukana niin 100% mennään 41l/min, aivan liikaa melua ja virtaamaa. Tuosta voisi päätellä että jos lattialämmitys on asiantuntevasti suunniteltu riittävän suurilla putkilla niin auto asetus toimii, kuten @rawpowerilla.
Kyllä tuon käsin säätämälläkin saa aika hyvin kohdalleen 60% ja 10kW teholla dT 5 astetta, 5kW niin vähän menee pieneksi dT 3 astetta. Keskimäärin jaksolla kuitenkin dT 4 astetta mikä on optimi arvo.
-
Tarkoitatko 0,26 tai 0,28 l/s vai 26 tai 28 l/min?
Aika typerä ohjelma, jos noin on! Tietysti 12 kW teholla tarvitaan jo suurehkoa virtaamaa, mutta miksi pyörittää 100%, jos kesällä lämmitetään vain märkätiloja, joihin ei suurta virtaamaa saa.
Mulla on toistaiseksi vasta märkätilojen lämmönjako tehtynä. Niissä virtaama on 80% kierroksilla ulkoisen virtausmittarin mukaan n. 0,9 m3/h eli 0,25 l/s. 12 kW teholla tuo tietysti johtaisi suureen dT:hen eli 11 C, mutta miksi se ei olisi riittävä 4-6 kW teholle, jota tuo kesällä käyttää. Automaatilla ajaa 100% dT-asetuksesta riippumatta, jolloin virtaama 1,2 m3/h eli 0,33 l/s, jolla 12 kW tehollakin dT olisi "vain" 8,5 C.
Onkohan tässä suhteessa vaikutusta myös ohjelmistoversiolla?
Juu siis litraa minuutissa :D :D.
En osaa sanoa vaikuttaako valinta lattialämmön tai patterilämmityksen välillä. Jostain asetuksestahan tuonkin pystyi valitsemaan.
Itsellä siis todella pienet putket muistaakseni 12x2 joten virtaus on todella rajoittunutta. Näin suunniteltu 2005.
-
Tein tänään sellaisen testin että vaihdoin pumpun manuaaliasennolle ja 60% nopeudeksi. Jakotukin virtaama tippui pieneksi jonka jälkeen veivasin säätöjä auki siten, että pääsin suunniteltuihin lukemiin, noin keskimäärin 1L/min per piiri ja yhteensä 13 litraa minuutissa. Eli pääsin samoihin lukemiin kuin aiemmin 100% nopeudella.
Vaihdoin takaisin automaatille pumpun säädön ja kas kummaa, pumppu hetken ihmetteli jonka jälkeen hitaasti tiputteli automaattisäädön sadasta prosentista 82:een !?!
Virtaus on nyt turhan suuri (koska säädetty 60% luvut kohdalleen) mutta piirien suhteet toisiinsa oikeat.
Nyt ei kyllä mene jakeluun tämä toimintaperiaate. Tuntuisi että tuo 82% on sekin ihan liikaa tuolle max 13 litran virtaukselle.
-
Tein tänään sellaisen testin että vaihdoin pumpun manuaaliasennolle ja 60% nopeudeksi. Jakotukin virtaama tippui pieneksi jonka jälkeen veivasin säätöjä auki siten, että pääsin suunniteltuihin lukemiin, noin keskimäärin 1L/min per piiri ja yhteensä 13 litraa minuutissa. Eli pääsin samoihin lukemiin kuin aiemmin 100% nopeudella.
Vaihdoin takaisin automaatille pumpun säädön ja kas kummaa, pumppu hetken ihmetteli jonka jälkeen hitaasti tiputteli automaattisäädön sadasta prosentista 82:een !?!
Virtaus on nyt turhan suuri (koska säädetty 60% luvut kohdalleen) mutta piirien suhteet toisiinsa oikeat.
Nyt ei kyllä mene jakeluun tämä toimintaperiaate. Tuntuisi että tuo 82% on sekin ihan liikaa tuolle max 13 litran virtaukselle.
Kokeile säätää pumpusta lämmönjaon lämpötilaeroa isommaksi vaikkapa 4 tai 5 astetta. Tämän pitäisi ymmärtääkseni laskea kierrosnopeutta.
Itse olen manuaalisesti laittanut 85% jolloin kiertää 25.8l/min.
-
Tätä on yritetty kyllä. Kaiken järjen mukaan sen pitäisi auttaa, mutta tosiaan aiemmin ollut mulla jopa 8K ero pyyntinä, mutta ei se pumppu sitä tottele. 3-4K näyttäisi olevan meno-paluu pyynnistä riippumatta.
-
Noniin laitetaanpas päivitystä pitkästä aikaa tännekin. 7453kwh koko vuoden kulutus tähän asti. Näyttäisi sille, että alle 9500kwh menee tänä vuonna. Jos viime vuoden kulutuksiin vertaa niin 9200-9300kwh koko vuoden kulutukseen pitäisi päästä. Ellei tule sitten todella kylmä marraskuu mikä näyttäisi nyt epätodennäköiseltä. Ei ole edes talvirenkaita tullut vielä vaihdettua..
-
Noniin laitetaanpas päivitystä pitkästä aikaa tännekin. 7453kwh koko vuoden kulutus tähän asti. Näyttäisi sille, että alle 9500kwh menee tänä vuonna. Jos viime vuoden kulutuksiin vertaa niin 9200-9300kwh koko vuoden kulutukseen pitäisi päästä. Ellei tule sitten todella kylmä marraskuu mikä näyttäisi nyt epätodennäköiseltä. Ei ole edes talvirenkaita tullut vielä vaihdettua..
Todella samoissa mennään. Täällä koko vuoden kulutus tähän asti 7732kWh verran. Itsekin odotan, että alle 10000kWh jäisi vuosikulutus.
-
Hyvää iltaa!
Vuodesta 2019 hyvin palvellut 7001i Compress 2-8kw alkanut nyt lämmityskauden alkaessa herjaamaan vikaa ”6219 - Lämpöpumpun huolto välttämätön”. Kuittaamisen jälkeen häiriö palaa n. 1-2vrk kuluttua takaisin. Kaikki tuntuisi muuten toimivan normaalisti. Mistään en löytänyt sen syvällisempää merkitystä koodille. Löytyisikö täältä apuja?
-
Hyvää iltaa!
Vuodesta 2019 hyvin palvellut 7001i Compress 2-8kw alkanut nyt lämmityskauden alkaessa herjaamaan vikaa ”6219 - Lämpöpumpun huolto välttämätön”. Kuittaamisen jälkeen häiriö palaa n. 1-2vrk kuluttua takaisin. Kaikki tuntuisi muuten toimivan normaalisti. Mistään en löytänyt sen syvällisempää merkitystä koodille. Löytyisikö täältä apuja?
Mulla taisi käydä niin, että olin kytkenyt legionellatapon kokonaan pois päältä ja sitten jonkin ajan kuluttua alkoi tulla tätä koodia.
Jos sulla on joku seuranta, niistä tietty näkee, onko tehnyt tätä kuumennusta.
Kannattaa myös tarkistaa, että legionellatapon asetukset niin, että tekee määrävälein.
-
Mielenkiintoinen koodi kyllä. Ei löydy edes IVT Geo 312 vikakoodioppaasta, joten ei sieltäkään apua saa. Oletko kysynyt paikalliselta boschin huollolta asiaa? Kun häiriö on päällä onko pumppu pois toiminnasta kunnes kuitattu?
-
Moi,
Kesä meni mökki lämpes ja ilmalämpöpumppu korjas homman.
Talvi tuli ja kysymys liittyy lämpökäyrään (lämmönsäätökäyrään). Talossa EI siis ole huoneantureita vaan masiina haistelee ulkoilmaa ja lämmittelee sen mukaan. kyseessä 3-12kw kone.
Ulkolämpötilan ollessa plussanpuolella, mutta aurinko ei lämmitä on huonelämpötila 7vrk otannalla 20,86. Pyynti koneelta 22,5c
Ulkona pakkasta muutamia asteita. Pyynti sama 22,5c. Huonelämpötila pysyttelee 19.80.
Mitä pitäisi tehdä käyrälle?
-
Minkäläainen käyrä sulla nyt on?
-35 asteessa menee minkälämpöinen vesi?
Mulla on -35 asteessa tavoite 37 ja nyt ulkona -3.6 ja 28 menoveden tavoite. 21.0 säädetty sisälämpötilan tavoite boschista. Termarit kaikki pois käytöstä ja kierrot täysin auki. Eli boschin omalla logiigalla ohjataan täysin.
-
Koneen asetuksista voi valita rakennuksen tyypiksi kevytrakenteinen niin reagoi ulkolämpötilan muutoksiin paremmin. Max menolämpötilaa lattiapiiriin voi säätää korkeammalle.
Käyrää voi jyrkentää tai tehdä suuntaissiirtoa kunnes tavotelämpötila saavutetaan. Muistaakseni 0 kohdalla käyrässä tuo suuntaissiirto mahdollinen esim +2 astetta. Virallinen termi lienee syyskuivaus kun ilma vielä kosteaa ennenkuin mennään pakkaksen puolelle.
Nollakelillä rakennuksen lämmöntarve lisääntyy ja lämpöä pitää syöttää eri tahtiin kuin syksyllä.
Itsellä nyt näyttäs menevän 32 asteista lattiaan kun ulkona -3. Huone-anturi pitää lämmön tasaisena n.23.8-23.9 kun pyynti 24.
-
Moi,
Tässä käyrä.(https://img.aijaa.com/t/00456/15105706.t.jpg) (https://aijaa.com/nFzCyl)] Mitä suosittelette, että tuolle teen?
Mitään asetusta talon rakenteesta ei ole laitettu. Toisaalta talo pysyy tasaisen lämpimänä joten annanko olla noin?
99 valmistunut lammi kivitalo jossa ikkunat on varmaan se heikoin lenkki.
(https://img.aijaa.com/t/00254/15105708.t.jpg) (https://aijaa.com/boWVwt)
-
Tuollainen asteen ero sisälämmössä on aivan valtava jos ulkoilma kylmenee vaikka 5 astetta. Liitteenä kuva omasta tilanteesta, ulkoilma 6.5-> 1 asteeseen ja sisällä pysyy lämpö 0,2 asteen tarkkuudella.
jos olet muuten tyytyväinen lämmitykseen tee vain pieniä muutoksia. Alkuun kannataa painaa tuosta 0 kohdalta -3 asteen käyrältä ja muuttaa arvoksi 2. Sisälämpötilan pitäisi nousta 1 asteen verran.
Varmista samalla että max meno lattiapiiriin on riittävä n. 40 astetta. invertteri pystyy ilman viiletessä käyttämään vaikka täyttä tehoa sisälämpötilan nostamiseksi.
Jos tilanne ei parane kannattaa sitten koneen perusasetukset käydä läpi, mahdollisesti hankkia huone-anturi, tasapainottaa lämpötila jakotukeista jne. Se on sitten isompi homma.
-
Tuollainen asteen ero sisälämmössä on aivan valtava jos ulkoilma kylmenee vaikka 5 astetta. Liitteenä kuva omasta tilanteesta, ulkoilma 6.5-> 1 asteeseen ja sisällä pysyy lämpö 0,2 asteen tarkkuudella.
jos olet muuten tyytyväinen lämmitykseen tee vain pieniä muutoksia. Alkuun kannataa painaa tuosta 0 kohdalta -3 asteen käyrältä ja muuttaa arvoksi 2. Sisälämpötilan pitäisi nousta 1 asteen verran.
Varmista samalla että max meno lattiapiiriin on riittävä n. 40 astetta. invertteri pystyy ilman viiletessä käyttämään vaikka täyttä tehoa sisälämpötilan nostamiseksi.
Jos tilanne ei parane kannattaa sitten koneen perusasetukset käydä läpi, mahdollisesti hankkia huone-anturi, tasapainottaa lämpötila jakotukeista jne. Se on sitten isompi homma.
Moi,
Kiitos alkuun ja sitten kysymys miksi juuri -3 kohdalta +2? Nostaako se silloin juurikin tuosta +5 ja -3 väliltä tiukemmin lämpöä? Toinen kysymys liittyen käyttöveteen tavoite on 50c lämpötila pyörii siinä 38-40 välillä yleisesesti. En mistää löytänyt mistään minimi arvoa käyttöveden lämpötilalle. Liskäksi miksi infossa lukee kompressorin tila jäähd.?
-
Moi,
Kiitos alkuun ja sitten kysymys miksi juuri -3 kohdalta +2? Nostaako se silloin juurikin tuosta +5 ja -3 väliltä tiukemmin lämpöä? Toinen kysymys liittyen käyttöveteen tavoite on 50c lämpötila pyörii siinä 38-40 välillä yleisesesti. En mistää löytänyt mistään minimi arvoa käyttöveden lämpötilalle. Liskäksi miksi infossa lukee kompressorin tila jäähd.?
Käyttöveden pitäisi olla vähintään 50 astetta Suomessa: https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/legionellabakteerit-vesijarjestelmissa/legionellaa-koskeva-lainsaadanto-ja-ohjeistus
Ihmettelin itsekin miksi Bosch Compress 7800i LWM käyttäveden ollessa "Normaali" asetuksessa se laskee 45-50 asteeseen välillä. Kun käyttöveden vaihtaa "Mukavuus" tilaan niin lämpötila pysyy yli 50 asteen.
-
Käyttöveden pitäisi olla vähintään 50 astetta Suomessa: https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/legionellabakteerit-vesijarjestelmissa/legionellaa-koskeva-lainsaadanto-ja-ohjeistus
Ihmettelin itsekin miksi Bosch Compress 7800i LWM käyttäveden ollessa "Normaali" asetuksessa se laskee 45-50 asteeseen välillä. Kun käyttöveden vaihtaa "Mukavuus" tilaan niin lämpötila pysyy yli 50 asteen.
Ei sen tarvii olla jos kerran viikos on automaatti kuumennus. Mukavuus tilalla käyttää vastusta. Eiks perus lämmityksellä kuitenkin pitäs päästä tonne 50 huitteille?
-
Ei sen tarvii olla jos kerran viikos on automaatti kuumennus. Mukavuus tilalla käyttää vastusta. Eiks perus lämmityksellä kuitenkin pitäs päästä tonne 50 huitteille?
Näin minäkin luulin, mutta tuolla THL:n sivuilla lukee Asumisterveysasetuksen alla näin
Lämminvesilaitteistosta saatavan lämpimän vesijohtoveden tulee aina olla vähintään 50 °C, jaksottainen veden tulistus ei täytä tätä vaatimusta, jos veden lämpötila jää syklin jossakin vaiheessa alle 50 °C.
-
Sama määräys:
https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/legionellabakteerit-vesijarjestelmissa/legionellaa-koskeva-lainsaadanto-ja-ohjeistus
"Suomessa 55 °C minimilämpötilavaatimus lämpimälle käyttövedelle on ollut voimassa jo aiemman asiaa säätävän säädöksen eli Suomen rakentamismääräyskokoelman D1 voimaantulon jälkeen, eli vuodesta 2007 lähtien."
Riittänee, kunhan lämpötila nostetaan 7 päivän välein vähintään +55 °C lämpötilaan.
-
Moi,
Kiitos alkuun ja sitten kysymys miksi juuri -3 kohdalta +2? Nostaako se silloin juurikin tuosta +5 ja -3 väliltä tiukemmin lämpöä? Toinen kysymys liittyen käyttöveteen tavoite on 50c lämpötila pyörii siinä 38-40 välillä yleisesesti. En mistää löytänyt mistään minimi arvoa käyttöveden lämpötilalle. Liskäksi miksi infossa lukee kompressorin tila jäähd.?
Tuo suuntaisiirto tapahtuu muutaman asteen olisiko 3-5 astetta asetuspisteen molemmin puolin. Boschin eco++ tai mikä lie säästö++ asetus käyttövesi pumpun säiliössä on 42-48 asteen välillä. Itse käytän normaali, kulkee nimellä säästö asetus 48-56 vaihtelee säiliön lämpötila. Tuo eco++ ei anna paljoa kuumaa vettä, mutta normaali säästö asetus antaa ( säiliö 48-56) ->suihkuhanasta n.23min 40-asteista vettä. Tuossa joskus kuntotarkastaja suositteli että legionellatapon jälkeen hanoista juoksutetaan reippaasti kuumaa vettä jolloin legionellatappo ulottuu putkiin asti.
Edit tuota keskimmäistä pistettä -3 voi siirtää myös sivuttain käyrällä jolloin vaikutusalue muuttuu vastaavasti. Legionellatappo kestää hieman kauemmin kuin normaali veden lämmitys, kompressorilla varaaja nousee +65 asteeseen kun normaalijakso jää +57 asteeseen.
-
Maalämpöpumppuni käy omasta mielestäni liian suurilla kierroksilla, mistä johtuu, että kone käy pätkäkäyntiä myös näin talven tultua (pakkasta ulkona -6ast.) Kun kone lähtee tekemään lämpöistä, niin se pyörii liian kovasta esim. 62% tehoilla/kierroksilla pitkän aikaa (yhden tunnin). Parin tunnin käynnissä olen jälkeen kierrokset on vielä 46%, vaikka ohje kierrokset on vain 21%. Miksi se ei pyöri pienimmällä nopeudella, joka on käsittääkseni 30%? Kuvitteleisin, että oikeilla kierroksilla ei pätkäkäyntiä olisi ollenkaan. Käyntijaksoja päivässä 5-10kpl. Joskus harvoin se aloittaa lämpöisen teon jopa 100% tehoilla. Legionella kuumennuksessa on niin ikään kiire(100% tehot), käyttää aina sähkövastusta pari kwh lopuksi. Ominaisuus vai vika? Pystyykö jostain säätämään tehoja/nopeutta/kierroksia pienemmälleen?
Taustaa: yksiputki patterijärjestelmä, 170m2 talo keski-suomessa rakennettu 1981, puskurisäiliö, kaivo 200m syvä
-
Kovin vähän tuossa on säätömahdollisuuksia. Mikä oli pumpum teho? Onko termostaatit pattereissa? Tuohan pyrkii pitämään menoveden keskimäärin käyrän mukaisena. Pätkäkäynnissä siis nousee yli tavoitteen ja tauolla laskee ali, joka taas kompensoidaan nostamalla yli. Jos termostaatit puuttuvat peliin, nousee patteriverkostossa menolämpö nopeasti reilusti yli ja kompura sammuu.
Hiljaisella käynnillä voi estää korkeat kierrokset. Talon raskausvalinta ehkä vaikuttaa jotain. Käyrä tietysti voi olla pielessä eli tekee liian kuumaa ja siksi termarit puuttuu peliin.
-
Moi,
Kiitos vastauksista. Lämpö näyttää nousevan käyrän säädön jälkeen. Tällä hetkellä talossa 20,30. Lämpö menee hitaasti, mutta varmasti ylöspäin. Palaan aiheeseen kun lämpötila tasoittuu.
Näyttää kuitenkin siltä, että käyrää tulisi säätää jyrkemmin, koska toteuman ja pyynnön välissä on selvä gappi?
-
Maalämpöpumppuni käy omasta mielestäni liian suurilla kierroksilla, mistä johtuu, että kone käy pätkäkäyntiä myös näin talven tultua (pakkasta ulkona -6ast.) Kun kone lähtee tekemään lämpöistä, niin se pyörii liian kovasta esim. 62% tehoilla/kierroksilla pitkän aikaa (yhden tunnin). Parin tunnin käynnissä olen jälkeen kierrokset on vielä 46%, vaikka ohje kierrokset on vain 21%. Miksi se ei pyöri pienimmällä nopeudella, joka on käsittääkseni 30%? Kuvitteleisin, että oikeilla kierroksilla ei pätkäkäyntiä olisi ollenkaan. Käyntijaksoja päivässä 5-10kpl. Joskus harvoin se aloittaa lämpöisen teon jopa 100% tehoilla. Legionella kuumennuksessa on niin ikään kiire(100% tehot), käyttää aina sähkövastusta pari kwh lopuksi. Ominaisuus vai vika? Pystyykö jostain säätämään tehoja/nopeutta/kierroksia pienemmälleen?
Taustaa: yksiputki patterijärjestelmä, 170m2 talo keski-suomessa rakennettu 1981, puskurisäiliö, kaivo 200m syvä
Kuinka huono mahtaa olla veden kierto L/min tjms, kun on tuo yksiputkijärjestelmä?
Jos se vaan ei saa tarpeeksi virtausta niin nousee piirin lämpö nopeesti ja siksi käy bätkää...
-
Moi,
Kiitos alkuun ja sitten kysymys miksi juuri -3 kohdalta +2? Nostaako se silloin juurikin tuosta +5 ja -3 väliltä tiukemmin lämpöä? Toinen kysymys liittyen käyttöveteen tavoite on 50c lämpötila pyörii siinä 38-40 välillä yleisesesti. En mistää löytänyt mistään minimi arvoa käyttöveden lämpötilalle. Liskäksi miksi infossa lukee kompressorin tila jäähd.?
Täällä sama pumppu. Käyttövesi Säästö tilassa ja 40-56 olen säätänyt rajat. Alaraja käynnistykselle 40 ja 50 asteeseen lämmittää. Kerran viikossa legionella 65 asteeseen. Ei ongelmia ole ollut. pumppu pyörinyt kohta 2.5v
-
Kuinka huono mahtaa olla veden kierto L/min tjms, kun on tuo yksiputkijärjestelmä?
Jos se vaan ei saa tarpeeksi virtausta niin nousee piirin lämpö nopeesti ja siksi käy bätkää...
Huoltovalikosta löytyi tälläinen: Tilav. lämm 7,6 l/min
Liekko sitten hyvä tai huono arvo?
-
Huoltovalikosta löytyi tälläinen: Tilav. lämm 7,6 l/min
Liekko sitten hyvä tai huono arvo?
Kohtalaisen matalahan tuo on. Nimellisvirtaus patterilämmitykselle on 0.21l/sek eli 12.6l/min. Voisi ehkä vaikuttaa jos käy pätkää?`
https://www.bosch-climate.fi/tuotteet/tuotteet-maalampopumput/compress-7001i-lwm2/tekniset-tiedot/
-
Huoltovalikosta löytyi tälläinen: Tilav. lämm 7,6 l/min
Liekko sitten hyvä tai huono arvo?
Mikä oli se pumpun teho? Olisi todella pieni virtaus 12 tai 16 kW mallilla ja pieneltä kuulostaa myös 8 kW mallille.
Millä kierrosluvulla kiertovesipumppu käy. Jos on automaatilla 100%, ei pääsee tavoitevirtaamaan.
-
Mikä oli se pumpun teho? Olisi todella pieni virtaus 12 tai 16 kW mallilla ja pieneltä kuulostaa myös 8 kW mallille.
Millä kierrosluvulla kiertovesipumppu käy. Jos on automaatilla 100%, ei pääsee tavoitevirtaamaan.
12kw malli meillä. Virtaus oli äsken 9,8l/min, näköjään vaihtelee reilusti.
PC0 kierrosnopeus on 4% ja PB3 kierrosnopeus on 48%. En tiedä, onko noista kumpikaan kiertovesipumpun kierrosnopeus?
-
12kw malli meillä. Virtaus oli äsken 9,8l/min, näköjään vaihtelee reilusti.
PC0 kierrosnopeus on 4% ja PB3 kierrosnopeus on 48%. En tiedä, onko noista kumpikaan kiertovesipumpun kierrosnopeus?
Toinen on keruu ja toinen on lämmitys kiertopumppu... Asentajan kirjasta näkee kumpi on kumpi.
Jos vaihtelee kovasti niin tulee mieleen onko termostaatteja rajoittamassa?
-
Moi,
Kiitos vastauksista. Lämpö näyttää nousevan käyrän säädön jälkeen. Tällä hetkellä talossa 20,30. Lämpö menee hitaasti, mutta varmasti ylöspäin. Palaan aiheeseen kun lämpötila tasoittuu.
Näyttää kuitenkin siltä, että käyrää tulisi säätää jyrkemmin, koska toteuman ja pyynnön välissä on selvä gappi?
Odota että lämpö tasoittuu. Sitten voit käydä huoltovalikon perussäädöt läpi, laittaa rakennuksen tyypiksi raskaan kun on kivitalo ja tarkistaa että on oikea lämpötilavyöhyke. Voit myös siirtää käyrältä tuon 20 ja 40 pisteen ylöspäin kuten 0 pisteen jolloin koko käyrä nousee kauttaaltaan.
-
12kw malli meillä. Virtaus oli äsken 9,8l/min, näköjään vaihtelee reilusti.
PC0 kierrosnopeus on 4% ja PB3 kierrosnopeus on 48%. En tiedä, onko noista kumpikaan kiertovesipumpun kierrosnopeus?
PC0 on kiertovesipumppu ja PB3 liuospumppu.
-
Odota että lämpö tasoittuu. Sitten voit käydä huoltovalikon perussäädöt läpi, laittaa rakennuksen tyypiksi raskaan kun on kivitalo ja tarkistaa että on oikea lämpötilavyöhyke. Voit myös siirtää käyrältä tuon 20 ja 40 pisteen ylöspäin kuten 0 pisteen jolloin koko käyrä nousee kauttaaltaan.
Kiitos vastauksesta. Lämpötilavyöhyke ei osunut omaan silmään mistään. Eilen illalla oltiin lukemassa 20,49C ja suunta on vielä ylöspäin. Katsotaan tilannetta uudemman kerran tänään vielä. Osaatteko arvioda lämpöpumpun kokonaiskulutusta. Omasta mielestä sähköä menee meillä suht paljon ja suurin osa varmasti lämmitykseen, mutta kuinka suuri osa sitä olen yrittänyt selvittää.
Neliöitä on tosiissaan 218m2. Tilavuus on suuri. Olohuone on 7,3m korkea ja yläkerran huoneet (noin 100m) 3,2-4,8m korkeudeltaan. IV kone on vanha mutta edelleen menee ilman sähkövastuksia. Talteenotto kyky varmaan 50% ja kulutus päivätasolla pysyy alle 4kw näillä lämpötiloilla. Päivä kulutus ilman saunaa on tässä kuussa ollut 46,86kw keskiarvo.
-
Kiitos vastauksesta. Lämpötilavyöhyke ei osunut omaan silmään mistään. Eilen illalla oltiin lukemassa 20,49C ja suunta on vielä ylöspäin. Katsotaan tilannetta uudemman kerran tänään vielä. Osaatteko arvioda lämpöpumpun kokonaiskulutusta. Omasta mielestä sähköä menee meillä suht paljon ja suurin osa varmasti lämmitykseen, mutta kuinka suuri osa sitä olen yrittänyt selvittää.
Neliöitä on tosiissaan 218m2. Tilavuus on suuri. Olohuone on 7,3m korkea ja yläkerran huoneet (noin 100m) 3,2-4,8m korkeudeltaan. IV kone on vanha mutta edelleen menee ilman sähkövastuksia. Talteenotto kyky varmaan 50% ja kulutus päivätasolla pysyy alle 4kw näillä lämpötiloilla. Päivä kulutus ilman saunaa on tässä kuussa ollut 46,86kw keskiarvo.
134m2 täällä pohjoisessa ja marraskuun keskikulutus ollut 28,7 kwh/vrk. Neliöihin nähden aika linjassaanhan nuo tuntuisi olevan.
Lämpötilavyöhykkeellä aksutre tarkoitti varmaankin asuinpaikan kylmintä lämpötilaa millä käyrä veden menolämpö säädetään kylmimpään lämpötilaan. Minulla täällä pohjoisessa se on -35. Sen alle pumppu ei anna edes valita? Voin olla väärässä?
-
Kiitos vastauksesta. Lämpötilavyöhyke ei osunut omaan silmään mistään. Eilen illalla oltiin lukemassa 20,49C ja suunta on vielä ylöspäin. Katsotaan tilannetta uudemman kerran tänään vielä. Osaatteko arvioda lämpöpumpun kokonaiskulutusta. Omasta mielestä sähköä menee meillä suht paljon ja suurin osa varmasti lämmitykseen, mutta kuinka suuri osa sitä olen yrittänyt selvittää.
Neliöitä on tosiissaan 218m2. Tilavuus on suuri. Olohuone on 7,3m korkea ja yläkerran huoneet (noin 100m) 3,2-4,8m korkeudeltaan. IV kone on vanha mutta edelleen menee ilman sähkövastuksia. Talteenotto kyky varmaan 50% ja kulutus päivätasolla pysyy alle 4kw näillä lämpötiloilla. Päivä kulutus ilman saunaa on tässä kuussa ollut 46,86kw keskiarvo.
Kun saat lämpötilan lähelle tavoitetta niin voit huoltovalikosta käydä käyttöönottoasetukset läpi. Sieltä löytyy tuo lämpötilavyöhyke ja rakennuksen tyyppi. 90-luvun talo isoilla kuutioilla kuluttaa paljon. Mielestäni kulutus normaali. Pumpun valikosta näkee kulutetun sähkön määrän.
-
Hmn. minulla ei tuota lämpötilavyöhykevalikkoa ole. Vain rakennuksen tyyppi ja se on minulla kevyt kun puutalo. Olisikohan vanhempi softaversio kyseessä?
-
Tuo ulkoilman min lämpötila löytyy huolto -> käyttöönotto valikosta.
Jos on huone-anturi niin rakennuksen tpi ei tarvi valita mitään.
Jos ei niin kannattaa valita kevyt-normaali-tai raskas väliltä sopiva.
Puutalo lienee normaali, kivitalo raskas. Joku vanha rintamamiestalo voisi olla kevyt.
-
Tuo ulkoilman min lämpötila löytyy huolto -> käyttöönotto valikosta.
Jos on huone-anturi niin rakennuksen tpi ei tarvi valita mitään.
Jos ei niin kannattaa valita kevyt-normaali-tai raskas väliltä sopiva.
Puutalo lienee normaali, kivitalo raskas. Joku vanha rintamamiestalo voisi olla kevyt.
Aa joo. ulkoilman minimi lämpötila :) se onkin minulla -35 menin sekaisin kun puhuttiin lämpötilavyöhykevalikosta :).
-
Home Assistant - Raspberry pi - Husdata - Bosch LWM 7001i
Olen saanut tämän ketjun keskustelmaan jolloin tapaa keskenään, sillä saan lämpöpumpun tietoja näkyviin Home Assistantin etusivulla ja samasta paikasta saan myös tehtyä manuaalisesti muutoksia joita lämpöpumppu tottelee.
Lisäksi olen asentanut HACSin avulla Nordpool-lisäosan joka hakee sähkön pörssihinnat.
Mutta ongelmana on automaatioiden tekeminen.
Eli kuvissa olevissa koodissa olen yrittänyt saada lämpöpumpun "ulkoinen tulo 1" päälle kun sähkön hinta menee yli 0,1 s/kwh.
"Ulkoinen tulo 1" on lämpöpumpun päästä ohjattu sulkemaan mm. sähkövastus.
Automaatio ei kuitenkaan tee mitään.
Mitä amatöörin koodissa mahtaa olla vikana?
-----
Developer Toolsin takana ei ole mitään tuohon 'hvac_modes' alla.
Tosiaan manuaalisesti saan etusivun ohjauspaneelista tuota arvoa muutettua (jolloin tieto myös menee lämpöpumpulle) jolloin arvo muuttuu myös tuolla tiedoissa.
Latasin jo Mosquitto Brokerinkin uudelleen, mutta sekään ei tuonut muutosta mihinkään suuntaan
-
Minulla on ulkoisen tulon ohjaus erillisellä raspilla jossa on ainoastaan Fissio ohjelma.
Raspin yhteydessä on relekortti jolla ohjaan pumpun 1 input tuloa sulkemalla kärjet jolloin pumpun oma ohjelma estää lämmityksen ja vastusten käytön.
Mikäli yhtään ymmärsin manuaalista, vaatii juuri tuo ulkoinen ohjaus tuon mekaanisen ohjauksen.
Elikkä Fissioon on määritelty oma lämpökäyrä, sähkön hinnan rajat ja gpiot joita ko. ohjelmalla ohjataan, relekortti sitten sulkee/ avaa ulkoisen tulon kärkitietoa sähkön hinnan mukaan.
Itsellä myös Home Assistant toisessa raspissa, joka kerää sitten tietoa kaikenlaisista härpättämistä maalämpöpumpun lisäksi.
-
Minulla on ulkoisen tulon ohjaus erillisellä raspilla jossa on ainoastaan Fissio ohjelma.
Raspin yhteydessä on relekortti jolla ohjaan pumpun 1 input tuloa sulkemalla kärjet jolloin pumpun oma ohjelma estää lämmityksen ja vastusten käytön.
Mikäli yhtään ymmärsin manuaalista, vaatii juuri tuo ulkoinen ohjaus tuon mekaanisen ohjauksen.
Elikkä Fissioon on määritelty oma lämpökäyrä, sähkön hinnan rajat ja gpiot joita ko. ohjelmalla ohjataan, relekortti sitten sulkee/ avaa ulkoisen tulon kärkitietoa sähkön hinnan mukaan.
Itsellä myös Home Assistant toisessa raspissa, joka kerää sitten tietoa kaikenlaisista härpättämistä maalämpöpumpun lisäksi.
Ulkoista tuloa saa ohjattua myös Husdatan avulla, ja manuaalisesti se minulla toimiikin.
Ongelma on nyt tuo automaatioiden luonti. Ohjelmointikokemus kun on lähes nolla.
Vaikka on tullut kokeiltua jo kaikenlaisia arvoja periaatteella "yritys ja erehdys" niin mikään ei ole toiminut.
-
No pahus, taas oppii jotain uutta, muistan kyllä joskus lukeneeni noista ohjausmahdollisuuksista pumppuun päin, mutta yksinkertaisella pitää olla yksinkertaiset värkit.
Itse tosiaan halusin pitää nuo mahdollisimman yksinkertaisina ja sen vuoksi en halua olemattomilla ohjelmointitaidoilla edes kokeilemaan tuota pumpun ohjausta.
-
Saattaa olla että kallistun itsekin samanlaiseen systeemiin ainakin näin aluksi. Joulukuun alkupuolella kun alkaa pörssisähkösopimus niin haluaisin välttää kalliita tunteja edes osittain.
-
Sepä tässä itselläkin oli vaikuttimena, kiinteää sopimusta olisi saanut KSOY.n tarjoamana 29,9 centtiä/ kwh.
Lokakuu meni n. 500 kwh vähemmän viime vuoteen verrattuna ja ohjausten avulla pörssisähkö jäi maksamaan 12,13 centtiä/ kwh.
Tämä kuukausi on kyllä niin kallista että varmaan nousee huomattavasti tuo hinta :'( :'(
Saunaa ei tule lämmiteltyä enää kahta- kolmea kertaa viikossa, nyt on enää vain lauantaisauna...
-
Home Assistant - Raspberry pi - Husdata - Bosch LWM 7001i
Olen saanut tämän ketjun keskustelmaan jolloin tapaa keskenään, sillä saan lämpöpumpun tietoja näkyviin Home Assistantin etusivulla ja samasta paikasta saan myös tehtyä manuaalisesti muutoksia joita lämpöpumppu tottelee.
Lisäksi olen asentanut HACSin avulla Nordpool-lisäosan joka hakee sähkön pörssihinnat.
Mutta ongelmana on automaatioiden tekeminen.
Eli kuvissa olevissa koodissa olen yrittänyt saada lämpöpumpun "ulkoinen tulo 1" päälle kun sähkön hinta menee yli 0,1 s/kwh.
"Ulkoinen tulo 1" on lämpöpumpun päästä ohjattu sulkemaan mm. sähkövastus.
Automaatio ei kuitenkaan tee mitään.
Mitä amatöörin koodissa mahtaa olla vikana?
-----
Developer Toolsin takana ei ole mitään tuohon 'hvac_modes' alla.
Tosiaan manuaalisesti saan etusivun ohjauspaneelista tuota arvoa muutettua (jolloin tieto myös menee lämpöpumpulle) jolloin arvo muuttuu myös tuolla tiedoissa.
Latasin jo Mosquitto Brokerinkin uudelleen, mutta sekään ei tuonut muutosta mihinkään suuntaan
Itse olen tehnyt Home Assistant automaatioita Node-Red ohjelmointia käyttäen.
Tuota Ulkoista tuloa kontrolloin Node-Redistä mqtt-viestin avulla, jonka siis Husdata H60 poimii.
Voin suositella Node-Red ohjelmointia, debuggaaminen on sen avulla mielyttävää - jos nyt debuggaus koskaan voi olla.
Mutta kyllä näissä niin monia juttuja tulee vastaan, että usein tunteja kuluu.
Melkein suosittelen, että käytä apuvälineenä Home Assistant ympäristössä esim. Shelly älypistorasiaa.
Sen avulla voi testata, että automaatiot toimii ja sitten vasta mennä eteenpäin.
-
Home Assistant - Raspberry pi - Husdata - Bosch LWM 7001i
Olen saanut tämän ketjun keskustelmaan jolloin tapaa keskenään, sillä saan lämpöpumpun tietoja näkyviin Home Assistantin etusivulla ja samasta paikasta saan myös tehtyä manuaalisesti muutoksia joita lämpöpumppu tottelee.
Lisäksi olen asentanut HACSin avulla Nordpool-lisäosan joka hakee sähkön pörssihinnat.
Mutta ongelmana on automaatioiden tekeminen.
Eli kuvissa olevissa koodissa olen yrittänyt saada lämpöpumpun "ulkoinen tulo 1" päälle kun sähkön hinta menee yli 0,1 s/kwh.
"Ulkoinen tulo 1" on lämpöpumpun päästä ohjattu sulkemaan mm. sähkövastus.
Automaatio ei kuitenkaan tee mitään.
Mitä amatöörin koodissa mahtaa olla vikana?
-----
Developer Toolsin takana ei ole mitään tuohon 'hvac_modes' alla.
Tosiaan manuaalisesti saan etusivun ohjauspaneelista tuota arvoa muutettua (jolloin tieto myös menee lämpöpumpulle) jolloin arvo muuttuu myös tuolla tiedoissa.
Latasin jo Mosquitto Brokerinkin uudelleen, mutta sekään ei tuonut muutosta mihinkään suuntaan
Itse itselleni vastaten: Homma alkoi toimimaan kun löysin oikeat asiat joita pitää "käskeä".
Nyt siis Home Assistant hakee päivän kuusi halvinta tuntia alla olevan API:n avulla ja pyytää huonelämmöksi 24 astetta
https://lampopumput.info/foorumi/threads/yksinkertainen-ohjelmistorajapinta-api-sähkön-pörssihinnan-hakemiseen.33938/ (https://lampopumput.info/foorumi/threads/yksinkertainen-ohjelmistorajapinta-api-sähkön-pörssihinnan-hakemiseen.33938/)
Vastaavasti vuorokauden kuusi kalleinta tuntia pumppu ei tee lämpöä eikä käyttövettä lainkaan.
Keskihintaiset 6+6h on jotain tältä väliltä.
Koodi vaatii vielä hienosäätöä, sillä kun vuorokauden kalleimmat tunnit osuu perättäin, niin käyttöveden lämpötila laskee turhan paljon.
Ennen ulkopuolista ohjausta pumppu kun teki 3-4h välein lämmintä käyttövettä.
-
Itse itselleni vastaten: Homma alkoi toimimaan kun löysin oikeat asiat joita pitää "käskeä".
Nyt siis Home Assistant hakee päivän kuusi halvinta tuntia alla olevan API:n avulla ja pyytää huonelämmöksi 24 astetta
https://lampopumput.info/foorumi/threads/yksinkertainen-ohjelmistorajapinta-api-sähkön-pörssihinnan-hakemiseen.33938/ (https://lampopumput.info/foorumi/threads/yksinkertainen-ohjelmistorajapinta-api-sähkön-pörssihinnan-hakemiseen.33938/)
Vastaavasti vuorokauden kuusi kalleinta tuntia pumppu ei tee lämpöä eikä käyttövettä lainkaan.
Keskihintaiset 6+6h on jotain tältä väliltä.
Koodi vaatii vielä hienosäätöä, sillä kun vuorokauden kalleimmat tunnit osuu perättäin, niin käyttöveden lämpötila laskee turhan paljon.
Ennen ulkopuolista ohjausta pumppu kun teki 3-4h välein lämmintä käyttövettä.
Näkyy olevan pitkä juttu (=laiska lukija) tuo API, niin onko siellä joku tietty paikka miten se HA:n integroit?
-
Tuo ulkoilman min lämpötila löytyy huolto -> käyttöönotto valikosta.
Jos on huone-anturi niin rakennuksen tpi ei tarvi valita mitään.
Jos ei niin kannattaa valita kevyt-normaali-tai raskas väliltä sopiva.
Puutalo lienee normaali, kivitalo raskas. Joku vanha rintamamiestalo voisi olla kevyt.
Oon miettinyt tuota omalla kohdalla kun on todella tiivis uusi energiatehokas talo, että käyttäisikö normaalia vai raskasta. Se on nyt ollut raskas yli vuoden.
Kuinka paljon teillä muilla on menoveden lämpötila? Meillä on nyt ulkona -2.6C ja menovesi +33.9C. Paluu + 28.5. Tuntuu aika hurjalta menoveden lämpötilalta? +21.5C on pyydetty huonelämpötila. Käytössä ei ole sisäanturia. Mlp tallissa josta ~30m kanaalia taloon. Käytössä 100l puskurivaraaja neliputkikytkennällä. Voiko tuo puskuri vaikuttaako noihin pumpun antamiin lukemiin?
Kaikki piirit vapaalla kierrolla paitsi yhdessä makuuhuoneessa termostaatti +22C. Muualla lämpö asettunut ~+23C. Tallissa 45m2 kahdella piirillä ja siellä termostaatti +17C
-
Ihan normaalilta vaikuttaa. Täällä A-energialuokka talossa ja 31-34 pyörii menovesi, pikkupakkasilla, 23 astetta pyynti.
Pumppu tekee lämpöä hyvällä COPilla 40 asteeseen saakka joten ei kannata huolestua tilanteesta.
Jos haluat alempaa menovettä niin kärvistele kylmässä :) Laattalattia tuntuu tosi viileältä kun pyynti alle 23.5.
Edit:kulutus noilla menovesilämmöilä n. 3500 kWh/vuosi lämmitys, max menovesi +42.
-
Oon miettinyt tuota omalla kohdalla kun on todella tiivis uusi energiatehokas talo, että käyttäisikö normaalia vai raskasta. Se on nyt ollut raskas yli vuoden.
Kuinka paljon teillä muilla on menoveden lämpötila? Meillä on nyt ulkona -2.6C ja menovesi +33.9C. Paluu + 28.5. Tuntuu aika hurjalta menoveden lämpötilalta? +21.5C on pyydetty huonelämpötila. Käytössä ei ole sisäanturia. Mlp tallissa josta ~30m kanaalia taloon. Käytössä 100l puskurivaraaja neliputkikytkennällä. Voiko tuo puskuri vaikuttaako noihin pumpun antamiin lukemiin?
Kaikki piirit vapaalla kierrolla paitsi yhdessä makuuhuoneessa termostaatti +22C. Muualla lämpö asettunut ~+23C. Tallissa 45m2 kahdella piirillä ja siellä termostaatti +17C
-9 asteessa 30 asteista menee lattiaan. puutalo. sisälämpö vähän vajaa 22. Käyrä säädetty siten, että -35 asteessa menisi 37 asteista.
Lämpötila sen verran mukava, että boxereissa voi oleskella ongelmitta ;D
-
Tättärää ja täällä taas,
Paluu lämpökäyrään. Aikaa meni ja lämpötila tasoittui sisällä +21 tuon 2c korjauksen ansiosta joka -3 tehtiin. Nyt kun on ollut pakkasta suurinpiirtein se 5vrk, niin kone latas sisälämpötilan +23c.
Olisko nyt oikea korjausliike laittaa -3 sijasta + 2 kohdalle +2 lisää?
-
Terve!
3v vanha pumppu heitti tänään ilmoille vian.
Valo palaa keltaisena taulun päällä ja kertoo että vikakoodi
Huoltohäiriö 6219 ja
Lämpökattila lämmin
Käyttövesikäytössä
Kompuraa näyttää pyörittelevän ainakin tietojen mukaan. Sihdit puhdisteltu n. 1kk sitten.
Mitäköhän tuo meinaa?
Kiitokset avuista jos joku tuosta jotain ymmärtää. :)
-
Asentajan valikosta voisi löytyä lisätietoa virheestä tai ainakin milloin se ja mahdolliset muut ovat tapahtuneet.
-
Virhekoodit ovat osittain samoja kuin edeltäjän, mutta tässä ei ole 6-alkuisia koodeja. https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://jseducation.se/files/pages/service-manual--ivt-geo-312-c-bosch-compress-7000-.pdf&ved=2ahUKEwjNjOS24OL7AhVswosKHXOEB6gQFnoECA8QAQ&usg=AOvVaw0XQbaXCCK4VnFeBrjPSIYK
Onkos kukaan löytänyt 7001i/IVT-500 service manualia?
-
Joku vastailikin tuolla Facebookin foorumin puolella. Oli selvitellyt asiaa kun samalla tavalla 3v tullut täyteen. Pyytää siis vai huoltoukon käymään tuolla viestillä ja yrittävät myydä jatkotakuuta. Ei ole siis vika päällä vaan ns "lisämyyntiä" havittelevat.
Kiitokset kuitenkin :)
-
Joku vastailikin tuolla Facebookin foorumin puolella. Oli selvitellyt asiaa kun samalla tavalla 3v tullut täyteen. Pyytää siis vai huoltoukon käymään tuolla viestillä ja yrittävät myydä jatkotakuuta. Ei ole siis vika päällä vaan ns "lisämyyntiä" havittelevat.
Kiitokset kuitenkin :)
No nyt meni mielenkiintoiseksi :D
Itsellä tulee heinäkuussa 3v täyteen. Mielenkiinnolla odotan pomppaako sama virhe tauluun. Paljonko "jatkotakuusta" olisi joutunut maksamaan?
-
Tättärää ja täällä taas,
Paluu lämpökäyrään. Aikaa meni ja lämpötila tasoittui sisällä +21 tuon 2c korjauksen ansiosta joka -3 tehtiin. Nyt kun on ollut pakkasta suurinpiirtein se 5vrk, niin kone latas sisälämpötilan +23c.
Olisko nyt oikea korjausliike laittaa -3 sijasta + 2 kohdalle +2 lisää?
Voit siirtää tuota tehtyä -3 korjausta pykälän alaspäin (yksi aste alaspäin).
Sisälämpö on makuasia, energiataloudellisesti lienee max +22 hyvä. Lämpö on sopiva silloin kun ei tunnu lämpimältä eikä lylmältä, os sopivan lämmin. Energiankulutuksessa ei yksi aste maalämmöllä juuri tunnu. Jos talossa paljon lattialaattaa niin 23.5 vaatii sisälämmöksi jotta laatta ei tunnu kylmältä.Tuntuu että asuu maalämpötalossa :) kun lattialaatta on lämmin.
-
En siis ottanut huoltoon yhteyttä vaan selvittelin näiltä foorumeilta asiaa ja facebookissa jollain oli sama vikakoodi niin osasi kertoa.
Täytyy ehkä vielä soittaa huoltoon ja kysyä varmennusta.
No nyt meni mielenkiintoiseksi :D
Itsellä tulee heinäkuussa 3v täyteen. Mielenkiinnolla odotan pomppaako sama virhe tauluun. Paljonko "jatkotakuusta" olisi joutunut maksamaan?
-
En siis ottanut huoltoon yhteyttä vaan selvittelin näiltä foorumeilta asiaa ja facebookissa jollain oli sama vikakoodi niin osasi kertoa.
Täytyy ehkä vielä soittaa huoltoon ja kysyä varmennusta.
Mulle tuli kanssa nuo huoltomuistutuskoodit 6219 ja 6220 marraskuussa, tasan 3v käyttöönoton jälkeen.
Lämpömestarin ohjeet oli: tsekkaa keruupiirin paineet, lämmitysverkoston paineet, putsaa lämmitysverkoston sihti, lopuksi nollaa virhekoodi. Ei vaivautunut itse tulemaan edes paikalle.
Mullahan on lämpömestarin asentamana 6v takuu, joten mitään lisätakuuta ei yritetty tyrkyttää.
-
ai onko näissä takuu huonontunut aikojen kuluessa ???
aikanaan ostopäätökseen vaikuttanut asia itselläni oli IVT:n osalta täysi takuu 6 vuotta ja kompura 10 vuotta
-
ai onko näissä takuu huonontunut aikojen kuluessa ???
aikanaan ostopäätökseen vaikuttanut asia itselläni oli IVT:n osalta täysi takuu 6 vuotta ja kompura 10 vuotta
6 v takuu pienille pumpuille ja 6+10v 12kw ja isommille. Takuu vaatii "Lämpömestarin" asentamaan ja pumpun oston heiltä. Muutoin valmistajan takuu on 3 v jos asennuttaa esim. tuntitöinä kuten minä. Kyselin Lämpömestarin asennusta Maalämpötukulta ostetulle pumpulle niin vastaukseksi sain radiohiljaisuuden :)
-
6 v takuu pienille pumpuille ja 6+10v 12kw ja isommille. Takuu vaatii "Lämpömestarin" asentamaan ja pumpun oston heiltä. Muutoin valmistajan takuu on 3 v jos asennuttaa esim. tuntitöinä kuten minä. Kyselin Lämpömestarin asennusta Maalämpötukulta ostetulle pumpulle niin vastaukseksi sain radiohiljaisuuden :)
Kyllä 10 vuoden kompressoritakuu on käsittääkseni voimassa myös pienemmille pumpuille Lämpömestarin asentamana.
-
Kyllä 10 vuoden kompressoritakuu on käsittääkseni voimassa myös pienemmille pumpuille Lämpömestarin asentamana.
Niinpä näyttäisi olevan. 2020 kun noita tarkkaan selvittelin ja pumppua hankkimassa niin oli mielestäni oli poikkeus, että pidempää 10v takuuta sai vain 12kw ja isommille kompuroille. Nyt kuitenkin kun kävin takuuehtoja katsomassa niin näkyi olevan 6-17kw ylöspäin. Varmaan joku jolla on 2-8kw mallia asennettuna lämpömestarin toimesta osaa asian tarkentaa :)
-
Ihan normaalilta vaikuttaa. Täällä A-energialuokka talossa ja 31-34 pyörii menovesi, pikkupakkasilla, 23 astetta pyynti.
Pumppu tekee lämpöä hyvällä COPilla 40 asteeseen saakka joten ei kannata huolestua tilanteesta.
Jos haluat alempaa menovettä niin kärvistele kylmässä :) Laattalattia tuntuu tosi viileältä kun pyynti alle 23.5.
Edit:kulutus noilla menovesilämmöilä n. 3500 kWh/vuosi lämmitys, max menovesi +42.
-9 asteessa 30 asteista menee lattiaan. puutalo. sisälämpö vähän vajaa 22. Käyrä säädetty siten, että -35 asteessa menisi 37 asteista.
Lämpötila sen verran mukava, että boxereissa voi oleskella ongelmitta ;D
Vaihdettiin kesällä piirikortteja koneeseen ja asetukset nollautui. Ihmettelin kun ulkona oli -12C ja lattiaan meni +36C vesi. Käyrän yläpää oli/on +37C. Huomasin, että tässäkin ketjussa puhutusta min.lämpötila-asetuksessa oli -20C. Muutin sen -35C ja sen jälkeen valikosta laskettu menovedenlämpö tippui +29C (muistaakseni).
Tiputin nyt myös sovelluksesta "pyynnin" +21C. Täytyy seurata mihin asettuu kun kaikki termarit on auki. Tähän asti se on ollut +22C ja pesuhuoneessa oli aamulla +26C lämmintä. ;D
Samalla hetkellä kun noita asetuksia kävin läpi, niin sovellus näytti ulkolämpötilaksi -9.8C, kompressorin nopeudeksi 70%, menovedenlämpö +40.1C ja paluuvedenlämpö +35.3C. Oli lämmityksellä eikä LKV:llä. Todella erikoista?
Liitteenä kuva husdatasta.
Asetuksista huomasin myös, että lattiaan menevän veden lämpötilaeroa voi säätää? Oletuksena 5k. Oletteko sitä muuttanut?
-
Vaihdettiin kesällä piirikortteja koneeseen ja asetukset nollautui. Ihmettelin kun ulkona oli -12C ja lattiaan meni +36C vesi. Käyrän yläpää oli/on +37C. Huomasin, että tässäkin ketjussa puhutusta min.lämpötila-asetuksessa oli -20C. Muutin sen -35C ja sen jälkeen valikosta laskettu menovedenlämpö tippui +29C (muistaakseni).
Tiputin nyt myös sovelluksesta "pyynnin" +21C. Täytyy seurata mihin asettuu kun kaikki termarit on auki. Tähän asti se on ollut +22C ja pesuhuoneessa oli aamulla +26C lämmintä. ;D
Samalla hetkellä kun noita asetuksia kävin läpi, niin sovellus näytti ulkolämpötilaksi -9.8C, kompressorin nopeudeksi 70%, menovedenlämpö +40.1C ja paluuvedenlämpö +35.3C. Oli lämmityksellä eikä LKV:llä. Todella erikoista?
Liitteenä kuva husdatasta.
Asetuksista huomasin myös, että lattiaan menevän veden lämpötilaeroa voi säätää? Oletuksena 5k. Oletteko sitä muuttanut?
Piirikorttien vaihdon jälkeen on jäänyt semmoinen ominaisuus, että sähkökatkon jälkeen muuutaa minimilämpötilan -20 asteeseen joka on oletus. Tästä on myös bosch maahantuojan huolto tietoinen. Kannattaa tsekata jos tulee katkoja tuo asetus tekeekö sulla samaa varsinkin, jos olet sen piirikorttien vaihdon jälkeen asettanut -37. Bosch tietää ongelman, mutta korjaavaa päivitystä ei ole vielä tullut. Ajattelin keväällä olla uudelleen yhteyksissä ennen kuin takuu menee umpeen, jotta asia tulee hoidettua ja hoituu myös takuun umpeuduttua.
-
Pitääpä tarkistaa ja tarkkailla. Itsekin ihmettelin, miksi lämpökäyrä loppuu -20 C, vaikka olin varmasti joskus laittanut -26 C. Meillä sähkökatkoja tulee useita vuodessa tyypillisesti, mutta ensimmäisen MLP-vuoden aikana taidi olla vain yksi lyhyt.
-
Siiten se luultavasti johtuu siitä. ???
Tekeeköhän saman jos käyttää virrat pois pääkatkaisijasta?
-
@Waall-e pumppusi toimii todennäköisesti ihan ok. jos epäilet että on mennyt "bitti poikittain" niin laita kone ( silloin kun ei käy) päänäytöltä valmiustilaan ja katkaise sulakkeista/sähkötaulusta virta. Laita 1 min kuluttua takaisin ja pumppu valmiustilasta käyttöön -> tarkista asetukset.
Pumpun oma äly optimoi toimintaa, tuo lämmityspiirin deltan säätö ei vaikuta mitään, lauhduttimen virtaus ratkaisee. Samoin jos pienennät keruupumppua yms. säätöjä pumpun automatiikka ohittaa "huonot" käsintehdyt asetukset.
Käyntijakson alussa nouseee lämpötila korkeammalle samoin jos ulkona viilenee nopeasti. Enää ei riitä mnimiteho kun ulkona -10 pakkasta, käyntijakson alku mennään isommalla teholla ja pumpun nettokulutuskin nousee 20kWh nurkille /vrk. ( brutto 111 kWh COP 5.28 )
-
Siiten se luultavasti johtuu siitä. ???
Tekeeköhän saman jos käyttää virrat pois pääkatkaisijasta?
Kytkimeltä virrat pois tekee saman. Sähkökatkon on myös oltava pidempi. Pieni Hetkellinen räpsy missä virrat palautuu samantien takaisin ei muuta minimilämpötilaa. Laitoin boschille viestiä. Katsotaan saisiko vastausta.
-
Kytkimeltä virrat pois tekee saman. Sähkökatkon on myös oltava pidempi. Pieni Hetkellinen räpsy missä virrat palautuu samantien takaisin ei muuta minimilämpötilaa. Laitoin boschille viestiä. Katsotaan saisiko vastausta.
Kytkintä siis tarkoitin. Kerroppa ihan mielenkiinnosta jos saat vastauksen.
@Waall-e pumppusi toimii todennäköisesti ihan ok. jos epäilet että on mennyt "bitti poikittain" niin laita kone ( silloin kun ei käy) päänäytöltä valmiustilaan ja katkaise sulakkeista/sähkötaulusta virta. Laita 1 min kuluttua takaisin ja pumppu valmiustilasta käyttöön -> tarkista asetukset.
Pumpun oma äly optimoi toimintaa, tuo lämmityspiirin deltan säätö ei vaikuta mitään, lauhduttimen virtaus ratkaisee. Samoin jos pienennät keruupumppua yms. säätöjä pumpun automatiikka ohittaa "huonot" käsintehdyt asetukset.
Käyntijakson alussa nouseee lämpötila korkeammalle samoin jos ulkona viilenee nopeasti. Enää ei riitä mnimiteho kun ulkona -10 pakkasta, käyntijakson alku mennään isommalla teholla ja pumpun nettokulutuskin nousee 20kWh nurkille /vrk. ( brutto 111 kWh COP 5.28 )
Täytyypä seurata mitä tuo syö /vrk.
Minkä verran käynnistyksiä invertterille on vielä ok jos ajatellaan vaikka +10C, 0C ja -10C? Meillä on nyt tästä hetkestä 21h taaksepäin 5 käynnistystä joista 3krt käyttöveden tekoon. Kompressori käynyt 13h. Termostaatit "auki" kaikkialla paitsi yhdessä makuuhuoneessa ja tallissa. Lisäksi 100l puskurivaraaja sekä autotallissa kolme piiriä 45m2 alalla. Tallissa sisälämpö +17C termostaatilla, mutta eilen illalla jäi nosto-ovi auki kun otin mönkijän ulos lumitöihin. Talli jäähtyi +6C asteeseen tunnin aikana.
-
Oli taas mennyt lämpökäyrässä minini -20 C:hen. Laitoin sähköt poikki n. viikko sitten puoleksi tunniksi Bosch valmiustilassa.
Luulisin, että myös lämpökäyrän keskellä oleva säätöpiste nollautui samalla.
Mitähän kaikkea muutakin nollautuu?
-
Pumpun oma äly optimoi toimintaa, tuo lämmityspiirin deltan säätö ei vaikuta mitään, lauhduttimen virtaus ratkaisee.
Mistä niin päättelet ettei vaikuta mitään?
Lauhduttimen virtaushan on seurausta tuosta deltasta jota koneelta on pyydetty tuolla asetuksella, tuo asetus varmaankin on dT määritys esim. MUT kohdassa tai jossain muussa fixatussa kohdassa ja muuttuu sitten ulkolämpötilan mukana jollakin kertoimella eli pyrkii sopeutumaan lämmönjaon dT:hen. Lämmönjaon dT on normaalisti lauhalla kelillä pieni ja MUT:ssa suurimmillaan.
-
Oli taas mennyt lämpökäyrässä minini -20 C:hen. Laitoin sähköt poikki n. viikko sitten puoleksi tunniksi Bosch valmiustilassa.
Luulisin, että myös lämpökäyrän keskellä oleva säätöpiste nollautui samalla.
Mitähän kaikkea muutakin nollautuu?
Mielenkiintoista. Tämä "vika" selkeesti liittyy tiettyihin versioihin piirikorteissa. Minun alkuperäisessä versiossa ei tuota tehnyt. Kun piirikortit ja invertteri vaihettiin niin tuo alkoi. Boschille olin heti yhteyksissä ja vika oli tiedossa ja tähän päivään mennessä korjaavaa päivitystä ei ole kuulunut. Tammikuussa 2022 viimeksi olen sitä kysellyt.
Minulla lämpökäyrän säätöpiste on oletuksissa niin en osaa sanoa nollautuuko sekin. Mielestäni muut asetukset ei nollaudu ainakin mitä olen tarkistanut. Jännästi vaikuttaa vain tuohon minimilämpötilaan ja ajaa sen oletukseen.
-
Koneen käynnistysasetuksissa valitaan lattia/patterilämmitys. Se vaikuttaa, deltassa 5 tai 10 astetta ero. Muuten voi tuota deltaa säädellä, muttei vaikutusta ole, testattu on aina pyrkii tuohon perusasetukseen.
Voi sitä kiertovesipumppua käsin säätää minimiin eron kasvattamiseksi, mutta veikkaan että pumppu ohittaa manuaalisäädön jos se on pielessä, ainakin keruupuolella tekee niin.
-
Onkos joku ymmärtänyt millä logiikalla tuo käyttää vastuksia käyttöveden tekoon? Viime yönä näyttää käyttäneen 2 kWh legionella-ajossa. Yleensä ei ole käyttänyt lainkaan. Muutaman kuukauden ollut pörssisähköohjaus, joka piti pyynnin ja kierrokset normaalia korkeammalla lämmityksessä. Sekö syynä?
Oletteko saaneet vastuskäytön näkymään Husdatan lokituksessa? Mulla ei näy, mutta laskuri kasvoi tuon 2 kWh. Ehkä joku bugi omissa lokituksissa eli piirrän väärää muuttujaa?
-
Onkos joku ymmärtänyt millä logiikalla tuo käyttää vastuksia käyttöveden tekoon? Viime yönä näyttää käyttäneen 2 kWh legionella-ajossa. Yleensä ei ole käyttänyt lainkaan. Muutaman kuukauden ollut pörssisähköohjaus, joka piti pyynnin ja kierrokset normaalia korkeammalla lämmityksessä. Sekö syynä?
Oletteko saaneet vastuskäytön näkymään Husdatan lokituksessa? Mulla ei näy, mutta laskuri kasvoi tuon 2 kWh. Ehkä joku bugi omissa lokituksissa eli piirrän väärää muuttujaa?
Minulla 2-8kw mallissa Ennen piirikorttipäivitystä teki noin 63 asteeseen kompuralla hitaasti nostamalla. Sitten löi kompuran pois ja vastukset käyttöön. Aiemmin legionellatappo kesti pitempään.
Nyt piirikorttien vaihdon jälkeen ohjelma oli selkeesti päivittynyt. Aloittaa vastuksilla jo aiemmin noin 60 asteessa yhtä aikaa kompuran kanssa kunnes sitten kompuran lyö päältä ja loput vastuksella. Kulutuksessa ei ole eroa juuri ollut.
Otan näyttökuvan jossain vaiheessa kunhan joudan. Tänä aamuna oli taas ajanut läpi.
-
Meillä ei ennen korttien päivitystä käyttänyt kuin joskus satunnaisesti. Nykyään joka kerta. Viimeyönä oli mennyt 2kwh.
-
Mulla vastukset oli päällä pari minuuttia jakson lopussa. Näkyy Husdata/Home Assistant lokituksista. Kyseessä siis 16 kW kone.
-
Mulla vastukset oli päällä pari minuuttia jakson lopussa. Näkyy Husdata/Home Assistant lokituksista. Kyseessä siis 16 kW kone.
Mikä kohta husdatan raportissa näyttää vastuksen?
-
Mikä kohta husdatan raportissa näyttää vastuksen?
Se on tuo H60:n muuttuja 3104, joka näyttää vastuksen tehon %-lukuna.
Mutta en ole varma, näkyykö se ollenkaan Husdata onlinen puolella, en ole tuota maksullista palvelua enää muutamaan vuoteen käyttänyt.
-
Näkeekö tuota historiadataa jostain muualtakin kuin onlinesta? ???
Tuollaiset vaihtoehdot onlinessa..
-
Normaalitilanteessa jos kompura pääsee yli 65 asteen varaajassa ei käytä vastuksia kuin 2min ajan, ohessa kaappaus Home Assistantista. Pitkän pakkasjakson aikana kaivo on varmaankin viileämpi ja komuralla ei pääse 65 asteesen, silloin loppu mennään vastuksilla. Tuo 65 asteinen varaajan lämpö edellyttää n. 72 asteista vettä lauhduttimelta, normmalia viileämmällä keruulla siihen ei pääse.
Tuo vastus kulkee eri aikajanalla kuin muut pumpun toiminnot, Husdatasta saattaa saada sen näkyviin kun valitsee pelkän vastuskäytön (addheat) ei muuta.
-
Normaalitilanteessa jos kompura pääsee yli 65 asteen varaajassa ei käytä vastuksia kuin 2min ajan, ohessa kaappaus Home Assistantista. Pitkän pakkasjakson aikana kaivo on varmaankin viileämpi ja komuralla ei pääse 65 asteesen, silloin loppu mennään vastuksilla. Tuo 65 asteinen varaajan lämpö edellyttää n. 72 asteista vettä lauhduttimelta, normmalia viileämmällä keruulla siihen ei pääse.
Onko millainen homma virittää home assistant toimimaan 7001i kanssa?
-
Ihan kohtuullisen helppo. Rasberry kaupasta ja Home Assistantin softa sisään.
Husdatan asetuksissa pitää olla tarkkana ja laittaa ohjeen mukaan. Husdatan logista helppo katsoa lähettääkö tietoja vai tuleeko error. Onnistui minulta vaikka 25v sitten viimeksi yliopistolla Javalla jotain koodasin. Nosquitto server pitää hakea sitten sovelluskaupasta niin alkaa tiedot näkymään.
Ei sen ihmeempi homma kun jonkun kännykän päiviys kun lukee ensin ohjeet :) ja on tarkkana.
-
Näkeekö tuota historiadataa jostain muualtakin kuin onlinesta? ???
Minusta pitäisi olla tuo Addheat %.
Oletko kokeillut?
-
Minusta pitäisi olla tuo Addheat %.
Oletko kokeillut?
Sehän se taitaa olla. Kiitos.
-
Se on tuo H60:n muuttuja 3104, joka näyttää vastuksen tehon %-lukuna.
Mutta en ole varma, näkyykö se ollenkaan Husdata onlinen puolella, en ole tuota maksullista palvelua enää muutamaan vuoteen käyttänyt.
Bugi löytyi tai melkein kaksi. Olin jättänyt tuon jakamatta 10:llä eli tuolla oli yli 100:n lukuja, jotka taas suodatin pois virheellisenä.
Mistä tuo % on. Mulla näyttää olevan joko 0 tai 33,0%. Paljonko mahtaa olla tehona? Näytti olleen viime yönä n. 30 min (yhtäikaa kompuran kanssa), viikko sitten n. 20 min ja kaksi viikkoa sitten ei lainkaan.
16 kWh näyttää laskuri käyttöveden vastuksille reilun vuoden aikana, joten ei tuo nyt ihan hirveästi ole käyttänyt. Siihen nähden 2 kWh viime yönä on paljon. 2 kWh ja 30 min voisi olla 3 kW. Pitääpä huomenn tarkistaa onko jotain virhekoodeja, tosin ei niitä kyllä lokissa näy.
-
Ihan kohtuullisen helppo. Rasberry kaupasta ja Home Assistantin softa sisään.
Husdatan asetuksissa pitää olla tarkkana ja laittaa ohjeen mukaan. Husdatan logista helppo katsoa lähettääkö tietoja vai tuleeko error. Onnistui minulta vaikka 25v sitten viimeksi yliopistolla Javalla jotain koodasin. Nosquitto server pitää hakea sitten sovelluskaupasta niin alkaa tiedot näkymään.
Ei sen ihmeempi homma kun jonkun kännykän päiviys kun lukee ensin ohjeet :) ja on tarkkana.
Pitänee odotella, että rasberrya saa taas jostain ja ehkäpä kohtuu rahalla.
Näkyy hinnat nousseen aikalailla.
Seurailin tuossa taas käynnistyksiä reilun vuorokauden ajan ja en tiedä sairastanko turhaan, mutta kovin tuntuu paljolta 8kpl tuohon aikaan. Lähinnä mietein voisinko säätää jostain, että saisi käynnistykset vähemmälle.
-
Mulla neljä käynnistystä, tekee käyttöveden pääsääntöisesti lämmitysjakson perään.. Talon energiankulutus / sisälämpö tuon ratkaisee kuinka pumpulla on tarvetta käydä. Kylmäprosessi kestää n. 25min kunnes toimii täydellä hyötysuhteella. Ei tuo COPiin paljoa haittaa, muutaman kymmenyksen ehkä. Parin - kolmen tunnin käyntisakso invertterille ihan ok. COPpi pysyy 5.5 paremmalla puolella.
Maapiiri on COPista päätellen ollut todella lämmin syksyn mitaan, miltä nyt näyttää kun kelit pakkasella?
-
Jos invertteri näillä keleillä ei käy jatkuvasti, se on varsin reilusti ylimitoitettu. Ko. invertteri pystyy 30% jatkuvaan käyntiin ja näillä keleillä tarvitaan jo lähes 50% rakennuksen vaatimasta maksimista.
7001i:ssä ei ole oikein mitään säätömahdollisuuksia käyntiaikojen pidentämiseen. Siis kaikki pitää tehdä lämmönjaon puolella. Riittävästi varauskapasiteettia ja varmistaa, ettei termarit rajaa kiertoja.
Mutta miksi? Itse en ainakaan usko, että muutama tuhat käynnistystä vuodessa tuon rikkoo.
-
Mulla neljä käynnistystä, tekee käyttöveden pääsääntöisesti lämmitysjakson perään.. Talon energiankulutus / sisälämpö tuon ratkaisee kuinka pumpulla on tarvetta käydä. Kylmäprosessi kestää n. 25min kunnes toimii täydellä hyötysuhteella. Ei tuo COPiin paljoa haittaa, muutaman kymmenyksen ehkä. Parin - kolmen tunnin käyntisakso invertterille ihan ok. COPpi pysyy 5.5 paremmalla puolella.
Maapiiri on COPista päätellen ollut todella lämmin syksyn mitaan, miltä nyt näyttää kun kelit pakkasella?
Sisälämpö on pumpulta pyydetty +22C, mutta pyörii siinä +23C molemminpuolin joka tuntuu mukavalta.
Laitan vielä liitteenä tästä vuorokauden taaksepäin. Näköjään meilläkin lämmitysjakson lopulla tekee käyttöveden.
Keruun lämpö on tällä hetkellä pumpulle sisään +1.8C ja takaisin peltoon -1.4C.
Jos invertteri näillä keleillä ei käy jatkuvasti, se on varsin reilusti ylimitoitettu. Ko. invertteri pystyy 30% jatkuvaan käyntiin ja näillä keleillä tarvitaan jo lähes 50% rakennuksen vaatimasta maksimista.
7001i:ssä ei ole oikein mitään säätömahdollisuuksia käyntiaikojen pidentämiseen. Siis kaikki pitää tehdä lämmönjaon puolella. Riittävästi varauskapasiteettia ja varmistaa, ettei termarit rajaa kiertoja.
Mutta miksi? Itse en ainakaan usko, että muutama tuhat käynnistystä vuodessa tuon rikkoo.
Pumppu on aavistuksen ylimitoitettu. 2-8kwh olisi riittänyt, mutta laitoin 3-12kwh koska olen ajatellut jos tekisin joskus uima-altaan tuohon talon päätyyn ja lämmittäisin sitä. Sen takia meillä on 100l puskuri ja termarit auki joka paikassa. Mietin onko kiertovesipumppu liian isolla (täysillä nyt ja näyttää 40w). Viimetalvena muistaakseni jos oli liian pienellä, niin kauimmainen makkari jäi hieman viileäksi.
Meillähän on siis mlp tallissa josta tulee kanaali taloon. Talossa kaksi jakotukkia. Toinen khh,ph,sauna ja tekninen tila. Toinen hoitaa loput.
Ehkä tuo käynnistysten määrä ei ole paha, mutta aina sitä miettii jos jotain ruuvia kääntämällä tekisi tilanteesta paremman. Ei pumppu vienyt kuin 5000kwh ensimmäisenä vuonna.
-
Täällä 2-8kw malli. 1 käynnistys viimeisen 24h aikana. Tämä siis pakollinen tauko käyttöveden teon jälkeen.
-
Täällä 2-8kw malli. 1 käynnistys viimeisen 24h aikana. Tämä siis pakollinen tauko käyttöveden teon jälkeen.
Jos sulla on pelkkä talo 134m2 tuossa, niin onhan siinä eroa kun meillä on talo ja talli yhteensä 185m2 + kanaali (en tiedä onko käytännön eroa kun pumppu tallissa vs talon teknisessä tilassa).
-
Jos sulla on pelkkä talo 134m2 tuossa, niin onhan siinä eroa kun meillä on talo ja talli yhteensä 185m2 + kanaali (en tiedä onko käytännön eroa kun pumppu tallissa vs talon teknisessä tilassa).
Juu pelkkä talo on. Tallissa ei lämmitystä. Onhan tuossa eroa. Varmasti hyvä valinta tuo isompi, jos uima-altaan aiot laittaa tulevaisuudessa.
-
Mistä tuo % on. Mulla näyttää olevan joko 0 tai 33,0%. Paljonko mahtaa olla tehona? Näytti olleen viime yönä n. 30 min (yhtäikaa kompuran kanssa), viikko sitten n. 20 min ja kaksi viikkoa sitten ei lainkaan.
Minun ymmärtääkseni pumpun lämmitysvastus koostuu kahdesta elementistä: 3kW ja 6kW.
Toimintamoodit on:
- Molemmat pois = 0kW = 0%
- 3kW päällä = 33.3%
- 6kW päällä = 66.6%
- Molemmat päällä = 9kW = 100%
-
Vuosi 2022 takana. 12h puuttuu eiliseltä, mutta koko vuoden kulutus 9382 kwh. Olen tyytyväinen. Mukavuus edellä menty ei säästötoimia. Sauna 2-3x viikossa. ei puuta lainkaan lämmitykseen.
8)
-
Vuosi 2022 takana. 12h puuttuu eiliseltä, mutta koko vuoden kulutus 9382 kwh. Olen tyytyväinen. Mukavuus edellä menty ei säästötoimia. Sauna 2-3x viikossa. ei puuta lainkaan lämmitykseen.
8)
Sain katsottua omatkin vuodelle 2022. Erillisellä mittarilla mlp vei kaikkineen 4600kwh. Koko talouden kulutus 10800kwh josta 620kwh Valloxin 145mv:lle.
Käyttösähkölle jää siis 5580kwh.
-
Mistähän johtuu, että piirikorttien vaihdon jälkeen pumppu käyttää vastuksia aina 3kwh legionellakuumennukseen?
3-12kw pumppu ja kompura käy korkeimmillaan 6kw? Potkua kyllä olisi?
-
Vaikea sanoa. 3-12 pitäisi selviytyä ilman vastuksia tuosta 65 asteen vedestä kuitenkin? Boschilta voisi asiaa kysyä?
minulla 2-8kw mallissa myös muuttui tuo legionellakuumennus. Aiemmin veti hitaasti kompuralla yli 63 asteeseen ja sitten vasta vastukset päälle. Piirikorttien vaihdon jälkeen ottaa jo vastukset 60 asteessa käyttöön ja näin legionella menee läpi huomattavasti nopeammin. Kysyin tätä maahantuojalta puhelimessa niin sain jotain vastausta, että uusi ohjelma mahdollisesti laskee että sähkönkulutus lähes samoissa käytti sitten vastuksia vai kompuraa pitempään huonommalla hyötysuhteella. Noh jos vuodessa menee semmonen 80-90kwh vastuksiin legionellan yhteydessä niin eipä tuo euroissa juuri tunnu.
Kysyin siitä minilämpötilan resetoinnista sähkökatkon jälkeen sähköpostilla ja vastausta en saanut :). Pitänee soittaa arkena...
-
Sain katsottua omatkin vuodelle 2022. Erillisellä mittarilla mlp vei kaikkineen 4600kwh. Koko talouden kulutus 10800kwh josta 620kwh Valloxin 145mv:lle.
Käyttösähkölle jää siis 5580kwh.
Tosi pieni kulutus, onko ylitehokas kone?
Paljonko se näyttää tuottaneensa kWh 2022, lämmitys/LV suhde?
Mikä on max teho mitä sinulla käyttää?
Patterit vai LL, paljonko max menovesi?
Missä keruu käy matalimmillaan?
Käyttövesikierto onko kun on tallissa?
-
Mistähän johtuu, että piirikorttien vaihdon jälkeen pumppu käyttää vastuksia aina 3kwh legionellakuumennukseen?
3-12kw pumppu ja kompura käy korkeimmillaan 6kw? Potkua kyllä olisi?
6kW on varmaan tuon konee 'hotspot' eli paras toimintapiste!?
Onko tuo vihreä tehoskaala mikä?
~40Min vääntää siis legionellaa?
Punainen on Vaihtovena vai, 7C?
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9012.0;attach=18314;image)
Mikä tuo sininen viiva on, ja skaala?
Kauanko kestää että tuo 65C tipahtaa 60:een, jäähtymä siis ilman LV käyttöä?
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9012.0;attach=18316;image)
-
Vaikea sanoa. 3-12 pitäisi selviytyä ilman vastuksia tuosta 65 asteen vedestä kuitenkin? Boschilta voisi asiaa kysyä?
minulla 2-8kw mallissa myös muuttui tuo legionellakuumennus. Aiemmin veti hitaasti kompuralla yli 63 asteeseen ja sitten vasta vastukset päälle. Piirikorttien vaihdon jälkeen ottaa jo vastukset 60 asteessa käyttöön ja näin legionella menee läpi huomattavasti nopeammin. Kysyin tätä maahantuojalta puhelimessa niin sain jotain vastausta, että uusi ohjelma mahdollisesti laskee että sähkönkulutus lähes samoissa käytti sitten vastuksia vai kompuraa pitempään huonommalla hyötysuhteella. Noh jos vuodessa menee semmonen 80-90kwh vastuksiin legionellan yhteydessä niin eipä tuo euroissa juuri tunnu.
Kysyin siitä minilämpötilan resetoinnista sähkökatkon jälkeen sähköpostilla ja vastausta en saanut :). Pitänee soittaa arkena...
Joo eihän tuohon rahaa paljoa mene, mutta ihan mielenkiintoista koska tehoareserviä kuitenkin olisi. 156kwh laskin, että jos 3kwh viikossa menee 52 viikon ajan.
Kerrohan jos saat vastauksen tuohon resetointiin liittyen.
Tosi pieni kulutus, onko ylitehokas kone?
Paljonko se näyttää tuottaneensa kWh 2022, lämmitys/LV suhde?
Mikä on max teho mitä sinulla käyttää?
Patterit vai LL, paljonko max menovesi?
Missä keruu käy matalimmillaan?
Käyttövesikierto onko kun on tallissa?
- On pykälää isompi kone kun olen haaveillut uima-altaasta tuohon talon viereen. Tulee ylimääräinen kanaali tekniseen tilaan valmiiksi, niin siitä saisi nätisti seinän läpi putket altaalle.
- En saa tuotettua energiaa kun kesällä tosiaan vaihdettiin piirikortit ja lukemat nollaantui. En tajunnut ottaa aikaisempia ylös.
- Olisiko lämmitykseen max teho ollut 7-8kw sen mitä olen huomannut. Loppukesästä kun pesin autoa kuumalla vedellä, niin näkyi kompura pyörivän 12kw teholla käyttövettä tehdessä.
- Lattialämmitys ja max meno taitaa olla nyt +37C (pitää tarkistaa kun käyn tallissa).
- Tällä hetkellä kun pumppu käynyt jo pitkään, niin keruulta tulee +1.3C ja takaisin menee -1.5C. Viimetalvena pysyi plussalla koko talven keruulta tulo.
- Ei ole kiertoa. Teknisessä tilassa on 50l "puskurivaraaja" lkv:lle joka on eco-tilassa. Eli mlp syöttää kuumaa vettä 50l varaajaan suoraan.
6kW on varmaan tuon konee 'hotspot' eli paras toimintapiste!?
Onko tuo vihreä tehoskaala mikä?
~40Min vääntää siis legionellaa?
Punainen on Vaihtovena vai, 7C?
Mikä tuo sininen viiva on, ja skaala?
Kauanko kestää että tuo 65C tipahtaa 60:een, jäähtymä siis ilman LV käyttöä?
- Vihreä siis kompuran nopeus/teho. Näkyy kw vasemmassa laidassa.
- Joo 40min noin näyttäisi vääntävän.
- Punainen vaihtoventtiili käsittääkseni kuvaa on/off tilaa tuossa. Viisaammat korjatkoon?
- Sininen viiva on addheat% eli näyttää vastuskäytön.
- Laitan uuden kuvan vielä josta näkee, että tuo 65C tipahtaa 60C noin kuudessa tunnissa?
-
En ole oikein ymmärtänyt mun Boschin logiikkaa vastusten käytössä. Välillä käyttää ja välillä ei legionella-ajossa. Ei kovin paljoa, kun on reilussa vuodessa käyttänyt 17 kWh ja siitäkin osa tuli silloin kun keruun paine laski liian alhaiseksi.
Viime yönä näytti käyttäneen alussa kovia kierroksiakin käyttöveteen. Ehkä siksi, että pörssisähköohjaukseni oli nostanut menolämpö pyynnin korkealle? Teho korkeimmillaan 11,4 kW ja kierrokset 89%.
Kierukka on selkeästi alimittainen, joten joutuu laskemaan kierroksia loppua kohti, jotta menolämpö ei nouse kohtuuttomasti. Aivan lopun tekee aina minimikierroksilla.
Millainenhan tuo olisi ulkoisella varaajalla, jossa reilusti mitoitettu kierukka?
-
- On pykälää isompi kone kun olen haaveillut uima-altaasta tuohon talon viereen. Tulee ylimääräinen kanaali tekniseen tilaan valmiiksi, niin siitä saisi nätisti seinän läpi putket altaalle.
- En saa tuotettua energiaa kun kesällä tosiaan vaihdettiin piirikortit ja lukemat nollaantui. En tajunnut ottaa aikaisempia ylös.
- Olisiko lämmitykseen max teho ollut 7-8kw sen mitä olen huomannut. Loppukesästä kun pesin autoa kuumalla vedellä, niin näkyi kompura pyörivän 12kw teholla käyttövettä tehdessä.
- Lattialämmitys ja max meno taitaa olla nyt +37C (pitää tarkistaa kun käyn tallissa).
- Tällä hetkellä kun pumppu käynyt jo pitkään, niin keruulta tulee +1.3C ja takaisin menee -1.5C. Viimetalvena pysyi plussalla koko talven keruulta tulo.
- Ei ole kiertoa. Teknisessä tilassa on 50l "puskurivaraaja" lkv:lle joka on eco-tilassa. Eli mlp syöttää kuumaa vettä 50l varaajaan suoraan.
- Vihreä siis kompuran nopeus/teho. Näkyy kw vasemmassa laidassa.
- Joo 40min noin näyttäisi vääntävän.
- Punainen vaihtoventtiili käsittääkseni kuvaa on/off tilaa tuossa. Viisaammat korjatkoon?
- Sininen viiva on addheat% eli näyttää vastuskäytön.
- Laitan uuden kuvan vielä josta näkee, että tuo 65C tipahtaa 60C noin kuudessa tunnissa?
Ok, koneessa sitten varoja tulevaisuuteen.
Onko mitään käryä mitä se tarvittava energia olis, vanhoista tiedoista tai laskelmasta ja osuiko laskelma?
Kyllä se sitten tarpeeseen osaa ottaa 12kW verran kierroksia!
'LV-kierto' on sitten hoidettu niinkuin kuuluu!
Nuo skaalat on sitten tuossa Husdatassa kaikki asteita... pitää sitten vaan osata lukea 'oikein'. ;)
Ottaa sitten oikein 9kW vastusta hetkeksi legionella tappoon, kummallista kun ei käytä kompuraa loppuun asti kun näkyy pysäyttävän sen. Kova teho jo tuo 9kW...pääroppuja jo saa varoa jos muita kuormia, ei taida olla mitään vahtia tuohon hommaan tai eikö voi valikoista valita jotta ei käyttäisi vastusta tuohon?
-
Vastusten käyttöä voi säätää erikseen käyttöveteen ja siihenkin erikseen kompuran kanssa ja ilman. Mulla aika pienellä, kun on 10 A sulake toistaiseksi. Olikohan 3 kW maksimi mulla. 33% näytti niillä kerroilla, kun on tehnyt vastuksilla lopun ja silloin on mennyt 1-2 kWh/ajo.
Kuten käyristäni näkee nousee paluukin aika korkealla, jos tehoa on enemmän. Siksi lienee aika mahdotonta tehdä kompura+vastus legionella-ajon loppu. Eli joko tai.
-
En ole oikein ymmärtänyt mun Boschin logiikkaa vastusten käytössä. Välillä käyttää ja välillä ei legionella-ajossa. Ei kovin paljoa, kun on reilussa vuodessa käyttänyt 17 kWh ja siitäkin osa tuli silloin kun keruun paine laski liian alhaiseksi.
Olikos sulla nuo piirikortit vaihdettu? Meillä vaihdettiin joskus kesällä ja just tarkisin, niin 74kwh vastuksia lkv puolella.
Laitoin huvikseni boschille kyselyä tuosta vastusten käytöstä uusilla korteilla. Katsotaan mitä vastaavat. Asetuksista saa kyllä säädettyä, mutta jos tuossa on jokin isompi ajatus takana, niin suottapa noita asetuksia muuttamaan.
-
Ei ole vaihdettu kortteja. 4/2021 ostettu kone. Mikäs versio sulla oli korteissa ja softassa ennen ja nyt?
Mulla on
Käyttölaite NF38.03
Asentaja-piirilevy V02.03
LP-IO-piirilevy V02.02
Internetmod V04.07
-
Olikos sulla nuo piirikortit vaihdettu? Meillä vaihdettiin joskus kesällä ja just tarkisin, niin 74kwh vastuksia lkv puolella.
Laitoin huvikseni boschille kyselyä tuosta vastusten käytöstä uusilla korteilla. Katsotaan mitä vastaavat. Asetuksista saa kyllä säädettyä, mutta jos tuossa on jokin isompi ajatus takana, niin suottapa noita asetuksia muuttamaan.
No jos kesällä vaihdettu, niin mitä ne laskurit nyt näyttää koneessa, eikös ne kaikki lähteny alusta, kWh:t meinaan... ½ vuotta kulunut kait?
-
Ei ole vaihdettu kortteja. 4/2021 ostettu kone. Mikäs versio sulla oli korteissa ja softassa ennen ja nyt?
Mulla on
Käyttölaite NF38.03
Asentaja-piirilevy V02.03
LP-IO-piirilevy V02.02
Internetmod V04.07
Käyttölaite NF38.03
Asentaja-piirilevy V02.04
LP/IO-piirilevy V02.03
Internetmod. V04.08
-
No jos kesällä vaihdettu, niin mitä ne laskurit nyt näyttää koneessa, eikös ne kaikki lähteny alusta, kWh:t meinaan... ½ vuotta kulunut kait?
Luulin, että halusit vuoden ajalta.
Luovutettu energia: lämmitys 8092kwh, lkv 1691kwh
Kulutus kompressori: lämmitys 1429kwh, lkv 445kwh
Tunnit: lämmitys 1676h, lkv 238h
Lisälämmitin: lämmitys 0kwh, lkv 74kwh
-
Luulin, että halusit vuoden ajalta.
Luovutettu energia: lämmitys 8092kwh, lkv 1691kwh
Kulutus kompressori: lämmitys 1429kwh, lkv 445kwh
Tunnit: lämmitys 1676h, lkv 238h
Lisälämmitin: lämmitys 0kwh, lkv 74kwh
Juu, vuotta metsästin mutta 1/2 :kin mallaa oikeastaan koko vuodenkin,
Tuo taitaa olla inan vajaa puolikas vai?
Oliko sulla se erillinen sähkömittari, ei siitä satu olemaan lukemaa samalta ajalta, se oli yks toinen tärkee pointti kuinka eroaa koneen luvuista?
-
Juu, vuotta metsästin mutta 1/2 :kin mallaa oikeastaan koko vuodenkin,
Tuo taitaa olla inan vajaa puolikas vai?
Oliko sulla se erillinen sähkömittari, ei siitä satu olemaan lukemaa samalta ajalta, se oli yks toinen tärkee pointti kuinka eroaa koneen luvuista?
16.6.2022 on vaihdettu kortit. Erillisen mittarin lukemaa en silloin ottanut, mutta joskus sitä seurasin ja taisi olla aika lähellä toisiaan. Erillinen mittarihan ottaa myös ulkoisen kiertovesipumpun yms huomioon eli siitä tulee pientä eroa.
-
Mulla on ollut 7.4.2022 saakka sähkömittari ja alusta saakka energiamittari lämmönjaolle sekä pohjavedelle.
7.4.2022 -5.1.2023
Boschin mielestä on tuotettu 11251/792 kWh lämmönjako/käyttövesi ja kulutettu 2447/272 kWh sähköä noihin (tai paremminkin kompuraan eli ei ilmeisesti ole tarkoituskaan sisältää tyhjäkäyntiä ja kiertovesipumppua). Lisäksi käyttövettä on tehty 17 kWh vastuksilla.
Sähkömittarin mielestä sähköä on kulunut 2973,2 kWh eli 8,0% enemmän. Toisaalta lämpöä on energiamittarin mukaan tehty 11571 kWh eli 2,8% enemmän kuin Bosch ilmoittaa lämmönjakoon.
Sähkövirhe oli kesällä jopa 37%, mikä johtunee suuresta muun kuin kompuran kulutuksesta.
Kämpässä ei vielä asuta ja suuri osa kämpästä on vielä melko kylmänä (nyt alle 10 C), joten luvut eivät ole edustavia. COP on myös huono, varsinkin pohjavesipumppu huomioiden, koska 30 m2 lattialämmityksellä on yritetty pitää koko kämppä jotenkin lämpimänä eli menovesi reilusti korkeampi kuin rempan valmistuttua, jolloin tuoton käyttövesineen pitäisi olla 25 MWh luokkaa tai mahdollisen autotallin kanssa 30 MWh.
-
16.6.2022 on vaihdettu kortit. Erillisen mittarin lukemaa en silloin ottanut, mutta joskus sitä seurasin ja taisi olla aika lähellä toisiaan. Erillinen mittarihan ottaa myös ulkoisen kiertovesipumpun yms huomioon eli siitä tulee pientä eroa.
Joo Bosch varmaan jättää kiertopumput ja lepoajat laskematta.
Luovutettu energia: lämmitys 8092kwh, lkv 1691kwh
Kulutus kompressori: lämmitys 1429kwh, lkv 445kwh
8092+1691/1429+455 = cop5.2 eli ~5 jos arvioi vähän virhettä pois. Kova on lukema vaikka kuten sanoit että on vielä hiukan ylitehoinen nykytilanteeseen, tuntuu että ei paljon huononna tuo ylitehoisuus.
Missäs ulkolämpötilassa sulla alkaa jatkuva käynti?
Kortteja on vaihdeltu, myös rawpower, onko sitä enemmänkin ollut näissä ongelmana?
Onko kaikilla ollut sama vika niissä korteissa ja mitä ongelmaa niissä on ollut?
Joskus jos tässä vaihtaa konetta niin sen takia nämä kiinnostaa miten suorittavat... Kahden kauppaa Niben<>Bosch välillä tämä nyt omassa mielessä tällä hetkellä tuntuis olevan.
-
Joo Bosch varmaan jättää kiertopumput ja lepoajat laskematta.8092+1691/1429+455 = cop5.2 eli ~5 jos arvioi vähän virhettä pois. Kova on lukema vaikka kuten sanoit että on vielä hiukan ylitehoinen nykytilanteeseen, tuntuu että ei paljon huononna tuo ylitehoisuus.
Missäs ulkolämpötilassa sulla alkaa jatkuva käynti?
Kortteja on vaihdeltu, myös rawpower, onko sitä enemmänkin ollut näissä ongelmana?
Onko kaikilla ollut sama vika niissä korteissa ja mitä ongelmaa niissä on ollut?
Joskus jos tässä vaihtaa konetta niin sen takia nämä kiinnostaa miten suorittavat... Kahden kauppaa Niben<>Bosch välillä tämä nyt omassa mielessä tällä hetkellä tuntuis olevan.
Tuossahan on kesä ja syksy mukana eli kunnon lämmityskautta aika vähän loppupeleissä. Joulukuulle kun karkeasti laskin, niin COP 4.7.
Piirikortit vaihdettiin kun pumppu meni totaaliseen jumiin aina jos tuli nopea sähkökatko. Joutui käyttää virrat katkasijasta pois ennenkuin heräsi. Nyt toimii.
Huolto toimii kyllä ja kun kerroin oireista, niin kortit tilattiin samantien.
Nibestä en voi sanoa samaa kun aikanaan oli PILP edellisessä talossa. Sen takia en nibeä enää laita sama vaikka ilmaiseksi saisin.
-
Joo tietty edullisin puolisko vuodesta...oliko Joulukuu cop4.7 molemmat lämmitykset mukana?
Joko se kävi joulukuussa jatkuvaa käyntiä?
Millä tavalla huollon kanssa hoidit, suoraan bosch vai asentajan vai myyjän kautta?
Nibellä luulis huollon toimivan kun niitä välittäjiä on niin paljon.
Pilp laitteena varmaan tuottanu hankaluuksia huoltojen kanssa.
-
Joo tietty edullisin puolisko vuodesta...oliko Joulukuu cop4.7 molemmat lämmitykset mukana?
Joko se kävi joulukuussa jatkuvaa käyntiä?
Millä tavalla huollon kanssa hoidit, suoraan bosch vai asentajan vai myyjän kautta?
Nibellä luulis huollon toimivan kun niitä välittäjiä on niin paljon.
Pilp laitteena varmaan tuottanu hankaluuksia huoltojen kanssa.
Joulukuulta oli molemmat mukana eli lämmitys ja lkv.
Kyllä se melko pitkiä aikoja käy kun pakkaselle mennään, mutta nollakeleillä taisi olla keskimäärin 5-8 käynnistystä vuorokauteen. Kirjoittelin siitä tänne aiemmin. Enemmän saa olla pakkasta, että käy ihan jatkuvaa jatkuvaa käyntiä.
Huollon, myynnin ja asennuksen hoiti meillä Keski-Pohjanmaan Lämpömestarit Oy. Yhden miehen firma ja homma toimii.
Meillä niben pilpistä meni kolmas kompura 10v jälkeen ja nibeltä kommentti oli vain, että voi voi. Ensimmäinen taisi mennä kolmen vuoden jälkeen jos en väärin muista. Jäi kyllä niin pas***maku suuhun silloin, että en ole enää kenellekkään merkkiä suositellut. Mlp:t varmasti parempia, mutta se miten maahantuojan päästä asiat hoidetaan vaikuttaa aika paljon.
-
Kierukka on selkeästi alimittainen, joten joutuu laskemaan kierroksia loppua kohti, jotta menolämpö ei nouse kohtuuttomasti. Aivan lopun tekee aina minimikierroksilla.
Millainenhan tuo olisi ulkoisella varaajalla, jossa reilusti mitoitettu kierukka?
Kierukan vastaanottoteho laskee kun lähestytään loppulämpöjä kun lämpötilaero pienenee.
Kattelin noita erillisiä varaajia ja tämmösiä tietoja niistä löytyi:
Bosch SWDP200, 200L:
Hyötytilavuus (yhteensä) 179L
Käytettävän lämpimän veden määrä 40 °C 268L
Lämmönvaihdin Sisältö 10,9L Pinta-ala 1,98m2
Häviöt 78W
Lämmitysaika nimellisteholla (15°C kylmän
veden lämpötila, 55°C lämpimän veden
ulostulolämpötila) tasaisella
lämmöntuonnilla, ja dT / 5K
4 kW min 144
6 kW min 99
8 kW min 76
10 kW min 62
12 kW min 52
14 kW min 45
16 kW min 40
18 kW min 36
20 kW min 32
Maksimi lämpötila lämmitysvesi °C 95
Nibe VBP S200, 200L:
Hyötytilavuus (yhteensä) 176L
Vastaava käyttövesimäärä (40 °C)* 235L
Tilavuus, latauskierukka 7,8L
Suurin suositeltu latausteho 12kW
Häviöt 66W
Lämmitysaika (10 °C:sta 45 °C:een) 8 kW teho tuntia 0,9h
Lämmitysaika (10 °C:sta 80 °C:een) 8 kW teho tuntia 1,8h
Suurin käyttölämpötila °C 85
Eli aikas pienet nimelliset erot, Bosch parempi kierukka, Nibe pienemmät häviöt.
Tässä sisäisen varaajan speksejä Bosch 7800 6/8/12/16 kW, ei oikein saa linkkiä verrattuna noihin erillisiin varaajiin
Lämmin käyttövesi
Käyttöveden lämmityksen energialuokka
Hyötysuhde (COP) standardin EN 16147 mukaan
(käyttötapa Säästö)
3,27 3,03 3,11 3,05
Energialuokka / käyttöprofiili / lämpimän käyttöveden
määrä, V40 (käyttötapa Säästö)
A+/XL/211 A+/XL/211 A+/XL/206 A+/XL/203
Energialuokka / käyttöprofiili / lämpimän käyttöveden
määrä, V40 (käyttötapa Normaali)
A/XXL/269 A/XXL/269 A/XXL/269 A/XXL/267
Energialuokka / käyttöprofiili / lämpimän käyttöveden
määrä, V40 (käyttötapa Mukavuus)
A/XXL/275 A/XXL/277 A/XXL/298 A/XXL/301
Integroitu jaloteräskierukalla varustettu
lämminvesivaraaja
kyllä kyllä kyllä kyllä
Käyttövesivaraajan tilavuus (ilman kierukkaputkea) l 180 180 180 180
Sallittu käyttöpaine, min./maks. bar 2/10 2/10 2/10 2/10
Liitäntä (kierre, jaloteräs) DN25 DN25 DN25 DN25
Kun sais vähän helpommin tänne kuvia niin nuo vois olla havainnollisempia...
-
Osaako joku sanoa onko Bosch ProControl 800 sama kuin Rego 3000?
Vanha kysymys, mutta tuon otsikkoon sisältynee vastaus... tulkitsen että on.
https://online.husdata.se/h-docs/C10.pdf
Mikähän tuon 7800 koneen 'Rego' on?
-
Vanha kysymys, mutta tuon otsikkoon sisältynee vastaus... tulkitsen että on.
https://online.husdata.se/h-docs/C10.pdf
Mikähän tuon 7800 koneen 'Rego' on?
Husdatan sivuilta tuo 7800i löytyy nykyään, sivut sanoo:
Reglersystem
Pro Control 800
Ja linkki on tuohon samaiseen C10-pdf-dokuenttiin.
-
Husdatan sivuilta tuo 7800i löytyy nykyään, sivut sanoo:
Reglersystem
Pro Control 800
Ja linkki on tuohon samaiseen C10-pdf-dokuenttiin.
Onkohan 800 vai olisko joku 800+ tjms kun tietääkseni ohjaus
oli ainut mikä muuttui ( vai oliko )?
Ainakin 7001i>>7800i muutoksessa tuli lisää shunttipiirejä eli älymuutoksia. Vai olisko niin että rauta on ihan sama mutta
ja firmis vain koki isomman muutoksen. Valmiudet energymanagerointiin...
Nyt yhtäkkiä muista onko 7800 ketjussa muutokset listattu tjms.
-
Onkohan 800 vai olisko joku 800+ tjms kun tietääkseni ohjaus
oli ainut mikä muuttui ( vai oliko )?
Ainakin 7001i>>7800i muutoksessa tuli lisää shunttipiirejä eli älymuutoksia. Vai olisko niin että rauta on ihan sama mutta
ja firmis vain koki isomman muutoksen. Valmiudet energymanagerointiin...
Nyt yhtäkkiä muista onko 7800 ketjussa muutokset listattu tjms.
Onko tuollainen muutos? Ainakaan 7800 asennusohjeesta en löydä paikkoja mihin voisi kytkeä toisen piirin lämpötila-anturin ja säätöventtiiliihjauksen.
Jotain muutoksia huomasin. Keruupumpun ohjaus vaikuttaa muuttuneen PWM:stä 0-10 V.
-
Onko tuollainen muutos? Ainakaan 7800 asennusohjeesta en löydä paikkoja mihin voisi kytkeä toisen piirin lämpötila-anturin ja säätöventtiiliihjauksen.
Jotain muutoksia huomasin. Keruupumpun ohjaus vaikuttaa muuttuneen PWM:stä 0-10 V.
3 Erillistä Shunttia muistaakseni saa 7800:een, vermeet tulee erillisiin boxeihin ja joku väylä koneesta, can ehkä, tarinaa taisi olla käyttöohjeessa tai asennusohjeessa, VK1-VK4.
-
3 Erillistä Shunttia muistaakseni saa 7800:een, vermeet tulee erillisiin boxeihin ja joku väylä koneesta, can ehkä, tarinaa taisi olla käyttöohjeessa tai asennusohjeessa, VK1-VK4.
Eikö 7001i saa myös? Väyläänhän ne kytketään. Mikä mielestäsi on muuttunut?
Mulle on jäänyt aika epäselväksi mihin lopulta tuo Rego 800 viittaa. Tuollahan on useampi softallinen ohjausyksikkö.
-
Eikö 7001i saa myös? Väyläänhän ne kytketään. Mikä mielestäsi on muuttunut?
Mulle on jäänyt aika epäselväksi mihin lopulta tuo Rego 800 viittaa. Tuollahan on useampi softallinen ohjausyksikkö.
No kun ei saa kuin 1kpl shuntteja 7001:een...
On nuo tyypit joo aika sekasia, Rego on IVT käyttämä ja Bossilla taisi olla Procontrol.
-
No kun ei saa kuin 1kpl shuntteja 7001:een...
On nuo tyypit joo aika sekasia, Rego on IVT käyttämä ja Bossilla taisi olla Procontrol.
Mistäs sellainen tieto on? Mulla ainakin tarjottiin 7001i:tä shunttauksella ja uima-allaskortilla eli kahdella ulkoisella kortilla. Onko sitten kaksi tavallista lisäpiiriä mahdotonta?
Nuohan tulee väylään, joten lienee pelkkä ohjelmistoero, jos eroa on. IVT ja Bosch tulevat samalta linjalta täysin identtisillä sisuskaluilla tietääkseeni. Eli sama ohjain niissä on ja ohjelmaversiotkin menevät samoilla numeroilla. Ohjaimista käytetyt nimet saattavat erota.
-
Mitä niillä useimmilla lisäshunttauksilla edes tekisi? Eihän tuo kuitenkaan pysty kuin yhtä menovettä tekemään lämmönjakoon. Voihan siitä alashuntata vaikkaa kuinkaa monta eri lämpötilaa, mutta milloin se on tarpeen ja onko silloin pakko saada juuri MLP shunttia ohjaamaan?
-
Mistäs sellainen tieto on? Mulla ainakin tarjottiin 7001i:tä shunttauksella ja uima-allaskortilla eli kahdella ulkoisella kortilla. Onko sitten kaksi tavallista lisäpiiriä mahdotonta?
Nuohan tulee väylään, joten lienee pelkkä ohjelmistoero, jos eroa on. IVT ja Bosch tulevat samalta linjalta täysin identtisillä sisuskaluilla tietääkseeni. Eli sama ohjain niissä on ja ohjelmaversiotkin menevät samoilla numeroilla. Ohjaimista käytetyt nimet saattavat erota.
Ihan se ilmenee dokumenteista mikä on mahdollista, pool on tietysti eri kuin shunttipiiri ja kyllä ne uskoakseni molemmat saa 7001:een yhtäaikaa, mutta kahta shunttipiiriä ei saa se on lukittu softaan kun ei oo niin ei oo. IVT-pulju ne kaikki koneet rakentaa Ruotsissa, markkinointinimet Buderus Logaterm IVT:n ja Boschin lisäksi.
Mitä niillä useimmilla lisäshunttauksilla edes tekisi? Eihän tuo kuitenkaan pysty kuin yhtä menovettä tekemään lämmönjakoon. Voihan siitä alashuntata vaikkaa kuinkaa monta eri lämpötilaa, mutta milloin se on tarpeen ja onko silloin pakko saada juuri MLP shunttia ohjaamaan?
Eiks tuo ole vähän tyhmä kysymys, tartee kuka tarttee ja mihin tarttee kyllä niitä tarpeita on, tietysti tilaus niille on ei niitä sinne lisätty olisi huvikseen jos niiden päälle olisi jotain kysyntää.
Kyllä sillä 7800:lla pystyy tekemään 4:ää eri käyrän menovettä, 1 piiri sitten vain määrää maksimit muut on sen alle. Tietysti ne muut voi tehdä vaikka Oumannilla tms ja heittää ulos niin monta ulkoanturia kun on erillisiä säätimiä.
Mitähän muuta jalostusta on tullu 7800:aan, mahtaako liittyä valmiudet vaan tämän valmistajan ekosysteemiin jossa lienee monenlaista energiamanagerointia.
-
Ihan samat kytkennät noissa vaikuttaa olevan EMS-väylään saa lisäkortit. Softassa voi olla rajoituksia. Asennusohjeessa tosiaan puhutaan 7800:lle lisäpiireistä 2-4 ja 7001:lle vain lisäpiiristä 2.
Mutta en edelleenkään ihan ymmärrä mitä hyötyä tuosta lopulta on. Kai joku sovellus löytyy, lähinnä sellainen, jossa se piiri 1 on varaaja, josta kaikkii piirit suntataan. Muutenhan ei saa vaikkapa kesällä OH:n kylmempää kuin kylppäriin, vaan OH on aina se kuumin.
Itse en ainakaan laittaisi noin montaa eri shunttia ja sitten eri pumppua, säätöventtiiliä ja ohjainkorttia, vaan laittaisin termarin alentamaan vaikkapa AT lämpötilaa.
Onkos sinulla sitten tarve useammalle shunttaukselle vai miksi niin kiinnostaa?
-
On se tuolla käyttöohjeessakin vihjattu...
Onhan niitä, esmes jos on puulämmitys (niitä kuitenkin on vielä nykyään) ja MLP rinnalla (tätäkin kokonaisuutta on ihan riittämiin) ja sitten patterit+LL (molemmat on shuntattava).
Uudet massat on tietty suoraan lattiaan .
Eikö tosiaan ole muuta eroa noiden kesken, mitään oikeaa syytä tehdä muutosta 7001>>>7800.
-
Moro!
Onko kenelläkään asennettu 7001i kaveriksi ulkoista kiertopumppua? Minulla sellainen on, sitä ei tosin ole kytketty. Heräsi vaan taas ajatus että mitenkähän (tai mihin, riviliittimissä) se tulisi olla kytketty.
Ajatus lähti siitä että alko tuo meidän ILTO heittelemään jäätymissuojaa, ja tuli mieleen että kun tuo ulkoinen pumppu ei ole käytössä, niin pysähtyykö vesikierto lattiassa, ja tässä tapauksessa myös tuolla IV-koneen syövereissä ?
Pumppu on siis suoraan tuon maalämpökoneen päällä, ja siihen on tehty "ohitus", joka tällä hetkellä siis kiinni. Mutta se tulee paluulinjasta tuon ulkoisen pumpun imupuolelle.
-
Moro!
Onko kenelläkään asennettu 7001i kaveriksi ulkoista kiertopumppua? Minulla sellainen on, sitä ei tosin ole kytketty. Heräsi vaan taas ajatus että mitenkähän (tai mihin, riviliittimissä) se tulisi olla kytketty.
Ajatus lähti siitä että alko tuo meidän ILTO heittelemään jäätymissuojaa, ja tuli mieleen että kun tuo ulkoinen pumppu ei ole käytössä, niin pysähtyykö vesikierto lattiassa, ja tässä tapauksessa myös tuolla IV-koneen syövereissä ?
Pumppu on siis suoraan tuon maalämpökoneen päällä, ja siihen on tehty "ohitus", joka tällä hetkellä siis kiinni. Mutta se tulee paluulinjasta tuon ulkoisen pumpun imupuolelle.
Sullon joku puskuri/varaaja välissä vai miten se ulkoinen pumppu kytketty?
-
Ohitushan tuossa on mainittu. Bosch ohjeistaa käyttämään sitä 12 ja 16 kW malleissa aina syystä tai toisesta. Itse en laittanut. Siis vain putki ja ulkoinen pumppu. Kai sen idea on pitää kierto päällä käyttövessyklin aikana ja vähentää sen jälkeen tulevaa lämpöpulssia. Ilmeisesti sillä saa estettyä kompuran sammumisen käyttöveden teon jälkeen. Mullahan tuo sammuu aina.
-
Ohitushan tuossa on mainittu. Bosch ohjeistaa käyttämään sitä 12 ja 16 kW malleissa aina syystä tai toisesta. Itse en laittanut. Siis vain putki ja ulkoinen pumppu. Kai sen idea on pitää kierto päällä käyttövessyklin aikana ja vähentää sen jälkeen tulevaa lämpöpulssia. Ilmeisesti sillä saa estettyä kompuran sammumisen käyttöveden teon jälkeen. Mullahan tuo sammuu aina.
Näköjään ilmestyny ohitustieto sen jälkeen kun luin enkä lukenut lainausta enää toista kertaa...
-
Moro!
Onko kenelläkään asennettu 7001i kaveriksi ulkoista kiertopumppua? Minulla sellainen on, sitä ei tosin ole kytketty. Heräsi vaan taas ajatus että mitenkähän (tai mihin, riviliittimissä) se tulisi olla kytketty.
Ajatus lähti siitä että alko tuo meidän ILTO heittelemään jäätymissuojaa, ja tuli mieleen että kun tuo ulkoinen pumppu ei ole käytössä, niin pysähtyykö vesikierto lattiassa, ja tässä tapauksessa myös tuolla IV-koneen syövereissä ?
Pumppu on siis suoraan tuon maalämpökoneen päällä, ja siihen on tehty "ohitus", joka tällä hetkellä siis kiinni. Mutta se tulee paluulinjasta tuon ulkoisen pumpun imupuolelle.
Ymmärsinkö oikein, että ulkoinen kiertopumppu on jo asennettu, mutta sähköjä ei vaan ole kytketty?
Kuulostaa erikoiselta.
Mutta jos vain sähkökytkennät puuttuvat, asennusohjeesta kyllä löytyy paikka kytkennöille, sen mukaan minullakin tehtiin.
Lisäksi käyttöpaneelista kerrot Boschille, että ohitusputki ja ulkoinen kiertopumppu käytössä.
Ja jos oikein ymmärrän, ohitusputkessa on sulla palloventtiili tai vastaava. Se tietysti auki.
Sisäisen ja ulkoisen kiertopumpun nopeuden säätö on sitten oma juttunsa, siitähän olen täällä aikaisemminkin tarinoinut.
Toinen vaihtoehto lienee, että kytket ulkoisen kiertopumpun suoraan eli ei ollenkaan Boschin kautta.
Siinä omat etunsa, voi sitten tehdä omia säätöjään kotiautomaatiolla, jos tarvetta on.
Esim. mulla sellainen tilanne, että kesällä Bosch pysäyttää ulkoisen kiertopumpunkin, jos huonetilaanturin ilmoittama lämpötila on yli 2C korkeampi kuin asetusarvo. Ei hyvä minulla, kun haluan pitää kierron aina päällä, jolloin auringon lämmittämä olohuoneen lattia lämmittäisi kierron avulla kylppärin lattian.
Saatan muuttaa vielä ulkoisen kiertopumpun sähkökytkennän niin, että ei tule Boschista. Bosch ei muutenkaan osaa tehdä sille mitään nopeussäätöä.
-
Ohitushan tuossa on mainittu. Bosch ohjeistaa käyttämään sitä 12 ja 16 kW malleissa aina syystä tai toisesta. Itse en laittanut. Siis vain putki ja ulkoinen pumppu. Kai sen idea on pitää kierto päällä käyttövessyklin aikana ja vähentää sen jälkeen tulevaa lämpöpulssia. Ilmeisesti sillä saa estettyä kompuran sammumisen käyttöveden teon jälkeen. Mullahan tuo sammuu aina.
Minulla kyllä kompura sammuu aina käyttöveden teon jälkeen, vaikka on puskurisäiliö kolmipistekytkennällä ja ulkoinen kiertopumppu.
Ja millään asetuksella en tästä kompuran sammumisesta ole päässyt eroon, useita juttuja olen kokeillut.
Tästä oli juttua about pari vuotta sitten. Joku raportoi, että hänen systeemissään ei kompura sammu lämminkäyttövesisyklin jälkeen. Olisi kiinnostavaa, jos joku osaisi kertoa, millä asetuksilla onnistuu.
-
Ymmärsinkö oikein, että ulkoinen kiertopumppu on jo asennettu, mutta sähköjä ei vaan ole kytketty?
Kuulostaa erikoiselta.
Kyllä, juuri näin. Uskon että se on siihen laitettu vaan siksi, koska edellisessä koneessa se oli siinä myös, ja koneen purkanut ja uuden asentanut on sen siihen jättänyt. Tai oikeammin laittanut uudelleen, kun putkitus muuttui hieman.
Ja mullahan tosiaan on tuo pienin kone, jolla pitäisi kai pärjätä ilman ulkoista kiertopumppua.
Kone tosiaan pysähtyy aina kun käyttövesi sykli päättyy, mutta muutoin en ole havainnut mitään ongelmaa. Mietin vaan että voiko se liittyä tuon ILTOn jäätymissuojan aktivoitumiseen, jos siinä pikkupatterissa koneen sisällä ei kierräkään vesi hetkeen.
-
Mikä vesipatteri iltossa on? Ilman ulkoista pumppua vesi ei verkostossa kierrä käyttövesijakson aikana eikä hetkeen sen jälkeen.
-
Onkos kukaan selvitellyt mikä merkitys on vastusten asteminuuttiastuksilla? Muutin tuota hiljattain 300->600 ajatuksena ettei nyt ainakaan turhaan vastuksia käyttäisi. Nyt on ajoittain kone rynnännyt täysille kierroksille ja nostanut hetkeksi menoveden reilusti yli tavoitteen käyttövesijakson tai muun tauon jälkeen. En tiedä liittyykö tuohon vai johonkin muuhun.
Seurailin tuota eilen, kun oli laittanut Boschin valmiustilaan noin tunniksi pohjavesisuodattimen puhdistuksen ajaksi. Valmiustilan poiston jälkeen kestää aika kauan ennen kuin kompura käynnistyy. Lämmittääkö sitä ensin vastuksilla?
Seurasin tuolta lämpöpumppu/lisää miten asteminuutit kasvoivat aina 600 ja kompressorin pyynti 82% saakka kunnes kompressori käynnistyi (vastukset ei). Alussa kompressori kävi n. 50% ja sitten pyyntikin tipahti 50% paikkeille. Asteminuutit vaikuttivat pysähtyvän tasan 600. Muutaman minuutin jälkeen pyynti hypähti 100% ja kierrokset nuosivat pykälittäin tuonne parissa minuutissa.
-
Seurailin tuota eilen, kun oli laittanut Boschin valmiustilaan noin tunniksi pohjavesisuodattimen puhdistuksen ajaksi. Valmiustilan poiston jälkeen kestää aika kauan ennen kuin kompura käynnistyy. Lämmittääkö sitä ensin vastuksilla?
Eikös sulla ole seuranta päällä? Sieltähän näkee helposti, jos vastukset on olleet päällä.
Husdata/H60 3104/Add heat status kertoo kuinka paljon vastuksia päällä.
-
Eikös sulla ole seuranta päällä? Sieltähän näkee helposti, jos vastukset on olleet päällä.
Husdata/H60 3104/Add heat status kertoo kuinka paljon vastuksia päällä.
Tarkoitin kompressorin lämmitystä vastuksilla, en menoveden. Eikös noissa yleensä ole sellainen?
-
Tarkoitin kompressorin lämmitystä vastuksilla, en menoveden. Eikös noissa yleensä ole sellainen?
Korjatkaa viisaammat jos tulee nyt ihan skeidaa, kun termit ja muukin vähän hakusessa.
Kylmäkaasukompurassa ei käsittääkseni ole vastuksia. Vastukset PC0 pumpun yläpuolella putkipatruunassa kytkettynä vaiheisiin L1,L2 ja L3 ja valikosta valittavissa siten 3 eri tehoa ja niiden käytön tehotiedot taltioituu erikseen LKV/lämmityksen eriteltynä ja nähtävissä näytöltä (ainakin 7800i ssä)
Ja tosiaan ihmetyttää välillä kuinka kauan kestää joskus kampuran käynnin pyyntö % nousu ilmeisesti juuri LKV teon jälkeen jos ei siirry suoraan lämmitykseen.
Asteminuuteista en tiedä mitään (vielä). Minulla PC0 pysähtyy käsittääkseni aina kun kompurakin? Mutta myöskin luullakseni
kompura pystyy siirtyyn suht sujuvasti LKV ->lämmitys, mutta herjaa luullakseni siinä kohtaa PC0 tehoa ihan hetken.
Ja kun Wifiä ja muuta tiedonkeruuta ei ole nämä arvauksia.
Niin ja mulla iso puskuri Ouman ja sen pumput ja ainakin tuon ilmanvaihdon esilämmitysvesikennon kierron kannalta tuo jatkuva kierto mielestäni tosi tärkeä.
-
Putkipatruunassa on noi 3 + 6 kW eli 1 + 2 kW/vaihe vastukset, joilla lämmitetään menovettä
Mutta ainakin joissain kompuroissa on vastus, joilla lämmitetään kompura tai ehkä paremminkin öljyt ennen käynnistystä. Siis joku luokkaa 50 W. En tiedä onko Boschissa.
Jos tuollaista ei ole, miksi odottelee niin pitkään kompuran käynnistystä tauon jälkeen?
-
No niin
Hyvä että korjasit vastukset on juuri noin kun sanoit. Kaaviosta en kompuran lämmitystä löydä, mutta tietoa siitä ei ole.
Mulla kun kompura pysähtyy niin oletan että PC0 pysähtyy ja LKV teon jälkeen jos lämmitys ei jatku heti, niin aattelin
tuon paluu lämmön jäävän korkealle ja siten laite ei tajua lämmityspiirin todellista paluu lämpötilaa ja ehkä päättelee käynnistystarpeen puskurivaraajassa olevan meno lämmöstä T0. Mutta tosiaan tämä vain arvaus.
Pitää varmaan harkita Husdataa tms, kun wifiäkään ei kuulu ja oma ymmärrys ei ainakaan vielä riitä.
-
No niin
Hyvä että korjasit vastukset on juuri noin kun sanoit. Kaaviosta en kompuran lämmitystä löydä, mutta tietoa siitä ei ole.
Mulla kun kompura pysähtyy niin oletan että PC0 pysähtyy ja LKV teon jälkeen jos lämmitys ei jatku heti, niin aattelin
tuon paluu lämmön jäävän korkealle ja siten laite ei tajua lämmityspiirin todellista paluu lämpötilaa ja ehkä päättelee käynnistystarpeen puskurivaraajassa olevan meno lämmöstä T0. Mutta tosiaan tämä vain arvaus.
Pitää varmaan harkita Husdataa tms, kun wifiäkään ei kuulu ja oma ymmärrys ei ainakaan vielä riitä.
Onko ulkoinen kiertovesipumppu lämmönjaolle? Itsellä ainakin 2-8kw mallissa LKV teon jälkeen vaihtoventtiili kääntyy Lämmitysasentoon ja pumppu käynnistyy sille säädetyllä nopeudella oli sitten joko auto tai manuaaliasetuksella. Pitää hetken tauon aina ja sitten jos lämmitystarve on niin kompressori pärähtää lämmityskäytölle. Käytännössä 0 keli on raja jatkuvalle käytölle jolloin tauot tulee vain LKV teon jälkeen. Lämmitykseltä hyppää suoraan LKV tekoon.
-
Kyllä ja 2 kpl pumppuja ulkoisena. Nyt kävi juuri tuuri kun satuin paikalle aivan KLV teon lopussa, mutta valitettavasti puskurin lämpö 35 C, niin kompura ja PC0 sammui. En kuullut venttiilin ääntä mutta näytön mukaa lämmitys tilassa on ja kompuran pyynti 0%
Nyt kun laite topissa, näytössä lähtö 35 C (anturi puskurissa) ja paluu 61 C tietenkin kun toiminta päätyi KLV tekoon.
Miten laite tämän käsittelee miten seuraavaksi käynnistyy/ tuleeko PC0 koodi. Huomenna sen näkee?
-
Ulkoiseen kiertovesipumppuun sellainen kommentti, että minulla se oli kytketty väärään lähtöön alkujaan. Oli jokin manuaalissa suomennusfiba, jonka perusteella oli mennyt väärään lähtöön (olikohan uima-altaaseen liittyvä juttu tai jotain), mutta kun homman kattoi kaavioista, niin ei ollut mitään epäselvää. Ulkoisen pumpun olen huomannut pysähtyvän vain kesällä lämpimimpään aikaan, kun pumppu ei näe tarvetta kierrättää vettä patteriverkossa.
Kyssäri, onko kellään aurinkokeräin optiota tai tietoa mitä sellainen toisi tullessaa ja olisiko mahdollisesti jälkiasennettavissa? Olisi täydellinen eteläseinä 3 metrin päässä pumpusta :)
-
Nyt toimii ensimmäinen versio pörssiohjauksesta. Ehkä uskaltaa siirtyä pörssisähköön kuun vaihteessa, kun nykyinen järkevä 13 c/kWh hinta loppuu ja uudet olisi kai 50 c/kWh paikkeilla.
Muuttaa sisälämpötilaa haarukassa 18-23 33 tunnin jaksossa niin, että keskimäärin on 21. Käyttövesi nostetaa EcoPlussasta Ecoon niinä tunteina, jolloin sähkö maksaa enintään mimini + puolikas keskihajonta. Iltapäivällä alkaneella 33 tunnin jaksossa noita on 10. Ehkä oikein halvalla voisi laittaa lisäkäyttöveden päälle?
jmaja, mitkä on ensimmäisen talven kokemukset pörssisähköohjauksesta? Onko sinulla systeemissä puskurivaraaja vai ihan vaan talon rakenteisiin varaat halvan sähkön lämpöä? Pysyykö sisälämpö siedettävissä rajoissa vai vaelteleeko pahasti? Paljonko tuli säästöä vs pörssisähkön keskihinta?
-
Ei ole varaajaa, lämmönjako on vielä pääosin tekemättä eikä asuta. Ei tuolla suurta säästöä ole saanut.
-
Ei ole varaajaa, lämmönjako on vielä pääosin tekemättä eikä asuta. Ei tuolla suurta säästöä ole saanut.
Hmm, no ehkä en sitten vielä(kään) ota työn alle monitorointi ja ohjaussysteemien rakentelua Boschiin.
Mietiskelin, että jos sitä halpaa pörssisähköä haluaisi jotenkin varastoida, niin vaihtoehtoja olisi kai kaksi: joko sähköenergiana akkuun, tai lämpöenergiana veteen ja/tai talon rakenteisiin. Tällä hetkellä meillä olisi mahdollista lkv varaajaan ja talon rakenteisiin. Lkv varauksessa on tietty se ongelma että sillä aikaa kun mlp lämmittää lkv pönttöä kuumaksi niin talo viilenee. Sähköakun järkevyydestä minulla ei ole mitään käsitystä.
Vanhan öljy/puukattilan kaverina oli 2000l energiavaraaja, oliskohan pitänyt jättää se purkamatta pois... No ehkä se oli jo tiensä päässä.
-
Nyt toimii ensimmäinen versio pörssiohjauksesta. Ehkä uskaltaa siirtyä pörssisähköön kuun vaihteessa, kun nykyinen järkevä 13 c/kWh hinta loppuu ja uudet olisi kai 50 c/kWh paikkeilla.
Muuttaa sisälämpötilaa haarukassa 18-23 33 tunnin jaksossa niin, että keskimäärin on 21. Käyttövesi nostetaa EcoPlussasta Ecoon niinä tunteina, jolloin sähkö maksaa enintään mimini + puolikas keskihajonta. Iltapäivällä alkaneella 33 tunnin jaksossa noita on 10. Ehkä oikein halvalla voisi laittaa lisäkäyttöveden päälle?
Saa ohjata noin, vaikka pörssisähkön otan vasta kuunvaihteessa. Kaipa se helpottaa Suomen sähkötilannetta.
Olisi mukava päästä säätämään edelleen huoneenlämpöä manuaalisesti. Pitänee lisätä käyttöliittymä, jolla muokkaa tuota keskimääräistä arvoa.
Oliko sinulla erillinen huonelämpötilan mittaus ja säätö vai muutatko sisälämpötilaa muuten vain?
Kokeilin ensimmäistä kertaa muuttaa laitteen sisälämpötilaa Husdatalla ja kaikki näyttikin hyvältä. Hetken päästä, kun katsoin asetuksen, oli laitteen sisälämpötilaksi palannut alkuperäinen asetus. Husdatan kautta asetettu arvo pysyi ehkä jonkun 5-6 minuuttia. Onko tämmöistä tullut sinulla tai jollain muulla vastaan?
Täällä laitteena 7800i, mutta olisiko ohjaus kuitenkin samanlainen.
Edit. tämä saattoi ratketa "itsestään". Yritin siis ohjata suoraan MQTT:lla Husdataa, mutta ilmeisesti Home Assistantiin automaattisesti lisätty pumpun Climate-integraatio palautti asetuksen alkuperäiseen arvoon. Muutin ohjauksen siten, että muutan asetuksen tuohon Climate-integraation muuttujaan ja ainakin toistaiseksi asetus näyttäisi pysyvän. En vielä pörssiohjausta tehnyt, mutta huonelämpötilan korjausta lähdin kokeilemaan.
-
Oma 7001i joka on ollut asennettuna nyt 2,5v oli tuossa 20.4 sanonut aktiivikseksi hälytykseksi että: "5276 Hälytys Z1: Liian alhainen paine keruupiirissä."
En ollut huomannut, että pumppu oli edes vikatilassa, tietty vastuksella lämmittänyt. No nollasin vian aamulla ja pysyi poissa, joskin pumpppu oli tilassa hälytys eli ei se lähtenyt mihinkään pyörimään. No nyt saman päivän iltana vika aktivoitu uudelleen kun kokeilin käyttää pumppua valmiustilassa eli ns. kevyesti pois päältä.
Keruupiirin paisarissa oleva paine 1,7bar taitaa liittyä vain johonkin paisarin esitäyttöön vai? Näkeekö itse koneesta tuota keruupiirin painetta?
-
Näissä pitää asennusvaiheessa ohittaa joku keruupiirin painetta haisteleva anturi. En muista nyt tarkalleen mikä, mutta aiheuttaa juurikin tuon turhan hälytyksen 5276 vaikka paineet olisi kunnossa.
"Lämpömestari" tästä mainitsi kun kävi selvittelemässä minun koneen vaihevalvonta vikaa ja teki tuon ohituksen.
Heinäkuussa tulee 3v täyteen omalla pumpulla. Invertterivikaa lukuunottamatta hyvin on toiminut ja säästöjä tahkonnut. Jospa jatkossakin olisi huolettomia tunteja edessä.
~9300 kwh vuosikulutuksella mennään.
-
Joo Bosch varmaan jättää kiertopumput ja lepoajat laskematta.8092+1691/1429+455 = cop5.2 eli ~5 jos arvioi vähän virhettä pois. Kova on lukema vaikka kuten sanoit että on vielä hiukan ylitehoinen nykytilanteeseen, tuntuu että ei paljon huononna tuo ylitehoisuus.
Missäs ulkolämpötilassa sulla alkaa jatkuva käynti?
Kortteja on vaihdeltu, myös rawpower, onko sitä enemmänkin ollut näissä ongelmana?
Onko kaikilla ollut sama vika niissä korteissa ja mitä ongelmaa niissä on ollut?
Joskus jos tässä vaihtaa konetta niin sen takia nämä kiinnostaa miten suorittavat... Kahden kauppaa Niben<>Bosch välillä tämä nyt omassa mielessä tällä hetkellä tuntuis olevan.
Nyt vasta bongasin tämän viestin.
Maahantuojan ja paikallisen lämpömestarin mukaan piirikortteja on vaihdeltu useampia. Ilmeisesti joissakin versioissa on häikkää ollut.
Aiheuttaa nimenomaan sähkökatkon jälkeen pumpun totaalijumin ja vaihevalvonta hälytykset.
Minulla piirikorttien jälkeen paljastui vielä invertterivika ja korjaantui sit invertterin vaihdolla.
Itse otin yhteyttä suoraan maahantuojaan kun asentaja ei ole "lämpömestari" maahantuojan kautta sitten paikalliseen lämpömestariin yhteys ja sieltä tuli korjaaja. Hyvin toimi takuuhommat vaikka oli asennus eri paikasta. Ei valittamista.
-
Kesäisin kun on kuumia kelejä, niin pumppu ottaa lämmityksen pois päältä. Muuten kiva, mutta kylppärin lattia ei tunnu miellyttävältä ollenkaan. Kuinka siis saada lämmityskierto jatkumaan vaikka ulkona onkin lämmintä. Muistelin, että valikoista löytyi joku lämmityskäyttö päälle/pois asetus?
Vaikka mobiiliapista laittaa pyyntiä 30ºC ei silti lähde lämmitys päälle.
-
Kesäisin kun on kuumia kelejä, niin pumppu ottaa lämmityksen pois päältä. Muuten kiva, mutta kylppärin lattia ei tunnu miellyttävältä ollenkaan. Kuinka siis saada lämmityskierto jatkumaan vaikka ulkona onkin lämmintä. Muistelin, että valikoista löytyi joku lämmityskäyttö päälle/pois asetus?
Vaikka mobiiliapista laittaa pyyntiä 30ºC ei silti lähde lämmitys päälle.
Laita veden minimilämpötila tarpeeksi korkealle niin pitäisi käynnistyä. Kesäkäyttöasetukset kannattaa katsoa myös kuntoon eli mihin ulkolämpötilaan asti pumppu lämmittää. En muista nyt ulkoa kaikkia asetuksia, mutta sieltä ne lämmityskohdan alavalikosta löytyy.
Itsellä ei ole viilennystä ja sisällä nyt lämmintä 25.3. Kylppärissä laatan lämpötila on 25, tuo kyllä näillä keleillä tuntuu ihan riittävän lämpöiseltä? Kuinka lämmin pitäisi olla sitten, että tuntuu miellyttävältä? Minulla kone näillä keleillä tyhjäkäynnillä. Eli vaihtoventtiili LKV asennossa ja kaikki pumput seis.
-
Laita veden minimilämpötila tarpeeksi korkealle niin pitäisi käynnistyä. Kesäkäyttöasetukset kannattaa katsoa myös kuntoon eli mihin ulkolämpötilaan asti pumppu lämmittää. En muista nyt ulkoa kaikkia asetuksia, mutta sieltä ne lämmityskohdan alavalikosta löytyy.
Itsellä ei ole viilennystä ja sisällä nyt lämmintä 25.3. Kylppärissä laatan lämpötila on 25, tuo kyllä näillä keleillä tuntuu ihan riittävän lämpöiseltä? Kuinka lämmin pitäisi olla sitten, että tuntuu miellyttävältä? Minulla kone näillä keleillä tyhjäkäynnillä. Eli vaihtoventtiili LKV asennossa ja kaikki pumput seis.
Lämmityskäyttö näytti olevan +18ºC eli kierto oli kokonaan poissa Nostin sen nyt 30ºC. Kylppärin ja kodarin lattian ei siis tarvitse olla lämmin. Riittää, että sen verran kiertää ettei laatta tunnu kylmältä jalan alla, kuten se on nyt ollut. Samoin nostin lämpökäyrän Tulk lämpötilan 35ºC --> 45ºC
Täytyy seurata nyt pari päivää onko vaikutusta.
Tällä hetkellä ainakin appi näyttää et lämmitys on päällä, ei ole sitä poikkiviivaa patterilogon päällä ja järjestelmätiedot kertovat seuraavaa dataa:
Menovesilämpötila: 35,8ºC
Paluu veden lämpötila: 31,9ºC
Ulkolämpötila: 34,9ºC (tarttis varmaan yrittää jotain varjoa rakentaa anturin eteen)
Huoneen asetuspiste: 24,0ºC
Menovesilämpötila: 36ºC
Tomintatila: Pysyvä lämmitys
Käyttötapa: Opt.
Lämityspiiripumppu (sic!): 0,0%
-
Täällä Bosch CS 7001i LWM 8, koodi 5276 päällä "liian alh. paine keruupiirissä". Lämmittää vain vastuksella, onneksi ei nyt tarvitse lämmitellä kun käyttövettä.
Yli vuoden toimi ilman että tarvitsi pumppuun koskea. Ylihuomenna huolto (Lämpömestari-listalta) tilattu, saas nähdä onko kyseessä tämä:
"Näissä pitää asennusvaiheessa ohittaa joku keruupiirin painetta haisteleva anturi. En muista nyt tarkalleen mikä, mutta aiheuttaa juurikin tuon turhan hälytyksen 5276 vaikka paineet olisi kunnossa.
"Lämpömestari" tästä mainitsi kun kävi selvittelemässä minun koneen vaihevalvonta vikaa ja teki tuon ohituksen."
.. vai sitten jotain muuta. Vastailen tänne kun selviää niin onpahan asiasta sitten hitunen lisää infoa.
-
Ihan selvä tapaus tuo on. Menee hälytystilaan, kun paine keruussa laskee alle rajan, joka taisi olla 0,5 bar. Koska paineen alittuminen ei ole vakavaa, tuo anturi ohitetaan yleensä. Boschin sivuilla on ohjeetkin tuosta.
Riippuen paisuntasäiliön koosta ja millainen paine on laitettu, tuo kertoo joko vuodosta tai sitten ei.
-
Toivoin itsekin kovasti että tämä olisi ollut vain tuon anturin ohitus ja homma selvä. Asentaja teki sen, ja vikakoodi hävisi mutta kompura ei käynnisty. Sitten mittailujen jälkeen löytyi kompuralle menevä kärtsännyt johto, eli vikaa on enempikin.
Tämä tapaus on myös sellainen, että ei ole Lämpömestarin asentama, toivottavasti takuuhommat toimii, 3v ainakin Boschin sivujen mukaan pitäisi olla. Tämä yksilö on nyt ollut reilun vuoden käytössä.
Kirjoittelen lisää kun vika saadaan kuntoon.
-
Toivoin itsekin kovasti että tämä olisi ollut vain tuon anturin ohitus ja homma selvä. Asentaja teki sen, ja vikakoodi hävisi mutta kompura ei käynnisty. Sitten mittailujen jälkeen löytyi kompuralle menevä kärtsännyt johto, eli vikaa on enempikin.
Tämä tapaus on myös sellainen, että ei ole Lämpömestarin asentama, toivottavasti takuuhommat toimii, 3v ainakin Boschin sivujen mukaan pitäisi olla. Tämä yksilö on nyt ollut reilun vuoden käytössä.
Kirjoittelen lisää kun vika saadaan kuntoon.
Eiköhän ne takuuhommat toimi hyvin. Itsellä asennuspäivänä todennäköisesti invertteri otti osumaa ukkosesta ja sähkökatkoista. Meni sitten invertteri vaihtoon vajaa vuosi asennuksesta. Kaikki meni maahantuojan piikkiin takuuseen.
Onko ollut ukkosta/myrskyä? Katkoja?
Ja minulla myös asentaja ei ollut "lämpömestari"
-
Eiköhän ne takuuhommat toimi hyvin. Itsellä asennuspäivänä todennäköisesti invertteri otti osumaa ukkosesta ja sähkökatkoista. Meni sitten invertteri vaihtoon vajaa vuosi asennuksesta. Kaikki meni maahantuojan piikkiin takuuseen.
Onko ollut ukkosta/myrskyä? Katkoja?
Ja minulla myös asentaja ei ollut "lämpömestari"
Hyvä kuulla että vastaavassa tilanteessa on toiminut takuuhommat. 8. kesäkuuta on kompressori pyörähtänyt viimeisen kerran, mielestäni koko kesäkuun aikana ei ole täällä suunnalla katkoja ollut.. ukkostakaan ei mielestäni noin aikaiseen kesäkuussa ollut.
-
Jahas. Näin se on 3 vuotta asennuksesta kulunut. Kylläpä aika rientää. Boschi jauhaa lämpöä ja säästöjä. 4/2021 jälkeen kun invertteri vaihdettiin ja piirikortit on toiminut ongelmitta.
Halvan sähkön aika alkaa olla ohi ja kun 1.11 vanha 4,95snt soppari loppuu joutunee menemään pörssiin talveksi. 6kk määräaikaisia ei ole juuri tarjolla. Kalliimmalla sähkönhinnalla TMA lyhenee entisestään. Vuosikulutus on asettunut sinne 9300kwh tuntumaan. Ja puuta ei enää lainkaan lämmitykseen.
-
Ja taas on vuosi vierähtänyt, alla tilastot neljän käyttövuoden osalta
1. vuosi: 1.7.2019 - 30.6.2020
Lämmitys
- tuotettu energia 23746 kWh
- käytetty sähkö 4454 kWh
- COP 5,33
Lämmin käyttövesi
- tuotettu energia 2539 kWh
- käytetty sähkö 793 kWh
- COP 3,20
Kompressori
- käyttötunnit 4494 h
- käynnistykset 2037
käyttöjakson pituus (ka) 2,21 h
2. vuosi: 1.7.2020 - 30.6.2021
Lämmitys
- tuotettu energia 26983 kWh
- käytetty sähkö 5196 kWh
- COP 5,19
Lämmin käyttövesi
- tuotettu energia 2562 kWh
- käytetty sähkö 795 kWh
- COP 3,22
Kompressori
- käyttötunnit 4729 h
- käynnistykset 1802
- käyttöjakson pituus (ka) 2,62 h
3. vuosi: 1.7.2021 - 30.6.2022
Lämmitys
- tuotettu energia 34354 kWh
- käytetty sähkö 6631 kWh
- COP 5,18
Lämmin käyttövesi
- tuotettu energia 2582 kWh
- käytetty sähkö 847 kWh
- COP 3,05
Kompressori
- käyttötunnit 5679 h
- käynnistykset 1393
- käyttöjakson pituus (ka) 4,07 h
4. vuosi: 1.7.2022 - 30.6.2023
Lämmitys
- tuotettu energia 33430 kWh
- käytetty sähkö 5975 kWh
- COP 5,20
Lämmin käyttövesi
- tuotettu energia 2330 kWh
- käytetty sähkö 763 kWh
- COP 3,05
Kompressori
- käyttötunnit 5394 h
- käynnistykset 1261
- käyttöjakson pituus (ka) 4,28 h
Kaikki lukemat siis Boschin ilmoittamia, ulkoisia mittareita ei ole asennettuna.
COP lukemat pysyneet entisellään.
Käyttöjakson keskipituus hieman kasvanut, enkä säädöt paremmin paikallaa, tai sitten vaan tilastollista vaihtelua.
Hieman vähemmän on energiaa tuotettu, taisi tämä kevät olla lämpimämpi viime vuoteen verrattuna.
-
Hyvä kuulla että vastaavassa tilanteessa on toiminut takuuhommat. 8. kesäkuuta on kompressori pyörähtänyt viimeisen kerran, mielestäni koko kesäkuun aikana ei ole täällä suunnalla katkoja ollut.. ukkostakaan ei mielestäni noin aikaiseen kesäkuussa ollut.
Asentajan lähdettyä myöhemmin päivällä kompressori alkoi toimimaan ja on toiminut ok siitä lähtien. Ilmeisesti hieman kärsinyt johtosarja silti menee vaihtoon, mutta nyt pumppu kuitenkin toimii.
-
Puolitoista vuotta käytössä ollut Bosch Compress 7001i LWM 12 alkoi viime yönä hälyttämään lämpökattilan häiriötä 5370. Mitään muuta tietoa laite ei anna viasta. Ei häviä kuittaamaalla ja palaa takaisin vaikka käyttää virrat pois. Mikähän sillä on hätänä?
-
Puolitoista vuotta käytössä ollut Bosch Compress 7001i LWM 12 alkoi viime yönä hälyttämään lämpökattilan häiriötä 5370. Mitään muuta tietoa laite ei anna viasta. Ei häviä kuittaamaalla ja palaa takaisin vaikka käyttää virrat pois. Mikähän sillä on hätänä?
Eipä löydy vikakoodilistasta tuota koodia!
Tuolla on manuaalit näköjään kerätty hyvin tyrkylle:
https://www.lviraty.fi/muuta/bosch-asennus-ja-kayttoohjeet
Tuolla tuo koodi on mainittu viittauksena (kun laittaa hakien tuota koodia), mutta itse koodin 5370 seliseli puuttuu, viittaa kuitenkin invertteriin...
https://www.lviraty.fi/data/dokumentit/bosch/vikakoodit/BOSCH-Vikakoodit-maalampopumppu-7001i-7800i_LW_LWM.pdf
-
Eipä löydy vikakoodilistasta tuota koodia!
Tuolla on manuaalit näköjään kerätty hyvin tyrkylle:
https://www.lviraty.fi/muuta/bosch-asennus-ja-kayttoohjeet
Tuolla tuo koodi on mainittu viittauksena (kun laittaa hakien tuota koodia), mutta itse koodin 5370 seliseli puuttuu, viittaa kuitenkin invertteriin...
https://www.lviraty.fi/data/dokumentit/bosch/vikakoodit/BOSCH-Vikakoodit-maalampopumppu-7001i-7800i_LW_LWM.pdf
Kiitokset listasta! Sain vian kuitattua kun aikani yritin, mutta tulee n. 10min jälkeen takaisin. LKV:tä tekee, mutta ilmeisesti vain vastuksilla. Eli maanantaina soittoa asentajalle...
-
Mitähän mahtaa olla vikakoodin nimitys jos vaihdat enkku ja ruotsi, näissä on vissiin huonot käännökset. :D
-
Eipä kerro muilla kielillä sen enempää. Alla kaikki mitä vikaloki kertoo. Kyselen asentajalta ja infoan tänne kunhan selviää.
Häiriö / Alarm / Standardlarm - 5370
Lähde: Lämpökattila / Source: Heat source / Källa: Värmekälla
-
Oletko katsonut ammattimenusta? Sieltä löytyy joskus lisätietoa vikailmoituksista.
-
Tähän vielä oikein kuvana tuo maininta errorista 5370:
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9012.0;attach=19038;image)
Minkähänlaiset on verkkojännitteet talossa?
-
Tarkistin ammattimenun lokin ja sieltäpä löytyikin lisää koodeja. Juurikin tuo 5362 (Z1: ylijännite) useaan kertaan ja uusimpana 5903 (MCE-vikakompressori - pyörintänopeus). Talon verkkojännitteistä en osaa sen paremmin sanoa, muuta kuin että alle 2 vuotta vanha talo uudisalueella... Kuvittelisin että huono kontakti jossain?
-
Luulisi sitten olevan vahva sähköverkko/muuntoalue jos on uutta aluetta.
Ylijänniteongelma enemmän heikon verkon heiniä jos esim on tuupattu paljon aurinkosähköä verkkoon.
Muistelisin että joissakin siirtoyhtiön mittareissa pystyis lukemaan jännitteitä menunappulan kanssa, en ole itse koittanut tuota hakea kun on erillinen mittari mistä näen. Jos etsii siirtoyhtiön sivuilta mittari
manuskan niin vois ehkä ohjeet löytyä.
En kyllä oikein usko että olis pysyviä ylijännitteitä tommosella alueella.
-
Yksivaiheisessa liitännässä nollajohtimen katkeaminen tai kosketusvika aiheuttaa ylijännitettä.
Avolinjassa nollajohdin on se ylimpänä oleva jännitteetön johdin. Siinä tulisi olla maan potentiaali.
-
Yllätys yllätys kun tänä aamuna jälleen kuittasin vian ja käytin koneen vielä tovin kokonaan virrattomana, alkoi kaikki pelittämään normaalisti. Ei auta kuin seurata uusiutuuko vika. Henkimaailman vehkeitä... Kiitos kuitenkin kaikille avusta tässä kohtaa!
-
No se on sitten hyvä!
Toisaalta ihan ilman syytä se ei erroria raportoi joten kyllä vähän tutkailisin asiaa, mitä on jännitteet, onko verkkoyhtiöllä rekisteröity minkälaisia jännitteitä, jotenkin takuuasioiden takia olis hyvä saada joku rekisterimerkintä päiväyksineen että tommosta on esiintyny jos olisikin joku laitevika. Niinku jotenkin selustaa varmentaa jos uusiutuu joskus jne.
-
Näkeekö pumpun infoista (tilastoista) jostain mikä on pumpun kokonais sähkönkulutus ollut? Meillä pumppu on nyt pari vuotta pumppaillut olisi ihan kiva tietää mitä se on tänä aikana imaissut sähköä.
-
Suoraan päänäytöltä -> info ja sieltä tilasto -> kulutus kompressori löytyy, edellyttäen ettei laskuria ole nollattu, pitäs olla n. 17500h operation time.
Tässä omasta vajaan vuoden viimeisimmät kulutuslukemat.
SC50 Total op. time 8371 h
5C51 Supp energy tot 16693 kWh
5C52 Supp energy heating 13474 kWh
5C53 Supp energy hotwater 3217 kWh
5C54 Compr. consump. tot 3932 kWh
5C55 Compr. cons. heating 2759 kWh
5C56 Compr. cons. hotwat 1170 kWh
5C57 Aux consumption tot 5 kWh
5C58 Aux cons. heating 0 kWh
5C59 Aux cons. hot water 4 kWh
6C60 Compr. Runtime 2621 h
2C61 Compr. Starts 1444.00
-
Ihan vertailun vuoks meidän vastaavat. 16.6.2022 vaihdettiin piirikortit ja nuo luvut nollautui.
6C50 Total op. time 10590 h
5C51 Supp energy tot 20687 kWh
5C52 Supp energy heating 17050 kWh
5C53 Supp energy hotwater 3637 kWh
5C54 Compr. consump. tot 4113 kWh
5C55 Compr. cons. heating 3132 kWh
5C56 Compr. cons. hotwat 981 kWh
5C57 Aux consumption tot 164 kWh
5C58 Aux cons. heating 0 kWh
5C59 Aux cons. hot water 164 kWh
6C60 Compr. Runtime 4233 h
2C61 Compr. Starts 3097.00
-
Suoraan päänäytöltä -> info ja sieltä tilasto -> kulutus kompressori löytyy, edellyttäen ettei laskuria ole nollattu, pitäs olla n. 17500h operation time.
Tässä omasta vajaan vuoden viimeisimmät kulutuslukemat.
SC50 Total op. time 8371 h
5C51 Supp energy tot 16693 kWh
5C52 Supp energy heating 13474 kWh
5C53 Supp energy hotwater 3217 kWh
5C54 Compr. consump. tot 3932 kWh
5C55 Compr. cons. heating 2759 kWh
5C56 Compr. cons. hotwat 1170 kWh
5C57 Aux consumption tot 5 kWh
5C58 Aux cons. heating 0 kWh
5C59 Aux cons. hot water 4 kWh
6C60 Compr. Runtime 2621 h
2C61 Compr. Starts 1444.00
Näytti löytyvät, mutta 10000kWh saavutettua vaihtaa lukemat MWh. Saisiko tätä jostain esim. tehdas/asentaja valikoista muutettua, että säilyttäisi kWh. 1000 yksikön hyppy on aika iso...
-
Tuohon en ainakaan itse löytänyt vastausta, mutta tällaisella näet kaiken tarvittavan:
https://husdata.se/produkt/h66-wifi-gateway/
-
Kuinka tiuhaan teillä muilla pumput tekevät käyttövettä? Nyt katsellut että tippuu lähemmäs asteen tunnissa näytössä oleva veden lämpö vaikka ei käyttöä ole käsien pesua enempää. Alusta asti olen huomannut että käyttövettä tehdessäkin puskurivaraajalle menevä putki pysyy kädenlämpöisenä, pumpun päästä vielä lämpimämpi. Onko normaalia johtumista vai vuotaako vaihtoventtiili?
-
Edelleen olen sitä mieltä, että lattialämmityspiirin lähtö pitäisi ottaa suoraan puskurivaraajasta tai välittömästi lähdöstä haarauttamalla.
Tällöin voidaan tehdä niin, että kesällä patteripiirin kiertopumppu voidaan kesällä haluttaessa pysäyttää (ja piiri lisäksi sulkea sululla, jos on tarve estää vapaakierto) ja lattiapiiri toimii silti normaalisti.
Otin oheen kopion asennusohjeesta.
Vasemmassa yläkulmassa olevan kytkennän mukaan C1 olisi tässä tapauksessa patteripiiri ja C2 lattiapiiri.
Puskurivaraajan lämpö määräytyy tietty korkeimman tarvittavan lämpötilan eli patteripiirin mukaan, joten käyrä sen mukaan.
Nyt kolmen vuoden käytön jälkeen lattialämmityksiä lisätessä, tein myös korjauksen tähän. ELi nyt haarautuu puskurivaraajalta lattialle ja pattereille ennen kiertovesipumppuja. Parin päivän kokemuksen mukaan tuntuu toimivan paremmin. Aiemmin oli ongelmana että isompi pumppu pyrki tuuppaamaan lattioille liikaa ja piti rajoittaa ennen kolmitieventtiliä. Taisi kiertää osittain kolmitien kautta paluun puolellekin ainakin putkien lämpöjä tunnustellessa.
Muita huomioita kolmen vuoden aikana:
-Noin vuoden käytön jälkeen alkoi joku tiiviste pumpun sisällä vuotamaan liuosta ja se korjattiin takuuseen. Kuulemma yleinen vika.
-Joitain vaihevalvonta häiriöitä tullut edelleen vaikka Boschin ukot päivittivätkin pumpun ohjelmiston
-Nyt maapiirin kalvopaisunta-astiassa kalvo rikki. Ei toki pumppuun liittyvä vika tämä
Olen vuosein mittaan yrittänyt seurata miten saisin toistumaan sen että tekee LKV:n jälkeen suoraan lämmitystä, ei ole tapahtunut. Alkaa jo epäilyttämään että olenko nähnyt unta. Nyt viimeisenä keinona valitsin valikosta "Asennettu puskurivaraaja":n lisäksi että järjestelmään on "tehty ohitus". Mitähän tuo Boschin tapauksessa oikein tarkoittaa? Ei meillä mitään erityistä ohitusta ole mutta muistan vanhoissa mainosmateriaaleissa olleen maininnan että tuossa pumpussa on joku ohitusputki jo itsessään, että ei edes tarvitsisi puskurivaraaja patteritaloissa? Tuon ohituksen pääsee valikossa valitsemaan vain jos puskurivaraaja on ensin valittu...
-
Suoraan päänäytöltä -> info ja sieltä tilasto -> kulutus kompressori löytyy, edellyttäen ettei laskuria ole nollattu, pitäs olla n. 17500h operation time.
Tässä omasta vajaan vuoden viimeisimmät kulutuslukemat.
SC50 Total op. time 8371 h
5C51 Supp energy tot 16693 kWh
5C52 Supp energy heating 13474 kWh
5C53 Supp energy hotwater 3217 kWh
5C54 Compr. consump. tot 3932 kWh
5C55 Compr. cons. heating 2759 kWh
5C56 Compr. cons. hotwat 1170 kWh
5C57 Aux consumption tot 5 kWh
5C58 Aux cons. heating 0 kWh
5C59 Aux cons. hot water 4 kWh
6C60 Compr. Runtime 2621 h
2C61 Compr. Starts 1444.00
Saako nuo näkyviin pumpun näytöstä vai onko husdata tms apuna?
-
Saako nuo näkyviin pumpun näytöstä vai onko husdata tms apuna?
Husdata. Ylempänä linkki.
-
Pitkän aikaa (noin 2 vuotta) meni ilman ongelmia sähkökatkojen sattuessa, mutta nyt on tullut viikon sisään kaksi kertaa häiriö 1038. Minulle näkyvä osuus tuosta on ollut päivämäärän ja kellonajan hukkuminen. Ne kun on syöttänyt uusiksi, niin on indikaattorivalo vaihtunut keltaisesta takaisin vihreäksi.
Onko muilla kokemuksia vastaavasta ongelmasta ja jopa tietoa mistä korjata?
-
Pitkästä aikaa tuli kurkattua mobiilisoftalta että mitä pumpulle kuuluu. Sanotaan että tieto lisää tuskaa, ja näin kävi myös nyt. Onko tuo ihan normaalia, että pumppu on käyttänyt sähkövastuksia nyt kun ollut näitä kylmiä kelejä (pirkanmaalla keikuttu -25-30ºC välillä useampi päivä).
Toinen mikä pisti silmään, niin tuo menoveden ja paluuveden lämpötilaero, eikös sen pitäisi olla toisinpäin. Vai johtuuko tämä heitto nyt jotenkin siitä, kun käyttää tuota sähkövastusta.
(https://i.ibb.co/rHvPTRJ/2.jpg) (https://ibb.co/NK7hQdz)
(https://i.ibb.co/j3NntPq/1.jpg) (https://ibb.co/ssf87dc)
-
Pitkästä aikaa tuli kurkattua mobiilisoftalta että mitä pumpulle kuuluu. Sanotaan että tieto lisää tuskaa, ja näin kävi myös nyt. Onko tuo ihan normaalia, että pumppu on käyttänyt sähkövastuksia nyt kun ollut näitä kylmiä kelejä (pirkanmaalla keikuttu -25-30ºC välillä useampi päivä).
Toinen mikä pisti silmään, niin tuo menoveden ja paluuveden lämpötilaero, eikös sen pitäisi olla toisinpäin. Vai johtuuko tämä heitto nyt jotenkin siitä, kun käyttää tuota sähkövastusta.
*kuvat poistettu*
NYt näyttää vähän järkevämmältä. Ilmeisesti nuo ylempänä olevat meno- ja paluuvesiarvot liittyvät jotnekin siihen, että lämpövastuksia käytettiin.
(https://i.ibb.co/PTpty5c/Whats-App-Kuva-2024-01-04-klo-11-12-32-9c7d2c95.jpg) (https://ibb.co/k3nMTh4)
-
Tuo appi on kyllä niin kökkö, ettei sillä mitään tolkkua saa MLP:n toiminnasta. Hanki Husdata. Tuossa ekassa kompura kävi 51% ja tokassa 100%. Jos käy 100% + käyttää vastuksia, on osatehoinen. Jos ei käy 100% ja käyttää vastuksia, voisi syynä olla liian kylmä keruu tai väärät asetukset. Käy katsomassa näytöltä miten kylmä keruu on ja näkyykö lämpöpumpun tilassa asteminuuttiarvo tai varoitus liian kylmästä keruusta. Jälkimmäisen teksti suomeksi on aika outo. Jotain "M-alin lämpötil...".
-
Tuo appi on kyllä niin kökkö, ettei sillä mitään tolkkua saa MLP:n toiminnasta. Hanki Husdata. Tuossa ekassa kompura kävi 51% ja tokassa 100%. Jos käy 100% + käyttää vastuksia, on osatehoinen. Jos ei käy 100% ja käyttää vastuksia, voisi syynä olla liian kylmä keruu tai väärät asetukset. Käy katsomassa näytöltä miten kylmä keruu on ja näkyykö lämpöpumpun tilassa asteminuuttiarvo tai varoitus liian kylmästä keruusta. Jälkimmäisen teksti suomeksi on aika outo. Jotain "M-alin lämpötil...".
Täytyypä töiden jälkeen käydä katsomassa mitä itse laitteen näyttö kertoo. Tuossa siis oli nimenomaan niin, että kun vastukset olivat päällä, kompura oli tuolla 50% ja kun vastukset sammuivat, nousi kompuran teho 100%.
-
Ainakin itsellä näyttää tuon tyylisesti paluuveden väärin kun tekee LKV:tä.
Reilusti käyttää täälläkin vastuksia näillä keleillä.
Lämmitettävää n. 180 neliötä.
Lämpökäyrän loppupäätä olen hieman laskenut vakiosta, kun jo -15 pakkasilla käyttää suotta vastusta ja talo on liian lämmin.
-
Vai olisiko niin, että lämpimän käyttöveden teko oli juuri tuolloin päällä? Silloinhan tuo paluulämpö on korkea. Ja menolle tuo mobiilisovellus on sillä tavalla kökkö, että näyttää vain verkoston menon, ei kompressorilla tulevaa ”menovettä”.
-
Vai olisiko niin, että lämpimän käyttöveden teko oli juuri tuolloin päällä? Silloinhan tuo paluulämpö on korkea. Ja menolle tuo mobiilisovellus on sillä tavalla kökkö, että näyttää vain verkoston menon, ei kompressorilla tulevaa ”menovettä”.
Juuri tämä tässä on tapahtunut. Husdatalla näkyy molemmat.
0002 Radiator Forward 36.00 C
0003 Heat carrier Return 32.90 C
0004 Heat carrier Forwrd 36.70 C
Tässä nyt lämmityskäytössä
LKV tilassa tuo radiator forward on pienempi. Eli tuo softa näyttänee vain sen ja paluun?
Olikohan kyseessä legionellakuumennus? Tässä ainakin uusilla softilla vastukset lyödään päälle loppukuumennukseen..
VT.
Mitä sulla on keruun paluu ja meno kun kerta käyttää vastuksia jo -15?
Jotain asetuksissa pielessä jos liian kuuma sisällä ja käyttää vastuksia.
Missäpäin suomea talo ja miten syvä kaivo?
-
Noniin, nyt pääsin kotiin. Ei ollut häiriöhistoriassa mitään valituksia. Puhdistin koneen päältä sakka/magneettisuodattimen, eipä sielläkään mitään ihmeitä. Vähän mustaa töhnää magneetin päässä ja ritilän pohjalla pikkusen mustia murusia. 1.1.24 ja tämän päivän välissä on kone käyttänyt 61kWh vastuksia lämmittämiseen. Tähän mennessä oli käyttänyt 5kWh, jotka tulivat ihan ekoina päivinä jonkun säädön aikana, eli siis elo-syyskuun 2021 ja 1.1.24 välisenä aikana oli mennyt 5kWh, nyt 1.1.-4.1.24 välissä 61kWh. On noita kylmiä kausia Pirkanmaalla aiemminkin ollut.
Alla vielä kuvat koneelta. En tiedä onko nuo näkymiä mistä joku saa jotain irti? Oudolta kuitenkin tuntuu, että käyttää vastuksia noin paljon, kun ei ole niitä tähänkään asti käyttänyt yhtään.
(https://i.ibb.co/sKC9CmG/mlp-n-ytt.png) (https://ibb.co/sKC9CmG)
-
Noniin, nyt pääsin kotiin. Ei ollut häiriöhistoriassa mitään valituksia. Puhdistin koneen päältä sakka/magneettisuodattimen, eipä sielläkään mitään ihmeitä. Vähän mustaa töhnää magneetin päässä ja ritilän pohjalla pikkusen mustia murusia. 1.1.24 ja tämän päivän välissä on kone käyttänyt 61kWh vastuksia lämmittämiseen. Tähän mennessä oli käyttänyt 5kWh, jotka tulivat ihan ekoina päivinä jonkun säädön aikana, eli siis elo-syyskuun 2021 ja 1.1.24 välisenä aikana oli mennyt 5kWh, nyt 1.1.-4.1.24 välissä 61kWh. On noita kylmiä kausia Pirkanmaalla aiemminkin ollut.
Alla vielä kuvat koneelta. En tiedä onko nuo näkymiä mistä joku saa jotain irti? Oudolta kuitenkin tuntuu, että käyttää vastuksia noin paljon, kun ei ole niitä tähänkään asti käyttänyt yhtään.
(https://i.ibb.co/sKC9CmG/mlp-n-ytt.png) (https://ibb.co/sKC9CmG)
Minkä tehoinen laite?
Kaivolta tulo +1 ja meno -4 nämä ihan ok lukemat. hieman korkeahko dt 5 astetta, mutta tuskin kaivo tuolla tulolla jäässä. dT toki kasvaa kun kierto heikkenee..
Laita minimilämpötilaa matalammaksi esim. -25 tai -30?
Ei pitäisi kyllä käyttää vastuksia lämmitykseen vielä noilla arvoilla. Toki jos ei saavuta menolämpötilaa niin sitten... Ehkä fooruminen tietäjät osaa kertoa paremmin...
-
Minkä tehoinen laite?
Kaivolta tulo +1 ja meno -4 nämä ihan ok lukemat. hieman korkeahko dt 5 astetta, mutta tuskin kaivo tuolla tulolla jäässä. dT toki kasvaa kun kierto heikkenee..
Laita minimilämpötilaa matalammaksi esim. -25 tai -30?
Ei pitäisi kyllä käyttää vastuksia lämmitykseen vielä noilla arvoilla. Toki jos ei saavuta menolämpötilaa niin sitten... Ehkä fooruminen tietäjät osaa kertoa paremmin...
Laite on 12kW.
Dt varmaan siis deltat, eli lämpötilaero? Nyt kun taas lisälämmitin tehnyt töitä se on +2/-1
"Laita minimilämpötilaa matalammaksi", sori, mut en nyt ihan tiedä mitä tarkoitat? Lämpökäyrään jotain muutosta?
-
Kaikki on ihan kunnossa, nyt on vaan poikkeuksellisen kovat pakkasjaksot päällä. Pumpun automatiikka rajoittaa kaivosta otettavaa tehoa kun keruun dT kasvaa yli kolmen asteen ja keruupiirin paluulämpötila painuu reippaasti pakkaselle. Heti kun vastus on käytössä lämpötila ja dT korjaantuu.
Jos sisällä ei ole liian lämmin niin käyrään ei kannata koskea. Toki käyrän pudotus auttaa kaivon lämpötilaan, mutta tälloin pitää esim. takkaa polttaa ja näin hoitaa lämpöä taloon muulla keinoin.
itsellä normaalisti tulo +5 meno +2, mutta nyt pumppu käynyt pitkiä jaksoja isolla teholla niin arvot ovat 1.4 /-1.7. Delta kuitenkin pysyy 3 asteessa. Kaivosta saatavissa n. 5 kW jatkuvaa tehoa ja jos sieltä otetaan 10kW on loogista että lämpötila laskee.
Harvoin on näin kylmä, jos käyttää vastuksia 100kwh viikko se ei ole todellakaan paljoa.
Edit: oma pumppukin on näköjään käyttänyt 6 kWh vastusta lämmittämiseen, koskaan aiemmin ei ole näin tapahtunut.
5C57 Aux consumption tot 15 kWh
5C58 Aux cons. heating 6 kWh
5C59 Aux cons. hot water 8 kWh
-
Kaikki on ihan kunnossa, nyt on vaan poikkeuksellisen kovat pakkasjaksot päällä. Pumpun automatiikka rajoittaa kaivosta otettavaa tehoa kun keruun dT kasvaa yli kolmen asteen ja keruupiirin paluulämpötila painuu reippaasti pakkaselle. Heti kun vastus on käytössä lämpötila ja dT korjaantuu.
Jos sisällä ei ole liian lämmin niin käyrään ei kannata koskea. Toki käyrän pudotus auttaa kaivon lämpötilaan, mutta tälloin pitää esim. takkaa polttaa ja näin hoitaa lämpöä taloon muulla keinoin.
itsellä normaalisti tulo +5 meno +2, mutta nyt pumppu käynyt pitkiä jaksoja isolla teholla niin arvot ovat 1.4 /-1.7. Delta kuitenkin pysyy 3 asteessa. Kaivosta saatavissa n. 5 kW jatkuvaa tehoa ja jos sieltä otetaan 10kW on loogista että lämpötila laskee.
Harvoin on näin kylmä, jos käyttää vastuksia 100kwh viikko se ei ole todellakaan paljoa.
Edit: oma pumppukin on näköjään käyttänyt 6 kWh vastusta lämmittämiseen, koskaan aiemmin ei ole näin tapahtunut.
5C57 Aux consumption tot 15 kWh
5C58 Aux cons. heating 6 kWh
5C59 Aux cons. hot water 8 kWh
Asentajavalikosta löytyi tuon lämpökäyrän yläpään säätö. Nostin sen -30°C. Asunnossa ei ole kuuma, ennemminkin kylmä (n. 20°C). Nostin aiemmin tänään pumpulta pyyntiä 22°C --> 23°C.
Eihän tuo 100kW/vko nyt toki mikään paha ole, jos nyt ei pörssisähköä satu olemaan, enemmänkin ehkä ihmetyttää miksi MLP käyttää vastuksia kun ei ole tähänkään asti käyttänyt.
-
Asentajavalikosta löytyi tuon lämpökäyrän yläpään säätö. Nostin sen -30°C. Asunnossa ei ole kuuma, ennemminkin kylmä (n. 20°C). Nostin aiemmin tänään pumpulta pyyntiä 22°C --> 23°C.
Eikös Bossissakin ole myös MUT, siitäkö sen säädit vai mistä?
Etkös mieluummin pudottanu sitä alemmaksi jos -30
-
Eikös Bossissakin ole myös MUT, siitäkö sen säädit vai mistä?
Etkös mieluummin pudottanu sitä alemmaksi jos -30
En tiedä mikä on MUT ::)
Joo, no pudotin alemmas, kasvatin lämpökäyrän vaihteluvälin toista päätyä.
-
Mitä sulla on keruun paluu ja meno kun kerta käyttää vastuksia jo -15?
Jotain asetuksissa pielessä jos liian kuuma sisällä ja käyttää vastuksia.
Missäpäin suomea talo ja miten syvä kaivo?
Keruun paluu -3 ja tulo 0 astetta. -23C ulkona.
Lämpökäyrä on vakiona siten, että näyttää -20C lämpötilalle 42 astetta. Nyt haettu ~37C tienoille yläpäätä, nollakeleille pieni korotus.
Talo v.2022 Pirkanmaalla 2krs ~150 neliötä + talli ja varasto 35neliötä (20m kanaalilla). Kaivo n. 180m.
Mietin että lattiakierron kiertovesipumpun asetukset ovat olleet hieman pienehköt (Wilo Yonos Pico), mitä ohjeista katsoin lämmitettäviin neliöihin nähden.
Tein pienen korotuksen tuohon, katsotaan jos vaikutusta.
-
Riippuen softaversiosta tuo MUT eli lämpökäyrän loppulämpötila palaa takaisin -20 C:hen joka sähkökatkossa. Ei siis ehkä kannata säätää.
Jos muutat sitä, pitää menolämpöä nostaa. Muuten lasket käyrää. En tiedä mitä tuo nyt tekee eli onko extrapoloiko kovemmille pakkasille suuremman menolämmön suoralla vai ei.
DT ei kompressoritehoa rajoita, mutta keruun meno ja tulo rajoittavat. Noille on molemmille oma raja-arvo, jonka saavuttaminen tiputtaa tehoa kunnes ovat raja-arvoissa.
Paina "lisää" tuosta näytöstä, jossa keruulämpötilat. Sieltä näkyy vastusteho ja asteminuutit sekä tuon keruun rajan saavuttaminen. Kaksi jälkimmäistä näkyy vain "ongelmatilanteessa".
Kannattaa käydä myös huollon ammattivalikosta. Sieltä näet tarkemmat arvot keruun lämpötilalle. Jos keruun palun ja menon ero tosiaan on 5 C (eikä n. 4 C), on syytä tarkistaa keruupumpun kierrosnopeus. Jos ei ole 100%, tarkista asetus. Millainen keruu on?
Huoltovalikon salana kuukausi ja päivä kaikkiin numeroihin ykkönen lisättynä. Siis 5.1. salasana 1216 eli 0105 ykkösillä lisättynä.
-
Riippuen softaversiosta tuo MUT eli lämpökäyrän loppulämpötila palaa takaisin -20 C:hen joka sähkökatkossa. Ei siis ehkä kannata säätää.
Jos muutat sitä, pitää menolämpöä nostaa. Muuten lasket käyrää. En tiedä mitä tuo nyt tekee eli onko extrapoloiko kovemmille pakkasille suuremman menolämmön suoralla vai ei.
DT ei kompressoritehoa rajoita, mutta keruun meno ja tulo rajoittavat. Noille on molemmille oma raja-arvo, jonka saavuttaminen tiputtaa tehoa kunnes ovat raja-arvoissa.
Paina "lisää" tuosta näytöstä, jossa keruulämpötilat. Sieltä näkyy vastusteho ja asteminuutit sekä tuon keruun rajan saavuttaminen. Kaksi jälkimmäistä näkyy vain "ongelmatilanteessa".
Kannattaa käydä myös huollon ammattivalikosta. Sieltä näet tarkemmat arvot keruun lämpötilalle. Jos keruun palun ja menon ero tosiaan on 5 C (eikä n. 4 C), on syytä tarkistaa keruupumpun kierrosnopeus. Jos ei ole 100%, tarkista asetus. Millainen keruu on?
Huoltovalikon salana kuukausi ja päivä kaikkiin numeroihin ykkönen lisättynä. Siis 5.1. salasana 1216 eli 0105 ykkösillä lisättynä.
Muutin lämpökäyrän kylmän pään -30ºC takas -20ºC. Täytyy varmaan edelleen nostaa pumpulta tuota pyyntiä, jos aikoo saada asuntoon enemmän kuin 20ºC lämmintä. Kyllähän tuo sähkövastuksen käyttö vähän ihmetyttää edelleen, vaikka tuolla aiemmin siitä puhuttiinkin, että eihän tuo nyt järkihintaisella kiinteällä sopparilla isoja euroja ole, mutta jotain kuitenkin. Ensiviikolla pitäisi pirkanmaallakin alkaa lauhtumaan, jos edelleen sähkövastuksen käyttö jatkuu niin sitten on varmaan otettava yhteyttä lämpömestariin että saa mielenrauhan.
Alla kuvia ammattivalikosta -->
(https://i.ibb.co/Cbrhsgc/1.png) (https://ibb.co/Cbrhsgc)
(https://i.ibb.co/VW44ZTX/2.png) (https://ibb.co/VW44ZTX)
(https://i.ibb.co/4gHYM0Y/3.png) (https://ibb.co/4gHYM0Y)
(https://i.ibb.co/KqkGfxK/4.png) (https://ibb.co/KqkGfxK)
(https://i.ibb.co/Vjmg7hb/5.png) (https://ibb.co/Vjmg7hb)
(https://i.ibb.co/LRZJz9n/6.png) (https://ibb.co/LRZJz9n)
-
Pyyntiä kannattaa lisätä jotta lämpöä saa. Ei ole mitään hätää vastusten kanssa, sillä nyt kun pakkanen on hellittänyt 4 astetta niin pumppu käy enää reilun 5 kW teholla ja kaivokin on palautunut mukavasti.
Eli kun pakkanen vähänkin hellittää kaikki toimii normaalisti, vastuksia ei tarvita ja lämpöä riittää.
-
Muutin lämpökäyrän kylmän pään -30ºC takas -20ºC. Täytyy varmaan edelleen nostaa pumpulta tuota pyyntiä, jos aikoo saada asuntoon enemmän kuin 20ºC lämmintä. Kyllähän tuo sähkövastuksen käyttö vähän ihmetyttää edelleen, vaikka tuolla aiemmin siitä puhuttiinkin, että eihän tuo nyt järkihintaisella kiinteällä sopparilla isoja euroja ole, mutta jotain kuitenkin. Ensiviikolla pitäisi pirkanmaallakin alkaa lauhtumaan, jos edelleen sähkövastuksen käyttö jatkuu niin sitten on varmaan otettava yhteyttä lämpömestariin että saa mielenrauhan.
Alla kuvia ammattivalikosta -->
(https://i.ibb.co/Cbrhsgc/1.png) (https://ibb.co/Cbrhsgc)
(https://i.ibb.co/VW44ZTX/2.png) (https://ibb.co/VW44ZTX)
(https://i.ibb.co/4gHYM0Y/3.png) (https://ibb.co/4gHYM0Y)
(https://i.ibb.co/KqkGfxK/4.png) (https://ibb.co/KqkGfxK)
(https://i.ibb.co/Vjmg7hb/5.png) (https://ibb.co/Vjmg7hb)
(https://i.ibb.co/LRZJz9n/6.png) (https://ibb.co/LRZJz9n)
Hmn...
Laitappa tuota bival vaihtokäyttö -25 mielestäni tämä vaikuttaa vastusten käyttöönottorajaan? En ole täysin varma.
Lisäksi nosta tuota viive lisälämmitin 300 -> 900. Itse tein näin. Ei ole vastuskäyttöä näkynyt.
Kerran muistan olikohan 20-21 talvi kun oli kylmää. Teki pitkän pätkän käyttövettä aamulla ja oli jotain -37
Tällöin sitten tuo viive lisälämmittimen käynnistykseen lähti laskemaan. Aivan kuin jokin ajastin kun ei ollut tuo menovesi tarpeeksi lämmintä tavoitteeseen nähden.
Olisiko lyönyt tässä vastukset jos ei olisi tarpeeksi nopeasti menovesi noussut?
Toki noilla asetuksilla pitää pystyä seuraamaan ettei pumppu mene vikatilaan ja vastukset ei sitten kytkeydykään...
Kannattaa laittaa se pumpun minimilämpötila käyttöönottovalikosta siihen mikä teillä yleensä on minimilämpötila. Tämä on SE MUT mielestäni eli mitoituslämpötila?
mulla se on -35 ja silloin menee lattiaan 38 asteinen vesi. Riittää pitämään kämpän 21 asteessa.
Tässä muista käydä aina tarkastamassa sähkökatkon jälkeen koska tietyt softaversiot palauttaa takaisin -20 tuon jostain syystä.
Itsellä tämä alkoi piirikorttien vaihdon jälkeen.
En ole saanut maahantuojalta vastausta kahteen vuoteen asiaan. Liekkö mitään korjausta edelleenkään olemassa?
Edit: Voit myös kokeilla kylmän viileesti lisälämmittimen eston. Tämä vaatii sitten seurantaa kaivon keruun lämpötiloille ja riittääkö lämpö tuvassa. Jos keruu menee kylmäksi ja lämpö ei riitä niin sitten alimittainen ja vastuksia tarvitaan..
-
Tein nyt nuo muutokset. Vielä tässä pari päivää näyttäisi ennusteet kovia pakkasia.
Eli:
Bival.pst -25°C
Viive lämmitys 900 K*min
Min. ulkoilman lämpötila -30°C ja silloin lämpökäyrässä tuo 40°C
-
Pstpst... Mitä halavattua taas näitä kielivalintoja näihin käyttöpääteisiin :o >:( , valmistajat ei kyllä yhtään panosta näihin.
Mitä oikein tarkoittaa? ? Manuaalissa varmaan kerrottu...
"Bival.pst Vaihtokäyttö"
Hyviä nuo kuvat sinänsä mitä startissa on laitettava, kun eihän nuo manuaaleissa ole näkyvissä vissiin. Onkohan noi niin että ne katoo joskus tuommosesta palvelusta?
Kun ne laittaa tänne niin pitäisi hävitä, ellei jossain isossa päivityksessä.
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9012.0;attach=20020;image)
-
En tiedä mikä on MUT ::)
Mitoittava Ulkolämpötila, sitä se on... eli alueen normi max. pakkanen.
-
Boschin pumpun äly ajaa käsintehtyjen muutosten ohi. Jos keruuseen menevä liuos painuu reilusti pakkaselle niin vastus tulee apuun. Pumppu ei anna kaivon jäätyä. Sama suojaus koskee muitakin asetuksia, käyttäjän ei sallita tehdä älyttömyyksiä..
-
Tein nyt nuo muutokset. Vielä tässä pari päivää näyttäisi ennusteet kovia pakkasia.
Eli:
Bival.pst -25°C
Viive lämmitys 900 K*min
Min. ulkoilman lämpötila -30°C ja silloin lämpökäyrässä tuo 40°C
Sähkövastuksien käyttö tuntui loppuvan, mut jotenkin fiilis et myös talo viilenee vaikka pyynti edelleen sama 24°C.
-
Boschin pumpun äly ajaa käsintehtyjen muutosten ohi. Jos keruuseen menevä liuos painuu reilusti pakkaselle niin vastus tulee apuun. Pumppu ei anna kaivon jäätyä. Sama suojaus koskee muitakin asetuksia, käyttäjän ei sallita tehdä älyttömyyksiä..
Näinhän se on. Kuitenkaan Henri K:lla Ei ole keruu vielä niin kylmä, että pitäisi alkaa tehoja rajoittamaan. Nuissa kuvissa lämpöpumppuvalikon alla näkyy hyvin nämä katkaisurajat. lämpötila keruu pois -6. Tämä todennäköisesti on kaivolle meno eli tulon pitäisi olla 3dt:llä -3 Silloin on jo varmasti muutakin ongelmaa jo.
Tällöin vastusten käytön syy löytyy muualta.
Otin ohjekirjan pitkästä aikaa esille. Tämä on vuodelta 2020 ja ihmettlin kun netistä löytyvä on jotenkin päivittynyt ja siitä en löytänyt edes bivalpst vaihtokäytölle selitystä.
Minulla lukee näin:
Bival Pst vaihtokäyttö. -25.. -15c Lisälämmitin voi käynnistyä rinnakkaiskäytössä lämpötilassa, joka on alle ulkoilman ohjelämpötilan. Eli tämä arvo on ulkolämpötila mikä sallii vastukset rinnakkaiskäytössä...
Viive Lämmitys:
0...1200K x/min
Lisälämmitin kytketään päälle varannon lämmitykselle määritetyn viiveen jälkeen. viive riippuu ajasta ja poikkeamasta halutusta menolämpötilasta.
Saavuttaako pumppu HenriK:lla tavoitelämmön vai onko tässä ongelmaa ja siksi lämmitysviive laskee 0 ja vastukset lähtee tulille?
Mitä on henri K keruun lämmöt kun pumppu tekee lämmitystä ja vastukset ei ole päällä? Aiemmin olit laittanut, että lisälämmittimen kanssa +2 tulo? ja -1 meno? Tämähän on hyvä.
-
Sähkövastuksien käyttö tuntui loppuvan, mut jotenkin fiilis et myös talo viilenee vaikka pyynti edelleen sama 24°C.
Mitä on menolämpötila lattiaan? pääseekö tavoitteeseen?
Katso myös keruun lämmöt.
tulo ja meno
Viittaisi siihen, että pumppu ei jaksa pitää kompressorilla taloa lämpimänä. tai sitten jotain muuta ongelmaa. Jos tämä kyseessä niin palauta asetukset ja anna vastusten tehdä tehtävänsä
-
+1/-2-4 välillä keikkuu kaivon menot ja tulot. Sillä alunperin aloin näitä lämpöjuttuja seurailemaan ja kyselemään kuin aiemmin pumppu ei ollut käyttänyt sähkövastuksia lämmitykseen (asennettu kesällä 2021). Kai se on palautettava perusasetukset. Toisaalta, nyt nämä kylmät kelit päättyvät pirkanmaalla, joten vastuksien käyttö lämmitykseenkin päättynevät.
Menovesi lattioihin on jossain 35 tienoilla, minusta se saisi kyllä työntää kuumempaakin.
-
+1/-2-4 välillä keikkuu kaivon menot ja tulot. Sillä alunperin aloin näitä lämpöjuttuja seurailemaan ja kyselemään kuin aiemmin pumppu ei ollut käyttänyt sähkövastuksia lämmitykseen (asennettu kesällä 2021). Kai se on palautettava perusasetukset. Toisaalta, nyt nämä kylmät kelit päättyvät pirkanmaalla, joten vastuksien käyttö lämmitykseenkin päättynevät.
Meno vesi lattioihin on jossain 35 tienoilla, minusta se saisi kyllä työntää kuumempaakin.
Nosta käyrää lisää ja kirjaa muistiin muutokset.
kyllähän tuon 12kw laitteen pitäisi tehdä helposti kuumempaakin. Käykö se 100% tehoilla ja silti ei riitä lämpö? vai käykö vajailla tehoilla? -> Tähän vaan käyrän nostoa sitten kunnes lämpö riittää.
-
Esim. tällä hetkellä käy kompura 80% ja menovesi 32°C. Kaivosta nousee +1 ja palaa -3°C.
Toki, hetkinaitten otin veden lisälämmityksen pois kun käytiin porukalla saunomassa.
Lämpökäyrän alapää nyt -20°C ja siellä Tmen 55°C
-
Henri_K sulla on lämpökäyrän perusasetus päin p:tä -20 (MUT) pitäs olla ainakin -29 jos Pirkanmaalla asustelet. Kone luulee että olet jossain Etelä-Ruotsissa ja lämpöä tulee tuon väärän asetuksen mukaan -20. Liittenä oma käyrä -29.
Mene asetuksiin ja palauta asentajan asetukset. Sitten huoltovalikkoon ja käyttöönotosta lämpötila -29 asteeseen niin jo rupeaa lämpöä tulemaan. Varmista myös että lämmityspiirin maksimi on riittävän korkealla esim. 42 astetta. Jos oiletus 35 niin ei riitä näillä pakkasilla.
Näillä toimilla alkaa varmasti talo lämpiämään :)
-
Henri_K sulla on lämpökäyrän perusasetus päin p:tä -20 (MUT) pitäs olla ainakin -29 jos Pirkanmaalla asustelet. Kone luulee että olet jossain Etelä-Ruotsissa ja lämpöä tulee tuon väärän asetuksen mukaan -20. Liittenä oma käyrä -29.
Mene asetuksiin ja palauta asentajan asetukset. Sitten huoltovalikkoon ja käyttöönotosta lämpötila -29 asteeseen niin jo rupeaa lämpöä tulemaan. Varmista myös että lämmityspiirin maksimi on riittävän korkealla esim. 42 astetta. Jos oiletus 35 niin ei riitä näillä pakkasilla.
Näillä toimilla alkaa varmasti talo lämpiämään :)
Todennäköisesti tässä syy. Hyvät ohjeet tuli aksutre:ltä.
Muista käydä katsomassa tuo MUT lämpötila säännöllisesti varsinkin sähkökatkojen jälkeen. Tietyt softaversiot nollaa tuon takaisin -20 katkon jälkeen ja boschi ei ainakaan vielä ole saanut ongelmaa korjattua..
-
Se on nyt -29°C ja silloin Tmen on 42°C.
Tässä on sen verran nyt näpylöity asetuksia suuntaan ja toiseen ja seuraavan 24h aikana pirkanmaalla lämpötila nousee parikymmentä astetta, että ehkäpä annan hetken pumpun touhuilla ihan rauhassa :D
-
Joo palauta tehdassetukset jos ei lähde muuten toimimaan.
24 asteen pyynnillä pitäisi sisälämpö olla 24-25 asteen välissä. Pitäs lämmön riittää ;D
-
Henri_K sulla on lämpökäyrän perusasetus päin p:tä -20 (MUT) pitäs olla ainakin -29 jos Pirkanmaalla asustelet. Kone luulee että olet jossain Etelä-Ruotsissa ja lämpöä tulee tuon väärän asetuksen mukaan -20. Liittenä oma käyrä -29.
Mene asetuksiin ja palauta asentajan asetukset. Sitten huoltovalikkoon ja käyttöönotosta lämpötila -29 asteeseen niin jo rupeaa lämpöä tulemaan. Varmista myös että lämmityspiirin maksimi on riittävän korkealla esim. 42 astetta. Jos oiletus 35 niin ei riitä näillä pakkasilla.
Näillä toimilla alkaa varmasti talo lämpiämään :)
Täällä tehty samat toimenpiteet, käyrän loppupää oli -20°C ja nyt muutettu -29°C.
Ilmeisesti tuo aiempi -20°C käyrä tekee tietenkin loppusäädöstä herkemmän, kun lämmityspiirin maksimi oli alkuun 42°C tuolla -20°C käyrällä. Nyt sama 42°C maksimi 29°C asteessa.
-
Ehkä olen malttamaton, mutta ainakaan vielä ei tunnu lämpiävän. Eikös tuo meno saisi olla vähän korkeampi?
(https://i.ibb.co/k9KXN57/Screenshot-20240107-205536-Easy-Remote.jpg) (https://ibb.co/k9KXN57)
-
Täysillä näyttää käyvän. Jos ei lämpene tuolla, tehot ei vaan riitä.
-
Sama pisti itsellä silmään, että käykö tuo täysillä 99%? miten on mahdollista, että 12kw laite täydellä teholla saa vain 32.6 asteista vettä tehtyä???
Itsellä 2-8kw tekee 38.8 lattiaan noin 6.3kw tehoilla helposti.
Onko pumpussa nyt jotain ongelmaa vai kaivossa?
Minkälainen talo + kaivo HenriK:lla? en löytänyt tarkempia tietoja aiemmista viesteistä.
-
Ei pitäs olla Boschin pumpulla olla ongelmaa maksimilämmön kanssa, 57 astetta valmistajan ilmoitus lämmityskäytössä kompressorilla.
Henri_K 12 kW ja 16 kW pumpuissa on sama lämmityspiirin pumppu, virtaus riittää 350m2 lattialämmitykseen. Sulla tuo pumppu automaatilla ja se on yleensä 100%, aivan liikaa 150-200m2 taloon.
Siksi ei ehkä ehdi MLP:n vaihtimessa vesi lämmetä. Pudota vaikka PC0 pumpun kierrosluku manuaalisesti 50%:iin ja katso virtauksen lukema huoltovalikosta Tilavuusvirta l/min (kuva liitteenä). 150-200 m2 taloon riittää sellainen 25l/min, mullakin vähän turhan kova 31.7l/min. Lukema päivittyy n. 1min kuluttua muutoksesta. Kaikki nuo löytyy huoltovalikosta. Katso myös TB0 ja TB1 keruun lukemat.
Varmista myös aloitusvalikosta onko sulla oikeasti ohitus "hullunkierto" asennettu. Jos pumppu kytketty suoraan lattialämmitykseen niin ohitusta ei ole tarvinnut asentaa. Ota silloin ohitus pois aloitusvalikosta. Voi sotkea pumpun toimintaa.
-
Mitä iloa on virtaamaa vähentämällä saada menolämpöä ylös. Ei se kämpää enempää lämmitä. 12 kW malli tekee jopa 73 C menovettä, mutta ilmeisesti nyt vaan teho loppuu kesken eli lämmönjako ottaa sen 12 kW jo 33 C menovedellä. Tuohan riippuu lämmönjaosta ja lämpötilasta.
-
tässä nyt useampi viesti tullutkin, joten koitan vastata kootusti.
Talo on ~300m2 uudehko kivitalo (näissä neliöissä mukana autotalli ~40m2 ja piha-/lisäsiipi ~40m2. Tallo talossa kiinni ja piharakennus/lisäsiipeen menee vesi ja lämmitys talon alta). Laite on siis tuo aiemmin mainittu Boschin 12kW ja kaivon syvyys 285m. Määlämpö otettu käyttöön 28.6.2021. Nyt kun katsoin aamulla mitä oli illan yön aikana tapahtunut, niin näytti, että taas oli vastuksia käytetty vaikkei ulkona ole täällä Tampereella enää kuin 5-6ºC pakkasta. Tähän asti vastuksia käytetty ainoastaan sunnuntaiöisessä termisessä puhdistuksessa.
Vaikuttaa nyt siltä, että taidan ottaa yhteyttä lämpömestariin, talotekniikka lehtisaari oy, joka laitteen asentikin. Sieltä on kyllä aina saanut nopeasti vastauksia.
Joku tuossa sanoikin että "tehot ei vaan riitä". Minusta kaivon meno- ja paluulämpö ovat olleet aina tuota samaa luokkaa ja tähän asti on kyllä lämmintä piisannut läpi vuoden. Nyt on talo selkeästi viileä ja myös Uponorin Smartrix näytöt kertoo samaa. Huoneesta/tilasta riippuen 18-20ºC hujakoilla. Saisi kyllä mielummin olla siellä 20-22ºC välillä.
-
Noilla kaivometreillä pitäs riittää lämpö. Ehkä tuo 16kW malli olis ollut sopivampi neliöt huomioiden.
Toki nyt aika poikkeuksellinen pakkasjakso takana ja pumpun sähkönkulutus 2.5-3x normaaliin nähden.
Kyllä se kaivostakin ottaa aika reippasti normaalia enemmän.
Laita viestiä kun "vika" selviää.
-
Kuinka paljon on neliöitä yhteensä noissa lattioissa? Ja meneekö kaikki lämmitys betoniin?
-
Kaksi eri asiaa! Jos kaivon "teho" ei riitä, keruuneste kylmenee ja Bosch alkaa rajoittaa kompuratehoa. Tästä ei liene kyse, kun ilmeisesti käy jatkuvasti 100%. Siis tuossa tapauksessa kierrosluku alenisi.
Nyt ilmeisesti tilanne on se, että tuo 300 m2 lattialämmitystä ja kovissa pakkasissa viilentyneet rakenteet sekä sisäilma ottavat yli 12 kW pyydetyllä menolämmöllä eli 100% teho ei riitä. Eli kompura huutaa täysillä, mutta käyrän mukaista menolämpötilaa ei saavuteta. Asteminuutit kasvaa ja lopulta vastukset tuleva kompuran rinnalle. Jossain vaiheessa rakenteet tai ulkoilma lämpenevät niin, että 12 kW taas riittää.
Ehdottomasti kannattaa hankkia se Husdata. Vähintäänkin se palikka, mutta mahdollisesti myös online-palvelu. Jo pelkällä palikalla näet paljon enemmän ja helpommalla kuin tuosta näytöltä, puhutamattakaan ankeasta appista.
Nyt olisi oleesti nähdä käyrät. Siis käykö kompressori jatkuvasti 100%, mikä on meno ja mikä sen pyynti. Eli vahvistus sille, mitä edellä epäilin.
Nythän olet muutellut lämpökäyrää moneen kertaan saatuasi täältä ristiriitaisia ohjeita. Minä neuvoin pitämään minimilämpötilan -20 C:ssä, koska se tulee sinne kuitenkin aina palaamaan sähkökatkossa ja aiheuttaisi siten päänvaivaa myöhemmin. En usko, että -20 C aiheuttaa mitään mystiikkaa tuota kovemmissa pakkasissa.
Minulla on saman ikäluokan 12 kW 7001i ja siinä tosiaan aina palaa tuohon -20 C minimi. Alussa laitoin aina takaisin -26 C, mutten enää. Täällä on sähkökatkoksia vuosittain, välillä useitakin vuodessa.
-
Kun kaivosta tulee esim. -5 asteista 5 asteen sijasta niin kompura joutuu paikkaamaan tätä vajetta puristamalla kuumakaasua suuremmalla teholla. 100% kompurateholla 5 asteinen keruuneste antaa tehoa Stiebelin ilmoituksen mukaan 10kW koneessa 11.4kW, mutta -5 asteinen enää 8.6 kW eli 25% vähemmän. Tämä selittää miksi Henri_K:n pumpun teho ei riitä, kun tehoa tarvittaisiin kovila pakkasilla lisää, se laskeekin täydellä teholla 25%. eli 9kW nurkille, kun kaivosta tulevan nesteen lämpötila putoaa.Sillä ei 300m2 lattiaa kyllä lämmitetä kauhean korkealle. Toki todellinen pudotus voi olla pienempi esim. 15% mutta silläkin merkittävä vaikutus asiaan.Eli vikaa ei ole todennäköisesti muualla kun tulevan keruunesteen lämpötilassa. Itsellä se putosi pakkasilla 3.5 astetta 5->1.5, vaikuttaa tuokin jo tehoon huomattavasti.
-
Minulla on saman ikäluokan 12 kW 7001i ja siinä tosiaan aina palaa tuohon -20 C minimi. Alussa laitoin aina takaisin -26 C, mutten enää. Täällä on sähkökatkoksia vuosittain, välillä useitakin vuodessa.
Onko tuo siis pelkkä lämpökäyrään vaikuttava piste eli pitää vaan antaa oikea menolämpö tuossa kohtaa, vai onko tuolla jotain oleellisempaa merkitystä tuossa koneessa.
-
Olettaisin olevan vain lämpökäyrän "päätepiste", mutta ei manuaali tuota taida tarkemmin avata.
-
Kun kaivosta tulee esim. -5 asteista 5 asteen sijasta
Ei kai tuo kaivo kovin kylmäksi mennyt. Onko ollut tarkkaa menoa ja paluuta näkyvillä. Jossain kuvassa kaivoon meni -3 C, joka on kutakuinkin nimellistilanne. Itsellä ei ole kokemusta noin kylmistä, mutta ei selvästi lämpimämpi keruu kovin kummoisesti nosta tehoa täysillä kierroksilla. Oiskohan joku 13 kW tullut enimmillään, kun keruulta tulee 6 C. 7001i 12 kW teho riippuu myös menolämmöstä eli laskee. 33 C menovedellä pitäisi saada tuo 12 kW, mutta paljonko tarvitsee 300 m2 kämppä?
-
Onko tuo siis pelkkä lämpökäyrään vaikuttava piste eli pitää vaan antaa oikea menolämpö tuossa kohtaa, vai onko tuolla jotain oleellisempaa merkitystä tuossa koneessa.
Täällä ainakin tekee liian kuumaa lattiaan leudoilla keleillä kun on pudottanut katkon jälkeen tuon minimilämpötilan -20. Itsellä se on kuitenkin -35 säädettynä...
Boschilta olen asiaa kysynyt monta kertaa kohta 2 vuoden ajan. Täysi radiohiljaisuus sen jälkeen kun vastasivat, että vika tiedossa korjausta ei vielä ole. Lie luovuttaneet 7001i mallin suhteen ja keskittyvät tuohon uuteen malliin? ::)
Itsellähän tämä alkoi vasta piirikorttien vaihdon jälkeen eli ei ollut "ominaisuutta" vielä 2020 mallin koneessa. Ja vika on todellakin tiedossa maahantuojalla.
-
Täällä ainakin tekee liian kuumaa lattiaan leudoilla keleillä kun on pudottanut katkon jälkeen tuon minimilämpötilan -20. Itsellä se on kuitenkin -35 säädettynä...
Tietenkin tekee, kun tuo muuttaa vain lämpökäyrän päätepisteen ulkolämpötilaa ei menolämpöä. Siis -20 C:ssä tulee se menolämpö, jonka olet asettanut -35 C:hen ja sitten alle -20 C myös korkeampia suhteessa. Siis käyrän kulmakerroin muuttuu tuosta. Siitä en ole aivan varma mitä tapahtuu -35 C:ssä, jos käyrä päättyy -20 C:ssä. Toivottavasti extrapoloi eli jatkaa samalla kulmakertoimella tuon -20 C jälkeenkin. Jos ei extrapoloi, ei tuota saa korjattua kuin muuttamalla joka sähkökatkon jälkeen tuon minimin.
Kai tuo kuntoon tulisi uudemmalla softalla. Valitettavasti se vaatii huoltokäynnin tai koko kortin viennin huoltoon, kun jostain ihmeen syystä tuossa ei ole nettipäivityksiä.
Mullahan ulkolämpötila kävi tuon -20 C alapuolella viime yönä ja ehkä aikaisemminkin viimeviikolla. En kuitenkaan osaa sanoa mitä tuo teki pyynnölle, kun olen rajoittanut menolämmön maksimin alle sen minkä käyrä muuten antaisi -20 C:ssä. Ei viitsi kuumempaa lattiaan laittaa. Lämmönjakoa puuttuu vielä, samoin jo rakennetuista puuttuu sisäkattolevyt. Nyt on menolämpö rajattu 47 C. Kun kaikki on valmista pitäisi -20 C:ssä riittää 40 C.
-
Ei kai tuo kaivo kovin kylmäksi mennyt. Onko ollut tarkkaa menoa ja paluuta näkyvillä. Jossain kuvassa kaivoon meni -3 C, joka on kutakuinkin nimellistilanne. Itsellä ei ole kokemusta noin kylmistä, mutta ei selvästi lämpimämpi keruu kovin kummoisesti nosta tehoa täysillä kierroksilla. Oiskohan joku 13 kW tullut enimmillään, kun keruulta tulee 6 C. 7001i 12 kW teho riippuu myös menolämmöstä eli laskee. 33 C menovedellä pitäisi saada tuo 12 kW, mutta paljonko tarvitsee 300 m2 kämppä?
Jos oman kämpän kulutukseen vertaa ( täyttää nykyvaatimukset eristeiltään ) tuollainen 300m2 asunto tarvitsee kovilla pakkasilla arviolta 17-18 kW tehon.
-
Oma lusikka soppaan:
218m2 joulukuun kulutus 2382kwh ja tammikuu tähän mennessä 1313kwh. Asuinkuntana Helsinki. Kämppä rakennettu -00 ei ole mikään A-energialuokan talo.
Lisälämmittimen viiveen laskin 300->900. Myös aiemmin reaktionopeuden ulkolämpötilaan laski vastaavasti 4h>1h.
Millähän saisi nollattua nuo tilastot,että saisi jotain suuntaa antavaa infoa kulutuksista? Lämminvesi on asetettu normaaliin 50-58c
Talossa asuu 4,5 henkilöä. Vuoden 23 kokonaiskulutus oli 15 738kwh mikä on taas omasta mielestä ihan ok. 2000 luvun iv koneen tuloilman lämmitys on asennettu minimiin (16c). Kovemmilla pakkasilla joudutaan sulkemaan se välillä koska lämpötila makkaressa huitelee 17c paikkeilla. Kone on yläpohjassa joten en lähde vaihtamaan. Tuloilmaa en oöe mitannut koska koneessa ei ole käytännössä säätöjä lainkaan.
Alla muutama kuva koneen valikoista.
https://aijaa.com/pBlZGo
https://aijaa.com/4YLpaH
https://aijaa.com/QT1aGu
https://aijaa.com/pPeeJ2
https://aijaa.com/nEBbgf
https://aijaa.com/vEnmKL
-
Oma lusikka soppaan:
218m2 joulukuun kulutus 2382kwh ja tammikuu tähän mennessä 1313kwh. Asuinkuntana Helsinki. Kämppä rakennettu -00 ei ole mikään A-energialuokan talo.
Lisälämmittimen viiveen laskin 300->900. Myös aiemmin reaktionopeuden ulkolämpötilaan laski vastaavasti 4h>1h.
Millähän saisi nollattua nuo tilastot,että saisi jotain suuntaa antavaa infoa kulutuksista? Lämminvesi on asetettu normaaliin 50-58c
Talossa asuu 4,5 henkilöä. Vuoden 23 kokonaiskulutus oli 15 738kwh mikä on taas omasta mielestä ihan ok. 2000 luvun iv koneen tuloilman lämmitys on asennettu minimiin (16c). Kovemmilla pakkasilla joudutaan sulkemaan se välillä koska lämpötila makkaressa huitelee 17c paikkeilla. Kone on yläpohjassa joten en lähde vaihtamaan. Tuloilmaa en oöe mitannut koska koneessa ei ole käytännössä säätöjä lainkaan.
Alla muutama kuva koneen valikoista.
https://aijaa.com/pBlZGo
https://aijaa.com/4YLpaH
https://aijaa.com/QT1aGu
https://aijaa.com/pPeeJ2
https://aijaa.com/nEBbgf
https://aijaa.com/vEnmKL
Hurja on kulutus maalämpötaloon vaikka neliöitä on 218m2, mutta paikkakunta kuitenkin helsinki.
Lattialämmitys kuitenkin? koska 45 maksimi menolämmöt ja lämmönjaon dT on 6 astetta?
Tuossa tulikin kohtalaisesti esitetoja.
Mikä on kaivon syvyys ?
Kaivolta tulee 3 asteista ja menee -2 eli dt 5. On hieman isohko, mutta lämpöä riittää kuitenkin kun tulo noin hyvä.
Minkä tehoinen kone?
Onko käyttänyt vastuksia? Jos ei vastuksia niin sitten jonnekin menee sähköä paljon. Esim tuo mainitsemasi iv kone..
Muistaakseni tehdasasetusten palautuskaan ei nollaa kulutuksia. En ole tästä ihan varma 100% koska jo aikaa siitä kun viimeksi tuon tein. Itsellä nollautui kulutukset ainakin piirikorttien vaihdolla.
-
Hurjaa kulutusta taitaa selittää huonekorkeudet.
Tässä lainaus, joka kertoo siitä:
...
Neliöitä on tosiissaan 218m2. Tilavuus on suuri. Olohuone on 7,3m korkea ja yläkerran huoneet (noin 100m) 3,2-4,8m korkeudeltaan. IV kone on vanha mutta edelleen menee ilman sähkövastuksia. Talteenotto kyky varmaan 50% ja kulutus päivätasolla pysyy alle 4kw näillä lämpötiloilla. Päivä kulutus ilman saunaa on tässä kuussa ollut 46,86kw keskiarvo.
-
En nyt tiedä mistään hurjista kulutuksista mutta kyllä meilläkin menee hupisähköä kohtuu riittävästi. Auton latailua, sauna joka päivä ym muuta. MLP on käynyt eilen 11-13 tuntia 4 kW teholla, joten se on syönyt sen n 50 kWh koko saaliista lämminvesi mukaanluettuna. Peruskulutus jo lähentelee 2 kW tehoa niin helposti palaa 100 kWh päivässä. Käynnistyskertoja tulee 9-12 vuorokauteen. Saisihan tuosta katottua kohtuu tarkankin kulutuksen kompuran sähköistä, kun vetää viivottimella laskien. Seinällä on mittari, josta näkee tarkan määrän, jos muistaa kattoa oikeaan aikaan. Auton lämmitin päälle aamusta ym näkee tuosta ihan helposti.
-
Hurja on kulutus maalämpötaloon vaikka neliöitä on 218m2, mutta paikkakunta kuitenkin helsinki.
Lattialämmitys kuitenkin? koska 45 maksimi menolämmöt ja lämmönjaon dT on 6 astetta?
Tuossa tulikin kohtalaisesti esitetoja.
Mikä on kaivon syvyys ?
Kaivolta tulee 3 asteista ja menee -2 eli dt 5. On hieman isohko, mutta lämpöä riittää kuitenkin kun tulo noin hyvä.
Minkä tehoinen kone?
Onko käyttänyt vastuksia? Jos ei vastuksia niin sitten jonnekin menee sähköä paljon. Esim tuo mainitsemasi iv kone..
Muistaakseni tehdasasetusten palautuskaan ei nollaa kulutuksia. En ole tästä ihan varma 100% koska jo aikaa siitä kun viimeksi tuon tein. Itsellä nollautui kulutukset ainakin piirikorttien vaihdolla.
Kaikkialla vesikiertoinen lattialämmitys. Kaivon syvyys 220m. Laite on 12kw versio.
Mistä näen onko käyttänyt vastuksia?
Iv koneessa on mittari kiinni se ei vie juuri mitään.
Tässä esimerkki päiväkulutuksesta jossa ketään ei ollut kotona.
https://aijaa.com/9543QS
-
Tilastot näkee INFO painikkeen alta -> sieltä tilastot.
Luovutettu energia
Kulutettu energia
Kulutus lisälämmitin. Tämän alta näky vastusten kulutus lämmitys/käyttöveteen.
Onhan talo toki iso ja huonekorkeudet varmasti selittää osaltaan suurta kulutusta.
Ehkä vertaan sitä liikaa omaan 134m2 yhdessä kerroksessa. Toki sijainti Kajaanissa eli huomattavasti pohjoisempana.
Joulukuun kulutus oli 1127kwh.
4 henkeä asuu. Hupisähköä kyllä menee. Tietokoneita lähes päivittäin 2-3 päällä lisäksi muut laitteet konsolit yms.
Ja puuta ei pala.
-
Mistä tulee 6 kW piikit keskellä yötäkin. Kompressori ei vie ainakaan yli 4 kW.
Oisko tuo alimitoitettu? Meillä meni joulukuussa melkein 1000 kWh vähemmän. Tosin ei asuta eli ei mene käyttövettä eikä hupisähköä. Kuitenkin menee 9 kW -20 C lämpöä. Eli teillä ei ehkä 12 kW riitä. Kaivokin kuulostaa aika matalalta.
Katso ne kulutustiedot valikosta. Laita ylös ja katso 1 vrk myöhemmin uudestaan. Paljon tuotettiin lämpöä? Oliko vastus kWh:t lisääntyneet?
-
Näyttäisi melkein, että menee 3 kW vastus päälle noissa piikeissä.
-
Mistä tulee 6 kW piikit keskellä yötäkin. Kompressori ei vie ainakaan yli 4 kW.
Oisko tuo alimitoitettu? Meillä meni joulukuussa melkein 1000 kWh vähemmän. Tosin ei asuta eli ei mene käyttövettä eikä hupisähköä. Kuitenkin menee 9 kW -20 C lämpöä. Eli teillä ei ehkä 12 kW riitä. Kaivokin kuulostaa aika matalalta.
Katso ne kulutustiedot valikosta. Laita ylös ja katso 1 vrk myöhemmin uudestaan. Paljon tuotettiin lämpöä? Oliko vastus kWh:t lisääntyneet?
Ei pala puuta täälläkään.
Siksi myselin tuota nollausta kun kulutus menee jo megojen puolella. Eli jollain tuo pitäisi saada nollattua
Keskiviikolta on lukemat itseasiassa ylhäällä
Ainoa mikä on kwh merkinnöillä on "kulutus lisälämmitin"
Se on neljässä vuorokaudessa noussut 1211->1234 lämmityksessä ei muutosta, mutta lämmitys käyttövesi 3vrk ja 23h 23kwh
Husdataa kaipailisi.
-
Vielä lukemat pumpulta:
Luovutettu energia
Yhteensä 112mwh
Lämmitys 77mwh
Lämmin kv 35mwh
Kulutus kompressori
Yhteensä 27mwh
Lämmitys 15mwh
Lämmin kv 11mwh
Kulutus lisälämmitin
Yhteensä 1234KWH
Lämmitys 343KWH
Lämmin kv 888KWH
Tarjous on tullut tammikuussa 17pv 2020 suurinpiirtein sillon asennettu.
-
Tuo selittää paljon. Käyttöveteen menee aivan valtavasti, 9 kWh vuodessa. Joko käytätte todella paljo lämmintä vettä, tai sitten teillä on käyttövesikierto, jossa on suuret häviöt. Käyttövedellä talon lämmittäminen vie paljon sähköä ja aiheuttaa helposti vastuskäyttöä. Käyttöveden teossa on huonompi hyötysuhde ja siinä ei voi käyttää täyttä tehoa loppupuolella.
Sinänsä kokonaislämpönergia on alle 30 kWh, mikä ei ole liikaa 12 kW pumpulle eikä 220 m kaivolle.
-
Oma lusikka soppaan:
218m2 joulukuun kulutus 2382kwh ja tammikuu tähän mennessä 1313kwh.
Paljonko kesä- ja heinäkuussa meni?
-
Paljonko kesä- ja heinäkuussa meni?
Kesäkuu 765kwh
Heinäkuu 653kwh
Näyttäisi sielläkin käyttävän vastusta.
https://aijaa.com/zJMADB
-
Se Husdata olisi kyllä tarpeen. Näkeehän sillä Boschin surkealla appillakin jotain. Millainen käyttövesikierto talossa on? Onko joku lattialämmitys sen takana? Pitäisi päästä näkemään mitä tuo oikein tekee. Luultavasti tekee kymmenkunta käyttövesijaksoa/vrk. Asennuksesta ja asetuksista riippuen saattaa pitää aina 15 min tauon käyttövesijakson jälkeen. Tuossa tulee helposti lämmitysvelkaa ja sitten vastukset tulee apuun.
Mutta eihän vastuskäyttöä kamalan paljoa ole. N. 1/100 lämmöstä tehty vastuksilla. Jos nyt on yleistynyt, voi kaivo olla liian kylmä. Taas pitäisi nähdä käyriä, jotta ymmärtäisi mitä tapahtuu. Voihan sitä ammattilaisvalikosta katsoa keruun lämmöt eri tilanteissa.
-
Äh, väärä ketju, pumppu onkin 7800iLW, siirretty oikeaan ketjuun...
-
Jaahas.
3 vuotta tuli täyteen piirikorttien ja invertterin vaihdosta. Nyt oli vikakoodit 6219 ja 6220 päällä. Pumppu hyrräsi normaalisti.
Eli kyseessä siis Tee huolto heti koodit. Muistelinkin, että jollakin oli tullut nämä ja oli foorumilla siitä puhetta. Ilmeisesti nämä oli vain huoltomuistutukset 3 ja 5 v välein? Ilmeisesti kuittaantuu kolmannen kerran jälkeen.
When the message is acknowledged on customer level, it shown a second time after 24 h. New acknowledgement, then a third and last reminder follows after another 24 h. When it has been acknowledged there will be no more reminders. If technican acknowledges error code 6220 on installer level, further reminders on customer level are blocked.
https://www.lviraty.fi/data/dokumentit/bosch/vikakoodit/BOSCH-Vikakoodit-maalampopumppu-7001i-7800i_LW_LWM.pdf
Tuossa sanotaankin, että mikäli kortit vaihdetaan tuo 3v laskuri nollaantuu.
Pitäisi melkein kysyä paikalliselta bosch huollolta onko niillä päivitystä jo siihen Mitoituslämpötila ongelmaan joka toistuu aina sähkökatkon jälkeen. Maahantuojalta en ole saanut mitään kommenttia vuoden 2022 jälkeen.
Onko kellään asia korjattu päivityksellä?
-
Hyvä tietää nuo huoltomuistutukset. Ilmeisesti muistuttaa huollon tarpeesta, maapiirin paine, sihti ym.
Mulla vaihdettiin TR1 lämpötila-anturi kun meni vikatilaan. Huoltomies kertoi ettei noita pumpun ohjelmistoja voi päivittää kuin piirikorttia vaihtamalla tai irroittamalla kortti ja lähettämällä se maahantuojalle päivitettäväksi. Aikamoinen vaiva siihen nähden että tuon mitoituslämpötilan voi käsin korjata tarpeen mukaan.
Koita laittaa ohjelmistosta englanninkielinen versio käyttöön, se toimii parhaiten eikä mulla ainakaan asetukset vaihdu vaikka virrat katkeaisi lyhyeksi aikaa. Niin vähän noissa on ollut vikoja että maahantuojalkaan ole aina tiedä mistä kannattaa vianetsintä/korjaus aloittaa ???
-
Hyvä tietää nuo huoltomuistutukset. Ilmeisesti muistuttaa huollon tarpeesta, maapiirin paine, sihti ym.
Mulla vaihdettiin TR1 lämpötila-anturi kun meni vikatilaan. Huoltomies kertoi ettei noita pumpun ohjelmistoja voi päivittää kuin piirikorttia vaihtamalla tai irroittamalla kortti ja lähettämällä se maahantuojalle päivitettäväksi. Aikamoinen vaiva siihen nähden että tuon mitoituslämpötilan voi käsin korjata tarpeen mukaan.
Koita laittaa ohjelmistosta englanninkielinen versio käyttöön, se toimii parhaiten eikä mulla ainakaan asetukset vaihdu vaikka virrat katkeaisi lyhyeksi aikaa. Niin vähän noissa on ollut vikoja että maahantuojalkaan ole aina tiedä mistä kannattaa vianetsintä/korjaus aloittaa ???
Joo saman ymmärsin silloin kun 2021 huhtikuussa piirikortit vaihdettiin miten päivitykset näissä toimii. Tämä MUT lämpötilan resetti sähkökatkon yhteydessä on selkeästi tietyn softaversion ongelma. Itsellä 2020 pumppu ja alkuperäisessä versiossa sitä ei ollut. Ongelma alkoi kun 2021 piirikortit vaihtui ja samalla uudet versiot sisään.
Joo eihän tuo kovin iso vaiva ole muuttaa takaisin haluttuun ja talvella onneksi katkoja on vähän. Kesällä ei lämmitystarvetta niin ei juuri merkitystä.
-
Joo saman ymmärsin silloin kun 2021 huhtikuussa piirikortit vaihdettiin miten päivitykset näissä toimii. Tämä MUT lämpötilan resetti sähkökatkon yhteydessä on selkeästi tietyn softaversion ongelma. Itsellä 2020 pumppu ja alkuperäisessä versiossa sitä ei ollut. Ongelma alkoi kun 2021 piirikortit vaihtui ja samalla uudet versiot sisään.
Joo eihän tuo kovin iso vaiva ole muuttaa takaisin haluttuun ja talvella onneksi katkoja on vähän. Kesällä ei lämmitystarvetta niin ei juuri merkitystä.
Eihän kone tuommonen voi olla ettei kestä sähkökatkoa... kaupan purku tai semmoset näkkileivät koneeseen että kestää sähkökatkon.
Ei voi olla että laitos pitää parametraatata uudestaan sähkökatkon jälkeen. Sähkökatkothan on semmosia että tulee varmasti ja monta kertaa.
-
Eihän kone tuommonen voi olla ettei kestä sähkökatkoa... kaupan purku tai semmoset näkkileivät koneeseen että kestää sähkökatkon.
Ei voi olla että laitos pitää parametraatata uudestaan sähkökatkon jälkeen. Sähkökatkothan on semmosia että tulee varmasti ja monta kertaa.
Totta kyllähän se selkeästi softavika on. Toki ei niitä katkoja täällä juurikaan ole talviaikaan. Tammikuussa 24 viimeksi ollut koneen lokin mukaan katko. Hyvä puoli on siinä, että pieni räpsy jossa virrat palautuu nopeasti ei aiheuta mut lämpötilan resettiä. Mutta pidemmässä kyllä esim virrat pois kytkimeltä.
Noh onhan tuo jo edistystä siitä, mitä oli ennen piirikorttien vaihtoa. Silloin tuli vaihdevalvontavika päälle ja meni tunteja, että palautui.
2022 viimeksi sähköpostia boschin maahantuojan kanssa vaihdettu ja silloin ei ollut vielä päivitystä asiaan. vika oli siis tiedossa. Nyt eivät vastaa enää viesteihin ::)
Voisihan tuota kysyä paikalliselta huollolta joko löytyy päivitetty softaversio missä tuo vika korjattu.
-
Moi,
Liityin uutena tänne, vaikka Boschin 7001i onkin ollut käytössä jo vuodesta 2019. Päivitetty softa 9/2022 (uudet: NF38.02, V02.04 ja V02.03).
Kyselin juuri Boschilta tuohon softapäivitykseen liittyen (mitoituslämpötilan nollautuminen) ja sain vastausta, että olisi työn alla, mutta aikataulusta ei ole kuulemma tietoa:
"Pumppuun on tulossa uusi softapäivitys, joka korjaa mitoituslämpötilan nollaantumisen. Aikataulusta emme vielä tiedä mitään. Tehdas on ilmoittanut, että on työnalla.
Olemme yhteydessä, kun tämä uusi päivitys tulee."
Eli tuon ymmärtäisi siten, että ovat sitten yhteydessä kaikkiin pumpun omistajiin, joilla on tämä buginen softaversio. Pakko kait uskoa tuohon ja odotella vain...
-
Vaikea kuvitella, että ovat aktiivisesti yhteydessä kaikkiin (onko edes yhteystietoja) ja varsinkaan, että asentaisivat uuden softan, mikä vaatii käymistä paikanpäällä tai kunkin kortin viemistä heille.
-
Todennäköisesti ei Bosch tee asialle mitään. Aika harvoin on yli 30 min sähkökatkoksia jonka jälkeen kone nollautuu, joten haitta on vähäinen ainakin kaupunkialueilla asuville.
-
Sain hieman lisätietoa aiheeseen.
"The issue you are describing is well-known but unfortunately still not fixed. I have been told that it will eventually, but I do not have a clear timeline. I believe that the release is contingent upon a refinement of the refrigerant circuit control, which is still in development."
Täytyy kaikkien aktiivisesti kysellä tuosta, vaikka puolivuosittain. Eiköhän se vielä joskus ennen seuraavaa malliversiota tule saataville...
Voipi olla, että pitää olla itse aktiivinen, jos tuon korjauksen joskus haluaa itselleen. Vaikka kait Boschilla on jonkinlaiset tiedot omistajista, ainakin jos Lämpömestarin kautta on ollut asennus ja rekisteröinti tehtynä lisätakuulle.
Tässä vähän selvitystä myös miten tuo homma toimii:
If having a higher (warmer) DOT than default: The slope of the heat curve is decreased.
Consequence will be too low flow temp to the heating system after power cut.
If having a lower (colder) DOT than default: The slope of the heat curve is increased.
Consequence will be too high flow temp to the heating system after power cut.
Example: 35°C flow temp at -10°C DOT
35 + (-10 - (-20)) = 45°C.
45°C flow temp at factory set DOT -20°C = 35°C flow temp at DOT -10°C.
-20C DOT:n jälkeen tuo lämpötilakäyrä muuttuu vakioksi, eli -20 default-arvolle täytyy asettaa veden lämpötilan se maksimiarvo minkä haluaa olla esim. DOT -29C:ssäkin.
Eli silloin sama veden lämpöarvo on ulkolämpötilan välillä -20...-29C, mutta käyrä alkaa taas toimimaan eli laskee lineaarisesti veden lämpötilaa ulkolämpötilasta -20C lämpimämpään suuntaan.
-
-20C DOT:n jälkeen tuo lämpötilakäyrä muuttuu vakioksi, eli -20 default-arvolle täytyy asettaa veden lämpötilan se maksimiarvo minkä haluaa olla esim. DOT -29C:ssäkin.
Onko tuo tieto, että käyrä tasaantuu DOTin jälkeen vakioksi. Eihän siihen voi laittaa -29 C menovettä, koska silloin on liian kuuma alle -29 C ellei termareilla hoida.
-
Tuo on ymmärtääkseni ainoa keino tuohon tällä hetkellä. Pitää löytää kompromissi menoveden lämpötilalle, jos tuo ongelma vaivaa usein eli -20C default-arvo tulee sähkökatkojen jälkeen. Onneksi noita alle -20 lämpöjä on suht harvoin. Mennyt talvi oli taas hiukan poikkeus, kun oli aika pitkäänkin Etelä-Suomea myöten.
-
Hienoa, että joku muukin on aktiivinen boschin suuntaan. 2022 olen saanut viimeksi vastauksen maahantuojan huollolta. Tällöin oli korjaus vielä vaiheessa ja näkyy olevan edelleen. 2 vuoteen en ole saanut edes vastauksia sähköpostiin.
7800i on jo uusi malli ja liekkö kohta uutta jo tulossa.. Veikkaan, että aksutre on oikeassa ja päivitystä ei tulla näihin saamaan.
-
Miten tuon "tee huolto nyt koodin 6220" saa pois aktiivisista hälytyksistä? Nyt alkaa lämmityskausi olla ohi niin voisi koneen käyttää pois ja sihdit puhdistella. Kuittaantuuko tuo tuolla virrat pois vai pitääkö se pumppumestari käyttää paikalla?
Husdatassakin näkyy kokoajan Alarm code 6220. Valo palaa kuitenkin vihreenä ja käy normaalisti.
-
Miten tuon "tee huolto nyt koodin 6220" saa pois aktiivisista hälytyksistä? Nyt alkaa lämmityskausi olla ohi niin voisi koneen käyttää pois ja sihdit puhdistella. Kuittaantuuko tuo tuolla virrat pois vai pitääkö se pumppumestari käyttää paikalla?
Husdatassakin näkyy kokoajan Alarm code 6220. Valo palaa kuitenkin vihreenä ja käy normaalisti.
Asiastahan en mitään tiedä, mutta netistä löytyy...
Toki en osaa _Täysin_ suomentaa, mutta toivottavasti on jotain apua..?
-
Noniin kevät huolto tehty. Virrat pois ja molemmat sihdit puhdistin. Eipä tuonne ollut juurikaan tavaraa kertynyt. Keruupuoli lähes täysin puhdas. Lämmityspuolella oli magneettiin jonkin verran kertynyt sakkaa. Sihti puhdas. 2 vuotta sitten edellinen puhdistus tehty ja heinäkuussa tulee 4vuotta täyteen toimintaa. Jos ottais jatkoon 2-3v välein sihtien puhdistelut kun ei tuonne näytä tavaraa alun jälkeen enää kertyvän.
6220 koodi oli kuittaantunut pois itsestään kun laitoin virrat päälle.
Hyvin kaivot palautuneet kovan talven jäljiltä. 4.4 asteista keruun paluu.
-
Viides käyttövuosi takana, vuosittaiset lukemat alusta alkaen:
1. vuosi: 1.7.2019 - 30.6.2020
Lämmitys
- tuotettu energia 23746 kWh
- käytetty sähkö 4454 kWh
- COP 5,33
Lämmin käyttövesi
- tuotettu energia 2539 kWh
- käytetty sähkö 793 kWh
- COP 3,20
Kompressori
- käyttötunnit 4494 h
- käynnistykset 2037
käyttöjakson pituus (ka) 2,21 h
2. vuosi: 1.7.2020 - 30.6.2021
Lämmitys
- tuotettu energia 26983 kWh
- käytetty sähkö 5196 kWh
- COP 5,19
Lämmin käyttövesi
- tuotettu energia 2562 kWh
- käytetty sähkö 795 kWh
- COP 3,22
Kompressori
- käyttötunnit 4729 h
- käynnistykset 1802
- käyttöjakson pituus (ka) 2,62 h
3. vuosi: 1.7.2021 - 30.6.2022
Lämmitys
- tuotettu energia 34354 kWh
- käytetty sähkö 6631 kWh
- COP 5,18
Lämmin käyttövesi
- tuotettu energia 2582 kWh
- käytetty sähkö 847 kWh
- COP 3,05
Kompressori
- käyttötunnit 5679 h
- käynnistykset 1393
- käyttöjakson pituus (ka) 4,07 h
4. vuosi: 1.7.2022 - 30.6.2023
Lämmitys
- tuotettu energia 33430 kWh
- käytetty sähkö 5975 kWh
- COP 5,20
Lämmin käyttövesi
- tuotettu energia 2330 kWh
- käytetty sähkö 763 kWh
- COP 3,05
Kompressori
- käyttötunnit 5394 h
- käynnistykset 1261
- käyttöjakson pituus (ka) 4,28 h
5. vuosi: 1.7.2023 - 30.6.2024
Lämmitys
- tuotettu energia 32620 kWh
- käytetty sähkö 6503 kWh
- COP 5,02
Lämmin käyttövesi
- tuotettu energia 2374 kWh
- käytetty sähkö 772 kWh
- COP 3,08
Kompressori
- käyttötunnit 5099 h
- käynnistykset 1264
- käyttöjakson pituus (ka) 4,03 h
Kaikki lukemat siis Boschin ilmoittamia, ulkoisia mittareita ei ole asennettuna.
COP hieman huononpi, johtunee pitkästä pakkasjaksosta
Boschin ilmoittama sähkön käyttö taitaa olla vain kompressorille.
Mutta energiaa on kuitenkin tuotettu jonkin verran vähemmän, oliko lämmityskausi kokonaisuutena
kuitenkin helppo?
-
Moikka.
Onkohan vieläkään tullut uutta päivitystä, jotta päästäisiin eroon -20 sähkökatkon jälkeen? Kaverilla on uudempi versio pumpusta ja sillä oli päivitetty softa tänään ja edellisessä softassa oli mitoitusarvon nollaantuminen -20. Turhan paljon on ollut syksyn mittaan sähkökatkoja ja viiveellä on tullut huomattua -20 käyrässä. Sähköä tuppaa kulumaan turhaan, kun -32 on näillä korkeuksilla oikea lukema.
Moi,
Liityin uutena tänne, vaikka Boschin 7001i onkin ollut käytössä jo vuodesta 2019. Päivitetty softa 9/2022 (uudet: NF38.02, V02.04 ja V02.03).
Kyselin juuri Boschilta tuohon softapäivitykseen liittyen (mitoituslämpötilan nollautuminen) ja sain vastausta, että olisi työn alla, mutta aikataulusta ei ole kuulemma tietoa:
"Pumppuun on tulossa uusi softapäivitys, joka korjaa mitoituslämpötilan nollaantumisen. Aikataulusta emme vielä tiedä mitään. Tehdas on ilmoittanut, että on työnalla.
Olemme yhteydessä, kun tämä uusi päivitys tulee."
Eli tuon ymmärtäisi siten, että ovat sitten yhteydessä kaikkiin pumpun omistajiin, joilla on tämä buginen softaversio. Pakko kait uskoa tuohon ja odotella vain...
-
Moikka.
Onkohan vieläkään tullut uutta päivitystä, jotta päästäisiin eroon -20 sähkökatkon jälkeen? Kaverilla on uudempi versio pumpusta ja sillä oli päivitetty softa tänään ja edellisessä softassa oli mitoitusarvon nollaantuminen -20. Turhan paljon on ollut syksyn mittaan sähkökatkoja ja viiveellä on tullut huomattua -20 käyrässä. Sähköä tuppaa kulumaan turhaan, kun -32 on näillä korkeuksilla oikea lukema.
Eli ymmärsinkö oikein, että 7800i mallille olisi jo korjaava softaversio tullut? 7001i ilmeisesti uupuu edelleen. Mulle ei ole enää bosch maahantuoja vastannut vuosiin mitään. Pitäisi varmaan kysyä paikalliselta lämpömestarilta asiaa.
-
Pieni korjaus kuitenkin. Kaverille käyvät softan vielä jossain vaiheessa päivittämässä. Lukaisin viestin vielä kerran. Tuosta ymmärtäisi softan olevan ainakin tulossa lähiaikoina. Täytyy laittaa asennusfirmalle sähköpostia laittaa ja kysellä softan perään. Sama firma on kummallakin ja laittelen tietoja, kun vastaavat. Pahoittelut erheestäni.
Eli ymmärsinkö oikein, että 7800i mallille olisi jo korjaava softaversio tullut? 7001i ilmeisesti uupuu edelleen. Mulle ei ole enää bosch maahantuoja vastannut vuosiin mitään. Pitäisi varmaan kysyä paikalliselta lämpömestarilta asiaa.
-
Vuosi 2024 saatiin pakettiin viikko sitten ja kokonaiskulutus kiinteistöllä 10091kwh. Mielestäni hyvä suoritus kun ottaa huomioon alkuvuoden 2024 kelit. Mitoitus osui kyllä kohdilleen -40 asteessa tammikuussa vuosi sitten ei tarvittu vastuksia lämmityskäyttöön.
Pumppu ollut nyt 4,5v käytössä. Hyvin tuntuisi pelaavan poislukien tuota softavikaa joka nollaa MUT lämpötilan katkojen jälkeen.
-
Mulla on 2021 asennettu 8kw pumppu. Aina tullu hyvin lämmintä käyttövettä. Viime talvena oli ongelmaa että poltti sulaketta ja jätti jotain koodeja, loppu viimein vika oli koneen vieressä vikavirtakatkasijassa. Siinä välissä huolto-ukko käyny ihmettelee ja sääteli jotain ettei kone tekisi liikaa töitä...
No nyt ei käyttövesi riitä mihinkään, ollu nyt mukavuus asetus päällä. Huolto valikko ihmettelin, mitähän kuuluis olla: lämmin kv käynn.viive? Nyt säästö 19h, normaali 18h, mukavuus 17h. Äskön n.10min suihku, lämmin kv 39c, lähteekö se liian myöhään tekee uutta?
Edit: muutin nyt säästö 5h, n 4h, m 4h. Boschin pikaoppaassa kaikki 4h. Voisko ongelma olla tosta vaan kiinni? Lämpö alueet varmaa ok?: säästö 46-55, normaali 47-57, mukavuus 52-64.
-
Moikka.
Onkohan vieläkään tullut uutta päivitystä, jotta päästäisiin eroon -20 sähkökatkon jälkeen? Kaverilla on uudempi versio pumpusta ja sillä oli päivitetty softa tänään ja edellisessä softassa oli mitoitusarvon nollaantuminen -20. Turhan paljon on ollut syksyn mittaan sähkökatkoja ja viiveellä on tullut huomattua -20 käyrässä. Sähköä tuppaa kulumaan turhaan, kun -32 on näillä korkeuksilla oikea lukema.
Noniin, nyt on saatu tämä ongelma korjattua. Korjaaminen tapahtui laittamalla 7800i ohjausyksikkö ja uusi näyttöpaneeli. Ilmeisesti muuta tapaa ei ole. Liekkö lopettaneet ohjelmistoversion päivittämiset, kun uusi pumppu oli tulossa markkinoille ja viallinen firmis jäi viimeiseksi. Jos muillakin on tämän kanssa ongelmia, niin kannattaa olla yhteydessä asennusfirmaan ja sitä kautta asian saa kuntoon.
-
Menikö takuuseen vai mitä maksoi?
-
Kyllä meni takuuseen. Tuotteessa on selvä virhe ja minulla on vielä vuoden takuuta voimassa.
-
Noniin, nyt on saatu tämä ongelma korjattua. Korjaaminen tapahtui laittamalla 7800i ohjausyksikkö ja uusi näyttöpaneeli. Ilmeisesti muuta tapaa ei ole. Liekkö lopettaneet ohjelmistoversion päivittämiset, kun uusi pumppu oli tulossa markkinoille ja viallinen firmis jäi viimeiseksi. Jos muillakin on tämän kanssa ongelmia, niin kannattaa olla yhteydessä asennusfirmaan ja sitä kautta asian saa kuntoon.
Hienoa, että joku aktiivisesti asiaa vielä selvittänyt ja päivittää tänne mikä ratkaisuna. Arvelinkin, että näin siinä käy kun maahantuojan huolto lopetti yhteydenpidon kuin seinään 2021-2022.
Sähköpostit on tallessa ja vika oli jo takuuaikana, mutta korjaus tuli takuuajan umpeuduttua. voisihan tuota kysäistä miten edetään. Meinasitko jmaja kysyä asiaa?
-
Heinäkuun alussa tulee täyteen 5v siitä kun maalämpö otettiin käyttöön. Pakko olla kyllä tyytyväinen. Tässä vähän husdatan kulutusdataa. Lukemat alkaa huhtikuun alusta 2021 kun tällöin vaihdettiin piirikortti takuuseen niin nollautu kulutukset.
Säästöä on tullut mukavasti ja pystynyt laittamaan sijoituksiin kaiken mikä säästynyt sähkölaskussa ja ylikin.
Sähkövastus käyttövedessä 366kwh tullut legionellataposta joka tapahtuu kerran viikossa kuumentaen veden 65 asteiseksi.
2,16 kompressorin starttia päivässä jos nyt laskin oikein.
Muuta lämmitystä ei ole enää käytössä kun maalämpö mitoitettu täystehoiseksi. Ei ole tarvinnut puuta poltella. Ja onhan tämä helppoa. Säätää käyrät kohalleen niin lattian ja käyttövesi lämpiää 24/7
6C50 Total op. time 36867 h
5C51 Supp energy tot 68167 kWh
5C52 Supp energy heating 60672 kWh
5C53 Supp energy hotwater 7495 kWh
5C54 Compr. consump. tot 15124 kWh
5C55 Compr. cons. heating 12759 kWh
5C56 Compr. cons. hotwat 2365 kWh
5C57 Aux consumption tot 366 kWh
5C58 Aux cons. heating 0 kWh
5C59 Aux cons. hot water 366 kWh
6C60 Compr. Runtime 23353 h
2C61 Compr. Starts 3330.00
-
Heh heh, nyt menee mielenkiintoiseski. Kysyin bosch maahantuojan huollolta tuota päivitysasiaa 7001i pumppuun ( korjaa siis sähkökatkon aiheuttaman MUT lämpötilan nollautumisen). Ei ole heidän mukaansa vieläkään korjausta olemassa... Että semmoista.